Uusia välineitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantaan! Seinäjoki

Transkriptio

1 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma tuo sopivaa tukea oikeaan aikaan! Uusia välineitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantaan! Seinäjoki Maria Kaisa Aula, Nina Halme, Marja-Leena Perälä 1

2 LAPE on Sipilän hallituksen kärkihanke, jossa teemme muutosta Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä heidän omien voimavarojensa vahvistamiseksi Uudistamallla palvelut lapsi- ja perhelähtöisiksi toimintakulttuurin lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaksi Tulevaisuuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristöön Ottaen huomioon kustannusvaikuttavuuden ja niukkenevat resurssit Ylittäen hallinnonalarajat, perustaen kumppanuuksiin sekä aiempaan kehitystyöhön 40 milj kertapanostus vuosina Maria Kaisa Aula, Nina Halme, Maria Kaisa Aula 2

3 Palveluissa on johtamisen, kohtaamisen ja yhteensovittamisen haasteita Palvelut ovat hajautuneet monelle sektorille ja moneen toimipisteeseen. Palvelut on järjestetty pääosin hallintokunta- ja organisaatiolähtöisesti. Asiakastiedot ovat hajautuneet lukuisiin asiakirjoihin ja rekistereihin. Onnistuuko lasten, nuorten ja perheiden kohtaaminen ja tiedonsaanti palveluista? Maria Kaisa Aula, Nina Halme, Maria Kaisa Aula 3

4 Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden muutoksen suunta Hallintokuntaisista Hajanaisista Byrokraattisista Palokuntatoimista Korjaavista Hankeähkystä g Lapsi- ja perhelähtöisiin g Yhteensovitettuihin g Tarpeen mukaisiin ja räätälöityihin g Oikea-aikaisiin g Ehkäiseviin gkokonaisvaltaiseen, pysyvään muutokseen Maria Kaisa Aula, Nina Halme, Maria Kaisa Aula 4

5 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma #lapemuutos Muutosta ohjaavat periaatteet Lapsen oikeudet ja lapsen etu Perheiden monimuotoisuus Lapsi- ja perhelähtöisyys Voimavarojen vahvistaminen Maria Kaisa Aula, Nina Halme, Maria Kaisa Aula 5

6 Erilaisia lapsia ja nuoria - samat ihmisoikeudet Tytöt --- pojat Eri ikäiset lapset ja nuoret Lastensuojelun ja sijaishuollon asiakkaat Pitkäaikaissairaat lapset Eri tavoin vammaiset tai erityistä tukea tarvitsevat lapset Rikoksia tehneet lapset Rikoksen uhriksi joutuneet lapset Maahanmuuttajat Eri uskontoiset lapset Kielivähemmistöihin kuuluvat lapset Eri alueilla asuvat lapset Maria Kaisa Aula, Nina Halme, Maria Kaisa Aula 6

7 Lasten ja perheiden palvelut integroidaan kaikilla tasoilla Maakunta järjestää kaikki lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut ja yhteensovittaa eri tuottajien palvelut sujuviksi ja asiakaskeskeisiksi hoito- ja palveluketjuiksi. Vaativat lasten- ja nuorisopsykiatriset palvelut Lastensuojelun vaativat erityispalvelut Lastensuojelu Vaativat päihdepalvelut Vaativat maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden palvelut Asiakaslähtöinen yhteistyö, sujuva tiedonkulku, yhteensopivat järjestelmät Vammaispalvelut Erikoissairaanhoito Perhekeskustoimintamalli Neuvolat, perhetyö Varhaiskasvatus Digitaaliset palvelut Järjestöjen, seurakuntien ja vertaistuen palvelut Eropalvelut Koulu lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Psykologit ja kuraattorit Tukioppilaat ja tutortoiminta Kiusaamisen ehkäisy ja puuttuminen Rikosseuraamusten piiriin joutuneiden palvelut

8 LAPE maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi Perhekeskustoimintamalli Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena Toimintakulttuurin muutos Erityistason palveluiden verkostointi Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen Maria Kaisa Aula, Nina Halme, Maria Kaisa Aula 8

9 Maakuntien muutoksen tuen elementit Kuntien ja maakuntien LAPE-työn yhteistyörakenteiden luominen o Kokoaa kunnat, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset, kuntayhtymät ym. kehittäjät kumppanuuteen, linkittää SOTE/tulevaisuuden kunta - kehittämistä Muutosagentti; 100 % avustus palkkaukseen ; innostaa, valmentaa, viestii, kehittää, koordinoi LAPE-työtä maakunnan alueella sekä luo linkin yhteiskehittämiseen, osallistaa lapsia ja nuoria sekä vanhempia Valtionavustukset (50-80%) LAPEn toimeenpanoon sekä pilotointiin yhteensä n. 20 milj euroa. Hakuaika saakka Koulutus ja valmennus o Päättäjät, esimiehet, ammattilaiset ; LAPE tarjoaa Yhteiskehittäminen, vertaisoppiminen sekä arviointi Maria Kaisa Aula, Nina Halme, Maria Kaisa Aula 9

10 Onnistumisen mittarit : arvot ja eurot samaan suuntaan 2017 g 2019 g 2025 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa (2025) omat voimavarat, elämänhallinta, autetuksi tulemisen sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemukset ovat vahvistuneet Lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuus lisääntyy, eriarvoisuus vähenee, erilaisuus osataan ottaa huomioon Kustannuksissa 2019 huomattavia kustannussäästöjä vähentämällä korjaavien palveluiden tarvetta ja huoltajuuskiistoja vastattu kustannusvaikuttavasti asiakkaiden palvelutarpeisiin vähenevien määrärahojen oloissa Maria Kaisa Aula, Nina Halme, Maria Kaisa Aula 10

11 LAPE muutoskokonaisuudet: 1. Lapsen oikeuksia ja tietoperustai -suutta vahvistava toimintakulttuuri 2. Lapsija perhelähtöiset palvelut Onnistuminen Sopivaa tukea Oikeaan aikaan TAVOITE LASTEN HYVINVOINNISSA 2025 Lasten, nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut Lasten ja nuorten yksinäisyys vähenee Jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen ja pysyvä aikuissuhde Kiusaaminen vähenee Jokaisella lapsella/nuorella on harrastus Koulupudokkuus vähenee Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun vahvistuu Lasten kokema väkivalta vähenee Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamat haitat lapsille vähenevät Vanhempien erojen aiheuttamat haitat lapsille vähenevät Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus osallisuudesta palveluissa paranee Perheystävällisten toimintamuotojen käyttö työpaikoilla lisääntyy ja vanhempien kokema työkuormitus vähenee TAVOITE KUSTANNUKSISSA Korjaavien palvelujen kustannusten kasvu on pysäytetty kokeilukunnissa ja alueilla vuoden 2019 tilinpäätöksessä Korjaavien palvelujen kustannukset ovat laskeneet vuoteen 2025 mennessä valtakunnallisesti yli 10 % vuoden 2014 tasosta Maria Kaisa Aula, Nina Halme, Maria Kaisa Aula 11

12 Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaan toimintakulttuuriin - osaprojektit Lapsiystävällinen hallinto kunta/maakunta/valtio Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin edistäminen Lapsibudjetointi eli lapsiin kohdistuvien menojen seurannan välineet Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannan ja raportoinnin välineet päättäjille Hallintorajat ylittävä johtaminen Ammattilaisten osaamisen uudistaminen Perheystävällinen työpaikka HUOM! Lisäksi digitalisaatio ja asiakastiedon siirtyminen Etunimi Sukunimi 9/9/

13 Mitä tietoa päätöksenteon tueksi? Palveluista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta Kustannuksista ja niiden kohdentumisesta Lasten hyvinvoinnista ja palvelukokemuksesta Tieto hajallaan eri rekistereissä ja tilastoissa: Avohilmo, Kanta, Sotetieto, Hilmo Huomioidaan digitalisaation tuomat mahdollisuudet: ajantasaisesti suoraan asiakastiedoista! Tieto tällä hetkellä puutteellista: STM, Sitra palvelupaketti-kehitystyö (sote) Myös koulu- ja vaka -kustannukset samaan Esim. LTH, Kouluterveyskysely, Lapsiuhritutkimus, WHOkoululaistutkimus Etunimi Sukunimi 9/9/

14 Kokonaiskuvan saaminen edellyttää erilaisten tietoaineistojen yhdistämistä sekä keskeisten indikaattoreiden määrittelyä ja niiden kokoamista yhteen paikkaan siten, että ovat helposti päätöksentekoon hyödynnettävissä Etunimi Sukunimi

15 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin seurannan vahvistamisen tarve Tietoa vähän tai ei lainkaan Alle kouluikäisten ja alakoululaisten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista Erityisryhmistä (mm. toimintakykyrajoitteiset, maahanmuuttajataustaiset) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten palvelukokemuksista ja osallisuudesta Kustannusten kohdentumisesta Asiakastieto ei kerry yhteiseen tietovarantoon Kunta- ja maakuntatasoista vertailutietoa on vähän Tieto ei ole helposti käytettävässä muodossa päätöksenteossa: raportoinnin välineitä parannettava Peälä M-L, Halme N & Aula MK 15

16 LAPE : uusia välineitä lasten hyvinvoinnin seurantaan 1. Säännöllisen pienten lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tiedonkeruun käynnistäminen Tietoa alle kouluikäisten lasten ja vanhempien terveydestä ja toimintakyvystä (mm. fyysinen ja psyykkinen terveys, emotionaalinen kasvu ja kehitys, sosiaaliset suhteet, elintavat, elämään tyytyväisyys) hyvinvoinnista, elinoloista ja osallisuudesta (ihmissuhteet, perheen elämäntilanne, yhteisöön kiinnittyminen ja vaikutusmahdollisuudet, taloudellinen tilanne, voimavarat, väkivalta) varhaiskasvatusympäristöstä ja kerhotoiminnasta avun, tuen tarpeista, palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta ja saavutettavuudesta (mm. välittävät aikuiset, päivähoidon arvio lapsen ja perheen tilanteesta, terveydenhoitajan/lääkärin arvio lapsen ja perheen tilanteesta) kuntien, maakuntien ja kansalliseen käyttöön Kehitetään ja pilotoidaan menetelmä alle kouluikäisten lasten säännölliseen seurantatiedonkeruuseen laajojen terveystarkastusten yhteydessä tietoa kokoavat terveydenhoitaja/lääkäri varhaiskasvatus sekä vanhemmat Nelivuotiailla tiedonkeruu 2018 Neljän kuukauden ikäisillä tiedonkeruun pilotointi 2017 Perustulokset maksuttomasti saatavilla sähköisen raportointijärjestelmän kautta Peälä M-L, Halme N & Aula MK

17 LAPE uusia välineitä lasten hyvinvoinnin seurantaan 2. Kouluterveyskysely myös perusopetuksen alaluokille Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta sekä avun saannista ja tarpeisiin vastaavuudesta Terveys ja toimintakyky (koettu terveys, liikunta ja lepo, mielenterveys, päihteiden käyttö, seurustelu, toimintakyky) Hyvinvointi, elinolot ja osallisuus (elinympäristö, taloudellinen tilanne, osallisuus, perherakenne, elämänmuutokset, sosiaaliset suhteet, harrastukset, ystävät ja yksinäisyys, väkivalta, arki, elämään tyytyväisyys) Koulu- ja oppilaistoyhteisö, opiskelu (kiusaaminen, koulunkäynti, kouluolot, luokka- ja kouluyhteisö, välitunnit) Avun saanti ja palvelut (tuen saanti, palvelujen käyttö ja saatavuus) oppilaitosten, kuntien, maakuntien ja kansalliseen käyttöön Kattaa nyt peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset sekä toisen asteen opiskelijat Kouluterveyskyselyä laajennetaan vuodesta 2017 lähtien koskemaan peruskoulun 4. ja 5. luokkalaisia sekä heidän vanhempiaan Toteutetaan joka toinen vuosi (seuraavan kerran 2017) Perustulokset jatkossa maksuttomasti saatavilla sähköisen raportointijärjestelmän kautta Lasten ja nuorten taustatietoja kysytään aiempaa enemmän: mm. maahanmuuttajataustaisuus, toimintakykyrajoitteiset, kodin ulkopuolelle sijoitetut, erilaisissa perherakenteissa elävät jne. Peälä M-L, Halme N & Aula MK Kieliversioita lisätään sekä tuotetaan selkokielinen lyhennetty versio

18 LAPE uusia välineitä lasten hyvinvoinnin seurantaan 3. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvointi ja palvelukokemukset Tuotetaan seurantatietoa määrävälein lastensuojelun piirissä olevien kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvoinnista ja palvelukokemuksista Tieto kootaan Kouluterveyskyselyn (THL) lyhyenä lisämodulina joka 4. vuosi (tieto yhdistettävissä Kouluterveyskyselyn tietoihin) Pilotointi Varsinainen tiedonkeruu 2019 kyselyyn vastaavat yhden oppitunnin aikana: 4. ja 5. vuosiluokkien lapset (ml. heidän huoltajansa sähköisen linkin kautta) 8. ja 9. vuosiluokkien nuoret sekä 2. asteen koulutuksessa olevat nuoret Perustulokset maksuttomasti saatavilla sähköisen raportointijärjestelmän kautta Peälä M-L, Halme N & Aula MK

19 LAPE - uusia välineitä lasten hyvinvoinnin seurantaan 4. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Kouluterveyskyselyn lisämoduulina Tuotetaan menettely säännöllisen seurantatiedon saamiseksi lasten ja nuorten väkivalta-, rikos- ja kiusaamiskokemuksista sekä siihen liittyvästä elämäntilanteesta (vrt. Lapsiuhritutkimus 2008 ja 2013). Selvitetään tiedonkeruun soveltuminen Kouluterveyskyselyn lisämoduuliksi Tietoa kootaan (sähköisellä) lomakkeella Kouluterveyskyselyn (THL) lisämoduulina, joka 6. vuosi otospohjaisesti (4. ja 5. luokkien lapset ja heidän huoltajat, 8. ja 9. vuosiluokkien nuorista sekä 2. asteen koulutuksessa olevat nuoret) Vastaaminen tapahtuu anonyymisti, mutta vastaajan tiedot voidaan yhdistää käyttäjätunnuksen ja salasanan perusteella Kouluterveyskyselyn tietoihin. Peälä M-L, Halme N & Aula MK

20 LAPE Uusia välineitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantaan 5. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus Vapaa-aikatutkimuksen teemoina vuorottelevat liikuntaan ja median käyttöön liittyvät teemat, mutta kaikissa tutkimuksissa esitetään tietyt seurantakysymykset Kahden vuoden välein Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa ikäryhminä oli vuotiaat, mutta vuoden 2017 tiedonkeruusta alkaen mukaan otetaan myös 6-vuotiaat. Toteuttaja Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, Nuorisotutkimusverkosto yhteistyössä Valtion liikuntaneuvoston ja OKM:n kanssa Peälä M-L, Halme N & Aula MK

21 LAPE Uusia välineitä edistämään tiedon käyttöä 7. Kehitetään päätöksenteon tueksi sähköinen raportointijärjestelmä Välitetään tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, terveydestä ja palveluista mm. LTH, KT, Lapsiuhritutkimus, Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset Rekistereiden yhdistämisellä saatu tieto (mm. THL, Kela, Tilastokeskus, VRK) Määritellään pysyvät seurantaindikaattorit (ml. vaikuttavuustavoite) Tuotetaan luotettavat indikaattorit (laadun arviointi) Tuotetaan myös ennakointi- ja trenditietoa Helppo saatavuus, erilaiset yhteenvedot ja tulkintatiedon liittäminen Ilmiöpohjainen lähestymistapa (lapsi- ja perhelähtöisyys) Huomioidaan erilaiset käyttäjät Mahdollisuus tarkasteluun eri ulottuvuuksien mukaan Ikäryhmät, alue, sukupuoli, erityisryhmät kuten maahanmuuttajataustaiset, toimintakykyrajoitteiset, kodin ulkopuolelle sijoitetut ja erilaisissa perherakenteissa elävät lapset ja nuoret Mahdollistaa vertailukehittämisen (ml. mahdollisuus verrata oman maakunnan, kunnan tietoja) Peälä M-L, Halme N & Aula MK

22 LAPE Uusia väilneitä edistämään tiedon käyttöä 8. Tuotetaan katsaus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja palveluista kansallisen päätöksenteon sekä maakuntien ja kuntien seurannan tueksi Tuotetaan tietoa keskeisistä teemoista joka 4. vuosi Peälä M-L, Halme N & Aula MK

23 Tietopohjan ja raportoinnin vahvistamisen hyödyt Tiedonkeruu osana toimintaa Tietoa lapsista, nuorista ja perheistä on saatavilla aikaisempaa kattavammin Tiedon saatavuus kunnissa, maakunnissa ja kansallisesti paranee ja nopeutuu Tiedon vertailtavuus paranee Tiedonkeruiden sisällöt, toteutus, tunnuslukujen tuottaminen ja raportointi yhdenmukaistuvat Samaa dataa voidaan käyttää eri tasoilla Tunnusluvut tuotetaan samoin perustein Tulokset sisältävät myös tulkintaa Edellyttää tiedon antajien sitoutumista Tiedon luotavuus edellyttää tiedonkeruuta samoin perustein ja samaan aikaa Peälä M-L, Halme N & Aula MK 23

24 Etunimi Sukunimi 9/9/

25