LAUSUNTO 1(8) Sosiaali- ja terveysministeriö. Viite: Lausuntopyyntönne , STM106:00/2007

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1(8) Sosiaali- ja terveysministeriö Viite: Lausuntopyyntönne , Hallituksen esitysluonnos vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulaiksi Kiitämme mahdollisuudesta ottaa kantaa vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulain luonnokseen ja sen perusteluihin. Lakiehdotukseen on kirjattu monia tärkeitä uudistuksia kuten oikeus tulkkaukseen ulkomaan matkoilla sekä mahdollisuus etätulkkaukseen, mitkä edistävät merkittävästi kuulovammaisten yhdenvertaisuutta yhteiskunnan jäsenenä. Vaikka lakiesitys perusteluineen on kokonaisuudessaan hyvä, olemme kuitenkin havainneet siinä joitakin puutteita ja epätarkkuuksia, joihin toivomme kiinnitettävän huomiota lopullista lakiehdotusta tehtäessä. Yleisperustelut 1. Johdanto Johdanto-osan viimeisestä kappaleesta on jäänyt kokonaan pois huonokuuloisten ja kuuroutuneiden ryhmä. Ehdotamme, että kappaleen toinen ja kolmas lause olisi seuraavassa muodossa: Tulkkauspalvelut ovat ratkaisu viittomakielisten, kuulovammaisten ja puhevammaisten henkilöiden integroitumiseen yhteiskuntaan, jonka ovat luoneet kuulevat, puhekieliset henkilöt. Tulkkausta tarvitsevat eriasteisesti kuulovammaiset (erityisesti kuuroutuneet), viittomakieliset (useimmiten syntymäkuurot) ja puhevammaiset henkilöt. Myös kuulevat, puhekieliset henkilöt tarvitsevat tulkkausta keskinäisen kommunikaation onnistumiseksi Tulkkipalvelut käytännössä Luvun kolmannessa kappaleessa sivulla 8 on asiavirhe. Tulkkirekisteriä ei ole ylläpitänyt pelkästään Kuurojen Liitto, vaan neljän kuulovammaisalan järjestön muodostama tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä. Siihen kuuluvat Kuuloliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Suomen Kuurosokeat ry ja Suomen Viittomakielen Tulkit ry. Viittomakielen tulkkien lisäksi tulkkirekisterissä on mm. kirjoitustulkkeja. Tulkkirekisteri on toiminut laadunvalvontajärjestelmänä ja sen merkitys tulkkipalvelun käyttäjille on ollut suuri. Järjestöjen ylläpitämänä rekisterin toiminta on ollut kuitenkin rajoittunutta, joten pidämme erittäin tärkeänä tulkkirekisterin ylläpidon jatkamista viranomaistoimintana sekä tulkkien pätevyysvaatimusten määrittelyä tulkkirekisteriin pääsemiseksi. Tätä olemme korostaneet myös aiemmissa lausunnoissamme sekä järjestöjen yhteisissä kannanotoissa Keskeiset ehdotukset Tulkkauspalvelun sisältö ja määrät Yleisperusteluissa on tuotu hyvin esille, miksi tulkkipalvelujen vähimmäistuntimääristä pitäisi luopua. Tuntimäärien poistamista puoltaa yhtenäisen ratkaisukäytännön lisäksi työmäärien

2 LAUSUNTO 2(8) vähentyminen niin palvelujenkäyttäjien kuin palvelujen järjestäjien osalta. Tuntimäärien poistamista tukevat muun muassa perustuslain 6 :n yhdenvertaisuussäännös sekä 17 :n kielelliset oikeudet. Lakiesityksessä ei ole kuitenkaan päädytty esittämään tuntimäärien poistamista, koska tarkoituksena on ollut yksinomaan palvelun hallinnollisen siirron toteuttaminen ilman sen sisällön tai kohderyhmän muuttumista. Lain valmistelun edetessä on kuitenkin noussut esille tuloksia, jotka perustellusti puoltavat myös eräiden sisällöllisten muutosten tekemistä. Vähimmäistuntimäärien poistaminen lukeutuu näiden seikkojen joukkoon. Yleisperusteluissa on tuotu esille, että perus- ja ihmisoikeusajattelun mukaisesti vähimmäistuntimäärät olisivat vastoin YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimusta. Virallisten kannanottojen mukaan Suomi tulee ratifioimaan sopimuksen, kun voimassa oleva lainsäädäntömme on saatettu sopusointuun sopimuksen kanssa. Tätä taustaa vasten olisi mielestämme ristiriitaista säätää laki, joka ei vastaisi sopimuksen sisältöä. Tuntimäärien poistamisen on epäilty aiheuttavan kustannuspaineita ainakin alkuvaiheessa. Mielestämme tämä on hämmästyttävää, koska tälläkin hetkellä, ainakin lainsäädännön mukaan, kysymys on ollut vähimmäistuntimääristä, joiden loppumisen jälkeenkin tulkkia tarvitsevien oikeudet on pitänyt turvata. Ilmeisesti epäilys kustannusten lisääntymisestä perustuu tulkintaan, jota on esitetty luvussa Sen mukaan subjektiivinen oikeus tulkkipalveluihin saattaisi kohdistua vain laissa säädettyihin vähimmäistuntimääriin. Mielestämme ei tässä yhteydessä voi hakea tulkinta-apua yleisperusteluissa esitetyllä tavalla lakia alemmanasteisesta sääntelystä (vammaispalveluasetuksen kumottu 9 ) saatikka sosiaalihallituksen ohjekirjeestä tai korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemattomasta päätöksestä. Perusoikeuksien toteutuminenhan tulee varmistaa eduskuntalain tasoisesti, mitä myös esimerkiksi vuoden 2007 lainuudistus ilmentää (minimituntimääräsääntely nostettiin asetuksesta lain tasolle). Tuntuu oudolta, että laissa säädettäisiin vähimmäistuntimääristä ja tämän jälkeen tuotaisiin esille, että palvelua voitaisiin järjestää myös mainittuja määriä enemmän. Tämän tulisi olla itsestään selvä asia, kun puhutaan vähimmäistuntimääristä. Huomattavasti selkeämpää ja yksinkertaisempaa olisi luopua koko vähimmäistuntisääntelystä. Lain toissijaisuus Aiemmissa lausunnoissamme olemme jo tuoneet esille toivomuksen tämän lain ensisijaisuudesta. Esityksessä kuitenkin laki esitetään toissijaisena. Tähän ratkaisuun on ilmeisesti päädytty kustannusten jakamiseksi eri viranomaisten ja muiden tahojen kesken. Tulkkipalvelun käyttäjälle ei kuitenkaan saisi aiheutua hankaluuksia kustannusten jakamisesta eri tahojen kesken. Mielestämme lakiin tulisi kirjata ensisijaiseksi tulkkipalvelun järjestäjäksi Kansaneläkelaitos, jolle tulisi oikeus periä kulut siltä taholta, jonka kuuluisi maksaa tulkkipalvelut. Näin viranomaiset hoitaisivat kustannusvastuun jakamisen keskenään eikä tulkkipalvelun käyttäjän tarvitsisi huolehtia maksajasta Vaikutukset asiakkaiden asemaan ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset Sivulla 19 mainitaan tulkin käytön ohjauksen eriytyminen tulkkipalvelusta. Tulkin käytön ohjaus tulisi automaattisesti sisältyä jokaiseen uuteen tulkkipäätökseen ja asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus käyttää ohjaus tai jättää käyttämättä. Lisäksi henkilön tilanne, tulkkaustarve ja tulkkausmenetelmä voivat myöhemmin muuttua ja hänen on ehkä tarpeellista saada tulkin käytön ohjausta muuttuneessa tilanteessa. Tulkin käytön ohjaus samoin kuin tulkkipalvelusta tiedottaminen yleensä tulisi mielestämme sisältyä tulkkauspalvelua koskevaan lakiin.

3 LAUSUNTO 3(8) Yksityiskohtaiset perustelut ja lakiesitys 2 Lain tarkoitus Säännöksen nimi ei vastaa sen sisältöä 2 momentin osalta. Ehdotammekin, että 2 momentti irrotetaan erilliseksi pykäläkseen. Tähän 3 pykälään tulisi edellisen lisäksi sisällyttää momentti koskien viranomaisen neuvontavelvollisuutta. Mielestämme asian merkittävyyden vuoksi ei ole riittävää, että se kävisi ilmi vain lain esitöistä. Lisäksi tässä tulisi mainita tulkin käytön ohjaus samoin kuin siitä on maininta etätulkkauksen yhteydessä. Pykälän nimi voisi olla esimerkiksi Oikeus hyvään palveluun ja kohteluun. Jos uutta pykälää ei tehdä, niin toivoisimme että säännökseen ainakin lisättäisiin viittaus sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja asemasta annettuun lakiin. Lisäksi 2 :n 2 momenttiin ehdotamme lisättäväksi säännöksen perusteluiden mukaisesti sanan erityisesti : Tulkkauspalvelua toteutettaessa on erityisesti otettava huomioon. 3 Lain toissijaisuus Säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että käytännössä vammaispalvelulain mukaiset tulkkipalvelut ovat olleet lähes ensisijaisen palvelun asemassa. Tähän yhteyteen olisi selvyyden vuoksi perusteltua lisätä lause, jossa tuodaan selkeästi esille, että tätä vallitsevaa käytäntöä ei ole tarkoitus muuttaa uuden lain voimaan tultuakaan. Yksityiskohtaisiin perusteluihin olisi 2 momentin osalta hyvä sisällyttää esimerkkejä siitä, mitä laissa tarkoitetut perustellut syyt voisivat olla sekä mitä viivästymisellä tässä yhteydessä tarkoitetaan. Lisäksi ehdotamme, että 2 momentin sananmuotoa muutetaan seuraavasti: henkilölle tulee järjestää tämän lain mukaista tulkkauspalvelua. Muuten saattaa olla vaarana, että henkilö ei tosiasiassa saa riittävän ajoissa tarvitsemaansa palvelua. Pidämme parhaana vaihtoehtona lain ensisijaisuutta, mutta jos laki jää toissijaiseksi, olisi siihen kirjattava tulkin käyttäjän oikeus saada palvelu aina Kansaneläkelaitokselta ja Kansaneläkelaitoksen oikeudesta periä maksut tosiasialliselta maksuvelvolliselta taholta. Tällä tavoin yhdenvertaisuus palvelun laadussa toteutuu myös silloin, kun maksajana on muu taho kuin Kansaneläkelaitos. 4 Määritelmät Tulkkauksen määritelmää pitäisi täsmentää. Tulkkaus ei ole yksisuuntaista vaan kaksisuuntaista: viesti välitetään viittomakieleltä puheelle tai päinvastoin tai kommunikaatiomenetelmältä puheelle ja päinvastoin. Etätulkkauksen määritelmään ehdotamme lisättäväksi sanan teksti : Määritelmän loppuosa siis olisi muodossa: ja on muihin osapuoliin kuva-, teksti- ja ääniyhteydessä. 5 Tulkkauspalvelun saantiedellytykset Yksityiskohtaisista perusteluista puuttuu tietoa siitä, millainen on huonokuuloinen henkilö. Ehdotamme lisäystä: Huonokuuloinen henkilö kommunikoi puheella. Hän käyttää perinteistä kuulokojetta tai sisäkorvaimplanttia. Kuulokoje ja huuliltaluku eivät riitä kaikissa tilanteissa sujuvaan vuorovaikutukseen. Tulkkausmenetelminä huonokuuloinen henkilö käyttää useimmiten kirjoitustulkkausta tai viitottua puhetta suomeksi tai ruotsiksi.

4 LAUSUNTO 4(8) Koska uudella lailla ei ole tarkoitus kaventaa vammaisten henkilöiden oikeuksia eikä vammaispalvelulain mukaista käytäntöä, olisi syytä lisätä 1 momenttiin voimassa olevan lain mukaisesti maininta oikeus tulkkauksesta myös muun sellaisen syyn vuoksi. Tämä vastaa paremmin myös sitä, mitä perusteluissa on esitetty. 6 Tulkkauspalvelun sisältö ja määrä Säännöksen perusteluissa on ensimmäisen kappaleen viimeisessä lauseessa kirjoitusvirhe: Kuulo- ja puhevammaiselle henkilölle palvelua olisi järjestettävä siten, että Siinä varmaan tarkoitetaan kuulo- tai puhevammaisia henkilöitä. Kuten jo edellä olemme tuoneet esille, mielestämme palvelun rajoittaminen tiettyyn tuntimäärään tulisi poistaa, jotta yksilön mahdollisuuksia toteuttaa itseään ei rajoiteta ja siten loukata hänen yhdenvertaisuuttaan. Opiskelun jakaminen varsinaiseen opiskeluun ja harrastustoimintaan, saattaa ylläpitää sen kaltaista harhakuvaa, että laissa määritellyt vähimmäistuntimäärät olisivatkin todellisuudessa enimmäistuntimääriä, joista voidaan vain tietyissä välttämättömissä tapauksissa poiketa. Ylipäätään vähimmäistuntimäärät ja siitä irrallisesti säädetty opiskelutulkkaus kehitelmä tuntuu keinotekoiselta ja jopa ristiriitaiselta järjestelmältä. Joka tapauksessa henkilölle on myönnettävä tulkkaustunteja hänen yksilöllisen tarpeensa mukaisesti, jos haluamme noudattaa Suomea sitovia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja mahdollistaa tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen kommunikaatiotilanteissa. Jos näin ei syystä tai toisesta pystytä tekemään, olisi säännöksessä vähintään asetettava opiskelu- ja työelämätulkkaus samalle tasolle. Tuntuu mielivaltaiselta, että opiskelun osalta tulkkaus on järjestettävä siinä laajuudessa kuin henkilö sitä välttämättä tarvitsee, mutta sama ei koske kuitenkaan työelämää. Kattaahan työelämä selvästi suuremman osan ihmisen elämästä kuin opiskelu, ja koskee vieläpä keskimääräisesti useampia henkilöitä kuin opiskelu. Sivulta 4 alkava lause Jos opiskeluun osallistuisi kaksi tai useampi opiskelija, jotka tarvitsevat tulkkia, he voisivat jakaa tulkkauksen tulisi poistaa. Käytännössä näin on toimittu tähänkin asti, mutta tulkkauksen järjestäminen riippuu opetukseen osallistuvista henkilöistä. He voivat olla erikielisiä (viittomakielinen ja suomenkielinen) tai he voivat käyttää eri kommunikaatiomenetelmää (viitottu puhe vapaaseen tilaan, viitottu puhe rajoitettuun tilaan tai kädestä käteen). Asian ratkaiseminen tulee tapahtua tulkkivälityksen, tulkkipalvelun tuottaja ja tulkin käyttäjien välillä, eikä sitä mielestämme pitäisi kirjata lain perusteluihin. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on mainittu tilanteita, joihin tarvitaan lisätunteja. Perusteluissa tulisi selkeästi mainita, että ko. tilanteet ovat vain esimerkkejä ja yksilöllisiä tarpeita on monia muitakin. Lisätuntien hakemisesta ei saisi muodostua pitkällistä ja vaikeaa prosessia tulkkipalvelun käyttäjälle eikä lisätuntien hakemiseen tule vaatia sen enempää selvityksiä kuin perustuntienkaan. Lisätuntien tarvetta ei välttämättä edellytä vain työelämän muutokset, kuten perusteluiden 2 momentin esimerkeissä on esitetty, vaan edellä esitetyin tavoin mahdollisesti työelämä itsessään. Pelkonamme on, että säännöksen perusteluiden esimerkit tosiasiassa heikentävät palvelua tarvitsevien asemaa nykyisestä, jos niitä ei täydennetä ja kirjoiteta selkeästi näkyville muuta vastaavaa syytä. Pelkomme toteutuu, jos Kansaneläkelaitos tulkitsee perusteluita niin kaavamaisesti, että hyväksyykin syyksi vain esimerkeissä esitetyt syyt. Lisäksi ehdottamme että 1 momentin välttämättömyys-sana poistetaan oheiskustannusten yhteydestä. Sanan merkitystä ei ole perusteluissa selvennetty, ja vaarana on, että soveltamiskäytännössä sen merkitys ei vastaa laissa tarkoitettua.

5 LAUSUNTO 5(8) 7 Tulkkaus ulkomaan matkoilla Näemme erityisen hyvänä, että ulkomaan matkoista on otettu erillinen säännös lakiin. Kuten perusteluissakin tuodaan esille, on kysymys oikeudesta. Ehdotammekin, että 1 momentti kirjoitetaan muotoon:, on oikeus käyttää palvelua myös ulkomaan matkoilla. Perusteluissa olisi hyvä tuoda esille, että matkustaminen lukeutuu perustuslain 9 :n liikkumisvapauden piiriin. Muun muassa tästä syystä esitämme, että kyseisen säännöksen 3 momentti poistetaan perustuslain vastaisena. Säännöksen 1 momentin tarkoittama tavanomaiseen elämään liittyvä matka rajaa oikeutta riittävissä määrin. 8 Etätulkkauksen henkilökohtaiset välineet ja laitteet Ehdotamme, että 1 momentin sanamuoto muutetaan muotoon: Kansaneläkelaitoksen on järjestettävä. Näin itse säännöksestä käy paremmin ilmi perusteluissa kuvattu Kansaneläkelaitoksen velvollisuus. Lisäksi ehdotamme, että viimeisestä virkkeestä poistetaan sana välttämättömät. Sen ei voida katsoa tuovan mitään lisäarvoa itse säännökseen, koska on selvää että ne kulut, jotka aiheutuvat etätulkkauksen käyttämisestä ovat sellaisia, joita ei voida välttää, ja ne näin ollen ovat välttämättömiä etätulkkauksen onnistumiselle. Sana välttämättömyys tässä yhteydessä tuo mukanaan ajatuksen, että palvelun käyttäjän vastuulle voisi jäädä kulut, joita ei katsottaisikaan välttämättömiksi, mikä olisi selvästi vastoin perusteluissa lausuttua. Lisäksi ehdotamme, että 5 :ään kirjoitetaan oikeus, toisin sanoen ne edellytykset, milloin henkilö on oikeutettu saamaan etätulkkausta ja samalla siirretään 8 :n perusteluissa esitetyt tarpeellisuuden arviointia ja hyötyä koskevat kohdat 5 :n perusteluihin. Nyt etätulkkauksen järjestäminen jää perusteluiden ja Kansaneläkelaitoksen harkinnan varaan. Asiakkaan yksilölliset tarpeet tulee ottaa huomioon myös etätulkkauksessa ja antaa hänelle mahdollisuus valita joko etätulkkaus tai lähitulkkaus. Etätulkkauksen tarpeen ja siinä tarvittavien laitteiden asiantuntijaselvityksiin ei yksityiskohtaisissa perusteluissa mainituilla tahoilla välttämättä ole riittävää asiantuntemusta. Perusteluissa tulisikin mainita useampia tahoja asiantuntijoina. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi tulkkivälitykset, tulkkipalvelun tuottajat ja asiakasjärjestöt. 9 Toimeenpano Ehdotamme, että 1 momentin osalta perusteluissa tuodaan konkreettisemmin esille esimerkkejä, miten sosiaali- ja terveysministeriön olisi kehitettävä tulkkauspalvelua ja miten seurantaa voitaisiin toteuttaa. Kehittämistyössä pitäisi YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen mukaisesti olla mukana myös tulkkipalvelun käyttäjiä. 10 Tulkkauspalvelujen järjestäminen Säännöksen 1 momentin toinen lause tuntuu epäjohdonmukaiselta. On luultavasti hyvin hankalaa valita edullisin vaihtoehto ja samalla pystyä ottamaan huomioon asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Ehdotamme lauseelle seuraavanlaista muotoilua: Kansaneläkelaitoksen tulee järjestää tulkkauspalvelut kokonaistaloudellisesti kestävästi ottaen kuitenkin samalla huomioon asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Tämä vastaa paremmin myös perusteluiden sisältöä. Ehdotamme, että 2 momentin toiselle lauseelle muotoilua: Vaativissa ja/tai pitkäkestoisissa tulkkaustilanteissa on palvelu järjestettävä siten, että käytettävissä on kaksi tulkkia. Perusteluissa olisi hyvä tuoda esille, että tulkkaus on aina vaativaa silloin, kun se on pitkäkestoista, mutta se voi olla vaativaa lyhytkestoisenakin.

6 LAUSUNTO 6(8) Jos lakiin ei tule mainintaa tulkkien pätevyydestä eikä tulkkirekisteristä, tulisi tulkkien pätevyys kuitenkin olla kilpailutuksessa kriteerinä. Asia pitäisi vähintään mainita yksityiskohtaisissa perusteluissa. 13 Tulkkauspalvelujen hakeminen ja puhevallan käyttö Koska säännöksen 2 momentissa ei edellytetä, että puhevaltaa käyttävän henkilön olisi oltava asiakkaan lähiomainen, ehdotamme että momentti kirjoitetaan selkeyden vuoksi lyhyempään muotoon. Lisäksi tulisi lisätä asiakkaalta saatu valtuutus. Ehdotamme muotoilua: Jos henkilö sairauden, vanhuuden tai muun sellaisen syyn takia ei pysty itse hakemaan tulkkauspalvelua tai muutoin huolehtimaan oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, voi asiakkaasta pääasiallisesti huolta pitänyt Kansaneläkelaitoksen hyväksymä henkilö valtuutuksen asiakkaalta saatuaan käyttää puhevaltaa tulkkauspalvelua koskevassa asiassa. 14 Tulkkauspalvelun saantiedellytysten selvittäminen Säännöksen 2 momentissa edellytetään sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntijan lausuntoa mm. henkilön käyttämistä kommunikaatiokeinoista tai siitä, hyötyykö henkilö tulkkauspalvelusta. Tulkkaustarve on yksilöllinen ja riippuu henkilön elämäntilanteesta. Tulkkipalvelua voi käyttää monenlaisissa tilanteissa, joissa fyysiset ja akustiset olot vaihtelevat paljon ja siten ulkopuolisen, tulkkipalvelua pinnallisesti tuntevan henkilön on erittäin vaikea arvioida kenenkään tulkkipalvelun tarvetta. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on hyvin harvoin riittävästi tietoa ja taitoa, jotta pystyisivät arvioimaan yksilön kommunikaatiomenetelmätaitoja. Asiantuntijuutta pitäisi tässä määritellä laajemmin ja mainita esimerkiksi järjestöjen kuntoutusohjaajat, tulkit, tulkkipalvelun tuottajat jne. Ulkomaan matkalle tulkkia anottaessa pitäisi riittää, että asiakas toimittaa tiedon matkan kohteesta, matkan ajasta ja mahdollisesta ohjelmasta. Tulkkivälityksen tai tulkkipalvelun tuottajan tulee selvittää tulkkauksen kulut ko. matkan ajalta ja toimittaa tiedot Kansaneläkelaitokselle. Tulkkipalvelu on tulkin käyttäjälle maksutonta eikä hänen tule joutua selvittämään palvelusta aiheutuvia kuluja. Ensisijaisesti asiakkaan tulee toimittaa päätöstä varten tarvittavat tiedot. Tämän vuoksi Kansaneläkelaitoksen velvollisuus olisi ohjata ja neuvoa asiakkaita riittävästi, jotta oikeat asiakirjat toimitetaan hakemuksen liitteenä ja että hakemukset on oikein täytetty. Ohjauksessa ja neuvonnassa Kansaneläkelaitoksen tulee ottaa huomioon asiakkaan käyttämä kieli tai kommunikaatiomenetelmä. Jos Kansaneläkelaitos hankkii tietoja viran puolesta, on asiakkaalle kerrottava, mitä tietoja hänestä on hankittu ja hänellä on oltava oikeus nähdä itseään koskeva aineisto. Lisäksi haluamme kiinnittää huomiota, että 2 :n mukaan tulkkauspalvelu on palvelunkäyttäjille maksutonta. Jotta tämä voisi käytännössä toteutua, mielestämme ei voida edellyttää, että asiakas itse maksaisi kulut, jotka syntyvät palvelun saannin edellytyksenä olevien selvitysten hankkimisesta. 15 Tulkkauspalvelua koskeva päätös Koska kirjallinen päätös on annettava sekä myönteisestä että kielteisestä päätöksestä, ehdotamme että säännöksen 1 momentin ensimmäisessä lauseessa ei tahattomasti rajattaisi kielteistä päätöstä tämän velvollisuuden ulkopuolelle. Lisäksi ehdotamme 2 momentin osalta, että päätös tulisi tehdä pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaksi ja vain perustellusta syystä määräajaksi.

7 LAUSUNTO 7(8) Tämä vastaa paremmin myös perusteluiden sisältöä ja on oikeusturvan ja heikomman suojan periaatteen kannalta perustellumpi ratkaisu. 18 Valitusaika ja valituksen myöhästyminen Perusteluiden mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti. Tämän tulisi näkyä myös itse säännöksestä. Lisäksi ehdotamme, että 3 momentin painavista syistä kirjoitetaan joitakin esimerkkejä perusteluihin. 19 Itseoikaisu Lähtökohtaisesti pidämme itseoikaisua hyvänä asiana, joka mahdollistaa kevennetyn menettelyn muutoksenhaun alussa. Olemme kuitenkin huolestuneita ehdotetuista määräajoista, joiden soveltaminen voi johtaa kielteisen päätöksen saaneen kannalta hyvin kohtuuttomaan tilanteeseen (ensiksi hakijan 30 päivän valitusaika, jonka päälle vielä mahdollisesti 60 päivän Kansaneläkelaitoksen käsittelyaika). Tulkkipalvelussa on kysymys vammaisen henkilön oikeudesta osallistua kommunikaatiotilanteisiin muiden kanssa yhdenvertaisella tavalla. Täysimääräinen yhteiskunnan jäsenenä toimiminen ei voi onnistua ilman mahdollisuutta viestien vastaanottamiseen ja välittämiseen. Kyseessä olevan säännöksen kaltainen päätöksenteko tulisi saattaa päätökseen enemminkin kiireellisessä menettelyssä. Päätöksenteon tai lain soveltamisen virheellisyyksiä ei inhimillisistä syistä voida etukäteen kokonaisuudessaan estää. Pahimmassa tapauksessa kielteisen päätöksen saanut asiakas joutuu odottamaan päivää ennen kuin hänen valituksensa edes siirtyy Kelan ulkopuolisen muutoksenhakulautakunnan käsittelyyn. Kun vielä otetaan huomioon Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan kohtuuttoman pitkät käsittelyajat, ei perustuslain 21 :n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellyttämä viivytyksetön asian käsittely voi käytännössä toteutua. Ehdotamme, että säännöksen määräaikoja muutetaan siten, että Kansaneläkelaitoksen on (jollei se pysty itse tekemään oikaisua) 20 päivän kuluessa saatuaan tiedon valituskirjelmästä toimitettava se ja lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi (lisäselvityksen osalta viimeistään 40 päivän kuluttua saatuaan tiedon valituskirjelmästä). Ehdotamme, että 20 :n ja 21 :n keskinäinen järjestys muutetaan toisin päin selkeämmän asiayhteyden vuoksi. 21 Lainvoimaisen päätöksen oikaisu Säännöstä olisi kokonaisuudessaan syytä tarkistaa. Mielestämme se on tällä hetkellä vaikeaselkoinen. Yksinkertaisempaa olisi säätää, että Kansaneläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen, jos uutta selvitystä ilmenee tämän lain mukaisessa asiassa, jossa Kansaneläkelaitos on aiemmin antanut lainvoiman saavuttaneen kielteisen päätöksen. Lisäksi käsittääksemme 8 :n 1 momentti edellyttää, että Kansaneläkelaitos korvaa aina etäyhteyden käytöstä aiheutuvat välttämättömät kustannukset. Luonnoksen 21 :n mukaan näyttäisi siltä, että Kansaneläkelaitos voisi sittenkin joissain tilanteissa evätä etäyhteyden käytöstä aiheutuvien välttämättömien kustannusten korvaamisen. Näin ollen, pitäisikö 21 :ssä lukea aiheutuneiden sijasta aiheutuvat kustannukset tai pikemminkin Kansaneläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn etätulkkauksen?

8 LAUSUNTO 8(8) 22 Päätöksen poistaminen Säännökset 22 ja 20 vastaavat useita jo voimassa olevia säännöksiä koskien Kansaneläkelaitoksen päätöksiä. Siitä huolimatta mielestämme perusteluissa olisi hyvä tuoda esille painokkaammin, miksi 20 :ssä edellytetään selvyyttä ja miksi 22 :ssä sitä ei edellytetä, miksi menettelyvirhettä ei ole mainittu 22 :n osalta ja mitä eroa on ilmeisen väärällä lain soveltamisella ja ilmeisesti lain vastaisuudella? Muutoinkin ylipäätään perusteluissa olisi hyvä avata itse sääntelyä, sen alkuperää ja tarkoitusta, eikä vain tyytyä toistamaan laista jo ilmenevää säännöksen sisältöä. 23 ja 24 Oikeus tietojen saamiseen ja tietojen luovuttamiseen Pidämme hyvänä, että salassapitoon liittyvät säännökset käydään läpi tietosuojavaltuutetun kanssa. Säännöksen keskeneräisyydestä huolimatta nostamme esille muutaman seikan. Perusteluissa olisi hyvä selventää välttämättömyyden sisältöä. Tällä hetkellä välttämättömyys on paikoin perusteluissa korvattu sanaparilla on tarpeen. Mielestämme ne eivät kuitenkaan aivan vastaa toisiaan. Säännöksen viimeisessä momentissa muutetaan säännöksen kirjoitustyyliä ja asetetaan Kansaneläkelaitokselle annetavan oikeuden sijaan velvoite välitystä hoitaville palveluntuottajille sekä tulkkauspalvelun tuottajille. Ehdotamme, että viimeinenkin momentti säädetään Kansaneläkelaitoksen oikeuden muotoon; tämä vastaisi paremmin myös säännöksen otsikkoa. Tässä pykälässä tulee tarkoin määritellä ne tiedot, joihin Kansaneläkelaitoksella tai muutoksenhakuelimellä on oikeus saada. Tiedot tulee rajata selkeästi niihin, jotka vaikuttavat tulkkipalvelupäätöksen saamiseen tai tulkkaustilanteeseen. Esimerkiksi henkilön työkyvyllä, terveydentilalla tai kuntoutuksella ja muilla etuuksilla ei ole merkitystä tulkkipalvelupäätöksen saamiselle. Kuuloliitto ry Eeva Härkänen Järjestöjohtaja Lisätietoja: Projektilakimies Pamela Sarasmo, puh , sähköposti: Suunnittelija Sirpa Laurén, sähköposti: