Tekes, Markkinointi ja viestintä Mainostoimisto Cake Oy Markus Sommers. Toimitus: Ulkoasu: Kuvat:

Transkriptio

1 Tekesin vuosikertomus 2012

2 Toimitus: Ulkoasu: Kuvat: Tekes, Markkinointi ja viestintä Mainostoimisto Cake Oy Markus Sommers 2

3 Sisältö Pääjohtajan katsaus Vuosi 2012 lyhyesti Nuoret yritykset Kasvuyritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot Painopisteet ja ohjelmat Henkilöstö Tilastot Organisaatio

4 Pääjohtajan katsaus Kokeiluista voimaa ja vauhtia uudistumiseen nsimmäinen talvi Tekesin johdossa on ollut erittäin mielenkiintoista muutosten ja monenlaisten haasteiden aikaa. Olen nähnyt, miten monessa Tekes on mukana vaikuttajana, uusien asioiden käynnistäjänä ja elinkeinoelämämme eteenpäin viejänä. Tekesin vaikuttavuustulokset kertovat omaa kieltään tuloksia tuottavasta toiminnasta. Yli 80 prosenttia innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoituksella on ollut merkittävä vaikutus menestykseen. Suurin osa maailmalla menestyneistä kasvuyrityksistä on Tekesin asiakkaita, mikä on yksi osoitus rahoituksemme hyvästä osumatarkkuudesta. Rahoituksemme lähtökohta on kannustaa asiakkaita uudistumaan, tarttumaan haasteisiin, kokeilemaan ketterästi erilaisia asioita. Epäonnistumisiakin tulee, ne kuuluvat riskirahoituksen luonteeseen. Pitää muistaa, että jos ei tule floppeja, ei tule hittejäkään. Kohti uudistunutta Tekesiä Vuoden 2012 lopulla saimme Tekesin uuden organisaation raamit valmiiksi. Kokonaisuudessaan siirryimme uuteen organisaatioon Lähtökohtanamme uudistuksessa oli toimintamalli, jossa voimme palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla kunkin asiakasryhmän tarpeiden mukaisesti. Halusimme myös parantaa toimintamme nopeutta, tehokkuutta ja joustavuutta. Uudistuneessa Tekesissä on 11 vastuualuetta, joista kolme on jaoteltu asiakasryhmittäin nuoriin yrityksiin, kasvuyrityksiin sekä suuriin yrityksiin ja 4

5 julkisiin organisaatioihin, toiset kolme strategiamme painopisteiden mukaan kestävään talouteen, elinvoimaiseen ihmiseen ja älykkääseen elinympäristöön ja loput viisi koko organisaatiota läpileikkaaviin kokonaisuuksiin. Nämä ovat rahoituksen ohjaus ja tuki, työelämän ja henkilöstön kehittäminen, markkinointi ja viestintä, ohjaus ja verkostot sekä yhteiset palvelut. ELY-keskuksissa Tekesin tehtäviä tekevä henkilöstö on luonnollisesti tiiviisti mukana uudessa toimintamallissakin. Vuoden aikana olemme myös tiivistäneet yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö saa lisäsykäyksen muutaman vuoden päästä, kun pääsemme Finnveran ja Finpron kanssa muuttamaan yhteisiin toimitiloihin Otaniemeen. Asiakkaillemme ja meille toimijoille on suuri etu, kun voimme käydä kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvät keskustelut joustavasti saman katon alla. Vastuu alkavien yritysten riskirahoituksesta Tekesiin Kasvuyritykset ovat Tekesin tärkein kohderyhmä. Tässä joukossa alkavat yritykset ovat oma erityisryhmänsä. Tekes panostaa start-upien tutkimus- ja kehitysprojekteihin sekä liiketoiminnan kehittämiseen. Alkuvaiheissaan start-upit kärsivät kuitenkin myös oman pääoman ehtoisen rahoituksen puutteesta. Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt keskittää alkavien kasvuyritysten julkisen rahoitustoiminnan Tekesiin. Keskeinen haaste uudessa tehtävässämme on saada yksityinen pääoma osallistumaan alkavan vaiheen yritysten rahoitukseen. Ensi vaiheessa aloitamme tekemällä rahastosijoituksia alkavan vaiheen yrityksiin sijoittaviin pieniin pääomasijoitusrahastoihin, joita hallinnoivat yksityiset ja yrittäjävetoiset hallinnointiyhtiöt. Kannusteina voimme käyttää muun muassa voitonjaon epäsymmetriaa ja muita Euroopan komission riskipääomasuuntaviivojen sallimia keinoja. Pyrimme käynnistämään toiminnan vuoden 2014 alusta. Ketterästi kokeillen eteenpäin Uskon vakaasti nopeisiin kokeiluihin toiminnan kehittämisessä. Innovatiiviset julkiset hankinnat ja Innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelma ovat esimerkkejä toimintamalleista, joilla kannustamme eri toimijoita kokeilemaan ketterästi uusia asioita. Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälistymisen vahvistamiseksi tarjoamme rahoitusta post doc -tutkijoiden palkkaamiseen määräajaksi. Pk-yrityksille käynnistimme PK.NET-palvelun. Se tarjoaa kokeilumahdollisuuden ICT-ammattilaisen palkkaamiseen määräajaksi kehittämään esimerkiksi verkkomyynti- tai markkinointivalmiuksia tai määrittelemään, miten yritys voi hyödyntää ICT:tä paremmin liiketoiminnassaan. Kokeilumielessä päätimme yhdistää omassa organisaatiossamme työelämän kehittämisen ja oman henkilöstömme kehittämisen samaan vastuualueeseen. Ketterää toimintamallia kuvaa myös se, että vastuualueidemme johtajat on valittu määräajaksi, pääosin kolmeksi vuodeksi. Pääjohtaja Pekka Soini 5

6 Vuosi 2012 lyhyesti Projekteja päättyi Tekes teki rahoituspäätöksiä projektiin Projektien tuloksena syntyi 520 tuotetta 400 palvelua 340 prosessia 980 patenttihakemusta ja 840 opinnäytettä Tekes sijoitti projekteihin 570 M,josta 353 miljoonaa euroa yritysten projekteihin, 217 miljoonaa euroa yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen projekteihin Yrityksissä Tekes osallistui rahoituksellaan noin 840 M laajuiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. 6

7 Tekesin rahoituksesta kohdistui 68% eli 240 miljoonaa euroa pk-yrityksille ja 76 % eli 268 miljoonaa euroa alle 500 henkeä työllistäville yrityksille Yritysasiakkaat 1320 Tekes teki rahoituspäätöksiä yritykselle 38% eli 135 miljoonaa euroa pienille, alle kuusi vuotta vanhoille yrityksille Rahoituksesta 26% eli 150 miljoonaa euroa kohdistui Tekesin ohjelmiin Hakemusten käsittelyaika 71 vuorokautta 20% eli 116 miljoonaa euroa kohdistui strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) ohjelmiin 7

8 Tekesin rahoittamat nuoret yritykset menestyivät maailmalla trategiansa mukaisesti Tekes lisäsi rahoitustaan nuorille kasvuyrityksille. Vuonna 2012 Tekes rahoitti pieniä, alle kuusivuotiaita yrityksiä 135 miljoonalla eurolla, mikä oli lähes 40 prosenttia yrityksille suuntautuneesta Tekesin rahoituksesta. Nuorten innovatiivisten yritysten NIY-rahoituksen piirissä oli vuoden 2012 lopussa 87 yritystä. Suurin osa maailmalla erilaisissa vertailuissa menestyneistä kasvuyrityksistä on Tekesin asiakkaita. Tämä osoittaa, että Tekes on onnistunut hyvin rahoitettavien yritysten valinnassa. Samaa viestii nuorille innovatiivisille yrityksille (NIY) tarkoitettua rahoitusta saaneiden yritysten hyvä tuottavuuskehitys. Se osoittaa, että yritysten tarkka valinta ja niiden liiketoiminnan kehittämisen rahoitus tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoituksen lisäksi tuottaa hyviä tuloksia. Vigo-ohjelma laajeni uusilla yrityskiihdyttämöillä Kasvuyritysten rahoitusta ja kansainvälistymistä vauhdittava Vigo-ohjelma laajeni 2012 viidellä yrityskiihdyttämöllä ja vuoden 2013 alussa vielä yhdellä kiihdyttämöllä. Vuoden 2013 alussa kiihdyttämöjä oli kaikkiaan kymmenen. Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämässä ohjelmassa kokeneet liiketoiminnan osaajat kehittävät ja kasvattavat uusia innovatiivisia yrityksiä ja hankkivat niille kotimaisia ja kansainvälisiä pääomasijoituksia. Kiihdyttämöihin osallistui 40 liiketoiminnan osaajaa. Julkisina rahoittajina mukana ovat Tekes ja Finnvera. Vigo-kiihdyttämöissä oli noin 60 kasvuyritystä, jotka ovat keränneet yhteensä 130 miljoonan euron sijoitukset. Rahoituksesta 60 prosenttia oli yksityistä, josta puolet on tullut Suomen ulkopuolelta bisnesenkeleiltä ja riskisijoitusyhtiöiltä. Tehdyn selvityksen mukaan Vigoohjelman kasvuyritykset ovat hyötyneet merkittävästi kokeneiden eri alojen ammattilaisten tarjoamista neuvoista ja sparrauksesta. Ideat kiertoon -hanke jatkaa Innovation Millin työtä Innovation Millissä syntyi kolmen vuoden aikana 50 kasvuyritystä mukana olleiden suuryritysten vapauttamista liikeideoista ja teknologioista. Tekes on rahoittanut sekä Innovation Milliä että siitä syntyneitä kasvuyrityksiä. Kesällä 2012 Tekes päätti jatkaa toimintaa uudella laajemmalla Ideat kiertoon -hankkeella. Laajentuneessa hankkeessa ovat mukana Nokia, Nokia Siemens Networks, Metso, Kemira, Wärtsilä ja Rautaruukki. Suuret yritykset antavat ideansa ja teknologiansa hyödynnettäviksi uusissa kasvuyrityksissä. Alkavien yritysten pääomasijoitustoiminta siirtymässä Finnveralta Tekesiin Työ- ja elinkeinoministeriö päätti syksyllä 2012, että alkavien innovatiivisten kasvuyritysten pääomasijoitustoiminta siirretään Finnveralta Tekesiin. Muutoksella työ- ja elinkeinoministeriö halusi keskittää alkavien kasvuyritysten julkisen riskirahoituksen yhteen paikkaan Tekesiin. Tekes on valmistellut siirtoon liittyviä säädöksiä ja toimia yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja Euroopan komission kanssa. Tarkoituksena on, että pääomasijoitustoiminta voi käynnistyä Tekesin yhteydessä vuoden 2014 alusta. 8

9 <Nosto:> Tekesin asiakkaat menestyvät <PowerPoint-kuva: Red Herring, Wired ja Deloitte> Tekesin asiakkaat menestyvät Suomen 10 nopeimmin kasvanutta yritystä 2012, näistä 8 on Tekesin asiakkaita (kasvu 5 vuoden aikana): Dream Broker Oy (2712 %) Nord Software Oy (2052%) Analyse2 (1641 %) Eniram Ltd (1514 %) Aito Technologies Oy (1437 %) Klikkicom Oy (1200 %) Vincit Oy (1036 %) Nethit Oy (1036 %) Rongo Oy (850 %) Beneq Oy (801 %) Global Top 300, eli innovatiisisimpien yritysten listan suomalaiset yritykset ovat kaikki Tekesin asiakkaita Epicrystals HyperIn Kiosked Miradore Modz Ovelin Relaxbirth Senseg ThingLink TOP 100:ssa Kiosked Relaxbirth Euroopan kuumimmat startup -listan suomalaiset yritykset, Tekes on rahoittanut kaikkia: Ovelin Kiosked Tinkercad Audiodraft Grand Cru Mendor Powerkiss Steam Republic Thirdpresence Grey Area 9

10 Yritysprojektien rahoituksesta lähes 70 prosenttia pienille ja keskisuurille yrityksille ienten ja keskisuurten yritysten projektit saavat valtaosan Tekesin yritysrahoituksesta. Vuonna 2012 yritysprojektien rahoituksesta 68 prosenttia eli 240 miljoona euroa kohdistui pk-yrityksille. Edellisenä vuonna osuus oli 58 prosenttia, joten se kasvoi merkittävästi. Rahoituksesta reilusti yli puolet kohdistui palveluihin. Kansainvälistymisestä kasvua hakevat pk-yritykset ovat yksi Tekesin tärkeimmistä kohderyhmistä. Tälle kohderyhmälle on kehitetty useita palveluja. Kasvuväylä laajeni Kasvuväylä-palvelumalli tuo kaikki TEMkonsernin palvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävän yrityksen ulot- Koko prosessi toimi systemaattisesti ja sähköinen asiointi antoi jatkuvan tilannetiedotuksen asiasta. Erittäin hyvä! tuville kootusti ja koordinoidusti. Mukana ovat Finnvera, Finpro, ELY-keskukset, Tekes, Teollisuussijoitus ja PRH. Kasvuväylässä on mukana jo noin 100 kansainvälistyvää yritystä. Näiden asi- akkuuden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta vastaavien nimettyjen henkilöiden eli Kasvuluotsien määrää on lisätty vuoden 2012 aikana yli 40:een. Kasvuluotisin avulla yritys löytää helpommin julkisesta palveluverkostosta kansainvälistymiseen sopivat palvelut ja rahoituksen. Suomalaisyrityksille vauhtia kansainvälistymiseen Tekes jatkoi yhteistyötään amerikkalaisen UCLA-yliopiston kanssa. Sen GAP eli Global Access Program -ohjelmaan osallistui 12 Tekesin asiakasyritystä, jotka yhdessä MBA-opiskelijoiden kanssa laativat yrityksille kansainvälistymistä tukevan liiketoimintasuunnitelman. GAP-ohjelma on vuosina luonut suomalaisille pk-yrityksille 143 uutta työpaikkaa ja kasvattanut suomalaista bruttokansantuotetta yli 20 miljoonaa euroa. Ohjelman kokonaiskustannukset Tekesille ovat olleet yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. UCLAyliopistossa tehdyn selvityksen mukaan GAP-ohjelmaan osallistuneet yritykset ovat saaneet pääomasijoituksia yhteensä yli 140 miljoonan dollarin edestä. GAP-ohjelmasta saatujen erittäin positiivisten tulosten pohjalta Tekes sopi vastaavasta yhteistyöstä kiinalaisen Fudanin yliopiston ja National University of Singaporen kanssa. Fudanin ilabohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille mahdollisuuden hankkia käytännön kokemusta Kiinasta, kehittää liiketoimintasuunnitelmiaan sekä ratkaista liiketoimintaansa liittyviä haasteita MBAopiskelijoiden kanssa. Myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa on käynnistetty vastaavanlainen yhteistyö International Entrepreneurship Challenge eli IEC-ohjelmassa, jonka pilottijaksoon osallistui seitsemän suomalaista pk-yritystä. Puhtia kansainvälistymiseen myös Eurostars-ohjelmasta EUREKA-verkoston ja Euroopan komission yhteinen Eurostars-ohjelma on räätälöity rahoittamaan tutkimus- ja kehitystoimintaa tekevien pk-yritysten kansainvälisiä yhteishankkeita. Suositussa ohjelmassa yritykset kehittävät toimittajista asiakkaisiin ulottuvien kumppaneidensa kanssa globaalisti kilpailukykyisiä tuot- Tekesin päätöksen perustelu oli hyvin niukka, vain pari riviä. Hieman laajempi arvio auttaisi parantamaan projektin suunnittelua tulevaisuudessa. 10

11 Hienoa, että kielteisestä rahoituspäätöksestä tiedotettiin henkilökohtaisesti soittamalla, ja samassa yhteydessä neuvottiin, mistä rahoitusta kyseiselle hankkeelle voisi edelleen hakea. Tekes esitteli Asuntomessuilla fiksua arkea Tekes Smart House -teltassa Tampereen Asuntomessuilla esiteltiin nelisenkymmentä tuotetta ja palvelua, jotka helpottavat ihmisten arkea. Ne liittyivät liikkumiseen, vapaa-aikaan, energiaan, kodintekniikkaan sekä keittiöön ja kodinhoitoon. Niiden kautta kerrottiin myös siitä, millaisia yrityksiä ja projekteja Tekes voi rahoittaa. Eurostars vauhditti lääkekehitystä Pharmatest Services Oy osallistui kansainväliseen Eurostars-yhteisprojektiin. Projektissa yritys kehitti uusia palvelutuotteita syöpälääkekehityksen alkuvaiheen tehostamiseen ja eläinkokeiden vähentämiseen. Pharmatest onnistui myös hankkeen ulkomaisten partnereiden kanssa seulomaan kehitetyillä palvelutuotteilla 15 lupaavaa uutta syöpälääkeaihiota. teita ja palveluita omalle liiketoiminnalleen merkittävissä projekteissa. Suomessakin kasvavan kiinnostuksen kohteena olevaan ohjelmaan valmistellaan vuonna 2014 käynnistyvää toista vaihetta. Projektien kansallisena rahoittajana Tekes osallistuu tiiviisti Eurostarsin jatkon eurooppalaiseen työstämiseen, jonka tuloksena on lupa odottaa entistä parempia kansainvälistymismahdollisuuksia innovatiivisille pk-yrityksille. Asiakkailta hyvää palautetta Tekes kerää palautetta vuosittain sekä myönteisen että kielteisen rahoituspäätöksen saaneilta asiakkailta. Palaute annetaan anonyyminä. Tekesin asiakkaat antoivat vuonna 2012 palvelujen laadusta arvosanan 3,9 ja rahoitusta saaneet arvosanan 4,1 asteikolla 1-5, jossa 3 on odotuksia vastaava laatu. Yli puolet kielteisen rahoituspäätöksen saaneista yrityksistä kokee Tekesin kanssa käydyn prosessin hyödylliseksi. 11

12 Suurten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden projektit luovat osaamista Suomeen ekes rahoittaa suurten yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteja silloin, kun uuden osaamisen tai yhteistyön kautta syntyy merkittävästi vaikutuksia muille toimijoille. Tämä tarkoittaa esimerkiksi alihankintaa pk-yrityksiltä tai julkisten tutkimuspalvelujen ostoja. Rahoitus on mahdollista myös silloin, kun yritys uudistaa ratkaisevasti liiketoimintaansa ja hakee sillä olennaista muutosta asemaansa kansainvälisissä arvoverkoissa. Vuonna 2012 yrityksille suunnatusta Tekesin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksesta 85 miljoonaa euroa kohdistui yli 500 henkeä työllistävien yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Tekesin rahoitus vaikuttaa olennaisesti siihen, että suurten yritysten tarvitsemaa osaamista syntyy Suomeen. Kun tutkimus- ja yritysverkostomme osaaminen on kansainvälisessä kärjessä, yritysten kannattaa pitää tutkimustoimintansa Suomessa. Tämä sitoo yritysten muitakin toimintoja Suomeen. Suurten yritysten pitkäjänteistä tutkimusta tehdään entistä enemmän strategisen huippuosaamisen keskittymien eli SHOKien tutkimusohjelmissa. Merkittävä osa tutkimus- ja kehitystyön tuomista hyödyistä tulee yhteiskunnalle ja kansantaloudelle ulkoisvaikutuksina, kun syntyvä osaaminen siirtyy eri tavoilla muille. Osaaminen siirtyy yhteistyöverkostoissa, liiketoiminnan arvoverkoissa ja työntekijöiden mukana. Tekesin rahoituksella on selkeä vaikutus myös suurten yritysten tutkimusja kehitystoiminnan sisältöön. Käytettävien rahoitusperiaatteiden ja kannusteiden johdosta tutkimusprojektit ovat pitkäjänteisempiä ja haasteellisempia kuin mitä ne olisivat muuten. Tutkimusorganisaatioiden rahoituksessa otettiin käyttöön uudet projektityypit Vuoden 2012 alussa yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projektien rahoituksessa otettiin käyttöön uudet projektityypit: Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Strategiset tutkimusavaukset Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Tutkimusorganisaatiot ottivat uudet projektityypit mielenkiinnolla vastaan ja hakivat rahoitusta vilkkaasti. Vuoden ensimmäisellä hakukierroksella jouduttiin hylkäämään noin 95 prosenttia hakemuksista. Tieto uusien projektityyppien vaatimuksista ei saavuttanut vuoden ensimmäiseen hakukierrokseen mennessä riittävällä tavalla asiakkaita, ja vuoden mittaan viestintää terävöitettiin. Uusien projektityyppien hauissa oli mukana paljon hakemuksia, jotka eivät vastanneet sisällöltään projektityypin vaatimuksia tai haun teeman sisältöä. Vuoden aikana tilanne parani, kun tavoitteet ja vaatimukset tulivat tutuiksi. Tutkimusorganisaatiot kehittivät tehokkaasti vuoden aikana toimintamallejaan erityisesti liittyen innovaatiokyvykkyyden kehittämiseen. Vuonna 2012 Tekes rahoitti 193 miljoonalla eurolla yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja. Summasta 66 miljoonaa euroa kohdistui tutkimusorganisaatioille strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) tutkimusohjelmien kautta. Rahoitettuja tutkimusprojekteja oli kaikkiaan lähes 400. Hakemuksia tuli lähes 1200 ja niissä haettiin noin 400 miljoonan euron rahoitusta. 12

13 Rocla laajentaa tuotantoaan Trukkivalmistaja Roclan japanilainen omistaja Mitsubishi Heavy Industries ilmoitti keväällä 2012 siirtävänsä sähköisten vastapainotrukkien tuotannon Hollannista Suomeen. Globaalia tuotekehitysvastuuta yrityksessä on ollut vuodesta 2009 alkaen, ja vuoden 2012 alussa Rocla sai vastuulleen myös sähköisten vastapainotrukkien tuotekehityksen. Uusi tuotantolinja käynnistyy Roclan Järvenpään tehtaalla keväällä Suomalaisten vahvuus on yritysten välinen verkostoituminen, jossa Tekesillä on merkittävä rooli. Vahva verkosto mahdollistaa myös yritysten välisen yhteistyön tuotekehityksessä, mikä lisää suomalaisen innovaatio-osaamisen merkitystä kansainvälisestikin, kertoo Roclan tuotekehitysjohtaja Janne Polvilampi. Ihmisen varaosat -projektille jatkorahoitusta Tekes myönsi rahoitusta projektin toiselle jaksolle 6,9 miljoonaa euroa ja yhteensä Tekesin rahoitus koko projektille on 9,9 miljoonaa euroa. Kyseessä on poikkitieteellinen hanke, jossa ihmisen omista soluista voidaan rakentaa varaosia vaurioituneiden kehon osien tilalle. Projektin toteuttaa Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteisyksikkö BioMediTech. Projektissa yhdistyvät eri tieteenalat lääketieteestä teknisiin tieteisiin. Yhteistyö on verkottunut myös kansainvälisesti poikkeuksellisen laajasti. Luu- ja kudosvauriot aiheuttavat maailmanlaajuisesti valtavat hoitokustannukset vuosittain. Projektin tavoitteena on kehittää ratkaisuja näiden vaurioiden hoitoon. Samanaikaisesti kehitetään valmistusteknologioita, jotta hoidoista saadaan kannattavia ja massatuotantoon soveltuvia. Ihmisen varaosat on ensimmäinen Tekesin suurten strategisten tutkimusavausten rahoitustyypin projekti. Hankegalleria vie tutkimus- ja kehitystiedon lähteille Tekes avasi 2012 Hankegallerian. Hankegalleria nostaa yhteen näkymään Tekesin ja muiden julkisten rahoittajien rahoittamia hankkeita. Hankkeet esitetään visuaalisesti teemoittain. Tutkimustulosten hyödyntäjiä hankegalleria auttaa löytämään viimeisimpien tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia. Tutkijoille ja kehittäjille Hankegalleria on myös verkostoitumisfoorumi. 13

14 Painopisteet ja ohjelmat Tekes on määritellyt strategian sisällöllisiksi painopisteiksi kuusi aluetta, joilla maamme yrityksillä ja tutkimuksella on näköpiirissä merkittäviä mahdollisuuksia. Tekes suuntaa noin puolet rahoituksestaan sisällöllisten painopisteiden mukaan. Luonnonvarat ja kestävä talous Tällä painopisteellä Tekesin ohjelmat toimivat kiinteässä yhteistyössä kansallisten cleantechin, metsäalan ja kaivannaisteollisuuden strategisten ohjelmien kanssa. Tekesin Green Growth -ohjelma käynnisti yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kansallisen lupauskampanjan. Sen päämääränä on yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimenpiteet Suomen kestävän talouden edistämiseksi. Tekesin biotalouslinjaukset valmistuivat, ja niiden tuloksena käynnistettiin etenkin pk-yrityksille suunnattu BiotalousSpurtti osana Green Growth -ohjelmaa. Älykäs rakennettu ympäristö Suomalaisten kaupunkien mahdollisuuksia ja toiveita liittyen älykkäisiin elinympäristöihin selvitettiin ja käynnistettiin ensimmäiset pilotit. Eri alojen yritykset pitävät pilotteja hyvänä mahdollisuutena viedä uusia innovaatiota käytäntöön ja saada palautetta käyttäjiltä. Kesän 2012 asuntomessuilla oltiin esillä teemalla fiksut arjen ratkaisut. EU-tasolla linkityttiin erilaisiin Smart City -aloitteisiin. Elinvoimainen ihminen Alkuvuonna toteutettiin Yksilöllinen terveys ja hyvinvointi -strateginen tutkimushaku. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman loppukauden tavoitteita ja tekemisiä linjattiin uudelleen. Kansainvälisillä areenoilla panostettiin niin tutkimuskuin yrityspuolen yhteistyön eteenpäin viemiseen etenkin USA:ssa, Intiassa ja Japanissa, esimerkkeinä partneroitumistapahtumat, rahoittajien yhteishaut ja Horizon valmistelu. Mahdollisia isoja strategisia tutkimushakuavauksia suunniteltiin yhdessä asiakkaiden kanssa vuodelle

15 Liiketoimintakonseptit Innovaatiotoiminnan prosessien osaamista vahvistettiin dynaamisiin arvoverkostoihin ja nopeaan kehittämiseen kohdistetuilla strategisilla tutkimusavauksilla. Muodosta tulosta -hankkeella edistettiin muotoilun ja muiden käyttäjälähtöisten innovaatiotoiminnan menetelmien hyödyntämistä pk-yrityksissä. Palvelut ja aineettomuus arvonluojina Teema tarjosi Tekesin asiakkaille uusia innovaatiotoiminnan lähteitä ja näkökulmia aineettomista tuotannontekijöistä ja nosti asiakkaalle tuotetun arvon valokeilaan. Osaamispohjaa vahvistettiin strategisten tutkimusavausten avulla. Loppuvuonna herätettiin julkista keskustelua aiheesta Uutta arvoa palveluista. Tekesin koordinoima kolmivuotinen EU-projekti, EPISIS - European Policies and Instruments to Support Service Innovation päättyi, ja tulosten jalkauttaminen alkoi. Projektin edisti eurooppalaista yhteistyötä palveluinnovaatioiden kehittämiseksi. Digitaalisuus Digitaalisuus on keskeinen keino palvelujen ja liiketoiminnan uudistamiseen eri toimialoilla. Digitaalisuuspainopistealueella Tekes tarjosi yritysten ja tutkimusyksiköiden kehittämishankkeisiin rahoitusta ohjelmien kautta ja mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön. Vuonna 2012 painopistealueen visio ja panostusalueet täsmennettiin sekä suunniteltiin uusia toimenpiteitä. 15

16 Käynnistyneet ohjelmat 2012 Päättyneet ohjelmat Elinvoimainen ihminen BioIT Biologisen tiedon hallinta Ohjelmassa kehitetään bioalan pk-yritysten liiketoimintaa ja saatetaan bio- ja ICT-alojen toimijoita yhteen kokonaan uusien teollisuudenalojen ja liiketoimintamallien luomiseksi. Palvelut ja aineettomuus arvonluojina Fiiliksestä fyrkkaa Liiketoimintaa tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä Ohjelman missiona on auttaa Suomessa toimivia yrityksiä tunnistamaan aineettoman arvonluonnin mahdollisuudet ja hyödyntämään niitä kilpailuedun lähteenä. Liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri uudistaa yritysten toimintaa uudenlaisella johtajuudella ja edelläkävijyydellä. Liiketoiminnan kehittämiseen tuodaan mukaan uudenlaiset työnteon tavat sekä työntekijöiden osaaminen ja osallistuminen. Visiona on, että Suomessa on Euroopan parhaat työpaikat vuonna Digitaalisuus Skene Games Refueled Arvoverkottuneeseen pelinkehitykseen keskittyvän ohjelman tavoitteena on pitää Suomi alan huipulla luomalla tänne kansainvälisesti merkittävä peli- ja viihdeteollisuuden klusteri. Luonnonvarat ja kestävä talous BioRefine Uudet biomassatuotteet BioRefine-ohjelma vahvisti biomassan hyödyntämisen osaamista ja sai aikaan biojalostamoihin liittyviä uusia sovelluksia ja tuotekonsepteja. Syntyneistä teknologioista tai liiketoimintakonsepteista toistakymmentä on joko demonstraatiovaiheessa tai kaupallistamisen kynnyksellä. Paitsi nykyistä vahvuuttamme, metsäbiomassan hyödyntämistä, ohjelmassa tutkittiin myös uusia raaka-aineita. Projektit keskittyivät biojalostamokonseptien raakaainepohjan laajentamiseen energiantuotannossa ja muussa teollisuudessa. Tutkimuskohteina olivat muun muassa mikrobiöljy, levät ja syanobakteerit polttoaineen tuottajina. Vesi Vesi-ohjelmassa tunnistettiin osaamisalueet, joissa on kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia. Suomalaisen vesiosaamisen vahvuudet löytyivät teollisuuden vesien ja jäteveden käsittelystä sekä ICT:n hyödyntämisestä. Smart Water nousi Vesi-ohjelman keskeisimmäksi teemaksi. Ohjelma lisäsi alan yritysten ja tutkimusryhmien yhteistyötä sekä tarjosi pk-yrityksille valmennusta tarvelähtöiseen innovaatioprosessin sisäistämiseen ja oman innovaation myyntipuheen laadintaan, jolla yritykset voivat vakuuttaa sijoittajat ja yhteistyökumppanit.

17 Älykäs rakennettu ympäristö Kestävä yhdyskunta Kestävä yhdyskunta -ohjelman tavoitteena oli erityisesti toimintatapojen, hankintaja rakennuttamisprosessien, yhteistyömallien ja liiketoimintakonseptien uudistaminen siten, että huomioidaan energiaja ekotehokkuustavoitteet ja edistetään kestävää kehitystä. Ohjelman rahoittamissa projekteissa kehitettiin uusia toimintatapoja ja kaupunkisuunnittelukonsepteja maankäytönsuunnitteluun, energiaratkaisuja vähäpäästöisten ja energiaomavaraisten alueiden ja rakennusten toteutuksen sekä lähes energiaomavaraisia asuintaloja, toimitiloja, liike- ja palvelurakennuksia. Tila Tila-ohjelman tavoitteena oli lisätä kiinteistö- ja rakennusalan käyttäjälähtöisyyttä ja synnyttää tiloihin liittyvää uutta osaamista ja liiketoimintaa. Ohjelman rahoittamissa projekteissa tilaajattelu nostettiin osaksi yritysten liiketoimintaa ja organisaatioiden strategista johtamista. Merkittäviä kansainvälisiä tuloksia saavutettiin mm. työympäristöosaamisen ja 3D-virtuaaliratkaisujen kehittämisessä. Elinvoimainen ihminen Vapaa-ajan palvelut Monet kulttuurin, viihteen, matkailun, liikunnan ja hyvinvoinnin alan yritykset löysivät Tekesin yhteistyökumppanikseen Vapaa-ajan palvelut -ohjelman myötä. Tavoitteena oli yritysten liiketoimintamallien, prosessien sekä uusien palvelujen ja palvelukonseptien kehittäminen. Ohjelma lisäsi palvelutoimialojen arvostusta ja tuotti kannustavia esimerkkejä palveluliiketoiminnan kehittämisestä. Palvelukonseptien viennin haasteellisuudesta huolimatta ohjelmassa nähtiin myös merkittäviä avauksia viennin saralla. Liiketoimintakonseptit Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska-ohjelman tutkimus- ja kehitystyön kohteena olivat elintarvikealan pkyritysten kansainvälistymiseen liittyvät liiketoimintamallit, prosessit ja toimintamallit, jakelu- tai asiakasrajapintaratkaisut sekä kansainvälistymisen keinot. Ohjelma nosti merkittävästi suomalaisten elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien tasoa. Digitaalisuus Digitaalinen tuoteprosessi Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelma uudisti metalli- ja kappaletavarateollisuuden sekä rakennusteollisuuden tuotehallintaa sekä siihen liittyvää tutkimusosaamista. Se kehitti suomalaisten yritysten valmiuksia tarjota tuotantotoimintaan liittyviä digitaalisia palveluita asiakkaille ja kumppaneille kansainvälisessä liiketoiminnassa. 17

18 Henkilöstö osallistui organisaation uudistamiseen enkilöstö sai merkittävän tunnustuksen yhteisestä onnistumisesta, kun Tekes voitti Excellence Finland laatupalkintokilpailun julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yhteisöjen sarjassa. Laatukeskuksen palautteiden mukaan Tekesissä on vahva ja innostava organisaatiokulttuuri, jossa henkilöstöä arvostetaan. Keskusteleva, avoin ja toisia tukeva toimintatapa on luonut ilmapiirin, jossa henkilöstö on sitoutunut strategisiin muutoksiin. Tekes koetaan hyväksi työpaikaksi, joka toimii arvojensa mukaisesti. Myös henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset ovat samansuuntaisia. Loppuvuodesta käynnistettiin Tekesin organisaatiouudistuksen valmistelu, johon henkilöstö osallistui aktiivisesti. Tekesläiset antoivat sähköisen kyselyn kautta rakentavia ehdotuksia toiminnan uudistamiseksi. Lisäksi järjestettiin työpajoja, joissa henkilöstöllä oli mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiään ehdotetusta organisaatiorakenteesta. Yhteensä noin 200 henkilöä osallistui työpajoihin ja keskusteluun. Tekesissä käynnistetään tunnustuspalkitsemiskokeilu, jonka tavoitteena on nostaa esille yhteisiä onnistumisia ja sen kautta tukea sisäistä motivaatiota. Tunnustuspalkkiot jaettiin tiimeille, jotka olivat onnistuneet erinomaisesti strategiamuutoksen edistämisessä, muutosprojektien toteuttamisessa ja muutosohjelman tavoitteiden toimeenpanossa. Henkilöstö vuonna 2012 * ei sisällä ELY-keskusten Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -vastuualueiden toimintamenoja Vuoden 2012 lopussa Tekesissä työskenteli 284 henkilöä, joista 276 Helsingissä ja 8 ulkomaan yksiköissä. Vuoden 2012 henkilötyövuosikertymä oli 285,7 henkilötyövuotta. Tekesin tehtävissä ELY-keskuksissa työskenteli 80 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli 47,8 vuotta. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä oli 71,1 prosenttia. Lähtövaihtuvuus oli 5,8 prosenttia. Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 54,6 prosenttia ja asiantuntijoista 45,5 prosenttia. Johdossa ja keskijohdossa naisten osuus oli yhteensä 34,6 prosenttia. Henkilöstöä Tekes Helsinki Ulkomaan yksiköt Yhteensä ELY-keskusten innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -vastuualue Tekesin tehtävissä yhteensä Tekesin toimintamenot, milj. euroa*

19 Vuoden tekesläinen Vuoden tekesläiseksi valittiin johdon assistentti Annukka Kohonen. Kohonen innostaa uudistumaan. Hän on vastuuntuntoinen, toimintaa ylläpitävä tukipilari. Hän näkee vaivaa rakentaakseen yhteisöllisyyttä tekesläisten kesken työasioissa ja erilaisissa harrastuksissa. Pitkän Tekesuransa aikana hän on ollut aina valmis uudistumaan muutosten mukana. Hän on tarvittaessa valmis ottamaan suuremman vastuun kuin hänen rooliinsa kuuluisikaan. Annukka Kohonen on rakentava voimavara muutosten eteenpäin viemisessä vaikeissakin paikoissa. Vuoden tiimi Vuoden tiimi 2012 on markkinalähtöisten mobiilipalvelujen Tempo-tiimi. Tiimi on toiminut asiakaslähtöisesti ja ketterästi. Se on ottanut asiakaskunnan tilanteet hyvin huomioon, mutta toiminut silti linjakkaasti. Tiimi on toiminut uraauurtavasti ja kehittänyt ja ottanut käyttöön uusia toimintatapoja. Tiimi on saanut toiminnallaan paljon myönteistä julkisuutta ja hyvää asiakaspalautetta vaativalta ja Tekesille osin uudelta asiakassektorilta. Tempo-tiimin vetäjän asiantuntija Tuomas Henttosen lisäksi tiimiin kuuluvat Satu Kantola, Mari Isbom, Manu Setälä, Asko Pietarila, Jouko Hautamäki, Matti Sihto, Petteri Halme ja Kaj Nordgren. 19

20 Tilastot Tekesin rahoituspäätökset 2012 Yhteensä 570 miljoonaa euroa projektiin Tekesin yritysasiakkaat Yritysten lukumäärä Avustukset yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja julkisille organisaatioille 236 M Tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 217 M M Lainat yritysten kehitysja innovaatiotoimintaan Uusia asiakkaita Rahoituspäätöksiä saaneita asiakkaita Rahoituksen maksuja saaneita asiakkaita Tutkimusrahoitus sisältää 14 miljoonaa euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Rahoituksesta 116 miljoonaa euroa kohdistui strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) ohjelmiin, jotka ovat tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteishankkeita. Yritys on määritelty uudeksi asiakkaaksi, jos se ei ole saanut Tekesin rahoitusta viitenä viime vuotena. Ryhmähankkeiden maksut on jyvitetty osallistujille rahoituspäätösten perusteella 2006 alkaen. Lukumääriin sisältyy tuotekehitysrahoitusta saanutta yhdistystä tai järjestöä. Valmisteluprojektien rahoitus siirtyi 2008 Tekesiltä ELY-keskuksille. Pk-yrityksille ja alle 500 henkeä työllistäville yrityksille myönnetty Tekesin rahoitus Prosenttiosuus Tekesin yrityksille myöntämästä rahoituksesta Tekesin rahoitus alle kuusi vuotta vanhoille yrityksille Miljoonaa euroa Alle 500 henkeä työllistävät yritykset Pk-yritykset Vuonna 2012 yhteensä 135 milj. euroa, josta 45 milj. euroa nuorille innovatiivisille yrityksille Ryhmähankkeiden rahoitus on esitetty osapuolikohtaisesti. 20

21 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin milj. euroa Rahoituspäätökset teollisuuden toimialoille milj. euroa Palvelut Teollisuus Muut toimialat Rakennusalalle tehdyt rahoituspäätökset sisältyvät teollisuuden lukuihin. Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kemianteollisuus Metsäteollisuus Rakentaminen Elintarviketeollisuus Rahoituspäätökset palvelutoimialoille milj. euroa Tekesin rahoitus yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteihin 2012 Yhteensä 217 miljoonaa euroa Euroopan avaruusjärjestön ohjelmien osallistumismaksut 18 M Tutkimuslaitokset 57 M Ammattikorkeakoulut 9 M Muu tutkimusrahoitus 6 M Yliopistot 127 M Ohjelmistotuotanto ja tietojenkäsittely Muut palvelut Arkkitehti-, insinööri- ja muut tekniset palvelut Tutkimus- ja kehityspalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Liikkeenjohdon konsultointi Terveys- ja sosiaalipalvelut Moniin tutkimusprojekteihin osallistuu tutkimusryhmiä useista yliopistoista, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Luvut sisältävät 14 milj. euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Rahoitus strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) tutkimusohjelmiin on esitetty osapuolikohtaisesti. 21

22 Tekesin organisaatio Pääjohtaja Pekka Soini Nuoret yritykset Jukka Häyrynen Kasvuyritykset Martti Äijälä Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot Riikka Heikinheimo Rahoituksen ohjaus ja tuki Ari Grönroos Kestävä talous Teija Lahti-Nuuttila Elinvoimainen ihminen Minna Hendolin Älykäs elinympäristö Reijo Kangas Liiketoimintakonseptit Palvelut ja aineettomuus arvonluojina Digitaalisuus Työelämän ja henkilöstön kehittäminen Jenni Nevasalo Markkinointi ja viestintä Ulla Hiekkanen-Mäkelä Ohjaus ja verkostot Hannu Kemppainen Yhteiset palvelut Juha Sarkio ( asti) 22

23 Tekes rahoittaa edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja. 23

24 Pääkonttori Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, Helsinki Puh Fax (09) Virallinen posti Hakemuspalvelun ja verkkoasioinnin tuki puh Uusien asiakkaiden neuvonta puh Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: Vuosikertomus verkossa: Maaliskuu 2012