Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet Ahjokatu 2 ja 4 (Sopenkorvenkatu 13 ja Mestarinkatu 12 14) kiinteistöjen omistajat.

Transkriptio

1 OAS A D/2658/ /2015 1(9) Asemakaavan muutos A-2669, Ahjokatu 2-4, Sopenkorpi Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAKIJA Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet Ahjokatu 2 ja 4 (Sopenkorvenkatu 13 ja Mestarinkatu 12 14) kiinteistöjen omistajat. SUUNNITTELUALUE Asemakaavan muutos koskee Sopenkorven (26.) kaupunginosan korttelin 664 tonttia 7, korttelin 666 tonttia 1001 sekä raidealuetta. Suunnittelualue sijoittuu Sopenkorvenkadun, Ahjokadun ja Mestarinkadun rajaamalle alueelle, ja se sijaitsee noin 1,9 kilometrin etäisyydellä Lahden kauppatorilta lounaaseen. TAVOITE Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti kartalla Tavoitteena on mahdollistaa Sopenkorven teollisuusalueen kehittäminen asumisen ja elinkeinoelämän sekoittuneena alueena ottaen huomioon suojeluarvojen lisäksi ympäristön rakenne, toiminnot ja monimuotoisuus.

2 OAS A D/2658/ /2015 2(9) LÄHTÖTIEDOT MAANOMISTUS Oheisessa taulukossa on eritelty kaava-alueen kiinteistöjen omistajat: Kiinteistön osoite / osoitteet Kiinteistötunnus Omistajat Mestarinkatu 12 Ahjokatu 4 Mestarinkatu 14 Sopenkorvenkatu 13 Ahjokatu Kiinteistö Oy Lahden Mestarinkatu Kiinteistöosakeyhtiö Sopenkorvenkatu 13 Teollisuusraidealue (asemakaavassa LRTalue) osa kiinteistöstä: Lahden kaupunki Taulukko 1. Kaava-alueen kiinteistöjen omistajat PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006 Ympäristöministeriön vahvistamassa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2006 alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Suunnittelualue kuuluu kehittämisen kohdealueeseen (kk). LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kuvat 2 ja 3. Otteet Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2006 ja Lahden yleiskaavasta 2025 Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025 on saanut lainvoiman Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu elinkeinoelämän ja asumisen alueeksi (T/A-1). Alue varataan yrityksille, työpaikoille ja asumiselle. Korttelikohtainen pääkäyttötarkoitus ratkaistaan asemakaavoituksessa. Ympäristön tulee olla viihtyisä, turvallinen ja esteettisesti laadukas niin autoilijan, pyöräilijän kuin jalankulkijankin näkökulmasta. Yleiskaavan aluekohtaisissa suunnitteluohjeissa todetaan, että "Sopenkorven teollisuusalue ja VR:n varikon alue muuttuvat vähitellen elinkeinoelämän ja asumisen seka-alueeksi.

3 OAS A D/2658/ /2015 3(9) Samassa korttelissa ja samassa rakennuksessa asutaan ja työskennellään. Alueelle laaditaan uusia asuinkortteleiden asemakaavoja vuoteen 2025 mennessä. Asuminen sijoitetaan vain häiriöttömiin olosuhteisiin, nykyisen yritystoiminnan ja sen kehittämisen ehdoilla. Alueelle sallitaan uutta elinkeinotoimintaa, jos se ei aiheuta ympäristöhäiriötä. Arvokkaat vanhat teollisuuskiinteistöt säilytetään. Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen." ASEMAKAAVA Korttelin 664 tontilla 7 on voimassa vahvistettu asemakaava (A-931). Tontti on merkitty teollisuutta, varastointia ja niihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (TL-51). Erillistä liiketoimintaa sallitaan rakennusoikeudesta 25 %. Asuinhuoneistoja sallitaan ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta alituisesti läsnä olevaa henkilökuntaa varten. Tontin tehokkuusluku (rakennusoikeuden suhde tontin pinta-alaan) e=1.0. Rakennusten suurin sallittu korkeus on 21 metriä. Tontille tulee rakentaa yksi autopaikka jokaista asuntoa, kolmea työntekijää sekä 50 liikekerrosalaneliömetriä kohti. Tontin lounaisrajalle tulee istuttaa puurivi. Korttelin 666 tontilla 1001 ja raidealueella on voimassa vahvistettu asemakaava (A-001). Tontti on merkitty teollisuutta, varastointia ja näihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (TL-51). Erillistä liiketoimintaa sallitaan rakennusoikeudesta 5 %. Asuinhuoneistoja sallitaan ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta alituisesti läsnä olevaa henkilökuntaa varten. Tontin tehokkuusluku (rakennusoikeuden suhde tontin pinta-alaan) e=2.5. Rakennusten suurin sallittu korkeus on 18 metriä. Tontille tulee rakentaa yksi autopaikka jokaista asuntoa ja viittä työntekijää kohti. Tontin lounaisrajalle tulee istuttaa puurivi. Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta ja suunnittelualueen alustava rajaus

4 OAS A D/2658/ /2015 4(9) Kuva 5. Sopenkorven teollisuusalueen asemakaava A-001 vuodelta 1983, joka on voimassa Ahjokatu 2 -tontilla. HISTORIA Sopenkorpi-nimen historia ulottuu Lahden kylän aikoihin, jolloin seudulla oli sankka kuusikkokorpi. Isojaossa alue liitettiin Kartanon maihin, jolloin se raivattiin pelloksi. (Rakennushistoriallinen selvitys, Latva) Lahden kaupunki hankki Sopenkorven alueen omistukseensa vuonna 1912 tarkoituksenaan osoittaa se teollisuudelle. Arkkitehti Carolus Lindberg kaavoitti alueen 1922 teollisuuskortteleiksi ja työväen asuinalueeksi. Alue rakentui kuitenkin vasta kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen vuonna 1937 laatiman kaavan pohjalta. (Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista) Ensimmäisinä teollisuuslaitoksina Sopenkorven alueelle sijoittuivat 1914 kaupungin perustama Lahden Karjapörssi Oy sekä kunnallinen teurastamo ja elintarvikkeiden tarkastusasema nykyiseen Sopenkorvenkatu 10:een. (Latva) Huonekalutehdas Sopenkorpi Oy (Ahjokatu 2) perustettiin 1945 sisaryhtiöksi jo vuonna 1908 perustetulle Lahden Rautateollisuus Oy:lle. Sopenkorpi Oy on vuosien varrella lyhentynyt Sope Oy:ksi. Vakiopuu Oy (Ahjokatu 4) perustetiin Molemmat tehtaat ovat parhaimmillaan työllistäneet noin pari sataa työntekijää ollen vuonna 1969 Lahden viiden suuren huonekalutehtaan joukossa. (Sope Oy:n ja Vakiopuu Oy:n tehdaskiinteistöjen suojelu, Anu Laine) KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti arvokas osana Sopenkorven teollisuusaluetta. NYKYTILANNE Suunnittelualueen tontit ovat teollisuus-, toimisto- ja liikekäytössä. Alueen halkaiseva teollisuusraide ei ole käytössä.

5 OAS A D/2658/ /2015 5(9) LUONNONYMPÄRISTÖ, POHJAVESI JA MAAPERÄ Sopenkorpi sijaitsee 1. Salpausselän eteläreunalla. Maan pinta on alueella noin tasolla Salpausselän etelärinteelle tyypillisesti Sopenkorven alueelle on kerrostunut useiden kymmenien metrien paksuisia kerroksia hienoa hiekkaa ja silttiä. Kallion pinta on Sopenkorven alueella arviolta metrin syvyydellä maanpinnasta. Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella. Suunnittelualueella on jonkin verran puustoa ja kasvillisuutta tonttien rajoilla sekä raidealueen ympäristössä. Erityisesti asemakaavaan merkityillä puurivivyöhykkeillä (tonttien lounaisrajat) kasvaa kookkaampia puita. Sopen kiinteistön julkisivulla on näyttävää köynnöskasvillisuutta. Alueella ei ole todettu luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita. Alkuperäinen luonnonympäristö on kadonnut teollisen toiminnan seurauksena. Kuvat 6 ja 7. Näkymä käytöstä poistuneelle teollisuusraiteelle sekä näkymä Sopenkorvenkadulta Ahjokadulle. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Kuvat 8 ja 9. Näkymät Sopenkorvenkadulta ja Mestarinkadulta suunnittelualueelle. Suunnittelualueen tonteilla sijaitsevien rakennusten rakennusvaiheet sijoittuvat vuosille Katutilassa näkyvimmät rakennukset ovat Ahjokadun varren 3 5 kerroksiset, punatiiliset teollisuusrakennukset. Piha-alueet ovat pääosin asfaltoituja, aidattuja sekä varastointi- ja paikoituskäytössä. Molempien tonttien keskellä sijaitsevat punatiiliset savupiiput. Ahjokatu 2 -tontin lounaisrajalla kulkee Gasumin ja Lahti Energian maakaasuputkia sekä kaukolämpölinja.

6 OAS A D/2658/ /2015 6(9) SELVITYKSET JA HANKKEET Kuva 10. Suunnittelualueen rakennusvaihekartta (Rakennushistoriallinen selvitys, Latva) Suunnittelualueelle on tehty mm. seuraavia selvityksiä ja hankkeita: - Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleenkäyttöönottohanke (PIUHA), ELY-keskus, Rakennushistoriallinen selvitys, Jorma J. Latva, Sopenkorven riskinarviointi, Ramboll Oy, Pima-rakennettavuuden tarkastelu, Golder Associates Oy, Pohja- ja orsivesiselvityksen täydennys, Ramboll Oy, Pohja- ja orsivesiselvitys, Ramboll Oy, Ympäristöselvitys, Environ Corporation Finland Oy, Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Ramboll Oy, Sopenkorven teollisuusalueen selvitys, Tuula Wuori ja Annika Pitkänen, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö, Päijät-Hämeen liitto, Henrik Wager, Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, Lahden kaupunginmuseo, Sope Oy:n ja Vakiopuu Oy:n tehdaskiinteistöjen suojelu, Anu Laine, 1998 Selvitystarvetta arvioidaan kaavatyön edetessä yhteistyössä viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa.

7 OAS A D/2658/ /2015 7(9) OSALLISET MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat, yritykset - - Kaupunkiympäristö / liikennesuunnittelu, kadunpito - Rakennus- ja ympäristövalvonta - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Uudenmaan ELY-keskus / liikenne - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) - Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy - Lahden kaupunginmuseo - Liikennevirasto / rata - Lahti Energia Oy - LE-Sähköverkko Oy - Lahti Aqua Oy - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Itella Oyj - DNA Oy - TeliaSonera Finland Oyj - Gasum Oy - Päijät-Hämeen Yrittäjät ry / Lahden Yrittäjät ry Kuva 11. Suunnittelualueen rajaus viistoilmakuvassa

8 OAS A D/2658/ /2015 8(9) OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavan suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. VIREILLE TULO Asemakaavatyön vireille tulosta ilmoitetaan osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä sekä kaupungin vuoden 2016 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. LUONNOSVAIHE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville kaavan kotisivuille. Naapuritonttien omistajia ja vaikutusalueen asukkaita kuullaan kaavaluonnosvaiheessa. Heille lähetetään kirjeitse osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Lisäksi aineisto viedään kaupungin internet-sivuille ja pääkirjastoon. Lausuntoja pyydetään viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Tekninen lautakunta EHDOTUSVAIHE Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n mukaisesti 30 vuorokaudeksi, jona aikana kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavasta (muistutus). Nähtävillä olosta kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, internetissä sekä Uusi Lahti -lehdessä. Asemakaavaehdotus, kaavaselostus ja muu aineisto on nähtävänä Lahti-Pisteessä pääkirjastossa. Aineistoa pidetään nähtävillä myös kaavahankkeen kotisivulla internetissä. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HYVÄKSYMISVAIHE Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä sekä ilmoitetaan viipymättä kaavan hyväksymistä koskeva päätös niille muistutuksen tekijöille sekä kuntalaisille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa. Kaava lainvoimaiseksi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko hankkeen ajan kaavatyön kotisivulla ja sitä voidaan täydentää hankkeen edetessä. Kaavan valmistelua koskevaa materiaalia on internetissä osoitteessa -> kaavakohteen omalla sivulla.

9 OAS A D/2658/ /2015 9(9) VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksille tiedoksi. Viranomaisilta pyydetään lausunto kaavaluonnoksesta luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTISUUNNITELMA SOPIMUKSET MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asemakaavan valmistelun osana laaditaan vaikutusarviointi, joka sisältää selvitykset suunnitelman toteuttamisen vaikutuksista - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään lähtötietojen lisäksi osallisten mielipiteitä ja kommentteja, mutta varsinainen arviointi tehdään asiantuntijatyönä. Vaikutusarviointi kirjataan kaavaselostukseen. Yksityisten maanomistajien kanssa tehdään tarvittaessa maankäyttösopimuksia. KÄSITTELYAIKATAULU Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tavoitteellinen aikataulu on (mikäli asemakaavan muutoksesta ei jätetä muistutuksia tai valiteta): - luonnosvaiheen kuuleminen + lausunnot kesä kaavaehdotus teknisessä lautakunnassa syksy kaava saa lainvoiman loppuvuodesta 2016 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELIJA Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski osoite: Tekninen ja ympäristötoimiala Askonkatu LAHTI puhelin: s-posti: etunimi.sukunimi@lahti.fi PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Markus Lehmuskoski kaavoitusarkkitehti