Perjantai klo Lapin ammattiopisto/jokiväylän toimipiste, Jokiväylä 9 (auditorio), Rovaniemi

Transkriptio

1 Kuntayhtymävaltuusto / /54 Aika Perjantai klo Paikka Osallistujat Valtuusto Hallitus Lapin ammattiopisto/jokiväylän toimipiste, Jokiväylä 9 (auditorio), Rovaniemi Jäsen Varajäsen Alaoja Kaarlo Björkbacka Kalervo Torvinen Matti Heikkinen Pekka Helin Liisa Hokkanen Riitta Karppinen Juha Huttunen Jaakko Jääskeläinen Leena Kaarlejärvi Matti Karhu Sanna Karttunen Ulla Kuistio Jorma Kuukasjärvi Hannu Vanhala Tuomas Lehto Pekka Mäkitalo Arja Manninen Jyrki Mäntymaa Vuokko Mäntyniemi Merja Mäntymäki Tuula Nevalainen Paula Niukkanen Kimmo Outila Tiina Tennilä Eini Marja Paananen Antti Trög Sakari Poranen Heikki Rantajääskö Tapani Rundgren Marjo Suoraniemi Terhi Rytisalo Pentti Kivioja Eila Simoska Maarit Väistö Kai Seppo Halttu Liisa Helin Micke Kari Eila Kivioja, hallituksen varapuheenjohtaja Timo Kurula Arja Mäkitalo Reino Rissanen Tuomas Vanhala Kai Väistö, hallituksen puheenjohtaja Nafisa Yeasmin klo Yliviivattu = pois Arto Ylitalo, kuntayhtymän johtaja, sihteeri ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Kaarlo Alaoja KÄSITELLYT ASIAT 1-15 PÖYTÄKIRJAN Aika ja paikka TARKASTUS / 2014 Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Vuokko Mäntymaa Aika ja paikka Arto Ylitalo / 2014 Paula Nevalainen Kuntayhtymän hallintopalvelujen ilmoitustaulu

2 Kuntayhtymävaltuusto / /54 / Liite nro / 1 4 / / 3 7 / 4, 5a 8 / 5b 9 / 5c 10 / 5d 11 / 5e 12 / 5f, 6 13 / 5g, 6 14 / 5h 15 / 4, 5i, 7a-f Käsiteltävät asiat: Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen Muutos koulutuskuntayhtymän rakentamis- ja investointiohjelmaan vuosille Henkilöstösuunnitelma vuodelle 2014 Talousarvion 2014 investointi- ja tuloslaskelmaosan muutokset Vastaus valtuuston selvityspyyntöön Lapin amk Oy:n koulutus- ja työhyvinvointikeskus Wellevi kiinteistön tulevan käytön osalta Vastaus valtuustoaloitteeseen 1: johtamisen ja hallinnon edelleen kehittäminen Vastaus valtuustoaloitteeseen 2: yhteistyötoimikunnan toiminnan oikeellisuuden ja laillisuuden selvittäminen vuodelta 2013 Vastaus valtuustoaloitteeseen 3: henkilöstön edustaja hallituksessa Vastaus valtuustoaloitteeseen 4: TOB-kyselyn hyödyntäminen Vastaus valtuustoaloitteeseen 5: valtuuston ja henkilökunnan yhteys Vastaus valtuustoaloitteeseen 6: lähiopetuksen määrän arviointi ja vertailu Vastaus valtuustoaloitteeseen 7: uudistuvan opetuksen järjestäminen Vastaus valtuustoaloitteeseen 8: hallintosäännön toimeenpano hyvän hallinnon periaatteiden mukaan ja kuntayhtymän arvojen mukaisesti kiinnittäen huomiota henkilöstön kuulemiseen ja tasavertaiseen kohteluun Vastaus valtuustoaloitteeseen 9: Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tulosalueiden, toimipisteiden ja johdon yhteisten menojen rakenne, yhteisten menojen kohdentamisen periaatteet, tulosalueiden yhteisten palvelujen tarpeet ja palvelujen kilpailuttaminen

3 Kuntayhtymävaltuusto / /54 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kuntalain 58 pykälän 1 momentin mukaan kuntayhtymävaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta valtuutetuista on läsnä. Valtuuston työjärjestyksen 6 pykälän mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään viisi päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Valtuuston työjärjestyksen 8 pykälän mukaan kutsu tähän kokoukseen on postitettu ja ilmoitettu kuntayhtymän virallisella ilmoitustaululla Ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta on julkaistu valtuuston päättämällä tavalla paikallislehti Lapin Kansassa Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Valtuuston pöytäkirjan tulee tarkastaa kaksi kokoukseen osallistunutta valtuuston jäsentä. Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Vuokko Mäntymaa ja Merja Mäntyniemi. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Vuokko Mäntymaa ja Paula Nevalainen.

4 Kuntayhtymävaltuusto / /54 3 MUUTOS KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN RAKENTAMIS- JA INVESTOINTIOHJELMAAN VUOSILLE Hallitus Kiinteistöjohtaja: Talousarvion 2014 ja talousarvion suunnitteluosan 2015 rakentamisohjelman muutos: Koulutuskuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt pitämässään kokouksessa koulutuskuntayhtymän rakentamis- ja investointiohjelman vuosille (liite 4a). Rovaniemen kaupunki on vuokrannut (10 v.) Kairatien toimipisteen tilat kokonaisuudessaan vaiheittain siten, että koulutuskuntayhtymän toiminta on loppumassa Kairatien toimipisteessä vuoden 2014 loppuun mennessä. Rovaniemen kaupungin esityksestä on käyty neuvotteluja monitoimikeittiön rakennuttamisesta Kairatien toimipisteen tiloihin Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toimesta. Rovaniemen kaupunki on todennut, että ko. paikka on logistisesti hyvä monitoimikeittiölle ja tilat ovat muutoinkin sopivat ko. toiminnalle suoritettavan peruskorjaustyön jälkeen. Rovaniemen kaupungin tilaliikelaitos on tehnyt investointiehdotuksen (liite 4b) Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle, että koulutuskuntayhtymä rakennuttaa ja rahoittaa monitoimikeittiön tilojen rakentamisen Kairatien toimipisteen tiloihin. Lisäksi tilaliikelaitos on esittänyt tilojen vuokra-ajaksi 20 vuotta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän suorittamana rakennusinvestointi tulee kokonaisuudessaan irrottaa koulutuskuntayhtymän perustehtävästä ja -rahoituksesta. Hanketta tulee kokonaisuudessaan käsitellä erillishankkeena. Ko. investointihankkeen rakennuttamisesta ja tulevasta käytöstä (vuokrauksesta) tulee tehdä ennen hankkeeseen ryhtymistä sopimukset koulutuskuntayhtymän ja kaupungin välillä. Monitoimikeittiön rakennushankkeesta Rovaniemen kaupunki on tehnyt tarveselvityksen ja sen perusteella RO-arvion. Kaupunki on määrittänyt hankkeen perustamiskustannuksiksi 4,0 milj.. Hankkeen perustamiskustannukset tarkentuvat rakennuttamistyön käynnistyttyä. Hankkeen aikataulu on suunniteltu siten, että rakentamisen valmistelevat työt suoritettaisiin vuoden 2014 puolella ja varsinainen rakennustyö alkaisi tammikuussa 2015 sekä tilat olisivat suunnitellusti valmiina käyttöön otettavaksi elokuussa Muutosesitys vuoden 2014 investointiohjelmaan on :n määrärahavaraus suunnittelu- ja tutkimustöihin. Varsinaisen rakentamisen kustannukset ( ) vuodelle 2015 käsitellään talousarvion hyväksymisen yhteydessä syksyllä 2014.

5 Kuntayhtymävaltuusto / /54 LIITE 4a: hyväksytty rakentamis- ja investointiohjelma vuosille LIITE 4b: Rovaniemen kaupunki/tilaliikelaitoksen investointiehdotus (ei julkinen) LIITE 4c: Rakentamis- ja investointiohjelmamuutos vuosille Johtaja: Hallitus: - päättää esittää kuntayhtymän valtuustolle hyväksyttäväksi muutoksen kuntayhtymän rakentamis- ja investointiohjelmaan vuosille liitteen 4c mukaisesti. Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kiinteistöjohtaja Hannu Kerkelä. Keskustelun jälkeen hallitus hyväksyi tehdyn päätösesityksen. Lisäksi hallitus yksimielisesti edellyttää, että valtuustolle esitetään hankkeesta tarkat kustannuslaskelmat tulevaisuuteen 10 ja 20 vuoden päähän vuokratulokertymästä ja investointien kuolettamisajasta. Lisäksi Kairatien kiinteistöstä tulee hankkia kuntoarvio. Valtuusto LIITE 1a: hyväksytty rakentamis- ja investointiohjelma vuosille LIITE 1b: Rovaniemen kaupunki/tilaliikelaitoksen investointiehdotus (ei julkinen) LIITE 1c: Rakentamis- ja investointiohjelmamuutos vuosille Hallitus esittää kuntayhtymän valtuustolle hyväksyttäväksi muutoksen kuntayhtymän rakentamis- ja investointiohjelmaan vuosille liitteen 1c mukaisesti. Valtuuston jäsen Leena Jääskeläinen ilmoitti olevansa esteellinen asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi (Hallintolaki 28 5 mom.: Jääskeläinen on kaupungin tilaliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja). Yhtymävaltuusto hyväksyi tehdyn päätösesityksen.

6 Kuntayhtymävaltuusto / /54 4 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2014 Hallitus Henkilöstöpäällikkö: Rovaniemen koulutuskuntayhtymän henkilöstösuunnitelmassa on koottu yhteen osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen (=hallinnan) tavoitteet ja periaatteet. Henkilöstösuunnitelma linjaa suuntaviivat henkilöstöpoliittiseen tasa-arvosuunnitteluun. Henkilöstösuunnitelma ja siihen liittyvät käytännöt linkitetään osaksi henkilöstön perehdyttämistä. Otteet johtoryhmän muistioista ja : : Henkilöstösuunnitelma käydään läpi. Henkilöstösuunnitelmaa on koonnut suunnittelija Anu Tauriainen. Tilastoinnin osalta tietoja Marjo Posiolta ja muiden tietojen osalta Mirjami Palojärveltä. Suunnitelma on luonnos valmisteluvaiheessa. Se on ollut YTT:n kokouksessa Suunnitelmaan on esitetty muutama uusi kohta, esim. omaehtoisen koulutuksen tukeminen ja kertakorvaus tutkinnosta. Mirjami Palojärvi esittelee henkilöstösuunnitelman. Johtoryhmä keskusteli Henkilöstösuunnitelmasta ja ajallisesta kohdentamisesta. Tulevaisuuden haasteet olisi henkilöstösuunnitelmassa kyettävä arvioimaan. Rakenteellisen kehittämisen hallitusohjelmassa on koulutuskuntayhtymälle asetettu haasteita, jotka tulisi huomioida myös henkilöstösuunnitelmassa. Lao toimittaa kommentteja henkilöstösuunnitelmasta vielä Lao:n johtotiimin jälkeen (tarkastamaton muistio): Henkilöstösuunnitelma 2014 (luonnos) on ollut käsiteltävänä YT-toimikunnan ja RKK Johtoryhmän joulukuun 2013 kokouksissa. Lisäksi Henkilöstösuunnitelma 2014 (luonnos) on käsitelty Osaamisen johtamisen tiimin kokouksessa. YT-toimikunta, RKK Johtoryhmä ja Osaamisen johtamisen tiimi ovat esittäneet kommenttinsa henkilöstösuunnitelmaan mennessä. Kommentit on merkitty päivitettyyn luonnosversioon keltaisella korostusvärillä. Mirjami Palojärvi esittelee Henkilöstösuunnitelmaan 2014 (luonnos) tulleet kommentit. - Keskusteltiin henkilöstösuunnitelmasta ja tulleista kommenteista - Mirjami Palojärvi päivittää henkilöstösuunnitelman keskustelun ja käytyjen kommenttien pohjalta. LIITE 6 Henkilöstösuunnitelma 2014 (luonnos) Johtoryhmä kuulee henkilöstöpäällikkö Mirjami Palojärven selvityksen ajankohtaisista henkilöstöasioista. Hyväksyttiin tehtyjen kommenttien päivittämisen jälkeen viedä henkilöstösuunnitelma hallituksen hyväksyttäväksi kokoukseen.

7 Kuntayhtymävaltuusto / /54 Otteet yhteistyötoimikunnan pöytäkirjoista , : : Henkilöstösuunnitelmaa on koonnut suunnittelija Anu Tauriainen. Tilastoinnin osalta tietoja Marjo Posiolta ja muiden tietojen osalta Mirjami Palojärveltä. Suunnitelma on luonnos valmisteluvaiheessa eikä ole vielä käynyt johtoryhmässä. Merkittiin henkilöstösuunnitelman tämänhetkinen valmistelutilanne tiedoksi. LIITE 2 Henkilöstösuunnitelma 2014 (luonnos) (tarkastamaton pöytäkirja): Henkilöstösuunnitelma 2014 (luonnos) on ollut käsiteltävänä YT-toimikunnan ja RKK Johtoryhmän joulukuun 2013 kokouksissa. Lisäksi Henkilöstösuunnitelma 2014 (luonnos) on käsitelty Osaamisen johtamisen tiimin kokouksessa. YT-toimikunta, RKK Johtoryhmä ja Osaamisen johtamisen tiimi ovat esittäneet kommenttinsa henkilöstösuunnitelmaan mennessä. Kommentit on merkitty päivitettyyn luonnosversioon keltaisella korostusvärillä. Mirjami Palojärvi esittelee Henkilöstösuunnitelmaan 2014 (luonnos) tulleet kommentit. LIITE 1 Henkilöstösuunnitelma 2014 (luonnos) Kuullaan henkilöstöpäällikön selostamana tilannekatsaus henkilöstösuunnitelmasta. Käsiteltiin tulleet kommentit ja henkilöstösuunnitelmaan tehtiin niiden perusteella pieniä muutoksia ja lisäyksiä. Yhteistyötoimikunta hyväksyi henkilöstösuunnitelman esitettäväksi hallitukselle. Hallitus LIITE 7: Henkilöstösuunnitelma 2014 Johtaja: Hallitus hyväksyy liitteenä 7 olevan Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Henkilöstösuunnitelma 2014 noudatettavaksi koulutuskuntayhtymässä. Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavina olivat henkilöstöpäällikkö Mirjami Palojärvi, rehtori Taisto Arkko, koulutusalajohtaja Eero Korhonen, toimitusjohtaja Heikki Keskitalo ja kiinteistöjohtaja Hannu Kerkelä. Merkittiin pöytäkirjaan, että liite 7 otetaan korjattuna pöytäkirjan liitteeksi. Hallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen ja esittää Henkilöstösuunnitelma 2014 vietäväksi tiedoksi valtuustolle.

8 Kuntayhtymävaltuusto / /54 Valtuusto LIITE 2: Henkilöstösuunnitelma 2014 Hallitus esittää, että valtuusto merkitsee Henkilöstösuunnitelma asiakirjan tiedoksi. Yhtymävaltuusto hyväksyi tehdyn päätösesityksen.

9 Kuntayhtymävaltuusto / /54 5 TALOUSARVION 2014 INVESTOINTI- JA TULOSLASKELMAOSAN MUUTOKSET Talouspäällikkö: Ote Lapin Urheiluopiston johtokunnan pöytäkirjasta 6 Esittelijä: Lapin Urheiluopistolle valmistuu maalikuussa 2014 uudet ravintolatilat ja huhtikuussa 2014 uudet voimavalmennustilat. Uusien ravintolatilojen ja voimavalmennustilojen kalustaminen sekä kulunvalvonnan järjestäminen tulee kustantamaan noin ja se ei sisälly rakentamisinvestointiin, kalustepoistojen budjetoinnissa 2014 ole huomioitu riittävästi ko. tilojen kalustamiskustannuksia. Lapin Urheiluopiston kalustepoistoihin 2014 on budjetoitu (liite 3). Lapin Urheiluopiston käyttötaloussuunnitelman kalustepoistoihin tehdään lisäysmuutos , jolloin kalustepoistot 2014 on yhteensä Vastaavasti käyttötaloussuunnitelmaan 2014 lisätään myös tuloja , lisäys tehdään VOS1 tulokohtaan, jolloin budjetin loppusumma pysyy samana. Johtokunta päätti esityksen mukaisesti Hallitus Johtaja: 1. Hallitus esittää valtuustolle Lapin Urheiluopiston vuoden 2014 talousarvion investointiosanmuutoksen seuraavasti: TA-2014 Muutos Kalusto Investoinnit yhteensä muutoksen jälkeen euroa. 2. Hallitus hyväksyy Lapin Urheiluopiston tuloslaskelmaosan muutoksena poistoihin lisäyksen ja vastaavasti tuloihin lisäyksen , jolloin tuloslaskelman mukainen tilikauden talousarvion 2014 ylijäämätavoite ei muutu. Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli talouspäällikkö Else Kaarlela. Hallitus hyväksyi tehdyt päätösesitykset.

10 Kuntayhtymävaltuusto / /54 Valtuusto Hallitus esittää valtuustolle Lapin Urheiluopiston vuoden 2014 talousarvion investointiosanmuutoksen seuraavasti: TA-2014 Muutos Kalusto Investoinnit yhteensä muutoksen jälkeen euroa. Yhtymävaltuusto hyväksyi tehdyn päätösesityksen.

11 Kuntayhtymävaltuusto / /54 6 VASTAUS VALTUUSTON SELVITYSPYYNTÖÖN LAPIN AMK OY:N KOULUTUS- JA TYÖHYVINVOINTIKESKUS WELLEVI KIINTEISTÖN TULEVAN KÄYTÖN OSALTA Hallitus Kiinteistöjohtaja: Rovaniemen koulutuskuntayhtymän valtuusto on kokouksessaan velvoittanut koulutuskuntayhtymän hallituksen pyytämään Lapin ammattikorkeakoulu Oy:ltä käyttötarveselvityksen valmistuvan koulutus- ja työhyvinvointikeskuksen kiinteistöön ja osallistumisen kiinteistön käyttö- ja ylläpitokustannuksiin. Rovaniemen ammattikorkeakoulu on ollut Rovaniemen koulutuskuntayhtymän yksi tulosalue vuoden 2013 loppuun saakka (Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on ollut ammattikorkeakoulun ylläpitäjä). Ammattikorkeakoulu on ollut mukana tutkimusyhteistyössä ko. hankkeen rakennusvaiheessa ja ollut edesauttamassa ko. hankkeen toteutumisessa. Ammattikorkeakoulun toimesta kiinteistöön on mm. asennettu Ra- Ta-hankkeessa (EAKR-hanke) tutkimusvälineitä, joita hyödynnetään tulevaisuudessa Lapin ammattikorkeakoulun opetus- ja TKI-toiminnassa. Lapin ammattikorkeakoulu Oy on nykyään juridisesti ns. oma oikeushenkilö. Koulutuskuntayhtymä on käynyt neuvottelut Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n johdon kanssa heidän osallistumisesta kiinteistön tulevaan käyttöön. Keskusteluissa sovittiin, että ammattikorkeakoulu jatkaa aloittamaansa TKI-toimintaa ko. rakennuksessa (esim. opinnäytetyöt). Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n lausunnon mukaan tutkimusja kehittämistoiminta ko. kiinteistössä jatkuu tulevaisuudessa erilaisten hankkeiden avulla yhteistyössä koulutuskuntayhtymän asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi ammattikorkeakoulu on halukas käyttämään koulutus- ja työhvinvointikeskus Welleviä omaan toimintaansa, koulutus-, seminaari ja henkilöstönsä virkistäytymiseen. Näillä toimenpiteillä Lapin AMK Oy osallistuu koulutus- ja työhyvinvointikeskuksen kiinteistön käyttö- ja ylläpitokustannuksiin omalta osaltaan. LIITE 2: Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n rehtori, toimitusjohtajan lausunto Johtaja: Hallitus päättää antaa liitteen 2 mukaisen lausunnon yhtymävaltuustolle Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n käyttötarveselvityksenä ja osallistumisesta koulutus- ja työhyvinvointikeskus Wellevin käyttö- ja ylläpitokustannuksiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kiinteistöjohtaja Hannu Kerkelä. Hallitus hyväksyi tehdyn päätösesityksen. -

12 Kuntayhtymävaltuusto / /54 Valtuusto LIITE 3: Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n rehtori, toimitusjohtajan lausunto Hallitus antaa liitteen 3 mukaisen lausunnon yhtymävaltuustolle Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n käyttötarveselvityksenä ja osallistumisesta koulutus- ja työhyvinvointikeskus Wellevin käyttö- ja ylläpitokustannuksiin. Yhtymävaltuusto merkitsi tiedoksi lausunnon Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n käyttötarveselvityksenä ja osallistumisesta koulutus- ja työhyvinvointikeskus Wellevin käyttö- ja ylläpitokustannuksiin.

13 Kuntayhtymävaltuusto / /54 7 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN 1: JOHTAMISEN JA HALLINNON EDELLEEN KEHITTÄMINEN Kehitysjohtaja: Johtoryhmä : Valtuustoaloitteet Johtoryhmä käsittelee valtuustoaloitteet niin, että ne viedään yhtymähallituksen hyväksyttäväksi kokoukseen ja sitä myötä valtuustolle Hallitus Johtoryhmä käsitteli valtuustoaloitteet - Aloitteen 6 ja 7 kohdalla kuultiin ammattikoulutuksen koordinaattori Marjaana Vähäkuopusta - Todettiin, että aloitteiden valmisteluun on käytetty merkittävä panos, joka on ollut poissa muista tehtävistä. Käsiteltiin ja hyväksyttiin kaikki 9 valtuustoaloitetta vietäväksi hallituksen kokoukseen 6.2. hyväksyttäväksi. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on ollut meneillään hallinnon ja johtamisen uudistaminen. Kyseinen prosessi on jatkumo. Koulutuksen järjestäjäkentässä on käynnissä suuret ja merkittävät muutokset. Nämä koskettavat myös Lappia ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymään. Toteutunut koulutuskuntayhtymää koskeva muutos tapahtui, kun koulutuskuntayhtymä luopui ammattikorkeakoulun ylläpitotehtävästä vuoden 2014 alusta alkaen. Muutokset jatkuvat, tiedossa on merkittäviä muutoksia lähitulevaisuudessa. Tiedossa on jo seuraavat päätetyt tai säädetyt muutokset: - Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tekemät ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkavähennykset vuosille Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionosuusrahoituksen yksikköhintojen leikkaukset. - Kuntalaissa säädetyt yhtiöittämisvelvoitteet kunnille ja kuntayhtymille. Tiedossa on lisäksi: - Hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta seuraavat OKM:n hallinnonalaa koskevat suunnitelmat lisä-menoleikkauksista. Niiden toteuttamiseksi on OKM:ssä esitetty 2. asteen järjestäjäverkoston rakenteellista kehittämistä, rahoitusjärjestelmän uudistamista ja keskittymistä tutkintojen rahoitukseen.

14 Kuntayhtymävaltuusto / /54 - Loppuvuodesta 2013 on käynnistetty neuvottelut Kemijärven ammatillisen koulutuksen koulutustehtävän liittämisestä Rovaniemen koulutuskuntayhtymään siten, että liittyminen toteutuisi vuoden 2015 alusta lukien. Edellä mainittujen tietojen perusteella koulutuskuntayhtymässä on käynnistetty seuraavat toimenpiteet: - Se miten päätetyt ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen opiskelijamääräleikkaukset kohdentuvat Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä aloittain ja tutkinnoittain vuosien opiskelijamääriin, päätetään yhtymähallituksen kokouksessa toukokuussa. Liittyen neuvotteluihin Kemijärven ammatillisen koulutuksen koulutustehtävän liittämisestä Rovaniemen koulutuskuntayhtymään, on omistajakuntien kanssa käydyssä neuvottelussa tammikuussa 2014 päätetty, että koulutuskuntayhtymän ja Kemijärven koulutustehtävä vuoteen 2016 katsotaan yhtenä kokonaisuutena. Tässä huomioidaan OKM:n tekemät opiskelijamääräleikkaukset ja niiden vaikutukset. - Hallituksen päätöksen mukaisesti koulutuskuntayhtymää koskeva liiketoiminnan yhtiöittämisselvitys on käynnistetty. Selvitys valmistuu maaliskuun lopussa ja sen pohjalta yhtiöittämistä koskevat toimenpiteet tuodaan yhtymävaltuustolle päätettäväksi toukokuussa. - Hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta seuraavia toiminnan mahdollisista muutostarpeista ei vielä ole tarkempaa tietoa. Asioiden ja päätösten kehittymistä seurataan ja koulutuskuntayhtymässä varaudutaan tuleviin muutoksiin niin hyvin ja perusteellisesti, kuin se tällä hetkellä tiedossa olevien tietojen valossa on mahdollista. Kuntayhtymä pyrkii myös aktiivisesti vaikuttamaan OKM:öön kannanotoilla ja lausunnoilla yhdessä Lapin alueen toimijoiden kanssa. Hallinnon ja johdon kehittäminen Vuonna 2010 käynnistettiin varautuminen silloin näköpiirissä olleisiin ympäristön muutoksiin käynnistämällä koulutuskuntayhtymän hallinnon ja johtamisen kehittämistyö. Kehittämistyössä on edetty liitteenä 8 olevassa selvityksessä esitettyjen kehittämissuunnitelman ja -linjausten sekä muutosjohtamisstrategian ja aikataulun mukaisesti. Kehittämissuunnitelman mukaiset muutokset kuntayhtymän hallinnossa ja johtamisessa ja niihin liittyvissä toiminnan organisoinnissa ovat tapahtuneet alkaen. Talous- ja toimintasuunnitelmiin uusi toimintamalli rakenteineen otettiin käyttöön vasta vuoden 2014 alusta alkaen. Vuosi 2013 vietiin tältä osin loppuun vielä vanhalla rakenteella. Kokonaisuudessaan koulutuskuntayhtymässä on toimittu uudella toimintamallilla vasta vuoden 2014 alusta alkaen. Tällä hetkellä kehittämistyöstä voidaan arvioida siltä osin, miten on onnistuttu muutoksessa suhteessa toiminnan muuttamisesta tehtyihin päätöksiin eli ovatko suunnitellut kehittämistoimenpiteet toteutuneet. Uuden toimintamallin toimimista, laadukkuutta ja tuloksellisuutta on vielä liian aikaista arvioida kokonaisvaltaisesti, koska uudella toimintamallilla on toimittu koko toiminnan osalta vasta vuoden 2014 alusta. Uuden arvioinnin, päivitettyjen kehittämis-

15 Kuntayhtymävaltuusto / /54 ehdotusten tai tarkennetun kehittämisohjelman tekeminen tai laatiminen aloitteessa esitetyllä aikataulussa on vielä ennenaikaista. Koulutuskuntayhtymä jatkaa hallinnon ja johtamisen keittämissuunnitelman ja sitä täydentävien kehittämislinjausten ja -strategian mukaisesti uuden toimintamalliin kehittämistyötä toimintavuonna 2014 joulukuussa 2013 valtuuston hyväksymän TA mukaisesti. Koulutuskuntayhtymässä varaudutaan myös tuleviin rakenteellisiin ja toimintaympäristön muutoksiin käynnistämällä kevään 2014 aikana strategian uudistamistyö. Siinä huomioidaan koulutuskuntayhtymässä ja sen toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä tiedossa olevat päätetyt rakenteelliset muutokset. Strategiatyön aikana tarkastellaan tulevaisuuden kannalta merkitykselliset kehittämis- ja strategiset linjaukset, jotka jatkossa ohjaavat kuntayhtymän toimintaa ja sen kehittämistä. Strategia tuodaan kuntayhtymän valtuustolle päätettäväksi vuoden 2014 aikana. Uusi koulutuskuntayhtymän toimintajärjestelmä arvioidaan OKM:n laatujärjestelmäkriteereillä keväällä 2015 osana kaikkia Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjiä koskevaa kansallista arviointia. LIITE 8: LIITE 11a: Selvitys hallinnon ja johdon kehittämisen vaiheista Aloite Johtaja: Hallitus esittää valtuustolle vastauksenaan jätettyyn valtuustoaloitteiseen edellä selostetun. Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen. Keskustelun jälkeen hallitus hyväksyi tehdyn päätösesityksen. - Valtuusto LIITE 4: LIITE 5a: Selvitys hallinnon ja johdon kehittämisen vaiheista Aloite Hallitus esittää valtuustolle vastauksenaan jätettyyn valtuustoaloitteiseen edellä selostetun. Yhtymävaltuusto merkitsi valtuustoaloitteeseen 1 jätetyn vastauksen tiedoksi.

16 Kuntayhtymävaltuusto / /54 8 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN 2: YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINNAN OI- KEELLISUUDEN JA LAILLISUUDEN SELVITTÄMINEN VUODELTA 2013 Hallitus Kehitysjohtaja: Johtoryhmä : Valtuustoaloitteet Johtoryhmä käsittelee valtuustoaloitteet niin, että ne viedään yhtymähallituksen hyväksyttäväksi kokoukseen ja sitä myötä valtuustolle Johtoryhmä käsitteli valtuustoaloitteet - Aloitteen 6 ja 7 kohdalla kuultiin ammattikoulutuksen koordinaattori Marjaana Vähäkuopusta - Todettiin, että aloitteiden valmisteluun on käytetty merkittävä panos, joka on ollut poissa muista tehtävistä. Käsiteltiin ja hyväksyttiin kaikki 9 valtuustoaloitetta vietäväksi hallituksen kokoukseen 6.2. hyväksyttäväksi. Yhteistyötoimikunnan toimintaa säätelee Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (2007), Kuntalaki, Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallintosääntö ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus, joka on hyväksytty kuntayhtymähallituksessa ja astunut voimaan Sopimus on irtisanottu päättymään ja tilalle on hyväksytty uudet yhteistoiminnan toimintaperiaatteet. Tarkastelussa käytetään vuoden 2006 yhteistoimintasopimusta, koska se on ollut voimassa vuonna Koska laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistyöstä on astunut voimaan myöhemmin kuin yhteistoimintasopimus, tarkastellaan laillisuutta ja oikeellisuutta lain perusteella, mikäli yhteistoimintasopimus ja laki poikkeavat toisistaan. Yhteistyötoimikunnan laillisuus yhteistoimintasopimuksen perusteella Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on laillisesti valittu yhteistyötoimikunta. Kokousten määrät ja käsitellyt asiat Yhteistyötoimikunnan on sopimuksen mukaan kokoonnuttava vähintään kerran neljännesvuodessa. Vuonna 2013 yhteistyötoimikunta on kokoontunut 11 kertaa ja kokouksissa on käsitelty 65 yhteistoiminnan piiriin kuuluvaa asiaa. Yksi kokous on ollut yhteinen Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa.

17 Kuntayhtymävaltuusto / /54 Kokouksen aika ja paikka hyväksytyn hallintosäännön 42 :n mukaan toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen pitämisestä. Kuntayhtymän toimielin valtuustoa lukuun ottamatta voi pitää kokouksiaan päättämällään tavalla esimerkiksi puhelimitse, videoneuvotteluna tai muilla sähköisillä tavoilla. Kokouksen koollekutsuminen Hallintosäännön 43 :n mukaan: Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Esityslista lähetetään mikäli mahdollista kokouskutsun yhteydessä. Toimielin voi päättää tarvittaessa esityslistan lähettämisen tavoista ja määräajoista. Yhteistoimintasopimuksen mukaan kokouskutsu/esityslista on toimitettava jäsenille vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Hallintosäännön 54 :n mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla kokouksen sihteeri. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi, kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka, läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko, selostus asiasta, päätösehdotus, esteellisyys, tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu, äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos, vaalit, vaalitapa ja vaalin tulos, päätöksen toteaminen; sekä eriävä mielipide. 3) laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, puheenjohtajan allekirjoitus, pöytäkirjanpitäjän varmennus, merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä.

18 Kuntayhtymävaltuusto / /54 Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Yhteistyötoimikunnan pöytäkirjoista löytyy kohdan 1 järjestäytymistiedot ja kohdan 2 asian käsittelytietoina selostukset asiasta. Muut kohdan 2 asiat eivät sovellu yhteistyötoimikunnan käsittelytietoihin, koska se ei ole päättävä toimielin. Kohdan 3 laillisuustiedoista puuttuu puheenjohtajan allekirjoitus ja pöytäkirjanpitäjän varmennus pöytäkirjoista 1-8. Kokouksen pöytäkirjan tarkastuksesta on seuraavanlaisia kirjauksia: Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. Edellisen kokouksen pöytäkirja merkittiin tiedoksi. Keskusteltiin vastaako edellisen kokouksen hallintosääntöä koskeva kirjaus kokouksessa käsiteltyä. Todettiin yksimielisesti, että hallintosääntö on hyväksytty ja säännössä on otettu huomioon henkilöstön lausunnot Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin Ritva Lampelan täydennyksellä Yhteistyötoimikunnan kokouksen 8/ pöytäkirjassa on merkintä, että edellisen kokouksen (7/2013) pöytäkirja käsitellään seuraavassa kokouksessa. Kokouksen 9/ pöytäkirjassa on merkintä, että edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. Kokouksessa 11/2013 pöytäkirjan nimi on muuttunut muistioksi ja muistion on sekä sihteeri että puheenjohtaja allekirjoittaneet. Asiakirjojen perusteella yhteistyötoimikunnan toiminta on ollut yhteistoimintalain, yhteistoimintasopimuksen, hallintosäännön mukaista. Muutamia teknisiä asioita, kuten pöytäkirjan allekirjoitukset ovat puuttuneet ensimmäisen vuosipuoliskon pöytäkirjoista. Ainakin yhden kokouksen kohdalla kokouskutsu/asialista on lähetetty niin myöhään, että kokousta on jouduttu siirtämään. Uudet yhteistoiminnan käytännöt RKK:ssa on käytössä Yhteistoiminnan toimintaperiaatteet , jotka on tehty henkilöstöä edustavien työntekijäjärjestöjen edustajien kanssa yhteistyössä. Yhteistoiminnan toimintaperiaatteet on hyväksytty yhteistyötoimikunnassa , hallituksessa ja valtuustossa RKK:ssa on jatkossa kaksi erillistä toimikuntaa, yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta. Kerran tai kaksi kertaa vuodessa pidetään yhteisiä kokouksia, johon osallistuvat sekä yhteistyötoimikunnan että työsuojelutoimikunnan jäsenet. Yhteisissä kokouksissa käsitellään muun muassa talousarvio ja -suunnitelma syksyn kokouksessa ja toimintakertomus kevään kokouksessa. Toimintaperiaatteissa on sovittu muun muassa kokousmenettelyistä. Lisäksi hallituksen kokouksessa päätettiin, että hallituksen puheenjohtaja osallistuu yhteistyötoimikunnan kokouksiin.

19 Kuntayhtymävaltuusto / /54 LIITE 11b: Aloite Johtaja: Hallitus esittää valtuustolle vastauksenaan jätettyyn valtuustoaloitteiseen edellä selostetun. Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen. Hallitus hyväksyi tehdyn päätösesityksen. Valtuusto LIITE 5b: Aloite Hallitus esittää valtuustolle vastauksenaan jätettyyn valtuustoaloitteiseen edellä selostetun. Valtuutettu Leena Jääskeläinen teki esityksen, että valtuusto päättää, että yhteistyötoimikunnassa ja työsuojelutoimikunnassa menetellään hallintosäännön :n mukaisesti. Valtuutetut Liisa Helin ja Heikki Poranen kannattivat tehtyä esitystä. Yhtymävaltuusto merkitsi valtuustoaloitteeseen 2 jätetyn vastauksen tiedoksi ja hyväksyi yksimielisesti edellä mainitun esityksen.

20 Kuntayhtymävaltuusto / /54 9 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN 3: HENKILÖSTÖN EDUSTAJA HALLITUKSESSA Hallitus Johtoryhmä : Valtuustoaloitteet Johtoryhmä käsittelee valtuustoaloitteet niin, että ne viedään yhtymähallituksen hyväksyttäväksi kokoukseen ja sitä myötä valtuustolle Johtoryhmä käsitteli valtuustoaloitteet - Aloitteen 6 ja 7 kohdalla kuultiin ammattikoulutuksen koordinaattori Marjaana Vähäkuopusta - Todettiin, että aloitteiden valmisteluun on käytetty merkittävä panos, joka on ollut poissa muista tehtävistä. Käsiteltiin ja hyväksyttiin kaikki 9 valtuustoaloitetta vietäväksi hallituksen kokoukseen 6.2. hyväksyttäväksi. Valtuustossa tehdyssä aloitteessa on kysytty lisäisikö henkilöstön edustaja hallituksessa avoimuutta ja edistäisikö toimintaa. Kuntalain mukaan kuntayhtymän palveluksessa vakinaisluonteisesti oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen kuntayhtymän kuntalain mukaiseen toimielimen jäseneksi. Hallituksessa ei siis kuntalain mukaan voi olla henkilöstön edustajaa. Jäljempänä asiaa käsittelevät kuntalain pykälät. Koska edustus ei ole kuntalain mukaan mahdollista, asiasta ei ole tässä yhteydessä tarpeen valmistella sääntömuutoksia tai vastaavia. Kuntayhtymän hallintosäännön mukaan hallitus voi tarvittaessa päättää kuulla asiantuntijoita ja antaa hallituksen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeuden päättämilleen henkilöille. Lisäksi hallitus voi päättää jäsentensä nimeämisestä kuntayhtymän toimielimiin. Kuntayhtymien käytännöistä tehdyssä selvityksessä kysyttiin suurimmista koulutuskuntayhtymistä olemassa olevia käytäntöjä. Pääsääntöisesti henkilöstön edustajille ei ole annettu läsnäolo- ja puheoikeutta hallituksen kokouksiin. Hallintosäännöt kuitenkin mahdollistavat useimmilla tällaisen käytännön. Tiedustelussa suurimmilta kuntayhtymiltä käytännöistä henkilöstön edustuksesta hallitukseen saatiin seuraavat vastaukset: - Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä: ei edustusta - Lappia: ei edustusta - Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä: ei edustusta - Itä-Savon koulutuskuntayhtymä: ei edustusta - Salon seudun koulutuskuntayhtymä: ei edustusta

21 Kuntayhtymävaltuusto / /54 - Omnia: henkilöstöjärjestön edustaja (myös johtoryhmä mukana kokouksissa) - KEUDA: henkilöstöjärjestöjen ja opiskelijakunnan edustaja mukana kokouksissa Ehdotus toimintamalliksi: Kuntayhtymän tiedonkulun, päätöksenteon hyvän valmistelun ja avoimuuden kannalta voisi olla perusteltua, että kuntayhtymän johtoryhmä kokonaisuudessaan olisi paikalla asiantuntijakuulemisen aikana. Henkilöstöllä on edustaja johtoryhmässä. Varsinaiseen päätöksentekoon liittyvässä kokousosiossa hallituksen työskentelyedellytysten kannalta olisi parempi, että kokouksessa on paikalla vain hallitus ja esittelystä vastuulliset virkamiehet. VALMISTELUUN LIITTYVÄÄ SELVITYSTÄ: Kuntalaki: Kuntalain 5 luvun 32 pykälän mukaan Kunnan luottamushenkilöt Kunnan luottamushenkilöitä ovat valtuutetut ja varavaltuutetut, kunnan toimielimiin valitut jäsenet, kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet sekä muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt. Tehtävänsä perusteella kunnan toimielimen jäseneksi valittu kunnan viranhaltija tai työntekijä ei kuitenkaan ole kunnan luottamushenkilö. Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön tai henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa tai esteellisyytensä arvioinnissa. Kunnan valtion luottamustoimeen valitsemasta henkilöstä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnan luottamushenkilöstä säädetään. 35 Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.

22 Kuntayhtymävaltuusto / /54 82 Vaalikelpoisuus kuntayhtymän toimielimiin Vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin on henkilö, joka 33 :n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole 34 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö eikä samaan kuntayhtymään pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö. Vaalikelpoinen muun kuin 81 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen jäseneksi ei ole myöskään henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Johtokuntaan ja toimikuntaan voidaan kuitenkin valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kuntayhtymän muihin toimielimiin tai jonka kotikunta ei ole kuntayhtymän jäsenkunta. ( /81) Perussopimuksessa voidaan sopia, että kuntayhtymän muun toimielimen kuin yhtymäkokouksen jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. LIITE 11c: Aloite Johtaja: Hallitus esittää valtuustolle vastauksenaan jätettyyn valtuustoaloitteeseen edellä selostetun. Keskustelun jälkeen hallitus hyväksyi tehdyn päätösesityksen. - Valtuusto LIITE 5c: Aloite Hallitus esittää valtuustolle vastauksenaan jätettyyn valtuustoaloitteeseen edellä selostetun. Yhtymävaltuusto merkitsi valtuustoaloitteeseen 3 jätetyn vastauksen tiedoksi.

23 Kuntayhtymävaltuusto / /54 10 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN 4: TOB-KYSELYN HYÖDYNTÄMINEN Hallitus Henkilöstöpäällikkö: Johtoryhmä : Valtuustoaloitteet Johtoryhmä käsittelee valtuustoaloitteet niin, että ne viedään yhtymähallituksen hyväksyttäväksi kokoukseen ja sitä myötä valtuustolle Johtoryhmä käsitteli valtuustoaloitteet - Aloitteen 6 ja 7 kohdalla kuultiin ammattikoulutuksen koordinaattori Marjaana Vähäkuopusta - Todettiin, että aloitteiden valmisteluun on käytetty merkittävä panos, joka on ollut poissa muista tehtävistä. Käsiteltiin ja hyväksyttiin kaikki 9 valtuustoaloitetta vietäväksi hallituksen kokoukseen 6.2. hyväksyttäväksi. TOB-kysely keväällä 2013 Rovaniemen koulutuskuntayhtymän henkilöstön työtyytyväisyyttä ja ilmapiiriä koskeva työolobarometri-kysely (TOB) toteutettiin keväällä Kyselyyn vastattiin sähköisesti välisenä aikana. Kyselyn toteutuksesta vastasi Savon koulutuskuntayhtymän kehittämisjohtaja Jukka Soininen. Mittarin ovat alun perin kehittäneet yhteistyössä Kuopion yliopisto ja Työterveyslaitos ja mittarin tieteellinen pätevyys on perusteellisesti testattu ja mittaristoa on edelleen kehitetty tähän kyselyyn. Kyselyyn pääsi vastaamaan linkistä, joka oli henkilökohtainen. Savon koulutuskuntayhtymä vakuutti, että vastaukset käsiteltiin ehdottoman luottamuksellisesti ja jokaisen yksilönsuoja oli turvattu. Kyselyn vastausprosenttitavoite oli 70 %. Kysymyskohdittain tavoitteena oli, että samaa mieltä ja täysin samaa mieltä olevien osuus olisi 80 %. Mikäli tulos jäi alle tavoitteen, tulosten käsittelyssä kiinnitettiin erityisesti niihin kohtiin huomiota. Sukupuolisen häirinnän osalta tavoite oli nollatoleranssi. Silloisen henkilöstöjohtaja Seppo Hännisen johdolla työhyvinvointi - valmisteluryhmä pohti kevätlukukaudella 2013 työolobarometri-prosessin uudistamista, mutta lukukausi oli ehtinyt jo niin pitkälle, että prosessityötä ei ehditty viimeistellä. Vaihtoehtona esitettiin, että uudelleen organisoitumisesta johtuen työolobarometria ei toteutettaisi ollenkaan, koska tuloksia ei välttämättä ehdittäisi käsitellä vanhan organisaatiomallin aikana. Kuntayhtymän johtoryhmä päätti kuitenkin toteut-

24 Kuntayhtymävaltuusto / /54 taa kyselyn saadakseen nykytilatietoa ja henkilöstön ideoita kehittämistyön tueksi. Koska vanha toimialajako tiedettiin päättyväksi , kysely päätettiin toteuttaa poikkeuksellisesti tulosaluetarkastelulla. Kuntayhtymätasoisia tuloksia käsiteltiin kuntayhtymän johtoryhmässä. Tulosaluetasoisia tuloksia käsiteltiin henkilöstön kanssa tulosaluejohtajien ja toimipistejohtajien vetämänä. Tulosalueiden johtajat raportoivat päätetyistä kehittämistoimenpiteistä kuntayhtymän johtoryhmässä. Lisäksi päätetyistä kehittämistoimenpiteistä on tiedotettu Koulutuskuntayhtymän hallitukselle TOB-kyselyprosessin kehittäminen Henkilöstöltä on tullut toiveita TOB-kyselyprosessin kehittämiseksi mm. henkilöstön rastiratainfoissa 2013 sekä työolobarometrin 2013 tulosten käsittelyn yhteydessä. TOB-kysely-prosessin kehittäminen osana henkilöstön koko palaute- ja arviointijärjestelmän kehittämistä on yksi Koulutuskuntayhtymän toteuttaman Osaammehankkeen (ESR) tavoitteista. Tavoitteena on mahdollistaa koko henkilöstön osallistuminen TOB-prosessin kehittämistyöhön. Kyselyn toteutusajankohta siirretään henkilöstöltä tulleen kehittämisehdotuksen pohjalta syksyyn. Tällöin kyselyssä tarkastellaan, miten siinä kysytyt asiat ovat toteutuneet kuluneen vuoden aikana. Nopeat kehittämistoimenpiteet ehditään toteuttaa jo heti keväällä ja suuret kehittämistoimenpiteet ehditään paremmin nostaa seuraavalle lukuvuodelle sekä seuraavan vuoden talousarvioon. Lisäksi tuoreet tulokset on hyödynnettävissä edellisen vuoden tilinpäätöksessä. TOB-kyselyn kysymyksiä tarkastellaan, ovatko ne edelleen tarkoituksenmukaisia ja täyttävätkö ne proaktiivisen tarkastelun tarpeet. Tulosten analysointi toteutetaan toimipisteittäin/yksiköittäin, tulosalueittain ja koko koulutuskuntayhtymätasolla. Selvitetään Savon koulutuskuntayhtymältä, onko raporttiin mahdollista saada näkyviin naiset/miehet ja yhteensä -vastaukset edellyttäen, että miesten ja naisten vastauksia on niin paljon, että ne täyttävät luottamuksellisuuden vaateet. Lisäksi tulokset analysoidaan henkilöstöryhmittäin. Avoimista vastauksista laaditaan toimipiste- /yksikkökohtaiset yhteenvedot, joista ei voi päätellä kenenkään yksittäisiä vastauksia. Tulokset käsitellään, joka toimipisteessä/yksikössä toimipistejohtajan/lähiesimiehen johdolla. Tulosten käsittelyyn osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös työsuojeluvaltuutettu ja tulosalueen johtaja. Tulosaluetason raportti käsitellään ks. tulosalueen johtoryhmässä. Kuntayhtymän tasoinen raportti ja tulosaluevertailu käsitellään YTtoimikunnassa, Osaamisen johtamisen tiimissä ja kuntayhtymän johtoryhmässä. Lisäksi raportti toimitetaan kuntayhtymän hallitukselle. Tulosten käsittelystä ja päätetyistä kehittämistoimenpiteistä laaditaan laaturaportit, jotka tallennetaan henkilöstön ROKKI-intraan. Kehittämistoimenpiteiden toteutumisen seurannasta päättää se instanssi, jossa kehittämispäätös on tehty. Esim. mikäli kehittämistoimenpide koskee Jänkätien toimipistettä, toimenpiteen toteutumista seuraa Jänkätien toimipisteen toimipistejohtaja. Mikäli toimenpide koskee koko tulosaluetta, sen toteutumista seurataan tulosalueen johtotiimissä jne. LIITE 11d: Aloite

25 Kuntayhtymävaltuusto / /54 Johtaja: Hallitus esittää valtuustolle vastauksenaan jätettyyn valtuustoaloitteiseen edellä selostetun. Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli henkilöstöpäällikkö Mirjami Palojärvi. Hallitus hyväksyi tehdyn päätösesityksen. - Valtuusto LIITE 5d: Aloite Hallitus esittää valtuustolle vastauksenaan jätettyyn valtuustoaloitteiseen edellä selostetun. Yhtymävaltuusto merkitsi valtuustoaloitteeseen 4 jätetyn vastauksen tiedoksi.

26 Kuntayhtymävaltuusto / /54 11 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN 5: VALTUUSTON JA HENKILÖKUNNAN YHTEYS Hallitus Johtoryhmä : Valtuustoaloitteet Johtoryhmä käsittelee valtuustoaloitteet niin, että ne viedään yhtymähallituksen hyväksyttäväksi kokoukseen ja sitä myötä valtuustolle Johtoryhmä käsitteli valtuustoaloitteet - Aloitteen 6 ja 7 kohdalla kuultiin ammattikoulutuksen koordinaattori Marjaana Vähäkuopusta - Todettiin, että aloitteiden valmisteluun on käytetty merkittävä panos, joka on ollut poissa muista tehtävistä. Käsiteltiin ja hyväksyttiin kaikki 9 valtuustoaloitetta vietäväksi hallituksen kokoukseen 6.2. hyväksyttäväksi. Valtuustossa tehdyssä aloitteessa on kysytty miten olisi hallinnollisesti helposti järjestettävissä, että valtuusto saa useampaan kertaan tärkeäksi osoittautunutta suoraa informaatiota henkilökunnalta. Kuntalain mukaan kuntayhtymän valtuuston kokoukset ovat julkisia tilaisuuksia, joihin henkilöstöllä kuin muullakin yleisöllä on oikeus osallistua. Puheenjohtaja voi valtuuston kokouksissa antaa puheenvuoroja myös henkilöstölle. Henkilöstön kuuleminen virallisesti valtuuston kokouksissa ei kuulu kuntalain tai yhteistoiminnasta annettujen lakien mukaiseen menettelyyn. Kunnallisen yhteistoimintalain mukaisesti yhteistoiminnan piiriin kuuluvissa asioissa on ennen valtuustolle tehtävää lopullista päätösesitystä käsiteltävä asiaa yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Käytännössä yhteistoiminnan järjestämisestä vastaa näissä tapauksissa virkamiesjohto. Koulutuskuntayhtymän luottamusjohdon ml. valtuusto ja hallitus nimet ja yhteystiedot löytyvät kuntayhtymän www-sivuilta: Nimen lisäksi Yhteystiedot on julkaistu vain, mikäli luottamushenkilö on antanut siihen suostumuksensa. Henkilöstöllä on mahdollisuus olla suoraan henkilökohtaisesti yhteydessä luottamushenkilöihin, jotka ovat antaneet suostumuksensa yhteystietonsa julkaisuun. Kuntaliitto/lakiasiat: Vaatimukset kunnan luottamushenkilöitä koskevien tietojen käsittelyssä Kunnan luottamushenkilöiden nimet ja tiedot siitä, mitä puoluetta tai muuta ryhmää he edustavat, saa laittaa kunnan verkkosivuille - tämä ei edellytä ao. henkilöiden suostumusta, koska kyse on julkisen luottamustehtävän hoitamiseen liittyvistä tiedoista. Luottamushenkilöiden yhteystietojen laittaminen verkkoon edellyttää pääsääntöisesti heidän suostumustaan. Luottamushenkilöiden kotiosoitteita, puhelinnumeroita tai yksityisiä sähköpostiosoitteita ei saa laittaa verk-

27 Kuntayhtymävaltuusto / /54 koon ilman suostumusta. Poikkeus tästä säännöstä on esim. kunnan nimenomaan luottamustoimen hoitamista varten luottamushenkilön käyttöön antama sähköpostiosoite, jonka saa laittaa verkkoon näkyviin Koulutuskuntayhtymän www-sivuilla on käytössä aloite-, palaute- ja reklamaatiolomake, jolla kuntayhtymän asiakkaat, henkilöstö tai kuka tahansa voi antaa palautetta, aloitteita reklamaatiota kuntayhtymälle. Palautelomake on osa kuntayhtymän toimintajärjestelmää (laatujärjestelmää). Palautelomakkeisiin linkki löytyy mm. ja -verkkosivujen aloitussivulta. Linkki löytyy henkilöstölle myös intranetistä. Tällä lomakkeella on mahdollista antaa palautetta, aloitetta tai reklamaatioita myös luottamusjohdolle. Lomakkeella lähetetyt viestit ohjataan luottamusjohdolle, mikäli asia koskee heidän toimintaa ja/tai näin viestissä on pyydetty. Palautteen voi antaa myös nimettömänä. Palaute ohjataan edelleen ko. toimielimelle. LIITE 11e: Aloite Johtaja: Hallitus esittää valtuustolle vastauksenaan jätettyyn valtuustoaloitteiseen edellä selostetun. Hallitus hyväksyi tehdyn päätösesityksen. Valtuusto LIITE 5e: Aloite Hallitus esittää valtuustolle vastauksenaan jätettyyn valtuustoaloitteiseen edellä selostetun. Yhtymävaltuusto merkitsi valtuustoaloitteeseen 5 jätetyn vastauksen tiedoksi.

28 Kuntayhtymävaltuusto / /54 12 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN 6: LÄHIOPETUKSEN MÄÄRÄN ARVIOINTI JA VERTAILU LAO:n rehtori: Yhtymävaltuusto ALOITE: LÄHIOPETUSTUNTIMÄÄRIEN VÄHENTÄMISEN VAIKUTUKSET Valtuustolle tehtiin aloite selvittää lähiopetustuntimäärien vähentämisen vaikutuksista koulutuskuntayhtymässä. Valtuustoaloite on liitteenä 8. Vastaus: Toisen asteen lähiopetustuntien leikkaus VOS1-koulutuksessa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän valtuusto hyväksyi kalenterivuoden 2013 talousarvion joulukuussa Hallituksen ja tulosalueen johtajien tehtävänä on toimeenpanna talousarvion edellyttämät asiat. Tulosalueiden talousarvioesitys oli laadittu siten, että yksikköhintaperusteiset määrärahat riittävät toiminnan toteuttamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö jäädytti ammatillisen peruskoulutuksen valtion- osuuksien (VOS1) yksikköhinnat toimintavuonna 2013 vuoden 2012 tasolle. Yksikköhintojen jäädyttäminen merkitsi, ettei niihin tehty aikaisempien vuosien tapaan yleisen kustannustason ja palkankorotusten nousua kompensoivaa korotusta. Lähiopetuksen ja ohjauksen määrää on sopeutettu, jotta voidaan toimia tulorahoituksen puitteissa. Yksikköhinnalla katetaan lähiopetuksen ja ohjauksen lisäksi oppilaitoskiinteistöjen, opiskelijaruokailun, opetusvälineitten, laitteiden ja esim. polttoaineiden jne. kustannukset sekä yleishallinnon kustannukset. Ammattiopiston rehtorin kollegoiltaan saamien tietojen mukaan sama kehitys on lähes kaikilla koulutuksenjärjestäjillä. Sama kehitys vahvistettiin myös OAJ:n tekemässä selvityksessä keväällä Asiasta informoitiin OAJ:n rehtoreille ja luottamusmiehille järjestetyssä tilaisuudessa huhtikuussa Lähtökohtana on koulutuksen ja opintojen järjestämisessä ovat opiskelijan/tutkinnon suorittajan henkilökohtainen elämäntilanne, aiemmissa opinnoissa, työelämässä tai harrastuksissa hankittu osaaminen ja tulevaisuuden suunnitelmat. Koulutus on osaamisperusteista, kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus edetä osaamisen hankinnassa ja tutkinnon suorittamisessa yksilöllisiä valintoja tehden. Opetusjärjestelyt ja oppimisympäristöt suunnitellaan pedagogisesti tukemaan opiskelijan/tutkinnon suorittajan yksilöllistä oppimista ja osaamisen kehittymistä. Perinteisen ryhmämuotoisen lähiopetuksen sijaan oppimisen ohjauksessa korostuu henkilökohtaistamista tukevat työmuodot niin nuorten kuin aikuisten koulutuksissa. Käytössämme on mm. seuraavia työmuotoja, joihin osoitetaan työaikaa: Alkuhaastattelut, joiden pohjalta suunnitellaan sopiva opintopolku ja opiskelijan oppimistyyliä tukevat toimet (HOPS). Ryhmänohjaaja tai opintokokonaisuuden vastuuopettaja käy ohjauskeskusteluja, joissa annetaan oppimisprosessin aikaista palautetta. Ryhmänohjauksen lisäksi on ryhmänohjaajalla työaikaa henkilökohtaiseen HOPS-ohjaukseen. Osassa koulutuksia ryhmänohjaaja on

29 Kuntayhtymävaltuusto / /54 ryhmän pääasiallinen ohjaaja, joten nopea reagointi opiskelijan tarpeisiin on mahdollista. Opinto-ohjaajia ja opinto-ohjauksen osaamista on lisätty. Uudistuvassa ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä opinto-ohjaus tulee entisestään lisääntymään myös aikuiskoulutuksen osalta. Opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin vastataan opiskelijahuollossa kuraattoripalvelujen avulla. Ohjausta varten on kehitetty sähköisiä järjestelmiä, joilla myös huoltajilla on mahdollista osallistua oppilaitoksen toimintaan ja nuoren tukemiseen. Ennaltaehkäisevä lisäopetus (tukiopetus, pienryhmäopetus, työpariopetus), jolla on tavoitteena oppimisen etenemisen tukeminen ilman epäonnistumista osaamisen näytössä. Erityisesti kädentaitoja kehittävillä koulutusaloilla opetustilanteissa on mukana ammattihenkilöitä opettajien lisäksi. Tavoitteena on lisätä työelämän käytäntöjä oppilaitoksen oppimisympäristöissä, kisällioppimista ja työturvallisuutta. Erityisopetus erityisopettajien määrää on lisätty ja opettajien erityisopetusosaamista on nostettu. Työssäoppimista ohjaavat sekä opettaja että työpaikkaohjaajat. Opettajille on osoitettu työaikaa ohjaukseen sekä koulutusta työpaikkaohjauksesta. Työpaikkaohjaajille on järjestetty koulutusta sekä hanke- että omalla rahoituksella. Sosiaalisen median välineet ja oppimisalustat mahdollistavat henkilökohtaisen ohjauksen välimatkoista riippumatta. Erilaisten kansainvälistämistä tukevien hankkeiden avulla on mahdollistettu työssäoppimista ulkomailla ja kotikansainvälistämistä. Laajennetussa työssäoppimisessa tuetaan sekä hitaammin että nopeammin etenevien opiskelijoiden opintoja. Laajennetussa työssäoppimisessa ohjaaja tekee useampia ohjauskäyntejä työpaikoilla. Ohjaajana on tarvittaessa erityisopettaja. Erilaisten kehittämishankkeiden kautta on kehitetty koulutusta ja opetusmenetelmiä sekä lisätty oppilaitosten ja opiskelijoiden sekä elinkeinoelämän välistä verkottumista. Esimerkiksi Yrittäjyyskoulussa on sekä pienryhmä että henkilökohtaista ohjausta. Projektiluonteinen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on lisääntynyt ja esimerkiksi opinnäytetyöt pyritään tekemään käytännön työnäytteinä, joissa ohjausta antavat sekä opetus- että elinkeinoelämän henkilöstö. Kilpailutoiminnan mahdollistamisella on nostettu samalla perusopetuksen laatua. Edellä kuvattujen järjestelyjen ja kehittämishankkeiden kautta läpäisy ja palautteiden mukainen opiskelijatyytyväisyys on parantunut. Henkilökohtaistaminen ja opetussuunnitelmauudistus edellyttävät opetustarjonnan kanssa tehtävän yhteistyön lisäämistä ja entistä opiskelijalähtöisempää toimintaa. Opettajan työ muuttuu ja on muuttunut tiedonjakajasta ohjaajaksi. Yksin työskentelystä on siirrytty tiimityöhön ja työelämäyhteistyö on lisääntynyt. Vuoden 2008 opetussuunnitelmauudistuksessa tutkinnon perusteita on selkiytetty niin, että tutkinnon osat vastaavat ammatillista työkokonaisuutta, jolla opiskelija voi työllistyä. Opetussuunnitelmat mahdollistavat entistä monipuolisemmat tavat saavuttaa määritellyt osaamistavoitteet.

30 Kuntayhtymävaltuusto / /54 Henkilökohtaistaminen ja vähentynyt ryhmä- muotoinen opetus muuttavat tilatarpeita. Tähän on jo tilajärjestelyissä reagoitu. Yhteenvetona voidaan todeta, että oppijan ohjauksen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisääntyminen on muuttanut oppijaan kohdistuvien opetustuntien, käytetyn ajan ja kustannusten jakaumaa siten, että ohjauksen osuus eteenkin henkilökohtainen ohjaus on lisääntynyt ja vastaavasti pelkästään perinteinen luokassa tai työsalissa tapahtuva ryhmämuotoinen lähiopetustoiminta on vähentynyt Merkittiin pöytäkirjaan, että valtuutettu Pekka Heikkinen ilmoitti poistuvansa kokouksesta klo ja varavaltuutettu Anna Maria Jääskeläinen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn alussa. Valtuutettu Leena Jääskeläinen teki esityksen, että aloitteet lähiopetustuntien vähentämisen vaikutuksista, hallintosäännön toimeenpano hyvän hallinnon periaatteiden mukaan sekä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tulosalueiden, toimipisteiden ja johdon yhteisten menojen rakenne, yhteisten menojen kohdentamisen periaatteet, tulosalueen yhteisten palvelujen tarpeet ja palvelujen kilpailuttaminen palautetaan uudelleen valmisteluun. Valtuutetut Liisa Helin, Jaakko Huttunen, Jorma Kuistio ja Kimmo Niukkanen kannattivat tehtyä esitystä. Valtuusto piti neuvottelutauon kokoustilassa klo Merkittiin pöytäkirjaan, että valtuutettu Jaakko Huttunen ilmoitti poistuvansa tauon aikana klo Valtuusto päätti yksimielisesti palauttaa uudelleen valmisteluun valtuutettu Leena Jääskeläisen edellä mainitsemat kolme aloitetta. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti vastauksen aloitteeseen yhteistoimintasopimuksen päivittämisestä. Johtoryhmä : Valtuustoaloitteet Johtoryhmä käsittelee valtuustoaloitteet niin, että ne viedään yhtymähallituksen hyväksyttäväksi kokoukseen ja sitä myötä valtuustolle Johtoryhmä käsitteli valtuustoaloitteet - Aloitteen 6 ja 7 kohdalla kuultiin ammattikoulutuksen koordinaattori Marjaana Vähäkuopusta - Todettiin, että aloitteiden valmisteluun on käytetty merkittävä panos, joka on ollut poissa muista tehtävistä. Käsiteltiin ja hyväksyttiin kaikki 9 valtuustoaloitetta vietäväksi hallituksen kokoukseen 6.2. hyväksyttäväksi.

31 Kuntayhtymävaltuusto / /54 Hallitus Opetuksen ja lähiopetuksen määrää kuvaavia tilastotietoja on saatavissa Opetushallituksesta ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE- mittariportaalista, joka on 36 koulutuksen järjestäjän syöttämä tunnuslukutietokanta. Näissä tietolähteissä opetustuntien lukumäärään sisällytetään opettajien ja opintoohjaajien lähiopetuksen-, etäopetuksen- ja monimuoto-opetuksen tunnit sekä työssäoppimisen ohjauksen ja opinto-ohjauksen tunnit opetussuunnitelmaperusteisessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Lähiopetuksena annettujen opetustuntien lukumäärään sisältyy opettajan ja opintoohjaajan johdolla läsnä ollen tapahtuvan opetuksen tai ohjauksen tuntimäärä. Missään tilastoissa ei ole kuvattu lähiopetustuntien määrää opintoviikkoa kohden. 1 OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄN RAPORTIT Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän kustannussovellusraporteista ( on saatavissa tiedot koulutuksen järjestäjäkohtaisesti. Lähiopetusselvitystä varten parhaimmiksi lähteiksi nousivat Opetuksen ja työssäoppimisen tunnuslukuja -raportti ja Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit. Opetuksen ja työssäoppimisen tunnuslukuja -raportissa (K02F6OSA) on esitetty koulutuksen järjestäjittäin koulutusaloittaiset opiskelijamäärät, opetustunnit, lähiopetus, opetustunnit/opiskelija, suoritetut opintoviikot ja työssäoppimisen opintoviikot sekä suoritetut opintoviikot/ opiskelija. Opetustuntien määrä/opiskelija vaihtelee koulutusaloittain, yksikköhinnan, opiskelijamäärän sekä tarvittavan erityisohjauksen mukaan. Esimerkiksi vuonna 2012 keskimääräiset opetustunnit/ opiskelija olivat seuraavat: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 3126 opiskelijaa 68 tuntia/opiskelija Sastamalan koulutuskuntayhtymä Pirkanmaan koulutuskonserni Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Kemi-Torniol.koulutuskuntayhtymä Kainuun maakunta-kuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän luvuissa koulutusaloittaiset erot noudattavat muiden koulutuksen järjestäjien vastaavien koulutusalojen lukuja. Koulutusaloittaisissa luvuissa näkyy yksikköhinnan suuruus ja alan luonne. Esimerkiksi luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksissa opetustunnit opiskelijaa kohti ovat muita aloja suuremmat. Valmentavissa koulutuksissa on opetustunnit/opiskelija merkittävästi suuremmat kuin ammatillisessa koulutuksessa yleensä. Opiskelijakohtaista opetustuntimäärää yleensä pienentää keskimääräisestä koulutusalan opiskelijamäärän kasvaminen. Oheisessa liitetiedostossa ovat tiedot koulutuksenjärjestäjittäin vuodelta 2012 ( (liitteessä 9 Vuosi 2012 koulutuksenjärjestäjät).

32 Kuntayhtymävaltuusto / /54 VOS1 rahoitteisen ammatillisen peruskoulutuksen kustannusraporteissa ovat käyttömenot jaoteltuina kustannuslajeittain ja opiskelijaa kohden. Käyttömenot%/ opiskelija vertailussa Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on käytetty opetustoimintaan eniten verrattaessa Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä, Lappian ja Kainuun maakuntayhtymän lukuihin. Lisäksi Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on ostanut lukiokoulutuksen järjestäjältä kolminkertaisen määrän lukio-opetusta toisiin verrattuna. Kainuun maakuntayhtymässä erityispiirteenä on poistojen määrän vähäisyys (liitteessä 9 käyttömenovertailu ). 2. AMKE-MITTARIPORTAALI AMKE- mittariportaalista on saatavissa lähiopetustunnit/ opiskelijaa kohti kalenterivuositasolla. Tiedot otetaan Opetushallituksen Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset - lomakkeen kohdan mukaan: a) lähiopetuksena annettujen opetustuntien lukumäärä b) opiskelijamäärä. Lähiopetustuntimäärä opiskelijaa kohden on laskenut pääsääntöisesti vuodesta 2010 vuoteen 2012, mikä on nähtävissä taulukossa 1. Taulukko 1 Lähiopetustunnit opiskelijaa kohti Suomi-taso , trendi Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjä Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 69,12 70,74 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 70,61 80,77 82,67 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 70,89 81,5 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia 61,79 59,99 60,3 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 59,6 60,75 61,78 Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupunki 56,55 58,48 Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 60,45 63,38 63,05 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 74,94 71,71 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 62,27 70,09 57,73 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu 69,17 66,92 67,7

33 Kuntayhtymävaltuusto / /54 Kuvassa 1 on lähiopetuksen vertailutietoa Pohjoisen Suomen koulutuksen järjestäjittäin vuosilta Lähiopetustuntien trendikuvassa näkyy vuoden 2011 aikana mm. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän laajennettuun työssäoppimisen kehittämiseen saadun hankerahan vaikutus. Samaisena vuonna ovat myös yksikköhinnasta maksettavat poistot pienentyneet merkittävästi. Hankerahoitus ja muun kuin opetuksen kustannusten merkittävät muutokset vapauttavat varsinaiseen opetukseen resursseja. Kuva 1 Lähiopetustunnit opiskelijaa kohti Pohjoisen Suomen koulutuksen järjestäjät

34 Kuntayhtymävaltuusto / /54 Kuvassa 2 on laajennettu vertailua Keskiseen Suomeen. Tarkasteluvuotena on vuosi Kuva 2 Lähiopetustunnit opiskelijaa kohti 2012 Keski- ja Pohjois-Suomi