KAAVOITUSKATSAUS

Transkriptio

1 1 PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista. Kaavoituskatsauksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva kunnan tämänhetkisestä yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Vuoden 2000 alusta voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain myötä kunnille on tullut lisää valtaa ja vastuuta kaavoituksessa. Yleis- ja asemakaavat hyväksyy kunnanvaltuusto. Kunnan on laadittava kaavat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus seuraa kunnan kaavoitustoimea ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella ja valittamalla kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole lain mukaisia.

2 2 KUNTALAISTEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET MAANKÄYTÖN SUUNNITTE- LUUN (Ks. Liite 1) Maankäyttö- ja rakennuslaissa on varmistettu kaavoitustyön vuorovaikutteisuus edellyttämällä jokaisesta kaavasta laadittavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelmassa selvitetään kaavoituksen alkuvaiheessa ne tahot, jotka valmisteluun on kytkettävä, sekä sopivimmat tavat aidon vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi. Vuorovaikutus voidaan järjestää kaavahankkeeseen sopivimmaksi katsottavalla tavalla. Kunnan on ilmoitettava kaavoituksen vireille tulemisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta riittävästi. Kaavahankkeissa osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja ympäristöönsä tekemällä aloitteita ja osallistumalla julkiseen keskusteluun. Kaava-asioihin voi vaikuttaa muun muassa jättämällä mielipiteen tai muistutuksen kaavan laatimisprosessin eri vaiheissa. Kaavojen nähtävillä oloista tiedotetaan lehdessä ja kunnan internet-sivuilla, tarvittaessa järjestetään yleisötilaisuuksia hankkeiden eri vaiheissa. Kaavoitusasioista voi kysyä kunnan teknisestä toimistosta. KAAVAJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) määriteltyä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan ohella. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat koskea asioita, joilla on aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Maakuntakaava on usean kunnan alueelle laadittu yleispiirteinen suunnitelma, jossa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentyvät maakuntakaavassa alueiden käytön periaatteiksi ja aluevarauksiksi ja vaikuttavat tätä kautta kuntien alueiden suunnitteluun. Kainuussa maakuntakaavoituksesta vastaa Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kainuun maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kainuun maakuntakaavan , valtioneuvosto on vahvistanut maakuntakaavan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Maakuntakaava käsittää koko Kainuun maakunnan alueen. Maakuntakaava-aineisto on nähtävillä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä sekä internet - sivulla Yleiskaavat ovat kunnan laatimia yksityiskohtaisen kaavoituksen ja rakentamisen sekä muun maankäytön suunnittelemisen perustaksi laadittavia kaavoja, jotka sisältävät pääpiirteet alueen käyttämisestä eri tarkoituksiin. Oikeusvaikutteisella rantaosayleiskaavalla voidaan jakaa rantarakennusoikeudet tilakohtaisesti siten, että rakennuslupa voidaan myöntää suoraan ilman poikkeamiskäsittelyä tai yksityiskohtaista ranta-asemakaavaa. Asemakaavat laaditaan kunnan toimesta sellaisille alueille, joiden rakentamisen ja muun maankäytön yksityiskohtainen järjestäminen on tarpeellista. Ranta-asemakaavat laaditaan maanomistajan toimesta riittävän laajalle alueelle rantojen lomarakentamisen järjestämistä varten.

3 3 VOIMASSA OLEVAT KAAVAT Yleiskaavat: Paltamon kuntakeskuksen osayleiskaava (1983) Kontiomäen osayleiskaava (1985) Mieslahden osayleiskaava (2002) Rantaosayleiskaavat: Kivesjärven rantaosayleiskaava (2005) Kiehimänjoen ja Iijärven rantaosayleiskaava, hyväksytty 2006 Oulujärven rantayleiskaava, hyväksytty Asemakaavat: Paltamo, keskustan asemakaava Laadittu ja vahvistettu rakennuskaavana alun perin 1966 Useita kaavan muutoksia ja laajennuksia, viimeisimpinä mm. Metelin ja Kylänpuron asemakaava (kaavan muutos ja laajennus 2005) ja Koulukeskuksen ympäristön asemakaavan muutos (2009). Kontiomäen asemakaava Laadittu ja vahvistettu rakennuskaavana 1962 ja Viimeisin muutos Mäntytien alueelle Ranta-asemakaavat Kunnassa on 17 kpl vahvistettua ranta-asemakaavaa, joista valtaosa sijoittuu Oulujärven rannoille HYVÄKSYTYT KAAVOITUSHANKKEET Koulukeskuksen asemakaavamuutos (1) Asemakaavan muutostarve koulukeskuksen alueella liittyi lähinnä kouluympäristön turvallisuustekijöiden huomioimiseen taajamaympäristössä. Turvallisuuden lisäämiseen liittyi mm. Korpitien katkaiseminen koulun ja urheilukentän väliseltä osuudelta. Kaava on hyväksytty vuonna 2009.

4 4 Pappilan ja Kiehimänhovin asemakaavamuutos (2) Pappilan alueen ja kunnan omistuksessa olevan Kiehimänhovin alueen pohjoisosan asemakaavamuutos on hyväksytty Kaavamuutoksella tiivistettiin pientalorakentamisella taajamarakennetta. VIREILLÄ OLEVAT KAAVOITUSHANKKEET Paltamon kunnan kuntasuunnitelmassa on nostettu esille Paltamon kehittämistä viihtyisänä asuinkuntana. Tällöin myös maankäytön suunnittelulla pyritään edesauttamaan em. tavoitteen saavuttamista. Oulunrinteen ja Rantakujan alueiden asemakaavamuutokset pyrkivät tukemaan tätä kunnan asettamaa tavoitetta. Oulunrinteen asemakaavamuutos (3) Voimassa olevassa kaavassa vanhan Ouluntien ympäristö paloaseman yläpuolella on osoitettu kaksi-kolmikerroksisille kerrostaloille. Alue on jäänyt toteutumatta kaavan mukaisesti. Taajamarakennetta tiivistämällä alueelle on tarkoitus sijoittaa kerrostalojen sijasta omakotitalotontteja. Alue tarjoaa edellytykset viihtyisälle asuinympäristölle, sillä palvelut ovat lähellä ja alueelta avautuvat näkymät Oulujärvelle. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville vuoden 2010 aikana, kaavan hyväksyminen tapahtuu vuoden 2011 puolella. Rantakujan asemakaavamuutos (4) Kesäteatterin ja Kiehimäntien välinen ranta-alue voimassa olevassa kaavassa on osoitettu puistoalueeksi. Kaavamuutoksella tutkitaan alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia huomioiden kuitenkin erityisesti yleisen virkistyskäytön edellytykset ranta-alueella. Lisäksi selvitetään alueen sota-aikaisten muinaismuistokohteiden huomioiminen ja mahdolliset rakentamista rajoittavat vaikutukset sekä kesäteatterialueen kehittämistarpeet. Kaava on luonnosvaiheessa, valmistuminen Ranta-asemakaavoitus Uudet ranta-asemakaavat: Vuoden 2010 aikana on tullut vireille kolme uutta ranta-asemakaavahanketta. Pitkänperän ranta-asemakaava kohdistuu Mieslahden pohjois- ja etelärannoille Oulujärven rantaosayleiskaavassa pääosin matkailupalvelualueiksi osoitetuille alueille, joiden toteutus edellyttää kaavamääräyksen mukaisesti ranta-asemakaavan laatimista. Kaavan tavoitteena on tukea alueen matkailun majoitusrakentamista ja Oulujärveen sekä lähialueiden luonnonympäristöön tukeutuvien matkailupalvelujen kehittymistä. Miesjärven, Saarijärven ja Nuottijärven alueiden ranta-asemakaavan laatiminen on käynnistynyt syksyllä Kaavan tarkoituksena on kaavoittaa perinteistä omarantaista loma-asutusta, alueelle ei kaavan myötä muodostu matkailupalveluja. Kaavalla myös turvataan Saarijärven säilyminen rakentamattomana. Melasen ranta-asemakaava kohdistuu aiemmin kaavoittamattomalle alueelle Pieni- Melasen rannoilla. Melasen alueella maanomistajan tavoitteena on mittava, useiden kymmenien loma-asuntojen aluekokonaisuus. Alueelle ei ole laadittu yleiskaavaa, joten kaavan laatimisen yhteydessä tehdään yleiskaavallinen tarkastelu rakentamisedellytysten ja rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi. Uudet ranta-asemakaavat laaditaan alueiden maanomistajien aloitteesta.

5 5 Vireillä olevat ranta-asemakaavamuutokset: Ns. vesivessakaavat Paltamon kunnan alueelle on laadittu maanomistajien laatimia ranta-asemakaavoja yhteensä 17 kpl. Näistä ranta-asemakaavoista 12 kaavassa on määräys, joka kieltää vesikäymälän rakentamisen. Vuonna 2004 on tullut voimaan valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueella, mikä on tiukentanut jätevesien käsittelyä huomattavasti. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaavamääräystä muuttamalla vesikäymälän rakentaminen em. ranta-asemakaava-alueilla talousjätevesiasetus huomioiden. Kaava-muutoksista ensimmäisenä on valmistumassa konsulttityönä tehtävä Petäjäniemen ranta-asemakaavamuutos, jonka yhteydessä selvitetään alueella hyväksyttävät jätevesien käsittelyratkaisut. Muutoksen tarkoituksena on vesihuoltomääräysten lisäksi tarkastella uudelleen kaava-alueen rakennuspaikkojen rakennusoikeuksia ja tehdä kaavaan muita vähäisiä muutoksia ja tarkennuksia. Muiden em. kaavojen muutoksen valmistelu tehdään yhtenä kokonaisuutena. Kaavaluonnosaineisto valmistuu vuoden loppuun mennessä. Pujoniemen ranta-asemakaavaan on valmisteilla vähäinen muutos, jolla ei ole laajemmin vaikutusta alueen rakenteeseen eikä rakentamisen määrään. TULOSSA OLEVIA KAAVOITUSHANKKEITA Kirkonkylän osayleiskaavan uusiminen Voimassa oleva Paltamon kuntakeskuksen osayleiskaava on vuodelta 1983, kaava on osin vanhentunut. Kaava on laadittu nk. 1. asteen oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana. Laadittavan osayleiskaavan ensisijaisena tavoitteena on edesauttaa kirkonkylän kehittämistä asumistaajamana, tukea elinkeinoelämän kehittämistä ja luoda samalla edellytykset viihtyisälle asuinympäristölle. Kaavamuutosalueen laajuudeksi on muodostunut n ha laajuinen alue, sillä mm. Kiehimänvaaran alue sisältyy suunnittelualueeseen. Vuonna 2010 on aloitettu kaavan ajantasaisuuden arviointi ja

6 6 kaavoituksen käynnistämiseen liittyvien selvitysten laatiminen. Varsinaisen kaavamuutoksen laatimisen tarkempi ajankohta on vielä avoin. Autioniemen alueen maankäyttö Radan ja valtatien eteläpuoleisen Autioniemen alueen maankäyttöratkaisujen selvittäminen liittyy myös taajaman osayleiskaavan uusimiseen. Alueen osalta voidaan tehdä myös erillisiä selvityksiä mm. alueen käyttöön oton edellyttämiin liikennejärjestelyihin ja kulkuyhteyksiin liittyen. Paltamon ja Kontiomäen asemakaavojen tarkistaminen Sekä Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueella että Kontiomäen taajaman asemakaava-alueella on vanhentuneita tai toteutumatta jääneitä kaavan osia. Näiden alueiden ajantasaisuuden ja uusimistarpeen arviointi ja lakisääteisten ajantasaasemakaavojen laatiminen ja päivittäminen on aloitettu vuonna MUUT MAANKÄYTÖN SUUNITTELUUN LIITTYVÄT HANKKEET Hevos- ja koirakyläasutus Paltamossa Paltamon kunta on nostanut yhdeksi keskeiseksi painopistealueeksi asumisviihtyisyyden. Kuntaan perustetun asumistyöryhmän keskeisenä tehtävänä on edistää asumisviihtyvyyttä ja tukea siihen liittyviä hankkeita. Uutena hankkeena on esiin noussut hevos- ja koiraharrastuksen mahdollistavan asuinalueen toteutus Paltamoon. Paltamossa on jo entuudestaan mm. hevosharrastustoimintaa, tavoitteena on mahdollistaa harrastustoiminnan lisääntyminen ja luoda puitteita myös kuntaan tuleville uusille asukkaille eläinharrastuksen edellytykset huomioiden. Hankkeen toteutuessa Paltamoon voisi syntyä muutama pienimuotoisempi esim. 4-5 pientalon hevoskylä harrastetoimintaan liittyvine yhteistiloineen sekä yksi laajempi kokonaisuus, johon liittyisi asumisen ohella matkailu, toimintaan liittyviä palveluja ja työpaikkoja, kurssi- ja koulutustoimintaa sekä erilaisia hevosharrastustoimintojen alueita ja reitistöjä. Hankkeen esiselvitystyö on aloitettu keväällä Esiselvityksessä kartoitetaan hankkeen toteutusedellytyksiä monipuolisesti. Asumisen ja harrastustoiminnan lisäksi selvitetään mahdollisuuksia kehittää matkailua ja työpaikka-, koulutus- ja tutkimustoimintoja hankkeeseen liittyen. Selvitysten yhteydessä tutkitaan myös alustavasti yhtenä sijoituspaikkavaihtoehtona Mieslahden pohjoisrantaa nykyisen harjoitusraviradan läheisyydessä. Rakennusjärjestyksen uusiminen Rakennusjärjestys on edelleen yksi maankäyttö- ja rakennuslain antamista ohjausvälineistä. Siinä voidaan antaa tarpeellisia määräyksiä, jotka edistävät suunnitelmallista ja sopivaa rakentamista, sekä ottavat huomioon kulttuuri- ja luonnonarvot ja toteuttavat hyvää elinympäristöä, sen säilymistä ja hoitoa. Rakennusjärjestyksen määräykset koskevat muun muassa rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeuttamista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia ja rakennetun ympäristön hoitoa. Suunnittelutarvealueiden määrittelemisellä rakennusjärjestyksessä voidaan tehostaa rakentamisen ohjausmahdollisuuksia

7 7 asemakaava-alueiden ulkopuolella. Suunnittelutarvealueella rakentamista tarkastellaan alueen tulevan suunnittelun näkökulmasta. Voimassa oleva Paltamon kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa , rakennusjärjestys on tullut voimaan Nykyisen rakennusjärjestyksen osalta on kuitenkin noussut esiin tarve tarkistaa rakennusjärjestystä joiltakin osin, mm. rantarakentamisessa rantasaunojen osalta. Rantasaunoihin liittyen rakennusjärjestyksessä on esitetty katosten kokoon ja käyttötarkoituksen mukaisten tilojen osuuteen liittyviä määräyksiä, jotka on koettu liian rajoittaviksi. Valtuusto on tehnyt rakennusjärjestyksen uusimista koskevan päätöksen ja kunnan hallitus on koonnut työryhmän valmistelemaan muutoksia. Valtatie 22:n kehittämisselvitys Selvitys on käynnistetty kuntien ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyönä kesällä Selvityksessä tutkitaan ja vertaillaan valtatien eri linjausvaihtoehdot, tavoitteena on saada aikaan lopullinen päätös valtatien kehittämisvaihtoehdosta ja periaatteista. Vaihtoehdoissa on uutena linjauksena esillä myös vaihtoehto, jossa tie kulkisi Autioniemen alueen läpi ja ylittäisi silta pengertieratkaisuna Mieslahden. Toteutuessaan ratkaisulla olisi olennaisia vaikutuksia myös Paltamon taajaman ja sen lähialueiden maankäyttöön. Selvitys valmistuu lausuntovaiheeseen kuluvan vuoden aikana. Ajantasa-asemakaava Lakisääteisen ajantasa-asemakaavan päivitys ja saattaminen myös sähköiseen muotoon pyritään toteuttamaan vuoden 2011 aikana. TIEDOTUS Eri kaavojen laatimisen ja muutosten vireille tulosta ja kaavoitustyön eri vaiheiden kuulemisesta ja nähtäville asettamisesta kuulutetaan erikseen paikallisissa sanomalehdissä, kunnan ilmoitustaululla sekä mahdollisuuksien mukaan kuntatiedotteessa. Vireillä olevista kaavahankkeista tiedotetaan, ja kaavakartat ovat nähtävillä myös kunnan internet sivuilla osoitteessa Paltamon kunta, Tekniset palvelut, Vaarankyläntie 7, Paltamo Yhteyshenkilöt: Teknisten palveluiden johtaja Mikko Karjalainen puh. (08) , Aluearkkitehti Harri Lindroos puh

8 LIITE 1 KAAVOITUSPROSESSI Mitä kunta tekee? KAAVAN VIREILLETULO JA OSAL- LISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEL- MA (OAS) tiedotetaan kaavoituskatsauksessa, kuulutuksella tai kirjeitse nähtävillä kunnanvirastossa KAAVALUONNOKSEN VALMISTELU vuorovaikutteisuus, osallistuminen ja mielipiteiden keruu pyritään painottamaan luonnoksen valmistumis-vaiheeseen luonnosvaiheessa tutkitaan kaavallisia perusajatuksia ja eri vaihtoehtoja luonnosmaisella tavalla Kunnanhallituksen luonnoskäsittely KAAVALUONNOKSEN VALMISTELU- VAIHEEN KUULEMINEN kaavaluonnos pidetään pääsääntöisesti valmisteluvaiheen kuulemiseksi nähtävillä vähintään 14 vrk ajan ja siitä ilmoitetaan kuuluttamalla ja kirjeitse maanomistajille kaavaluonnos on nähtävillä samoissa paikoissa kuin OAS Mitä osallinen voi tehdä? kunnanhallitukselle voi tehdä aloitteen kaavan laatimisesta tai muuttamisesta kunnan tekniselle palvelulle voi tehdä ehdotuksen OAS:n kehittämisestä Kainuun ELY-keskukselle voi tehdä esityksen neuvottelun järjestämisestä OAS:n riittävyydestä Luonnosvaiheessa osallistuminen ja vuorovaikutus toteutetaan kussakin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvaillulla tavalla (asukas- tai esittelytilaisuudet, kyselyt, nähtävänä olevaan aineistoon tutustuminen, keskustelut kaavan laatijan kanssa tms.) Mielipiteitä voi jättää kirjallisesti tai suullisesti. Osallisen kannattaa seurata päätöksentekoa tiedotusvälineistä, internetistä, kunnan ilmoitustaululta jne. Kaavaluonnoksesta voi jättää kunnanhallitukselle kirjallisen huomautuksen nähtävillä oloaikana. KAAVAEHDOTUKSEN VALMISTELU saadun palautteen perusteella laaditaan yksityiskohtainen kaavaehdotus, josta pyydetään viranomaislausunnot samoin arvioidaan lausuntojen sisältö ja tehdään kaavaehdokseen tarvittavat tarkistukset Kunnanhallituksen ehdotuskäsittely KAAVAEHDOTUS JULKISESTI NÄH- TÄVILLE kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville pääsääntöisesti 30 vrk ajaksi nähtäville asettamisesta ilmoitetaan kuuluttamalla kaavaehdotus on nähtävillä samoissa paikoissa kuin OAS Osallisen kannattaa seurata päätöksentekoa tiedotusvälineistä, internetistä, kunnan ilmoitustaululta jne. Kaavaehdotuksesta voi jättää kunnanhallitukselle kirjallisen muistutuksen. Samalla voi kirjallisesti pyytää ilmoittamaan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. MUISTUTUSTEN KÄSITTELY arvioidaan muistutusten sisältö ja tehdään kaavaan mahdolliset muutokset mikäli muutokset ovat oleellisia, palautuu kaavaehdotus uudelleen ehdotuskäsittelyvaiheeseen valmistellaan muistutuksiin viralliset vastineet HYVÄKSYMISKÄSITTELY kunnanvaltuusto (tai kunnanhallitus) Kaavan hyväksymispäätöksestä voi tehdä 30 vrk:n kuluessa kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen. KAAVAN VOIMAANTULO kaava tulee voimaan kun hyväksymispäätöksestä on kuulutettu