ROUKKULIN ERITASOLIITTYMÄ MYNÄMÄEN ERITASOLIITTYMÄ KAITARAISTEN ERITASOLIITTYMÄ. (kuvassa vaihtoehto B) Hirvialikulku. Vaihtoehtoiset linjaukset

Transkriptio

1 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 9$,+72(+'27 21 Hirvialikulku Vaihtoehtoiset linjaukset KS. MYNÄMÄEN ERITASOLIITTYMÄN VAIHTOEHDOT ROUKKULIN ERITASOLIITTYMÄ Nykyinen ohituskaista MYNÄMÄEN ERITASOLIITTYMÄ Uusi tiejärjestely Uusi tiejärjestely Uusi kevyen liikenteen väylä Uusi kevyen liikenteen väylä Eritasoliittymä KS. KAITARAISTEN VAIHTOEHDOT Eritasoliittymä Silta Linja-autopysäkki Silta Riista-aita Linja-autopysäkki Riista-aita KAITARAISTEN ERITASOLIITTYMÄ (kuvassa vaihtoehto B) 0 500m 1km Kuva 17. Tieverkko vaihtoehdossa 1. Liittyy Raisio-Nousiainen yleissuunnitelmaan

2 22 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma Vaihtoehto A Vaihtoehto A Vaihtoehto A Vaihtoehto B Vaihtoehto B Kuva 20. Kaitaraisten vaihtoehto A pohjoiseen päin. Kuva 18. Mynämäen eritasoliittymävaihtoehdot A ja B pohjoiseen päin. Kuva 19. Mynämäen eritasoliittymävaihtoehdot A ja B etelään päin.

3 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 23 Vaihtoehto A Vaihtoehto B Vaihtoehto B Kuva 21. Kaitaraisten vaihtoehto A itään päin. Kuva 22. Kaitaraisten eritasoliittymävaihtoehto B pohjoiseen päin. Kuva 23. Kaitaraisten eritasoliittymävaihtoehto B itään päin.

4 24 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma Joukkoliikenteen järjestelyt Linja-autopysäkkien määrä ja sijoittuminen pysyvät suunnilleen ennallaan. Linja-autopysäkkejä rakennetaan alikulkujen ja eritasoliittymien yhteyteen. Valtatien varteen tulisi yhteensä seitsemän pysäkkiparia. Liityntäpysäköinnin kannalta edullisin paikka sijaitsee Mynämäen keskustaajaman eteläpuolella nykyisten Kankareentien ja Mahliontien liittymien väliin suunniteltujen pysäkkien yhteydessä. Liittymät katkaistaan ja niiden väliin rakennetaan alikulku, joiden yhteyteen tulee pysäkit. Toimiva liityntäpysäköinti edellyttää, että alueelle tehdään riittävä määrä autojen pysäköintipaikkoja ja pyörille runkolukituksen mahdollistavaa pyöräpysäköintipaikkoja. Pysäköintipaikkojen toteuttamisessa voitaneen hyödyntää nykyisiä katupohjia. Vaihtoehto Kuva 24. Roukkulin eritasoliittymävaihtoehto etelään päin. Vaihtoehto Kuva 25. Roukkulin eritasoliittymävaihtoehto pohjoiseen päin Kevyen liikenteen järjestelyt Kevyt liikenne siirretään valtatieltä omille kevyen liikenteen väylille ja vähäliikenteiselle rinnakkaistieverkolle. Nykyistä kevyen liikenteen verkkoa täydennetään rakentamalla sekä erillistä kevyen liikenteen väylää että yksityisteitä. Vaihtoehto 1 sisältää uutta kevyen liikenteen väylää Kivistöntiellä suunnilleen Mynämäen ja Nousiaisten rajalle, Roukkulin uuden tieyhteyden varressa, Vanhan Turuntien varressa Asematien liittymästä Roukkulin uuden tieyhteyden liittymään sekä nykyisten Kaitaraistentien ja Mynämäentien varressa Nousiaisista Kurjenmäkeen Vasonmetsäntien liittymään asti. Linja-autopysäkkien parantamisen yhteydessä varmistetaan myös, että kevyen liikenteen yhteydet pysäkeille ovat kunnossa. Kevyt liikenne risteää valtatietä alikulkujen ja siltojen kautta. Suunnittelualueella valtatien risteämispaikkoja on yhteensä 11. Mynämäen keskustaajaman kohdalla Roukkulista pohjoiseen risteämispaikkoja on kuusi, Roukkulin ja Kaitaraisten välillä kaksi ja Kaitaraisissa kolme. Lisäksi Roukkulin uuden tieyhteyden poikki rakennetaan kaksi alikulkua. Vaihtoehdon 1 kevyen liikenteen verkko ja bussipysäkkien paikat on esitetty kuvassa 26.

5 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 9$,+72(+'27 25 ROUKKULIN ERITASOLIITTYMÄ MYNÄMÄEN ERITASOLIITTYMÄ Nykyinen kevyen liikenteen väylä Nykyinen kevyen liikenteen väylä Kevyt liikenne Kevyt liikenne rinnakkaistieverkolla rinnakkaistieverkolla Uusi kevyen liikenteen väylä Uusi kevyen liikenteen väylä Silta Silta Linja-autopysäkki Linja-autopysäkki KAITARAISTEN ERITASOLIITTYMÄ (kuvassa vaihtoehto B) 0 500m 1km Kuva 26. Kevyen liikenteen verkko vaihtoehdossa 1. Liittyy Raisio-Nousiainen yleissuunnitelmaan

6 26 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma Liikenteen hallinta Vaihtoehdossa 1 suunnittelualue kuuluu liikenteen hallinnan toimintaympäristöön TY1 (moottoriväylät). Liikenteen hallinnan osalta tavoitetilanteessa on toteutettu seuraavat toimenpiteet: sään, kelin ja liikenteen seuranta kelitiedotus liikennehäiriötiedotus ajantasainen liikennetilannetiedotus ajantasainen nopeusrajoitusjärjestelmä. Vaihtuva nopeusrajoitusjärjestelmä suunnitellaan pääosin sää- ja kelitilanteen mukaan ohjattavaksi kuten vaihtoehdossa 0+. Hiljaisen liikenteen ja hyvän sään aikaan nopeusrajoituksena voidaan käyttää mahdollisesti 120 km/h. Jokaiseen eritasoliittymään toteutetaan liikenteen ja kelin seurantakamerat ja kuhunkin eritasoliittymäväliin LAMpiste. Suunnittelualueen päissä sekä eritasoliittymien liittymisrampeilla ja eritasoliittymän jälkeen on vaihtuvat nopeusrajoitusmerkit. Kaitaraisen kohdalle toteutetaan uusi tiesääasema. Keli- ja liikennehäiriötiedotusta varten suunnittelualueen päissä on tienvarteen asennettavat varoitusmerkin ja tekstillisen tiedotustaulun yhdistelmät. Muut liikenteen hallinnan peruspalvelut toteutetaan kuten vaihtoehdossa Sillat Vaihtoehto 1 sisältää kymmenen kokonaan uutta siltaa. Näistä kolme on eritasoliittymien risteyssiltoja Kaitaraisten, Roukkulin ja Mynämäen kohdilla ja viisi valtatien 8 alikulkuja Hannankallion, Kurjenmäen, Puolimatkan, Asematien ja Vihtamäentien kohdilla. Kaikki vaihtoehdon 1 sillat mitoitetaan 4,6 metrin alikulkukorkeudelle. Puolimatkan alikulku toteutetaan riistasiltana. Lisäksi Roukkulin uuden tieyhteyden poikki rakennetaan kaksi kevyen liikenteen alikulkua. Uusien siltojen lisäksi nykyinen Laihoistentien yksityistien puurakenteinen silta Fatijoen yli puretaan ja korvataan uudella putkisillalla sekä nykyistä valtatien 8 siltaa Fatijoen yli levennetään. Rantatien ja Lankkeistentien nykyinen kevyen liikenteen alikulku puretaan ja tilalle rakennetaan täysikorkea, myös ajoneuvoliikenteen käytössä oleva alikulku. Vaihtoehtoisesti nykyinen kevyen liikenteen alikulku säilytetään. Valtatien 8 nykyinen silta Mynäjoen ylitse korvataan uudella sillalla. Nykyinen kevyen liikenteen alikulku Kirkkokadun (maantie 1950) ja Yläneentien (maantie 2020 liittymässä) puretaan Maaperäolosuhteet ja pohjanvahvistukset Maaperäolosuhteet Pohjasuhteet suunnittelualueella vaihtelevat kohtuullisen pienipiirteisesti. Suunnittelualueen eteläpäästä Kaitaraisten peltoaukean pohjoisreunaan pohjamaa on savea, lukuun ottamatta lyhyitä avokallio-osuuksia. Kaitaraisten peltoaukean pohjoisreunasta Roukkuliin pohjaolosuhteet vaihtelevat pienipiirteisesti avokallioalueista ja niitä reunustavista moreenialueista paikallisiin pehmeän pohjamaan saarekkeisiin. Roukkulista Mynämäen keskustaajaman kohdalle on laaja ja yhtenäinen pehmeän pohjamaan alue. Mynämäen keskustaajamasta suunnittelualueen pohjoispäähän pohjamaa on selvästi muuta suunnittelualuetta kantavampaa. Pohjamaa on tällä osuudella etupäässä hiekkaa tai moreenia. Pohjanvahvistukset Pehmeän pohjamaakerroksen ollessa ohut, korkeintaan noin neljän metrin paksuinen, pohjanvahvistuksena käytetään kaivamalla tehtävää massanvaihtoa. Paksumpien pehmeän pohjamaakerrosten alueella pohjanvahvistuksena käytetään matalilla penkereillä joko painuma-aikaa ja esikuormitusta tai vaihtoehtoisesti pilaristabilointia. Korkeat penkereet, esimerkiksi ylikulkusiltojen tulopenkereet, jouduttaneen tällaisilla alueilla perustamaan paalutetun pengerlaatan varaan. Pohjanvahvistustoimenpiteiden kohdistuminen ja laajuus tarkentuvat vuoden 2008 aikana laadittavassa yleissuunnitelmassa. Silloin käytössä on nykyistä enemmän tietoa alueen maaperäolosuhteista. 2.4 Aikaisemmin tutkitut vaihtoehdot ja niiden karsimisperusteet Tutkitut vaihtoehdot Vuoden 1990 pääsuuntaselvityksessä tutkittiin valtatien 8 parantamista moottoritietasoisena Raision ja Mynämäen välisellä jaksolla (kuva 27). Kuva 27. Vuoden 1990 pääsuuntaselvityksessä tutkitut moottoritielinjaukset. Eri vaihtoehtojen ominaisuudet ja vaikutukset ovat pääsuuntaselvityksen mukaan seuraavat: Tie rakennetaan nykyisen tien paikalle (VE 1A). Rinnakkaistie on kokoojatieluokkainen ja sen liikennemäärä on pieni. Tiealue levenee ja ratkaisuista riippuen myös olemassa olevia asuinkiinteistöjä/rakennuksia joudutaan lunastamaan. Kuntien ja keskusten sisäiset yhteydet paranevat eritasoliittymien ansiosta. Tien yhdyskuntarakennetta jakava vaikutus kuitenkin säilyy jokseenkin ennallaan. Yksityistieliittymiä joudutaan karsimaan. Pohjavesien suojaus voidaan toteuttaa koko jaksolla suojausta edellyttäville alueille Tien rakentaminen uuteen väyläkäytävään on helpompaa ja halvempaa kuin nykyisen tien kohdalle Nykyisen tien kohdalle rakentaminen vaatii erityisjärjestelyjä työnaikaisen liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja pohjavettä haittaavien riskien välttämisen takia. Tie rakennetaan pohjoisosissa nykyisen paikalle, mutta Marjamäen ja Maskun välinen osuus on uudessa maastokäytävässä, jonka kohdalla nykyinen valtatie jää korkealuokkaiseksi rinnakkaistieksi (VE 1B). Tiealue levenee ja ratkaisuista riippuen myös olemassa olevia asuinkiinteistöjä/rakennuksia joudutaan lunastamaan. Kuntien ja keskusten sisäiset yhteydet paranevat eritasoliittymien ansiosta. Tien yhdyskuntarakennetta jakava vaikutus kuitenkin säilyy jokseenkin ennallaan. Yksityistieliittymiä joudutaan karsimaan. Pohjavesien suojaus voidaan toteuttaa alueille, joilla uusi tie sijoittuu nykyisen tien väyläkäytävään. Nykyisen tien kohdalle rakentaminen vaatii erityisjärjestelyjä työnaikaisen liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja pohjavettä haittaavien riskien välttämisen takia. Tie rakennetaan Marjamäen ja Maskun sekä Maskun ja Nousiaisten välillä uuteen maastokäytävään, jonka kohdalla nykyinen valtatie jää korkealuokkaiseksi rinnakkaistieksi (VE 1C).

7 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 27 Itäisen kiertolinja mahdollistaa Maskun keskustan kehittämisen yhtenäiseksi. Sijoittuu pääosin peltomaiseman reunavyöhykkeelle, mutta on kuitenkin kulttuurimaiseman kannalta huono vaihtoehto. Kulkee vedenottamon ja sen lähisuojavyöhykkeen kautta. Pohjaveden suojauksia tehtäisiin vain Maskun kohdalla. Tie rakennetaan Marjamäestä Nousiaisten eteläpuolelle nykyisen tien kohdalle. Maskun ja Nousiaisten yhteydet jäävät nykyisen rinnakkaistieksi jäävän valtatien varaan. Uusi linjaus suuntautuu Nousiaisten eteläpuolelta Mietoisten kuntakeskuksen itäpuolitse ja Mynämäen länsipuolitse pohjoiseen (VE 3). Tiealue levenee ja ratkaisuista riippuen myös olemassa olevia asuinkiinteistöjä/rakennuksia joudutaan lunastamaan. Kuntien ja keskusten sisäiset yhteydet paranevat eritasoliittymien ansiosta. Tien yhdyskuntarakennetta jakava vaikutus kuitenkin säilyy jokseenkin ennallaan. Yksityistieliittymiä joudutaan karsimaan. Pohjavesien suojaus voidaan toteuttaa koko jaksolla suojausta edellyttäville alueille. Tien rakentaminen uuteen väyläkäytävään on helpompaa ja halvempaa kuin nykyisen tien kohdalle. Nykyisen tien kohdalle rakentaminen vaatii erityisjärjestelyjä työnaikaisen liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja pohjavettä haittaavien riskien välttämisen takia. Tie rakennetaan kokonaan uuteen maastokäytävään nykyisen valtatien jäädessä korkealuokkaiseksi rinnakkaistieksi. Edellyttää toteuttamista Marjamäestä Nousiaisten pohjoispuolelle yhtenä rakennusvaiheena (VE 2). Karsintaperustelut Pääsuuntaselvityksestä Turun Porin moottoriväylä välillä Raisio Mynämäki tehtiin vuonna 1991 hankepäätös, jossa toteuttamisvaihtoehdoksi valittiin vaihtoehto 1B. Valitun vaihtoehdon mukaisesti tie esitetään rakennettavaksi nykyiselle paikalleen YVA-menettelyn tarkasteluosuudella Nousiainen Mynämäki. Valtatietä suunnitellaan 4-kaistaisena moottoritienä, jonka mitoitusnopeus on 100 km/h. Hankepäätöksen mukaisessa vaihtoehdossa toteutetaan Nousiaisten ja Mynämäen välillä Kaitaraisen, Roukkulin ja Mynämäen eritasoliittymät, tosin Kaitaraisissa tutkitaan myös vaihtoehtoa, joka ei sisällä eritasoliittymää. Valtatielle tehdään riittävästi rinnakkaisteitä, jotta paikallinen liikenne voidaan erottaa pitkänmatkalaisesta liikenteestä. Hankepäätöksen jälkeen alueen maankäyttö ja yhdyskuntarakenne on kehittynyt valtatiehen tukeutuen. Yleisistä teistä annettu laki velvoittaa hankkeesta vastaavan perustamaan tien suunnittelun maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaan, jossa tien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Suunnittelualueen kaavat vastaavat hankepäätöksen mukaista ratkaisua siten, että valtatie on nykyisellä paikallaan. Valtatien varteen on kaavoitettu pienteollisuustontteja ja näkyvyydestä hyötyviä muita toimintoja, joille ei ole haittaa valtatien ympäristöhäiriöistä. Asutusta on ohjattu kaavoituksella muualle. Valtatie on esitetty hankepäätöksen mukaisesti voimassaolevassa Varsinais-Suomen seutukaavassa. Varsinais-Suomen maakuntakaavoitus etenee ja suunnittelualueella maakuntakaava on luonnosvaiheessa. Pohjavesisuojauksien toteuttaminen rinnakkaistieksi jäävälle nykyiselle tielle on epävarmaa. Edellyttää joka tapauksessa eritasoliittymän rakentamista Maskuun. Halkoo viljelymaisemia. Maskun ja Nousiaisten kuntakeskukset jäävät valtatiestä syrjään. Hajauttaa Maskun ja Nousiaisten yhdyskuntarakennetta. Nykyiselle tielle jää edelleen paljon liikennettä.

8 28 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 3.1 Tiensuunnittelu ja YVA-menettelyn liittyminen toisiinsa Tiensuunnitteluprosessi koostuu neljästä vaiheesta, joissa yhteenkytkentä YVA-menettelyyn tapahtuu pääosin yleissuunnitelmavaiheessa. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista päätöksen teon pohjaksi. YVA-menettely ei siis ole päätöksentekoprosessi. YVA-menettelyn päätyttyä Tiehallinto tekee päätöksen vaihtoehdosta, jonka pohjalta ryhdytään laatimaan maantielain mukaista yleissuunnitelmaa. YVA-menettelyssä esille tulleet vaikutukset huomioidaan, niitä täsmennetään ja pyritään lieventämään hankkeen jatkosuunnitteluvaiheissa (yleis- ja tiesuunnitelmissa). Alueidenkäytön suunnittelu Esiselvitys Yleissuunnittelu Tiesuunnittelu 3.2 YVA-menettelyn kuvaus YVA-ohjelmasta YVA-selostukseen Menettelyn ensimmäisessä vaiheessa laadittiin arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka valmistui talvella YVA-ohjelmassa esitettiin perustiedot hankkeesta, menetelmistä ja tiedotuksesta. Yhteysviranomaisena toimiva Lounais-Suomen ympäristökeskus kuulutti valmistuneesta YVA-ohjelmasta ja se asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Yhteysviranomainen kokosi ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antoi niiden perusteella oman lausuntonsa huhtikuussa Toisena päävaiheena tämän jälkeen aloitettiin varsinainen ympäristövaikutusten selvitys- ja arviointityö sekä vaihtoehtojen suunnittelu. Liikennejärjestelmäsuunnittelu Toteutusvaihe Rakennussuunnittelu ja rakentaminen Hoito ja ylläpito Suunnittelun käynnistäminen Hyväksyminen Hyväksyminen Vastaanotto YVA Kuva 28. YVA-menettelyn liittyminen tiesuunnittelun kokonaisuuteen. Vaikutusten arviointi Vaikutusten seuranta Arviointityön tulokset on koottu tähän arviointiselostukseen (YVA-selostus). Selostuksessa esitetään eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vaihtoehtojen vertailu, arvioinnissa käytetty aineisto lähdeviitteineen, arviointimenetelmät sekä yhteenveto arviointityöstä. Ympäristövaikutusten arviointityön yhteydessä on laadittu tekninen tarkastelu eri vaihtoehdoista, joissa esitetään hankkeen liikennetekniset ratkaisut yleispiirteisellä tarkkuudella. Suunnittelutyö tarkentuu seuraavassa suunnitteluvaiheessa eli yleissuunnitelmassa. Arviointiselostuksen valmistumisesta tiedotetaan alueen lehdissä ja selostus asetetaan nähtäville keväällä Nähtävillä oloaikana viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaisena toimivalle Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Yhteysviranomainen kokoaa arviointiselostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävillä olon päättymisestä. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon myöhemmässä päätöksenteossa, suunnittelussa ja lupaharkinnassa. Yleissuunnitelman laatiminen ja päätöksenteko YVA-menettelyn jälkeen YVA-menettelyn jälkeen suunnittelu jatkuu maantielain mukaisen yleissuunnitelman laatimisella. Tavoitteena on, että ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten käsittelyn jälkeen Tiehallinto valitsee vaihtoehdon, josta laaditaan yleissuunnitelma. Lausunnoissa ja muistutuksissa lausutut asiat pyritään mahdollisimman pitkälle ottamaan huomioon yleissuunnitelmaa laadittaessa. Tämä huomioon ottaminen kirjataan myös yleissuunnitelmaraporttiin. Yleissuunnitelma on maantielain mukainen suunnitelma, joka edellyttää viranomaisen hyväksymisen. Tiehallinto käsittelee yleissuunnitelman ja tekee siitä hyväksymispäätöksen. Jos kunta, maakunnan liitto tai alueellinen ympäristökeskus on suunnitelman olennaisista kohdista eri mieltä Tiehallinnon kanssa, siirretään asia liikenne- ja viestintäministeriön ratkaistavaksi. Erityisestä syystä voi Tiehallinto muutoinkin siirtää hyväksymispäätöksen ministeriön ratkaistavaksi. Menettely on se, että Turun tiepiiri laatii hyväksymispäätösesityksen Tiehallinnon keskushallinnolle saatuaan sidosryhmien lausunnot yleissuunnitelmaraportista. Tiehallinnon keskushallinto käsittelee päätösesityksen. Hyväksymispäätös siihen liittyvine asiakirjoineen lähetetään kuntaan, joka laittaa sen nähtäville. Samaan aikaan lausunnonantajille ja tarvittaessa muillekin viranomaisille sekä muistutuksen jättäneille lähetetään ilmoitus hyväksymispäätöksestä. Hyväksymispäätös saa lainvoiman, jollei siitä valitusajan kuluessa ole tehty valitusta. Hyväksytty yleissuunnitelma on lähtökohtana ja ohjeena tiesuunnitelmaa laadittaessa. Yleissuunnitelman hyväksymispäätös raukeaa, ellei tiesuunnitelman laatimista ole aloitettu kahdeksan vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona hankkeesta yleissuunnitelma on hyväksytty. Yleissuunnitelman hyväksymispäätösesityksessä käsitellään kaikki tiehankkeen merkittävät periaatteet. Hyväksymispäätöksessä tehdään päätös tien yleispiirteisestä linjauksesta ja tiejärjestelyjen periaatteista kuten esimerkiksi eritasoliittymien paikat. Edelleen päätetään, tuleeko tiestä moottoritie, moottoriliikennetie tai esimerkiksi sekaliikennetie sekä tien leveys ajoratojen ja kaistojen määrätarkkuudella. On hyvä huomata, että yleissuunnitelman perusteella ei päätetä muun muassa yksityistiejärjestelyistä, liittymien kaistajärjestelyistä, teiden tarkoista poikkileikkausmitoista, meluntorjunnasta, kevyen liikenteen väylistä, pysäkkien sijainnista ja pysäkkijärjestelyistä tai ympäristön hoidon periaatteista. Näiden osalta päätökset tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä.

9 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 29 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 3.3 Arviointiohjelmasta esitettyjen lausuntojen ja mielipiteiden huomioon otto Yhteysviranomaisena toimiva Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi lausuntonsa YVA-ohjelmasta Lausunnossa on otettu huomioon YVA-ohjelmasta annetut mielipiteet, muistutukset ja lausunnot. Lausuntoja jätettiin yhteysviranomaiselle seitsemän ja mielipiteitä kolme. Yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa asetuksessa esitettyjen arviointiohjelman sisällöllisten vaatimusten toteutumista. Yhteenvetona yhteysviranomainen toteaa, että pienehköt täsmennykset huomioiden arviointiohjelma kattaa keskeiset YVA-menettelyssä selvitettävät sekä lausunnoissa ja mielipiteissä esille tulleet asiat. Osallistumisen järjestäminen on arviointiohjelmassa suunniteltu vuorovaikutteiseksi YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. Yhteysviranomainen toteaa lausunnossaan tutkittavista vaihtoehdoista, että ne perustuvat pääsuuntaselvityksestä Turun Porin moottoriväylä välillä Raisio Mynämäki vuonna 1991 tehtyyn hankepäätökseen. Suunnittelu perustuu myös yleisistä teistä annetun lain mukaisesti ollut perustettava maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin kaavoihin, jossa tien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Hankkeen vaihtoehtoisten linjausten tarkastelulle ei ole edellytyksiä ja hankkeen vaihtoehdot on katsottava riittäviksi. Esitetyt arviointiohjelman sisällön tarkistustarpeet ja muut huomioon otettavat asiat yhteysviranomaisen lausunnossa olivat: Rinnakkaistieverkko ja risteävien teiden järjestelyt jäävät suunnittelutarkkuuden vuoksi jonkin verran avoimiksi. Selkeään esittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Hankkeen sijoittamisen edellyttämä maa-alueen tarve tulee arvioida. Hankkeen toteuttamisen edellyttämiin lupatarpeisiin tulee edelleen kiinnittää huomiota. Ne tulisi esittää yksilöidysti. Huomioon tulee ottaa tarpeen mukaan myös luonnonsuojelulain 49 :n mukainen lupa poiketa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellosta. Tarkastelualueet kullekin vaikutustekijälle olisi suotavaa esittää erikseen ja tuoda esille myös rajauksiin liittyvät epävarmuudet. Maisemaan hyvin soveltuvien ratkaisujen löytämiseksi on tarpeen selvittää sekä valtatien alittavat että ylittävät eritasoliittymäjärjestelyt ja näiden vaikutus maisemaan havainnollisesti. Muinaisjäännöksiä koskevat arkeologiset selvitykset on tarpeen tehdä myös rinnakkaistieynnä muut järjestelyt huomioon ottaen riittävän laajasti. Tien käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuvat riskit Hiivaniityn pohjavesialueen veden laadulle sekä muodostuvan pohjaveden määrälle ja virtausolosuhteille tulee esittää. Kemikaalikuljetuksiin liittyvät riskit tulee ottaa huomioon. Arviointiin liittyvät epävarmuudet ja haittojen torjuntatoimenpiteet tulee esittää. Vaikutusten arvioinnissa on tärkeää havainnollistaa ympäristön nykytilaa ja selvitettäviä vaikutuksia sekä niiden kohdistumista kartta- ja kuvamateriaalilla. Arviointiselostukseen tulee sisällyttää seurantaohjelma. Arviointiselostuksessa on vastattava keskeisiin lausunnoissa ja mielipiteissä esille nousseisiin asioihin. Yhteysviranomaisen lausunto on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Yhteysviranomaisen lausunto ja sen taustalla olevat lausunnot sekä mielipiteet on käsitelty sekä hanke- että ohjausryhmässä. Kokouksissa käytiin läpi näiden edellyttämät toimenpiteet. Kaikkiin yhteysviranomaisen lausunnossa esitettyihin täsmennyksiin on voitu vastata tässä YVA-selostuksessa, kuitenkin alustavan yleissuunnitelman suunnittelutarkkuus huomioiden. Seuraavassa on kuvattu, miten yhteisviranomaisen lausunnossa esiin nostamiin asioihin on reagoitu: Valtatiejärjestelyjen edellyttämät alustavat rinnakkaistieverkon toimenpidetarpeet esitetään suunnitelmakuvilla. On hyvä muistaa, että rinnakkaistieverkon järjestelyt tulevat merkittävästi tarkentumaan yleis- ja tiesuunnitteluvaiheissa. Hankkeen sijoittamisen edellyttämä maa-alueen tarve esitetään karkealla tasolla. Hankkeen edellyttämät lupatarpeet esitetään yksilöidysti. Liito-oravainventointi tehtiin kevään 2007 aikana ja luonnonsuojelulain 49 :n mukainen hävittämis- ja heikentämiskielto huomioidaan, mikäli tarvetta ilmenee. Vaikutusaluerajausta täsmennetään arviointiselostuksessa eri vaikutustekijöiden osalta. Arvioitiin liittyvät epävarmuustekijät on kuvattu raportissa. Maisemaan hyvin soveltuvia eritasoliittymäratkaisuja on etsitty vaihtoehtotarkastelujen avulla. Vaihtoehtoja havainnollistetaan yhteensä 10:llä valokuvasovitetyyppisellä havainnekuvalla. Tiehallinto tilasi Turun maakuntamuseolta muinaisjäännöksiä koskevan arkeologisen selvityksen. Selvitys tehtiin syksyn 2007 aikana ja se kattaa myös rinnakkaisverkon. Tien käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuvia riskejä Hiivaniityn pohjavesialueen veden laadulle sekä muodostuvan pohjaveden määrälle ja virtausolosuhteille on arvioitu asiantuntijatyönä. Myös kemikaalikuljetuksiin liittyvät riskit on arvioitu vastaavasti. Tietoa kemikaalikuljetusten määrästä ei valitettavasti ole saatavilla. Raportissa esitetään haittojen torjuntatoimenpiteet ja arviointiin liittyvät epävarmuudet. Raportissa ympäristön nykytilaa ja selvitettäviä vaikutuksia sekä niiden kohdistumista havainnollistetaan kartta- ja kuvamateriaalilla. Arviointiselostus sisältää seurannan alustavan kuvauksen niiden asioiden osalta, jotka on katsottu niin merkittäviksi, että asiaa tulee seurata. Arviointiselostuksessa on pyritty vastaamaan kaikkiin keskeisiin lausunnoissa ja mielipiteissä esille nousseisiin asioihin. Kansalaisten mielipiteet Yhteysviranomaisen lausunnossa on koottu yhteen myös kansalaisten mielipiteet, joita saatiin nähtävilläoloaikana kolme. Muutamia kirjallisia palautteita saatiin myös yleisötilaisuuksissa ennen YVA-ohjelman nähtävilläoloa. Virallisen nähtävilläolon ohella suoraa palautetta saatiin melko vähän. YVA-selostuksen luonnosvaiheessa kirjallista palautetta annettiin edelleen vain muutamia. Palautteisiin luetaan myös keskustelut yleisötilaisuuksissa, joista tehtiin muistiinpanot. Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota erityisesti rinnakkaisteiden sijoittamiseen, risteysjärjestelyihin, meluun ja muihin ympäristöhäiriöihin sekä tien toteuttamisaikatauluun. Kansalaisten kokemuksia ja näkemyksiä on käsitelty myös luvussa 3.5 Osallis- tuminen ja vuoropuhelu sekä 6 Ihmisten elinolot, viihtyisyys ja terveys. Kansalaisten mielipiteet on käsitelty sekä hankeettä ohjausryhmässä. Voidaan todeta, että mielipiteissä esitetyt huomiot ovat pienehköjä ja ehdotukset ovat periaatteessa toteuttamiskelpoisia. Merkittävin vaikutus kansalaisten näkemyksillä oli se, että tutkittavaksi otettiin kaksi uutta eritasoliittymävaihtoehtoa Kaitaraisissa (tarkemmin 2.3 Vaihtoehto 1). Muutkin ehdotukset on tutkittu ja alustavan yleissuunnitelman ratkaisuissa näkyy kokonaisvaikutusten kannalta edullisin ratkaisu. Vuoropuhelu jatkuu yleissuunnitelmassa ja valittua ratkaisua voidaan edelleen muokata edullisemmaksi.

10 30 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma YMPARISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 3.4 Arvioinnin osapuolet ja arviointityöhön osallistuneet Hankevastaavana YVA-menettelyssä toimii Turun tiepiiri, jossa vastuuhenkilönä on Pekka Liimatainen. YVA-menettelyn yhteysviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus vastuuhenkilönään Seija Savo. YVA-menettelyn hankeryhmän muodostavat hankevastaavan, Nousiaisten kunnan, Mynämäen kunnan, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais-Suomen liiton, maanmittaustoimiston ja konsultin edustajat. Hankeryhmä kokoontui koko suunnittelutyön aikana 11 kertaa. Lisäksi suunnittelua varten muodostettiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä on valvoa ja ohjata työtä sekä hyväksyä tärkeimmät ratkaisut. Ohjausryhmä muodostui samoista tahoista kuin hankeryhmä. Lisäksi mukana on kuntien luottamushenkilöitä. Ohjausryhmä kokoontui YVA -menettelyn aikana kolme kertaa. Hankeryhmä Pekka Liimatainen Turun tiepiiri, puheenjohtaja Niina Jääskeläinen Turun tiepiiri Pirkkoliisa Heinonen Nousiaisten kunta Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitto Mika Raula/ Mynämäen kunta Mika Wallin Matti Mäensivu Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto YVA-menettelyn ja vuorovaikutuksen vastuu, vaikutukset ihmisten elinoloihin: ins. (AMK) Tiina Kähö ja FM Taina Klinga Vaikutukset luonnonoloihin: FM, biologi Esa Lammi (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy) Vaikutukset eläinten kulkureitteihin: FM Seija Väre Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin: FM, geologi Maija Aittola Vaikutukset maankäyttöön ja aluekehitykseen: FM Taina Klinga Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön: Maisema-arkkitehti Niina Meronen Ympäristöhäiriöt, melu: ins. (AMK) Anne Määttä ja tekn. yo. Siru Parviainen Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuu- Maija Ketola, Ins. Pekka Karhapää 3.5 Osallistuminen ja vuoropuhelu YVA-menettelystä, sen osapuolista ja tiedottamisesta on säädetty YVA-laissa (1994/468) ja asetuksessa (713/2006). Lain mukaan tiedottaminen käsittää yhteysviranomaisen tiedottamisen (kuulutukset ja nähtävillä olon). Päävaiheiden (arviointiohjelman ja arviointiselostuksen) valmistuttua yhteysviranomainen, Lounais-Suomen ympäristökeskus, kuuluttaa nähtävillä olosta. Kuulutus julkaistaan paikkakunnalla ilmestyvissä lehdissä. Nähtävilläoloaikoina arviointiohjelmasta oli mahdollisuus antaa kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja ympäristökeskukselle. Esittelytilaisuudet ja keskustelu Keskeisenä vuorovaikutusmenetelmänä hankkeessa toimivat yleisötilaisuudet, joissa on tiedotettu hankkeen etenemisestä sekä suunnitelmista ja vaikutuksista YVA-menettelyn eri vaiheissa. Yleisötilaisuuksissa on kerätty sekä suullista että kirjallista palautetta. Yleisötilaisuuksien ensimmäinen kierros (yksi tilaisuus Mynämäessä ja yksi Nousiaisissa) pidettiin tammikuussa Yleisöä oli paikalla Nousiaisissa noin 40 henkeä ja Mynämäellä noin 50 henkeä. Tilaisuuden pääsisältönä olivat tutkittavat vaihtoehdot ja YVA-ohjelman sisältö. Tilaisuuksissa esiteltiin koko suunnittelualueen asioita yleisesti ja keskitytettiin erityisesti kohdekunnan alueella olevaan suunnittelutilanteeseen. Tilaisuudessa pyrittiin kannustamaan osallistumiseen kertomalla, miksi osallistuminen on tärkeää ja kuinka sillä voi vaikuttaa suunnitteluun. Yhteysviranomainen kertoi yvan julkisesta käsittelystä ja esitteli vaiheet, joissa kansalaisten on mahdollista antaa mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Alustusten ohella yleisö sai esittää kysymyksiä ja kommentteja. Tilaisuuksien lopussa oli vapaata tutustumista esittelyaineistoon ja henkilökohtaista keskustelua suunnittelijoiden kanssa. Yleisesti voi todeta, että tilaisuuksissa käytiin erittäin rakentavaa ja tärkeää keskustelua. Eniten keskustelua herättäneitä teemoja olivat ohituskaistat, rinnakkaistiestö, maatalouden kuljetukset, kevyen liikenteen väylät, melu, joukkoliikenne ja liittymätyypit. Tilaisuudessa jaettiin palautelomakkeita, mutta kirjallista palautetta annettiin melko vähän tässä vaiheessa. Ohjausryhmä Toivo Javanainen Pekka Liimatainen Hannu Aavikko Elina Rinne Hannu Rämö Jouko Heikkilä Marja Kärkkäinen Seija Österberg Erkki Lehto Kari Mäkelä Pekka Myllymäki Turun tiepiiri, puheenjohtaja Turun tiepiiri Varsinais-Suomen liitto Nousiaisten kunta Nousiaisten kunta Nousiaisten kunta Mynämäen kunta Mynämäen kunta Mynämäen kunta Mynämäen kunta Mynämäen kunta Varsinainen vaikutusten arviointi- ja suunnittelutyö tehtiin konsulttityönä ja siitä on vastannut Sito Oy alikonsultteinaan Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ja Geotek Oy. Vaikutusten arvioinnista vastasi seuraava työryhmä: Kuva 29. Suunnittelijoiden ja osallisten keskustelut on tärkeitä molemmille osapuolille. Kuva 30. Alustavan yleissuunnitelmat ratkaisut ja niiden vaikutukset kiinnostivat yleisöä loka marraskuun 2007 esittelytilaisuuksissa.

11 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 31 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Toinen yleisötilaisuuskierros pidettiin YVA-selostuksen luonnosvaiheessa marraskuussa Tilaisuudessa esiteltiin luonnos alustavaksi yleissuunnitelmaksi ja vaihtoehtojen vaikutukset. Yleisöä oli paikalla Nousiaisissa noin 50 henkeä ja Mynämäellä noin 100 henkeä. Tilaisuuden pääsisältönä olivat alustavan yleissuunnitelman ratkaisut ja vaikutusarvioinnin tulokset. Yleisessä keskustelussa pohdittiin pitkälti samoja aiheita kuin YVA-ohjelmavaiheen yleisötilaisuuksissa. Erityisesti joukkoliikenneasioista keskusteltiin paljon. Tilaisuuksien henki oli sopuisa. Keskustelu oli monipuolista ja asioita pohdittiin useasta näkökulmasta. Tutkittaviin vaihtoehtoihin otettiin hyvin vähän kantaa kokonaisuutena. Ihmisiä kiinnosti ennemmin yksittäiset suunnitteluratkaisut. Vuoropuhelu jatkuu YVA-menettelyn jälkeen yleisja tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Yleissuunnitelmavaiheen viimeinen esittelykierros pidetään, kun yleissuunnitelmavaihe on niin pitkällä, että osallistujille voidaan esitellä lähes lopullinen yleissuunnitelman sisältö. Muu tiedottaminen Hankkeella on internet-sivut ( ), joilla esitellään hankkeen historiaa ja nykyistä suunnitteluprosessia, tutkittavia vaihtoehtoja, suunnitelmaluonnoksia, vaikutusselvityksiä sekä osallistumismahdollisuuksia ja saatua palautetta. Lisäksi sivuilla on hankkeen keskeisten osapuolten yhteystiedot ja mahdollisuus antaa palautetta. Lehdistötiedotteita on laadittu YVA-menettelyn päävaiheissa. Tiedotteet lähetettiin hankkeen vaikutusalueen paikallislehdille ja paikallisradioille sekä eri sidosryhmille. Hanke näkyi myös mediassa melko hyvin YVA-prosessin aikana. Tärkein paikallislehti Vakka-Suomen Sanomat kirjoitti useita artikkeleita suunnittelusta ja YVA-menettelyn esittelytilaisuuksista. Kuva 31. YVA-menettelyprossi ja vuorovaikutus.

12 32 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET JA VAIKUTUSALUEEN RAJAUS 4 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET JA VAIKUTUSALUEEN RAJAUS Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan tien rakentamisesta aiheutuvia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Yvassa (YVAasetus 2. luku 6 kohta 9a) arvioidaan hankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset, jotka kohdistuvat (YVA-laki 1. luku 2 ) seuraaviin kokonaisuuksiin eli vaikutusryhmiin: Vaikutukset maaperään, luonnonvarojen hyödyntämiseen, vesiin ja vesistöihin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin, joita tässä hankkeessa ovat vaikutukset kasvillisuuden ja eliöstön välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä luonnon monimuotoisuuden ja suojeluarvojen säilymiseen. Hanke vaikuttaa myös maaperään, luonnonvarojen hyödyntämiseen, vesiin ja vesistöihin. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, joita tässä hankkeessa ovat vaikutukset maankäyttöön, maa- ja metsätalouteen, asutukseen, virkistykseen, taajamakuvaan ja maisemaan sekä kulttuuriperintöön. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, joita tässä hankkeessa ovat melu ja päästöt sekä sosiaaliset vaikutukset. Vaikutusalueen yleispiirteinen rajaus on esitetty kuvassa 32. Alueen tarkempi rajaus vaikutustekijöittäin on esitetty raportin kohdissa Arvioinnin lähtökohtana toimii jokaisella vaikutusosa-alueella nykytilanneanalyysi. Arvioinnissa tarkastellaan, miten nykytilanne muuttuu, kun valtatien parantaminen ja siihen liittyvät muut toimenpiteet toteutetaan kunkin vaihtoehdon mukaisesti. analyysit esitetään kunkin vaikutusosa-alueen yhteydessä seuraavissa luvuissa. Erityistä huomiota saavat arvokkaiksi todetut kohteet. Myös Ihmisten elinolot, asutus ja maankäyttö on aina painopisteeltään tärkeä osa-alue, kun arvioidaan tiehankkeen kokonaisvaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että käytön aikaisia vaikutuksia. Lisäksi arvioidaan vaikutukset liikenteeseen ja talouteen. Hankkeen välilliset ja yhteisvaikutukset otetaan huomioon vaikutusten arvioinnissa. Ympäristövaikutusten laajuus ja merkitys vaihtelee vaikutuksen luonteesta johtuen. Yleisesti voidaan todeta, että valtatien 8 parantaminen tapahtuu nykyisen valtatien käytävässä ja välittömät vaikutukset ulottuvat pääasiassa tien lähialueelle. Eri ympäristövaikutukset kohdistuvat kuitenkin alueellisesti eri tavoin. Osa vaikutuksista on paikallisia, osa voi koskettaa laajoja valtakunnallisiakin kokonaisuuksia. Esimerkiksi vaikutukset yksittäisiin arkeologisiin kohteisiin ovat yleensä laajuudeltaan paikallisia, kun taas vaikutukset maankäyttöön, liikenteeseen ja ihmisten liikkumiseen ovat luonteeltaan laajempia. Välittömät vaikutukset ulottuvat laajimmillaan noin yhden kilometrin päähän tiestä. Kuva 32. Vaikutusalueet vaikutusryhmittäin. Vaikutusalueita on käsitelty tarkemmin kunkin vaikutusryhmän arvioinnin tuloksissa.