Hollolan kunnan elinkeino-ohjelma
|
|
- Armas Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hollolan kunnan elinkeino-ohjelma
2 Sisällys 1. TAUSTA KUNNAN PROFIILI YRITYSALUEET YHTEISTYÖ ELINKEINOTOIMINNASSA MARKKINOINTI YHTEENVETO VISIO: KEHITTÄMISTOIMENPITEET/PAINOPISTEET LIITTEET TAUSTAA Kuntastrategia Kunnan väestörakenne Kunnan väestökehitys Sijoittumispalvelut Yritystuet Toimitilat Yritysten palvelut ja toimijoiden roolit LAHDEN ALUEEN KILPAILUKYKY JA ELINKEINOSTRATEGIA LUONNOS HOLLOLAN PENDELÖINTI VUONNA
3 - 2 - Hollolan kunnan elinkeino-ohjelma TAUSTA Tämä elinkeino-ohjelma on valmisteltu yhteistyössä Hollolan Yrittäjät ry:n, Päijät- Hämeen Yrittäjät ry:n, Hämeen kauppakamarin ja Lahden seudun kehittämisyhtiö Lakes Oy:n kanssa. Hollolan kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma nojautuu kuntastrategiaan sekä Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiaan sekä mainestrategiaan Kuntastrategian mukaisesti tahtotilana on: Hollola 2015 on elinvoimainen ja vastuullinen edelläkävijä. Kunnan elinvoimaisuuden samoin kuin asukkaiden hyvinvoinnin yksi keskeisimmistä kriteereistä on työllisyys. Elinkeinopoliittisen ohjelman tarkoituksena on tuottaa analyysiä elinkeinoelämän kehityksestä sekä jäsentää päämääriä ja määritellä toimenpiteitä päämäärien saavuttamiseksi. Elinkeinopolitiikalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan yritys- ja yrittäjyysympäristöön. Tavoitteena on luoda ja ylläpitää yritysten perustamista, kuntaan sijoittumista ja kunnassa toimivien yritysten hyvinvointia ja kasvua tukevat olosuhteet. Yritystoiminnan edellytysten parantaminen ja sitä kautta työpaikkojen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen on osa kunnan tavoitteita kaikessa päätöksenteossa. Suotuisan yritysilmapiirin saavuttamiseksi on kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä eri lautakuntien otettava yritysvaikutukset huomioon kaikkia yritystoimintaan vaikuttavia päätöksiä tehdessään. Yhteenveto: Työllisyys on asukkaiden hyvinvoinnin yksi keskeisimmistä tekijöistä. 2. KUNNAN PROFIILI Hollola on väestöltään kasvava kunta. Kunnan väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 lähtien kolmea vuotta lukuun ottamatta. Kunnan väkiluvun keskimääräinen vuosikasvu on ollut 0,7 % eli n. 150 henkilöä. Kunnan kasvun pääpainopiste on luvulla ollut Vesikansan alueella (Kukkila ja Kalliola), jossa kokonaisväkiluku n asukasta. Väestönkasvusta syntyvyys selittää merkittävimmän osan. Nettomuuttovoiton osuus 2000-luvulla on ollut keskimäärin 55 asukasta/vuosi eli kolmannes. Kunta on väestöltään Lahden jälkeen maakunnan toiseksi suurin ja maakunnan lapsivaltaisin kunta, jossa alle 14 v osuus on 18,7 %. Vuonna 2009 hollolalaisten koulutustaso (318) oli maakunnan korkein (keskiarvo 291) jääden kuitenkin alle valtakunnallisen keskiarvon (327). Hollolan kunnan pitkäaikaisena linjana on ollut, että yritysriski on yrittäjällä. Kunta keskittyy elinkeinopolitiikan osalta tarjoamaan yrityspaikkoja ja hoitamaan infrastruktuuria sekä hyviä asumispaikkoja työvoiman saatavuuden edistämiseksi. Tämä kunnan valitsema linja on tasapainossa myös EU-lainsäädännön kanssa, minkä mukaan julkisia varoja ei tule kanavoida julkisiin tai yksityisiin yrityksiin tai vain tiettyihin yrityksiin tai jäsenvaltioiden kauppaa tai kilpailua vääristäen. Julkisen tuen, jollaiseksi myös alhainen tonttihinta luetaan, takaisinperintä on yleistynyt valvonnan lisääntymisen myötä.
4 - 3 - Kunta ei ole myöskään tarjonnut yrityksille vuokratiloja. Tämä linja on vaikuttanut yritysten sijoittumiseen, koska yritykset keskittyvät entistä enemmän ydintoimintaansa ja ulkoistavat tukitoimintojaan. Toisaalta toimitiloja myös vuokralle tuottavia yrityspalveluja on tullut markkinoille merkittävästi viime vuosina. Päijät-Hämeessä yrityksiä on n Yrittäjien osuus työllisistä on Päijät- Hämeessä valtakunnan toiseksi korkein eli 10,9 %. Viime vuosien yritysmäärän kasvu maakunnassa on ollut n. 500 yritystä vuosittain. Hollolassa on n yritystä, joista mikroyrityksiä eli alle 10 työntekijää työllistäviä on lähes 94 %. Keskisuuria eli yli 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä on 1 % eli 11 kpl ja suuria yli 250 työntekijää työllistäviä 2 kpl. Yritysten nettomuutos kunnassa on ollut aaltoliikkeessä luvun alussa kasvu oli n nettovuosikasvusta, vuosina kasvu oli n , jonka jälkeen on taas palattu matalammalle tasolle. Vuonna 2010 nettomuutos oli 14 uutta yritystä. Vuoden 2008 tilaston mukaan Hollolassa asuu työllistä eli 45 % asukkaista. Näistä 35 % eli 3422 työskentelee Hollolassa ja 65 % eli työllistä työskentelee muissa kunnissa. Hollolassa työskentelee työllistä, joista 49 % eli tulee muualta. Hollolalaisista henkilöä eli 48 % työvoimasta kävi töissä Lahdessa. Lahdesta Hollolassa kävi töissä henkilöä. Yritykset maksavat yhteisöveroa, mikä tämän hetkisen verolainsäädännön mukaan on 26 %. Hollolan kunnan yhteisöverokertymä vuonna 2009 oli 2,3 milj. euroa. Kunnan koko verotulo samana vuonna oli 67 milj. euroa eli yhteisöverojen osuus koko verotulokertymästä oli 3,4 % vastaten melko tarkkaan kiinteistöveron osuutta. Yli euron vero-osuutta maksoi 45 hollolalaista yritystä. Hollolan kunnan laskennallinen työpaikkaomavaraisuus on 69 %. Mikäli kunnan työpaikkaomavaraisuus haluttaisiin nostaa 100 %:iin, se edellyttäisi työpaikkojen lisäämistä n. 3000:lla. Edellä mainittujen lukujen valossa Hollola on kiinteä osa Lahden työssäkäyntialuetta ja kunnan työpaikat nojaavat vahvasti alueelliseen kehitykseen. Hollolalle on poikkeuksellisen merkityksellistä se, miten Lahden talous kehittyy, koska se heijastuu suoraan kunnan työllisyys/työttömyysasteeseen ja tätä kautta kunnallisverotulokertymään. Yhteenveto: Hollola on väestön kasvukunta. Kunnan väkiluku on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kasvanut keskimäärin 0,7 %/v eli 150 asukasta. Kasvusta 2/3 on tullut syntyvyysenemmistöisyydestä ja 1/3 muuttovoitosta. Hollola on Päijät-Hämeen lapsivaltaisin kunta Hollola on Päijät-Hämeen koulutetuin kunta Yritysten nettokasvu on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut keskimäärin 35 yritystä/v Kunta pyrkii luomaan hyvät puitteet yrittämiselle kaavoittamalla tieyhteyksiltään erinomaisille paikoille yritystoimintaan sopivia tontteja. Hollolan kunta tekee tiivistä yhteistyötä alueellisesti elinkeinojen kehittämisessä ja työpaikkojen synnyn edistämisessä, koska Hollola on kiinteä osa laajempaa työssäkäyntialuetta. 3. YRITYSALUEET
5 Hollolan kunnalla on 2000-luvun taitteessa perustettu Kukonkoivun teollisuusalue, jonka kokonaispinta-ala on n. 100 ha ja josta vapaana on n. 30 ha. Yritysalue sijaitsee pohjavesialueella. Alueen tontteja on markkinoitu n. 3 e/m 2 hintaan. Hinnoittelu tarkistetaan vuonna Vuonna 2004 esikaupalla ja myöhemmin 2005 kaupalla Hollolan kunta hankki itselleen n. 100 ha:n alueen Nostavalta. Alue sijoittuu radan viereen ja tulevan Lahden eteläisen kehätien välittömään läheisyyteen. Alueella on louhittavaa kiviaineista n.12 milj.m 3, jonka hyödyntäminen (pääosin) on edellytys alueen käyttöönotolle samoin kuin ohitien liikenneyhteys. Nostava ei sijoitu pohjavesialueelle. Vuosina 2007 ja 2009 on hankittu n. 40 ha ja maa-alue Riihimäen tien ja valtatie 12:n risteysalueelta sekä vt 12 ohitien eteläpuolelta. Alueen pohjoisosan asemakaava on hyväksytty valtuustoosa ja eteläosan asemakaavoitus on käynnissä (2011). Alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Kuntastrategiassa (2011) on nostettu v uosien tavoitteeksi uuden yritysalueen käynnistyminen. Tonttihinnoittelusta päättää kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus voi hinnoittelupäätöksen puitteissa päättää teollisuus- ja liiketonttien myynnistä. Hinnoittelusta päätettäessä tulee ottaa huomioon, että liian alhainen tonttihinta voidaan myös katsoa yritystueksi, joka mm. estää yrittäjän muiden mahdollisten tukien saamisen Yhteenveto: Hollolassa on tarjolla yritystontteja kolmelta alueelta: Kukonkoivusta, Riihimäentien alueelta sekä Nostavalta. Sijainti pohjavesialueella rajoittaa Kukonkoivun tonttien käyttöä. Uusimmat yritysalueet edellyttävät merkittäviä esirakennustöitä ja taloudellisia panostuksia. 4. YHTEISTYÖ ELINKEINOTOIMINNASSA Kunnan elinkeinopolitiikassa on eri tasoja. Kunta on kiinnostunut pitkän tähtäimen positiivisen kehityksen edistämisestä nimenomaan työpaikkojen lisäyksen osalta. Tämä on ns. strategista kehittämistä. Tämä työ on Hollolan elinkeinoprofiili huomioon ottaen alueellista. Tähän työhön liittyy kiinteästi Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia, jossa alueen visiona on Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin kasvukeskus. Strategisen osaamisen kärjet ovat: Maailmanluokan ympäristöosaamisen ja liiketoiminnan keskittymä sekä Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun osaamisen ja liiketoiminnan keskittymä. Tähän liittyvät kiinteästi kasvua tukeva innovaatioympäristö ja kansainvälisesti arvostettu käytännönlähtöinen innovaatio-osaaminen sekä yritystoiminnan uudistuminen ja uudet kasvualat. Toimintaympäristön kehittämisen painopisteet ovat Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta sekä vetovoimainen ja kansainvälisesti verkottunut osa metropolialuetta. Yrittäjä on kiinnostunut ensisijaisesti nykyhetken tilanteesta ja tarpeista. Tarpeet ja odotukset vaihtelevat yrityskohtaisesti. Keväällä 2011 Lakesin toimesta suoritetussa kyselyssä hollolaiset yritykset pitivät tärkeimpinä: 1) rahoituspalveluja, lainoja, takauksia ja avustuksia 2) markkinatiedon hankintaan ja uusiin asiakkuuksiin perustuvia palveluja ja 3) tuotteiden ja palvelujen kehittämistä tukevia palveluja.
6 - 5 - Palveluja yrityksille tarjoavat useat eri tahot. Keskeisimpiä niistä ovat: ELYkeskukset, yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit ja kunnan/alueen yrityskeskukset. Hollolan kunta on yhdessä seitsemän muun kunnan kanssa (Lahti, Heinola, Orimattila, Asikkala, Hämeenkoski, Nastola, Padasjoki) osakkaana Lahden alueen kehittämisyhtiössä Lakes Oy:ssä Lakes tarjoaa osakaskuntien yrittäjille seuraavat palvelut Yleinen yritysneuvonta Perustamisneuvonta Rahoitusneuvonta Omistajan- ja sukupolvenvaihdos-neuvonta Yrityskummipalvelut Kehittämispalvelut Verkostoitumispalvelut Kansainvälistymispalvelut Sijoittumispalvelut Lakesin toimesta keväällä 2011 toteutettuun kyselyyn vastasi Hollolasta 75 henkilöä. Kyselyn pohjalta selkeä tuki (täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä) tuli mm. asioille kuten yritysten välinen yhteistyö on hyvää (54 %), yrityksellä on käytössä riittävät liikenneyhteydet (85 %), yrityksellä on käytössä riittävät tietoliikenneyhteydet (88 %), kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yritysten tarpeet (80 %), kunta on huolehtinut yritysten tonttitarpeista (47 %), kunnallistekniikka on järjestetty yritysten kannalta tehokkaasti (53 %), Hollola on yritysystävällinen kunta (66 %). Päätöksenteon yrityslähtöisyyteen ei kovin vankasti kuitenkaan uskottu eikä myöskään siihen, että elinkeinopolitiikan tavoitteet asetettaisiin yhdessä kunnan ja yrityksien kanssa. Vastaavasti alueellisesti nähtiin yrittäjyyteen suhtautumisessa, monipuolisessa yritys- ja toimialarakenteessa ja infrastruktuurissa alueen vahvuudet. Myös alueella valitut osaamiskärjet koettiin hyviksi (53 %) ja yritysystävällisyyteen uskottiin nyt (59 %) ja sen arvioitiin kehittyvän edelleen (69 %) Yhteenveto: Kunnan elinkeinopolitiikassa on kaksi tasoa: ns. strateginen, pitkän tähtäimen positiivisen työpaikkakehityksen tavoittelu erilaisten valintojen ja panostuksen kautta sekä toisaalta operatiivinen, arjessa tapahtuva ongelmien ehkäisy ja ratkaisujen etsiminen vaihteleviin yrittäjien tarpeisiin. 5. MARKKINOINTI Elinkeinoelämän vaatimukset ja yritysten eriytyvät tarpeet eivät mahdollista täysin keskittyneiden palvelutoimintojen toteuttamista, vaan palvelut on tarkoituksenmukaista nyt ja myös tulevaisuudessa hankkia verkostoista. Merkittävän rungon kunnan strategisille ja operatiivisille toiminnoille muodostaa alueen kuntien yhteisen yhtiön Lakesin palvelut. Lakesin toteuttaman aluemarkkinoinnin tavoitteena on edistää Lakesin ja alueen kuntien välisessä osakassopimuksessa sekä Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa että mainestrategiassa asetettuja tavoitteita: alueen asukasluvun kasvun tavoitteiden toteutumista sekä uusien yritysten sijoittumista alueelle. Tavoitteena on viestiä Lahden alueen vetovoimatekijöistä ja vahvuuksista, luoda ja vahvistaa positiivista mielikuvaa Lahden alueesta, vahvistaa viestinnällisin keinoin
7 Lahden alueen asemaa metropolialueen toisena kasvukeskuksena. Markkinointia toteutetaan yhteisenä, seudullisena näkyvyytenä siten, että Lakesin toimintaalueen kunnat tunnistetaan osana Lahden aluetta/seutua. Elinkeinoelämälle ja päättäjille kohdennetut yritysympäristön markkinointitoimenpiteet toteutetaan kotimaassa valtakunnallisissa viestintävälineissä. Venäjällä pää-asiassa Pietarin alueella ja Euroopassa markkinointi toteutetaan ensisijaisesti investointialan messuilla sekä investointialan medioiden kautta. Asumisen ja vapaa-ajan markkinoinnin ensisijainen kohdealue on pääkaupunkiseutu ja siellä erityisesti lapsiperheet. Markkinointipanostukset kohdistetaan kokonaisuudessaan Lahden alueen ja Päijät-Hämeen ulkopuolelle. Hollolan kunnan markkinointi on perinteisesti toteutunut lähinnä tonttimarkkinoinnin kautta. Hollolan kunta osallistuu joka kevät järjestettävään Raksa messuun yhteisellä messuosastolla. Tonttikysyntä ei tuota ongelmia keskustaalueen ja Kalliolan alueen tonttien osalta. Näillä alueilla kaikki tontit myydään nopeasti. Ongelmana ovat enemmänkin raakamaan hankinta näiltä alueilta ja ns. tasainen tonttituotanto Ns. yleismainontaa imago-tarkoituksessa ei ole juurikaan harjoitettu, koska kunnan yleisimago on ollut yleisesti ottaen hyvä (esim. Verson tutkimus 2008, muuttoliike). Kunnan oma esite on tehty v ja päivitetty v Kesällä laadittiin myös yrityslähtöinen kuntaesite. Markkinointia tapahtuu myös kunnan kotisivujen kautta (mm. kunnan tapahtumakalenteri ja tonttimarkkinointi). Tapahtumanäkyvyys Tapahtumien kehittämisessä ja uusien tapahtumien hankinnassa palvelee Lahti Travelin yhteyteen v perustettu Tapahtumayksikkö. Kunnan päätapahtumat ovat: Hollolan nuorisoseuran vuosittain loka-marraskuussa järjestämä kansainvälinen Hollo ja Martta kansantanssifestivaali, jossa kävijämäärää v oli , sekä vuodesta 2009 joka toinen vuosi Messilässä kesäkuussa toteutettu kansainvälinen Lahden kirjailijakokous. Alueellisena tapahtumana Hollolan keskiaikaseura järjestää joka toinen vuosi Kirkonkylällä keskiaikatapahtuman, jossa kävijämäärä on n Kaikkien edellisten tapahtumien rahoitukseen kunta osallistuu säännöllisellä rahoituksella. Kesätapahtumana on vuodesta 2008 pidetty keskiviikkoisin kesätori, jonka yhteydessä joka toinen keskiviikko kulttuuritoimi on järjestänyt myös kulttuuritapahtumia. Kunta on ollut mukana myös yrittäjien erityiskampanjoissa kuten esim. Eurot Hollolaan sekä joulunavauksen toteutuksessa. Yhteispalvelupiste Piipahlus kunnanvirastolla toimii virallisena matkailuinfopisteenä. Yhteenveto: Kunnan markkinointi on yleismarkkinointia (Lakesin kautta pääkohteena pk-seutu), tonttimarkkinointia (Raksa-messut sekä kaavoitettujen asuinalueiden yleismarkkinointi) ja tapahtumamarkkinointina (erillistapahtuminen tuki). Kunnan netti-sivut on keskeinen markkinointiväylä.
8 - 7 - Vahvuudet - liikenneyhteydet ja hyvä saavutettavuus (alue, pk-seutu, Etelä- Suomi, vt 12) - laaja pienyrityskenttä (riskien tasapainottuminen) - alueellinen yhteistyö - viihtyisä ja turvallinen elinympäristö - hyvä imago/hyvät peruspalvelut - osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus Heikkoudet - Pohjavesialueen tuomat rajoitteet - Vanhojen teollisuusalueiden muutostarpeet - Uusien teollisuusalueiden investointikustannukset - Erottautumiskyky - Työpaikkaomavaraisuus - Yritysinvestointien vähäisyys Mahdollisuudet - Tuleva ohitie/uudet yritysalueet - Riihimäentien alue - Nostava/rata - Messilän kehittäminen - Keskustan kehittyminen - Kirkonkylä-Pyhäniemi - Elinvoimainen maaseutu - Vesijärvi Uhat - Suomen kilpailukyvyn/alueen kilpailukyvyn heikkeneminen - Työpaikkaomavaraisuuden lasku - Käyttämättä jäävät yritysalueet - Nollariskitaso/pohjavesialueet 6. YHTEENVETO Hollolalla on huomattava määrä vahvuuksia, joiden varaan tulevaisuutta voidaan rakentaa. Tulevaisuuden kasvu nojaa erityisesti sijaintiin ja liikenneyhteyksien kehittymiseen. Kasvua odotetaan saavutettavan eniten palvelualojen kautta, joka lisää osaltaan asukkaiden arjen sujuvuutta. Kunnan näkökulmasta elinkeinotoimella on kolme keskeistä painopistettä: yritysten toiminnan kehittämisen edistäminen eli työpaikkojen olemassaolon turvaaminen ja lisääminen, mahdollisuuksien luominen eli kaavoituksen kautta edistettävä yritystoiminnan laajentaminen ja uusien yritysten sijoittuminen sekä ulkopuolisen yritysten tulovirran lisääminen eli matkailun kehittäminen, joka liittyy kiinteästi tapahtumiin ja markkinointiin. Kaavoitusta lukuun ottamatta ensisijainen toimintavastuu on yrityksillä. Kunta edistää näitä tavoitteita Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n ja Lahti Travel Oy:n kautta: Lakes tarjoaa yritystoiminnan kehittämisen keinoja ja välineitä, Lahti Travel erityisesti matkailun ja markkinoinnin osalta. Kunnan elinkeinojen kehittämisen strategiset tavoitteet pohjaavat seuraavaan ytimeen: 1. Työllisyyden edistäminen alueellisen yhteistyön avulla; painopiste yritysten kehittämisessä; kysynnän ja kasvun ylläpitämisessä 2. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen; ohitien rakentaminen ja liikenteellisesti vetovoimaisten uusien yrityspaikkojen luominen ja tarjonta 3. Vanhojen teollisuusalueiden hallittu muutos 4. Keskusta-alueen kaupallisten palvelujen lisääminen 5. Radan hyödyntäminen 6. Matkailuelinkeinojen kehittäminen
9 - 8 - VISIO: Hollola on erinomaisten yhteyksien, vetovoimaisten asuinpaikkojen ja hyvien palvelujen kunta, missä yrittäjille tarjotaan monipuolisia sijoittumisen vaihtoehtoja nopeasti ja joustavasti. Hollola käy aktiivista vuoropuhelua yrittäjien kanssa, arvioi päätösten yritysvaikutuksia ja pyrkii etsimään ratkaisuja yrittämisen ja työllistämisen haasteiden voittamiseen. Hollola pyrkii rakentamaan tulevaisuuttaan keskeisiä ja uudistuvia liikenneyhteyksiä hyödyntäen. Hollola on alueen koulutetuin kunta, joka tavoittelee kasvua erityisesti palveluyritysten kautta.
10 - 9 - KEHITTÄMISTOIMENPITEET/PAINOPISTEET Aihe Tavoite Toimenpide Aikataulu Vastuuhenkilö 1. Työllisyyden edistäminen alueellisen yhteistyön avulla Aktiivinen vuorovaikutus, koordinaatio ja ohjaus Elinkeinoryhmän perustaminen kh alaisuuteen Toimenpidesuunnitelma Kunnanjohtaja Lakes Yrittäjäjärjestö 2. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen Yritysnäkökulman huomioon ottaminen Palvelustrategian uudistaminen Hankintatoimen kehittäminen Lahden eteläisen Kehätien toteutumisen edistäminen Uudet yritysalueet erinomaisille liikennepaikoille (kehätie) ja rata Kaavoitettua ja teknisiltä valmiuksilta 6 kk sisällä käyttöönotettavaa maata > 20 ha Teollisuusalueiden Raakamaavaranto > 50 ha Riihimäentien teollisuusalue Erikoiskaupan palvelujen lisääminen Yritysvaikutusten arviointi osana päätöksenteon valmistelua Arvioidaan kunnan koko palvelutuotanto ja siihen liittyvät muutos/ kehittämistarpeet Hankintatoimen kehittäminen osana seudullista yhteistyötä Yhteistoiminta ja edunvalvonta alueella Strateginen yleiskaava Maakuntakaava Maanhankinta-prosessin tehostaminen Käyttöönottovalmiuksien arviointi aluekohtaisesti Asemakaava Koemarkkinointi / jatkotoimenpiteet Selvitetään yritysalueen esirakentaminen Erikoiskaupan paikkojen lisääminen keskeisille risteysalueille / maakuntakaava Kunnanjohtaja Esittelijät Esittelijät Hallintopäällikkö Kunnanjohtaja Maankäyttöpäällikkö Tekninen johtaja Maankäyttöpäällikkö Tekninen johtaja Maankäyttöpäällikkö Tekninen johtaja Maankäyttöpäällikkö Tekninen johtaja
11 Vanhojen teollisuusalueiden hallittu muutos Positiivisen kuntakuvan vahvistaminen Kunnan erityisaseman selvittäminen Teollisuustonttien myynnin tehostaminen Kunnan kotisivut uudistetaan ja uudistuksessa otetaan huomioon mm. tapahtuma-, tontti- ja imagomarkkinointiin liittyvät näkökulmat Uusien yritysalueiden markkinointi -taulut Pohjavesien suojelun merkityksen selvittäminen alueellisessa yhteistyössä prosessin kokonaissuunnittelu ja tehostaminen (määrä-aika) sekä siitä tiedottaminen 2012 Hallintopäällikkö Tekninen johtaja Lakes Kunnanjohtaja Tekninen johtaja 2012 Maankäyttöpäällikkö Tekninen johtaja 4. Keskustaalueen kaupallisten palvelujen lisääminen 5. Radan hyödyntäminen 6. Matkailuelinkeinojen kehittäminen Salpakankaan teollisuusalueen osan käyttötarkoituksen muuttaminen Läheltä saatavien palveluiden valikoiman lisääminen Päivittäistavarakaupan keskitetään vt 12 pohjoispuolelle Lahden ratapihan siirto Nostavalle Matkailuelinkeinojen mahdollisuuksien lisääminen olemassa olevien rajoitteiden puitteissa Kirkonseudun matkailuelinkeinojen kehittäminen Teollisuusalueiden profiilit ja hinnoitteluperiaatteet ja hinnoittelu Muutosselvitys ja arviointi yhdessä yrittäjien kanssa Asemakaavan muutos keskusta/ Salpakankaan teollisuusalue Edellytysten selvittäminen Lahden kanssa yhteistyössä Kaavoitus: Messilä ja Kirkonseutu Yhteistyö - Kirkon seudun aktiiviset toimijat - Pyhäniemen kartano Lakes Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Maankäyttöpäällikkö Tekninen johtaja Tekninen johtaja Lakes Maankäyttöpäällikkö Tekninen johtaja Lahti Travel Kunnanjohtaja
12 LIITTEET 1. TAUSTAA 1.1 Kuntastrategia Kunnanvaltuuston hyväksymässä kuntastrategiassa linjaukset hyvä työllisyys tavoitteen osalta ovat: - lisäämme vaikuttavuutta alueellisen elinkeinopolitiikan kautta - muodostamme uusia houkuttelevia yritysalueita - vahvistamme keskusta-alueen elinvoimaisuutta - edistämme Nostavan toteutuksen (kumppani/toimija) käynnistymistä - kehitämme ja edistämme matkailupalveluja Toimenpiteiden osalta on kirjattu: - päätämme Messilän osayleiskaavamuutoksesta - päätämme keskusta-alueen asemakaavamuutoksesta - päätämme omasta elinkeino-ohjelmasta - vaikutamme Lahden Eteläisen Kehätien rahoituspäätöksen aikaansaamiseen aktiivisesti - käynnistämme uuden yritysalueen rakentumisen 1.2 Kunnan väestörakenne Väestö vuotiaat vuosina 1990, 1995, 2000, 2005 ja 2010 %-osuus HOLLOLA 22,7 22,0 20,7 20,5 19,8 19,6 PÄIJÄT- HÄME 18,3 18,1 17,2 16,5 15,5 15,4 KOKO MAA 19,3 19,0 18,1 17,3 16,5 16,5 1.3 Kunnan väestökehitys 2000-luvulla Hollolan muuttoliike on ollut keskimäärin n asukasta/vuosi, joka on n. 6,3 % asukasmäärästä/vuosi. Tämä on korkeampaa kuin valtakunnallinen keskiarvo (n. 5 %).
13 Hollolan muuttoliike vuosina Hollolaan muuttaneet yhteensä, henkilöä Hollolasta muuttaneet yhteensä, henkilöä Maahanmuuttaneet yhteensä, henkilöä Maastamuuttaneet yhteensä, henkilöä Bruttomuutto Hollolaan muuttaneiden keskiarvo 10 vuoden aikajänteellä ( ) 1410 henkilöä/vuosi. Hollolasta muuttaneiden keskiarvo vastaavana aikana oli henkilöä/vuosi. Nettomuutto keskimäärin oli 55 henkilöä/vuosi. Väestönmuutokset kunnittain Kuntien välinen nettomuutto Kokonaisnettomuutto *) Kuntien määrä Valtakunnallinen ka PÄIJÄT-HÄME Artjärvi-Artsjö Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti-Lahtis Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä
14 Syntyvyysenemmyys 10 vuoden aikajänteellä ( ) on ollut keskimäärin +100/vuosi luvun jälkipuoliskolla luku on kuolleisuuden nousun myötä alentunut keskimäärin alle +80 -tason. Hollola Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyvyyden enemmyys Kunnan työllisyys- ja työttömyysaste Työttömyysasteet 1990, 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2011 Hollola, maakunta (Päijät-Häme) ja koko Suomi työttömyysasteet keskiarvo sekä kesäkuu HOLLOLA 2,7 18,5 11,9 9,3 9,1 8,2 PÄIJÄT-HÄME 3,1 18,3 15,1 13,5 12,9 11,8 KOKO MAA 3,2 15,4 12,7 11,1 10,3 9,2 Hollolan kunnan työttömyysaste on keskimäärin ollut sekä maakunnallista että valtakunnallista työttömyysastetta alhaisempi. 2. YRITYSRAKENNE JA PALVELUT 2.1 Kunnan työpaikkarakenne ja suurimmat yritykset Kunnan n työpaikasta alkutuotannossa on 6 %, palvelualoilla lähes 60 % ja teollisuudessa 33 %. Tarkempi jakauma:
15 Hollolan suurimmat yksityiset työnantajat ja työpaikat henkilöitä (noin) v. 2009: Makron Oy (140) Vaahto Oy (110) Ramboll Finland Oy (110) Andritz Oy (108) Sandvik Oy (108) Rakennusbetoni ja Elementti Oy (90) Etteplan Oyj (81) Porkka Finland Oy (77) Muovijaloste Oy (75) SEW-Eurodrive Oy (72). 2.2 Yritysten nettomuutos Yritysten nettomuutos Hollolassa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ( ) ollut keskimäärin +35/vuosi. Päijät-Hämeen vastaava luku on ollut +345/vuosi. Hollolan osuus kasvusta on keskimäärin vastannut sen väkilukuosuutta. Vuosi Hollola Päijät- Häme Yritysten yleiset sijoittumisperusteet Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2009-selvityksen mukaan työvoiman saatavuus on noussut tärkeimmäksi sijaintiin vaikuttavaksi tekijäksi Suomessa, sen jälkeen markkinoiden läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet. Lisäksi n. 40 % kaikista vastanneista yrityksistä piti turvallisen ja viihtyisän elinympäristön, yritysten välisten yhteistyömahdollisuuksien ja kunnan/alueen hyvän imagon vaikutusta yrityksen sijaintipaikkapäätökseen ja toimintaedellytyksiin erittäin suurena tai suurena. Yritysten tarpeet vaihtelevat ja yksittäisen yrityksen sijaintipäätöksen osalta ratkaisee yrityksen näkökulmat. Esimerkiksi teollisuuden ja tukkukaupan sekä logistiikan alalla vuonna 2011 tehty selvitys (toteutuneista sijoittumisista) nosti toimitilat sekä markkinoiden läheisyystekijät tärkeimmäksi kilpailutekijäksi.
16 Sijoittumispalvelut Merkittävät, alueelle siirtyvät yritys-case:t Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES vastaa yritysalueiden markkinoinnista ja kehittämisestä yhdessä Hollolan kunnan kanssa. LAKESin sijoittumispalveluiden myötä varmistetaan sijoittuvien yritysten yrityskohtaisten tarpeiden huomioiminen ja tuetaan näin sijoittumisten toteutumista. Sijoittumispalveluprosessi käsittää kaikki prosessin vaiheet tarpeiden kartoituksesta, sijoittumistarjouksen tekemiseen ja seurantaan sekä kehittämispalveluiden tarjoamiseen sijoittuvalle yritykselle. Sijoittumispalveluprosessissa huomioidaan myös potentiaalisten sijoittujien kartoitus ja kohdennetut markkinointi- ja myyntitoimenpiteet sekä toimintaympäristöön liittyvät kehittämistarpeet kuten alueiden logistiset ratkaisut ja niiden edistäminen yhteistyössä kunnan kanssa. Yksittäisten pienyritysten yritys-case:t Yritysten yksittäisiin tonttitarpeisiin vastataan Hollolassa etsimällä ja tarjoamalla kyselyyn sopivaa tonttia. Kunnalla on valmis kauppakirjapohja, mikä toimii yleisenä pohjana kaikille yrityksille. Tonttiin ja kaavaan liittyvät neuvottelut yrittäjä käy kaavoitustoimessa maankäyttöpäällikön ja/tai maankäyttöinsinöörin kanssa. 2.5 Yritystuet Kuntien yrityksille myöntämä tuki kuuluu EY:n valtiontukisääntelyn piiriin Säännöt koskevat kaikkia toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta etua. Tuen ei tarvitse olla rahasuoritus, myös maa-alueiden ja rakennusten hinnoittelun ohella kunnan myöntämät avustukset, laina- ja takausjärjestelyt, korkoedut sekä pääomarahoitus kuuluvat valtintukisääntelyn piiriin kuten myös tilat, kunnallistekniikka, vesi- ja jätevesipalvelujen tarjoaminen alle markkinahinnan. 2.6 Toimitilat Yrityksiä autetaan toimitilojen hankinnassa, pyritään luomaan toimitilapalvelupooleja edistämään yrittäjien sijoittumista alueelle. Lakes ylläpitää toimitilarekisteriä internetissä osoitteessa Keskeinen, eri kuntien käytössä oleva keino edistää yritysten sijoittumista alueelleen on ns. täyden palvelun toiminta. Tällöin kunnan perustama yritys tarjoaa yritykselle paitsi sijoittumisalueen, myös rakennuttaa ja vuokraa toimitilat. Toimitilapalvelu ei voi sisältää yritystukea (edullisempaa hintaa), vaan kilpailutekijänä on yrityksen näkökulmasta riskin ulkoistaminen kunnalle. Kunta kantaa riskin mahdollisessa laskusuhdanteessa tai konkurssitilanteessa tyhjille jäävästä yritystilasta. 2.7 Yritysten palvelut ja toimijoiden roolit Yrittäjä saa neuvontaa ja rahoitusta useiden eri toimijoiden verkostoista. Kunnan rooli Uusien ja olemassa olevien teollisuusalueiden infrastruktuurista huolehtiminen (kuntatekniikka, vesihuolto) Sujuva kaavoitus- ja lupa-asioiden hoito (maankäyttö, kaavoitus, rakennusvalvonta) Elinkeinotoimen resursseista ja organisoinnista päättäminen Yrittämisen edellytysten parantaminen (mukana olo mm. erilaisissa hankkeissa) Tuottaa maaseutuelinkeinohallinnon viranomaispalveluja
17 Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES:in rooli toimia Hollolan kunnan strategisena kumppanina elinkeinopoliittisten asioiden valmistelussa ja niiden toteutuksessa tarjota yrityksille suunnattuja yritys- ja kehittämispalveluita kunnan kanssa tehdyn osakassopimuksen mukaisesti tukea kunnan vetovoiman kasvua ja asukasluvun positiivista kehitystä myymällä ja markkinoimalla Hollolaa asuinpaikkana ja yritysten sijoittumiskuntana sekä matkailukohteena Lakesin yrityspalvelut: Yleinen yritysneuvonta Perustamisneuvonta Rahoitusneuvonta Omistajan- ja sukupolven-vaihdosneuvonta Yrityskummipalvelut Kehittämispalvelut Verkostoitumispalvelut Kansainvälistymispalvelut Sijoittumispalvelut Rekisteri- ja tietopalvelut Mikroyritysten aktivointituki Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia on luettavissa Lakesin kotisivuilta osoitteessa Katso myös Lahti Travel Oy Alueellinen matkailun myynti - ja markkinointiyhtiö Hollolan Yrittäjät ry:n rooli toimia kunnassa toimivien yrittäjien elinkeinopoliittisena etujärjestönä valvoen yrittäjien ja yritysten toiminnallisia ja taloudellisia etuja yhdessä kunnan kanssa pidettävä yllä Hollolan hyvää mainetta yrittäjä- ja yritysystävällisenä kuntana olla aktiivinen aloitteentekijä ja yrityselämän asiantuntijataho, välittää paikallisten yrittäjien viestiä aktiivisesti kuntaan ja pyrkiä yhdessä kunnan kanssa etsimään ratkaisuja sellaisiin ongelmiin ja kysymyksiin, missä julkisella toimijalla on rooli Päijät-Hämeen yrittäjät ry Päijät-Hämeen Yrittäjät toimii maakunnan pk- yritysten ja yrittäjien edunvalvontajärjestönä yritysten toimintaedellytysten kehittymiseksi alueella. Yrittäjäjärjestö tarjoaa jäsenyrityksilleen neuvontaa ja asiantuntijapalveluita, jäsenetuja, koulutusta ja valmennusta, ajankohtaista tietoa ja yhteistyökumppaneita. Päijät-Hämeen Yrittäjät on yksi Suomen Yrittäjien 21 aluejärjestöstä. Hollolan Yrittäjät on Päijät-Hämeen Yrittäjien paikallisyhdistys. Suomen Kauppakamari/Hämeen kauppakamari Kauppakamarit edistävät yritysten toimintaedellytyksiä ja kansainvälistymistä alueilla ja kansallisesti. Lisäksi kauppakamariryhmä huolehtii elinkeinoelämän itsesääntelystä, myöntää ansiomerkkejä ja tarjoaa erilaisia palveluja sekä hoitaa lain määräämät tilintarkastukseen liittyvät tehtävät. Hämeen Venäjän-kaupan kilta ry Hämeen Venäjän-kaupan kilta Lisäksi kunnilla ja yrityksillä on useita muita yhteistyötahoja, jotka tarjoavat elinkeinotoimen kehittämiseen liittyviä palveluja kuten:
18 Päijät-Hämeen maakuntaliitto Aluesuunnittelu ja aluekehitys (ml. maakunnan kehittämisraha). Päijät-Hämeen liitto ELY Elinkeinojen, työvoiman, osaamisen ja kulttuurin vastuualue hoitaa mm. yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen alueellinen elinkeino- ja työvoimapolitiikka maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen elinkeinojen ja työllisyyden kehityksen sekä osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi kulttuurin ja luovan talouden edistäminen ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen suunnittelu-, hankinta- ja seurantatehtävät Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue vastaa Suomen maanteistä: turvaa maanteiden päivittäisen liikennöitävyyden, toteuttaa tiehankkeita ja myöntää liikenteeseen liittyviä lupi ja tekee sopimuksia joukkoliikenteen yrittäjien kanssa. Hämeen ELY-keskus Työ- ja elinkeinotoimisto Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) tarjoavat erilaisia palveluja yrittäjille, yrittämisestä kiinnostuneille ja yritystoimintaa aloittaville. Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) on alueensa työmarkkinoiden asiantuntija, jonka tärkein tehtävä on työn välittäminen. TE-toimisto tarjoaa työnantajalle monipuolista apua henkilöstön hankintaan, mutta tarvittaessa myös henkilöstön kehittämiseen ja vähentämiseen. Työ- ja elinkeinotoimisto Lahden alueen uusyrityskeskus ry Uusyrityskeskuksen palvelut aloittaville yrityksille sisältävät mm. liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman arvioinnin ja kehittämisen, alkurahoitustarpeiden arvioinnin ja mahdollisten rahoituslähteiden neuvonnan sekä toiminnan kannattavuuden suunnittelun. Palvelut sisältävät myös neuvoja vakuutustarpeista, verotusasioista, yritysmuodon valintaan liittyvistä seikoista ja tarvittavista viranomaisyhteyksistä. Lahden alueen uusyrityskeskus ry LSYP, Lahden alueen ympäristöpalvelut Yritysten ympäristölupa-asiat: Lahti, Hollola ja Nastola LTYP, Lahden seudun yrityspuisto Lahden tiede- ja yrityspuisto tarjoaa monipuolisia kehittämispalveluita yritystoiminnan eri osa-alueiden tarpeisiin. Tavoitteena on tukea yritysten kehittymis- ja kansainvälistymispyrkimyksiä sekä parantaa yritysten toimintaympäristöjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvuyrityspalvelut Koulutuskonserni (toisen asteen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu) Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskonserni johtaa ja koordinoi jäsenkuntiensa puolesta ammattikorkeakoulutusta, lukio- ja ammatillista koulutusta, oppisopimuskoulutusta sekä kuntoutusta ja työhönvalmennusta Päijät-Hämeen koulutuskonserni
19 katso myös Lahden yliopistokeskus Lahden ammattikorkeakoulu Koulutuskeskus Salpaus Aikuisopiskelijan korkeakouluopinnot Päijät-Hämeessä Tekes Tekes edistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Rahoitusta voi saada merkittävää uutuusarvoa sisältäviin tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Tekes rahoittaa osan kustannuksista, osa rahoituksesta tulee projektin toteuttajilta Hämeen ELY-keskus teknologiayksikkö (Tekes) Finnvera Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Se tarjoaa lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Finnvera Oyj Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto edistää erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamista, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja. Rahasto voi mm. myöntää lainoja ja muuta rahoitusta, antaa avustuksia, myöntää takauksia ja vakuuksia sekä omistaa osakkeita ja osuuksia yrityksissä. Sitra Pääomasijoitusyhtiöt Yleisneuvontaa ja lainarahoitusta Rahoituslaitokset Yleisneuvontaa ja lainarahoitusta
20 LAHDEN ALUEEN KILPAILUKYKY JA ELINKEINOSTRATEGIA LUONNOS Strategiset painopisteet, tavoitteet ja toteuttamisohjelmat Yritystoiminnan uudistuminen Strategiset painopisteet ja tavoitteet Strateginen painopiste 1: Ympäristö ja muotoiluosaamiseen pohjautuva kasvu 1. Maailmanluokan ympäristöosaamisen ja liiketoiminnan keskittymä 2. Euroopan innovatiivisin alue teollisuuden ja palvelujen uudistamisessa ympäristötehokkaiden ratkaisujen avulla 3. Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskittymä Strateginen painopiste 2: Uusiutumiskykyinen innovaatioympäristö ja uudet kasvualat 1. Kasvua tukeva innovaatioympäristö ja käytäntölähtöinen innovaatio osaaminen 2. Kansallinen edelläkävijä uusien osaamisintensiivisten kasvuyritysten synnyttämisessä 3. Terveysliikunnan osaaminen ja liiketoiminta uutena kasvualana Strateginen painopiste 3: Yritysystävällinen toimintaympäristö 1. Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta tukevat Lahden seudun kehittymistä Suomen kiinnostavimmaksi liiketoimintaympäristöksi 2. Vastataan elinkeinoelämän kehittyviin ja muuttuviin työvoimatarpeisiin Strateginen painopiste 4: Vetovoimainen kasvukeskus metropolialueella 1. Lahden seutu on Suomen johtavien, suurten kasvukeskusten joukossa 2. Lahden seutu kehittyy osana metropolialuetta 3. Lahden seutu on kansainvälisesti verkostoitunut ja tunnetaan innostavana sekä vetovoimaisena kasvukeskuksena
21 HOLLOLAN PENDELÖINTI VUONNA
LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia
LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin
LisätiedotMissio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotSysmä. Kuntaraportti
Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta
Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotKärkölä. Kuntaraportti
Kärkölä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotHartola. Kuntaraportti
Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotOrimattila. Kuntaraportti
Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotHeinola. Kuntaraportti
Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotLahti. Kuntaraportti
Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKuntaraportti Hollola. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Hollola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Kärkölä. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kärkölä Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Hartola. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Hartola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Heinola. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Heinola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotMuotoilemme elämäämme kestäväksi
Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-
LisätiedotKERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma
KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...
LisätiedotKuntaraportti Lahti. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Lahti Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotElinkeino-ohjelma 2015-2020
Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen
LisätiedotVientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi
Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua
LisätiedotSEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU
SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen
LisätiedotPORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017
TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit
LisätiedotKESTÄVÄN KASVUN VAUHDITTAJA ISKO LAPPALAINEN
KESTÄVÄN KASVUN VAUHDITTAJA ISKO LAPPALAINEN MIKSI LADEC ON OLEMASSA? LADEC auttaa uusia yrityksiä syntymään sekä olemassa olevia yrityksiä uusiutumaan, kehittymään ja kasvamaan Lahden seudulla. Näin alueelle
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotMuhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025
Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025 Kehyskuntien elinvoima- analyysin 2015-2018 vahvuudet Muhoksella Väestön keski- ikä (38,7)valtakunnan (42,7)keskitasoa matalampi. Syntyvyys 11,9 lasta/ 1000 asukasta
LisätiedotKUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65
KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2011
Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
KIRDno-2017-952 Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kv 18.12.2017 91: Kirkkonummen kuntastrategia 2018 2021 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta
LisätiedotAikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia
Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia 2017-2021 KUNTASTRATEGIA MISTÄ SIINÄ ON KYSE? ELÄVÄ ASIAKIRJA Strategia on kunnan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jota pidetään
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotElinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä Case Lahti. Kuntamarkkinat Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho Lahden kaupunki
Elinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä Case Lahti Kuntamarkkinat 12.9.2018 Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho Lahden kaupunki Tausta Edellinen uudistus 2013 alusta -> seudullinen kehitysyhtiö
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotTuusulan kunnan elinkeino-ohjelma
Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma 2017 2018 Tuusula on noin 40 000 asukkaan ja yli 2 700 yrityksen kasvuhakuinen, luova ja käytännönläheinen kulttuurikunta Keski-Uudellamaalla. Sijaintimme Helsinki- Vantaan
LisätiedotHOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET
LisätiedotPertunmaan kunnan strategia
Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi
LisätiedotKAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,
LisätiedotFinnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo
Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Aura 21.10.2016 Jyrki Isotalo 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 Finnvera pähkinänkuoressa
LisätiedotMYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020
Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten
LisätiedotLoimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI
Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku
LisätiedotVantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta
Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen
LisätiedotAlueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma
Kaisa Saario Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma 24.11.2011 Mitä on alueiden kilpailukyky? VERKOSTOT INFRA STRUKTUURI Imago YRITYKSET INSTI OSAAMINEN TUUTIOT ASUIN JA ELINYMPÄRISTÖ Linnamaa
LisätiedotTeolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja
Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,
LisätiedotElinkeinotoimen vastuualue
Elinkeinotoimen vastuualue Luottamushenkilökoulutus 6.3.2013 kehittämispäällikkö Satu Sarin p. 044 767 4936 Sisältö o Tehtävät, toimijat ja yhteistyökumppanit o Strategiset tavoitteet: elinkeino-ohjelma
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotYritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!
Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta! 17.5.2018 Kaustinen Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö: Keski-Pohjanmaan
LisätiedotValkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017
Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotArvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus
Jämsän tarina 2035 Arvomme ovat Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus 2 Visio 2035 Jämsä Himoittu osaamisen, yrittämisen ja matkailun kaupunki 3 Toiminta-ajatus Jämpsän aktiiviset äijät ja ämmät
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotTämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira
Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö
LisätiedotARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko
TOIMINTA-AJATUS Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa
LisätiedotMäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016
Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella
LisätiedotKaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala
Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian
LisätiedotHumppila. Kuntaraportti
Humppila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
LisätiedotTeollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari Jarkko Heinonen
Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari 2.7. Jarkko Heinonen Keskeiset toimintaedellytykset Mitkä alueen toimintaympäristötekijät vaikuttavat yrityksen
Lisätiedotympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä
LisätiedotKärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOKATSAUS
Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOKATSAUS 2014 Kärkölän kunta 1 (6) Yleistä Kärkölän kunnan elinkeinostrategia on osa kuntastrategiaa ja sisältää tavoitteita elinkeinoelämän edellytysten turvaamiseksi
LisätiedotBuustia bisnekseen. Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC. Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti
Buustia bisnekseen Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti 21.9.2017 MIKSI LADEC ON OLEMASSA? LADEC auttaa uusia yrityksiä syntymään sekä olemassa
LisätiedotAluejärjestöraportti Päijät-Hämeen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät
raportti Päijät-Hämeen Yrittäjät Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä
LisätiedotELINKEINOELÄMÄ POHJAVESIALUEELLA. Teollisuus- ja työpaikka-alueet
ELINKEINOELÄMÄ POHJAVESIALUEELLA Teollisuus- ja työpaikka-alueet TARKASTELEE YRITYSTOIMINNAN SIJOITTUMISTA POHJAVESIALUEELLE Erityisesti tarkoituksena avata ristiriitaa pohjavesien suojelun ja elinkeinoelämän
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
LisätiedotYritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi
Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotRauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.
Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät
LisätiedotTE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012
TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotKaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi
LisätiedotElinkeinostrategia
www.mustasaari.fi Elinkeinostrategia Toimintasuunnitelma 2011 2015 Hyväksytty kunnanhallituksessa 14.6.2011 Visio Mustasaaren elinkeinostrategian tavoitteet Tavoite Myönteinen asenne yrittäjyyteen 1 Meillä
LisätiedotKauniainen. Kuntaraportti
Kauniainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotHämeenlinnan seudun puheenvuoro
Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman
LisätiedotVöyri. Kuntaraportti
Vöyri Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotHamina. Kuntaraportti
Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
Lisätiedot13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö
13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotHaastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.
Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotKuntaraportti Vantaa. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Vantaa Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotSuomussalmi. Kuntaraportti
Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotKuntaraportti Savitaipale. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Savitaipale Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotPuumala. Kuntaraportti
Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotRantasalmi. Kuntaraportti
Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotLoppi. Kuntaraportti
Loppi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
Lisätiedot