Vastine tulee toimittaa Vaasan hallinto-oikeuteen mennessä. Valituksenalainen päätös

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Kaavoitusviranomaisen vastineen antaminen Vaasan hallinto-oikeudelle valituksiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa-asiassa 1374/ /2014 TEKLA 62 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, puh Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen, puh Konsernihallinnon lakimies Mika Näykki, puh Liite Hyväristönmäen osayleiskaavan kaavaselostus Vaasan hallinto-oikeus on lähetteellään (no 6375/16) varannut Lappeenrannan kaupungin kaavoitusviranomaiselle tilaisuuden antaa kirjallinen vastine Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen tehdyistä valituksista liittyen Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään (ESAVI/11821/2014) myöntänyt ympäristöluvan Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon toiminnalle Lappeenrannan kaupungissa. Luvanhakija on Lappeenrannan lämpövoima Oy, joka kuuluu Lappeenrannan kaupunkikonserniin. Luvanhakijalta Vaasan hallinto-oikeus pyytänee vastineen myöhemmin, jolloin luvan hakija Lappeenrannan lämpövoima Oy antaa asiassa oman vastineen. Lappeenrannan kaupungin kaavoitusviranomaiselta pyydetyn vastineen antaa tekninen lautakunta, joka toimii Lappeenrannan kaupungin kaavoitusviranomaisena. Vastine tulee toimittaa Vaasan hallinto-oikeuteen mennessä. Valituksenalainen päätös Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 164/2016/2 (Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Lappeenranta, luvan hakijana Lappeenrannan Lämpövoima Oy) Vastineenantaja Lappeenrannan kaupungin kaavoitusviranomainen

2 Tekninen lautakunta Lappeenrannan kaupunki (y-tunnus ) Tekninen toimi, Kaavoitus PL 11, Lappeenranta p. (05) 6161 Valitukset 1. Lasse Meuronen, valitus , on vaatinut Etelä-Suomen kumoamista (Dnro 01264/16/5110). 2. Lea Alaoutinen-Viinanen (asianhoitaja) ja 22 kanssavalittajaa (Suoma Ukonpelto, Raimo Piiparinen, Mika Rantanen, Juha Rantanen, Esko Pulli, Alpo Pulli, Marita Jäväjä, Timo Jäväjä, Irma Rantanen, Kari ja Teuvo Rantanen Pentti Rantasen oikeudenomistajien puolesta, Ari ja Jouni Ala-Outinen Erkki Ala-Outisen kuolinpesän puolesta, Mirva Hillo, Ari Helkala, Pertti Sinkko, Veli-Markku Sinkko, Vesa Sinkko ja Heikki Sinkko sekä Airi, Hannu ja Timo Pääkkönen Ahti Pääkkösen kuolinpesän puolesta), valitus liitteineen ja valituksen täydennys liitteineen, ovat vaatineet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen nro 164/2016/2 liittyen toimenpidekieltoa (Dnro 01272/16/5110). 3. Leena ja Kyösti Tiainen, valitus , ovat vaatineet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 164/2016/2 kumoamista (Dnro 01282/16/5110). 4. Ari Olavi Alaoutinen ja 31 kanssavalittajaa (Jukka Muukkonen, Niina Muukkonen, Pirkitta Nikku, Juha-Pekka Niku, Mikko Savolainen, Päivi Jäkälä, Juha Alatalo, Virpi Äärimaa, Tuomas Vainikka, Jerry Keränen, Sanna Suutari, Annemai Sinkko, Jari-Pekka Sinkko, Liisa Valkonen, Pauli Meuronen, Elvi Meuronen, Kati Harju, Magnus Lilja, Kati Kostiainen, Heta Innanen, Mika Parkkila, Lauri Nevalainen, Masi Heschung, Heidi Korpi, Jari Heikkinen, Paula Heikkinen, Mika Haiko, Heli Haiko, Mikko Rantakallio, Virpi Rantakallio ja Mikko Vilhu), valitus liitteineen ja valituksen täydennys liitteineen, ovat vaatineet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen nro 164/2016/2 kumoamista ja toimenpidekieltoa, kunnes viralliset päätökset saavat lainvoiman (Dnro 01285/16/5110). 5. Seppo ja Minna Rantanen, valitus liitteineen, ovat vaatineet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 164/2016/2 kumoamista ja toimenpidekieltoa (Dnro 01288/16/5110).

3 6. Esko Kivistö, valitus liitteineen, on vaatinut Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 164/2016/2 kumoamista (Dnro 01295/16/5110). 7. Mari, Sakari, Harri ja Jyri Pulli, valitus liitteineen, ovat vaatineet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 164/2016/2 kumoamista ja täytäntöönpanokieltoa (Dnro 01297/16/5110). 8. Pekka Rantanen, Pirjo Vainikka, Mika Pullinen ja Eira Ståhl, valitus liitteineen, ovat vaatineet Etelä-Suomen kumoamista ja toimenpidekieltoa (Dnro 01303/16/5110). 9. Petri Rantanen, valitus liitteineen, on vaatinut Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen nro 164/2016/2 liittyen toimenpidekieltoa (Dnro 01305/16/5110). 10. Toivo Merosen kuolinpesä, valitus liitteineen (Valituksen pdf-tallenteesta on jätetty pois valituksen liitteenä hallinto-oikeuteen toimitettuja perunkirjasivuja ym), on vaatinut Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 164/2016/2 kumoamista ja toimenpidekieltoa (Dnro 01307/16/5110). 11. Haapajärven yhteisen vesialueen osakaskunnan hoitokunta, valitus , on vaatinut Etelä-Suomen kumoamista ja toimenpidekieltoa (Dnro 01309/16/5110). 12. Eeva Metso, valitus , on vaatinut Etelä-Suomen kumoamista ja toimenpidekieltoa (Dnro 01312/16/5110). 13. Hannu Timperi, valitus , on vaatinut Etelä-Suomen kumoamista (Dnro 01313/16/5110). VASTINE Valittajien kirjelmien johdosta ja niissä esille tuotuihin seikkoihin viitaten vastineenantaja Lappeenrannan kaupungin kaavoitusviranomainen eli tekninen lautakunta esittää seuraavaa: Vaatimus: Vastineenantaja vaatii kaikkien valitusten hylkäämistä seuraavilla perusteilla:

4 Yleistä kaikkiin valituksiin liittyen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä nro 164/2016/2, joka koskee Lappeenrannan Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa, on tehty Vaasan hallinto-oikeuteen yhteensä 13 valitusta. Osassa valituksia on useita allekirjoittajia. Kaikissa valituksissa on vaadittu Etelä-Suomen kumoamista. Osassa valituksia vaaditaan lisäksi erikseen toimeenpanokieltoa. Maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvinä perusteluinaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 164/2016/2 kumoamiseksi ja/tai toimeenpanokiellon tai täytäntöönpanokiellon määräämiseksi valittajat esittävät, että jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäkeen on Etelä-Karjalan maakuntakaavan vastainen ja että sijoittamispäätöksessä ei ole huomioitu nykyistä maankäyttöä eikä voimassa olevia kaavoja. Valittajat esittävät myös, että jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäkeen haittaa alueen maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta. Valituksissa ja niiden täydennyksessä ei kuitenkaan ole esitetty sellaisia maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyviä seikkoja, joiden perusteella Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 164/2016/2 tulisi kumota ja/tai määrätä toimeenpanokielto tai täytäntöönpanokielto. Jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäkeen ei ole Etelä-Karjalan maakuntakaavan vastainen. Sijoittamispäätöksessä on huomioitu alueen nykyinen maankäyttö ja voimassa olevat kaavat. Jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäkeen ei aiheuta haittaa maankäytön suunnitellulle ja kaavoitukselle. Kaikkiin valittajien esittämiin vaatimuksiin ja väitteisiin, jotka liittyvät maankäyttöön ja kaavoitukseen, on vastattu tässä lausunnossa. Vastineen rakenne Vastine noudattaa rakennetta, jossa ensin on esitetty yhteenveto aihepiireittäin valittajien esittämistä vaatimuksista ja väitteistä, jonka jälkeen niihin annetaan vastineet. Aihepiirejä, jotka liittyvät maankäyttöön ja kaavoitukseen on kaksi (2). 1. SUHDE MAAKUNTAKAAVAAN 1.1 Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon merkintä puuttuu maakuntakaavasta

5 Osassa valituksia perustellaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 164/2016/2 kumoamista ja/tai toimeenpanokiellon määräämistä sillä, että Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo on maakuntakaavan vastainen, koska jätevedenpuhdistamoa ei ole merkitty Etelä-Karjalan maakuntakaavaan (vahvistettu YM ) eikä Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavaan (vahvistettu YM ) Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella (MRL 25 ). Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja ohjaa kuntien yleiskaavoitusta, jossa maakuntakaavan osoittamat periaatteet ja alueet tarkentuvat. Suunniteltu Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo sijoittuu voimassaolevan Etelä-Karjalan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen (A) ja kasvukeskusalueen laatukäytävän alueen (lk) eteläreunalle. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alue (A) sisältää asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat alueet. Merkintään sisältyvät myös mm. taajamien sisäiset liikenneväylät ja yhdyskuntateknisen huollon alueet. Maakuntakaavaan ei ole merkitty jätevedenpuhdistamoa Hyväristönmäelle. Lappeenrannan jätevedenpuhdistamo on mittakaavaltaan merkittävä ja toimivan aluerakenteen kehittämisen kannalta välttämätön hanke. Jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäkeen on lähtökohtaisesti mahdollista, koska maakuntakaavan taajamatoimintojen alueeseen sisältyvät myös yhdyskuntateknisen huollon alueet. Sijoittamista helpottaa se, että jätevedenpuhdistamo sijoittuu taajamatoimintojen reuna-alueelle, missä eri toimintojen yhteensovittaminen on huomattavasti helpompaa kuin kaupunkirakenteen sisässä. Jätevedenpuhdistamon sijoituspäätöstä Hyväristönmäkeen tukee Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointi (arviointiselostus ), jonka yhteysviranomaisena toiminut Kaakkois-Suomen ELY-keskus totesi antamassaan lausunnossa riittäväksi. Edellä mainitut näkökohdat huomioiden, Lappeenrannan kaupunginvaltuusto teki päätöksen 116 hakea ympäristölupaa Hyväristönmäelle sijoitettavalle jätevedenpuhdistamolle. Päätöksestä ei valitettu.

6 Se, että jätevedenpuhdistamon merkintä puuttuu Etelä-Karjalan maakuntakaavasta, ei siis ole mikään este sijoittaa jätevedenpuhdistamoa Hyväristönmäelle. Näin ollen jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäkeen ei ole Etelä-Karjalan maakuntakaavan vastaista. 1.2 Maakuntakaavan viheryhteystarvetta ei ole huomioitu Yhdessä valituksessa perustellaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 164/2016/2 kumoamista ja toimeenpanokiellon määräämistä sillä, että jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäkeen on maakuntakaavan vastainen, koska valittajan näkemyksen mukaan jätevedenpuhdistamon sijoittamisessa Hyväristönmäkeen ei ole otettu huomioon maakuntakaavassa osoitettua viheryhteystarvetta. Maakuntakaavan viheryhteystarve-merkinnällä osoitetaan taajamiin liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on erityistä merkitystä alueellisen virkistysalueverkoston ja/tai ekologisten yhteyksien kannalta. Jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäelle ei ole ristiriidassa Etelä-Karjalan maakuntakaavan kanssa viheryhteystarpeenkaan osalta, koska Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo ei ole luonteeltaan sellainen hanke, joka katkaisee viheryhteyden. Maakuntakaavassa osoitettu viheryhteys on mahdollista toteuttaa, koska Hyväristönmäen ympäristössä on jatkossakin laajoja metsäalueita. Jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäkeen ei siis ole Etelä-Karjalan maakuntakaavan vastaista. 1.3 Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon uusi tieyhteys Yhdessä valituksessa perustellaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 164/2016/2 kumoamista ja toimeenpanokiellon määräämistä sillä, että jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäkeen on maakuntakaavan vastainen, koska jätevedenpuhdistamolle suunniteltu uusi tieyhteys puuttuu Etelä-Karjalan maakuntakaavasta.

7 Maakuntakaavan taajamatoimintojen alue (A) sisältää asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat alueet. Merkintään sisältyvät myös mm. taajamien sisäiset liikenneväylät ja yhdyskuntateknisen huollon alueet. Hanhijärveltä Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolle suunnitteilla oleva tieyhteys ei ole luonteeltaan pääväylä vaan yhdystie, joka on tarkoitettu puhdistamon käyttöön. Hanhijärventie ja Myllymäenkatu, joita pitkin liikenne ohjautuu päätieverkolle, ovat kokoojakatuja. Kokoojakatuja eikä yhdysteitä osoiteta erikseen maakuntakaavassa vaan ne sisältyvät taajamatoimintojen alueeseen (A). Jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäkeen ei siis ole tältäkään osin vastoin Etelä-Karjalan maakuntakaavaa. 1.4 Kulttuuriympäristö Yhdessä valituksessa perustellaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 164/2016/2 kumoamista sillä, että Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo on maakuntakaavan vastainen, koska se sijoittuu liian lähelle Hanhijärven kylämaisemaa, joka on osoitettu Etelä-Karjalan maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi/kohteeksi. Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo ei ole liian lähellä eikä heikennä Hanhijärven kylämaiseman arvoja. Tämä on todettu myös Hyväristönmäen osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyssä tarkastelussa. Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset on kuvattu Hyväristönmäen osayleiskaavan kaavaselostuksen sivulla 58 ja maisemavaikutuksia havainnollistavat maastopoikkileikkaukset on esitetty sivun 59 kuvassa 24 (liite). Tehtyjen tarkastelujen perusteella Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolla ei ole vaikutusta maakunnallisesti merkittävään Hanhijärven kulttuurimaisemaan eikä se näin ollen ole Etelä-Karjalan maakuntakaavan vastainen. 2. SUHDE MAANKÄYTTÖÖN JA KAAVOITUKSEEN 2.1 Nykyinen maankäyttö

8 Useissa valituksissa perustellaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 164/2016/2 kumoamista ja/tai toimeenpanokiellon tai täytäntöönpanokiellon määräämistä sillä, että jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäkeen ei huomioi alueen nykyistä maankäyttöä. Valittajien mukaan asutus on lisääntynyt runsaasti Hyväristönmäen ympäristössä. Valittajat näkevät, että heidän elinympäristönsä laatu sekä mahdollisuudet harjoittaa maa- ja metsätaloutta ja muita elinkeinoja heikkenevät. Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon suunnitelmissa ja Hyväristönmäen osayleiskaavoituksessa on huomioitu alueen nykyinen maankäyttö ja tutkittu vaikutukset maankäyttöön suunnitelmien tarkkuuden edellyttämällä tavalla. Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo ei estä jatkamasta alueen nykyistä maankäyttöä edelleen. Lappeenrannan jätevesien ympäristövaikutusarvioinnin (arviointiselostus ) yhteydessä tehtyjen selvitysten mukaan puhdistamotoiminnasta ei aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät ryhtymään lunastus- tai korvaustoimiin Hyväristönmäen osayleiskaavassa osoitetun puhdistamoalueen ulkopuolella. Hyväristönmäen ympäristö on tyypillistä taajama-alueen lähimaaseutua, joka on luonteeltaan haja-asutus- ja kyläaluetta, jolle ei kohdistu erityistä rakentamispainetta. Kalliokosken alueelle, joka sijaitsee lähimpänä, noin 1 km:n etäisyydellä Hyväristönmäen suunnitellusta jätevedenpuhdistamosta, on myönnetty viimeisen kymmenen vuoden aikana kolme (3) rakennuslupaa. Seuraavaksi lähimmille kyläalueille, joihin suunnitellulta puhdistamolta on matkaa noin 1,5 2 km, on myönnetty kymmenen viimeisen vuoden aikana yhteensä yhdeksän (9) rakennuslupaa: Mielon kylään kaksi (2), Höltänmäelle kaksi (2), Patakallioon yksi (1) ja Hanhijärvelle neljä (4). Tehtyjen selvitysten perusteella ympäristöhäiriöille altistumista ei aiheudu valituksissa mainittujen Myllymäen, Ojalan (Ojala-Tuomela I), Ojala-Tuomelan (Ojala-Tuomela II), Hyrymäen, Myllymäen, Armilan ja Karhuvuoren (Hiessilta ja Karhuvuori) kaupunginosiin eikä myöskään Hanhijärven, Sinkkolan, Armilan, Penttilän eikä Haapajärven kyliin. Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon vaikutuksia nykyiseen maankäyttöön on arvioitu Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arvioinnissa (arviointiselostus ). Alueella voi tulevaisuudessa asua sekä harjoittaa maa- ja

9 metsätaloutta ja muita elinkeinoja entiseen tapaan. Ainoastaan alue, joka jää jätevedenpuhdistamon käyttöön, poistuu maa- ja metsätalouskäytöstä eikä aidatulla puhdistamoalueella ole mahdollisuutta liikkua tulevaisuudessa. 2.2 Voimassa olevat kaavat Yhdessä valituksessa perustellaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 164/2016/2 kumoamista ja toimeenpanokiellon määräämistä sillä, että jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäkeen on voimassa olevan yleiskaavan vastainen. Hyväristönmäen alueella ei ole voimassa asemakaavoja. Länsiosassa suunniteltua Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon aluetta on voimassa oikeusvaikutukseton Keskustaajaman yleiskaava (hyväksytty KV ), jossa jätevedenpuhdistamon kohta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Osalla jätevedenpuhdistamon aluetta ei ole voimassa yleiskaavaa. Jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäelle edellyttää yleiskaavan ja asemakaavan laatimista, mihin kaupungilla on oikeus ja velvollisuus (MRL 4, MRL 20 ). Lappeenrannan kaupunki on laatinut Hyväristönmäen alueelle oikeusvaikutteisen osayleiskaavan, jonka Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi päätöksellään 81. Osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Jätevedenpuhdistamo on huomioitu Hyväristönmäen osayleiskaavassa. Kun Hyväristönmäen osayleiskaava saa lainvoiman, alueelle laaditaan asemakaava, joka mahdollistaa jätevesipuhdistamon ja siihen liittyvien toimintojen toteuttamisen alueelle. Hyväristönmäen osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä (KV ) on valitettu eikä Hyväristönmäen osayleiskaava siis ole lainvoimainen. Tätä ympäristölupaa koskevassa valitusasiassa edellä mainitulla asialla ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, koska ympäristölupa on myönnetty silloin voimassa olleen tilanteen mukaisesti. Ympäristöluvan myöntäminen ei ole tapahtunut vastoin mitään kaavoituksesta tai kaavoista tulevia määräyksiä eikä aiheuta haittaa kaavoitukselle.

10 2.3 Ristiriita maankäytön suunnitelmien kanssa Valituksissa perustellaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 164/2016/2 kumoamista ja/tai toimeenpanokiellon määräämistä sillä, että jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäkeen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Useissa valituksissa tässä yhteydessä on viitattu Eteläisten alueiden osayleiskaavaluonnokseen, joka oli nähtävillä Eteläisten alueiden osayleiskaavaluonnos, johon valituksissa on viitattu, ei ole lainvoimainen kaava. Hyväristönmäen pohjoispuolisten alueiden maankäyttö ratkaistaan vireillä olevan Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Eteläisen osa-alueen 2. ja 3. vaiheen osayleiskaavatyön yhteydessä. Ympäristöluvan myöntäminen ei ole ollut vastoin kaavoitusta eikä aiheuta haittaa tulevalle kaavoitukselle ja maankäytön suunnittelulle. 3. YHTEENVETO Valituksissa on vaadittu Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 164/2016/2 kumoamista ja/tai toimeenpanokieltoa tai täytäntöönpanokieltoa. Valituksissa ei ole esitetty mitään sellaisia perusteita, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 164/2016/2 tulisi kumota tai määrätä toimeenpanokielto tai täytäntöönpanokielto. Edellä esitetyin Lappeenrannan kaupungin kaavoitusviranomainen eli Lappeenrannan tekninen lautakunta toteaa, että ympäristölupaa koskevat valitukset Vaasan hallinto-oikeudessa on kaikilta osin hylättävä. (Marjo Saukkonen, Maarit Pimiä, Mika Näykki) Tj vt. Tekla Tekninen lautakunta päättää antaa Vaasan hallinto-oikeudelle edellä olevan vastineen Hyväristönmäen ympäristölupa-asiassa. Hyväksyttiin.

11 Esteellisyys: Teknisen lautakunnan jäsen Riitta Munnukka ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki kohta (yhteisöjäävi).