Järvenpään kaupungin maapoliittinen periaateohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järvenpään kaupungin maapoliittinen periaateohjelma"

Transkriptio

1

2 1 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Järvenpään kaupungin maapoliittinen periaateohjelma Sisällysluettelo 0. Esipuhe 2 1. Yleistä 2 2. Maankäyttöpolitiikka Kaavoituspolitiikka Maapolitiikka 4 3. Kaupungin maanomistus ja maapoliittiset tunnusluvut 5 4. Maanhankinnan periaatteet Maanhankinnan keinot Yleiskaavaan perustuva raakamaanhankinta Asemakaavoitetun maanhankinta Maan luovutuksen periaatteet Asuntorakentamiseen tarkoitetut tontit Yritystoimintaan tarkoitetut tontit Muut alueet Sopimustoiminta Aluerakentamissopimukset Vaihdot Maankäyttösopimukset Yksityisen tonttimaan käyttöön saamisen edistäminen Kehittämisalueet Rakentamiskehotus Rakentamattomien tonttien korotettu kiinteistövero Vireillä oleva lainsäädäntö 18

3 2 Järvenpään kaupungin maapoliittinen periaateohjelma 0. ESIPUHE Järvenpään kaupungin maapoliittinen periaateohjelma on käsitelty viimeksi kaupunginvaltuustossa ja silloin hyväksyttyjä periaatteita on noudatettu kaupungin harjoittamassa maapolitiikassa. Maapoliittisen periaateohjelman hyväksymisen jälkeen on tullut voimaan mm uusi kiinteistönmuodostamislaki- ja asetus sekä uusi maankäyttöja rakennuslaki, joiden säädökset tulee huomioida maapoliittisen periaateohjelman päivityksenä. Vireillä olevan uuden yleiskaavan laatimisen yhteydessä on tarpeen tarkastella siinä esiin tulevien näkemysten sekä valittavien kasvusuuntien vaikutuksia kaupungissa tulevaisuudessa harjoitettavaan maapolitiikkaan ja sen keinoihin. Tästä syystä on aiheellista saattaa maapoliittinen periaateohjelma ajan tasalle, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin myös kaupungin yleiskaavallisia ja strategisia tavoitteita. Kaupunginhallitus nimitti toimikunnan, jonka tehtävänä on läpikäydä kaupungin vuodelta 1987 peräisin oleva maapoliittinen periaateohjelma ja esittää raporttinsa kaupunginhallitukselle mennessä. Toimikunnan puheenjohtajaksi nimettiin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reino Taurovaara ja jäseniksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Åberg sekä kaupunginhallituksen jäsenet Pertti Tamm, Maija-Liisa Pyykkönen, Marikki Eronen ja Ilkka Järvinen. Toimikunnan asiantuntijajäseniksi nimettiin viranhaltijoina kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen, apulaiskaupunginjohtaja Markku Utti, elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho, kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila sekä kaupungingeodeetti Raimo Tuisku, joka nimettiin toimimaan myös toimikunnan sihteerinä. 1. YLEISTÄ Järvenpään kaupunki sijaitsee Helsingin seudulla, joka kärsii rakentamiskelpoisen, kohtuuhintaisen tonttimaan puutteesta. Tämä ongelma vaikeuttaa kaupungissa sekä vapaarahoitteista että valtion tukemaa asuntotuotantoa, samoin toimitilarakentamista. Oman rajoituksensa kaupungin maaomaisuuden huomattavalle lisäämiselle muodostaa myös kaupungin vähäinen maapinta-ala, joka on vain noin 37,5 km2. Omakotitonttien kysynnän kasvuun Järvenpäässä ovat viime vuosina vaikuttaneet mm. asuntolainojen helppo saatavuus sekä lisääntynyt kiinnostus siirtyä rivi- ja kerrostaloasumisesta omakotitaloihin. Samoin ulkoinen muuttoliike pääkaupunkiseudun suunnalta pientalotonttipulasta ja korkeista tonttien hinnoista kärsivistä kaupungeista on lisännyt omakotitonttien kysyntää.

4 3 Työpaikkaomavaraisuuden kohottaminen strategisten tavoitteiden mukaisesti asukasluvultaan kasvavassa kaupungissa luo paineita elinkeinotonttivarannon kehittämiselle. Tällä tarkoitetaan elinkeinotonttien lukumäärän ja niiden rakennusoikeuden kokonaismäärän kasvattamista sekä tonttien laadullisen ja sijainnillisen monipuolisuuden lisäämistä. Tonttivarantoa arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että koko varanto kunakin ajankohtana ei ole eri syistä käytettävissä tai ei vastaa sen hetkistä kysyntää. Kaupungin oman tonttivarannon rajallisuuden vuoksi kaupunki pyrkii toiminnallaan aktivoimaan myös yksityisten tahojen, etenkin rakennusliikkeiden ja muiden yhteisöjen sekä sijoittajien omistuksessa olevien asuntorakentamiseen tarkoitettujen tonttien rakentumista, keinoina mm. yhteistoiminta asemakaavojen muutoksissa sekä harkitusti rakentamiskehotukset. Samoin kaupunki pyrkii toiminnallaan aktivoimaan yksityisten tahojen omistuksessa olevien elinkeinotonttien markkinoille saamista ja rakentumista ja 1990-lukujen vaihteessa kaupungissa koettiin silloin vallinneen taloudellisen noususuhdanteen seurauksena kiinteistöjen hintojen jyrkkä nousu sekä kiinteistömarkkinoiden ylikuumeneminen ja sitä seuranneet lamavuodet, jolloin kiinteistöjen hinnat laskivat useita kymmeniä prosentteja, mikä aiheutti kiinteistökaupan hiljenemisen useiksi vuosiksi luvun loppupuolella sekä 2000-luvun alussa kiinteistöjen kauppa on jälleen vilkastunut ja hintakehitys on ollut viime vuosina lievässä nousussa. Liiketilojen ja kerrostalojen rakentamisen elpymisen myötä myös tällaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien tonttien kiinteistökauppa ja kysyntä ovat vilkastuneet vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen verrattuna. 2. MAANKÄYTTÖPOLITIIKKA Maankäyttöpolitiikka koostuu niistä periaatteista ja menettelytavoista, joiden avulla kunnan erilaisten toimintojen vaatimat maankäytölliset ratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan. Tärkeitä tavoitteita kunnan maakäyttöpolitiikassa ovat mm. maakeinottelun estäminen, kaavoituksesta aiheutuvan maan arvonnousun saaminen pääosin kaupungille sekä yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttaminen maanomistajien kesken. Kunnan harjoittama kaavoituspolitiikka ja maapolitiikka muodostavat yhdessä kunnan maankäyttöpolitiikan. 2.1 Kaavoituspolitiikka Kaavoituspolitiikka koostuu niistä yleisperiaatteista, joilla kaupunki hoitaa maankäyttö- ja rakennuslaissa kunnille annettuja maankäytön suunnittelun tehtäviä, sekä esille nousevia hankkeita koskevista menettelytavoista ja ennakkoratkaisuista. Kunnilla on alueellaan ns. kaavoitusmonopoli, jota toteutetaan yleiskaavoituksen ja tarpeen mukaan laadittavien asemakaavojen avulla. Kaavoituspolitiikan muotoiluun vaikuttavat kaupungin vuosittainen talousarvio ja taloussuunnitelma, vuosittainen kaavoitusohjelma ja katsaus sekä tarpeen mukaan tehtävät kaavoitusaloitteita tai ra-

5 4 kennushankkeita koskevat erillispäätökset. Virallisen luottamuselimissä tapahtuvan päätöksenteon lisäksi kaavoituspolitiikkaa ohjataan käytännön tasolla myös kaupunginhallituksen iltakoulukäsittelyissä sekä luottamuselinten seminaareissa. Kaavoituspolitiikka liittyy saumattomasti maapolitiikkaan, koska kaavoituksella on aina vaikutusta maan arvoon, ja maapolitiikalla luodaan kaavoituksen toteuttamisen edellytykset. Parhaimmillaan nämä politiikat tukevat toisiaan, mutta huonosti hoidettuina ne tuottavat toisilleen vakavaa haittaa. Kaavoitus- ja maapolitiikalle yhteisiä kysymyksiä ovat mm. kaavoitettavan alueen omistus, sopimuskäytännöt, kaavoituksen laajuus ja toteutuksen aikatähtäin, virallisten kaavoituspäätösten, rakennuskieltojen ja rajoitusten käyttö kaavoituksen yhteydessä sekä kaavataloudelliset arvioinnit ja linjaukset. Kaavoituksen tulosalueen talousarvioihin kirjattuna tavoitteena on maankäytön ja liikenteen suunnittelu siten, että syntyy kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti edellytykset taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvän yhdyskuntarakenteen kehittämiselle ja laadullisesti korkeatasoisen kaupunkiympäristön rakentamiselle. 2.2 Maapolitiikka Järvenpään kaupungin maapolitiikalla tarkoitetaan niiden toimenpiteiden kokonaisuutta, joilla pyritään tukemaan kaupungin kokonaisvaltaista kehittämistä luomalla maankäytöllisiä toimintaedellytyksiä asumisen ja elinkeinotoiminnan tarpeisiin sekä turvaamaan arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonympäristöjen säilyminen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Maapoliittisin toimenpitein on tarkoitus yleis- ja asemakaavoissa päätettävällä tavalla tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta pyrkien hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti jo rakennettuja teknisen huollon verkostoja sekä olemassa olevia yhdyskuntapalveluja. Käytännön maapolitiikka koostuu maan hankinnasta, maan luovutuksista ja maankäyttöön liittyvästä sopimustoiminnasta sekä yksityisen tonttimaan käyttöön saamisen edistämisestä. Kunnan kaavoitusmonopoli luo perustan maapolitiikalle. Kaupungin maapolitiikassa on tärkeää pitkäjänteisyys sekä luottamusmiesten ja virkamiesten sitoutuminen yhdessä päätettyihin toimintatavoitteisiin siten, että niiden saavuttamiseksi voidaan tarvittaessa ja harkitusti käyttää lainsäädännön maapoliittisia keinoja. Maan hankinnassa maapolitiikan tavoitteena on raakamaan saaminen kaupungin omistukseen riittävän aikaisessa vaiheessa, oikealla hinnalla oikeilta alueilta ja riittävän suurina kokonaisuuksina. Maan luovuttamisessa tavoitteena on monipuolisen ja kohtuuhintaisen tonttitarjonnan ylläpitäminen asumisen, elinkeinoelämän sekä muihin yhteiskunnan tarpeisiin.

6 5 3. KAUPUNGIN MAANOMISTUS JA MAAPOLIITTISET TUNNUSLUVUT Järvenpään kaupunki on merkittävä maanomistaja, jolla on omistuksessaan maata yhteensä noin hehtaaria, joista 61 hehtaaria sijaitsee Järvenpään ulkopuolella. Kaupungin maanomistus ja asemakaava-alueen rajaus ilmenevät karttaliitteestä 1. Ongelmana on, että kaupungin omistamat alueet sijaitsevat hajallaan eri puolilla kaupunkia ja kaupunkirakenteen eheyttämisen kannalta keskeisillä, keskustasta etelään sijaitsevilla alueilla kaupungin maanomistus on melko vähäistä. Kaupunki on vuosina hankkinut maata yhteensä noin 498 hehtaaria ja myynyt noin 141 hehtaaria ja kaupungin maavaranto on karttunut noin 357 hehtaarilla. Maan ostojen ja myyntien vuosittaiset hehtaarimäärät ilmenevät lähemmin alla olevasta kaaviosta MAAN OSTOT JA MYYNNIT HA / V HEHTAARIA OSTO MYYNTI Kaupunki on käyttänyt mainittuna ajanjaksona maan ostoihin noin 20,74 miljoonaa euroa ja saanut maan myyntituloja noin 25,75 miljoonaa euroa ja maaliikevaihdon nettotulos on ollut noin 5,01 miljoonaa euroa. Maan ostojen ja myyntien vuosittaiset liikevaihdot ilmenevät lähemmin alla olevasta kaaviosta.

7 6 MAAN OSTOT JA MYYNNIT M M 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, OSTO MYYNTI Kaupunki on vuodesta 1987 lähtien myynyt yhteensä mm. 432 pientalotonttia, 35 rivitalotonttia, 23 kerrostalotonttia sekä 92 yritystonttia, jotka ovat olleet pääasiassa teollisuustontteja. Kaupungin asuntotuotantoon myymän rakennusoikeuden vuosittaiset jakautumat pientalo- (AO) ja rivitalo- (AR) sekä kerrostalotuotantoon (AK) ilmenevät lähemmin alla olevasta kaaviosta. MYYTY RAKENNUSOIKEUS K-M2 / V AK AR AO

8 7 4. MAANHANKINNAN PERIAATTEET 4.1 Maanhankinnan keinot Kaupat Järvenpään kaupungin ensisijaisena maanhankinnan keinoina, jolla pyritään turvaamaan kaupungin riittävä maanomistus eri käyttötarkoituksiin, ovat vapaaehtoiset kaupat. Vaihdot Yksittäistapauksissa ja erikseen niin päätettäessä voidaan käyttää kaupungin omistamia tontteja vaihtokaupassa laajempien raakamaa-alueiden hankkimiseksi kaupungille. Maa- ja metsätalousalueita, joille ei tulla laatimaan yksityiskohtaista kaavaa, voidaan käyttää tarvittaessa myös vaihtomaana hankittaessa kaupungille rakentamiseen soveltuvia maa-alueita. Maankäyttösopimukset Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kaupunki ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen maankäytön muuttamiseen liittyvistä tavoitteista ja näiden muutosten toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä velvoitteista. Maankäyttö- ja rakennuslain maankäyttösopimuksia käsittelevän 11 :n mukaan kunnan tekemät kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät sopimukset eivät saa syrjäyttää kaavoitukselle maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettuja tavoitteita tai sisältövaatimuksia. Maankäyttösopimuksista on tiedotettava kaavoituskatsauksessa ja kaavan laatimisen yhteydessä. Ennen kaavoitusprosessia tai sen alkuvaiheessa tehtävä maankäyttösopimus on luonteeltaan kaavoituksen aiesopimus, jossa voidaan sitovasti sopia vain kaavoituksen käynnistämisestä ja siihen liittyvistä kustannuksista. Kaavaehdotuksen julkisen nähtävilläolon jälkeen tehtävä maankäyttösopimus on luonteeltaan kaavan toteuttamissopimus, jossa voidaan sitovasti sopia kaavan toteuttamiseen liittyvistä kysymyksistä. Ensimmäisen asemakaavan mukaisen katualueen siirtyminen kaupungille Maankäyttö- ja rakennuslain 94 :n mukaan, kun asemakaava hyväksytään alueelle, jolla ei ole ollut asemakaavaa, kunta saa omistukseensa katualueen, joka ei sille ennestään kuulu, kiinteistönmuodostamislain mukaisella kiinteistötoimituksella.

9 8 Katualueen korvaamisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 104 :ssä, jonka mukaan kunnan omistukseen siirtyvästä katualueesta kunta on velvollinen suorittamaan maanomistajalle korvausta siltä osin kuin luovutettavan alueen pinta-ala ylittää 20 prosenttia hänen kysymyksessä olevalla asemakaava-alueella omistamastaan maasta tai on suurempi sitä rakennusoikeuden määrää, jonka saa rakentaa hänelle jäävälle maalle tällä asemakaava-alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain 95 :n mukaan kunta saa ensimmäisen asemakaavan mukaisen katualueen haltuunsa, kun sitä ryhdytään rakentamaan tai muutoin tarvitaan käytettäväksi ja alueen erottamista koskeva kiinteistötoimitus on pantu vireille taikka kun kunta on maankäyttö- ja rakennuslain 104 :n mukaan suorittanut alueesta korvauksen. Jos ensimmäisen asemakaavan mukaisella katualueella on vähäistä arvokkaampi rakennus, arvokas rakennelma tai laite taikka alue on välttämätön niiden käyttämistä varten, kunta ei saa ottaa maata haltuunsa ennen kuin korvauksesta on sovittu tai lunastusmenettely on pantu vireille. Yleisten alueiden lunastusvelvollisuus Kaupungin velvollisuudesta lunastaa yleisiä alueita ja yleisten rakennusten tontteja säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 101 :ssä, jonka mukaan, jos maa asemakaavassa on osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan, on kaupunki velvollinen lunastamaan alueen. Lunastusoikeus asemakaava-alueella Maankäyttö- ja rakennuslain 96 :n mukaan kunta saa asemakaava-alueella ilman erityistä lupaa lunastaa sellaisen yleisen alueen sekä sellaisen yleisen rakennuksen asemakaavan mukaisen tontin, joka asemakaavassa on tarkoitettu kunnan laitokselle tai kunnan muihin tarpeisiin. Yhdyskuntarakentamiseen tarvittavan maan lunastuslupa Maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n 1 momentin mukaan asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Yleiskaavassa osoitettujen alueiden lunastuslupa Maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n 3 momentin mukaan asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alu-

10 9 een, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualuetta. Asemakaavan toteuttamista helpottava lunastuslupa Maankäyttö- ja rakennuslain 100 :n mukaan asianomainen ministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa rakennuskorttelin tai asemakaavaan sisältyvän muun alueen, jos sen lunastaminen on kaavan toteuttamisen kannalta perusteltua ja yleinen tarve sitä vaatii. Rakentamiskehotukseen perustuva lunastusoikeus Maankäyttö- ja rakennuslain 97 :n mukaan kunta voi sen jälkeen, kun asemakaava on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta, antaa rakentamiskehotuksen sitovan tonttijaon mukaisen tontin omistajalle ja haltijalle, jos tontin sallitusta kerrosalasta ei ole käytetty vähintään puolta tai asemakaavan mukaista tonttia ei sillä olevien rakennusten käyttötarkoitus, sijainti, rakentamistapa ja muut seikat huomioon ottaen ole rakennettu pääasiallisesti asemakaavan mukaisesti. Rakentamiskehotusta ei kuitenkaan saa antaa enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen rakentamiseen tarkoitetun asemakaavan mukaisen tontin omistajalle ja haltijalle, jos tontilla jo on käytössä oleva asuinrakennus. Rakentamiskehotusta ei myöskään saa antaa rakennuskiellon voimassa ollessa. Jos tontille tulee voimaan tällainen rakennuskielto sen jälkeen, kun rakentamiskehotus on annettu, raukeaa kehotus. Jollei asemakaavan mukaista tonttia ole rakennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kolmen vuoden kuluessa siitä, kun rakentamiskehotus on annettu asianosaiselle tiedoksi, kunnalla on oikeus ilman erityistä lupaa lunastaa asemakaavan mukainen tontti. Lunastuksen toimeenpanoa on haettava vuoden kuluessa rakentamiseen varatun määräajan päättymisestä. Lunastusmenettely Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvissa lunastus- ja korvausasioissa noudatetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettua lakia (603/1977) eli lunastuslakia. Lunastustoimituksen suorittaa lunastustoimikunta, johon kuuluu toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä. Puheenjohtajana toimii toimitusinsinööri. Lunastuslain 30 :n mukaan lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä omaisuuden käyvän hinnan mukainen täysi korvaus ja mikäli se ei vastaa luovuttajan täyttä menetystä, arvioiminen on perustettava tuottoon tai siihen pantuihin kustannuksiin.

11 10 Osapuolet voivat myös sopia korvauksista lunastustoimituksen kestäessä, jolloin lunastustoimikunta vahvistaa sopimuksen. Lunastuskorvaukset on maksettava kolmen kuukauden kuluessa niiden julistamisesta tai lunastus raukeaa. Kaikista lunastustoimikunnan tekemistä päätöksistä on mahdollista valittaa maaoikeutena toimivaan käräjäoikeuteen 30 vuorokauden kuluessa lunastuksen lopettamisesta. Omistusoikeus siirtyy lunastajalle vasta sitten, kun lunastuspäätös on saanut lainvoiman ja lunastustoimitus on merkitty kiinteistörekisteriin. Lunastaja joutuu maksamaan korvausten lisäksi toimituskustannukset ja lunastustoimikunnan määräämät oikeudenvalvontakulut. Etuosto-oikeus Etuostolain yleisiä säännöksiä käsittelevän 1. luvun mukaan: Kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa (1 ). Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä, koskee myös määräosaa kiinteistöstä sekä kiinteistöstä luovutettua määräalaa (4 ). Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. (1 ) Etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö. (2 ) Etuosto-oikeuden käyttämisellä (etuostolla), sitten kun se on loppuun saatettu, kunnan katsotaan tulleen kaupantekohetkellä luovutuskirjassa ilmoitetun ostajan sijaan kaupassa sovituilla ehdoilla. (2 ) Etuosto-oikeutta ei ole, milloin (5 ) 1) kiinteistö käsittää tai, jos samalla luovutuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on katsottava samaksi kaupaksi, myydään eri kiinteistöjä, nämä yhdessä käsittävät neliömetriä tai sitä vähemmän; pinta-alaa laskettaessa otetaan huomioon myös kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana saman ostajan ja saman myyjän välillä samassa kunnassa tehdyt kiinteistönkaupat; 2) ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 ja 4 luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso; 3) ostajana tai myyjänä on valtio tai sen laitos; tai 4) myynti tapahtuu pakkohuutokaupalla. Etuosto-oikeutta ei ole, milloin sen käyttämistä, huomioon ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet, on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. (6 )

12 11 Etuostomenettely Etuostomenettelyä käsittelevän etuostolain 2. luvun mukaan: Kiinteistönomistajan kirjallisesta pyynnöstä, jossa on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite, kunta voi etukäteen ilmoittaa, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistö kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä myydään ilmoitetuilla ehdoilla. (8 ) Jos kunta on päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan myytyyn kiinteistöön, sen tulee kirjallisesti ilmoittaa tästä ostajalle, myyjälle ja sille tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuomarille, jonka toimialueella kiinteistö on. Ilmoitukset on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. (9 ) Jos kunta laiminlyö, mitä sen tehtäväksi on 9 :ssä määrätty (kirjalliset ilmoitukset), on etuosto-oikeus menetetty. (10 ) Etuosto-oikeus on loppuun saatettu, kun kunnan päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä on saanut lainvoiman. (11 ) Kun etuosto on loppuun saatettu, on kunnan korvattava ostajalle, mitä tämä on sitä ennen suorittanut. Lisäksi kunnan on korvattava ostajalle kaupan johdosta syntyneet tarpeelliset kustannukset.. Ostajan suorituksille on kunnan maksettava kunkin suorituksen maksupäivästä lukien 5 prosentin korko. (15 ) Etuostolain mukaan kunnalle kuuluvat tehtävät hoitaa kunnanhallitus. Kunnanhallitus voi päätöksestään ilmenevässä laajuudessa siirtää sen ratkaisemisen, ettei kunta käytä etuosto-oikeuttaan, määräämänsä viranhaltijan tehtäväksi. (21 ) Etuostolain 9 :ssä tarkoitettuun päätökseen (etuosto-oikeuden käyttäminen) saa ostaja ja 6 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa (etuosto-oikeuden käyttäminen ilmeisen kohtuutonta) myös myyjä saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (22 ) Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. (22 ) Julkisen kaupanvahvistajan velvollisuudesta ilmoittaa kiinteistönkaupoista kunnalle säädetään asetuksella. (23 ) 4.2 Yleiskaavaan perustuva raakamaan hankinta Rakentamiseen varatut alueet Maa pyritään hankkimaan kaupungin omistukseen ennen asemakaavoitusta suurehkoina tilakokonaisuuksina.

13 12 Ensisijaisena maanhankintamuotona käytetään vapaaehtoista kauppaa ja vain kussakin yksittäistapauksessa suoritettavan erityisen harkinnan jälkeen käytetään lunastuslain tai maankäyttö- ja rakennuslain suomia mahdollisuuksia alueiden saamiseksi kaupungin omistukseen. Maa-alueiden vaihtoja tai raakamaa-alueiden hankintaan liittyviä maankäyttösopimuksia voidaan myös käyttää yksittäistapauksessa suoritettavan harkinnan mukaan. Etuosto-oikeutta käytetään vain mikäli kauppaehdot ovat kohtuulliset tai mikäli kauppaan liittyy kaupungin lunastettavaksi tulevia tiluksia. Virkistysalueet Retkeily- ja virkistysalueiksi yleiskaavoissa määritellyt alueet hankitaan vapaaehtoisin kaupoin, vaihdoin tai etuostolain suomia mahdollisuuksia hyödyntäen. Ulkoilureittien laajentamiseen tulevaisuudessa tarvittavat alueet pyritään saamaan käyttöön maanomistajien kanssa solmittavin yksityisoikeudellisin sopimuksin tai erikseen asiasta niin päätettäessä ulkoilureittitoimituksilla. Maa- ja metsätalousalueet Kaupungin rajallisen koon vuoksi pyritään hankkimaan vapaaehtoisin kaupoin kaupungin omistukseen myös kaikki kaupungin alueelta ostettavaksi tarjottava maa- ja metsätalousmaa. Lisäksi on syytä ulottaa hankinta ympäröivien kuntien maa- ja metsätalousmaalle käytettäväksi vaihtomaana hankittaessa kaupungin alueelta maata. Liikenteelle varatut alueet Alueiden tarpeellinen hallinta pyritään saamaan hankkeiden toteuttamisen yhteydessä lähinnä maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön edellyttämällä tavalla. Mikäli tähän ei ole mahdollisuutta, hankitaan alueet ensi sijassa vapaaehtoisin kaupoin. Vesialueet Hankittaessa maa-alueita vapaaehtoisin kaupoin kaupungille pyritään samalla saamaan kaupungille myös hankittavien tilojen vesialueet tai osuudet vesialueisiin. Erillisiä vesialueita ja osuuksia Tuusulanjärvestä ostetaan kaupungille, mikäli niitä on edullisesti saatavissa. Suojelu- ja erityistoimintojen alueet

14 13 Alueiden hankinta vapaaehtoisin kaupoin perustuu kussakin yksittäistapauksessa tapahtuvaan tarveharkintaan. 4.3 Asemakaavaan perustuva maanhankinta Ensimmäisen asemakaavan mukaisten katualueiden hankkiminen Ensimmäisen asemakaavan alueella kaupunki hankkii omistukseensa sellaiset katualueet, jotka eivät sille ennestään kuulu, kiinteistönmuodostamislain 22 a :n mukaisella yleisen alueen lohkomistoimituksella kaupungin tarvitessa aluetta käyttöönsä. Ensimmäisen asemakaavan mukaisista katualueista kaupunki tekee maanomistajan kanssa haltuunottosopimuksen, jossa sovitaan yli ilmaisluovutusvelvollisuuden luovutetun katualueen korvauksista sekä katualueella olevien rakennusten, puiden, istutusten ja laitteiden korvauksista. Asemakaavan muutosten mukaisten katualueiden hankkiminen Muutetun asemakaavan alueella katualueet hankitaan kaupungille ensisijaisesti vapaaehtoisilla kaupoilla, vaihdoilla ja asemakaavan muutokseen liittyvillä maankäyttösopimuksilla tai tarvittaessa, mikäli vapaaehtoisiin kauppoihin ei päästä, myös lunastustoimituksilla niin erikseen päätettäessä. Yleisten alueiden ja yleisten rakennusten tonttien hankkiminen Muut yleiset alueet ja yleisen rakennuksen tontit, jotka ovat asemakaavassa tarkoitettu kaupungin käyttöön, hankitaan kaupungin omistukseen pääasiassa vapaaehtoisin kaupoin kaupungin tarvitessa aluetta käyttöönsä tai maanomistajan esittäessä myyntitarjouksen tai lunastusvaatimuksen. Lunastustoimitukseen turvaudutaan kaupungin taholta, mikäli alue on tärkeä kaupungin hankkeiden kannalta ja vapaaehtoisessa kaupassa ei päästä joko hinta- tai muusta syystä sopimukseen tai lunastuksen käyttäminen kokonaisratkaisun kannalta muutoin on perusteltua. Yksityiseen rakentamiseen osoitettujen korttelialueiden hankkiminen Asemakaavoissa yksityiseen rakentamiseen osoitettuja asunto- ja työpaikkatontteja kaupunki hankkii omistukseensa vain erityisistä syistä ja vapaaehtoisin kaupoin. Näin voidaan menetellään esimerkiksi silloin, 1) kun kaupunki omistaa ennestään tontin arvokkaimman osan ja kaupungilla on kiinteistönmuodostuslain mukainen etuoikeus lunastaa muu osa tonttia tai 2) kun alue on saatavissa edullisella hinnalla ja se soveltuu kaupungin omaan käyttöön taikka 3) yksittäistapauksissa muutoin valmiiksi rakennetun alueen osan käyttöön saamiseksi jolloin myös rakentamiskehotusmenettelyn käyttö on mahdollista.

15 14 5. MAANLUOVUTUKSEN PERIAATTEET Maanluovuttamisen rakentamistoimintaan tulee tapahtua siten, että se edistää kaupunkirakenteen suunnitelmallista ja taloudellista kehittämistä sekä estää maanhinnan kohtuutonta nousua. 5.1 Asuntorakentamiseen tarkoitetut tontit Luovutettaessa tontteja asuntotuotantoon, kaupunki pyrkii turvaamaan valtion tukeman asuntotuotannon toteutuksen sekä erityisryhmien asuntojen tonttitarpeen. Kaupunki turvaa ensisijaisesti Järvenpäässä asuvien tai täällä työpaikan omaavien henkilöiden omakotitonttien tarpeen kaavoittamalla vuosittain myytäväksi noin omakotitonttia yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Edellä olevasta poiketen omakotitontti voidaan luovuttaa myös erityisperustein. Kaupunki voi erikseen päättää, että rakentamisen rahoitukseen Valtion asuntorahastolta korkotukea tai lainaa saavalle omakotirakentajalle tontti luovutetaan vuokraamalla. 5.2.Yritystoimintaan tarkoitetut tontit Elinkeinopolitiikka ja maapolitiikka tukevat koordinoidusti kaupungin kehitystä. Monipuolinen ja kohtuuhintainen elinkeinotonttivaranto on kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämisen väline ja kilpailukeino. Tontteja luovutettaessa otetaan huomioon erityisesti yrityksen työllistävä vaikutus, toiminnan laatu, merkitys kaupungin elinkeinorakenteelle, toiminnan soveltuminen alueella jo olevaan yritystoimintaan sekä ympäristövaikutukset. Luovutusehdot ovat joustavia ja tontteja luovutettaessa pyritään ottamaan huomioon sijoittuvien yritysten laajenemistarpeet. Yritys voi pääsääntöisesti itse valita luovutuksen muodon eli oston tai vuokrauksen. Vuokrauksen yhteydessä yritykselle voidaan varata pyynnöstä mahdollisuus tontin lunastamiseen rakentamisvelvoitteen toteuduttua. Tontti voidaan harkinnan mukaan myydä myös ilman tehtyä osto-optiota. Luovutuskirjassa sanktioidaan tontin rakentamisvelvoite. Kauppakirjassa sanktioidaan tontin edelleen luovuttaminen rakentamattomana. 5.3 Muut alueet Kaupungin omistamat peltoalueet vuokrataan kohtuullisin ehdoin viljelijöille siten, että ne ovat otettavissa muuhun käyttöön tarvittaessa.

16 15 Virkistysalueet, etenkin ranta-alueet tulee pitää kaikkien kaupunkilaisten käytössä, ellei erityinen kaupungin tarpeita palveleva suunnitelma edellytä niiden luovuttamista rajoitettuun käyttöön, kuten leirintäalueeksi tai suojelualueeksi. Yleisten rakennusten toteuttajat määritellään jo kaavoitusvaiheessa tonttien käyttötarkoituksen mukaisesti. Rakentajina toimivat kaupungin lisäksi lähinnä valtio, seurakunnat ja muut yhteisöt, joiden tarpeisiin kaupungin omistamille alueille kaavoitettua Y-rakennusoikeutta luovutetaan tarpeen mukaan. 6. SOPIMUSTOIMINTA 6.1 Aluerakentamissopimukset Aiemmin kaupungin ja rakennusyhtiöiden välillä solmitut laajat useita kymmeniätuhansia kerrosneliömetrejä käsittäneet aluerakentamisalueet on saatettu loppuun. Uusien vastaavien sopimusten solmimiseen ei enää nykyisin ole perusteltua syytä. 6.2 Vaihdot Maa-alueiden vaihtoja voidaan suorittaa, mikäli niiden avulla päästään kaupungin kannalta taloudellisempaan tai tarkoituksenmukaisempaan lopputulokseen kuin esim. käyttämällä suoraa kauppaa tai lunastusta. Asemakaavoista varataan kaupungin eri osista pientalotontteja käytettäväksi ns. vaihtotontteina esim. sellaisille maanomistajille, jotka ovat joko menettäneet tai tulevat menettämään pienkiinteistönsä käyttömahdollisuuden kaupungin suorittamien kaavoitustoimenpiteiden seurauksena. Kaupunki pyrkii aktiivisesti hankkimaan omistukseensa myös sellaisia kaupungin rajojen ulkopuolella sijaitsevia maa- ja metsätalousalueita, joita on mahdollisuus käyttää vastikemaana silloin, kun kaupungin kaavoitustoimenpiteiden vuoksi maa- ja metsätalousalueita siirtyy muuhun käyttöön ja alueen alkuperäinen omistaja haluaa elinkeinonsa säilyttämiseksi vastikkeeksi luovuttamistaan alueista esimerkiksi peltomaata. 6.3 Maankäyttösopimukset Asemakaavoja laadittaessa pyritään tilanteen mukaan yksityisten maanomistajien kanssa laadittavilla maankäyttösopimuksilla helpottamaan maanhankintaa ja vähentämään kaavasta aiheutuvia maanhankinta- ja lunastuskustannuksia. Pääperiaatteena on kuitenkin se, että uudet asemakaavat laaditaan kaupungin omistamille raakamaa-alueille, jotka on hankittu jo ennen asemakaavojen laatimista. Maankäyttösopimuksia käytetään lähinnä pienehköillä alueilla edellä selostetuissa tapauksissa sekä sellaisissa tapauksissa, joissa hankittavalla kiinteistöllä sijaitsee maanomistajien omistamia ja heille jääviä rakennuksia. Maankäyttösopimusta ei voi laatia asemakaavaprosessia etukäteen sitovaksi.

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 4 3 Kaupungin maapolitiikka... 6 3.1 Maanhankinta...6 3.1.1 Vapaaehtoiset kiinteistökaupat...7 3.1.2 Lunastaminen...7

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Lunastustoimitukset. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Lunastustoimitukset. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Lunastustoimitukset ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Nilsiässä sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupungin

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta maankäyttöjaosto 7.10.2015 kunnanhallitus x.x.2015 kunnanvaltuusto x.x.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtökohdat... 2 2.1 Tietoa Sipoosta... 2 2.2 Kunnan maanomistustilanne...

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4)

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu

Lisätiedot

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan LEMPÄÄLÄN KUNNAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA LUONNOS 2.12.2015, 7.12.2015, 8.12.2015 Sisällys 1. Johdanto 2. Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan 3. Lempäälän kunnan maapolitiikan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Maaningalla sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Tonttipalveluyksikkö Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011 Kunnanvaltuuston hyväksymä 31.1.2011 5 Dnro: 99/10.00.00/2011 Maapoliittinen ohjelma - Kunnanvaltuusto 31.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO - 1. JOHDANTO 3-2. MAANHANKINTA 4 Kunnan maanomistus... 4 Maanhankinnan

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA MYYJÄ: Kauhavan kaupunki, y-tunnus 0208852-8 Kauppatie 109, 62200 KAUHAVA. OSTAJA: Eepee-Kiinteistöt Oy, y-tunnus 2285106-8 Osoite: PL 70, 60101 SEINÄJOKI. KAUPAN KOHDE: Kauhavan

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA

KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA 1 KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA Hyväksytty Kunnanvaltuusto 28.5.2010 19 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA JOHDANTO Maapoliittinen ohjelma on strateginen asiakirja, jossa kunnanvaltuusto vaalikausittain

Lisätiedot

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä NSA-Yhtiöt Oy jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016. YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö

LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016. YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016 YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö SISÄLTÖ ESIPUHE... 1 1 YLIVIESKAN KAUPUNGIN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET...

Lisätiedot

1. ASUINRAKENNUSTONTIT

1. ASUINRAKENNUSTONTIT 1 JOROISTEN KUNTA TONTTIHINNOITTELU VOIMASSA 1.1.2013 ALKAEN (KV 8.10.2012 36) (Muutos KV 16.9.2013 69) Tonttien myyntihinta on esitetty muodossa /m2. Kaikki jäljempänä esitetyt tontit ovat myös vuokrattavissa.

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki.

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 1 Sopijapuolet 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. 1.2 Asunto Oy Kreivinniitty, y-tunnus 0135532-1

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma VII, osa 1

Maapoliittinen ohjelma VII, osa 1 KV 28.4.2008 72 Maapoliittinen ohjelma VII, osa 1 1. MAAPOLITIIKKA 1.1. Maapolitiikka osana kaupungin kehittämistä Maapolitiikalla tarkoitetaan niitä julkisen vallan toimenpiteitä, jotka liittyvät alueiden

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Lunastusmenettely. 1 Ilkka Alm

Lunastusmenettely. 1 Ilkka Alm Lunastusmenettely 1 Ilkka Alm 1 Lunastuslainsäädäntö 2 Lunastuslupa ja lunastustoimitus 3 Voimajohtoalueen lunastuskorvaukset 2 Ilkka Alm Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta

Lisätiedot

SAUNANIITYN ALUEEN VAPAARAHOITTEISEEN SEKÄ VALTION TUKEMAAN ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN HINNOITTE- LU JA MYYNTIVALTUUTUS

SAUNANIITYN ALUEEN VAPAARAHOITTEISEEN SEKÄ VALTION TUKEMAAN ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN HINNOITTE- LU JA MYYNTIVALTUUTUS SAUNANIITYN ALUEEN VAPAARAHOITTEISEEN SEKÄ VALTION TUKEMAAN ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN HINNOITTE- LU JA MYYNTIVALTUUTUS Kaavoitus ja mittaus Kaupunginvaltuuston 13.12.2010 93 hyväksymässä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN

LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1,

Lisätiedot

Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus

Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Sopimus osapuolet: Joensuun kaupunki Y-tunnus 0- PL 8 80101 Joensuu ( Myöhemmin tässä sopimuksessa kaupunki) Perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016 Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Khall 29.02.2016 50 (Valm. maankäyttöpäällikkö) Kaupungin hallintosäännössä 41 määrätään että Tekninen

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x

KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x Sisällys ESIPUHE... 3 1. Tulevaisuuden haasteet kaupungin maapolitiikalle ja maankäytön suunnittelulle... 4 2. Kaupungin

Lisätiedot

KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS kh 23.3.2015 kv 30.3.2015

KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS kh 23.3.2015 kv 30.3.2015 KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS kh 23.3.2015 kv 30.3.2015 1(5) KAUPAN OSAPUOLET Myyjä: Ostaja: Vihdin kunta (jäljempänä kunta) PL 13 03101 Nummela Y-tunnus: 0131905-6 Pohjola Rakennus Oy Uusimaa /

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski.

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. KAUPPAKIRJA MYYJÄ OSTAJAT Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. KAUPAN KOHDE KAUPPAHINTA, jäljempänä ostaja(t). Valkeakosken kaupungin tila-nnn kiinteistötunnus

Lisätiedot

Katualueen omistusoikeuden hankkiminen

Katualueen omistusoikeuden hankkiminen Katualueen omistusoikeuden hankkiminen Asemakaava-alueella sijaitsevan yleistä ajoneuvo-, pyöräily- ja jalankulkuliikennettä palvelevan kulkuväylän nimitys on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan katu. Sellaisen

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

Tonttihakemukset tulee palauttaa hakuajan puitteissa os. Sodankylän kunta, Tekninen osasto, PL 60, 99601 SODANKYLÄ.

Tonttihakemukset tulee palauttaa hakuajan puitteissa os. Sodankylän kunta, Tekninen osasto, PL 60, 99601 SODANKYLÄ. SODANKYLÄ KUULUTTAA HAETTAVAKSI TONTTEJA Sodankylän kunta vuokraa yhdeksän uutta pientalotonttia Savikankaalta. Tontit on rakennettava kahden vuoden kuluessa vuokrasopimuksen allekirjoituksesta alkaen.

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (jäljempänä kunta) 2. Alue, jota sopimus

Lisätiedot

Maapolitiikka talouden tasapainottajana

Maapolitiikka talouden tasapainottajana Maapolitiikka talouden tasapainottajana Nykyinen toimintaympäristö Taustaa maapoliittisille linjauksille ja keinoille Maapolitiikan toimintaympäristö 1 Pääosalla Vantaata on voimassa KV:n 17.12.2007 hyväksymä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2011

LAPUAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2011 LAPUAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2011 Lapuan kaupunki Kaupunkisuunnittelutoimikunta 2 Sisältö Johdanto...3 MAAPOLITIIKAN TAVOITTEET...5 LAIN MAHDOLLISTAMAT KEINOT...8 1. Vapaaehtoinen kauppa...8

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet

Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Maankäyttö Tontit ja maanhallinta 2013 Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet - sisältö 1. Johdanto 2. Kaupungin maapolitiikan yleisiä tavoitteita

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 117 26.06.2013. 117 Asianro 4839/10.00.02.09/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 117 26.06.2013. 117 Asianro 4839/10.00.02.09/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) 117 Asianro 4839/10.00.02.09/2013 Omakotitonttien luovuttaminen vuoden 2014 rakentamiseen Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kaupungilla

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (y-tunnus: 0189766-5), Markkinatie

Lisätiedot

Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen. (jäljempänä Ostaja )

Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen. (jäljempänä Ostaja ) 1/5 KAUPPAKIRJA MYYJÄ Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) OSTAJA Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen (jäljempänä Ostaja ) KAUPAN KOHDE Nousiaisten kunnassa sijaitsevien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 90 24.02.2014. 90 Asianro 530/10.00.01/2014. Kaupunkirakennelautakunta 5.2.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 90 24.02.2014. 90 Asianro 530/10.00.01/2014. Kaupunkirakennelautakunta 5.2. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 90 Asianro 530/10.00.01/2014 Maanvaihto Kuopion seurakuntayhtymän kanssa Kaupunkirakennelautakunta 5.2.2014 21: Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon

Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon tietoa maapolitiikasta kuntien päättäjille Teemat: Esite sisältää ajankohtaista perustietoa kunnan maapolitiikasta ja maankäytöstä kuntien päättäjille. Esitteessä

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kaupunginvaltuuusto 11.11.2013 95 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI Maapoliittinen ohjelma Sisällys 1. Maapolitiikan ja maapoliittisen ohjelman merkitys... 3 2. Taustatietoa... 4 2.1 Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013-

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- Kunnanhallitus 19.11.2013 erillisliite 283 Kunnanvaltuusto 25.11.2013 erillisliite 109 SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 25.11.2013

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1, 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 2. Kiinteistö Oy Lappeen Liikekeskus Y-tunnus: 0612151-6 c/o Corbel Oy, Laserkatu

Lisätiedot

Kittilän Kunta (y-tunnus 0191406-6), Valtatie 15, 99100 Kittilä. Jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta

Kittilän Kunta (y-tunnus 0191406-6), Valtatie 15, 99100 Kittilä. Jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta 1 MAANKÄYTTÖSOPIMUS 1. Johdanto Kunta ja Maanomistajat sopivat asemakaavoitusta koskevasta kaavoitus- ja toteuttamiskustannusten jakamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 91 b :n mukaisesti seuraavaa: 2.

Lisätiedot

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA vuosi 2013 Ari Kilpi maanhankintapäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I Ari Kilpi 20.8.2014 1 Raakamaan käsitteestä

Lisätiedot

(1.-5. jäljempänä Maanomistajat tai Maanomistajayhtiöt ) Jäljempänä Myyjät ja Ostaja yhdessä Osapuolet ja kukin erikseen Osapuoli.

(1.-5. jäljempänä Maanomistajat tai Maanomistajayhtiöt ) Jäljempänä Myyjät ja Ostaja yhdessä Osapuolet ja kukin erikseen Osapuoli. ESISOPIMUS 1 OSAPUOLET Myyjät 1. Kiinteistö Oy Jorvaksen Kulma (y-tunnus 0860341-2), omistusosuus 1/5 2. Kiinteistö Oy Jorvaksen Portti (y-tunnus 0860338-3), omistusosuus 1/5 3. Kiinteistö Oy Jorvaksen

Lisätiedot

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU Liite: Asumisen ympäristö, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu 14.1.2005 Hyvä asuminen 2010 Valmisteluhanke Osatehtävä 1 Yhdyskunta rakenne ja taajamat Yhdyskuntarakenteella

Lisätiedot

Maankäyttöpalveluiden taksa

Maankäyttöpalveluiden taksa MAANKÄYTTÖPALVELUIDEN TAKSAT Sisällysluettelo: 1. YLEISTÄ TAKSOISTA... 2 1.1. Hyväksyminen ja voimaantulo... 2 1.2. Arvonlisävero... 2 2. ASEMAKAAVAN JA ERILLISEN TONTTIJAON LAATIMISESTA JA MUUTOKSESTA

Lisätiedot

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 150 Asianro 4539/10.00.01/2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6 PL 2200, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6 PL 2200, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) ESISOPIMUS JA SOPIMUS Osapuolet A Paulig Oy Y-tunnus 0112563-0 PL 15, 00991 HELSINKI (jäljempänä tontinomistaja) (jäljempänä B Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha)

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) Alavus 1 403 648 Anjalankoski 83,6 2497,7 301,6 Aura 424

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA MAAPOLIITTINEN OHJELMA 1 Maapoliittinen ohjelma Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 1.1. Maapolitiikan toiminta-ajatus ja keskeiset tavoitteet... 2 1.2. Maapolitiikka osana Someron kaupungin strategiaa...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan. Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva

Lisätiedot

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 Seinäjoki elinkeinorakenne Väkiluku 2009 57024 Kasvu 2009 815 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 2 Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN

Lisätiedot

Tontin myynti perustuu kaupunginhallituksen lainvoimaiseen päätökseen x.x.2014 x.

Tontin myynti perustuu kaupunginhallituksen lainvoimaiseen päätökseen x.x.2014 x. 1 KIINTEISTÖNKAUPPAKIRJA Tontin myynti perustuu kaupunginhallituksen lainvoimaiseen päätökseen x.x.2014 x. SOPIJAOSAPUOLET Myyjä: Kauniaisten kaupunki (Y-tunnus 0203026-2) Kauniaistentie 10 02700 Kauniainen

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kaupunginvaltuusto 89 16.11.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

Naantalin kaupungin asemakaavan mukaisten omakotitonttien luovutusehdot Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan alueella

Naantalin kaupungin asemakaavan mukaisten omakotitonttien luovutusehdot Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan alueella Kaupunginhallitus 234 25.05.2009 Kaupunginvaltuusto 34 08.06.2009 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 11 02.02.2015 Kaupunginhallitus 73 23.02.2015 Kaupunginvaltuusto 16 30.03.2015 Naantalin kaupungin asemakaavan

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA

VIHDIN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA MAAPOLIITTINEN OHJELMA KUNNANVALTUUSTO 13.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTATIEDOT 4 1.1 Lähtökohdat 4 1.2 Raakamaavaranto 4 1.3 Kaavavaranto 4 1.3.1 Elinkeinotontit 4 1.3.2 Asuintontit

Lisätiedot

Kaavoitus ja paikkatietopalvelujen taksat

Kaavoitus ja paikkatietopalvelujen taksat 1 LEPPÄVIRRAN KUNTA Tekninen lautakunta 13.1.2015 7 Kaavoitus ja paikkatietopalvelujen taksat 1. Yleistä Kaavoitus- ja maankäytön palvelut ovat asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laatiminen, maanomistajan

Lisätiedot

RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN

RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN Lomakkeet ja neuvonta Rakennusvalvonta, Rauhankatu 3 (1.krs), 18100 Heinola puh. (03) 849 3573 ja 849 3574 Hakemusasiakirjat hakemus rasitesopimus 2 kpl asemapiirros ja/tai

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta 17.10.2005, tarkistettu x.x.2008

Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta 17.10.2005, tarkistettu x.x.2008 Maapoliittinen ohjelma S I S Ä L LY S LU E T T E L O TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖTILANNE 2 2.1. MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2 2.2. SIJAINTI JA VÄESTÖ 2 2.3. MAANOMISTUS 2 2.4. KAAVALLINEN VALMIUS 3 2.4.1.

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Hallitusohjelma

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS

LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS 5. KOHTEEN VAHVISTAMINEN 6. KORVAUKSET JA KUSTANNUKSET

Lisätiedot

2. Omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen

2. Omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen 1(5) MALLI KAUPPAKIRJA Tontin myynti perustuu Vantaan kaupungin kaupunginhallituksen lainvoimaiseen päätökseen.x.2012 ja kaupunkisuunnittelulautakunnan..2013 lainvoimaiseen päätökseen [sekä asumisasioiden

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Luonnos 16.10.2014 MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Sopijapuolet Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala (kaupunki) Sopimuksen kohde Asemakaavan laatiminen

Lisätiedot

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 11.4.2011. Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 11.4.2011. Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 11.4.2011 Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet Mikko Nurminen 11.4.2011 1 Maapolitiikan tilannekatsaus Mikko Nurminen 11.4.2011 2 Kaupungin maanhankinta 250

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 2020 15.8.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 2020 15.8.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 2020 15.8.2014 KAUHAVAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 1. JOHDANTO... 2 2. KAUHAVAN MAAPOLITIIKAN TAVOITTEET... 3 3. KAUHAVAN MAAPOLIITTINEN

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

K A U P P A K I R J A

K A U P P A K I R J A K A U P P A K I R J A MYYJÄ OSTAJA Porin kaupunki Y-tunnus: 0137323 9. KAUPAN KOHDE Porin kaupungissa sijaitseva tontti KAUPPAHINTA kaupunginosa kortteli tontti Karjaranta 21. Tontin pinta-ala:.. m 2 Tontin

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/2013 1 (1) Kaupunginhallitus 256 15.7.2013. 256 Asianro 5027/10.02.05/2013. Kaupunkirakennelautakunta 26.6.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/2013 1 (1) Kaupunginhallitus 256 15.7.2013. 256 Asianro 5027/10.02.05/2013. Kaupunkirakennelautakunta 26.6. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/2013 1 (1) 256 Asianro 5027/10.02.05/2013 Rakennuskiellon määrääminen Vehmersalmi Ritoniemi Kaupunkirakennelautakunta 26.6.2013 115 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi.

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi. * Lindström v HAKEMUS C-?,!. "Q-$:j.,.c*,.g./ew- 16.1 0.2007 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Lindström Oy suunnittelee Konalassa osoitteessa Ristipellontie 14, Helsinki sijaitsevan palvelukeskuskiinteistönsä

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä

Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä Kymppi-Moni -työpaja 1 Tampereen teknillinen yliopisto 15.2.2012 täydennetty 28.2.2012 Riikka Henriksson, talous- ja suunnittelukeskus Jussi

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET 2011. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

PORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET 2011. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS 30.8.2011 Maarit Ståhlberg 2 Maapolitiikka Maapolitiikka käsittää kaupungin toimenpiteet, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan maa-alueiden

Lisätiedot