Hankinta- ja kokoelmastrategia

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KIRJASTO Päivitetty versio Hankinta- ja kokoelmastrategia Esipuhe Jyväskylän yliopiston tehtäväksi on sen strategiassa määritelty tutkimukseen perustuen etsiä totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Yliopiston toiminnassa painottuvat sivistys, laatu ja vaikuttavuus. Vuonna 2015 Jyväskylän yliopisto on laaja-alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön, minkä tuloksena yliopisto yltää myös huippusaavutuksiin. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, osa eurooppalaisia koulutusmarkkinoita ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. Kirjaston toiminta-ajatuksessa (missiossa) on tiivistettynä se, miten kirjasto edistää toiminnoillaan yliopiston tavoitteita: Jyväskylän yliopiston kirjasto vastaa yliopiston tutkimuksen, opetuksen, opiskelun ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän edellyttämistä kirjasto- ja tietopalveluista sekä tietoaineistojen hankinnasta ja ylläpidosta tehokkaasti ja taloudellisesti. Kirjasto toimii yhteistyössä yliopiston eri yksiköiden, allianssikumppanien sekä yliopistokirjastojen verkoston kanssa. Merkittävänä kulttuurilaitoksena ja Keski-Suomen johtavana tieteellisenä kirjastona JYK lisää yliopiston ulkoista vaikuttavuutta. Tasokkaat tietoaineistot ovat kirjaston palvelujen perusta ja yhdeksi sen avaintavoitteista onkin määritelty varmistaa tietoaineistojen ajantasaisuus, kattavuus, käytettävyys ja löydettävyys. Tämä on todettu myös yliopiston tutkimusstrategiassa. Kirjaston hankinta- ja kokoelmastrategiassa määritellään ne suuntaviivat, joiden avulla avaintavoitteeseen päästään. JYK:n kokoelmat ja niiden muodostuminen Kirjaston tavoitteet ja omistussuhteet ovat sen historian aikana vaikuttaneet kokoelmien muodostumiseen monin tavoin. Niiden vaikutuksesta nykyiset kokoelmat ovat monikerroksisia ja monimuotoisia. Jyväskylän tieteellisen kirjaston aikoina ( ) kokoelmien pohjaksi ostettiin helsinkiläisen antikvariaatti Minervan merkittävä varasto, mutta muuten ne kasvoivat pääosin lahjoituksilla. Keskeinen tavoite oli koota mahdollisimman laajasti kotimaista kirjallisuutta. Tämän aineiston säännöllisen kasvun turvasi v saatu vapaakappaleoikeus, johon tosin Jyväskylän osalta ei kuulunut sanomalehtiä ja ns. pienpainatteita. Vapaakappalekokoelmaa, Fennicaa, on koko ajan eri tavoin täydennetty ja tällä hetkellä pääosa myös ennen 1919 painetusta tai luovutuksen piiriin kuulumattomasta aineistosta on liitetty kokoelmiin. Vuoden 1981 vapaakappalelaki toi luovutusvelvollisuuden piiriin AV-aineiston voimaan tullut Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä ulottaa kattavuuden uudenmuotoisiin tallenteisiin, tärkeimpänä sähköisiin julkaisuihin. Kirjaston noin kahden miljoonan painetun julkaisun kokoelmasta Fennican osuus on noin puolet (v n. 22 hyllykilometriä). Tutkimusedellytykset Jyväskylän yliopistossa ovat vapaakappaleoikeuden vuoksi merkittävästi paremmat kuin niissä yliopistoissa, joiden kirjastoilla ei ole vapaakappaleoikeutta.

2 2 Kirjaston kokoelmien toisena painopisteenä ovat olleet kasvatustieteen ja psykologian kokoelmat. Jyväskylä on suomenkielisen kansakoulunopettajaseminaarin perustamisesta 1863 alkaen ollut opettajankoulutuksen keskeisiä paikkoja Suomessa. Kun Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu perustettiin, Jyväskylän tieteellisestä kirjastosta tuli vuonna 1936 sen kirjasto ja kehysorganisaation opetukselliset ja tutkimukselliset tarpeet alkoivat suunnata kokoelmien muodostamista. Kasvatusopillisen korkeakoulun muuttuessa vuonna 1966 Jyväskylän yliopistoksi, alkoi merkittävä laajentumisen kausi. Syntyi uusia oppiaineita ja tiedekuntia ja kirjastokin kehittyi yhä monitieteisemmäksi. Vuonna 1977 Jyväskylän yliopiston kirjastosta tuli virallisesti kasvatustieteiden, psykologian ja liikuntatieteiden keskuskirjasto Suomessa. EU-kokoelmaa on kartutettu vuodesta 1995, jolloin kirjasto sai EU-tallekirjaston statuksen. Keskuskirjastojärjestelmää rakennettiin aluksi opetusministeriön tuella, mutta sen jälkeen kun korvamerkitty rahoitus poistui yliopistojen rahoitusjärjestelmän muutoksessa, keskuskirjastoalojen erikoisaseman säilyminen kokoelmissa yliopiston nopeasta kasvamisesta huolimatta on perustunut siihen, että nämä alat ovat edelleen yliopiston painopistealueita. Keskuskirjastojärjestelmä lopetettiin joulukuussa Nykyisin keskeinen haaste on painettuja ja sähköisiä aineistoja sisältävän hybridikirjaston rakentaminen ja ylläpito käyttäjiä mahdollisimman hyvin palvelevaksi. Toimintaympäristön muutos Yhteiskunnan yleinen sosiaalinen ja taloudellinen kehitys sekä tekniset innovaatiot muuttavat yliopistokirjastojen toimintakenttää ja toiminnan edellytyksiä. Tietohuollon kannalta merkittävimmät muutokset ovat: - yliopistojen profiloituminen - kirjastoalaa ja kustannusalaa muuttava siirtyminen sähköisiin aineistoihin - tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus (Open Access) Mitä selkeämpää ja laaja-alaisempaa yliopistojen profiloituminen on, sitä enemmän se muuttaa niiden kirjastojen hankintapolitiikkaa ja pitkällä aikavälillä myös kokoelmien rakennetta. Esimerkiksi ikäluokkien pieneneminen supistaa vähimmillään painetun aineiston hankinnan kappalemääriä, kun taas profiloituminen vaikuttaa hankinnan ja kokoelmien laaja-alaisuuteen. Profiloitumisen vaikutuksia voidaan tasapainottaa erilaisilla kansallisilla perusaineisto-ohjelmilla, joilla voidaan edistää tasa-arvoista tiedonsaantia yleensä sekä opiskelijoiden liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista luvulla kirjastojen kokoelmien rakennetta on leimannut kiihtyvä muutos painetuista sähköisiksi. Sähköisten tietoaineistojen etuna on periaatteessa paikasta riippumaton ja nopea saatavuus. Varsinkin tiettyjen alojen keskeiset ulkomaiset kausijulkaisut ovat jo pitkään olleet saatavissa sähköisinä. Siirtymistä kokonaan sähköisiin kokoelmiin ovat hillinneet pääasiassa hinnat ja tarve turvata aineistojen pitkäaikainen saatavuus. Myös sähköiset monografiat ovat yleistymässä. Sähköiset aineistot ovat tuoneet omilla vaihtelevilla käytänteillään haasteita kirjastojen hankintaja kokoelmatyölle. Niiden käsittely ja hallinnointi vaatii uudenlaisia toimintatapoja ja työkaluja mm. aineiston valintaan, käyttöoikeuksien hallintaan, käytettävyyden ylläpitoon ja pitkäaikaissäilytykseen. Open Access on tiedeyhteisön ja kirjastojen konseptio vastustaa tieteellisten kausijulkaisujen hintojen nousua, joka käytännössä rajoittaa tieteen ja tiedon vapaata saatavuutta. Periaatteena on, että julkisin varoin tuotetun ja tieteen kehittymiselle välttämättömän tietoaineiston tulee olla ke-

3 nen tahansa luettavissa internetistä veloituksetta ja esteettömästi. Välineenä avoimen saatavuuden toteuttamisessa ovat avoimet tiedelehdet ja avoimet elektroniset julkaisuarkistot. Suomessa OPM:n asettama työryhmä on laatinut suositukset avoimen julkaisemisen edistämisestä. Niiden mukaan kirjasto tukee oman tiedeyhteisönsä avointa julkaisemista ja huolehtii aineiston verkkojakelusta, kuvailusta ja pitkäaikaissäilytyksestä. Lisäksi asiakkaiden käyttöön tarjotaan Open Access -periaatteella julkaistuja kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja oman tiedonhakuportaalin kautta. Myös näiden aineistojen ylläpito vaatii kirjastolta resursseja. Jatkossa erityisenä haasteena on se, miten nopeasti lisääntyvää Open Access -aineistoa voidaan arvioida ja evaluoida, jotta se mahdollisimman hyvin vastaisi asiakkaiden tarpeita. Kokoelmien muodostamisen ja säilyttämisen tavoitteet ja kriteerit Edellä esitellyistä toimintaympäristön kehitystrendeistä seuraa, että tieteellisten kirjastojen perinteinen kokoelmanmuodostus, jossa hankintapäätös samalla tarkoitti aineiston pysyvää säilyttämistä omissa kokoelmissa, on perusteellisesti muuttunut. Nyt on mietittävä, paitsi mitä aineistoja hankitaan, myös missä muodossa ja säilytetäänkö ne pysyvästi omissa kokoelmissa vai vain määräajan. Jälkimmäisessä tapauksessa pitää myös päättää, kuinka kauan aineisto säilytetään ja mitä sille sitten tapahtuu. Tarvitaan elinkaariajattelua, jonka pohjana on yliopiston profiloituminen, lainsäädäntö ja kirjaston kokoelmien vahvuudet ja arvo valtakunnallisesti. Elinkaariajattelu edellyttää tieteenalakohtaista evaluointiohjeistusta, vaikka se kaikkineen tulee vähentämään ja helpottamaan evaluointia. Jatkossakaan ei kuitenkaan ole odotettavissa sellaista pysyvää tilannetta, jossa evaluointia ei lainkaan tarvittaisi: Toimintaympäristön muutostekijät vaikuttavat pitkällä aikavälillä, mutta nekään eivät ole pysyviä. Kirjasto hankkii ja asettaa yliopistoyhteisön yhteiseen käyttöön tietoaineistoja. Hankinnan ja kokoelmien muodostuksen tavoitteet johdetaan yliopiston tavoitteista; Tavoitteisiin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset ja yliopiston ja kirjaston reaktiot niihin. Mihin pyritään: - koko yliopistoyhteisölle tarjotaan riittävät perustietoaineistot paikallisesti - yliopiston vahvuusalueilta aineistoja hankitaan ja säilytetään paikallisesti riittävän laajasti - vähän käytetyn aineiston saatavuus varmistetaan siirtämällä se Varastokirjastoon - satunnaisissa aineistotarpeissa käytetään kaukopalvelua - huippuyksiköitä tuetaan - nousevia aloja tuetaan - Fennica periaatteessa säilytetään Miten toimitaan: - suositaan mahdollisuuksien mukaan siirtymistä sähköisiin aineistoihin niiden helpon saavutettavuuden vuoksi, eli tietoaineistoja hankitaan ensisijaisesti sähköisinä, jos se on kustannussyistä mahdollista ja hankittavaan aineistoon voidaan varmistaa käyttöoikeus tilauksen päätyttyä. - aineistojen pitkäaikaisessa säilyttämisessä otetaan huomioon niiden käyttötarve yliopistossa ja saatavuus muualta - hankintaa ja muuta kokoelmien muodostamista suunnataan yliopiston profiloitumisen mukaan - kirjasto liittää kokoelmiinsa sellaisia kirja-, lehti- ja muita tietoaineistolahjoituksia, jotka täydentävät tai korvaavat nykyisiä kokoelmia; kirjasto päättää, mitä lahjoitetusta aineistosta otetaan kokoelmiin 3

4 - painettuja kokoelmia korvataan sähköisillä arkistoilla ja digitoidaan tarpeen mukaan käytön helpottamiseksi ja paljon käytetyn tai heikkokuntoisen vanhemman aineiston suojaamiseksi; digitoinnissa tehdään yhteistyötä kansallisella tasolla Miten tavoitteiden saavuttamista seurataan? - perusaineistojen riittävyys: seurataan kurssikirjojen kysyntää ja kaukopalvelun kehitystä - vahvuusalueet, vähän käytetty aineisto, satunnaiset tarpeet: seurataan kysyntää - huippuyksiköt, nousevat alat: seurataan rahoitusta, seurataan hankintojen toteutumaa Strategiaa toteutetaan sekä yleisin että tiedeyhteisölle/ asiakkaille tai kirjaston henkilökunnalle tarkoitetuin linjauksin ja ohjein, jotka tarvittaessa räätälöidään tieteenala tai oppiainekohtaisesti. Strategian toteutumista seurataan osana kirjaston laatutyötä. Kirjaston ohjeista ja linjauksista sekä strategiaan liittyvistä kansallisista dokumenteista ylläpidetään luetteloa strategian liitteenä. 4 Strategia on hyväksytty kirjaston johtokunnassa

5 Jyväskylän yliopiston kirjasto Hankinta- ja kokoelmastrategia Liite Kirjaston toimintaohjeita: Hankintapolitiikka Hankinnan menettelyohjeet Evaluointiperiaatteet Painettujen kokoelmien suojaus Jyväskylän yliopiston kirjastossa Tietoaineiston liittäminen kokoelmiin Kansallisia ohjeita: Painovapauslaki 1919 Tekijänoikeuslaki Vapaakappalelaki ja -asetus 1981 Opetusministeriön ja tekijänoikeuksia valvovien organisaatioiden kesken tehty äänitteitä koskeva sopimus Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 2008 Sähköisten aineistojen säilytyksen ja käytön kansalliset periaatteet (OPM) OPMn OA-suositukset Kansallinen digitointiohjelma (Mikaela)