Lausunto sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksista 300/ /2016 MHS Tiivistelmä

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Maakuntahallitus Lausunto sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksista 300/ /2016 MHS Tiivistelmä Asian vireilletulo Asian yksityiskohtainen selostus Uudenmaan liitto pitää sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta että maakuntauudistusta välttämättöminä, eikä niiden toteuttamista voi enää viivyttää. Liitto myös tukee molempien uudistusten toteuttamista, mutta esittää niiden tarkentamista tässä lausunnossa esitetyllä tavalla. Uudistuksen myötä maakunnista on tulossa merkittävä uusi alueellinen toimija. Siinä yhteydessä ei saa kuitenkaan unohtaa kuntien merkitystä perustuslain mukaisina itsehallinnollisina alueellisina toimijoina. Maakunnan ja sen kuntien välisen työnjaon tulee olla selvä, jotta molemmat osapuolet voivat täysipainoisesti keskittyä tehtäviensä toteuttamiseen. Uudenmaan liiton lausunnon lähtökohtana on, että Uusimaa muodostaa yhden yhtenäisen kokonaisuuden. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat päivätyllä kirjeellä pyytäneet lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä, ministeriöiltä sekä useilta muilta tahoilta. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lausuntopyyntöön vastataan 45 kysymystä käsittävällä sähköisellä kyselyllä, joka tulee jättää kello mennessä. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Lausuntopyynnön sähköinen aineisto on nähtävissä: linkki lausuntopyyntöön Uudenmaan liiton lausunto kokonaisuudessaan on esityslistan liitteenä. Lausuntoon sisältyy seuraavia ydinkohtia: Aluekehittäminen

2 Maakuntalakiluonnoksen mukaan maakuntauudistuksen jälkeen alueiden kehittämisestä vastaavat maakunnat ja valtio. Luonnoksen mukainen maakunnan tehtäväala jää liian kapea-alaiseksi. Aluekehittäminen tulee nähdä laaja-alaisesti niin, että se liittyy elimellisesti mm. aluesuunnitteluun, maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen. Varsinaisten tehtävien joukkoon tulisi sisällyttää kansainvälinen toiminta ja erityisesti EU-asiat. EU:ssa maakunnilla on merkittävä rooli EU:n rahoitusohjelmien sisällön rakentamisessa, hallinnoinnissa sekä ohjelmien toimeenpanossa. Lisäksi ennakoinnin sisältömäärittelyä tulee laajentaa. Koulutustarpeen ennakoinnin ohella maakunnan on tarpeen ennakoida mm. yritysrakenteen kehitystä ja työvoiman tarvetta. Maakunnan tehtävissä innovaatiotoiminta tulisi määritellä tarkemmin. Maakunnan aluekehittämistehtävään sisältyy alueen kehittämistä koskevien erilaisten strategioiden, kuten maakuntastrategian, suunnitelmien ja ohjelmien laatiminen sekä niiden toimeenpano. Lakiluonnoksessa maakuntastrategiasta on hahmoteltu sisällöltään laajaa asiakirjaa, joka kattaisi strategiset linjaukset asukkaiden hyvinvoinnista palvelutavoitteisiin ja omistajapolitiikkaan. Maakuntastrategian ohella tulee laatia erillinen maakuntavaltuuston hyväksymä aluekehitysohjelma, joka ohjaa lainsäädännön nojalla tarkemmin maakunnan kehittämistä, rahoituksen suuntaamista ja muita aluekehitystoimia. Maakunnan tulee koota yhteen keskeiset kansalliset ja EU-rahoitusvarat. Tärkeää on integroida Euroopan rakenne- ja investointi (ERI)-rahastot (EAKR, ESR, koheesiorahasto, meri- ja kalatalousrahasto, maaseuturahasto), Interreg ohjelmat ja ulkorajayhteistyöohjelmat sekä EU:n erillisohjelmat, kuten Horizon 2020 sekä kansallinen rahoitus aiempaa tehokkaammin. Kansainvälinen kilpailu EU-lähtöisestä kehittämisrahoituksesta on kovaa ja maakunnan tehtäväkenttään tulee kuulua EU-hankeneuvonnan organisointi ja resursointi. Aluekehittämisviranomaisen tehtäviin kuuluisivat esityksen mukaan lisäksi kansallisen aluepolitiikan ja Euroopan unionin alueita koskevien linjausten ja toimien yhteensovittaminen alueella. Alueiden kehittäminen edellyttää yhteistyötä ministeriöiden, alueviranomaisten, kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kuten tutkimuslaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Nykyisen lainsäädännön mukaan kumppanuuselimenä maakunnassa toimii maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Lakiluonnoksen mukaan maakunta aluekehitysviranomaisena vastaisi yhteistyöstä ja johtaisi sitä alueellaan, mutta siitä ei käy ilmi kuinka yhteistyö jatkossa toteutetaan. Vastaava kumppanuuselin tulee sisällyttää uuteen lainsäädäntöön. Aluesuunnittelu Lakiluonnoksessa mainituilla tehtävillä on osaltaan olennainen merkitys maakunnan maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen kannalta. Koska muutokset maakuntakaavoitusta ja liikennetehtäviä koskevaan erityislainsäädäntöön eivät ole vielä tiedossa, on maakuntauudistuksen vaikutuksia vaikea arvioida alueiden käytön ja liikenteen suunnittelujärjestelmien toimivuuden näkökulmasta.

3 Alueellista maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelua koskevan tehtävän siirtäminen Uudenmaan maakuntaan on maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen kannalta toivottavaa, jotta toiminnallisesti Helsingin seutua laajempaa työssäkäynti- ja asiointialuetta voidaan suunnitella kokonaisuutena sekä samalla huomioida kansalliset ja kansainväliset liikenneyhteydet. Helsingin seudun MAL-suunnittelu ei perustu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueiden käytön suunnittelujärjestelmään, mikä on aiheuttanut epäselvyyttä maakuntakaavaan ja MAL-sopimukseen perustuvan suunnittelun välisistä suhteista ja niiden ohjausvaikutuksista yksityiskohtaisempaan maankäytön ja liikenteen suunnitteluun. Alueidenkäytön ja rakennustoimen osalta maakunnan tulevia tehtäviä sekä tehtävänjakoa maakunnan ja kuntien välillä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. ELY-keskusten alueiden käytön ja rakennustoimen tehtävien siirtäminen maakuntiin vähentää viranomaistehtävien päällekkäisyyttä. Maakuntalaki Maakuntalaki pohjautuu uuteen vuoden 2015 kuntalakiin ja noudattaa keskeiseltä osin sen periaatteita ja antaa siten pohjan myös maakuntalaille. Maakuntalain mukaisten eri toimielinten väliset suhteet jäävät epäselviksi. Erityisesti palvelulaitosta koskevat säännökset ovat nykyiseen kuntalakiin päälleliimattuja. Toimivaltasuhteet maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja palvelulaitoksen hallituksen välillä eivät ole yksiselitteisiä. Epäselväksi jää, ovatko palvelulaitosta koskevat säännökset riittäviä turvaamaan poliittisen ohjauksen toimivuuden käytännössä. Lakiesityksestä ei myöskään ilmene, vastaako palvelulaitos myös muiden kuin pelastus- ja sote-tehtävien tuottamisesta vai toteuttaako maakunta niitä itse. Voimaanpanolaki Nykymuotoisille maakunnan liitoille on annettu merkittävä tehtävä sekä johtaa toimintansa aloittavan väliaikaisen valmistelutoimielimen nimeämiseksi käytäviä sopimusneuvotteluja sidosryhmien kanssa että sen jälkeen asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti. Uudenmaan liitto pitää tehtävää erittäin merkittävänä. Valmistelutoimielimelle ei ole säädetty tiukkaa organisaatioita eikä sen jäsenten lukumäärää ole rajattu. Lisäksi sen laissa mainittu tehtäväluettelo ei ole tyhjentävä. Sillä ei ole laissa säädettyä poliittista ohjausta. Henkilöstön aseman näkökulmasta siirtyminen maakuntiin, niiden palvelulaitoksiin tai maakuntien omistamiin yhtiöihin liikkeenluovutuksen periaatteen mukaan on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Uudenmaan liiton osalta omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu on hyväksyttävä, sillä liitto siirtyy varoineen, velkoineen ja muine

4 sitoumuksineen suoraan maakuntaan yleisseuraannon nojalla. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä kuntien näkökulmasta niiden omaisuuden siirtoa koskeviin kysymyksiin liittyen muun muassa sote- kiinteistöihin ja muun omaisuuden siirtämiseen maakunnalle. Yleisiä huomioita muista kysymyksistä Sote -palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden toteutumista on mahdotonta arvioida tarkemmin valinnanvapauslain säännösten puuttuessa. Lakiluonnoksessa on sinänsä kiinnitetty paljonkin huomiota palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen periaatteellisen maininnan tasolla. Lakiesitykseen sisältyvä sote -palvelujen järjestämisvastuun siirtäminen maakunnille todennäköisesti parantaa eri alueiden välisiä eroja koko maan tasolla, mutta toisaalta maakuntien suuret kokovaihtelut Uusimaa on noin 23 kertaa suurempi kuin pienimmät maakunnat sekä erilaiset tuotantomahdollisuudet ja markkinoiden olemassaolo ylipäänsä heikentävät yhdenvertaisuuden saavuttamisen mahdollisuuksia. Suorat kansanvaalit eivät takaa, että demokratia toteutuu maakunnan toiminnassa, sillä maakunnat ovat lakiesityksen mukaan vahvassa valtion ohjauksessa. Sen johdosta itsehallinnon perinteiset tunnusmerkit eivät täysin täyty, mikä on ristiriidassa suoriin kansanvaaleihin perustuvan ajattelun kanssa. Siten epäselväksi jää, onko maakuntavaltuustolla täydet mahdollisuudet vaikuttaa maakuntaa koskevissa ratkaisuissa ja kantaa vastaavasti myös vastuuta niistä. Valtion ohjauksen tuleekin kohdistua vain strategisen tason kysymyksiin. Ammatillista ja alueellista asiantuntemusta edellyttävät asiat tulee jättää tehtäväksi maakunnallisessa päätöksenteossa. Toisaalta demokratian toteutumiseen voi käytännössä liittyä haasteita koskien pienempien tai jopa keskisuurten kuntien vaikutusmahdollisuuksiin. On mahdollista, että uuteen maakuntavaltuustoon ei tule kattavaa edustusta kaikista maakuntaan kuuluvista kunnista. Herää kysymys, mitkä ovat pienten ja keskisuurten kuntien mahdollisuudet vaikuttaa tai tarvittaessa estää itsensä kannalta epätoivottavat ratkaisut. Lakiesityksessä ei kerrota, miten uudistuksen avulla tavoitellut kustannussäästöt (3 miljardin kustannusten hillintä) on tarkoitus saada aikaan. Maakuntien tuleekin itse voida itsehallintonsa puitteissa päättää, miten ne niille asetetut säästötavoitteet täyttävät. Lakiesitys pitää sisällään useita taloudellisia riskejä Uudenmaan kannalta: Lakiesityksen mukaiset painokertoimet johtavat valtiovarainministeriön tekemien koelaskelmien perusteella tilanteeseen, jossa tulevalla Uudenmaan maakunnalla olisi käytettävissään 150 miljoonaa euroa vähemmän rahoitusta kuin mitä kunnat tällä hetkellä rahoittavat vastaavia palveluja. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen johdosta Uudellemaalle aiheutuva tulojen siirto muualle maahan ei saa kasvaa. Sote- ja maakuntauudistuksen keskeisenä edellytyksenä on ollut, ettei ansiotuloverotuksen kokonaisveroaste nouse ja työn verotus kiristy. Saman edellytyksen tulee koskea myös palkkatulojen eri tuloluokkia. Muu ratkaisu erityisesti suurten palkkatulojen osalta voi johtaa tulonsiirtoon muualle maahan verotuksen kiristymisen muodossa ottaen huomioon, että Uudellamaalla on suhteellisesti

5 paljon suurta palkkatuloa ansaitsevia. Huomattavaa varallisuuden siirtoa muualle Suomeen syntyy myös, jos maakunta siirtää sille kuntayhtymiltä siirtyneitä kiinteistöjä tai muuta omaisuutta edelleen valtakunnalliselle toimitilapalvelukeskukselle, koska merkittävä osa omaisuudesta sijaitsee nimenomaan Uudellamaalla. Edelleensiirto tarkoittaisi Uudellamaalla olevan omaisuuden siirtämistä kaikkien maakuntien käyttöön osana maakuntien yhteisesti omistamaa palvelukeskusta. Omistukset tulee säilyttää edelleen Uudellamaalla ja omistusmuutosten sijaan tulee käyttää vuokraamista. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena ei ole tehdä tulonsiirtoja maakuntien välillä. Pääkaupunkiseudun kunnat vastaavat suurelta osin maahanmuuton kustannuksista, eikä niillä tulopohjan kasvu vastaa kustannusten kasvua. Kaupunkien taloudellinen asema ei ole kestävällä pohjalla, eivätkä ne siten voi vastata muun Suomen rahoittamisesta ainakaan nykyistä tasoa enempää. Sama periaate koskee koko Uudenmaan maakuntaa. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa tämän päätöksen liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle yllä selostusosassa mainituin perusteluin. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: MHS Ossi Savolainen Tero Suursalmi Maakuntahallitus päätti palauttaa lausunnon uudelleen valmisteltavaksi niin, että se voidaan käsitellä hallituksen ylimääräisessä kokouksessa Muutoksenhakukielto, asia koskee valmistelua (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntahallituksen kokouksessa käydyn lähetekeskustelun perusteella lausunto hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntauudistusta koskevasta lakipaketista on valmisteltu uudelleen. Maakuntahallitus päätti edellisessä kokouksessaan käymänsä lähetekeskustelun perusteella palauttaa uudelleen valmisteltavaksi lausunnon hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntauudistusta koskevasta lakipaketista. Samassa yhteydessä hallitus päätti ylimääräisen kokouksen järjestämisestä

6 lausunnon käsittelyä varten. Lausunto on valmisteltu uudelleen maakuntajohtajan johdolla. Maakuntahallituksen lähetekeskustelun palaute on pyritty ottamaan huomioon. Lausuntopyyntöön vastataan 45 kysymystä käsittävällä sähköisellä kyselyllä, joka tulee jättää kello mennessä. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa tämän päätöksen liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle. Vastuujohtaja: Valmistelija: Ossi Savolainen Tero Suursalmi Käsittely: Maakuntajohtajan muutosehdotus: Jäsenten muutosehdotukset Yleiskeskustelun jälkeen käsittelytavaksi päätettiin, että lausuntoehdotus käydään läpi kysymyksittäin ja muutosehdotukset tehdään kulloisenkin kysymyksen kohdalla. Käsittelyn kuluessa maakuntajohtaja muutti pohjaehdotustaan seuraavasti: kysymys 2: toisen kappaleen loppuun lisätään teksti Maakunnan päätöksentekijöiden on voitava valvoa palveluiden laatua riippumatta siitä onko tuottaja yksityinen, julkinen vai kolmas sektori. Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen edellyttää maakunnilta hyvää osaamista palveluiden sisällön, vaikuttavuuden ja laadun määrittämisessä. Maakunta järjestäjänä päättää mitä sisältyy julkiseen palvelulupaukseen ja varmistaa että tuottajat myös lunastavat tämän palvelulupauksen. Seuranta vaatii hyvin määritellyt indikaattorit, joiden tulee palvelussa toteutua." ja kohdan viimeisen kappaleen lause muutetaan muotoon: Hyte-kertoimelle tulee myös luoda selkeät mittarit. kysymys 8: kolmannen kappaleen loppuun lisätään lause "Uudenmaan liiton näkemyksen mukaan arviointimenettely saattaa olla prosessina liian hidas". kysymys 28: toiseksi viimeinen lause muutetaan muotoon: "Epäselväksi jää, johtaisko se vastaavan suuruiseen tulonsiirtoon muualle maahan." kysymys 30: ensimmäisen kappaleen viimeinen lause muutetaan muotoon: "Hyte-kertoimelle tulee myös luoda selkeät mittarit." kysymys 36: tekstin loppuosa poistetaan ensimmäistä lausetta lukuunottamatta eli jäljelle jää toteamus: "Sote- ja maakuntauudistuksen keskeisenä edellytyksenä on ollut, ettei ansiotuloverotuksen kokonaisveroaste nouse ja työn verotus kiristy." Kysymyksen 3 kohdalla Minerva Krohn Auli Herttuaisen kannattamana teki esityksen, että ko. kysymyksen kolmas kappale poistetaan kokonaan. Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että

7 asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Krohnin esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 5 JAA-ääntä (Koivuniemi, Mäkelä, Heijnsbroek-Wirén, Ansalehto-Salmi, Salonen), 9 EI-ääntä (Karimäki, Enroth, Karhuvaara, Krohn, Raatikainen, Taipale, Jalonen, Herttuainen, Sainio). Puheenjohtaja totesi, että Krohnin esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Kysymyksen 5 kohdalla Matti Enroth Mika Raatikaisen kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset kohtaan Maakuntakaavoitus ja liikennetehtävät: 4. kappaleen ensimmäinen lause muutetaan muotoon: "Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnittelua koskevat tehtävät tulee pitää ennallaan." ja kappaleen kaksi viimeistä lausetta korvataan tekstillä "Liikennejärjestelmäsuunnittelun toimet ovat Helsingin seudulla vahvasti kuntien rahoittamia (liikenneverkot, joukkoliikenne), joten päätösvalta niissä tulee myös olla kunnilla eikä uudella maakunnalla, johon kunnilla ei ole ohjausvaltaa. Tämä koskee myös seudullisia MAL-sopimuksia valtion kanssa. HSL:n vastuulla oleva Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu kytkee yhteen luonteeltaan homogeenisen Helsingin seudun sisältäen vahvat pendelöintivirrat pääkaupunkiseudulle. Maakuntakaavoituksessa siihen yhteensovitetaan Itä- ja Länsi-Uusimaan liikennejärjestelmätarpeet sekä kansalliset ja kansainväliset yhteydet. Yleiskaavatasoinen seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu on tarkoituksenmukaista käsitellä kompakteina seutukokonaisuuksina edelleen." 4. kappaleen sisennetty lainaus poistetaan tarpeettomana 6. kappaleen neljännen lauseen jälkeen lisätään teksti "Uudenmaan ELY-keskuksen tehtävät joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena tulee siirtää maakuntaan. Lähijunaliikenteen toimivaltaan tulee tehdä muutoksia sitä mukaa kun HSL:n toimivalta laajenee." ja kappaleen lopputeksti poistetaan. Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Enrothin esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 9 JAA-ääntä (Koivuniemi, Karimäki, Taipale, Jalonen, Herttuainen, Mäkelä, Heijnsbroek-Wirén, Ansalehto-Salmi, Sainio), 2 EI-ääntä (Enroth, Raatikainen), 3 tyhjää (Karhuvaara, Krohn, Salonen). Puheenjohtaja totesi, että maakuntajohtajan esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Kysymyksen 7 kohdalla Johanna Karimäki Kaarin Taipaleen kannattamana teki esityksen, että kysymykseen vastataan c. vaihtoehdolla ei pääosin. Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Karimäen esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 9 JAA-ääntä (Koivuniemi, Enroth, Karhuvaara, Krohn, Raatikainen, Mäkelä, Heijnsbroek-Wirén, Ansalehto-Salmi, Salonen) ja 5 EI-ääntä (Karimäki, Taipale, Jalonen, Herttuainen, Sainio). Puheenjohtaja totesi, että maakuntajohtajan esitys on tullut maakuntahallituksen

8 päätökseksi. Kysymyksen 8 kohdalla Irja Ansalehto-Salmi teki esityksen, että lausunnon kolmannen kappaleen ensimmäinen lause "Uudenmaan liitto näkee, että 18 maakuntaa on lukumääräisesti liikaa." poistetaan. Esitys raukesi kannattamattomana. Kysymyksen 9 kohdalla Matti Enroth Mika Raatikaisen kannattamana teki esityksen, että kappale Aluesuunnittelu muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Helsingin seudulla maakuntakaavoituksen rinnalle seudulliseksi suunnitteluvälineeksi on muodostunut valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen (MAL) pohjautuva MAL-suunnittelu, jolla on vaikutuksia maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisiin ratkaisuihin. Toiminnalliseen seutukokonaisuuteen ja kuntien vahvaan vastuuseen perustuva MAL-sopimus on ollut tehokas työkalu ja sitä tuloksellista seudun ja valtion yhteistyötä tulee jatkaa nykyisenkaltaisena. MAL-sopimuksen toimet ovat Helsingin seudulla vahvasti kuntien rahoittamia, joten valmistelu ja päätösvalta niissä tulee edelleen olla kunnilla." Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Enrothin esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 11 JAA-ääntä (Koivuniemi, Karimäki, Krohn, Taipale, Jalonen, Herttuainen, Mäkelä, Heijnsbroek-Wirén, Ansalehto-Salmi, Sainio, Salonen), 2 EI-ääntä (Enroth, Raatikainen), 1 tyhjä (Karhuvaara). Puheenjohtaja totesi, että maakuntajohtajan esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Kysymyksen 14 kohdalla Johanna Karimäki Kaarin Taipaleen kannattamana teki esityksen, että kysymykseen vastataan c. vaihtoehdolla ei pääosin. Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Karimäen esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 9 JAA-ääntä (Koivuniemi, Enroth, Karhuvaara, Krohn, Raatikainen, Mäkelä, Heijnsbroek-Wirén, Ansalehto-Salmi, Salonen) ja 5 EI-ääntä (Karimäki, Taipale, Jalonen, Herttuainen, Sainio). Puheenjohtaja totesi, että maakuntajohtajan esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Kysymyksen 15 kohdalla Johanna Karimäki Kaarin Taipaleen kannattamana teki esityksen, että kysymykseen vastataan c. vaihtoehdolla ei pääosin. Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Karimäen esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 9 JAA-ääntä (Koivuniemi, Enroth, Karhuvaara, Krohn, Raatikainen, Mäkelä, Heijnsbroek-Wirén, Ansalehto-Salmi, Salonen) ja 5 EI-ääntä (Karimäki, Taipale, Jalonen, Herttuainen, Sainio). Puheenjohtaja totesi, että maakuntajohtajan esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi.

9 Kysymyksen 42 kohdalla Irja Ansalehto-Salmi teki esityksen, että ensimmäinen kappaleen teksti poistetaan viimeistä lausetta lukuunottamatta eli siihen jäisi totetamus: "Kaikkien maakuntien tulee olla elinkelpoisia." Esitys raukesi kannattamattomana. Käsittelyn lopuksi palattiin kysymykseen 3, johon päätettiin yksimielisesti puheenjohtajan esityksestä lisätä poistetun kappaleen kolme tilalle seuraava teksti: "Maakunnan päätöksenteko koskee merkittävästi alueellista maankäyttöä, kaavoitusta ja liikennejärjestelmäsuunnittelua. Lainsäädäntöön tulee rakentaa mekanismi, jolla varmistetaan maakunnan eri osien näkemysten huomioiminen ja tasapuoliset vaikutusmahdollisuudet." Päätös: Maakuntahallitus päätti antaa tämän päätöksen liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle tarkistettuna maakuntajohtajan muutosehdotuksien mukaisena Krohnin äänestyksessä hyväksytyllä muutosesityksellä ja käsittelyn lopuksi kysymykseen 3 yksimielisesti tehdyllä lisäyksellä. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto, asia koskee valmistelua (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ )