KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSNEUVOTTELU

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSNEUVOTTELU Keski-Suomen liitto: yleiskatsaus maakuntaan ja esitykset maakuntaohjelman toteuttamiseksi vuosina maakuntajohtaja Anita Mikkonen

2 Keski-Suomen seutukunnat ja väestö Väestö seuduittain : 23 kuntaa ( ) Jyväskylän sk Saarijärven-Viitasaaren sk Jämsän sk Äänekosken sk Keuruun sk Joutsan sk 5884 Keski-Suomi Lähde: Tilastokeskus

3 Työikäinen väestö (15-64 v.) seuduittain (2008=100) Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Saarijärvi-Viitasaari Äänekoski Keski-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus, syksyn 2009 väestöennuste

4 Työmatkat kunnittain Keski-Suomessa 2008 (työmatkat pidentyneet) Nettopendelöinti: kunnan ulkopuolella työssäkäyvien ja kuntaan muualta tulevien erotus. Positiivinen nettopendelöintiluku: kuntaan tulevien työllisten määrä on suurempi kuin kunnasta ulkopuolella työssäkäyvien määrä.

5 Keski-Suomen vahvimmat erikoistumisalat Indeksi, koko maa = 100 Paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Metsätalous Kone- ja laiteteoll. Koulutus Perusmetalliteoll Erikoistuneisuus (indeksi)

6 Indeksi, koko maa =1 Keski-Suomen metsäohjelma Seutukuntien erikoistumisalat, v Metsätalous ja puunkorjuu Sahatavara, puutuotteet Paperi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Saar-Viit. Äkoski

7

8

9 Maakuntaohjelma linjaa valintoja

10 1. Menestyvä yritystoiminta Keskisuomalaiset yritykset Kehittämisyhtiöt 5 milj euroa/vuosi 50 htv:tä Oske-projekti Uusia teknologioita, tuotteita ja toimintatapoja 1,5 milj/vuosi 6 htv:tä Keski-Suomen teollisuuden kärkiklusterit -projekti Uudet markkinat, uudet tuotteet, valmistettavuuden kehittäminen, valmistusverkostot /vuosi 6 htv:tä Osaamisen vahvistamishankkeet EAKR/ESR 4,8 milj/vuosi 30 htv:tä Energia OSKE ICT OSKE NANO OSKE Metsä OSKE Uudistuvat koneet ja laitteet (UKL) Kehittyvä asuminen (KAS) Bioenergiasta elinvoimaa (BEV) Yritysten Taitava K-S Liiketoimintaosaaminen Yhteishankintakoulutus Seutuypp Osaamisesta kasvua Osaajia teollisuudelle Tuotteistetut palvelut Matkailu OSKE Yritysten kehittämisen johtoryhmä Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR)

11 Suuntana Keski-Suomen innovaatiokeskittymä Keski-Suomella ja Jyväskylän seudulla on hyvät valmiudet olla kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut, vahva innovaatiokeskittymä. Keski-Suomi haluaa olla Suomen innovaatiokeskittymien rakentajien etujoukoissa. Ehdotukset työ- ja elinkeinoministeriölle kehittämistoimenpiteistä ja rahoituksen suuntaamisesta valmistuvat prosessin edetessä vuoden 2012 puolella. Innovaatiokeskittymän rakentaminen liittyy Suomen hallitusohjelman mukaiseen, kasvua vahvistavaan kaupunkisopimukseen. Esityksenä työ- ja elinkeinoministeriölle on, että maakuntien liitot kutsutaan sopimusosapuoleksi sekä näihin kasvusopimuksiin että maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaaviin aiesopimuksiin.

12 (Äkilliset) rakennemuutokset Äänekoski: M-Realin paperikone 180/380 htv Jyväskylä: Moventas 120/480 htv Riskit? Paperiteollisuus (Jämsä) Puolustusvoimat (Keuruu) Paikallinen yhteistyö ja projektien johtaminen tärkeää

13 2. Osaamisella menestykseen Jatketaan Toimivat työmarkkinat ohjelman toimenpiteitä asettamalla suunnittelukaudelle erillistavoitteet Työllisyysasteen nostaminen (Nuorten työllisyydestä huolehtiminen) Koulutuksen uudistaminen Yrittäjyyden edistäminen Vapaa maakunnan kehittämisraha Nuorten yhteiskuntatakuu 3. Hyvinvoiva kansalainen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Keski-Suomen hyvinvointistrategia 2020

14 Varmistetaan koulutuksen aloituspaikkojen riittävyys maakunnan koulutusorganisaatioissa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelman (KESU) valmistelussa Keski- Suomen aloituspaikat uhkaavat vähentyä lähivuosina erityisesti ammatillisessa koulutuksessa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Seudullinen ennakointityö ei tue esitettyä kehitystä. Keski-Suomen liiton ja ELYkeskuksen kokoama ennakointitieto sekä VATT:n työvoimatarpeen ennakointiaineisto tukevat aloittajapaikkamäärissä selkeitä lisäyksiä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmissä. Koulutuksen tulee liittyä konkreettisesti nuorten yhteiskuntatakuun ja nuorisolain velvoitteiden toteuttamiseen. Nykyisellään koulutuksen kysyntä on oikeassa suhteessa koulutuksen tarjontaan KESUssa vaaravyöhykkeessä ovat erityisesti kulttuurialan aloituspaikat (Musiikkikampus). Syksyn 2011 haussa yli 1000 ammatilliseen koulutukseen hakenutta jäi ulkopuolelle

15 Tuetaan koulutusvientiä käytännön toimin Valtioneuvoston koulutusviestistrategian tavoitteiden toteuttaminen edellyttää alueellisia liiketoimintalähtöisiä toimenpiteitä. Keski-Suomen koulutusvientiverkostolla on näyttöä ja kokemusta koulutusviennin osaamisesta. Kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi vientitoimenpiteet eivät voi keskittyä pääkaupunkiseudulle ja julkisten koulutusorganisaatioiden ympärille. Käytännön toimenpiteenä ministeriöiden tulee toimia Suomeen saapuvien potentiaalisten asiakasryhmien vierailuohjelmien järjestämisessä niin, että myös Helsingin ulkopuolella olevilla toimijoilla, myös yrityksillä, on mahdollisuus päästä näissä esille. Koulutuksen ja siihen liittyvien asiantuntijapalveluiden viennin tulee olla kannattavaa liiketoimintaa. Maakunnallinen toimintamalli rakentuu yritysauraksi, jossa verkoston kärkiyritys kanavoi maakunnassa olevan osaamisen asiakaslähtöisiksi ratkaisuiksi kansainvälisille asiakkaille.

16 4. Vetovoimainen toimintaympäristö Bioenergiakeskuksen kehittäminen valtakunnallisena keskuksena Yhteispalvelu/Etäpalvelun toteuttaminen TASO-hanke Kalajanvuoren, Enonniemen ja Etelä-Konneveden kansallispuisto Kulttuuriympäristöt 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Luonnoksessa 32 aluevarausta (5000 ha) SL-merkinnällä (= suojeltu luonnonsuojelulain nojalla) - lunastamiseen tarvitaan resursseja Päijänne

17 Liikennepoliittiseen selontekoon esitettävät kohteet Bothnian Corridor Valtatien 4 parantaminen välillä Jyväskylä-Oulu, mihin sisältyy Keski-Suomessa Kirri - Äänekoski -osuuden moottoritieksi parantaminen, 1. vaihe Kirri Tikkakoski Äänekosken pohjoispuolisten ohituskaista- ja keskikaistaosuuksien parantaminen Valtatie 4 Vaajakosken kohta moottoritien jatkaminen Haapalahdesta Kanavuoreen Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin; rataosuuden Jyväskylä-Orivesi kaksiraiteistamisen yleissuunnittelu Äänekoski-Haapajärvi rataosan parantaminen Saarijärveltä Haapajärvelle Perustienpidon rahoitustason nostaminen välttämättömien pienten alueellisten investointien toteuttamiseksi keskisuurten hankkeiden rahoituksen järjestäminen siten, että toteutumattomien hankkeiden kertymää voidaan purkaa. Jyväskylän ja Helsingin välisen lentoliikenteen ongelmat Haja-asutusalueiden joukkoliikenteen turvaaminen

18 EU-KOMISSION EHDOTUS EUROOPPALAISEKSI TEN-T LIIKENNEVERKOKSI YDINVERKKO KATTAVA VERKKO Ydinverkko Suomessa aiemmat ns. prioriteettihankkeet Pohjolan kolmio Merten moottoritiet Rail Baltica uutena ns. Botnian käytävä Pohjanmaan rata Valtatie 4

19 Laajakaista kaikille Valtioneuvoston Laajakaista kaikille -hankkeen toteutus ontuu rahoituksen niukkuuden vuoksi. Maakuntien laajakaistaverkkojen tukeen osoitettiin 63 miljoonaa euroa valtion rahoitusta ja 25 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Kesällä 2010 suoritetun investointitukihakukierroksen jälkeen Keski-Suomelle osoitetut valtion tukivarat ylitettiin. Myöhemmille vuosille ohjelmoidut kuntien hankkeen jäävät ilman lain (1186/2009) lupaamaa tukea ellei Keski-Suomen tukivaroja lisätä. Valtioneuvostolle toimitetun maakunnan hankeohjelman mukainen lisärahoitustarve on 9,1 miljoonaa euroa. Jako tukikelpoisiin/ei-tukikelpoisiin alueisiin tarkasteltava uudelleen

20 5. Osaamisperusteisten toimintojen kehittäminen Koulutuksen Arviointikeskus Jyväskylään vuoden 2014 alusta (hallitusohjelma) Perusteluja: Toiminnan sijoittaminen Jyväskylään takaisi riippumattomuuden alan hallintoorganisaatioista Jyväskylä tarjoaa mahdollisuuden eriyttää Koulutuksen arviointikeskus lakia säätävistä, opetussuunnitelmia kehittävistä tai rahoittavista viranomaisista Jyväskylässä on vahva korkeakoulututkimuksen ja -arvioinnin osaaminen laaja-alainen opettajankoulutus ja siihen liittyvä tutkimus mm. Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) ja Niilo Mäki instituutti Jyväskylä on vetovoimainen ja haluttu asuinpaikka Keski-Suomen liitto on valtion alueellistamistoimiin liittyvissä kannanotoissaan toistuvasti esittänyt kyseisen arviointikeskuksen sijoittamista Jyväskylään

21 Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustaminen Jyväskylän yliopistoon Hallitusohjelma: kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kehityksen systemaattisen ja pitkäjänteisen tutkimuksen tavoite. Keskus on selkeä jatkumo Jyväskylän yliopistossa suoritetulle alan tutkimukselle ja koulutukselle. Tutkimus- ja kehittämiskeskuksella mahdollistetaan kansalaisyhteiskunnan tutkimuksessa tarvittava pitkäjänteisyys koordinoidaan tutkimusta kansalaisyhteiskunnan nopeassa muutosvaiheessa parannetaan Suomen mahdollisuuksia osallistua pohjoismaisiin, EU:n piirissä toteutettaviin ja muihin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Keskuksen perustamiseksi tulee osoittaa voimavarat tutkimusprofessorin, viiden yliopistotutkijan/tutkijatohtorin sekä tutkimuskoordinaattorin palkkaamiseen.

22 Pioneeriosaaminen kuuluu Keuruulle Keuruun Pioneerirykmentin asema on Keski-Suomelle erittäin merkittävä aluetalouden näkökulmasta. Pioneerirykmentin toimintoja on kehitettävä ja edistettävä. Puolustusvoimien suoraan ja välillisesti tarjoamat työpaikat ovat elintärkeitä Keuruun seutukunnalle Puolustushallinnon työpaikkojen osuus Keuruun seutukunnalla on noin 7 %. Kun otetaan huomioon välilliset työpaikat, osuus nousee 18 %:iin Keuruun sijainti on otollinen niin henkilöstölle kuin varusmiehille Palveluksessa olevien varusmiesten kulkuyhteydet kaikista pääsuunnista ovat hyvät ja Keuruun keskeisen sijainnin vuoksi varusmiesten matka-ajat jäävät kohtuullisiksi. Keuruulla jo oleva infrastruktuuri tarjoaa erinomaiset edellytykset koulutukseen Keuruun varuskunnan kasarmirakennuksista 2/3 on jo perusparannettu. Varuskunnan rakennuksissa ei ole homeongelmia. Keuruun kasarmialue on juuri liitetty Keuruun lämpövoima Oy:n kaukolämpöverkkoon. Pioneerirykmentin ympäristö ja osaamistekijät mahdollistavat laajemmankin toiminnan alueella. Keuruun vahvuutena on monipuolinen elinkeinorakenne Raskaan kaluston huolto ja korjaustoiminta sekä puolustusvoimia palveleva muu yritystoiminta

23 Ylimaakunnallinen neuvottelukysymys: LAGUNA Yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke Suomeen Kyseessä on Keski-Suomen näkökulmasta ylimaakunnallinen ja puoltava kannanotto investoinnista kansainväliseen huippuosaamiseen. Keski-Suomen liitto pitää oikeana LAGUNA-hanketta edistävän tiedeyhteisön linjauksia, joissa painotetaan (JY:n fysiikan laitos keskeisesti mukana) Suomen pikaista liittymistä keskeiseen ja koordinoivaan sekä rahoitusasioita käsittelevään tutkimuksen rahoittajaorganisaatioiden verkostoon (ApPEC- ja ASPERA-jäsenyys). Suomen jäsenyys verkostossa on välttämätön, jotta tutkimuslaitos sijoitettaisiin Pyhäsalmelle Valtiovallan sitoutumista isäntämaana toimimiseen ja hankkeen vaatimaan taloudelliseen panostukseen Alan tutkimustoiminnan edistämistä Suomessa. Pyhäsalmen maanalaisen fysiikan keskuksen (CUPP) toiminnan vakiinnuttamista ja kehittämistä monialaiseksi tutkimuskeskukseksi Hanketta tukevan soveltavan TKI-toiminnan lisäämistä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä.

24