Uudenmaan liitto, maakuntasali, Esterinportti 2 b, Helsinki. Strateginen kokous. Otsikko Sivu. 141 Kokouksen järjestäytyminen 4

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 10/ Maakuntahallitus AIKA klo 09:00-11:10 PAIKKA Uudenmaan liitto, maakuntasali, Esterinportti 2 b, Helsinki. Strateginen kokous KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 141 Kokouksen järjestäytyminen Lausunto sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksista Maakuntauudistuksen esivalmistelun organisoituminen Kokousaikataulu tiedoksi 24

2 PÖYTÄKIRJA 10/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Ansalehto-Salmi Irja Jäsen Enroth Matti Jäsen Herttuainen Auli Jäsen Jalonen Jaakko Jäsen Karimäki Johanna Jäsen Karhuvaara Arja Jäsen Krohn Minerva Jäsen Mäkelä Outi Puheenjohtaja Raatikainen Mika Jäsen Sainio Jari II varapuheenjohtaja Salonen Pasi I varapuheenjohtaja Taipale Kaarin Jäsen Heijnsbroek-Wirén Mia Varajäsen Koivuniemi Petri Varajäsen saapui klo kohdalla Juurikkala Timo Mv:n I vpj Havula Tapio Varajäsen, strateginen kokous poistui klo kohdalla Savolainen Ossi Eskelinen Juha Vikman-Kanerva Merja Kanerva Inka Autioniemi Paula Elo Seija Maakuntajohtaja Johtaja, aluekehittäminen Johtaja, aluesuunnittelu Kehittämisjohtaja Hallinto- ja talousjohtaja Tiedottaja POISSA Blomqvist Thomas Jäsen Markkula Markku Jäsen Ilmoittanut esteestä Heinäluoma Eero Mv:n pj Hakola Juha Mv:n II vpj Frosterus Anu Varajäsen, strateginen kokous Karjalainen Anne Varajäsen, strateginen kokous Virta Sari Varajäsen, strateginen kokous

3 PÖYTÄKIRJA 10/ ALLEKIRJOITUKSET Outi Mäkelä Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2016 / 2016 Jaakko Jalonen Arja Karhuvaara PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

4 PÖYTÄKIRJA 10/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi toteaa, että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Jaakko Jalonen, Arja Karhuvaara). Päätös: Maakuntahallitus totesi kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi sekä että kyseessä on strategisesti merkittävä kokous. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Jaakko Jalonen ja Arja Karhuvaara. Erikseen selostettavia asioita ei ollut.

5 PÖYTÄKIRJA 10/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Lausunto sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksista MHS Tiivistelmä Asian vireilletulo Asian yksityiskohtainen selostus Uudenmaan liitto pitää sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta että maakuntauudistusta välttämättöminä, eikä niiden toteuttamista voi enää viivyttää. Liitto myös tukee molempien uudistusten toteuttamista, mutta esittää niiden tarkentamista tässä lausunnossa esitetyllä tavalla. Uudistuksen myötä maakunnista on tulossa merkittävä uusi alueellinen toimija. Siinä yhteydessä ei saa kuitenkaan unohtaa kuntien merkitystä perustuslain mukaisina itsehallinnollisina alueellisina toimijoina. Maakunnan ja sen kuntien välisen työnjaon tulee olla selvä, jotta molemmat osapuolet voivat täysipainoisesti keskittyä tehtäviensä toteuttamiseen. Uudenmaan liiton lausunnon lähtökohtana on, että Uusimaa muodostaa yhden yhtenäisen kokonaisuuden. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat päivätyllä kirjeellä pyytäneet lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä, ministeriöiltä sekä useilta muilta tahoilta. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lausuntopyyntöön vastataan 45 kysymystä käsittävällä sähköisellä kyselyllä, joka tulee jättää kello mennessä. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Lausuntopyynnön sähköinen aineisto on nähtävissä: linkki lausuntopyyntöön Uudenmaan liiton lausunto kokonaisuudessaan on esityslistan liitteenä. Lausuntoon sisältyy seuraavia ydinkohtia: Aluekehittäminen Maakuntalakiluonnoksen mukaan maakuntauudistuksen jälkeen alueiden kehittämisestä vastaavat maakunnat ja valtio. Luonnoksen mukainen maakunnan tehtäväala jää liian kapea-alaiseksi. Aluekehittäminen tulee nähdä laaja-alaisesti niin, että se liittyy elimellisesti mm. aluesuunnitteluun, maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen. Varsinaisten tehtävien joukkoon tulisi sisällyttää kansainvälinen toiminta ja erityisesti EU-asiat. EU:ssa maakunnilla on merkittävä rooli EU:n rahoitusohjelmien sisällön rakentamisessa, hallinnoinnissa sekä ohjelmien toimeenpanossa. Lisäksi ennakoinnin sisältömäärittelyä tulee laajentaa. Koulutustarpeen ennakoinnin

6 PÖYTÄKIRJA 10/ ohella maakunnan on tarpeen ennakoida mm. yritysrakenteen kehitystä ja työvoiman tarvetta. Maakunnan tehtävissä innovaatiotoiminta tulisi määritellä tarkemmin. Maakunnan aluekehittämistehtävään sisältyy alueen kehittämistä koskevien erilaisten strategioiden, kuten maakuntastrategian, suunnitelmien ja ohjelmien laatiminen sekä niiden toimeenpano. Lakiluonnoksessa maakuntastrategiasta on hahmoteltu sisällöltään laajaa asiakirjaa, joka kattaisi strategiset linjaukset asukkaiden hyvinvoinnista palvelutavoitteisiin ja omistajapolitiikkaan. Maakuntastrategian ohella tulee laatia erillinen maakuntavaltuuston hyväksymä aluekehitysohjelma, joka ohjaa lainsäädännön nojalla tarkemmin maakunnan kehittämistä, rahoituksen suuntaamista ja muita aluekehitystoimia. Maakunnan tulee koota yhteen keskeiset kansalliset ja EU-rahoitusvarat. Tärkeää on integroida Euroopan rakenne- ja investointi (ERI)-rahastot (EAKR, ESR, koheesiorahasto, meri- ja kalatalousrahasto, maaseuturahasto), Interreg ohjelmat ja ulkorajayhteistyöohjelmat sekä EU:n erillisohjelmat, kuten Horizon 2020 sekä kansallinen rahoitus aiempaa tehokkaammin. Kansainvälinen kilpailu EU-lähtöisestä kehittämisrahoituksesta on kovaa ja maakunnan tehtäväkenttään tulee kuulua EU-hankeneuvonnan organisointi ja resursointi. Aluekehittämisviranomaisen tehtäviin kuuluisivat esityksen mukaan lisäksi kansallisen aluepolitiikan ja Euroopan unionin alueita koskevien linjausten ja toimien yhteensovittaminen alueella. Alueiden kehittäminen edellyttää yhteistyötä ministeriöiden, alueviranomaisten, kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kuten tutkimuslaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Nykyisen lainsäädännön mukaan kumppanuuselimenä maakunnassa toimii maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Lakiluonnoksen mukaan maakunta aluekehitysviranomaisena vastaisi yhteistyöstä ja johtaisi sitä alueellaan, mutta siitä ei käy ilmi kuinka yhteistyö jatkossa toteutetaan. Vastaava kumppanuuselin tulee sisällyttää uuteen lainsäädäntöön. Aluesuunnittelu Lakiluonnoksessa mainituilla tehtävillä on osaltaan olennainen merkitys maakunnan maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen kannalta. Koska muutokset maakuntakaavoitusta ja liikennetehtäviä koskevaan erityislainsäädäntöön eivät ole vielä tiedossa, on maakuntauudistuksen vaikutuksia vaikea arvioida alueiden käytön ja liikenteen suunnittelujärjestelmien toimivuuden näkökulmasta. Alueellista maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelua koskevan tehtävän siirtäminen Uudenmaan maakuntaan on maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen kannalta toivottavaa, jotta toiminnallisesti Helsingin seutua laajempaa työssäkäynti- ja asiointialuetta voidaan suunnitella kokonaisuutena sekä samalla huomioida kansalliset ja kansainväliset liikenneyhteydet. Helsingin seudun MAL-suunnittelu ei perustu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueiden käytön suunnittelujärjestelmään, mikä on aiheuttanut epäselvyyttä maakuntakaavaan ja MAL-sopimukseen perustuvan suunnittelun välisistä suhteista ja niiden ohjausvaikutuksista yksityiskohtaisempaan maankäytön ja liikenteen suunnitteluun. Alueidenkäytön ja rakennustoimen osalta maakunnan tulevia tehtäviä sekä

7 PÖYTÄKIRJA 10/ tehtävänjakoa maakunnan ja kuntien välillä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. ELY-keskusten alueiden käytön ja rakennustoimen tehtävien siirtäminen maakuntiin vähentää viranomaistehtävien päällekkäisyyttä. Maakuntalaki Maakuntalaki pohjautuu uuteen vuoden 2015 kuntalakiin ja noudattaa keskeiseltä osin sen periaatteita ja antaa siten pohjan myös maakuntalaille. Maakuntalain mukaisten eri toimielinten väliset suhteet jäävät epäselviksi. Erityisesti palvelulaitosta koskevat säännökset ovat nykyiseen kuntalakiin päälleliimattuja. Toimivaltasuhteet maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja palvelulaitoksen hallituksen välillä eivät ole yksiselitteisiä. Epäselväksi jää, ovatko palvelulaitosta koskevat säännökset riittäviä turvaamaan poliittisen ohjauksen toimivuuden käytännössä. Lakiesityksestä ei myöskään ilmene, vastaako palvelulaitos myös muiden kuin pelastus- ja sote-tehtävien tuottamisesta vai toteuttaako maakunta niitä itse. Voimaanpanolaki Nykymuotoisille maakunnan liitoille on annettu merkittävä tehtävä sekä johtaa toimintansa aloittavan väliaikaisen valmistelutoimielimen nimeämiseksi käytäviä sopimusneuvotteluja sidosryhmien kanssa että sen jälkeen asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti. Uudenmaan liitto pitää tehtävää erittäin merkittävänä. Valmistelutoimielimelle ei ole säädetty tiukkaa organisaatioita eikä sen jäsenten lukumäärää ole rajattu. Lisäksi sen laissa mainittu tehtäväluettelo ei ole tyhjentävä. Sillä ei ole laissa säädettyä poliittista ohjausta. Henkilöstön aseman näkökulmasta siirtyminen maakuntiin, niiden palvelulaitoksiin tai maakuntien omistamiin yhtiöihin liikkeenluovutuksen periaatteen mukaan on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Uudenmaan liiton osalta omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu on hyväksyttävä, sillä liitto siirtyy varoineen, velkoineen ja muine sitoumuksineen suoraan maakuntaan yleisseuraannon nojalla. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä kuntien näkökulmasta niiden omaisuuden siirtoa koskeviin kysymyksiin liittyen muun muassa sote- kiinteistöihin ja muun omaisuuden siirtämiseen maakunnalle. Yleisiä huomioita muista kysymyksistä Sote -palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden toteutumista on mahdotonta arvioida tarkemmin valinnanvapauslain säännösten puuttuessa. Lakiluonnoksessa on sinänsä kiinnitetty paljonkin huomiota palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen periaatteellisen maininnan tasolla. Lakiesitykseen sisältyvä sote -palvelujen järjestämisvastuun siirtäminen maakunnille todennäköisesti parantaa eri alueiden välisiä eroja koko maan tasolla, mutta toisaalta maakuntien suuret kokovaihtelut Uusimaa on noin 23 kertaa suurempi kuin pienimmät maakunnat sekä erilaiset tuotantomahdollisuudet ja markkinoiden olemassaolo ylipäänsä heikentävät yhdenvertaisuuden saavuttamisen mahdollisuuksia. Suorat kansanvaalit eivät takaa, että demokratia toteutuu maakunnan

8 PÖYTÄKIRJA 10/ toiminnassa, sillä maakunnat ovat lakiesityksen mukaan vahvassa valtion ohjauksessa. Sen johdosta itsehallinnon perinteiset tunnusmerkit eivät täysin täyty, mikä on ristiriidassa suoriin kansanvaaleihin perustuvan ajattelun kanssa. Siten epäselväksi jää, onko maakuntavaltuustolla täydet mahdollisuudet vaikuttaa maakuntaa koskevissa ratkaisuissa ja kantaa vastaavasti myös vastuuta niistä. Valtion ohjauksen tuleekin kohdistua vain strategisen tason kysymyksiin. Ammatillista ja alueellista asiantuntemusta edellyttävät asiat tulee jättää tehtäväksi maakunnallisessa päätöksenteossa. Toisaalta demokratian toteutumiseen voi käytännössä liittyä haasteita koskien pienempien tai jopa keskisuurten kuntien vaikutusmahdollisuuksiin. On mahdollista, että uuteen maakuntavaltuustoon ei tule kattavaa edustusta kaikista maakuntaan kuuluvista kunnista. Herää kysymys, mitkä ovat pienten ja keskisuurten kuntien mahdollisuudet vaikuttaa tai tarvittaessa estää itsensä kannalta epätoivottavat ratkaisut. Lakiesityksessä ei kerrota, miten uudistuksen avulla tavoitellut kustannussäästöt (3 miljardin kustannusten hillintä) on tarkoitus saada aikaan. Maakuntien tuleekin itse voida itsehallintonsa puitteissa päättää, miten ne niille asetetut säästötavoitteet täyttävät. Lakiesitys pitää sisällään useita taloudellisia riskejä Uudenmaan kannalta: Lakiesityksen mukaiset painokertoimet johtavat valtiovarainministeriön tekemien koelaskelmien perusteella tilanteeseen, jossa tulevalla Uudenmaan maakunnalla olisi käytettävissään 150 miljoonaa euroa vähemmän rahoitusta kuin mitä kunnat tällä hetkellä rahoittavat vastaavia palveluja. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen johdosta Uudellemaalle aiheutuva tulojen siirto muualle maahan ei saa kasvaa. Sote- ja maakuntauudistuksen keskeisenä edellytyksenä on ollut, ettei ansiotuloverotuksen kokonaisveroaste nouse ja työn verotus kiristy. Saman edellytyksen tulee koskea myös palkkatulojen eri tuloluokkia. Muu ratkaisu erityisesti suurten palkkatulojen osalta voi johtaa tulonsiirtoon muualle maahan verotuksen kiristymisen muodossa ottaen huomioon, että Uudellamaalla on suhteellisesti paljon suurta palkkatuloa ansaitsevia. Huomattavaa varallisuuden siirtoa muualle Suomeen syntyy myös, jos maakunta siirtää sille kuntayhtymiltä siirtyneitä kiinteistöjä tai muuta omaisuutta edelleen valtakunnalliselle toimitilapalvelukeskukselle, koska merkittävä osa omaisuudesta sijaitsee nimenomaan Uudellamaalla. Edelleensiirto tarkoittaisi Uudellamaalla olevan omaisuuden siirtämistä kaikkien maakuntien käyttöön osana maakuntien yhteisesti omistamaa palvelukeskusta. Omistukset tulee säilyttää edelleen Uudellamaalla ja omistusmuutosten sijaan tulee käyttää vuokraamista. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena ei ole tehdä tulonsiirtoja maakuntien välillä. Pääkaupunkiseudun kunnat vastaavat suurelta osin maahanmuuton kustannuksista, eikä niillä tulopohjan kasvu vastaa kustannusten kasvua. Kaupunkien taloudellinen asema ei ole kestävällä pohjalla, eivätkä ne siten voi vastata muun Suomen rahoittamisesta ainakaan nykyistä tasoa enempää. Sama periaate koskee koko Uudenmaan maakuntaa. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa tämän päätöksen liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle yllä selostusosassa mainituin perusteluin.

9 PÖYTÄKIRJA 10/ Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen Tero Suursalmi Maakuntahallitus päätti palauttaa lausunnon uudelleen valmisteltavaksi niin, että se voidaan käsitellä hallituksen ylimääräisessä kokouksessa Muutoksenhakukielto, asia koskee valmistelua (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntahallituksen kokouksessa käydyn lähetekeskustelun perusteella lausunto hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntauudistusta koskevasta lakipaketista on valmisteltu uudelleen. Maakuntahallitus päätti edellisessä kokouksessaan käymänsä lähetekeskustelun perusteella palauttaa uudelleen valmisteltavaksi lausunnon hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntauudistusta koskevasta lakipaketista. Samassa yhteydessä hallitus päätti ylimääräisen kokouksen järjestämisestä lausunnon käsittelyä varten. Lausunto on valmisteltu uudelleen maakuntajohtajan johdolla. Maakuntahallituksen lähetekeskustelun palaute on pyritty ottamaan huomioon. Lausuntopyyntöön vastataan 45 kysymystä käsittävällä sähköisellä kyselyllä, joka tulee jättää kello mennessä. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa tämän päätöksen liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle. Vastuujohtaja: Valmistelija: Ossi Savolainen Tero Suursalmi Käsittely: Maakuntajohtajan muutosehdotus: Yleiskeskustelun jälkeen käsittelytavaksi päätettiin, että lausuntoehdotus käydään läpi kysymyksittäin ja muutosehdotukset tehdään kulloisenkin kysymyksen kohdalla. Käsittelyn kuluessa maakuntajohtaja muutti pohjaehdotustaan seuraavasti: kysymys 2: toisen kappaleen loppuun lisätään teksti Maakunnan

10 PÖYTÄKIRJA 10/ Jäsenten muutosehdotukset päätöksentekijöiden on voitava valvoa palveluiden laatua riippumatta siitä onko tuottaja yksityinen, julkinen vai kolmas sektori. Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen edellyttää maakunnilta hyvää osaamista palveluiden sisällön, vaikuttavuuden ja laadun määrittämisessä. Maakunta järjestäjänä päättää mitä sisältyy julkiseen palvelulupaukseen ja varmistaa että tuottajat myös lunastavat tämän palvelulupauksen. Seuranta vaatii hyvin määritellyt indikaattorit, joiden tulee palvelussa toteutua." ja kohdan viimeisen kappaleen lause muutetaan muotoon: Hyte-kertoimelle tulee myös luoda selkeät mittarit. kysymys 8: kolmannen kappaleen loppuun lisätään lause "Uudenmaan liiton näkemyksen mukaan arviointimenettely saattaa olla prosessina liian hidas". kysymys 28: toiseksi viimeinen lause muutetaan muotoon: "Epäselväksi jää, johtaisko se vastaavan suuruiseen tulonsiirtoon muualle maahan." kysymys 30: ensimmäisen kappaleen viimeinen lause muutetaan muotoon: "Hyte-kertoimelle tulee myös luoda selkeät mittarit." kysymys 36: tekstin loppuosa poistetaan ensimmäistä lausetta lukuunottamatta eli jäljelle jää toteamus: "Sote- ja maakuntauudistuksen keskeisenä edellytyksenä on ollut, ettei ansiotuloverotuksen kokonaisveroaste nouse ja työn verotus kiristy." Kysymyksen 3 kohdalla Minerva Krohn Auli Herttuaisen kannattamana teki esityksen, että ko. kysymyksen kolmas kappale poistetaan kokonaan. Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Krohnin esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 5 JAA-ääntä (Koivuniemi, Mäkelä, Heijnsbroek-Wirén, Ansalehto-Salmi, Salonen), 9 EI-ääntä (Karimäki, Enroth, Karhuvaara, Krohn, Raatikainen, Taipale, Jalonen, Herttuainen, Sainio). Puheenjohtaja totesi, että Krohnin esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Kysymyksen 5 kohdalla Matti Enroth Mika Raatikaisen kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset kohtaan Maakuntakaavoitus ja liikennetehtävät: 4. kappaleen ensimmäinen lause muutetaan muotoon: "Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnittelua koskevat tehtävät tulee pitää ennallaan." ja kappaleen kaksi viimeistä lausetta korvataan tekstillä "Liikennejärjestelmäsuunnittelun toimet ovat Helsingin seudulla vahvasti kuntien rahoittamia (liikenneverkot, joukkoliikenne), joten päätösvalta niissä tulee myös olla kunnilla eikä uudella maakunnalla, johon kunnilla ei ole ohjausvaltaa. Tämä koskee myös seudullisia MAL-sopimuksia valtion kanssa. HSL:n vastuulla oleva Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu kytkee yhteen luonteeltaan homogeenisen Helsingin seudun sisältäen vahvat pendelöintivirrat pääkaupunkiseudulle. Maakuntakaavoituksessa siihen yhteensovitetaan Itä- ja Länsi-Uusimaan liikennejärjestelmätarpeet sekä kansalliset ja kansainväliset yhteydet. Yleiskaavatasoinen seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu on tarkoituksenmukaista käsitellä kompakteina seutukokonaisuuksina edelleen." 4. kappaleen sisennetty lainaus poistetaan tarpeettomana 6. kappaleen neljännen lauseen jälkeen lisätään teksti "Uudenmaan ELY-keskuksen tehtävät joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena tulee siirtää maakuntaan. Lähijunaliikenteen toimivaltaan tulee tehdä muutoksia sitä mukaa kun HSL:n toimivalta laajenee." ja kappaleen lopputeksti poistetaan.

11 PÖYTÄKIRJA 10/ Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Enrothin esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 9 JAA-ääntä (Koivuniemi, Karimäki, Taipale, Jalonen, Herttuainen, Mäkelä, Heijnsbroek-Wirén, Ansalehto-Salmi, Sainio), 2 EI-ääntä (Enroth, Raatikainen), 3 tyhjää (Karhuvaara, Krohn, Salonen). Puheenjohtaja totesi, että maakuntajohtajan esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Kysymyksen 7 kohdalla Johanna Karimäki Kaarin Taipaleen kannattamana teki esityksen, että kysymykseen vastataan c. vaihtoehdolla ei pääosin. Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Karimäen esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 9 JAA-ääntä (Koivuniemi, Enroth, Karhuvaara, Krohn, Raatikainen, Mäkelä, Heijnsbroek-Wirén, Ansalehto-Salmi, Salonen) ja 5 EI-ääntä (Karimäki, Taipale, Jalonen, Herttuainen, Sainio). Puheenjohtaja totesi, että maakuntajohtajan esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Kysymyksen 8 kohdalla Irja Ansalehto-Salmi teki esityksen, että lausunnon kolmannen kappaleen ensimmäinen lause "Uudenmaan liitto näkee, että 18 maakuntaa on lukumääräisesti liikaa." poistetaan. Esitys raukesi kannattamattomana. Kysymyksen 9 kohdalla Matti Enroth Mika Raatikaisen kannattamana teki esityksen, että kappale Aluesuunnittelu muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Helsingin seudulla maakuntakaavoituksen rinnalle seudulliseksi suunnitteluvälineeksi on muodostunut valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen (MAL) pohjautuva MAL-suunnittelu, jolla on vaikutuksia maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisiin ratkaisuihin. Toiminnalliseen seutukokonaisuuteen ja kuntien vahvaan vastuuseen perustuva MAL-sopimus on ollut tehokas työkalu ja sitä tuloksellista seudun ja valtion yhteistyötä tulee jatkaa nykyisenkaltaisena. MAL-sopimuksen toimet ovat Helsingin seudulla vahvasti kuntien rahoittamia, joten valmistelu ja päätösvalta niissä tulee edelleen olla kunnilla." Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Enrothin esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 11 JAA-ääntä (Koivuniemi, Karimäki, Krohn, Taipale, Jalonen, Herttuainen, Mäkelä, Heijnsbroek-Wirén, Ansalehto-Salmi, Sainio, Salonen), 2 EI-ääntä (Enroth, Raatikainen), 1 tyhjä (Karhuvaara). Puheenjohtaja totesi, että maakuntajohtajan esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Kysymyksen 14 kohdalla Johanna Karimäki Kaarin Taipaleen kannattamana teki esityksen, että kysymykseen vastataan c. vaihtoehdolla ei pääosin. Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Karimäen esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 9 JAA-ääntä (Koivuniemi, Enroth, Karhuvaara, Krohn, Raatikainen, Mäkelä, Heijnsbroek-Wirén, Ansalehto-Salmi, Salonen) ja 5 EI-ääntä (Karimäki, Taipale, Jalonen, Herttuainen, Sainio). Puheenjohtaja totesi, että maakuntajohtajan esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi.

12 PÖYTÄKIRJA 10/ Kysymyksen 15 kohdalla Johanna Karimäki Kaarin Taipaleen kannattamana teki esityksen, että kysymykseen vastataan c. vaihtoehdolla ei pääosin. Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Karimäen esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 9 JAA-ääntä (Koivuniemi, Enroth, Karhuvaara, Krohn, Raatikainen, Mäkelä, Heijnsbroek-Wirén, Ansalehto-Salmi, Salonen) ja 5 EI-ääntä (Karimäki, Taipale, Jalonen, Herttuainen, Sainio). Puheenjohtaja totesi, että maakuntajohtajan esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Kysymyksen 42 kohdalla Irja Ansalehto-Salmi teki esityksen, että ensimmäinen kappaleen teksti poistetaan viimeistä lausetta lukuunottamatta eli siihen jäisi totetamus: "Kaikkien maakuntien tulee olla elinkelpoisia." Esitys raukesi kannattamattomana. Käsittelyn lopuksi palattiin kysymykseen 3, johon päätettiin yksimielisesti puheenjohtajan esityksestä lisätä poistetun kappaleen kolme tilalle seuraava teksti: "Maakunnan päätöksenteko koskee merkittävästi alueellista maankäyttöä, kaavoitusta ja liikennejärjestelmäsuunnittelua. Lainsäädäntöön tulee rakentaa mekanismi, jolla varmistetaan maakunnan eri osien näkemysten huomioiminen ja tasapuoliset vaikutusmahdollisuudet." Päätös: Maakuntahallitus päätti antaa tämän päätöksen liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle tarkistettuna maakuntajohtajan muutosehdotuksien mukaisena Krohnin äänestyksessä hyväksytyllä muutosesityksellä ja käsittelyn lopuksi kysymykseen 3 yksimielisesti tehdyllä lisäyksellä. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto, asia koskee valmistelua (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) Liitteet 1 Uudenmaan liiton lausunto sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksista, hyväksytty mhs Uudenmaan liiton lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta, mhs

13 PÖYTÄKIRJA 10/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntauudistuksen esivalmistelun organisoituminen MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon uudistuksen, jolla maakuntien vastuulle annetaan sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät, alueiden käytön suunnittelu ja ohjaus sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen sekä maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut. Aluehallinnon uudistuksen (non-sote asiat) alueellisen valmistelun käynnistämiseksi Uudellamaalla maakuntahallitukselle esitetään poliittisen ohjaus- ja seurantaryhmän sekä operatiivinen virkamiestason johtoryhmän perustamista. Maakuntahallitus kävi kokouksessaan keskustelun aluehallinnon uudistuksen valmistelun käynnistämisestä Uudellamaalla. Maakuntahallitus päätti, että Uudenmaan liiton tehtäväalaan liittyen valmistelu käynnistetään Uudenmaan liiton johdolla ja että ehdotus valmistelun organisoinnista tuodaan seuraavaan maakuntahallituksen kokoukseen Uudistuksen (muut kuin SOTE-asiat eli aluekehittämisen kokonaisuus) alueellisen valmistelun tueksi tarvitaan Uudellamaalla poliittinen ohjaus- ja seurantaryhmä, jonka tulisi noudattaa maakuntahallituksen poliittisia voimasuhteita. Lisäksi uudistuksen käytännön valmisteua johtamaan tarvitaan operatiivinen virkamiestason johtoryhmä, joka koostuu tässä vaiheessa Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen johtoryhmistä ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston edustajasta sekä myöhemmin perustettavien temaattisten valmistelutyöryhmien puheenjohtajista. Johtoryhmän kokoonpanoa tarkistetaan sitten, kun valmistelutyöryhmät aloittavat toimintansa. Maakuntajohtaja toimii poliittisen ohjaus- ja seurantaryhmän esittelijänä sekä operatiivisen virkamies-johtoryhmän puheenjohtajana.

14 PÖYTÄKIRJA 10/ Asian taustat Pääministeri Sipilän hallitus on linjannut maakunnille (perustuslain 121 :n 4 momentissa tarkoitettu itsehallintoalue) osoitettavat tehtävät. Ratkaisu toteuttaa hallituksen antamat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta ja itsehallintoalueiden perustamisen jatkovalmistelusta. Maakuntien tehtävien perustana on vuoden 2019 alusta alkaen selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Tulevaisuuden työnjaossa Kunnat ovat paikallisen osallistumisen, sivistyksen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala). Maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. Valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta. Maakunnille siirrettävät tehtävät Hallituksen linjauksien ( ja ) mukaisesti kuntien, maakunnan liittojen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ja aluehallintovirastojen (AVI) seuraavat tehtävät osoitetaan maakunnille: 1. Kaikki maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät siirretään maakunnille. Tämä tarkoittaa, että alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa (7/2014) tarkoitetut aluekehittämisviranomaisen tehtävä ja aluekehittämiseen liittyvät kaikki tehtävät sekä muissa laeissa maakuntien liitoille säädetyt

15 PÖYTÄKIRJA 10/ kaikki tehtävät siirretään maakunnille. Tehtäväsiirtojen jälkeen jäsenkunnat voivat lakkauttaa nykyiset kuntayhtymämuotoiset maakuntien liitot. Pääosa ELY -keskusten tehtävistä siirretään maakunnille. Tehtävät, joissa on kyse oikeusharkintaisista tehtävistä ilman alueellista näkökulmaa, valtion tai yleisen edun valvonnasta taikka vaikutuksiltaan valtakunnallisista tehtävistä, organisoidaan valtionhallintoon. ELY -keskukset ja TE -toimistot lakkautetaan ja niiden vastuulla olevien palveluiden järjestämisvastuu on maakunnilla. TE-palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja -mallia. Uudistuksen yhteydessä tarkistettavassa erityislainsäädännössä ja uudistuksen toimeenpanossa korostetaan kuntien roolia paikallisissa elinvoimatehtävissään. TEKESille siirretään ELY -keskusten tehtävistä innovaatio- ja keksintötoimintaa ja liiketoiminnan kansainvälistymistä koskevat kehittämis- ja koordinaatiotehtävät sekä pieniä energiatukia koskevat tehtävät. Ympäristöhallinnon luvat, ympäristövalvonta ja luonnonsuojelu kootaan ELY-keskuksista ja aluehallintovirastoista uudistettavaan valtion valtakunnalliseen aluehallintovirastoon valtion tehtäväksi mutta vesien ja merensuojelun tehtävät siirretään maakunnille. Maakunnat hoitavat tällöin niille erikseen säädettyjä tehtäviä seuraavilla toimialoilla: alueiden käyttö, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, vesivarojen käyttö ja hoito sekä vesien- ja merenhoito. Maakuntien tehtävänä on lisäksi tuottaa ja jakaa ympäristöä koskevaa tietoa sekä parantaa ympäristötietoutta sekä huolehtia ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta. 2. EU:n rakennerahasto- ja muiden EU -tukien maakuntien liitoissa ja ELY-keskuksissa hoidettavat tehtävät. 3. Pelastustoimi; pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen osoitetaan viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan tehtäväksi maakuntien yhteistyöalueittain. Kaikki maakunnat hoitavat näihin liittyviä tehtäviä ja maakunnat sopivat yhteistyöalueittain järjestämisvastuussa olevan maakunnan kanssa järjestämisen rahoittamisesta. 4. Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja elintarvikevalvonnan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ja sen valvonnan tehtävät kunnista, aluehallintovirastoista ja ELY-keskuksista. Riittävän osaamisen ja resurssit omaava kunta voi kuitenkin laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä sopia maakunnan kanssa järjestämisvastuun siirtämisestä tältä osin kunnalle. 5. Maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomituspalvelut kunnista. 6. Maataloushallinnon ja viljelijätukien hallintotehtävät kuitenkin siten, että kunnissa oleva palveluverkko (maaseutuasiamiehet) säilyy käytettävissä.

16 PÖYTÄKIRJA 10/ Maakunnan tehtävät alkaen Tehtäväsiirtojen jälkeen maakunnan tehtävät ovat seuraavat (maakunnan tehtäväala): 1. Sosiaali- ja terveydenhuolto. 2. Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ennaltaehkäisevät palvelut ja asiantuntijapalveluiden tuki kunnille, ennaltaehkäisevä päihdetyö, terveydensuojelu sekä alueellinen alkoholihallinto ja tupakkavalvonta. 3. Pelastustoimi: pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen kuuluu viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle sote-järjestämislaissa säädettävin maakuntien yhteistyöalueittain. Maakunnat hoitavat pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä ja rahoittavat järjestämistä. 4. Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta, eläinten terveys ja hyvinvointi ja sen valvonta. Tehtävän hoitamiseen riittävät voimavarat omaava kunta voi kuitenkin sopia maakunnan kanssa järjestämisvastuun siirtämisestä tältä osin kunnalle (yleensä kaupunki). Siirtomahdollisuus edellyttäisi erityislain säännöstä sekä kriteerien määrittelyä laissa. 5. Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Maakunta on jatkossa maakuntaliiton sijasta laissa tarkoitettu yleinen aluekehitysviranomainen ja hoitaa siten alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa aluekehitysviranomaiselle ja maakunnan liitolle säädetyt sekä ELY-keskuksille säädetyt aluekehittämisen tehtävät. 6. Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen (sisältää yhteispalvelusta annettujen säännösten mukaisen yhteispalvelun lisäksi huolehtimisen yhden palvelukanavan digitaaliseen asiointiin toteuttamisesta sekä yhteisien palveluiden järjestämisen ja tuottamisenkuntien kanssa silloin, kun maakunnalla ja kunnalla lain mukaan voi olla yhteisiä palveluita.) 7. Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito. 8. Alueellinen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu. 9. Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen sekä valtionavustustehtävät samoin kuin yksityisteiden valtionavustustehtävät. Tässä yhteydessä ei muuteta kunnille ja niiden yhteistyöelimille joukkoliikennelain mukaan kuuluvien tehtävien järjestämistä. 10. Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin sekä hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen. 11. Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys- ja neuvontapalvelut. 12. Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalouden, maaseutuelinkeinojen ja maatilatalouden sekä kala- ja riistatalouden

17 PÖYTÄKIRJA 10/ edistäminen ja rahoittaminen, viljelijätukitehtävät sekä näihin liittyvät palvelut. 13. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalveluiden järjestäminen ja lomituksen paikallisviranomaistehtävät. 14. Kasvintuotannon ja -terveyden valvonta. 15. Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen: TE-palveluissa palvelutuotantoa voidaan lailla tai laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä sopimuksella osoittaa riittävät voimavarat omaavalle kunnalle (kaupunki) sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille. 16. Erikseen säädettävät vesihuollon edistämisen ja suunnittelun, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät ja alueelliset luonnonvaratehtävät sekä huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta samoin kuin vesien- ja merenhoidon tehtävistä. 17. Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä ympäristötietouden parantaminen. 18. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen ja sen tukeminen ja yhteensovitus maakunnan tehtäviin kuuluvissa asioissa. 19. Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa maakunnan kaikki kunnat ovat yhteisellä sopimuksella päättäneet siirtää rakennusvalvonnan järjestämisen maakunnalle ja osoittaneet sille rahoituksen. 20. Maakunnan kaikkien kuntien kanssa yhteisellä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kuntien osoittamat, maakunnan tehtäväalaan liittyvät tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat samalla osoittaneet rahoituksen. 21. Muut maakuntien liittojen lain perusteella nykyisin hoitamat tehtävät. Maakunnat voivat edelleen kehittää näiden tehtävien hoitoa ja yhteistyötä niissä. 22. Maakunnan tehtäviin liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien hoitaminen. Uudistuksen valtakunnallinen jatkovalmistelu Maakuntien toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevat yleissäännökset sisällytetään maakuntalakiin, jota valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen projektiryhmässä ja maakuntalaki -valmisteluryhmässä. Tässä valmistelussa valmistellaan demokratiaa ja päätöksentekoa sekä maakuntahallinnon rakennetta ja organisaatiota koskevat asiat. Valtiovarainministeriö asettaa aluehallintouudistuksen jatkovalmistelua varten projektiryhmän ja muun tarvittavan valmisteluorganisaation. Päävastuu tarvittavista lainsäädäntömuutoksista kuuluu ministeriöille, joiden on aloitettava valmistelu välittömästi.

18 PÖYTÄKIRJA 10/ Tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos tehtäväsiirtojen toteuttamisesta erityislainsäädännössä, rahoituksen osoittamisesta maakuntahallinnon muiden kuin sote -tehtävien hoitamiseen ja ehdotukset aluehallintoviraston toiminnan kehittämisestä ja valtakunnallisesta toimivallasta sekä ehdotukset ympäristöhallinnon tehtävien järjestämisestä olisivat valmiina 2016 lopulla. Maakunnat aloittavat toimintansa , jolloin myös ELY-keskukset, TE-toimistot ja maakuntien liitot lakkaavat ja niiden tehtävät siirtyvät maakunnille ja edellä todetuille valtion viranomaisille. Myös tehtäviensiirrot kunnilta maakunnille toteutetaan tuolloin. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää aluehallinnon uudistuksen (muut kuin SOTE asiat eli aluekehittämisen kokonaisuus) valmistelun Uudellamaalla että Uudenmaan liitto pyytää poliittisia ryhmiä nimeämään edustajansa Uudenmaan aluehallinnon uudistuksen poliittiseen ohjaus- ja seurantaryhmään perustaa operatiivisen virkamies-johtoryhmän. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Ossi Savolainen Mari Kuparinen Jaakko Jalonen ehdotti, että Uudenmaan aluehallinnon uudistuksen poliittinen ohjaus- ja seurantaryhmä nimetään seuraavasti: Eero Heinäluoma Outi Mäkelä Matti Enroth Irja Ansalehto-Salmi Pasi Salonen Thomas Blomqvist Auli Herttuainen Minerva Krohn Jaakko Jalonen puheejohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Päätös: Maakuntahallitus päätti käynnistää aluehallinnon uudistuksen (muut kuin SOTE asiat eli aluekehittämisen kokonaisuus) valmistelun Uudellamaalla yksimielisesti nimetä edustajat Uudenmaan aluehallinnon uudistuksen poliittiseen ohjaus- ja seurantaryhmään Jaakko Jalosen kokouksessa tekemän ehdotuksen mukaisesti perustaa operatiivisen virkamies-johtoryhmän. Lisäksi sovittiin seuraavista toimintavoista: poliittisen ohjaus- ja seurantaryhmän kokoukset pidetään pääsääntöisesti maakuntahallitusten kokousten yhteydessä ryhmän jäsenet kutsuvat harkintansa mukaan tilalleen varajäsenen.

19 PÖYTÄKIRJA 10/ Täytäntöönpano: Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntauudistus toteutetaan valtion ohjeistuksen mukaan neljässä vaiheessa, joista ensimmäisenä on esivalmistelu saakka. Esivalmistelussa luodaan edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä niiden toiminnan käynnistämiselle. Sosiaali- ja terveysasioiden valmistelun toteuttaminen jatkuu nykyisellään. Maakuntauudistuksen valmistelu tulee tehdä laajassa maankunnallisessa yhteistyössä ja maakunnan liittojen tulee tulee olla aloitteen tekijänä esivalmistelun käynnistämisessä. Uudenmaan liitto on omalta osaltaan käynnistänyt esivalmistelun ja kartoittanut tarvittavia toimenpiteitä. Uudenmaan liitto on ryhtynyt maakuntauudistuksen esivalmistelutyöhön. Maakuntahallitus päätti valtuuttaa maakuntajohtajan kutsumaan koolle operatiivisen virkamiesjohtoryhmän. Sen ovat muodostaneet Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen johtoryhmät yhdessä Etelä -Suomen AVI:n johtajan kanssa. Virkamiesjohtoryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja. TE-keskuksen johtaja on ollut mukana asiantuntijajäsenenä. Virkamiesjohtoryhmä on kokoontunut viisi kertaa keskustelemaan maakuntauudistuksen käynnistämisestä ja eteenpäinviemisestä sekä sopimaan tarvittavista toimenpiteistä. Virkamiesjohtoryhmä on alustavasti sopinut täydentävänsä kokoonpanoaan myöhemmin valittavilla valmisteluryhmien puheenjohtajilla. Esivalmistelutyöllä on poliittinen ohjaus- ja seurantaryhmä, joka noudattaa maakuntahallituksen poliittista jakautumaa ja siinä on edustus Uudenmaan kultakin seudulta. Ryhmä kokoontuu Uudenmaan maakuntahallituksen kokouksen yhteydessä. Kick-off seminaari pidettiin Sen yhteydessä ELY keskuksen, TE -keskuksen, AVI:n ja Uudenmaan liiton johto ja keskijohto verkostoitui ja muodosti näkemystään tulevan työskentelyn menettelytavoista ja sisällöistä. Mukana oli myös maakuntahallituksen edustajia. Kokouksen avasivat maakuntavaltuuston puheenjohtaja Eero Heinäluoma ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä. Seminaarissa laadittiin aluekehittämisen kokonaisuuden eteenpäinviemisen alustava aikataulu. Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön maakunnille lähettämän kirjeen ja muistion mukaisesti esivalmisteluvaihe kestää saakka. Täksi ajaksi ministeriöt kehottavat maakunnan liittoja toimimaan aloitteen tekijöinä esivalmistelun käynnistämisessä ja kutsumaan keskeisten tahojen edustajat mukaan valmisteluun ja pitämään käynnistämiskokouksen. Valtionvarainministeriö pyytää ilmoittamaan mennessä, miten maakunnan liitto aikoo järjestää esivalmistelun alueellaan.

20 PÖYTÄKIRJA 10/ Suunnitellut toimenpiteet Uudenmaan liitto toimii ministeriöiden suosituksen mukaisesti aloitteentekijänä ja kutsuu kokoon esivalmistelun käynnistämiskokouksen elokuun 2016 lopussa, jolloin tiedossa on pääkaupunkiseutua mahdollisesti koskevat erityisratkaisut. Esivalmistelun käynnistämiskokouksen osallistujat muodostavat neuvottelukunnan. Neuvottelukuntaan pyydetään Uudenmaan liiton kutsukirjeellä ministeriöiden kirjeessä mainitut tahot sekä Uudenmaan kuntien kunnanhallitusten nimeämät edustajat. Neuvottelukunnan tehtävänä on sopia esivalmistelun organisoinnista. Lisäksi se käsittelee esivalmistelutyössä tarvittavan resurssoinnin, sillä ministeriöiden ohjeistuksen mukaan esivalmisteluun osallistuvat organisaatiot osoittavat valmisteluun tarvittavat henkilö- ja muut resurssit. Poliittinen ohjaus- ja seurantaryhmä nimeää harkintansa perusteella alueellisen muutosjohtajan, projektipäällikön ja/tai yhtä henkilöä laajemman muutostiimin. Kyseinen toimeksianto on määräaikainen saakka. Aluekehittämiseen liittyvän valmistelutyön ohella huolehditaan tiivistä yhteydestä sosiaali- ja terveydenhoidon uudistukseen. Asian taustat Esivalmistelua koskeva ministeriöiden ohjeistus Hallituksen reformiministerityöryhmän lähtökohtana on maakunnan tason toimijoiden oma-aloitteinen valmistautuminen ja toiminnan kehittäminen. Maakuntia kannustetaan uudistuksen toimeenpanossa oma-aloitteiseen toimintaan laajassa maakunnallisessa yhteistyössä ja maakunnan liittojen tulee olla aloitteentekijänä esivalmistelun käynnistämisessä. Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen toimeenpano jakautuu neljään vaiheeseen: 1. Esivalmistelu saakka, 2. Maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) , 3. Maakunnan käynnistymisvaihe Uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi alkaen. Nyt käynnistyvä esivalmistelu kestää sote-järjestämislain ja maakuntalain voimaantuloon saakka. Esivalmisteluvaiheessa luodaan edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä uusien maakuntien toiminnan käynnistämiselle. Sote-uudistuksen toimeenpanon alueellista valmistelua jatketaan uudistuksen aikataulun mukaisesti siten kuin siitä on jo maakuntien alueella sovittu. Käynnistynyttä valmistelua ei keskeytetä eikä organisoida uudelleen maakuntien toiminnan yleisen käynnistämisen esivalmistelun käynnistymisen vuoksi. Esivalmistelun keskeiset tehtävät Esivalmistelun keskeisiä tehtäviä on:

21 PÖYTÄKIRJA 10/ laatia yksityiskohtaiset esiselvitykset toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen maakunnan toiminnan käynnistämiseksi sekä toimintaan liittyvien tukipalveluiden jakamisesta kuntien ja maakuntien kesken sekä siirtämisestä maakunnille huolehtia ICT- ja tietohallintopalveluiden ja muiden tukipalveluiden uudistamisesta ja jatkuvuudesta sekä jakautumisesta kuntien ja kuntayhtymien sekä uusien maakuntien kesken ja selvittää konkreettiset tarpeet ja toteutustavat tietohallintotoiminnoista ja ICT-palveluista, toimitilajärjestelyistä, talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä sekä muutosviestinnästä ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Maakunnan perustamisen ja tehtäväsiirtojen esivalmistelun rinnalla jatketaan toiminnan kehittämistä kuntien ja maakunnallisten toimielinten poliittisessa ja valtion viranomaisten osalta asianomaisten ministeriöiden ohjauksessa. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää velvoittaa maakuntajohtajan kutsumaan koolle maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistämiskokouksen elokuun 2016 lopulle sekä pyytämään Uudenmaan kuntien kunnanhallituksia nimeämään edustajansa Uudenmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistämiskokoukseen. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Päätös: Ossi Savolainen Inka Kanerva , Tero Suursalmi Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan. Maakuntajohtaja lisäsi ehdotukseensa, että poliittista ohjaus- ja seurantaryhmää täydennetään niin, että siihen kuuluvat kaikki maakuntahallituksen jäsenet sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajat. Muutoin pohjaehdotus pysyi muuttumattomana. Maakuntahallitus päätti hyväksyä maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) MHS Tiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sekä maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistyttyä virallisesti Uudellamaalla ei ole enää tarvetta nykymuotoisille maakuntauudistuksen poliittiselle ohjaus- ja seurantaryhmälle ja virkamiesjohtoryhmälle, minkä johdosta nämä ryhmät esitetään lakkautettavaksi välittömin vaikutuksin.

22 PÖYTÄKIRJA 10/ Asian yksityiskohtainen selostus Esivalmistelun virallisen käynnistymisen jälkeen ei enää ole tarvetta nykymuotoiselle poliittiselle ohjaus- ja seurantaryhmälle eikä nykymuotoiselle virkamiesjohtoryhmälle. Em. ryhmien keskeisiin tehtäviin kuului maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistämisen varmistaminen Uudellamaalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus oli rajattu ryhmien tarkastelun ulkopuolelle. Jatkovalmistelussa painottuu nykyistä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, josta tulee osa esivalmistelua. Esivalmistelun poliittisessa ohjauksessa ja toteutuksessa tarvitaan lisäksi entistä laajempi kuntien edustus. Kuntayhteistyön merkitys uudistusten toimeenpanon onnistumiselle on kriiittinen. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan käynnistää sote- ja maakuntauudistuksen organisoitumisen Uudellamaalla ja antoi Uudenmaan liiton toimistolle tähän liittyviä tarkentavia ohjeita. Maakuntahallituksen strateginen kokoonpano sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajisto muodostavat jatkossa poliittisen ohjausryhmän. Esivalmistelun poliittisen ohjausryhmän järjestäytymistä ja toiminnan käynnistämistä valmistellaan. Esivalmistelun operatiivisessa virkamiesjohtoryhmässä on oltava mukana ne tahot, jotka voimaanpanolain 6 mukaan on kutsuttava käynnistyvän valmistelun väliaikaiseen valmistelutoimielimeen. Lisäksi on huomioitava henkilöstön edustus. Uudenmaan liiton toimisto on lähettänyt nimeämispyynnön maakuntauudistuksen esivalmistelun virkamiesjohtoryhmään em. organisaatioille. Nimeämiset on pyydetty ilmoittamaan mennessä. Edellä esitetyn perusteella on syytä lakkauttaa nykymuotoinen poliittinen ohjaus- ja seurantaryhmä ja nykymuotoinen virkamiesjohtoryhmä välittömin vaikutuksin. Asian taustat Maakuntahallitus päätti käynnistää maakuntauudistuksen valmistelun Uudellamaalla muiden kuin sote-asioiden osalta ja nimesi valmistelun poliittisen ohjaus- ja seurantaryhmän sekä virkamiesjohtoryhmän. Poliittisen ohjaus- ja seurantaryhmän kokoonpanoa laajennettiin Virkamiesjohtoryhmä on koostunut Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen johtoryhmistä, Uudenmaan TE-keskuksen johtajasta ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston edustajasta. Poliittinen ohjaus- ja seurantaryhmä on kokoontunut kolme kertaa, virkamiesjohtoryhmä pääsääntöisesti kerran viikossa. Poliittinen ohjaus- ja seurantaryhmä on toiminut neuvoa-antavana elimenä ja sen tehtävä on mm. ollut tukea esivalmistelun käynnistymistä Uudellamaalla. Virkamiesjohtoryhmän keskeisiin tehtäviin on mm. kuulunut varmistaa esivalmistelun käynnistyminen Uudellamaalla ja huolehtia työskentelyn priorisoinnista ja yhteensovittamisesta organisaatioissaan.

23 PÖYTÄKIRJA 10/ Poliittinen ohjaus- ja seurantaryhmä kutsui koolle Uudenmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistyskokouksen, joka pidettiin Finlandia talolla Tämä kokous käynnisti virallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sekä maakuntauudistuksen esivalmistelun Uudellamaalla. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää lakkauttaa perustamansa maakuntauudistuksen poliittisen ohjaus- ja seurantaryhmän ja virkamiesjohtoryhmän välittömin vaikutuksin yllä selostusosassa mainituin perusteluin. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Ossi Savolainen Tero Suursalmi Maakuntajohtaja ja maakuntahallituksen puheenjohtaja antoivat esivalmistelun etenemisestä tilannekatsauksen, jonka mukaan Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajien rekrytointi on etenemässä haastatteluvaiheeseen niin, että kuusi henkilöä haastatellaan seuraavan kahden viikon aikana. Valinnat tuodaan käsiteltäväksi maakuntahallituksen seuraavaan kokoukseen Haastattelijaryhmään kuuluvat maakuntavaltuuston puheenjohtaja Eero Heinäluoma, maakuntahallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä, maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Timo Juurikkala ja maakuntajohtaja Ossi Savolainen. Toimistolle annettiin tehtäväksi valmistella seuraavaan kokoukseen: vastine pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajilta tulleeseen kirjeeseen koskien Uudenmaan maakuntahallituksen päätöstä (140 ) Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen organisoitumisesta alustava esivalmistelun budjettiraami vuosille 2016 ja Päätös: Maakuntahallitus päätti lakkauttaa perustamansa maakuntauudistuksen poliittisen ohjaus- ja seurantaryhmän ja virkamiesjohtoryhmän välittömin vaikutuksin yllä selostusosassa mainituin perusteluin. Maakuntajohtajan ja maakuntahallituksen puheenjohtajan antama tilannekatsaus ja siihen liittyvät toimenpiteet merkittiin hyväksyen tiedoksi. Täytäntöönpano: Oikaisuvaatimusosoitus