Voimavaralähtöinen liikunta- ja terveysvalmennus nuorten työpajoilla. Minna Kettunen Kouluttaja, liikunnanohjaaja Virpiniemen liikuntaopisto

Transkriptio

1 Voimavaralähtöinen liikunta- ja terveysvalmennus nuorten työpajoilla Minna Kettunen Kouluttaja, liikunnanohjaaja Virpiniemen liikuntaopisto

2 Hyrrä hyvinvointia yhdessä liikunnasta -hanke Hyrrä-hanke oli osa laajaa Terveempi Pohjois-Suomi hanketta, joka oli kuudenkunnan yhteinen kehittämis- ja koulutushanke. Mukana olivat Kuusamo, Haukipudas, Pudasjärvi, Taivalkoski, Utajärvi ja Posio Pohjois- Pohjanmaan ja Lapin kunnista. Hankkeen tavoitteena on nuorten liikunnan ja osallisuuden lisääminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Toisena tavoitteena oli kuntien hallintokuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittyminen. Kunnissa laadittiin yhteistyössä nuorten terveysliikuntaohjelma.

3 Nuorten työpajojen terveys- ja liikuntavalmennuksen tavoite ja tarkoitus Tavoitteena oli pajanuoren elämänhallinnan tukeminen, koetun terveyden paraneminen, terveydenlukutaidon kehittyminen, terveellisten elämäntapojen omaksuminen sekä osallisuuden ja liikuntamyönteisyyden lisääntyminen. Tarkoitus oli kehittää nuorten työpajoille voimavaralähtöinen osallisuutta tukeva liikunta-, terveysvalmennusmalli sekä käytettävät työmenetelmät.

4 Taustaa Elintapojen yhteys sosioekonomisiin terveyseroihin SOSIOEKONOMIN EN ASEMA Oma/ vanhempien Koulutus Ammatti Tulot ELINTAVAT Tupakka Alkoholi Ruoka Liikunta Uni ELINYMPÄRISTÖ Fyysinen Sosiaalinen TERVEYS Koettu terveys/ hyvinvointi Sairastuvuus Kuolleisuus PSYKOSOSIAALI SET TEKIJÄT Sosiaalinen tuki Stressi Elämänhallinta THL

5 Koettu terveys vuotiaat

6 Koettu terveys nuoret

7 Liikuntaa harrastamattomat vuotiaat

8 Selkäsairauksista kärsivät vuotiaat

9 Lihavien osuus vuotiaat

10 Kasvisten syönti vuotiaat

11 Työpajan terveys- ja liikuntavalmennuksen tavoitemalli (yksittäisen nuoren näkökulmasta) Toistuvat ryhmäpalvelut (4 kk:n kierto) Työvalmentaja Yksilö- Valmentaja Nuori tulee pajalle Perehdyttää Ravintovalmennus Keskustelee Retki tai liik.turnaus Nuori lähtee pajalta Liikunnan- Ohjaaja Haastattelee Viikkoliikunta Terveyden- Hoitaja Terveysvalmennus Tarkastaa Yhteistyöverkosto Päihdepalvelut Minna Kettunen, Tenho Jaakola

12 Ratkaisukeskeinen haastattelu Taustatiedot Liikunta ja hyvinvointi Ravinto ja hyvinvointi Uni ja hyvinvointi Kokemus omasta hyvinvoinnin ja terveyden tilasta

13 Ratkaisukeskeiseen ajattelutapaan liittyviä perusajatuksia: 1. Positiivisen näkökulman korostaminen; keskitytään siihen mikä on myönteistä sekä ratkaisuun. 2. Poikkeukset kertovat ratkaisusta. Ratkaisua ongelmaan voidaan etsiä hetkestä, jolloin ongelmaa ei esiinny. 3. Mikään ei pysy samanlaisena. Muutosta tapahtuu jatkuvasti. 4. Pieni muutos saa liikkeelle suuremman. 5. Yhteistyö on väistämätöntä, asiakkaat toimivat aina yhteistyössä, he päättävät muutoksista. Kun valmentaja ymmärtää heidän ajatuksiaan ja toimii niiden mukaisesti, yhteistyö lujittuu. 6. Ihmisillä on voimavaroja. Heillä on kaikki tarvittava ongelmien ratkaisemiseen. 7. Tarkoitus on vastaus. Vastaanottaja tulkitsee ja määrittelee viestin merkityksen ja toimii sen perusteella. 8. Asiakas on asiantuntija. Hän määrittelee tavoitteen ja toimii oman elämänsä asiantuntijana tulevaisuuden tapahtumiin. Walter ja Peller (1992)

14 Terveys

15 Liikunta ja Hyvinvointi Mun pitäisi aloittaa joku harrastus. Et mulla olisi sellainen rutiini et mä kävisin vaix kaksi kertaa viikossa josaki. Et mä saisin nostettua itseni ylös sohvalta. Mä oon sellanen, et mä tykkään hirveesti olla kotona ja sit mä jämähdän. Aattelen et mä meen huomenna tai ylihuomenna sitten. Pitäisi saada sillee et mä nousisin ja menisin. (Nuori 20)

16 Ravinto ja hyvinvointi..mä oon semmonen normaali suomalainen et mulla on ennakkoluuloja ruokia kohtaan.ei pistä suuhun mitään mikä näyttää pahalta. (Nuori 19v.)

17 Uni ja hyvinvointi..en mää tiedä väsyttää varmaan enemmän illalla sitten nukahtaa ennemmin (Nuori 17v)

18

19 Lähtökohtana tavoitteen asettelu 1. Tavoitteen tulee olla henkilökohtaisesti tärkeä sekä määritelty asiakkaan omalla kielellä. Sopivia kysymyksiä ovat esim. Millaista muutosta haluat? Minkä toivot tulevaisuudessa olevan toisin? Kun ensi yönä nukkuessasi tapahtuu ihme ongelmasi poistuu mistä havaitset sen? Mikä silloin on toisin? 2. Tavoite määritellään myönteisesti ja konkreettisesti. 3. Tavoite kytkeytyy nykytilanteeseen, etäiselläkin tavoitteella tulee olla yhteys tähän hetkeen. Asiakkaalla on näkyvissä polku, joka johtaa tavoitteeseen. Hän on jo polulla 40 ottamassa askelia kohti päämääräänsä. Tätä ajatteluprosessia voi edistää kysymyksellä: Kun lähdet täältä ja olet matkalla kohti tavoitettasi, niin mitä teet silloin, mitä teet eri tavalla? 4. Tavoitteen tulee olla ekologinen toisin sanoen pitkällä tähtäimellä sopiva. Kysymyksiä voi olla esim. Mitä tapahtuisi, jos saavutat tavoitteesi? Mitä se merkitsee vapaa-aikasi kannalta? Mitä se merkitsee perhe-elämäsi kannalta? Tuottaako se haittaa jollain alueella? Mitä myönteistä siitä seuraa? 5. Tavoitteella tulee olla optimaalinen taso, jotta se ei stressaa, vaan motivoi muutokseen. Asiakkaan elämänolojen kannalta realistinen ja saavutettavissa oleva. Asiakas tietää itse mikä on hänelle mahdollista ja mikä ei. 6. Tavoitteen tulee olla käsiteltävissä ja saavutettavissa. Kysymyksiä, joilla tavoite realisoituu asiakkaan mielessä on esim. Mistä tiedät, että olet saavuttanut tavoitteesi? Kuvittele, että olet saavuttanut tavoitteesi: Mitä koet silloin? Mitä näet ja kuulet silloin? Osatavoitteet määritellään selkeästi sellaisiksi, että ne voidaan varmasti toteuttaa. Mitä teet, milloin, missä, miten usein jne. Hämeenaho 1997, Kiviaho 1993, Walter & Peller 1992.

20 Työpajan terveys- ja liikuntavalmennuksen tavoitemalli (yksittäisen nuoren näkökulmasta) Toistuvat ryhmäpalvelut (4 kk:n kierto) Työvalmentaja Yksilö- Valmentaja Nuori tulee pajalle Perehdyttää Ravintovalmennus Keskustelee Retki tai liik.turnaus Nuori lähtee pajalta Liikunnan- Ohjaaja Haastattelee Viikkoliikunta Terveyden- Hoitaja Terveysvalmennus Tarkastaa Yhteistyöverkosto Päihdepalvelut Minna Kettunen, Tenho Jaakola

21 Liikunta- ja terveysvalmennus Terveysvalmennus Viikkoliikunta Ravintovalmennus Terveysliikunnan suositukset Oman elämän kartoitus Terveyskunnon osa-alueet Liikunnan vaikutukset Uni ja mielenterveys Kestävyys Voima Liikkuvuus Taito Ryhmäytyminen Ruokailurytmi Ravintoaineet Energian tarve

22 Viikkoliikunta Pohjana ratkaisukeskeinen haastattelu Säännöllisyys Kaikki osallistuu Yhdessä sovitut säännöt Nuorten osallisuus suunnittelussa Soveltavan liikunnan menetelmät Tietoiskut ennen tuntia

23 Viikkoliikunta Mitä liikuntaa nuoret haluavat kokeilla? 4. KOKEILU 1. KOKEMUS Harrastaako nuori liikuntaa? Onko harrastanut? Millaisia kokemuksia taustalla on? Miksi pitäisi harrastaa liikuntaa? Liikunnan vaikutukset. 3 YMMÄRRYS 2. REFLEKTOINTI Miksi nuori harrastaa liikuntaa? Tai miksi ei? Mukaillen Kolbin kokemuksellinen oppiminen

24 Liikunta- ja terveysvalmennus Liikuntatunti 4. KOKEILU 1. KOKEMUS Liikuntatunti 3 YMMÄRRYS Kokemus liitetään teoriaan. Miksi? 2. REFLEKTOINTI Nuorten kokemuksia kuunnellaan Nuoret osallistuvat suunnitteluun Reflektointi Fiilisjana- keskustelu Mukaillen Kolbin kokemuksellinen oppiminen

25 Kestävyys kykyä vastustaa väsymistä

26 Voimaa, ryhtiä, patiksia

27 Liikkumalla mielenterveyttä

28 Pohjana ratkaisukeskeinen haastattelu Säännöllisyys Kaikki osallistuu Yhdessä sovitut säännöt Nuorten osallisuus suunnittelussa Soveltavan liikunnan menetelmät Tietoiskut ennen tuntia VIIKKOLIIKUNTAA OHJAAVAT AJATUKSET Pallopelit Jalkapallo, lentopallo, koripallo, käsipallo jne. Pallottelupelit Tennis, sulkapallo, pingis jne. Golf Formulacenter Kiipeily Minigolf Yleisurheilu Taito Kuntonyrkkeily Bodypump Kuntosali Kuntopiiri Voima Pallopelit Pallottelupelit Lenkkeily Frisbeegolf Melonta Lumikenkäily Viikkoliikunta Venyttely Kehonhuolto Liikkuvuus Jooga Viitepelit Jättipallofudis Topsipuikot Pyllypallo Lumisähly Pienpelit Retket Tapahtumat Tiimit Kestävyys Kehonhuolto Ryhmäytyminen

29 RAVINTOVALMENNUS SUUNNITTELU JA RAVINTOVALMENNUS YHDESSÄ NUORTEN KANSSA: PIENRYHMÄT, PARITYÖSKENTELY, KESKUSTELU TOTEUTUS RAVINTOVALMENNUS, RUOAN OSTO JA VALMISTUS. NUORET ORGANISOIVAT ITSE ARVIOINTI TARINAVIIVA VALTAISTAVA ARVIOINTI

30 Osallisuus kehittyminen mukanaolosta vastuunottoon Vaikuttaminen Mukana olontaso Osatoimijuus taso Sitoutumisen taso Vastuunoton taso Osattomuus Syrjäytyminen Mukaillen Sirviö K Lapsiperheiden osallisuus terveyden edistämisessä mukanaolosta vastuunottoon 2006.

31 Liikunta- ja terveysvalmennus Ratkaisukeskeinen haastattelu Terveysvalmennus Viikkoliikunta Ravintovalmennus Terveysliikunnan suositukset Oman elämän kartoitus Terveyskunnon osa-alueet Liikunnan vaikutukset Uni ja mielenterveys Kestävyys Voima Liikkuvuus Taito Ryhmäytyminen Ruokailurytmi Ravintoaineet Energian tarve Kysyttävää? Kiitos!