ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 114/05/1 Dnro Psy-2005-y-94 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 114/05/1 Dnro Psy-2005-y-94 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Koneellinen kullankaivu Jeagiloaivi Kultasarvi 5207/1a ja 5207/1b kaivospiirissä Jäkälä-Äytsin puron varrella, Inari Harri Rissanen, Kaisa Särkelä ja Kai Rantanen LEMMENJOKI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 Toiminnan lopettaminen... 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Alueen luonto ja suojelukohteet... 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 7 Hakijan vastine... 9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen Tarkkailu ja raportointi OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 15 Ratkaisu Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 16

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Harri Rissanen on Kaisa Särkelän ja Kai Rantasen valtuuttamana ympäristölupavirastoon toimitetulla hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa valtion maalla Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen Lemmenjoen kansallispuiston kulta-alueella Jäkälä- Äytsi-puron latvalla olevalla kaivospiirillä Jeagiloaivi Kultasarvi 5207/1a ja 5207/1b. Jäkälä-Äytsi laskee Lemmenjokeen Maddib Ravadas-sivujoen kautta. Konekaivuun tarkoitetun alueen pinta-ala on 6,17 ha, pituus noin 600 metriä ja leveys noin 100 metriä. Alue sijoittuu Jäkälä-Äytsin molemmille rannoille. Alueelle ei johda tietä. Huolto tapahtuu talvella moottorikelkoilla ja kesällä moottoriveneellä ja mönkijällä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupaasian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kaivoskirja, kaivospiiri Jeagiloaivi Kultasarvi 5207/1a, kauppa- ja teollisuusministeriö, , kaivosoikeuden haltijat Marcus Ekström, Erik Sandelin, Juhani Rantanen, Tero Kyllönen, Urpo Ruokonen, Marketta Backman, Jorma Ahvonen, Anneli Kuosmanen, Toivo Jokiniemi. Kaivospiirioikeuksien siirrot Tero Kyllöseltä T:mi Kultakuokka Risto J. Mäläskälle ja Marketta Backmanille, Anneli Kuosmaselta ja Toivo Jokiniemeltä Erik Sandelinille, Marketta Backmanilta Jari Räisäselle, Erik Sandelinilta Mika Telilälle, Urpo Ruokoselta Kaisa Särkelälle ja Harri Rissaselle. Kaivoskirja, kaivospiiri Jeagiloaivi Kultasarvi 5207/1b, kauppa- ja teollisuusministeriö, , kaivosoikeuden haltijat Markus Ekström, Erik Sandelin, Juhani Rantanen, Urpo Ruokonen, Jorma Ahvonen, Jari Räsänen, Kari Koivisto, ja Laanilan Savotta Oy. Kaivospiirioikeuksien siirrot Urpo Ruokoselta Kaisa Särkelälle ja Harri Rissaselle, Erik Sandelinilta Mika Telilälle.

4 Lupaa koneelliseen kullankaivuun haetaan vain sille osalle (6,17 ha) kaivospiiriä, jolle em. kaivoskirjoissa ei ole asetettu kaivutaparajoituksia. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Pohjois-Lapin maakuntakaavan laatiminen on aloitettu ja sen on arvioitu valmistuvan vuonna TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Alueella on kaivettu kultaa jaksoittain 1940-luvulta lähtien, Äytsin yläpäässä lapiokaivuna ja alempana myös konekaivuna. Toiminnassa etsitään vedellä huuhtomalla maa-aineksen joukossa olevaa irtokultaa. Työvaiheina ovat pintamaan poistaminen ja kasaaminen kaivualueen läheisyyteen, kultapitoisen maan nosto telakaivurilla huuhdontarumpuun, rännitys, kullan erottaminen sorasta ja alueen jälkimaisemointi. Käsiteltävä maamäärä on vuodessa enimmillään m 3. Koneellinen kaivu on tarkoitus aloittaa siten, että kaivinkoneella nostetaan puron uomasta maat penkalle, jotta saadaan tehtyä vesialtaita ja kanavia veden keräämistä ja johtamista varten. Penkalle nostetut maat voidaan rännittää jatkossa käsin tai koneella. Myöhemmässä vaiheessa koneellinen kaivu on tarkoitus aloittaa yhdellä koneyksiköllä alueen alaosasta ylöspäin. Kaivusyvyys on noin 1 5 metriä riippuen kalliopinnan korkeudesta. Huuhdonnassa käytetään kiertovettä 2 3 m 3 /min. Altaat täytetään alkukesän tulva- ja pohjavesillä. Selkeytys/kierovesialtaiden tilavuus on 900 m 3 /kaivuyksikkö. Altaita muodostetaan tarvittaessa lisää kaivun edetessä. Altaiden välissä on yläreunaan asennetut ylivuotoputket. Jos vettä tulee järjestelmään liikaa, johdetaan se kiintoainetta pidättävän suotopadon kautta puroon alimmasta altaasta. Pumpuilla huuhdontarumpuun nostettu vesi palaa huuhdontarännin kautta altaisiin laskeutumaan ja uudelleen kiertoon. Kaivutyön edetessä kuiviksi imeytyneet selkeytysaltaat täytetään huuhdotulla maalla ja maisemoidaan pintamaalla. Kaivuaika alkaa roudan sulaessa maasta. Se on Polttoaineet ja jätehuolto Maansiirtokoneet ja aggregaatit ovat dieselkäyttöisiä. Kevyttä polttoöljyä kuluu 3 5 tonnia vuodessa. Polttoaine tuodaan alueelle talviaikana moottorikelkalla ja varastoidaan 200 litran tynnyreissä 3 5 tynnyrin ryhmissä tasaiselle alueelle hiekalla peitetyn ja reunoiltaan ylösnostetun muovin päälle. Polttoainesäiliöt sijoitetaan maasta irti oleville alustoille ja suojataan sateelta. Alueella varastoidaan lisäksi litraa moottoriöljyä. Kaivinkoneessa käytetään biohajoavia hydrauliikkaöljyjä. Toiminnassa ei käytetä muita kemikaaleja. Toiminnassa muodostuvat jätteet, jäteöljy (enimmillään 50 litraa vuodessa), akut, suodattimet ja sekajäte varastoidaan ja toimitetaan vuosittain kunnan osoittamaan keräyspisteeseen.

5 5 Toiminnan lopettaminen Kaivualue tasataan ja maisemoidaan toiminnan loputta ympäristöön soveltuvaksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS Toiminnan päästöt ilmaan aiheutuvat lähinnä kaivinkoneen, aggregaatin, vesipumpun ja seulan käytöstä. Moottoreiden melutaso koneen vieressä on enimmillään 85 db. Koneiden ääni kuuluu sääoloista riippuen muutaman kilometrin päähän. Suljettua kiertovesijärjestelmää käytettäessä kiintoainesta ei pääse kulkeutumaan alapuoliseen puroon. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Kaivospiiri sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa. Alue on kaavoittamatonta erämaa-aluetta. Kaivospiiri ja sen ympäristö kuuluu Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueeseen. Kaivospiiri kuuluu Sallivaaran paliskuntaan. Kaivospiirin läheisyydessä ei ole vakituista asutusta. Lähin ympärivuotinen asutus on Lemmenjoen kylässä, jonne on matkaa noin 30 km. Jäkälä-Äytsin varrella on useita valtauksia ja kaivospiirejä. Lemmenjoen kansallispuiston vaellusreitistöön kuuluva Morgamojan Kultalan kämppä sijaitsee noin kolme kilometriä kaivospiiristä kaakkoon ja Sallivaaran paliskunnan Aitavaaran tukikohta kaksi kilometriä lounaaseen. Alueella on harjoitettu kullankaivua noin 60 vuoden ajan ja vanhan kaivutoiminnan jälkiä on edelleen nähtävillä. Alue on kuivaa kangasmaata, jonka kasvillisuus on karua jäkälä- ja varpukasvillisuutta. Puustona on muutamia pieniä mäntyjä, katajia ja vaivaiskoivuja. Kaivospiirin lävitse virtaa kurumaisessa laaksossa Jäkälä-Äytsi -niminen puro, joka on Lemmenjokeen laskevan Maddib Ravadaksen (71.831) sivujoki. Puron ympäristö on lähinnä rämettä. Jäkälä-Äytsi on kaivospiirin alueella 0 1 metriä leveä ja 0,1 0,3 metriä syvä ja usein se loppukesällä kuivuu. Jäkälä-Äytsin valuma-alueen pinta-ala on kaivospiirin alarajalla noin kaksi neliökilometriä. Puron virtaamaksi on arvioitu noin 200 litraa minuutissa. Puron vettä käytetään juoma- ja peseytymisvetenä. Purossa ei ole kaloja. Muuta vesistön käyttöä ei ole tiedossa. Alueelta ei ole käytettävissä virtaama- tai valumatietoja. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmien mukaan lähin seurannassa oleva pieni valuma-alue on Laanioja Inarin Laanilan alueella. Laaniojan vuosien keskivalumat ovat olleet toukokuussa 44,8 l/s km 2, kesäkuussa 38 l/s km 2, heinäkuussa 17 l/s km 2, elokuussa 14,5 l/s km 2 ja syyskuussa 14,6 l/s km 2. Jäkälä-Äytsin keskimääräiset laskennalliset virtaamat kaivospiirin alarajalla Laaniojan valumia käyttäen on esitetty seuraavassa taulukossa:

6 6 Kuukausi Keskivirtaama (MQ), m 3 /min Toukokuu 5,4 Kesäkuu 4,5 Heinäkuu 2,1 Elokuu 1,8 Syyskuu 1,8 Alueen luonto ja suojelukohteet Kaivospiiri on kokonaisuudessaan Lemmenjoen kansallispuiston alueella, joka on tärkeä pohjoisten metsien, soiden ja jokiluonnon suojelualue. Kansallispuisto on Suomen suurin (2 855 km 2 ) ja osa Euroopan laajimpia jäljellä olevia erämaita. Kansallispuisto kuuluu Natura verkostoon (FI ). Lemmenjoen kansallispuiston tyypillisimpiä luontotyyppejä ovat mäntyvaltaiset vanhat metsät, aapasuot, tunturikankaat, kuusivaltaiset vanhat metsät, tunturikoivikot ja subarktiset pajupensaikot. Alueelta tavataan mm. kaikkia Suomen suurpetoja ja useita uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Kansallispuiston alueella pesii runsas linnusto. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta aiheutuvan melun ja pakokaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat kaivospiirin välittömään läheisyyteen, jossa ei ole kullankaivun ohella muuta vakiintunutta maankäyttöä. Suljettua kiertovettä käyttämällä toiminnan vaikutukset Jäkälä-Äytsiin ovat mahdollisimman pienet. Kaivutoiminta muuttaa kaivospiirin alueen luonnonolosuhteita ja maisemaa. Kaivualueen tasaamisella ja maisemoinnilla toiminnan loppumisen jälkeen varmistetaan alueen palaaminen mahdollisimman nopeasti lähelle luonnontilaa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnan käyttötarkkailu tapahtuu huuhdontapäivinä silmämääräisesti. Seurattavia kohteita ovat mm. koneet ja laitteet, kiertovesialtaat ja polttoainevarastot. Vesistön tarkkailu ja näytteiden otto tehdään viranomaisten ohjeiden mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Vahinkojen estämiseksi varataan imeytysturvetta ja tarkastettuja tynnyreitä. Lisäksi säännöllisillä koneiden huolloilla ja tarkastuksilla sekä tynnyreiden tarkkailulla pyritään estämään vahinkoja. Poikkeuksellisten sateiden tai kevättulvien aiheuttamat selkeytysaltaiden rikkoutumiset korjataan välittömästi, jotta vesistön samentuminen jää mahdollisimman vähäiseksi.

7 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Inarin kunnassa sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Inarin kunnalle, sen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Inarin kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Alue on vanhaa kullanhuuhdonta-aluetta, jolla ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä suurten petolintujen pesiä. Koska kyseessä on Valtioneuvoston vahvistama Natura alue, Lemmenjoen kansallispuisto (FI ), olisi hakijan tullut hakemuksessaan esittää tarkastelu toiminnan vaikutuksista Natura-alueen perusteena oleviin luontoarvoihin sekä esittää toiminnan vaikutusten merkittävyys alueen varausperusteena oleviin luontoarvoihin (Ls-laki 1906/ ) ns. Natura-arvioinnin tarveharkinta. Alueen toteutuksen osalta olisi syytä pohtia, olisiko vesialtaiden ja kanavien teossa kansallispuisto- ja Natura alueella olemassa jotakin muuta vaihtoehtoa kuin luonnontilaisen puron uoman pohjamaiden nostaminen kaivinkoneella penkaksi maalle. Menetelmä tuhoaa ko. osan luonnontilaisesta purosta täysin. Lapin ympäristökeskus toteaa myös, että hankkeessa tulee ottaa huomioon Ympäristöministeriön kirjeessä YM 8/5749/2005 esitetyt seikat ja se, että kämppien rakentamiseen tarvitaan metsähallituksen lupa. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi ympäristölupapäätöstä tehtäessä tulee ottaa huomioon mm. seuraavat asiat. Kaivua ja huuhdontaa suoritetaan koneellisesti Jeagiloaivin Kultasarvi 5207/1 a ja 5207/1 b- nimisellä kaivospiirillä hakemuksen mukaisesti. Kaivukausi on Kaivun aloittamisesta ja lopettamisesta tehdään ilmoitus vuosittain Lapin ympäristökeskukselle. Valtauksille tehtävät kaivannot luiskataan kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai ne aidataan. Huuhdonnassa käytetään suljettua kiertovesijärjestelmää. Selkeytysallas rakennetaan riittävän suureksi. Kierrosta poistettava vesi pyritään imeyttämään maaperään. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet johdetaan vesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä huolehditaan, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta vesistöön. Työn yhteydessä polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Kaivukoneissa ja muissakin koneissa käytetään biohajoavaa öljyä. Syksyisin kaivun päätyttyä altaat, joihin hienojakoinen maa-aines on kerääntynyt, peitetään karkeammalla maa-aineksella niillä alueilla, mihin tulva voi nousta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan valtausalueella tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt

8 varastoi-daan sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, ilmoitetaan viipymättä Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä ilmoitetaan välittömästi myös Ivalon pelastuslaitokselle. Tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Alueella tulee olla varastoituna riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen estämiseksi. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen alue saatetaan muuhun ympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara alapuoliseen vesistöön estyy. Suunnitelma esitetään Lapin ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kuusi kuukautta ennen töiden lopettamista. Huuhdontapäivinä kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden kuntoa seurataan. Kaivualueista ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista pidetään kirjaa. Toiminnan vaikutuksia tarkkaillaan Jäkälä-Äytsin puron veden laatuun Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma toimitetaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen luvan mukaisen kaivutoiminnan aloittamista. Toiminnanharjoittaja on velvoitettava osallistumaan vesistön yhteistarkkailuun, mikäli alueella tullaan sellainen järjestämään. Toimintaa harjoitetaan siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteiden varastointi ja kuljetus järjestetään voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. Vahingonkärsijä voi hakea luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen Lapin TE-keskus Mikäli Lapin TE-keskus myöhemmin katsoo, että kyseisellä vesistöalueella on tarpeen järjestää kalataloudellista tarkkailua kullankaivun mahdollisista vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen, tulee luvan saajan osallistua järjestettävään yhteistarkkailuun. Huuhdonta tehdään kiertovesiperiaatteella, jolloin vesistövaikutukset ovat vähäisiä eikä kalataloudellinen kompensaatio ole tarpeen. Tarkkailua ei ole syytä määrätä yksittäiselle kaivospiirille, mutta tarvittaessa järjestettävään tarkkailuun tulee luvan saajan osallistua. 3. Inarin kunnan ympäristöviranomaisena toimiva sosiaali- ja terveyslautakunta Kaivospiiri on asumattomalla seudulla, jossa välitöntä terveyden vaaraa aiheuttava ympäristön pilaantuminen ei ole todennäköistä. Kaivualueen ja sivukiven läjitysalueen maisemointi on tehtävä ympäristön topografiaan sopeutuvaan tasoon ja verhoilu pintamailla on tehtävä vuosittain kaivukauden loppuun mennessä käsiteltyjen alueiden osalta. Kullan erottamisessa ei saa käyttää elohopeaa siten, että sitä voi joutua ympäristöön. Öljyvahinkojen ehkäisyssä on noudatettava soveltuvin osin tielaitoksen ohjetta "Asfaltti- ja murskausaseman ympäristönsuojelu". Maansiirtokoneita käytettä-

9 essä on oltava vähintään yksi metri suojaavaa maakerrosta pohjavesipinnan yläpuolella ja kymmenen metriä suojaetäisyyttä vesistöön. Jos koneissa käytetään hydrauliikka- ja voiteluöljyinä rypsi- tai muuta vesiluonnolle vaaratonta öljyä, ei suojaetäisyyksiä tarvita. Polttoainevarastoille on oltava kolme metriä suojaavaa maakerrosta pohjavesipinnan yläpuolella, 20 metrin suojaetäisyys vesistöön ja kaksinkertaiset suoja-altaat tai vaipat. Öljy- ja muiden ongelmajätteiden varastoinnista on pidettävä kirjaa siten, että toimintaa voidaan valvoa. 9 Hakijan vastine Hakijat ovat toimittaneet ympäristölupavirastolle vastineensa muistutuksista ja vaatimuksista. Hakijoiden arvion mukaan toiminnalla ei tule olemaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen perusteina oleviin luontoarvoihin, koska alueella on harjoitettu kullankaivutoimintaa jo 1940-luvulta lähtien useassa eri vaiheessa. Tästä johtuen puron uoma ei ole enää luonnontilainen. Toiminnan vaikutuksen merkittävyydestä alueen varausperusteena oleviin luontoarvoihin (Ls-laki 1906/ ) hakijat viittaavat Lapin ympäristökeskuksen lausumaan, jonka mukaisesti alue on vanhaa kullanhuuhdonta-aluetta, jolla ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä, eikä suurten petolintujen pesiä. Lisäksi hakijat haluavat julkituoda, että ko. Natura- verkoston alpiinisella luonnontieteellisellä alueella on lukuisia vastaavanlaisia purokokonaisuuksia, jotka ovat täysin luonnontilaisia. Koko kaivospiirin käsittävä alue on sekä haettu ja myönnetty kaivostoiminnanharjoittamista varten. Lisäksi huuhdontakultaesiintymien luonteesta johtuen on mahdotonta ennalta rajoittaa kaivettavia osia kaivospiiristä ja kuten aikaisemmin esitetystä käy ilmi, ei purouoma ole aiemmasta kaivutoiminnasta johtuen luonnontilainen. Näihin seikkoihin viitaten hakijat eivät näe kaivun toteutuksen osalta Lapin ympäristökeskuksen esitystä allastuksien ja kanavien tekoon tarkoituksenmukaiseksi. Kaivualueen tasaamisella ja maisemoinnilla toiminnan loppumisen jälkeen varmistetaan alueen palaaminen mahdollisemman nopeasti lähelle luonnontilaa. Lausuntopyynnön liitteenä olevasta ympäristöministeriön lausunnosta rakennuslupia koskeviin valituksiin olivat vain sivut 1 ja 4. Mielestämme näissä papereissa esiintulleet rakentamista koskevat asiat eivät liity hakemaamme ympäristölupaan. Rakentamista koskevissa asioissa hakijat toimivat lakien, asetusten ja viranomaismääräysten mukaisesti. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Harri Rissaselle, Kaisa Särkelälle ja Kai Rantaselle ympäristöluvan kullan koneelliseen kaivuun Jeagiloaivi Kultasarvi 5207/1a ja 5207/1b kaivospiirissä, Inarin kunnassa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus.

10 10 LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kullan koneellista kaivua ja huuhdontaa saa suorittaa kaivospiirissä Jeagiloaivi Kultasarvi 5207/1a ja 5207/1b kaivospiiritoimituksessa (nro ) vuonna 1996 tehdyn toimituskartan (MK 1:5 000) pyykkien K2, K3, K4 K8, K11, K12, K13, K10, K9 ja K2 rajaamalla alueella vuosittain Kaivun aloittamisesta ja lopettamisesta on vuosittain ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 2. Kaivospiirille tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Kaikkien koneyksikköjen on huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytysaltaan kautta takaisin prosessiin. Altaiden tilavuuden tulee olla vähintään 900 m 3 /kaivuyksikkö. Huuhdonnassa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen veden kierrätykseen. Vesi on otettava kiertoon niin, ettei toimenpiteestä aiheudu vedenoton estymistä alapuolisen uoman varrella olevilla kaivospiireillä tai valtauksilla. Ylimääräistä huuhdontavettä ei saa johtaa suoraan Jäkälä-Äytsiin, vaan se on imeytettävä kaivospiirin maaperään tai johdettava kiintoainetta pidättävän suotopadon kautta ojaan. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maaainesta Jäkälä-Äytsiin. 4. Uoman siirrot on tehtävä vähän veden aikaan. Uoman siirtämiseksi tehtävät kanavat on rakennettava kooltaan sellaisiksi, ettei Jäkälä- Äytsin vedenpinta runsassateisenakaan aikana nouse kaivualueelle. Kanavista on rakentamisvaiheessa poistettava hienojakoinen pintamaa ja humuskerros. Kaivun loputtua on uoma palautettava entiseen paikkaan. 5. Koneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. 6. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoaineen irtosäiliöt on sijoitettava selvästi maasta irti oleville alustoille. Säiliöryhmien alle on asennettava hiekalla tai muulla vastaavalla materiaalilla peitetty ja reunoiltaan ylös nostettu, tarkoitukseen soveltuva muovikalvo, jonka rajaaman allastilavuuden on oltava vähintään suurimman ryhmässä olevan irtosäiliön kokoinen. 7. Muodostuvat jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin.

11 11 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 8. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan Inarin kunnan pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. Öljypäästöjen varalta luvan saajan on varattava alueelle 400 litraa imeytysturvetta. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 9. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Jäkälä- Äytsin tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan Jäkälä-Äytsin vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. 10. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet ja kiertovesialtaat on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen. Koko aluetta koskeva yksityiskohtainen maisemointisuunnitelma, joka sisältää muun ohella suunnitelman alueen kasvittamisesta ja metsittämisestä, on toimitettava hyväksyttäväksi Lapin ympäristökeskukselle kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Tarkkailu ja raportointi 11. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia Jäkälä-Äytsin veden laatuun Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Yksityiskohtainen suunnitelma käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun tarkemmasta järjestämisestä on toimitettava hyväksyttäväksi Lapin ympäristökeskukselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa päätöksen voimaantulosta. Ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkentaa ohjelmaa. 12. Luvan saajan on osallistuttava vesistöalueen yhteistarkkailuun ja kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellaiset alueella luvan voimassaoloaikana toteutetaan. 13. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä, muodostuneista jätteistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnetto-

12 muudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 12 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Lainvoimaiseen kaivospiiritoimituksen toimitusmiesten päätökseen perustuvan kaivosrekisteriin merkityn kaivoskirjan n:o 5207/1a ja merkityn kaivoskirjan 5207/1b nojalla kaivospiirin osa-alueelle (6,17 ha) on myönnetty oikeus huuhdontakullan etsimiseen ja hyödyntämiseen ilman kaivutaparajoituksia. Kaivospiiritoimituksessa tehdyn päätöksen mukaan toimitusmääräyksen ja metsähallituksen edustajan vaatimuksen mukaisesti on pyykein erotettu ne alueet, joilla koneellinen kullanhuuhdonta ja kaivinkoneen käyttö on kielletty. Rajoitusalueet on myös merkitty toimituskarttaan ja selitelmään. Metsähallituksen päivätyn vaatimuksen mukaan toimituksessa on kaivosoikeuksiltaan erilaiset alueet maastossa pyykein erotettava ja merkittävä laadittavaan karttaan. Vaatimuksen mukaan koneellinen kullanhuuhdonta ja kaivinkoneen käyttö on sallittu vain alueilla, joilla on ollut kaivosoikeus olemassa ennen Asetuksen eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallis- ja luonnonpuistoista (932/81) muutoksen (583/91) mukaisesti koneellinen kullanhuuhdonta ei ole sallittua Lemmenjoen kansallispuiston alueella jälkeen. Luonnonsuojelulaki ja sen nojalla tehdyt päätökset eivät rajoita ennen rauhoitusmääräyksen voimaantuloa hankittua oikeutta luonnonsuojelualueeseen. Jaegiloaivi Kultasarvi-kaivospiirissä pyykein rajattu alue, jolle lupa koneelliseen kullankaivuun on myönnetty, on tällainen. Lemmenjoen kansallispuiston sisällyttäminen Natura verkostoon on tehty tietoisena alueella olevasta kullanhuuhdontatoiminnasta. Näin ollen toiminnan ei voida katsoa vaarantavan niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on mainittuun verkostoon hyväksytty. Lapin ympäristökeskuksen lausunnossa esitettyä Natura-arviointia ei ole siten tarpeen enempää tehdä. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Luvan myöntämisen edellytykset Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Mää-

13 räykset huomioiden toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Lupamääräyksien mukaisesti toimittaessa ei alueella tapahtuva huuhdonta heikennä Jäkälä-Äytsin tai sen alapuolisen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai veden laatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät nykyisestä. 13 Lupamääräysten perustelut Huuhdonta-aika on rajattu aikaan, jolloin toiminta on toteutettavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. Ilmoitusvelvollisuudella töiden aloittamisesta, lopettamisesta ja poikkeuksellisista tilanteista sekä vuosiraportoinnista mahdollistetaan toiminnan valvonta. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta. Määräys on tarpeen, koska alueella oletettavasti tulee liikkumaan poroja ja on siten todennäköistä, että haittoja syntyy ellei niitä pyritä estämään. Kiertovesiperiaatteen käytöllä rajoitetaan tehokkaasti hienoaineksen kulkeutumista ja sen aiheuttamia haittoja. Kiertovesialtaiden käytön voidaan katsoa olevan parasta taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamiseen. Vähintään 900 m 3 :n kiertovesiallastilavuus on katsottu riittäväksi huuhdontavedessä olevan kiintoaineen laskeuttamiseksi. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiselle ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään tai suotopatojen käyttämisellä rajoitetaan kiintoainepäästöjä Jäkälä-Äytsiin. Kaivutoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Niiden rajoittamiseksi on annettu määräyksiä, jotka koskevat sade- ja valumavesien johtamista ja Jäkälä-Äytsin uoman kaivua. Valumavesien johtamisella selkeytysaltaaseen varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön. Uusien uomien osalta määräyksellä varmistetaan, että rakennustyö tehdään siten, että kiintoainepäästö vesistöön on mahdollisimman vähäinen. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi imeytysturvetta noin 200 öljylitran imeyttämiseen. Määrä vastaa yhden varastoinnissa käytettävän polttoainetynnyrin sisältöä. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen paluuta takaisin luonnontilaan. Maisemointisuunnitelman erillinen hyväksyttäminen varmistaa maisemoinnin toteutumisen. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista.

14 Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistötarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. 14 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lapin ympäristökeskuksen, Lapin TE-keskuksen ja Inarin kunnan lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevästi huomioon. Ympäristökeskuksen lausunnossa mainittu kämppien rakentaminen ei kuulu nyt käsiteltävään asiaan. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupapäätös myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava hakemus ympäristöluvan määräysten tarkistamiseksi ympäristölupavirastoon mennessä. Hakemuksessa on soveltuvin osin esitettävä, mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 13 :ssä säädetään. Hakemuksessa on oltava kattava yhteenveto toiminnasta ja sen tarkkailusta sekä mahdollisista havaituista ympäristövaikutuksista. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

15 15 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1, 3 ja 4 momentti, 52 1 momentti ja 55 2 momentti. Vesilaki 1 luku 2 Jätelaki 4 ja 6 Luonnonsuojelulaki 71 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Kaivumäärä on yli m 3 vuodessa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

16 16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Jorma Rantakangas Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. (08) MK/es Liite Valitusosoitus

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde (08) ; telekopio (08) sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.