KAAVOITUSKATSAUS 2006

Transkriptio

1 1 PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut KAAVOITUSKATSAUS 2006 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 7 ) mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista. Kaavoituskatsauksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva kunnan tämänhetkisestä yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Katsauksessa esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita, joista tiedotetaan erikseen. Vuoden 2000 alusta voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain myötä kunnille on tullut lisää valtaa ja vastuuta kaavoituksessa. Yleis- ja asemakaavat hyväksyy kunnanvaltuusto. Kunnan on laadittava kaavat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Ympäristökeskus seuraa kunnan kaavoitustoimea ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella ja valittamalla kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole lain mukaisia.

2 2 KUNTALAISTEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET MAANKÄYTÖN SUUNNITTE- LUUN (Ks. Liite 1) Maankäyttö- ja rakennuslaissa on varmistettu kaavoitustyön vuorovaikutteisuus edellyttämällä jokaisesta kaavasta laadittavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Suunnitelmassa selvitetään heti kaavoituksen alkuvaiheessa ne tahot, jotka valmisteluun on kytkettävä, sekä sopivimmat tavat aidon vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi. Vuorovaikutus voidaan järjestää kuhunkin kaavoitustilanteeseen sopivalla tavalla. Kunnan on ilmoitettava kaavoituksen vireille tulemisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta riittävästi. Lakiin sisältyy uusi käsite, osalliset. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia, ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja ympäristöönsä tekemällä aloitteita ja osallistumalla julkiseen keskusteluun. Kaava-asioihin voi vaikuttaa muun muassa jättämällä mielipiteen tai muistutuksen kaavan laatimisprosessin eri vaiheissa. Kaavojen nähtävillä oloista kuulutetaan lehdessä ja kerrotaan tarvittaessa järjestämällä asukastilaisuuksia. Kaavoitusasioista voi kysyä kunnan ympäristöosastosta. KAAVAJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka tulivat voimaan vuonna 2001, ovat osa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) määriteltyä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan ohella. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden voivat koskea asioita, joilla on aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Valtakunnalliset tavoitteet täsmennetään maakunnan suunnittelussa alueiden käytön periaatteiksi ja aluevarauksiksi ja vaikuttavat tätä kautta kunnan alueiden suunnitteluun. Maakuntakaavat ovat usean kunnan alueelle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, joissa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Paltamon kunnan osalta maakuntakaavoituksesta vastaa Kainuun maakunta - kuntayhtymä, joka on käynnistänyt aluettaan koskevan maakuntakaavan laadinnan vuonna Voimassa oleva Kainuun seutukaava on yhdistelmä kolmesta vaihekaavasta, jotka on vahvistettu ympäristöministeriössä Yleiskaava on kunnan laatima yksityiskohtaisen kaavoituksen ja rakentamisen sekä muun maankäytön suunnittelemisen perustaksi laadittava kaava, joka sisältää pääpiirteet alueen käyttämisestä eri tarkoituksiin. Oikeusvaikutteisella rantaosayleiskaavalla jaetaan rantarakennusoikeudet tilakohtaisesti siten, että rakennuslupa voidaan myöntää suoraan ilman poikkeamislupaa tai yksityiskohtaista rantaasemakaavaa. Asemakaavat laaditaan kunnan toimesta sellaisille alueille, joiden rakentamisen ja muun maankäytön yksityiskohtainen järjestäminen on tarpeellista. Ranta-asemakaavat laaditaan maanomistajan toimesta riittävän laajalle alueelle rantarakentamisen järjestämistä varten.

3 3 VOIMASSA OLEVAT KAAVAT Voimassa olevat yleiskaavat: Paltamon kuntakeskuksen osayleiskaava (1983) Kontiomäen osayleiskaava (1985) Mieslahden osayleiskaava (2002) Kivesjärven rantaosayleiskaava (hyv. 2005), täytäntöönpano osittain, valituksia Oulun hallinto-oikeuteen Kiehimänjoen ja Iijärven rantaosayleiskaava (hyv. 2006), täytäntöönpano osittain, valituksia Oulun hallinto-oikeuteen Voimassa olevat asemakaava-alueet: Paltamo, keskustan rakennuskaava (1966, viimeisin muutos 2004) Kontiomäen rakennuskaava (1962 ja 1978, viimeisin muutos ja laajennus 1986) Kunnassa on 17 kpl vahvistettua ranta-asemakaavaa. VIREILLÄ OLEVAT KAAVOITUSHANKKEET Paltamon kunnan kuntasuunnitelmassa on nostettu esille, että kunnan tavoitteena on kehittää Paltamoa viihtyisänä asuinkuntana. Tällöin myös maankäytön suunnittelulla pyritään edesauttamaan em. tavoitteen saavuttamista. Kainuun maakuntakaava Kainuun maakunta -kuntayhtymä on käynnistänyt Kainuussa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maakuntakaavan laatimisen. Suunnittelualue käsittää koko Kainuun maakunnan alueen. Maakuntakaava tulee valmistuessaan korvaamaan nykyisin voimassa olevan Kainuun 3. seutukaavan. Maakuntakaava on ollut kaavaehdotuksena nähtävillä Kaavaehdotus on asetettu uudelleen julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Maakuntakaavan odotetaan valmistuvan vuoden 2007 aikana. Maakuntakaavan valmisteluaineisto on nähtävillä Kainuun maakunta - kuntayhtymässä sekä internet -sivulla

4 4 Oulujärven rantayleiskaava Oulujärven rantayleiskaavan laatiminen alkoi vuonna 1997 ja kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan vuonna 2000, mutta kaavasta valitettiin. Korkein hallinto-oikeus kumosi laaditun kaavan päätöksellään maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena. Oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan kaavatyö on aloitettu uudelleen vuoden 2006 aikana ja alustavan aikataulun mukaan kaava saataneen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2007 loppuun mennessä. Rakennuslupien myöntäminen kaavan laatimisen jälkeen tapahtuu normaalilla rakennuslupamenettelyllä. Suunnittelualue käsittää Paltamon kunnan Oulujärven ranta-alueet. Suunnittelualueeseen on liitetty myös Mutoudenlampi ja Melajokivarsi sekä Melalahden kyläalue ja todellista rantaviivaa alueelle kertyy yli 200 km. Oulujärven ranta-alueelle laaditut 13 ranta-asemakaavaa yleiskaavassa huomioidaan sellaisenaan. Asemakaavamuutos Paltamon taajaman kortteleissa 24 ja 26 (1, ks. alla) Paltamon taajamassa on vireillä asemakaavamuutos kortteliin 24 ja 26, jotka käsittävät nykyisten markettien tontit sekä tonttien eteläpuolelle jäävän asuin- ja liikerakennusten korttelialueen tiealueineen. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia liiketoimintojen (mm. polttoaineen jakeluasema) laajentamista muutosalueella. Työn on määrä valmistua keväällä Pappilan ja Kiehimänhovin asemakaavamuutos (2, ks. yllä) Paltamon seurakunnan esityksestä Pappilan alueelle laaditaan asemakaavamuutos siten, että pientalorakentamista lisättäisiin alueella. Samassa yhteydessä myös Kiehimänhovin alueen pohjoisosaan sijoitettaisiin tiiviimmin pientalorakentamista. Kaavatyö on vasta alkamassa. MUUT MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on edelleen yksi maankäyttö- ja rakennuslain antamista ohjausvälineistä. Siinä voidaan antaa tarpeellisia määräyksiä, jotka edistävät suunnitelmallista

5 5 ja sopivaa rakentamista, sekä ottavat huomioon kulttuuri- ja luonnonarvot ja toteuttavat hyvää elinympäristöä, sen säilymistä ja hoitoa. Rakennusjärjestyksen määräykset koskevat muun muassa rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeuttamista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia ja rakennetun ympäristön hoitoa. Suunnittelutarvealueiden määrittelemisellä rakennusjärjestyksessä voidaan tehostaa rakentamisen ohjausmahdollisuuksia asemakaava-alueiden ulkopuolella. Suunnittelutarvealueella rakentamista tarkastellaan alueen tulevan suunnittelun näkökulmasta. Voimassa oleva Paltamon kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja rakennusjärjestys on tullut voimaan Oulujärven rantakylät Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyke (OuKa) hankkeeseen on liitetty OuKa maankäyttöstrategian luominen, jolla on kuntien maankäytön suunnittelua tukeva tehtävä. Syksyllä 2006 valmistuneessa maankäyttöstrategiassa Oulujärven ja siihen liittyvien vesien rannoille on esitetty muodostettavan nk. rantakyliä, joiden sijoittumisen perusteena on kaunis maisema ja viihtyisä ympäristö. Asuminen maaseudun kylämiljöössä osoitetaan olevan uusi vaihtoehto esim. kaupunkiasumiselle. Rantakylien toteutus käynnistettäneen pilottikohteen rakentamisella, joihin myös Paltamon kunta varautuu. Tällaisia pilottikohteita Paltamon kunnan alueella voisi olla esim. Saviranta tai Varisniemi. TULOSSA OLEVIA KAAVOITUSHANKKEITA Paltamon ja Kontiomäen asemakaavojen tarkistaminen Sekä Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueella että Kontiomäen taajaman asemakaava-alueella on vanhentuneita tai toteutumatta jääneitä kaavan osia. Näiden alueiden suunnittelutyö - ajanmukaisuuden arviointi - tapahtuu kaavamuutosten yhteydessä. Autioniemen kaavoitus VT 22:n ja rautatien eteläpuolella Oulujärven rannalla Autioniemessä on voimassa Paltamon yleiskaava, joka on hyväksytty Kunnan omistamalle alueelle Autioniemessä on tarkoitus laatia asemakaava, jonka ratkaisu pohjautuu laajemman alueen yleiskaavaan tai yleiskaavatasoiseen kaavarunkotarkasteluun. Alueen maankäytöllinen pääpaino on pientalojen sijoittaminen alueelle hyödyntäen Oulujärven läheisyyttä. TIEDOTUS Eri kaavojen laatimisen ja muutosten vireille tulosta ja kaavoitustyön eri vaiheiden kuulemisesta ja nähtäville asettamisesta tullaan kuuluttamaan erikseen paikallisissa sanomalehdissä, kunnan ilmoitustaululla sekä mahdollisuuksien mukaan kuntatiedotteessa. Vireillä olevista kaavahankkeista tiedotetaan, ja kaavakartat ovat nähtävillä myös kunnan internet sivuilla osoitteessa Paltamon kunta, Tekniset palvelut, Vaarankyläntie 7, Paltamo Yhteyshenkilöt: Teknisten palveluiden johtaja Mikko Karjalainen puh. (08) , mikko.karjalainen@paltamo.fi Aluearkkitehti Sirpa Lyytinen puh. (08) , sirpa.lyytinen@vaala.fi

6 LIITE 1 KAAVOITUSPROSESSI Mitä kunta tekee? KAAVAN VIREILLETULO JA OSAL- LISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEL- MA (OAS) tiedotetaan kaavoituskatsauksessa, kuulutuksella tai kirjeitse nähtävillä kunnanvirastossa KAAVALUONNOKSEN VALMISTELU vuorovaikutteisuus, osallistuminen ja mielipiteiden keruu pyritään painottamaan luonnoksen valmistumis-vaiheeseen luonnosvaiheessa tutkitaan kaavallisia perusajatuksia ja eri vaihtoehtoja luonnosmaisella tavalla Kunnanhallituksen luonnoskäsittely Mitä osallinen voi tehdä? kunnanhallitukselle voi tehdä aloitteen kaavan laatimisesta tai muuttamisesta kunnan tekniselle palvelulle voi tehdä ehdotuksen OAS:n kehittämisestä Kainuun ympäristökeskukselle voi tehdä esityksen neuvottelun järjestämisestä OAS:n riittävyydestä Luonnosvaiheessa osallistuminen ja vuorovaikutus toteutetaan kussakin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvaillulla tavalla (asukas- tai esittelytilaisuudet, kyselyt, nähtävänä olevaan aineistoon tutustuminen, keskustelut kaavan laatijan kanssa tms.) Mielipiteitä voi jättää kirjallisesti tai suullisesti. Osallisen kannattaa seurata päätöksentekoa tiedotusvälineistä, internetistä, kunnan ilmoitustaululta jne. KAAVALUONNOKSEN VALMISTELU- VAIHEEN KUULEMINEN kaavaluonnos pidetään pääsääntöisesti valmisteluvaiheen kuulemiseksi nähtävillä vähintään 14 vrk ajan ja siitä ilmoitetaan kuuluttamalla ja kirjeitse maanomistajille kaavaluonnos on nähtävillä samoissa paikoissa kuin OAS Kaavaluonnoksesta voi jättää kunnanhallitukselle kirjallisen huomautuksen nähtävillä oloaikana. KAAVAEHDOTUKSEN VALMISTELU saadun palautteen perusteella laaditaan yksityiskohtainen kaavaehdotus, josta pyydetään viranomaislausunnot samoin arvioidaan lausuntojen sisältö ja tehdään kaavaehdokseen tarvittavat tarkistukset Kunnanhallituksen ehdotuskäsittely Osallisen kannattaa seurata päätöksentekoa tiedotusvälineistä, internetistä, kunnan ilmoitustaululta jne. KAAVAEHDOTUS JULKISESTI NÄH- TÄVILLE kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville pääsääntöisesti 30 vrk ajaksi nähtäville asettamisesta ilmoitetaan kuuluttamalla kaavaehdotus on nähtävillä samoissa paikoissa kuin OAS Kaavaehdotuksesta voi jättää kunnanhallitukselle kirjallisen muistutuksen. Samalla voi kirjallisesti pyytää ilmoittamaan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. MUISTUTUSTEN KÄSITTELY arvioidaan muistutusten sisältö ja tehdään kaavaan mahdolliset muutokset mikäli muutokset ovat oleellisia, palautuu kaavaehdotus uudelleen ehdotuskäsittelyvaiheeseen valmistellaan muistutuksiin viralliset vastineet HYVÄKSYMISKÄSITTELY kunnanvaltuusto (tai kunnanhallitus) Kaavan hyväksymispäätöksestä voi tehdä 30 vrk:n kuluessa kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen. KAAVAN VOIMAANTULO kaava tulee voimaan kun hyväksymispäätöksestä on kuulutettu

7 LIITE 1