PÄÄTÖS Nro 12/06/2 Dnro ISY-2005-Y-207 Annettu julkipanon jälkeen ILMOITUKSEN TEKIJÄ. Outokumpu Mining Oy Kummunkatu OUTOKUMPU

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 12/06/2 Dnro ISY-2005-Y-207 Annettu julkipanon jälkeen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Outokumpu Mining Oy Kummunkatu OUTOKUMPU ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee sulfaatinpelkistäjäbakteerin käyttökoetta Kangasjärven avolouhoksessa, Keiteleen ja Pihtiputaan kunnissa.

2 2 ILMOITUSASIAN VIREILLETULO Outokumpu Mining Oy on toimittanut Itä-Suomen ympäristölupavirastoon ilmoituksen ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentin mukaisesta koeluonteisesta toiminnasta, jossa selvitetään sulfaatinpelkistäjäbakteerin toimintaa ja sen vaikutusta kaivosvesiin. Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesti koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitus on tehtävä toimivaltaiselle viranomaiselle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee kaivostoiminnan ympäristölupa-asiat. ILMOITUKSESSA KUVATTU TOIMINTA Sijainti Outokumpu Mining Oy:n käytöstä poistettu Kangasjärven kaivosalue sijaitsee Keiteleen kunnan Sulkavanjärven ja Pihtiputaan kunnan Sydänmaan kylissä noin 26 kilometriä itään Pihtiputaan kirkonkylästä. Koetoiminnan perusteet Suunniteltu koetoiminta liittyy VTT:n "Kaivoskuilujen ja reaktiivisten materiaalien hyödyntäminen kaivosvesien käsittelyssä" -hankkeeseen, jossa selvitetään sulfaatinpelkistäjäbakteerin toimintaa ja vaikutuksia. Kangasjärven avolouhos, jossa veden metallipitoisuudet ovat korkeat, soveltuu hyvin tähän tarkoitukseen. Avolouhosten tai kaivoskuilujen käyttäminen bioreaktoreina on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi. Sulfaatinpelkistäjäbakteerit saavat kasvuunsa tarvitseman energian hapettamalla orgaanisia yhdisteitä. Samalla ne muodostuvat karbonaatti- ja bikarbonaatti-ioneja, jotka nostavat veden ph:ta ja lisäävät veden puskurikykyä. Reaktiossa

3 3 muodostuva rikkivety sitoutuu useimpien liuenneena olevien raskasmetalli-ionien kanssa niukkaliukoisiksi metalliyhdisteiksi. Metallisulfidit ovat hydroksidi- ja karbonaattiyhdisteitä pysyvämpiä yhdisteitä. Koetoiminnan tarkoitus Tavoitteena on tutkia sulfaatinpelkistäjäbakteerien toimintaa ja mahdollisia ympäristövaikutuksia. Samalla pyritään Kangasjärven avolouhoksen veden sisältämät metallit saostamaan siten, että ne eivät kuormita alapuolista vesistöä. Hankkeessa arvioidaan purkautuvien vesien mukana siirtyvien haitallisten mikrobien aiheuttamaa mahdollista riskiä sekä ravinteiden vaikutusta vesistöön. Koska sulfaatinpelkistäjäbakteereita esiintyy luonnostaan lähes kaikissa anaerobisissa ympäristöissä, ei lisättävä bakteerilähde aiheuta sulfaatinpelkistäjien osalta haittaa muulle ympäristölle. Merkittävimmän riskin aiheuttavat bakteerilähteen (esimerkiksi sianlanta) sisältämät muut mikrobit. Mahdollisen terveys- ja ympäristöriskin kartoittamiseksi verrataan kaivosalueelta purkautuvan veden mikrobiologista laatua ympäröivien vesialueiden mikrobiologiaan. Vertailukohteena käytetään läheistä vesialuetta, jonka tiedetään olevan kaivoksen vaikutusalueen ulkopuolella. Koeluontoisen toiminnan kuvaus Kangasjärven avolouhokseen siirretään bakteeriymppiä noin 500 m 3. Vesinäytteistä tehtävien ravinneanalyysien avulla määritetään mahdollinen ympäristökuormitus. Sekä mikrobi- että ravinnekartoitusta tehtäessä on tärkeää selvittää kaikki veden laatuun vaikuttavat tekijät, jotta bioreaktorikäsittelyn vaikutukset voidaan erottaa muista veden laatua säätelevistä tekijöistä. Kaivosbioreaktoria seurataan kahden vuoden aikana. Ensimmäisenä vuonna näytteenottokertoja on kuusi ja toisena vuonna neljä. Avolouhoksesta otetaan näytteitä kolmesta eri kohdasta neljältä eri syvyydeltä ja kaivoksen ympäristöstä viidestä pisteestä. Kaikista näytteistä tehdään metalli-, anioni- ja ravinnemääritykset. Mikrobiolo-

4 giset määritykset tehdään kahdelta eri syvyydeltä otetusta kaivosvesinäytteestä ja neljästä ympäristönäytteestä. 4 Tuloksista laaditaan raportti. Raportissa keskitytään erityisesti kaivoskuilujen ja avolouhosten käyttämiseen bioreaktoreina. Tärkeänä osana on mahdollisten ympäristövaikutusten sekä riskien arviointi. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Lausunnot Itä-Suomen ympäristölupavirasto on pyytänyt asiasta lausunnon Pohjois-Savon ja Keski-Suomen ympäristökeskuksilta sekä Keiteleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1. Pohjois-Savon ympäristökeskus on lausunut että koetoiminta sulfaatinpelkistäjäbakteerien hyödyntämiseksi kaivosvesien puhdistamisessa voidaan toteuttaa. Ilmoituksen mukainen tutkimus on tarpeellista ja täyttää ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentin koetoiminnalle asetetut edellytykset. Ennen koetoiminnan aloittamista tulee olla tarkemmat tiedot käytettävästä ympistä ja sen laadusta sekä laskelma tai muu vastaava perustelu, johon kaivokseen sijoitettavan ympin määrä perustuu. Bakteeriympin vaikutuksia ja kulkeutumista ympäristössä tulee tarkkailla esityksen mukaisesti. Tarkkailutiedot tulee toimittaa niiden valmistuttua Pohjois-Savon ja Keski- Suomen ympäristökeskuksille sekä Pihtiputaan ja Keiteleen kunnan ympäristöviranomaisille. Ilmoituksessa ei ole tietoa, miten kaivosvesien käsittely bakteeriympillä ajoittuu suhteessa suunniteltuun Kangasjärven laskuun tai alueella suunniteltuihin muihin kunnostustoimiin. Ilmoituksesta ei myöskään selviä onko järven kuivatuksella merkitystä koetoiminnasta aiheutuviin ympäristövaikutuksiin tai koetoiminnan onnistumiseen. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan Kangasjärven tyhjentämisen seurauksena tulee myös avolouhoksen veden pinta laskemaan. Mikäli lasku suoritetaan ympin sijoittamisen jälkeen, on louhokseen sijoitettavan ympin osittainen kulkeutuminen ym-

5 5 päristöön louhosvesipinnan laskemisen aikana mahdollista. Kangasjärven tyhjennyttyä voi koetoimintaan kuuluva kaivoksen ympäristöstä tehtävä vesinäytteenotto myös estyä. Ympäristökeskuksen mukaan koetoiminta ei saisi viivästyttää tai olla esteenä muille mahdollisille kaivosalueella suunnitelluille kunnostustoimille. Koetoiminnan ilmoituksen mukaan kokeessa tullaan selvittämään, voiko sivukivikasoilta suotautuvat metallipitoisten vedet puhdistaa ohjaamalla vedet louhokseen bakteeritoiminnan piiriin. Vastaavaa tutkimusta sivukivikasoilta suotautuvien vesien käsittelemiseksi ei kuitenkaan ole mainittu projektisuunnitelmassa. Ympäristökeskus on katsonut, että bakteeriympin lisääminen jatkossa ei ole enää koetoimintaa. Projektin loppuraportti tulee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. 2. Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että sikojen lietelantaymppi (500 m 3 ) sisältää keskiarvopitoisuuksien mukaan fosforia 375 kg, sinkkiä 24,2 kg ja mangaania 7,7 kg. Fosforikuormituksena tämä vastaa hehtaarin suuruisen turvetuotantoalueen vuotuista fosforikuormitusta. Avolouhokseen sijoitetun lietelantaympin ainekset kulkeutuvat avolouhoksesta vesien mukana edelleen Kangasjärveen ja alapuoliseen vesistöön, jos näiden aineksien kulkua ei jotenkin estetä. Kokeen toteuttamisen ohella tulee järjestää riittävä vaikutusten seurantaohjelma, jolla voidaan havaita kokeen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Keski-Suomen ympäristökeskus ei vastusta ympäristöluvan myöntämistä hakijan esittämää sulfaatinpelkistäjäbakteerien käyttökoetta varten, mutta ympäristökeskuksen mielestä hakijan tulisi esittää ennen käyttökoetta mm. seuraava asiat: Miten estetään kokeessa syntyvien haitallisten ainesten kulku avolouhoksesta ympäristöön ja alapuoliseen vesistöön ja miten vaikutukset arvioidaan? Miten kokeessa pelkistyneet ja sedimentoituneet metalli, kiintoainekset ja muut jätteet käsitellään ja mihin ne loppusijoitetaan? Mikäli saostuneita ja sedimentoituneita metalleja ym. ei saada poistettua altaasta ja loppusijoitettua toisaalle tulee selvittää käsittelyn vaikutusten pysyvyys?

6 6 Saavutetaanko sulfaatinpelkistäjäbakteerien käyttökokeella siitä syntyviä haittoja suurempi hyöty? Kuinka suuri osuus Kangasjärveen tulevasta ravinnekuormituksesta tulee sulfaatinpelkistäjäbakteerien käyttökokeen vaikutuksista? Mikä on alapuolisen vastaanottajavesistöön kulkeutuvien ravinteiden määrä ja vaikutus? 3. Keiteleen ja Pielaveden kuntien yhteinen ympäristölautakunta on lausunut, että vesien ja vesiluonnon suojelun kannalta on välttämätöntä, että Kangasjärven kaivosalueen alapuolisen vesistön metallikuormitusta vähennetään. Tähän tarkoitukseen soveltuvan ja parhaan käyttökelpoisen menetelmän löytämiseen tähtäävä koetoiminta on tarpeen. Koetoimintaa koskevan ilmoituksen perusteella jää epäselväksi bakteerien ja ravinteiden kulkeutuminen kaivosalueelta purkautuvien vesien mukana ympäristöön. Kyseessä on ympäristöriski, joka on syytä ottaa huomioon ilmoituksen käsittelyssä. Koetoiminnassa on huolehdittava, ettei kokeessa käytettäviä lietteitä tai muita haitallisia aineita pääse karkaamaan avolouhoksen ulkopuolelle ympäristöön. Toiminnan tarkkailu on järjestettävä alueellisen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Tarkkailun tulokset on toimitettava tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan tarkkailusta ja sen etenemisestä on tiedotettava alueellista ympäristökeskusta, kunnan ympäristönsuojeluviranomaista ja kunnan terveydensuojeluviranomaista sekä toiminnan vaikutusalueen asukkaita. Hakijan vastine Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnosta Outokumpu Mining Oy toteaa, että bakteeriymppinä käytetään sian lietelantaa, joka ominaispainonsa vuoksi painuu avolouhoksen pohjalle, josta sulfaatinpelkistysprosessi alkaa. Lietelannan sijoittaminen ei muuta avolouhoksen pintaveden laatua. Sulfaatinpelkistysprosessi etenee kaivoksen pohjalta pintaan päin. Pintaveden puhdistuvat viimeiseksi, mikäli lietelannan ravinteet riittävät bakteeritoiminnalle.

7 7 Kangasjärven louhoksen vesimäärä on noin m 3. Vedessä on pelkistettävää sulfaattia noin 1,5 mg/l, ja kokonaismäärä noin 390 tonnia. Teoreettisesti arvioiden tarvittavan ravinteen, hiilen, määrä on noin ¼-osa pelkistettävän sulfaatin määrästä eli noin 100 tonnia. Sian lietelanta sisältää eri arvioiden mukaan % hiiltä. Edellä esitetyn perusteella sulfaatinpelkistykseen tarvitaan vähintään 500 m 3 sian lietelantaa. Sulfaatinpelkistäjäbakteerit käyttävät ravinnokseen kaiken lietelannan sisältämän ravinteet, joten ravinnepäästöt avolouhoksen ulkopuolelle ovat epätodennäköiset. Kangasjärven kuivattaminen on tarkoitus suorittaa kevättulvan aikana vuonna 2006, jolloin sulamisvedet laimentavat järven veden metallipitoisuuksia. Kuivattaminen saattaa laskea avolouhoksen pintaa rannan tasolle eli muutamia kymmeniä senttimetrejä. Bakteeriympin sijoitus kaivokseen on tarkoitus tehdä alkukesästä 2006, jolloin avolouhoksen veden lämpötila on korkeampi kuin talvella, jotta bakteerien toiminnan alulle saadaan edulliset lämpöolosuhteet. Ymppi on tarkoitus sijoittaa avolouhokseen Kangasjärven kuivattamisen jälkeen, jolloin mahdollinen vesipinnan lasku on jo tapahtunut. Projektin aikataulun kannalta bakteeriymppi on sijoitettava kaivokseen viimeistään alkukesällä 2006 riippumatta siitä, onko Kangasjärvi kuivattu. Sivukivikasojen suotovesien ohjaaminen avolouhoksen sulfaatinpelkistäjäbakteerien toiminnan piiriin ei ole todennäköistä suunnitellun kaksivuotisen projektin kuluessa. Asiaa voidaan selvittää erillisenä tutkimuksena sen jälkeen kun Kangasjärven kaivosvesien metallien saostus on saatu toteutettua. Suunniteltu koetoiminta ei viivästytä tai ole esteenä kaivosalueella suunnitelluille toimenpiteille. Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta Outokumpu Mining Oy toteaa, että metallien saostamiseen on käytetty sulfaatinpelkistäjäbakteereja yhtiön Kotalahden, Hammaslahden ja Ruostesuon kaivoksilla käyttömittakaavassa sekä koeluontoisesti myös Kangasjärven kaivoksella. Missään em. kohteissa ei ole esiintynyt haittavaikutuksia tai haitallisten aineiden pääsyä ympäristöön. Sulfaatinpelkistäjäbakteerien toiminnan tuloksena avolouhosveden sisältämät metallit saostuvat ja palautuvat avo-

8 8 louhoksen pohjalla ja seinämille muodostaen noin 0,1 mm paksuisen lähes liukenemattoman kerroksen. Avolouhoksen seinämien ja pohjan louhimattomat malmit, sulfidipitoiset sivukivet ja irtomateriaalit sisältävät monisatakertaisesti enemmän metalleja kuin avolouhoksen vesi, joten metallien saostaminen ei mitenkään vaikuta avolouhoksen nykytilaan tai metallisisältöön. Sulfaatinpelkistäjäbakteerien toiminnan tuloksena avolouhoksen vesi muuttuu hapettomaksi ja lähes metallivapaaksi. Lisäliukeneminen loppuu ja siten myös metallipäästöt loppuvat. Louhoksen säilyttäminen vedellä täyttyneenä pelkistävissä olosuhteissa on nykytietämyksen mukaan paras vaihtoehto metallipäästöjen ehkäisemiseksi. Avolouhokseen ei tule nykytilassaan ulkopuolisia vesiä ja avolouhoksen vesipinta on samalla tasolla kuin Kangasjärven pinta, joten todennäköisesti avolouhoksesta ei ole vuotoa järveen. Sulfaatinpelkistäjäbakteerit käyttävät bakteeriympin kokonaan ravinnokseen, joten ravinteiden pääsy ympäristöön avolouhoksesta on epätodennäköistä. Koetoiminnan tarkoituksena on tutkia, aiheuttaako sulfaatinpelkistäjäbakteerin käyttö haitallisia vaikutuksia tai päästöjä ympäristöön. Tutkimusohjelma sisältää sekä bakteerien tehokkuuden että mahdollisten ympäristövaikutusten seurannan laajan näytteenotto-, analysointi- ja seurantaohjelman mukaisesti. Keiteleen ja Pielaveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnosta Outokumpu Mining Oy toteaa, että liete kuljetetaan umpisäiliöautolla kaivokselle ja pumpataan avolouhokseen putkea pitkin. Liete painuu ominaispainonsa vuoksi välittömästi kaivoksen pohjalle. Toiminnan tarkkailusta ja sen etenemisestä tiedotetaan ympäristökeskukselle, kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä toiminnan vaikutusalueen asukkaille. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto on tarkastanut Outokumpu Mining Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee sulfaatinpelkistäjäbakteerin kokeilua suljetussa Kangasjärven kaivoksessa Keiteleen kunnassa. Koetoiminnassa on noudatettava seuraavia määräyksiä.

9 Koetoimintaa koskevat määräykset 9 1. Bakteeriympin, jonka kokonaismäärä ei saa ylittää 500 m 3, lisäämisen on tapahduttava ennen 1. päivä lokakuuta Ympin lisäys avolouhokseen on tehtävä siten, että sitä ei joudu ympäristöön. 2. Lisättävän bakteeriympin määrä ja laatu sekä lisäysajankohta ja -tapa on ilmoitettava kuukausi ennen lisäyksen suorittamista Pohjois-Savon ja Keski-Suomen ympäristökeskuksille sekä Keiteleen ja Pihtiputaan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä lähialueen asukkaille. 3. Mahdollisista bakteeriympin lisäyksestä aiheutuvista haitta- ja häiriöilmoituksista on pidettävä kirjaa ja niistä on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Savon ja Keski- Suomen ympäristökeskuksille sekä Keiteleen ja Pihtiputaan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Ilmoitusten johdosta on tehtävä selvitys mikä koetun haitan tai häiriön on aiheuttanut. Mikäli koetoiminnasta on aiheutunut haitallinen seuraus, ilmoituksen tekijän on ryhdyttävä viivytyksettä tarpeellisiin korjaaviin ja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. 4. Bakteeriympin lisäyksen vaikutuksia louhoksen veden laatuun ja ympäristöön on tarkkailtava esitetyn suunnitelman mukaisesti. Tarkennettu suunnitelma, josta ilmenee näytepisteiden todellinen sijainti ja näytteistä tehtävät analyysit, on toimitettava kuukausi ennen kokeen aloittamista Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus voi perustellusta syystä muuttaa tai täydentää suunnitelmaa. 5. Tutkimusten tulokset ja tutkimuksesta muodostuva raportti on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua Pohjois-Savon ja Keski-Suomen ympäristökeskuksille sekä Keiteleen ja Pihtiputaan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Raporttiin on myös liitettävä mahdolliset haitta- tai häiriöraportit sekä selvitys näiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä.

10 10 RATKAISUN PERUSTELUT Bakteeriympin lisäyksestä ei ennalta arvioiden aiheudu ravinne- tai muutakaan kuormitusta kaivosalueen ulkopuolelle. Ympäristönsuojelulain luvanhakuvelvollisuudesta säädetyn 30 :n 2 momentin poikkeussäännöksen mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on muun muassa raakaaineen tai puhdistuslaitteen kokeilu toiminnan vaikutusten tai käyttökelpoisuuden selvittämiseksi. Outokumpu Mining Oy:n kokeen tarkoituksena on selvittää kuinka sulfaatinpelkistäjäbakteeri puhdistaa kaivoksen metallipitoisia vesiä ja samalla pienentää veden happamuutta. Samalla selvitetään, liittyykö bakteeriympin, tässä tapauksessa sian lietelannan käyttöön ympäristökuormituksen mahdollisuutta. Kun otetaan huomioon ilmoituksessa esitetty toiminnan kesto ja lisättävän bakteeriympin rajallinen määrä, Outokumpu Mining Oy:n toimintaa on pidettävä ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitettuna koeluontoisena toimintana. Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Tiedotusta ja tarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ilmenevällä tavalla. Bakteeriympin määrä on arvioitu laskennallisesti Kangasjärven avokaivoksen vesimäärän, veden sulfaattimäärän sekä lietelannan ominaisuuksien perusteella. Sulfaatinpelkistäjäbakteerien on arvioitu kuluttavan lietelannan ravinteet ravinnokseen, jolloin ravinnepäästöjä ei tapahdu louhoksen ulkopuolelle. Liete kuljetetaan umpisäiliöautolla ja pumpataan avolouhokseen putkea pitkin. Liete painuu ominaispainonsa vuoksi kaivoksen pohjalle. Sulfaatinpelkistäjäbakteerien toiminnan tuloksena Kangasjärven avolouhosveden sisältämät metallit saostuvat avolouhoksen pohjalle ja seinämille. Koko avolouhoksen veden sisältämät metallit muodostavat yhteensä saostuessaan avolouhoksen pohjalle ja penkereille noin 0,1 mm paksuisen lähes liukenemattoman kerroksen. Avolouhoksen seinämien ja pohjan louhimattomat malmit, sulfidipitoiset sivukivet ja irtomateriaalit sisältävät enemmän metalleja kuin avolouhoksen vesi. Sulfaatinpelkistäjäbakteerien

11 toiminnan tuloksena avolouhoksen vesi muuttuu hapettomaksi ja lähes metallivapaaksi. Samalla lisäliukeneminen kaivoksen seinämistä loppuu. 11 Bakteeriympin sijoitus kaivokseen on tarkoitus tehdä alkukesästä Ymppi sijoitetaan avolouhokseen Kangasjärven kuivattamisen jälkeen, jolloin mahdollinen vesipinnan lasku on jo tapahtunut. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 28, 30 2momentti, 61, 63 ja 64 Ympäristönsuojeluasetus 1, 26 ja 27 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 970 euroa. Maksu on ympäristöministeriön ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista antaman asetuksen 1238/2003 mukainen.

12 MUUTOKSENHAKU 12 Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

13 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 12/06/2 13 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.