Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoitusohjelma lähivuosille LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoitusohjelma lähivuosille LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT LIEKSAN JA NURMEKSEN TEKNINEN VIRASTO MAANKÄYTTÖ 2017 TEKLA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Kaavoituskatsaus 3 2 Kaavoituksen vaiheita 4 3 Maakuntakaava 5 4 Yleiskaavat Lieksa 6 5 Asemakaavat Lieksa 8 6 Yleiskaavat Nurmes 10 7 Asemakaavat Nurmes 12 8 Ranta-asemakaavat 15 9 Ajanmukaisuuden arviointi Yhteystiedot 17

3 3 1 Kaavoituskatsaus Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lisäksi lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston maankäyttöyksikkö laatii kerran vuodessa kaavoituskatsauksen, jossa kerrotaan Lieksassa ja Nurmeksessa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista. Kaavoituskatsaukseen sisältyvään kaavoitusohjelmaan on valittu kaavoitettavat kohteet lähimmän kolmen vuoden ajanjaksolle taloussuunnitelmaan peilaten. Kiireellisistä kaavoitushankkeista, jotka eivät sisälly kaavoitusohjelmaan, tiedotetaan erikseen kaavoituksen alkaessa, ja ne menevät muiden kaavoitushankkeiden edelle. Kaavoitustyötä varten laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan kaavoituksessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä, kaavan vaikutusten arvioinnista ja tavoitteellisesta aikatulusta. Kaava-alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava voi vaikuttaa huomattavasti sekä sellaisilla viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (keskeiset osalliset), on oikeus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja ilmaista mielipiteensä. Kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä kaavasta on mahdollisuus esittää kirjallinen muistutus. Prosessin aikana saatuun palautteeseen laaditaan vastineet. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksella kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien kaavoituksesta ja kaava-asioista saa lisätietoja Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston maankäyttöyksiköstä sekä Internet-sivuilta.

4 4 2 Kaavoituksen vaiheita PÄÄTÖKSENTEKO SUUNNITTELU VUOROVAIKUTUS ALOITUS Kaavan laatimisesta päätetään kaavoituskatsauksella tai hankekohtaisesti. Kaavatyöstä riippuen (yleiskaava, asemakaava) päätöksen tekee maankäyttöpäällikkö, tekninen lautakunta tai kaupunginhallitus. Päätetään ohjausryhmän koonpanosta. Suunnittelun tarve määritellään. Kaavan tavoitteet määritellään ja kirjataan. Kartoitetaan lähtötiedot, keskeiset osalliset ja aikataulu sekä järjestetään aloituskokous. Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vireille tulosta ilmoitetaan paikallislehdessä, kaupunkien Internet-sivuilla ja virallisilla ilmoitustauluilla. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa. Ohjausryhmä kokoontuu tarvittaessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville. OAS:a voi kommentoida ja sen riittävyyttä arvioida. VALMISTELU (luonnos) Kaavatyöstä riippuen tekninen lautakunta tai maankäyttöpäällikkö asettaa kaavaluonnoksen nähtäville (MRA 30 ). Päätetään tarvittavien selvitysten tilaamisesta. Kootaan ja käsitellään OAS:sta saatu palaute. Tehdään tai tilataan perusselvityksiä, tarkistetaan pohjakartta, tarkennetaan tavoitteita, tehdään vaihtoehtojen tarkasteluja ja arvioidaan vaikutuksia. Luonnosvaiheen kaavakartta ja kaavaselostus laaditaan. Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedotetaan OAS:n mukaisesti. Luonnoksesta on mahdollista ilmaista mielipiteensä, ja asianomaisilta viranomaistahoilta pyydetään lausunto. Osallistamistilaisuuksia järjestetään tarvittaessa. Ohjausryhmä kokoontuu tarvittaessa. KAVAEHDOTUS Kaavatyöstä riippuen tekninen lautakunta tai maankäyttöpäällikkö asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville (MRA 27 ). Päätetään tarvittavien lisäselvitysten tilaamisesta. Kootaan ja käsitellään luonnosvaiheessa saatu palaute ja kirjataan vastineet. Tehdään tai tilataan tarvittavat lisäselvitykset. Laaditaan sitova tonttijako kaupungin omistamalle maalle. Laaditaan tarvittaessa rakentamistapaohje. Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen perusteella laaditaan kaavaehdotus. Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan OAS:n mukaisesti, ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille kirjeitse. Ehdotuksesta on mahdollista jättää muistutus, ja asianomaisilta viranomaistahoilta pyydetään virallinen lausunto. Nähtävilläolon päätyttyä järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimukset. Ohjausryhmä kokoontuu tarvittaessa. HYVÄKSYMINEN Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja hallitus edelleen kaupunginvaltuustolle kaavaa hyväksyttäväksi. Kootaan ja käsitellään ehdotusvaiheessa saatu palaute ja kirjataan vastineet. Kaavaehdotusta tarkistetaan tarvittaessa ennen hyväksymiskäsittelyä. Merkittävät muutokset aiheuttavat ehdotuksen asettamisen uudestaan nähtäville. Hyväksytyt kaava-asiakirjat lähetetään tiedoksi ELY-keskukselle. Muistutuksen jättäneille toimitetaan kaupungin vastaus. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden ajan päätöksen tiedoksi saattamisesta. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. LAINVOIMA Kaava saa lainvoiman, kun voimaantulosta kuulutetaan virallisella ilmoitustaululla (MRA). Kaava-asiakirjat arkistoidaan ja viedään paikkatietojärjestelmään. Kaavan toteuttamisen suunnittelu voidaan aloittaa. Lainvoimaisuudesta tiedotetaan ELY-keskukselle, maakuntaliitolle ja muille tahoille, kuten rakennusvalvontaan, tarpeen mukaan. Kaupunki laskuttaa kustannukset sopimusten mukaisesti.

5 5 3 Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntaliitto huolehtii maakuntakaavan laatimisesta. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja sovitetaan ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet, ja se ohjaa kuntien kaavoitusta. Pohjois-Karjalan maakuntakaavatilanne on seuraava: Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu Valtioneuvostossa. Maakuntakaavan 2. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä. Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu Ympäristöministeriössä. Maakuntakaavan 4. vaihe on vahvistettu Ympäristöministeriössä Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaava 2040 on vireillä. Pohjois-Karjalan maakuntahallitus on päättänyt käynnistää Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 laatimisen. Laadittava kaava on luonteeltaan kokonaismaakuntakaavan tarkistus. Maakuntakaava tulee sisältämään tarkistuksen ohella myös mahdollisia muita maankäyttöteemoja. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on hyväksytty Maakuntaliiton kokouksessa Selvitystyöt kaavaluonnosta varten ovat tekeillä. Tietoa maakuntakaavoituksesta sekä yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Internet-sivuilta aluekehityksen alta osoitteesta

6 6 4 Yleiskaavat Lieksa Taajama-alueen osayleiskaava Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava Lieksan keskustaajaman alueelle, jossa ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Oikeusvaikutteiselle ja ajanmukaiselle yleiskaavalle on tarvetta sen ohjatessa yleispiirteisesti kaupunkirakenteen kehittämistä asemakaavoitusta varten. Kaavatyö on tavoitteena käynnistää perusselvitysten ja lähtötietojen keräämisellä sekä osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella vuoden 2017 aikana prosessin jatkuessa seuraaville vuosille. Osayleiskaavan aluerajaus tarkentuu kaavaprosessin aikana. Pielisen rantaosayleiskaava Hattusaari Tavoitteena on täydentää Pielisen rantojen yleiskaavoja laatimalla oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava Juuan kunnan rajalta Loma-Kolin alueen rajaan. Kaavoitustyö on osa Pielisen rantaosayleiskaavoitettavia alueita. Rantaosayleiskaavan laatiminen on käynnistynyt perusselvitysten työstämisen ja lähtötietojen kartoittamisen osalta. Tavoitteena on prosessin eteneminen luonnosvaiheeseen vuoden 2017 aikana. Pielisen rantaosayleiskaava Kolinkylä Merilänranta Tavoitteena on täydentää Pielisen rantojen yleiskaavoja laatimalla oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava Lieksan Kolinkylä Merilänrannan alueella. Samassa yhteydessä tutkitaan myös läheisten kansallispuistoalueiden ulkopuolelle rajatut rantavyöhykkeen rakennuspaikat. Kaavoitustyö on osa Pielisen rantaosayleiskaavoitettavia alueita. Rantaosayleiskaavan laatiminen on käynnistynyt perusselvitysten työstämisen ja lähtötietojen kartoittamisen osalta. Tavoitteena on prosessin eteneminen luonnosvaiheeseen vuoden 2017 aikana. Vuonislahden kylän osayleiskaava Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava Vuonislahden kylään. Kaavatyö on ollut kyläläisten aloitteesta vireillä vuodesta Kaavoitusprosessin on mahdollista edetä luonnosvaiheeseen. Kaavatyötä jatketaan asetettujen tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti.

7 7 Julkuvaaran osayleiskaava (tuulivoima) Tavoitteena on tuulivoiman rakentamista ohjaavan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen Julkuvaaran alueelle. UPM Kymmene Oyj:n alueelle sijoittuisi seitsemän 2,4 MW:n tuulivoimalaitosta joiden yhteenlaskettu teho olisi 16,8 MW. Alueen pinta-ala on 684 hehtaaria sijaiten noin 20 kilometriä Lieksan keskustasta etelään. Kaavatyön lähtötietoja ja etenemisedellytyksiä kartoitetaan. Kolin osayleiskaava Tavoitteena on tulevaisuuteen tähtäävä osayleiskaava, jolla muun muassa tutkitaan Kolin kylän ja Ahmovaaran suhdetta toisiinsa sekä paikalliskeskusten rakenteellista merkitystä laajassa mittakaavassa. Tavoitteena on myös luoda maankäytölliset edellytykset jäsentyneeseen, verkostollisesti toimivaan yhdyskuntarakenteeseen mahdollistamalla paikalliskeskusten kehittäminen, vakituisen asumisen ja loma-asumisen keskittäminen, palvelujen ja matkailun edistäminen sekä muun teknisen ja sosiaalisen rakenteen kokonaisvaltainen yhteensovittaminen aluerakenteen toimivuuden kannalta suotuisasti luonnonolosuhteita sekä kansallispuiston niin maakunnallista kuin valtakunnallista merkitystä kunnioittaen. Varsinainen kaavatyö on tavoitteena aloittaa vuoden 2018 aikana. Vuoden 2017 aikana yleiskaavatyötä varten kartoitetaan lähtötietoja ja tavoitteita prosessoiden yhteistyössä eri tahojen kanssa yleinen kehittämissuunnitelma. Aluerajaus täsmentyy myöhemmin. YLEISKAAVA-ALUEET KARTALLA LIKIMÄÄRÄISESTI:

8 8 5 Asemakaavat Lieksa Termänrannan asemakaavamuutos (1. Brahea) Tavoitteena on muuttaa julkisia palveluja mahdollistava korttelialue asumista varten monipulistamaan keskusta-alueen tonttitarjontaa. Kaavatyö on tavoitteena aloittaa perusselvitysten ja lähtötietojen työstämisellä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella vuoden 2017 aikana. Kaupungintalon asemakaavamuutos (6. Mähkö) Tavoitteena on muuttaa julkisia palveluja mahdollistava korttelialue asumista varten monipulistamaan keskusta-alueen tonttitarjontaa. Kaavatyö on tavoitteena aloittaa perusselvitysten ja lähtötietojen työstämisellä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella vuoden 2017 aikana. Koli Culturan asemakaava (Koli) Tavoitteena on laatia matkailua palveleva asemakaava Kolille vuonna 2015 lainvoiman saaneen osayleiskaavan ja alueelle laaditun rakennesuunnitelman mukaisesti. Kaavatyö on edennyt hyväksymisvaiheeseen. Ennen hyväksymismenettelyä Lieksan kaupungin ja maanomistajan kesken tehdään tarvittavat sopimukset. Kortteleita 1 ja 5 sekä katualuetta, puisto- ja virkistysaluetta koskeva asemakaavamuutos (1. Brahea) Tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa matkakeskuksen alueen monipuolistamiseksi asuin- ja liiketiloja varten liikenneväylien kehittämisen ohella. Kaavatyö on aloitettu lähtötietojen selvittämisellä vuonna Kortteleiden 6 9 asemakaavamuutos (2. Vehkakangas) Tavoitteena on asemakaavan ajantasaistaminen vehkakankaan kortteleissa 6 9 rakennusalojen ja rakennusoikeuksien osalta. Kaavatyö on aloitettu lähtötietojen selvittämisellä vuonna 2015.

9 9 Kevätniemi Rantakylä -asemakaavamuutos Tavoitteena on sovittaa yhteen kaupungin ja eri toimijoiden maankäytöllisiä tavoitteita Kevätniemen ja Rantakylän välisellä alueella. Tavoitteena on niin ikään voimassa olevan asemakaavan muuttaminen jo rakenteellisesti toteutunutta tilannetta vastaavaksi rautatien lounaispuolella Kevätniemessä. Asemakaavamuutos on tavoitteena aloittaa kevään 2017 aikana tutkimalla maankäytöllisten lähtökohtien ja kaavamuutokselle asetettavien tavoitteiden suhdetta toteuttamismahdollisuuksien näkökulmasta. On mahdollista, että kaavatyö jakautuu useaan erilliseen kaavoitusprosessiin ja edellyttää joiltakin osiltaan vähintään yleiskaavallisia tarkasteluja tai laajemmin tarkasteltuna taajamaalueen osayleiskaavatyön etenemistä. ASEMAKAAVAKOHTEET SEKÄ TAAJAMA-OSAYLEISKAA- VAN ALUERAJAUS KARTALLA LIKIMÄÄRÄISESTI:

10 10 6 Yleiskaavat Nurmes Taajama-alueen osayleiskaava Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava Nurmeksen keskustaajaman alueelle, jossa ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Oikeusvaikutteiselle ja ajanmukaiselle yleiskaavalle on tarvetta sen ohjatessa yleispiiteisesti kaupunkirakenteen kehittämistä asemakaavoitusta varten. Kaavatyö on tavoitteena käynnistää perusselvitysten ja lähtötietojen keräämisellä sekä osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella vuoden 2017 aikana prosessin jatkuessa seuraaville vuosille. Osayleiskaavan aluerajaus tarkentuu kaavaprosessin aikana. Ylikylän ja Lautiaisen pohjoisosan rantaosayleiskaava Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava Ylikylän ja Lautiaisen vesistöjen rantavyöhykkeille huomioiden Ylikylälle vuonna 1996 laadittu kyläsuunnitelma. Rantaosayleiskaavan laatiminen on tullut vireille vuonna 2013 ja käynnistynyt perusselvitysten työstämisen sekä lähtötietojen kartoittamisen osalta vuosina Prosessin on mahdollista edetä valmisteluaineiston asettamiseen nähtäville. Kaavatyötä jatketaan asetettujen tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos Saunasaari Tavoitteena on muuttaa Saunasaaressa olevan muinaisjäännöksen kaavamerkintää Museovirastolta saatuun lausuntoon perustuen. Kaavatyö on tavoitteena käynnistää perusselvitysten ja lähtötietojen keräämisellä sekä osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella vuoden 2017 aikana. Kaavatyötä jatketaan kaavalle asetettavien tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos Laukansaari (Porosaari) Tavoitteena on muuttaa rantaosayleiskaavaa siirtämällä olemassa oleva rakennuspaikka toisaalle yksittäisen maanomistajan kaavamuutoshakemukseen perustuen. Kaavatyö on vireillä ja edennyt siten, että rantaosayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä. Prosessin on mahdollista edetä hyväksymismenettelyyn. Kaavalle asetettuihin tavoitteisiin liittyy myös voimassa olevan ranta-asemakaavan kumoaminen.

11 11 YLEISKAAVA-ALUEET KARTALLA LIKIMÄÄRÄISESTI:

12 12 7 Asemakaavat Nurmes Pitkämäen 134 kaupunginosan asemakaavamuutos Varustien levennys (134, Pitkämäki) Tavoitteena on leventää varustien länsipuolta 1,5 metrillä Pitkämäentien ja Teollisuustien välillä johtovarauksia varten. Kaavatyö on aloitettu vuoden 2016 aikana kaavoituskatsauksen ulkopuolisena työnä. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja prosessin on mahdollista edetä hyväksymismenettelyyn. Pitkämäen 134 kaupunginosan asemakaavamuutos ja 1. asemakaava Bioterminaali ja lastausasema (134, Pitkämäki) Tavoitteena on muuttaa voimassa olevan asemakaavan mukaisia tontteja vastaamaan alueelle toteutumassa olevien hankkeiden tarpeita sekä kehittää vihreän teollisuuden alueesta toteuttamisedellytyksiltään nykyistä monipuolisempi eri toiminnoille. Samalla mahdollistetaan ratapihan toteuttaminen muun muassa puutavaran kuljettamista varten vahvistamaan alueen elinvoimaisuutta. Kaavatyö on tavoitteena kuuluttaa vireille vuoden 2017 alussa asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Tavoitteena on prosessin eteneminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Mikonniemen asemakaavamuutos (111, Läntinen) Tavoitteena on muuttaa urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta siten, että alueelta puretun rakennuksen myötä Mikonniemeen voisi sijoittaa vapaa-ajan toimintoja palvelevan rakennuksen. Kaavatyö on tavoitteena aloittaa perusselvitysten ja lähtötietojen työstämisellä sekä edellytysten täyttyessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella vuoden 2017 aikana. Pitkämäen soranottoalueen 1. asemakaava (134, Pitkämäki) Tavoitteena on tutkia asemakaavoitetun alueen keskelle jääneen asemakaavattoman alueen hyödyntäminen eri käyttötarkoituksia varten kaavoituksen kautta. Kaavatyön käynnistäminen on tavoitteena tutkia vuoden 2017 aikana. Kaavatyön eteneminen kytkeytyy taajama-alueen osayleiskaavan etenemiseen.

13 13 Laamilan korttelin 9 ja katu- ja puistoalueen asemakaavamuutos (133, Laamila) Tavoitteena on selvittää opetustoimintaa palvelevan korttelialueen muuttamista aluerakenteeseen sopivaan käyttötarkoitukseen. Kaavatyö on tavoitteena aloittaa perusselvitysten ja lähtötietojen keräämisellä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella vuoden 2017 aikana. Pohjoispään asemakaavamuutos ja 1. asemakaava, (132, Pohjoispää) Tavoitteena on selvittää vetovoimaisen asuinalueen kaavoittamisen edellytyksiä lähellä Lautiaisen rantaa ja keskustan palveluja alueella, joka on osin peltoa ja osin metsää. Kaavatyö on Nurmeksen kaupungin strategian mukainen ja otettu ohjelmaan vuonna Kaavamuutoksen ja 1. asemakaavan laatimisen edellytyksiä selvitetään vuonna Porokylän asemanseudun asemakaavamuutos (131, Porokylä) Tavoitteena on tutkia asemakaavan muuttamista Porokylän aseman seudulla liikenteelle varatulla alueella muun muassa asumisen tarpeita varten puutavaran lastausterminaalin siirtyessä toisaalle. Kaavatyö on Nurmeksen kaupungin strategian mukainen ja otettu ohjelmaan vuonna Kaavamuutoksen edellytyksiä selvitetään vuonna KAAVOITUSKATSAUKSEN ULKOPUOLISET TYÖT Luettelossa esitettyjen kohteiden ohella kaavoitustyöt voivat tulla kohdentumaan myös sellaiseen alueeseen, jota ei ole mainittu luetteloissa. Kiireelliset kaavoitustyöt vaikuttavat kaavoituskatsauksen mukaisten, kaavoitusohjelmaan kuuluvien töiden etenemiseen ja aikatauluihin viivästyttävästi.

14 ASEMAKAAVAKOHTEET KARTALLA LIKIMÄÄRÄISESTI: 14

15 15 8 Ranta-asemakaavat MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 74 Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen rantaalueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle 63 :ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Jos maanomistaja huolehtii ranta-asemakaavan laatimisesta, hänen on toimitettava kaavan laadinnan yhteydessä syntynyt pohjakartta kunnan säilytettäväksi ja käytettäväksi osana kunnan kartta-aineistoa. ( /323) Maanomistajan toimesta laaditun asemakaavaehdotuksen käsittelyssä noudatetaan muutoin, mitä 8 luvussa säädetään. Maanomistajan toimesta laadittu asemakaavaehdotus on kunnassa käsiteltävä ilman tarpeetonta viivytystä. Lähtökohtaisesti Lieksan ja Nurmeksen tavoitteina ei ole laatia lähivuosina ranta-asemakaavoja omistamalleen maalle. Rantojen käytön suunnittelu on tavoitteena ratkaista yleiskaavoituksen kautta. Mäntyjärven, Kuoran, Teppanalan, Parreen ja Ohtakankaan ranta-asemakaavat (Lieksa) Tavoitteena on loma-asuntojen rakennuspaikkojen kaavoittaminen Lieksan taajama-alueen kaakkoispuolelle useiden vesistöjen ääreen. Kyseessä ovat yksityisen maanomistajan kaavahankkeet, joista Mäntyjärvi on edennyt ehdotusvaiheeseen. Kuora, Teppanala, Parree ja Ohtakangas ovat valmisteluvaiheessa.

16 16 9 Ajanmukaisuuden arviointi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 60 Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Asemakaavojen laaja-alainen ajanmukaisuuden arviointi on ajankohtaista Lieksassa ja Nurmeksessa. Ajanmukaisuutta arvioidaan muiden kaavoitustöiden ohessa sekä taajamien osayleiskaavatöiden yhteydessä. Asumiseen varattujen tonttien riittävyys Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Lieksassa ja Nurmeksessa on vapaita tontteja asuinrakennuksia varten niin erillispientalojen, rivitalojen kuin kerrostalojen osalta. Tavoitteena on kuitenkin vetovoimaisten ja eri väestöryhmiä palvelevien tonttien ja asuinalueiden mahdollistaminen monipuolisiin asumisen tarpeisiin kaavoituksen keinoin olemassa olevan teknisen infrastruktuurin ja vesistöjen välittömään lähisyyteen. Asumisen lisäksi tonttivarantoa ylläpidetään liiketoiminnan, julkisten palelujen, teollisuuden ja yritystoiminnan tarpeisiin. VAT Rakentamis tapaohje TARVE MUUTOS- Maakuntakaava Asemakaava Yleiskaava

17 17 10 Yhteystiedot LIEKSAN JA NURMEKSEN TEKNINEN VIRASTO Käyntiosoitteet: Pielisentie 3, Lieksa Postiosoitteet: PL 41, Lieksa Kirkkokatu 14, Nurmes Henkilöstön yhteystiedot: Maankäyttösuunnittelija Reino Hirvonen Lieksan asiat puh Maankäyttösuunnittelija Tuula Parviainen Nurmeksen asiat puh Maankäyttöpäällikkö Anna-Maria Latosaari puh Tekninen johtaja Tuomo Kotilainen puh