Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Transkriptio

1 OAS A D/1293/ /2013 1(8) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Asemakaavan muutos A-2538, Sopenkorvenkatu 2-4, Sopenkorpi ALOITE Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet Sopenkorvenkatu 2 ja 4 kiinteistöjen omistajat. SUUNNITTELUALUE Asemakaavan muutos koskee Sopenkorven (26.) kaupunginosan korttelin 667 tontteja 15 ja 23. Suunnittelualue sijoittuu Sopenkorvenkadun varteen, ja se sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Lahden kauppatorilta lounaaseen. TAVOITE Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti kartalla Tavoitteena on mahdollistaa Sopenkorven teollisuusalueen kehittäminen asumisen ja elinkeinoelämän sekoittuneena alueena ottaen huomioon suojeluarvojen lisäksi ympäristön rakenne, toiminnot, monimuotoisuus sekä liikenteen aiheuttama melu ja tärinä.

2 OAS A D/1293/ /2013 2(8) LÄHTÖTIEDOT MAANOMISTUS Oheisessa taulukossa on eritelty kaava-alueen kiinteistöjen omistajat: Kiinteistön osoite / osoitteet Kiinteistötunnus Omistajat Hämeenlinnantie 16 / Sopenkorvenkatu Laikkari Oy Sopenkorvenkatu Tapani Heinonen Ulla Tähtinen Lauri Heinonen PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006 Taulukko 1. Kaava-alueen kiinteistöjen omistajat Ympäristöministeriön vahvistamassa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2006 alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen (C). Suunnittelualue kuuluu kehittämisen kohdealueeseen (kk). Aluetta sivuava Hämeenlinnantie on merkitty kaksiajorataiseksi päätieksi tai -kaduksi (vt11). LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kuvat 2 ja 3. Otteet Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2006 ja Lahden yleiskaavasta 2025 Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025 on saanut lainvoiman Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu elinkeinoelämän ja asumisen alueeksi (T/A-1). Alue varataan yrityksille, työpaikoille ja asumiselle. Korttelikohtainen pääkäyttötarkoitus ratkaistaan asemakaavoituksessa. Ympäristön tulee olla viihtyisä, turvallinen ja esteettisesti laadukas niin autoilijan, pyöräilijän kuin jalankulkijankin näkökulmasta. Suunnittelualue on yleiskaavassa merkitty pääosin kuuluvaksi pohjaveden muodostumisalueeseen (pvm). Yleiskaavan aluekohtaisissa suunnitteluohjeissa todetaan, että "Sopenkorven teollisuusalue ja VR:n varikon alue muuttuvat vähitellen elinkeinoelämän ja asumisen seka-alueeksi.

3 OAS A D/1293/ /2013 3(8) Samassa korttelissa ja samassa rakennuksessa asutaan ja työskennellään. Alueelle laaditaan uusia asuinkortteleiden asemakaavoja vuoteen 2025 mennessä. Asuminen sijoitetaan vain häiriöttömiin olosuhteisiin, nykyisen yritystoiminnan ja sen kehittämisen ehdoilla. Alueelle sallitaan uutta elinkeinotoimintaa, jos se ei aiheuta ympäristöhäiriötä. Arvokkaat vanhat teollisuuskiinteistöt säilytetään. Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen." NYKYINEN ASEMAKAAVA Suunnittelualueen kiinteistöillä on tällä hetkellä voimassa sama, vahvistettu asemakaava (A-001). Tontit on merkitty teollisuutta, varastointia ja näihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (TL-51). Erillistä liiketoimintaa sallitaan rakennusoikeudesta 5 %. Asuinhuoneistoja sallitaan ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta alituisesti läsnä olevaa henkilökuntaa varten. Kiinteistöjen tehokkuusluku (rakennusoikeuden suhde tontin pinta-alaan) on e=2.0. Rakennusten korkeus on Sopenkorvenkatu 2 -tontilla enintään 12 m ja Sopenkorvenkatu 4 -tontilla enintään 18 m. Tontille tulee rakentaa yksi autopaikka jokaista asuntoa ja kolmea työntekijää kohti. Tonttien rajoille on määrätty istutettavaksi puurivejä. HISTORIA Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta ja suunnittelualueen alustava rajaus (sininen katkoviiva) Sopenkorpi-nimen historia ulottuu Lahden kylän aikoihin, jolloin seudulla oli sankka kuusikkokorpi. Isojaossa alue liitettiin Kartanon maihin, jolloin se raivattiin pelloksi (Rakennushistoriallinen selvitys, Latva).

4 OAS A D/1293/ /2013 4(8) Lahden kaupunki hankki Sopenkorven alueen omistukseensa vuonna 1912 tarkoituksenaan osoittaa se teollisuudelle. Arkkitehti Carolus Lindberg kaavoitti alueen 1922 teollisuuskortteleiksi ja työväen asuinalueeksi. Alue rakentui kuitenkin vasta kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen vuonna 1937 laatiman kaavan pohjalta (Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista). Ensimmäisinä teollisuuslaitoksina Sopenkorven alueelle sijoittuivat 1914 kaupungin perustama Lahden Karjapörssi Oy sekä kunnallinen teurastamo ja elintarvikkeiden tarkastusasema nykyiseen Sopenkorvenkatu 10:een (Latva). Sopenkorvenkatu 2 -tontin rakennusten ensimmäiset käyttötarkoitukset ovat olleet autohuoltamotoiminta sekä asuinkäyttö. Sopenkorvenkatu 4 -tontille rakennuslupia ovat hakeneet mm. Lahden Halko ja Puu Oy, Kiitolinja Oy sekä Liha Heinonen Ky (Latva). KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta. Sopenkorven alue kuuluu maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen luetteloon sekä Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden luetteloon. Suunnittelualue rajautuu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltuun Lahden varikkoalueeseen. LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAAPERÄ Sopenkorpi sijaitsee 1. Salpausselän eteläreunalla. Maan pinta on suunnittelualueella noin tasolla Salpausselän etelärinteelle tyypillisesti Sopenkorven alueelle on kerrostunut useiden kymmenien metrien paksuisia kerroksia hienoa hiekkaa ja silttiä. Suunnittelualueella on jonkin verran puustoa ja kasvillisuutta tonttien rajoilla. Alueella ei ole todettu luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita. Alkuperäinen luonnonympäristö on kadonnut teollisen toiminnan seurauksena. Tonttien piha-alueet on asfaltoitu. POHJAVESI Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan pohjavesialueella ja alueen pohjoisosa kuuluu pohjaveden muodostumisalueeseen. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualueen tontit ovat teollisuus-, toimisto- ja liikekäytössä. Sopenkorvenkatu 4 -tontilla sijaitsee yksi asuinrakennus. Rakennusten rakennusvaiheet sijoittuvat vuosille Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee rautatiealue ja pohjoispuolella valtatie (VT12, Hämeenlinnantie). Kiinteistön osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Kerrosala Kerrosluku Valmistunut Sopenkorvenkatu 2 Toimistorakennukset Muut varastorakennukset III I Sopenkorvenkatu 4 Muut varastorakennukset Yhden asunnon talot Teollisuus- ja pienteollisuustalot I I I (epäv.) 1994 Taulukko 2. Kaava-alueen rakennusten tietoja (lähde: Lahden perusrekisteri)

5 OAS A D/1293/ /2013 5(8) SELVITYKSET JA HANKKEET Kuva 5. Suunnittelualueen rakennusvaihekartta (Rakennushistoriallinen selvitys, Latva) Suunnittelualueelle on tehty mm. seuraavia selvityksiä ja hankkeita: - Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleenkäyttöönottohanke (PIUHA), ELY-keskus, Rakennushistoriallinen selvitys, Jorma J. Latva, Sopenkorven riskinarviointi, Ramboll Oy, Pima-rakennettavuuden tarkastelu, Golder Associates Oy, Pohja- ja orsivesiselvityksen täydennys, Ramboll Oy, Pohja- ja orsivesiselvitys, Ramboll Oy, Ympäristöselvitys, Environ Corporation Finland Oy, Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Ramboll Oy, Sopenkorven teollisuusalueen selvitys, Tuula Wuori ja Annika Pitkänen, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö, Päijät-Hämeen liitto, Henrik Wager, Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, Lahden kaupunginmuseo, 2000 Selvitystarvetta arvioidaan kaavatyön edetessä yhteistyössä viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa.

6 OAS A D/1293/ /2013 6(8) OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat, yritykset - - Kaupunkiympäristö / liikennesuunnittelu, kadunpito - Rakennus- ja ympäristövalvonta - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Uudenmaan ELY-keskus / liikenne - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) - Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy - Lahden kaupunginmuseo - Liikennevirasto / rata - Lahti Energia Oy - LE-Sähköverkko Oy - Lahti Aqua Oy - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Posti Group Oyj - DNA Oy - TeliaSonera Finland Oyj - Elisa Oyj - Päijät-Hämeen Yrittäjät ry / Lahden Yrittäjät ry OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavan muutoksen suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavoitustyön ajan internetissä osoitteessa > Kaavoituskohteet > kaavakohteen omalla sivulla. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa työn aikana. Sivulle lisätään kaavatyön yhteydessä mahdollisesti laadittavia selvityksiä sekä muuta työhön liittyvää aineistoa. Luonnosvaiheessa maanomistajia sekä naapuritonttien omistajia ja kaupungilta tontin vuokranneita kuullaan erikseen. Heille lähetetään kirjeitse osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Lisäksi kuulemisaineisto viedään kaupungin internet-sivuille. Lausuntoja pyydetään viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Ehdotusvaiheessa lausuntoja pyydetään tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä MRA 28 :n mukaisesti, mikäli he ovat sitä luonnosvaiheessa erikseen pyytäneet. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle tiedoksi. Viranomaisilta pyydetään lausunto kaavaluonnoksesta luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä.

7 OAS A D/1293/ /2013 7(8) KAAVOITUKSEN ETENEMINEN JA AIKATAULU Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Aikataulu on tavoitteellinen ja edellyttää, että kaavasta ei jätetä muistutuksia tai valiteta. maalis/ 2016 loka/ Aloitusvaihe Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2016 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa laaditaan idealuonnoksia ja selvityksiä sekä arvioidaan luonnoksen tai luonnosvaihtoehtojen vaikutuksia. Lisäksi käydään neuvotteluja osallisten kanssa. Luonnosvaiheessa järjestetään osallisten ennakkokuuleminen. Materiaalit lisätään kaavatyön verkkosivuille. Osallistuminen Osalliset voivat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Mielipiteen voi jättää suoraan kaavan laatijalle etunimi.sukunimi@lahti.fi. Tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä pyydetään lausunnot. Annetut mielipiteet ja lausunnot julkaistaan nimineen kaupungin verkkosivuilla. joulu/ Ehdotusvaihe Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville teknisen ja ympäristölautakunnan päätöksellä 30 vuorokaudeksi Lahti-Pisteeseen (Kirkkokatu 31, pääkirjaston aula), Nastolan yhteispalvelupisteeseen (Pekkalantie 5) sekä kaupungin verkkosivuille. Nähtävillä olosta kuulutetaan Uusi Lahti -lehdessä, Nastola-lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla sekä kaupungin ilmoitustaululla. Jos mahdolliset muistutukset eivät aiheuta ehdotukseen olennaisia muutoksia, kaava etenee vastineineen hyväksymisvaiheeseen. Muussa tapauksessa tekninen ja ympäristölautakunta asettaa muutetun kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville. Osallistuminen Osalliset ja kunnan jäsenet voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen nähtävilläoloaikana. Muistutus osoitetaan tekniselle ja ympäristölautakunnalle ja sen voi toimittaa Lahti-pisteeseen tai sähköpostilla osoitteeseen diaari.teky@lahti.fi. Muistutuksen tehneille lähetetään perusteltu vastaus, mikäli he ovat ilmoittaneet osoitteensa. Lausuntoja pyydetään tarvittavilta viranomaisilta, mikäli he ovat sitä luonnosvaiheessa pyytäneet. Muistutukset ja lausunnot julkaistaan nimineen kaupungin verkkosivulla. tammi helmi/ Hyväksymisvaihe Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksen ja mahdolliset muistutukset vastineineen sekä esittää kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen. Hyväksymispäätöksestä lähetetään tieto kaava-aloitteen tekijälle ja viranomaisille sekä sitä pyytäneille kunnan jäsenille ja muistutuksen tekijöille. Osallistuminen Osalliset ja kunnan jäsenet voivat valittaa kaupunginvaltuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän valitusaikana. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. maalis huhti/ Voimaantulo Kaava saa lainvoiman noin 1,5 2 kuukauden kuluttua kaupunginvaltuuston päätöksestä, mikäli kaavasta ei valiteta.

8 OAS A D/1293/ /2013 8(8) KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SOPIMUKSET MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asemakaavan valmistelun osana laaditaan vaikutusarviointi, joka sisältää selvitykset suunnitelman toteuttamisen vaikutuksista - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään lähtötietojen lisäksi osallisten mielipiteitä ja kommentteja, mutta varsinainen arviointi tehdään asiantuntijatyönä. Vaikutusarviointi kirjataan kaavaselostukseen. Yksityisten maanomistajien kanssa on tarkoitus tehdä tarvittaessa maankäyttösopimuksia. ASEMAKAAVAN LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski puhelin: osoite: Tekninen ja ympäristötoimiala Askonkatu LAHTI s-posti: etunimi.sukunimi@lahti.fi PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Markus Lehmuskoski kaavoitusarkkitehti