Järvenpään kaupungin maapoliittinen periaateohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järvenpään kaupungin maapoliittinen periaateohjelma"

Transkriptio

1

2 1 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Järvenpään kaupungin maapoliittinen periaateohjelma Sisällysluettelo 0. Esipuhe 2 1. Yleistä 2 2. Maankäyttöpolitiikka Kaavoituspolitiikka Maapolitiikka 4 3. Kaupungin maanomistus ja maapoliittiset tunnusluvut 5 4. Maanhankinnan periaatteet Maanhankinnan keinot Yleiskaavaan perustuva raakamaanhankinta Asemakaavoitetun maanhankinta Maan luovutuksen periaatteet Asuntorakentamiseen tarkoitetut tontit Yritystoimintaan tarkoitetut tontit Muut alueet Sopimustoiminta Aluerakentamissopimukset Vaihdot Maankäyttösopimukset Yksityisen tonttimaan käyttöön saamisen edistäminen Kehittämisalueet Rakentamiskehotus Rakentamattomien tonttien korotettu kiinteistövero Vireillä oleva lainsäädäntö 18

3 2 Järvenpään kaupungin maapoliittinen periaateohjelma 0. ESIPUHE Järvenpään kaupungin maapoliittinen periaateohjelma on käsitelty viimeksi kaupunginvaltuustossa ja silloin hyväksyttyjä periaatteita on noudatettu kaupungin harjoittamassa maapolitiikassa. Maapoliittisen periaateohjelman hyväksymisen jälkeen on tullut voimaan mm uusi kiinteistönmuodostamislaki- ja asetus sekä uusi maankäyttöja rakennuslaki, joiden säädökset tulee huomioida maapoliittisen periaateohjelman päivityksenä. Vireillä olevan uuden yleiskaavan laatimisen yhteydessä on tarpeen tarkastella siinä esiin tulevien näkemysten sekä valittavien kasvusuuntien vaikutuksia kaupungissa tulevaisuudessa harjoitettavaan maapolitiikkaan ja sen keinoihin. Tästä syystä on aiheellista saattaa maapoliittinen periaateohjelma ajan tasalle, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin myös kaupungin yleiskaavallisia ja strategisia tavoitteita. Kaupunginhallitus nimitti toimikunnan, jonka tehtävänä on läpikäydä kaupungin vuodelta 1987 peräisin oleva maapoliittinen periaateohjelma ja esittää raporttinsa kaupunginhallitukselle mennessä. Toimikunnan puheenjohtajaksi nimettiin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reino Taurovaara ja jäseniksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Åberg sekä kaupunginhallituksen jäsenet Pertti Tamm, Maija-Liisa Pyykkönen, Marikki Eronen ja Ilkka Järvinen. Toimikunnan asiantuntijajäseniksi nimettiin viranhaltijoina kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen, apulaiskaupunginjohtaja Markku Utti, elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho, kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila sekä kaupungingeodeetti Raimo Tuisku, joka nimettiin toimimaan myös toimikunnan sihteerinä. 1. YLEISTÄ Järvenpään kaupunki sijaitsee Helsingin seudulla, joka kärsii rakentamiskelpoisen, kohtuuhintaisen tonttimaan puutteesta. Tämä ongelma vaikeuttaa kaupungissa sekä vapaarahoitteista että valtion tukemaa asuntotuotantoa, samoin toimitilarakentamista. Oman rajoituksensa kaupungin maaomaisuuden huomattavalle lisäämiselle muodostaa myös kaupungin vähäinen maapinta-ala, joka on vain noin 37,5 km2. Omakotitonttien kysynnän kasvuun Järvenpäässä ovat viime vuosina vaikuttaneet mm. asuntolainojen helppo saatavuus sekä lisääntynyt kiinnostus siirtyä rivi- ja kerrostaloasumisesta omakotitaloihin. Samoin ulkoinen muuttoliike pääkaupunkiseudun suunnalta pientalotonttipulasta ja korkeista tonttien hinnoista kärsivistä kaupungeista on lisännyt omakotitonttien kysyntää.

4 3 Työpaikkaomavaraisuuden kohottaminen strategisten tavoitteiden mukaisesti asukasluvultaan kasvavassa kaupungissa luo paineita elinkeinotonttivarannon kehittämiselle. Tällä tarkoitetaan elinkeinotonttien lukumäärän ja niiden rakennusoikeuden kokonaismäärän kasvattamista sekä tonttien laadullisen ja sijainnillisen monipuolisuuden lisäämistä. Tonttivarantoa arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että koko varanto kunakin ajankohtana ei ole eri syistä käytettävissä tai ei vastaa sen hetkistä kysyntää. Kaupungin oman tonttivarannon rajallisuuden vuoksi kaupunki pyrkii toiminnallaan aktivoimaan myös yksityisten tahojen, etenkin rakennusliikkeiden ja muiden yhteisöjen sekä sijoittajien omistuksessa olevien asuntorakentamiseen tarkoitettujen tonttien rakentumista, keinoina mm. yhteistoiminta asemakaavojen muutoksissa sekä harkitusti rakentamiskehotukset. Samoin kaupunki pyrkii toiminnallaan aktivoimaan yksityisten tahojen omistuksessa olevien elinkeinotonttien markkinoille saamista ja rakentumista ja 1990-lukujen vaihteessa kaupungissa koettiin silloin vallinneen taloudellisen noususuhdanteen seurauksena kiinteistöjen hintojen jyrkkä nousu sekä kiinteistömarkkinoiden ylikuumeneminen ja sitä seuranneet lamavuodet, jolloin kiinteistöjen hinnat laskivat useita kymmeniä prosentteja, mikä aiheutti kiinteistökaupan hiljenemisen useiksi vuosiksi luvun loppupuolella sekä 2000-luvun alussa kiinteistöjen kauppa on jälleen vilkastunut ja hintakehitys on ollut viime vuosina lievässä nousussa. Liiketilojen ja kerrostalojen rakentamisen elpymisen myötä myös tällaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien tonttien kiinteistökauppa ja kysyntä ovat vilkastuneet vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen verrattuna. 2. MAANKÄYTTÖPOLITIIKKA Maankäyttöpolitiikka koostuu niistä periaatteista ja menettelytavoista, joiden avulla kunnan erilaisten toimintojen vaatimat maankäytölliset ratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan. Tärkeitä tavoitteita kunnan maakäyttöpolitiikassa ovat mm. maakeinottelun estäminen, kaavoituksesta aiheutuvan maan arvonnousun saaminen pääosin kaupungille sekä yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttaminen maanomistajien kesken. Kunnan harjoittama kaavoituspolitiikka ja maapolitiikka muodostavat yhdessä kunnan maankäyttöpolitiikan. 2.1 Kaavoituspolitiikka Kaavoituspolitiikka koostuu niistä yleisperiaatteista, joilla kaupunki hoitaa maankäyttö- ja rakennuslaissa kunnille annettuja maankäytön suunnittelun tehtäviä, sekä esille nousevia hankkeita koskevista menettelytavoista ja ennakkoratkaisuista. Kunnilla on alueellaan ns. kaavoitusmonopoli, jota toteutetaan yleiskaavoituksen ja tarpeen mukaan laadittavien asemakaavojen avulla. Kaavoituspolitiikan muotoiluun vaikuttavat kaupungin vuosittainen talousarvio ja taloussuunnitelma, vuosittainen kaavoitusohjelma ja katsaus sekä tarpeen mukaan tehtävät kaavoitusaloitteita tai ra-

5 4 kennushankkeita koskevat erillispäätökset. Virallisen luottamuselimissä tapahtuvan päätöksenteon lisäksi kaavoituspolitiikkaa ohjataan käytännön tasolla myös kaupunginhallituksen iltakoulukäsittelyissä sekä luottamuselinten seminaareissa. Kaavoituspolitiikka liittyy saumattomasti maapolitiikkaan, koska kaavoituksella on aina vaikutusta maan arvoon, ja maapolitiikalla luodaan kaavoituksen toteuttamisen edellytykset. Parhaimmillaan nämä politiikat tukevat toisiaan, mutta huonosti hoidettuina ne tuottavat toisilleen vakavaa haittaa. Kaavoitus- ja maapolitiikalle yhteisiä kysymyksiä ovat mm. kaavoitettavan alueen omistus, sopimuskäytännöt, kaavoituksen laajuus ja toteutuksen aikatähtäin, virallisten kaavoituspäätösten, rakennuskieltojen ja rajoitusten käyttö kaavoituksen yhteydessä sekä kaavataloudelliset arvioinnit ja linjaukset. Kaavoituksen tulosalueen talousarvioihin kirjattuna tavoitteena on maankäytön ja liikenteen suunnittelu siten, että syntyy kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti edellytykset taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvän yhdyskuntarakenteen kehittämiselle ja laadullisesti korkeatasoisen kaupunkiympäristön rakentamiselle. 2.2 Maapolitiikka Järvenpään kaupungin maapolitiikalla tarkoitetaan niiden toimenpiteiden kokonaisuutta, joilla pyritään tukemaan kaupungin kokonaisvaltaista kehittämistä luomalla maankäytöllisiä toimintaedellytyksiä asumisen ja elinkeinotoiminnan tarpeisiin sekä turvaamaan arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonympäristöjen säilyminen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Maapoliittisin toimenpitein on tarkoitus yleis- ja asemakaavoissa päätettävällä tavalla tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta pyrkien hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti jo rakennettuja teknisen huollon verkostoja sekä olemassa olevia yhdyskuntapalveluja. Käytännön maapolitiikka koostuu maan hankinnasta, maan luovutuksista ja maankäyttöön liittyvästä sopimustoiminnasta sekä yksityisen tonttimaan käyttöön saamisen edistämisestä. Kunnan kaavoitusmonopoli luo perustan maapolitiikalle. Kaupungin maapolitiikassa on tärkeää pitkäjänteisyys sekä luottamusmiesten ja virkamiesten sitoutuminen yhdessä päätettyihin toimintatavoitteisiin siten, että niiden saavuttamiseksi voidaan tarvittaessa ja harkitusti käyttää lainsäädännön maapoliittisia keinoja. Maan hankinnassa maapolitiikan tavoitteena on raakamaan saaminen kaupungin omistukseen riittävän aikaisessa vaiheessa, oikealla hinnalla oikeilta alueilta ja riittävän suurina kokonaisuuksina. Maan luovuttamisessa tavoitteena on monipuolisen ja kohtuuhintaisen tonttitarjonnan ylläpitäminen asumisen, elinkeinoelämän sekä muihin yhteiskunnan tarpeisiin.

6 5 3. KAUPUNGIN MAANOMISTUS JA MAAPOLIITTISET TUNNUSLUVUT Järvenpään kaupunki on merkittävä maanomistaja, jolla on omistuksessaan maata yhteensä noin hehtaaria, joista 61 hehtaaria sijaitsee Järvenpään ulkopuolella. Kaupungin maanomistus ja asemakaava-alueen rajaus ilmenevät karttaliitteestä 1. Ongelmana on, että kaupungin omistamat alueet sijaitsevat hajallaan eri puolilla kaupunkia ja kaupunkirakenteen eheyttämisen kannalta keskeisillä, keskustasta etelään sijaitsevilla alueilla kaupungin maanomistus on melko vähäistä. Kaupunki on vuosina hankkinut maata yhteensä noin 498 hehtaaria ja myynyt noin 141 hehtaaria ja kaupungin maavaranto on karttunut noin 357 hehtaarilla. Maan ostojen ja myyntien vuosittaiset hehtaarimäärät ilmenevät lähemmin alla olevasta kaaviosta MAAN OSTOT JA MYYNNIT HA / V HEHTAARIA OSTO MYYNTI Kaupunki on käyttänyt mainittuna ajanjaksona maan ostoihin noin 20,74 miljoonaa euroa ja saanut maan myyntituloja noin 25,75 miljoonaa euroa ja maaliikevaihdon nettotulos on ollut noin 5,01 miljoonaa euroa. Maan ostojen ja myyntien vuosittaiset liikevaihdot ilmenevät lähemmin alla olevasta kaaviosta.

7 6 MAAN OSTOT JA MYYNNIT M M 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, OSTO MYYNTI Kaupunki on vuodesta 1987 lähtien myynyt yhteensä mm. 432 pientalotonttia, 35 rivitalotonttia, 23 kerrostalotonttia sekä 92 yritystonttia, jotka ovat olleet pääasiassa teollisuustontteja. Kaupungin asuntotuotantoon myymän rakennusoikeuden vuosittaiset jakautumat pientalo- (AO) ja rivitalo- (AR) sekä kerrostalotuotantoon (AK) ilmenevät lähemmin alla olevasta kaaviosta. MYYTY RAKENNUSOIKEUS K-M2 / V AK AR AO

8 7 4. MAANHANKINNAN PERIAATTEET 4.1 Maanhankinnan keinot Kaupat Järvenpään kaupungin ensisijaisena maanhankinnan keinoina, jolla pyritään turvaamaan kaupungin riittävä maanomistus eri käyttötarkoituksiin, ovat vapaaehtoiset kaupat. Vaihdot Yksittäistapauksissa ja erikseen niin päätettäessä voidaan käyttää kaupungin omistamia tontteja vaihtokaupassa laajempien raakamaa-alueiden hankkimiseksi kaupungille. Maa- ja metsätalousalueita, joille ei tulla laatimaan yksityiskohtaista kaavaa, voidaan käyttää tarvittaessa myös vaihtomaana hankittaessa kaupungille rakentamiseen soveltuvia maa-alueita. Maankäyttösopimukset Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kaupunki ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen maankäytön muuttamiseen liittyvistä tavoitteista ja näiden muutosten toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä velvoitteista. Maankäyttö- ja rakennuslain maankäyttösopimuksia käsittelevän 11 :n mukaan kunnan tekemät kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät sopimukset eivät saa syrjäyttää kaavoitukselle maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettuja tavoitteita tai sisältövaatimuksia. Maankäyttösopimuksista on tiedotettava kaavoituskatsauksessa ja kaavan laatimisen yhteydessä. Ennen kaavoitusprosessia tai sen alkuvaiheessa tehtävä maankäyttösopimus on luonteeltaan kaavoituksen aiesopimus, jossa voidaan sitovasti sopia vain kaavoituksen käynnistämisestä ja siihen liittyvistä kustannuksista. Kaavaehdotuksen julkisen nähtävilläolon jälkeen tehtävä maankäyttösopimus on luonteeltaan kaavan toteuttamissopimus, jossa voidaan sitovasti sopia kaavan toteuttamiseen liittyvistä kysymyksistä. Ensimmäisen asemakaavan mukaisen katualueen siirtyminen kaupungille Maankäyttö- ja rakennuslain 94 :n mukaan, kun asemakaava hyväksytään alueelle, jolla ei ole ollut asemakaavaa, kunta saa omistukseensa katualueen, joka ei sille ennestään kuulu, kiinteistönmuodostamislain mukaisella kiinteistötoimituksella.

9 8 Katualueen korvaamisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 104 :ssä, jonka mukaan kunnan omistukseen siirtyvästä katualueesta kunta on velvollinen suorittamaan maanomistajalle korvausta siltä osin kuin luovutettavan alueen pinta-ala ylittää 20 prosenttia hänen kysymyksessä olevalla asemakaava-alueella omistamastaan maasta tai on suurempi sitä rakennusoikeuden määrää, jonka saa rakentaa hänelle jäävälle maalle tällä asemakaava-alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain 95 :n mukaan kunta saa ensimmäisen asemakaavan mukaisen katualueen haltuunsa, kun sitä ryhdytään rakentamaan tai muutoin tarvitaan käytettäväksi ja alueen erottamista koskeva kiinteistötoimitus on pantu vireille taikka kun kunta on maankäyttö- ja rakennuslain 104 :n mukaan suorittanut alueesta korvauksen. Jos ensimmäisen asemakaavan mukaisella katualueella on vähäistä arvokkaampi rakennus, arvokas rakennelma tai laite taikka alue on välttämätön niiden käyttämistä varten, kunta ei saa ottaa maata haltuunsa ennen kuin korvauksesta on sovittu tai lunastusmenettely on pantu vireille. Yleisten alueiden lunastusvelvollisuus Kaupungin velvollisuudesta lunastaa yleisiä alueita ja yleisten rakennusten tontteja säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 101 :ssä, jonka mukaan, jos maa asemakaavassa on osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan, on kaupunki velvollinen lunastamaan alueen. Lunastusoikeus asemakaava-alueella Maankäyttö- ja rakennuslain 96 :n mukaan kunta saa asemakaava-alueella ilman erityistä lupaa lunastaa sellaisen yleisen alueen sekä sellaisen yleisen rakennuksen asemakaavan mukaisen tontin, joka asemakaavassa on tarkoitettu kunnan laitokselle tai kunnan muihin tarpeisiin. Yhdyskuntarakentamiseen tarvittavan maan lunastuslupa Maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n 1 momentin mukaan asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Yleiskaavassa osoitettujen alueiden lunastuslupa Maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n 3 momentin mukaan asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alu-

10 9 een, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualuetta. Asemakaavan toteuttamista helpottava lunastuslupa Maankäyttö- ja rakennuslain 100 :n mukaan asianomainen ministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa rakennuskorttelin tai asemakaavaan sisältyvän muun alueen, jos sen lunastaminen on kaavan toteuttamisen kannalta perusteltua ja yleinen tarve sitä vaatii. Rakentamiskehotukseen perustuva lunastusoikeus Maankäyttö- ja rakennuslain 97 :n mukaan kunta voi sen jälkeen, kun asemakaava on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta, antaa rakentamiskehotuksen sitovan tonttijaon mukaisen tontin omistajalle ja haltijalle, jos tontin sallitusta kerrosalasta ei ole käytetty vähintään puolta tai asemakaavan mukaista tonttia ei sillä olevien rakennusten käyttötarkoitus, sijainti, rakentamistapa ja muut seikat huomioon ottaen ole rakennettu pääasiallisesti asemakaavan mukaisesti. Rakentamiskehotusta ei kuitenkaan saa antaa enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen rakentamiseen tarkoitetun asemakaavan mukaisen tontin omistajalle ja haltijalle, jos tontilla jo on käytössä oleva asuinrakennus. Rakentamiskehotusta ei myöskään saa antaa rakennuskiellon voimassa ollessa. Jos tontille tulee voimaan tällainen rakennuskielto sen jälkeen, kun rakentamiskehotus on annettu, raukeaa kehotus. Jollei asemakaavan mukaista tonttia ole rakennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kolmen vuoden kuluessa siitä, kun rakentamiskehotus on annettu asianosaiselle tiedoksi, kunnalla on oikeus ilman erityistä lupaa lunastaa asemakaavan mukainen tontti. Lunastuksen toimeenpanoa on haettava vuoden kuluessa rakentamiseen varatun määräajan päättymisestä. Lunastusmenettely Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvissa lunastus- ja korvausasioissa noudatetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettua lakia (603/1977) eli lunastuslakia. Lunastustoimituksen suorittaa lunastustoimikunta, johon kuuluu toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä. Puheenjohtajana toimii toimitusinsinööri. Lunastuslain 30 :n mukaan lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä omaisuuden käyvän hinnan mukainen täysi korvaus ja mikäli se ei vastaa luovuttajan täyttä menetystä, arvioiminen on perustettava tuottoon tai siihen pantuihin kustannuksiin.

11 10 Osapuolet voivat myös sopia korvauksista lunastustoimituksen kestäessä, jolloin lunastustoimikunta vahvistaa sopimuksen. Lunastuskorvaukset on maksettava kolmen kuukauden kuluessa niiden julistamisesta tai lunastus raukeaa. Kaikista lunastustoimikunnan tekemistä päätöksistä on mahdollista valittaa maaoikeutena toimivaan käräjäoikeuteen 30 vuorokauden kuluessa lunastuksen lopettamisesta. Omistusoikeus siirtyy lunastajalle vasta sitten, kun lunastuspäätös on saanut lainvoiman ja lunastustoimitus on merkitty kiinteistörekisteriin. Lunastaja joutuu maksamaan korvausten lisäksi toimituskustannukset ja lunastustoimikunnan määräämät oikeudenvalvontakulut. Etuosto-oikeus Etuostolain yleisiä säännöksiä käsittelevän 1. luvun mukaan: Kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa (1 ). Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä, koskee myös määräosaa kiinteistöstä sekä kiinteistöstä luovutettua määräalaa (4 ). Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. (1 ) Etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö. (2 ) Etuosto-oikeuden käyttämisellä (etuostolla), sitten kun se on loppuun saatettu, kunnan katsotaan tulleen kaupantekohetkellä luovutuskirjassa ilmoitetun ostajan sijaan kaupassa sovituilla ehdoilla. (2 ) Etuosto-oikeutta ei ole, milloin (5 ) 1) kiinteistö käsittää tai, jos samalla luovutuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on katsottava samaksi kaupaksi, myydään eri kiinteistöjä, nämä yhdessä käsittävät neliömetriä tai sitä vähemmän; pinta-alaa laskettaessa otetaan huomioon myös kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana saman ostajan ja saman myyjän välillä samassa kunnassa tehdyt kiinteistönkaupat; 2) ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 ja 4 luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso; 3) ostajana tai myyjänä on valtio tai sen laitos; tai 4) myynti tapahtuu pakkohuutokaupalla. Etuosto-oikeutta ei ole, milloin sen käyttämistä, huomioon ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet, on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. (6 )

12 11 Etuostomenettely Etuostomenettelyä käsittelevän etuostolain 2. luvun mukaan: Kiinteistönomistajan kirjallisesta pyynnöstä, jossa on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite, kunta voi etukäteen ilmoittaa, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistö kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä myydään ilmoitetuilla ehdoilla. (8 ) Jos kunta on päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan myytyyn kiinteistöön, sen tulee kirjallisesti ilmoittaa tästä ostajalle, myyjälle ja sille tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuomarille, jonka toimialueella kiinteistö on. Ilmoitukset on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. (9 ) Jos kunta laiminlyö, mitä sen tehtäväksi on 9 :ssä määrätty (kirjalliset ilmoitukset), on etuosto-oikeus menetetty. (10 ) Etuosto-oikeus on loppuun saatettu, kun kunnan päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä on saanut lainvoiman. (11 ) Kun etuosto on loppuun saatettu, on kunnan korvattava ostajalle, mitä tämä on sitä ennen suorittanut. Lisäksi kunnan on korvattava ostajalle kaupan johdosta syntyneet tarpeelliset kustannukset.. Ostajan suorituksille on kunnan maksettava kunkin suorituksen maksupäivästä lukien 5 prosentin korko. (15 ) Etuostolain mukaan kunnalle kuuluvat tehtävät hoitaa kunnanhallitus. Kunnanhallitus voi päätöksestään ilmenevässä laajuudessa siirtää sen ratkaisemisen, ettei kunta käytä etuosto-oikeuttaan, määräämänsä viranhaltijan tehtäväksi. (21 ) Etuostolain 9 :ssä tarkoitettuun päätökseen (etuosto-oikeuden käyttäminen) saa ostaja ja 6 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa (etuosto-oikeuden käyttäminen ilmeisen kohtuutonta) myös myyjä saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (22 ) Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. (22 ) Julkisen kaupanvahvistajan velvollisuudesta ilmoittaa kiinteistönkaupoista kunnalle säädetään asetuksella. (23 ) 4.2 Yleiskaavaan perustuva raakamaan hankinta Rakentamiseen varatut alueet Maa pyritään hankkimaan kaupungin omistukseen ennen asemakaavoitusta suurehkoina tilakokonaisuuksina.

13 12 Ensisijaisena maanhankintamuotona käytetään vapaaehtoista kauppaa ja vain kussakin yksittäistapauksessa suoritettavan erityisen harkinnan jälkeen käytetään lunastuslain tai maankäyttö- ja rakennuslain suomia mahdollisuuksia alueiden saamiseksi kaupungin omistukseen. Maa-alueiden vaihtoja tai raakamaa-alueiden hankintaan liittyviä maankäyttösopimuksia voidaan myös käyttää yksittäistapauksessa suoritettavan harkinnan mukaan. Etuosto-oikeutta käytetään vain mikäli kauppaehdot ovat kohtuulliset tai mikäli kauppaan liittyy kaupungin lunastettavaksi tulevia tiluksia. Virkistysalueet Retkeily- ja virkistysalueiksi yleiskaavoissa määritellyt alueet hankitaan vapaaehtoisin kaupoin, vaihdoin tai etuostolain suomia mahdollisuuksia hyödyntäen. Ulkoilureittien laajentamiseen tulevaisuudessa tarvittavat alueet pyritään saamaan käyttöön maanomistajien kanssa solmittavin yksityisoikeudellisin sopimuksin tai erikseen asiasta niin päätettäessä ulkoilureittitoimituksilla. Maa- ja metsätalousalueet Kaupungin rajallisen koon vuoksi pyritään hankkimaan vapaaehtoisin kaupoin kaupungin omistukseen myös kaikki kaupungin alueelta ostettavaksi tarjottava maa- ja metsätalousmaa. Lisäksi on syytä ulottaa hankinta ympäröivien kuntien maa- ja metsätalousmaalle käytettäväksi vaihtomaana hankittaessa kaupungin alueelta maata. Liikenteelle varatut alueet Alueiden tarpeellinen hallinta pyritään saamaan hankkeiden toteuttamisen yhteydessä lähinnä maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön edellyttämällä tavalla. Mikäli tähän ei ole mahdollisuutta, hankitaan alueet ensi sijassa vapaaehtoisin kaupoin. Vesialueet Hankittaessa maa-alueita vapaaehtoisin kaupoin kaupungille pyritään samalla saamaan kaupungille myös hankittavien tilojen vesialueet tai osuudet vesialueisiin. Erillisiä vesialueita ja osuuksia Tuusulanjärvestä ostetaan kaupungille, mikäli niitä on edullisesti saatavissa. Suojelu- ja erityistoimintojen alueet

14 13 Alueiden hankinta vapaaehtoisin kaupoin perustuu kussakin yksittäistapauksessa tapahtuvaan tarveharkintaan. 4.3 Asemakaavaan perustuva maanhankinta Ensimmäisen asemakaavan mukaisten katualueiden hankkiminen Ensimmäisen asemakaavan alueella kaupunki hankkii omistukseensa sellaiset katualueet, jotka eivät sille ennestään kuulu, kiinteistönmuodostamislain 22 a :n mukaisella yleisen alueen lohkomistoimituksella kaupungin tarvitessa aluetta käyttöönsä. Ensimmäisen asemakaavan mukaisista katualueista kaupunki tekee maanomistajan kanssa haltuunottosopimuksen, jossa sovitaan yli ilmaisluovutusvelvollisuuden luovutetun katualueen korvauksista sekä katualueella olevien rakennusten, puiden, istutusten ja laitteiden korvauksista. Asemakaavan muutosten mukaisten katualueiden hankkiminen Muutetun asemakaavan alueella katualueet hankitaan kaupungille ensisijaisesti vapaaehtoisilla kaupoilla, vaihdoilla ja asemakaavan muutokseen liittyvillä maankäyttösopimuksilla tai tarvittaessa, mikäli vapaaehtoisiin kauppoihin ei päästä, myös lunastustoimituksilla niin erikseen päätettäessä. Yleisten alueiden ja yleisten rakennusten tonttien hankkiminen Muut yleiset alueet ja yleisen rakennuksen tontit, jotka ovat asemakaavassa tarkoitettu kaupungin käyttöön, hankitaan kaupungin omistukseen pääasiassa vapaaehtoisin kaupoin kaupungin tarvitessa aluetta käyttöönsä tai maanomistajan esittäessä myyntitarjouksen tai lunastusvaatimuksen. Lunastustoimitukseen turvaudutaan kaupungin taholta, mikäli alue on tärkeä kaupungin hankkeiden kannalta ja vapaaehtoisessa kaupassa ei päästä joko hinta- tai muusta syystä sopimukseen tai lunastuksen käyttäminen kokonaisratkaisun kannalta muutoin on perusteltua. Yksityiseen rakentamiseen osoitettujen korttelialueiden hankkiminen Asemakaavoissa yksityiseen rakentamiseen osoitettuja asunto- ja työpaikkatontteja kaupunki hankkii omistukseensa vain erityisistä syistä ja vapaaehtoisin kaupoin. Näin voidaan menetellään esimerkiksi silloin, 1) kun kaupunki omistaa ennestään tontin arvokkaimman osan ja kaupungilla on kiinteistönmuodostuslain mukainen etuoikeus lunastaa muu osa tonttia tai 2) kun alue on saatavissa edullisella hinnalla ja se soveltuu kaupungin omaan käyttöön taikka 3) yksittäistapauksissa muutoin valmiiksi rakennetun alueen osan käyttöön saamiseksi jolloin myös rakentamiskehotusmenettelyn käyttö on mahdollista.

15 14 5. MAANLUOVUTUKSEN PERIAATTEET Maanluovuttamisen rakentamistoimintaan tulee tapahtua siten, että se edistää kaupunkirakenteen suunnitelmallista ja taloudellista kehittämistä sekä estää maanhinnan kohtuutonta nousua. 5.1 Asuntorakentamiseen tarkoitetut tontit Luovutettaessa tontteja asuntotuotantoon, kaupunki pyrkii turvaamaan valtion tukeman asuntotuotannon toteutuksen sekä erityisryhmien asuntojen tonttitarpeen. Kaupunki turvaa ensisijaisesti Järvenpäässä asuvien tai täällä työpaikan omaavien henkilöiden omakotitonttien tarpeen kaavoittamalla vuosittain myytäväksi noin omakotitonttia yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Edellä olevasta poiketen omakotitontti voidaan luovuttaa myös erityisperustein. Kaupunki voi erikseen päättää, että rakentamisen rahoitukseen Valtion asuntorahastolta korkotukea tai lainaa saavalle omakotirakentajalle tontti luovutetaan vuokraamalla. 5.2.Yritystoimintaan tarkoitetut tontit Elinkeinopolitiikka ja maapolitiikka tukevat koordinoidusti kaupungin kehitystä. Monipuolinen ja kohtuuhintainen elinkeinotonttivaranto on kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämisen väline ja kilpailukeino. Tontteja luovutettaessa otetaan huomioon erityisesti yrityksen työllistävä vaikutus, toiminnan laatu, merkitys kaupungin elinkeinorakenteelle, toiminnan soveltuminen alueella jo olevaan yritystoimintaan sekä ympäristövaikutukset. Luovutusehdot ovat joustavia ja tontteja luovutettaessa pyritään ottamaan huomioon sijoittuvien yritysten laajenemistarpeet. Yritys voi pääsääntöisesti itse valita luovutuksen muodon eli oston tai vuokrauksen. Vuokrauksen yhteydessä yritykselle voidaan varata pyynnöstä mahdollisuus tontin lunastamiseen rakentamisvelvoitteen toteuduttua. Tontti voidaan harkinnan mukaan myydä myös ilman tehtyä osto-optiota. Luovutuskirjassa sanktioidaan tontin rakentamisvelvoite. Kauppakirjassa sanktioidaan tontin edelleen luovuttaminen rakentamattomana. 5.3 Muut alueet Kaupungin omistamat peltoalueet vuokrataan kohtuullisin ehdoin viljelijöille siten, että ne ovat otettavissa muuhun käyttöön tarvittaessa.

16 15 Virkistysalueet, etenkin ranta-alueet tulee pitää kaikkien kaupunkilaisten käytössä, ellei erityinen kaupungin tarpeita palveleva suunnitelma edellytä niiden luovuttamista rajoitettuun käyttöön, kuten leirintäalueeksi tai suojelualueeksi. Yleisten rakennusten toteuttajat määritellään jo kaavoitusvaiheessa tonttien käyttötarkoituksen mukaisesti. Rakentajina toimivat kaupungin lisäksi lähinnä valtio, seurakunnat ja muut yhteisöt, joiden tarpeisiin kaupungin omistamille alueille kaavoitettua Y-rakennusoikeutta luovutetaan tarpeen mukaan. 6. SOPIMUSTOIMINTA 6.1 Aluerakentamissopimukset Aiemmin kaupungin ja rakennusyhtiöiden välillä solmitut laajat useita kymmeniätuhansia kerrosneliömetrejä käsittäneet aluerakentamisalueet on saatettu loppuun. Uusien vastaavien sopimusten solmimiseen ei enää nykyisin ole perusteltua syytä. 6.2 Vaihdot Maa-alueiden vaihtoja voidaan suorittaa, mikäli niiden avulla päästään kaupungin kannalta taloudellisempaan tai tarkoituksenmukaisempaan lopputulokseen kuin esim. käyttämällä suoraa kauppaa tai lunastusta. Asemakaavoista varataan kaupungin eri osista pientalotontteja käytettäväksi ns. vaihtotontteina esim. sellaisille maanomistajille, jotka ovat joko menettäneet tai tulevat menettämään pienkiinteistönsä käyttömahdollisuuden kaupungin suorittamien kaavoitustoimenpiteiden seurauksena. Kaupunki pyrkii aktiivisesti hankkimaan omistukseensa myös sellaisia kaupungin rajojen ulkopuolella sijaitsevia maa- ja metsätalousalueita, joita on mahdollisuus käyttää vastikemaana silloin, kun kaupungin kaavoitustoimenpiteiden vuoksi maa- ja metsätalousalueita siirtyy muuhun käyttöön ja alueen alkuperäinen omistaja haluaa elinkeinonsa säilyttämiseksi vastikkeeksi luovuttamistaan alueista esimerkiksi peltomaata. 6.3 Maankäyttösopimukset Asemakaavoja laadittaessa pyritään tilanteen mukaan yksityisten maanomistajien kanssa laadittavilla maankäyttösopimuksilla helpottamaan maanhankintaa ja vähentämään kaavasta aiheutuvia maanhankinta- ja lunastuskustannuksia. Pääperiaatteena on kuitenkin se, että uudet asemakaavat laaditaan kaupungin omistamille raakamaa-alueille, jotka on hankittu jo ennen asemakaavojen laatimista. Maankäyttösopimuksia käytetään lähinnä pienehköillä alueilla edellä selostetuissa tapauksissa sekä sellaisissa tapauksissa, joissa hankittavalla kiinteistöllä sijaitsee maanomistajien omistamia ja heille jääviä rakennuksia. Maankäyttösopimusta ei voi laatia asemakaavaprosessia etukäteen sitovaksi.

Tekninen toimiala sai tietoonsa kaupunginvaltuuston asiaa koskevan pääätöksen vasta noin kolme viikkoa vuoden vaihteen jälkeen.

Tekninen toimiala sai tietoonsa kaupunginvaltuuston asiaa koskevan pääätöksen vasta noin kolme viikkoa vuoden vaihteen jälkeen. Tekninen lautakunta 54 10.02.2015 Kaupunginhallitus 79 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 11 30.03.2015 Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 70/62/620/2015 TL 54 Selostus: Savonlinnan kaupungin valtuusto

Lisätiedot

Rakentamattomien rakennuspaikkojen ilmoittaminen

Rakentamattomien rakennuspaikkojen ilmoittaminen 1/7 Valtuutussäännös Päivämäärä Kiinteistöverolaki (654/1992) 20 a 25.10.2016 Voimassaolo toistaiseksi Korvaa normin A6/200/2014 Diaarinumero A34/200/2016 Vastaanottaja Kunnat Rakentamattomien rakennuspaikkojen

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 4 3 Kaupungin maapolitiikka... 6 3.1 Maanhankinta...6 3.1.1 Vapaaehtoiset kiinteistökaupat...7 3.1.2 Lunastaminen...7

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kiinteistölautakunta To/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2011 1 (5) 556 Esitys kaupunginhallitukselle ennakkolausunnon antamiseksi etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä VR-Yhtymä Oy:n ja VR Eläkesäätiön välisessä kiinteistökaupassa

Lisätiedot

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta maankäyttöjaosto 7.10.2015 kunnanhallitus x.x.2015 kunnanvaltuusto x.x.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtökohdat... 2 2.1 Tietoa Sipoosta... 2 2.2 Kunnan maanomistustilanne...

Lisätiedot

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet 1 Maankäyttösopimuksen tarpeellisuus Mikäli ensimmäinen asemakaava tai kaavamuutos laaditaan alueelle, jolla sijaitsee yksityisen omistamaa maata, tulee aina selvittää

Lisätiedot

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan LEMPÄÄLÄN KUNNAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA LUONNOS 2.12.2015, 7.12.2015, 8.12.2015 Sisällys 1. Johdanto 2. Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan 3. Lempäälän kunnan maapolitiikan

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

Kaupan kohteina ovat seuraavat kiinteistöt:

Kaupan kohteina ovat seuraavat kiinteistöt: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2011 1 (8) 628 Esitys kaupunginhallitukselle ennakkolausunnon antamiseksi etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä VR-Yhtymä Oy:n ja VR Eläkesäätiön välisessä kiinteistökaupassa

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011 Kunnanvaltuuston hyväksymä 31.1.2011 5 Dnro: 99/10.00.00/2011 Maapoliittinen ohjelma - Kunnanvaltuusto 31.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO - 1. JOHDANTO 3-2. MAANHANKINTA 4 Kunnan maanomistus... 4 Maanhankinnan

Lisätiedot

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016 Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Khall 29.02.2016 50 (Valm. maankäyttöpäällikkö) Kaupungin hallintosäännössä 41 määrätään että Tekninen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 374 31.10.2016 Kaupunginvaltuusto 94 14.11.2016 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2017 1933/02.03.01.01/2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 374 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA 1. JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Rovaniemen kaupunki (1978283 1) Hallituskatu 7, PL 8216 96101 Rovaniemi jäljempänä Kaupunki Redinor Oy (0919708 1) perustettavan

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä St-1 Oy (Y-tunnus: 0201124-8)

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (jäljempänä kunta) 2. Alue, jota sopimus

Lisätiedot

Maankäyttöpalveluiden taksa

Maankäyttöpalveluiden taksa MAANKÄYTTÖPALVELUIDEN TAKSAT Sisällysluettelo: 1. YLEISTÄ TAKSOISTA... 2 1.1. Hyväksyminen ja voimaantulo... 2 1.2. Arvonlisävero... 2 2. ASEMAKAAVAN JA ERILLISEN TONTTIJAON LAATIMISESTA JA MUUTOKSESTA

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (y-tunnus: 0189766-5), Markkinatie

Lisätiedot

lain kumoamisesta Laki yhteismetsälain muuttamisesta

lain kumoamisesta Laki yhteismetsälain muuttamisesta EV 221/1996 vp- HE 205/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi yhteismetsälain muuttamisesta ja yhteismetsäosuuksien lunastamisesta annetun lain kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 51/2004 vp. Hallituksen esitys laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 51/2004 vp. Hallituksen esitys laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 51/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2003 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja KH xx.xx.2015 xx MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä Markku Mattila jäljempänä tässä sopimuksessa

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kaupunginvaltuusto 89 16.11.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 150 Asianro 4539/10.00.01/2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1, 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 2. Kiinteistö Oy Lappeen Liikekeskus Y-tunnus: 0612151-6 c/o Corbel Oy, Laserkatu

Lisätiedot

Tuulenpesä Tilan tai tontin pinta-ala n. 0,5000 ha Alue varattu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten.

Tuulenpesä Tilan tai tontin pinta-ala n. 0,5000 ha Alue varattu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 12.12.2016 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. 1 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toimiala Tekninen lautakunta vastaa kaupungin rakennusomaisuuden suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja kehittämisestä; kaavoituksesta;

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

2. Omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen

2. Omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen 1(5) MALLI KAUPPAKIRJA Tontin myynti perustuu Vantaan kaupungin kaupunginhallituksen lainvoimaiseen päätökseen.x.2012 ja kaupunkisuunnittelulautakunnan..2013 lainvoimaiseen päätökseen [sekä asumisasioiden

Lisätiedot

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Hallitusohjelma

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Luonnos 16.10.2014 MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Sopijapuolet Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala (kaupunki) Sopimuksen kohde Asemakaavan laatiminen

Lisätiedot

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU Liite: Asumisen ympäristö, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu 14.1.2005 Hyvä asuminen 2010 Valmisteluhanke Osatehtävä 1 Yhdyskunta rakenne ja taajamat Yhdyskuntarakenteella

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Riihimäen maapoliittisen ohjelman Ohjelman periaatteita on noudatettu pääsääntöisesti maankäyttöasioista

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Riihimäen maapoliittisen ohjelman Ohjelman periaatteita on noudatettu pääsääntöisesti maankäyttöasioista KV 13.12.2010 109 Riihimäen maapoliittinen ohjelma 2010 Tekla 2.2.2010 37 Tausta Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Riihimäen maapoliittisen ohjelman 7.1.2003. Ohjelman periaatteita on noudatettu pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5025/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5025/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 223 Asianro 5025/10.00.01.04/2016 Kiinteistöä Ekosorsa 297-430-1-277 koskeva maankäyttösopimus ja sopimus yhteistoiminnasta Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kiinteistölautakunta To/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (5) 106 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle asuntotontin (AK) varaamiseksi Pohjola Rakennus Oy Uusimaalle (Herttoniemi, Roihuvuori, tontti 43233/5)

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013-

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- Kunnanhallitus 19.11.2013 erillisliite 283 Kunnanvaltuusto 25.11.2013 erillisliite 109 SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 25.11.2013

Lisätiedot

1. Pyhtään kunta (jäljempänä myyjä tai kunta ) Y-tunnus Versso Island Development Oy. (jäljempänä ostaja ) Y-tunnus

1. Pyhtään kunta (jäljempänä myyjä tai kunta ) Y-tunnus Versso Island Development Oy. (jäljempänä ostaja ) Y-tunnus 1 KIINTEISTÖN KAUPAN ESISOPIMUS 1. Sopimuksen osapuolet 1. Pyhtään kunta (jäljempänä myyjä tai kunta ) Y-tunnus 0162798-0 Siltakyläntie 175 49220 SILTAKYLÄ 2. Versso Island Development Oy (jäljempänä ostaja

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Maapolitiikka talouden tasapainottajana

Maapolitiikka talouden tasapainottajana Maapolitiikka talouden tasapainottajana Nykyinen toimintaympäristö Taustaa maapoliittisille linjauksille ja keinoille Maapolitiikan toimintaympäristö 1 Pääosalla Vantaata on voimassa KV:n 17.12.2007 hyväksymä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

3 Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 42. korttelin tontti nro 5, osoitteessa Pirttiluodontie X, 21110 Naantali.

3 Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 42. korttelin tontti nro 5, osoitteessa Pirttiluodontie X, 21110 Naantali. 1 1 Myyjä Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 2 Ostaja 3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 42. korttelin tontti nro 5, osoitteessa Pirttiluodontie X, 21110 Naantali.

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS

LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS 5. KOHTEEN VAHVISTAMINEN 6. KORVAUKSET JA KUSTANNUKSET

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

Myyjä 1.1 Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä kaupunki.

Myyjä 1.1 Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä kaupunki. 1 SOPIJAPUOLET Myyjä 1.1 Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä kaupunki. Ostaja 1.2 Olli Mäkinen perustettavan yhtiön lukuun. 2 SOPIMUSALUE JA ESISOPIMUKSEN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 2684/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 2684/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (1) 59 Asianro 2684/10.00.02.01/2016 Y-tontin 297-34-34-3 (Sipulikatu 4) vuokraaminen / Vaalijalan kuntayhtymä Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden hallintapalvelujen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 158. Kaupunginhallitus 16.05.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 158. Kaupunginhallitus 16.05.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.05.2016 Sivu 1 / 1 1950/2016 02.07.00 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 49 9.5.2016 158 Kiinteistöosakeyhtiön myynti LVI-Wabek Oy:lle Koskelosta, kortteli 82001

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha)

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) Alavus 1 403 648 Anjalankoski 83,6 2497,7 301,6 Aura 424

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Ennakkopäätös koskien rakentamisvelvoitteen täyttämistä; Tarkkalan Kuljetus Oy

Ennakkopäätös koskien rakentamisvelvoitteen täyttämistä; Tarkkalan Kuljetus Oy Ennakkopäätös koskien rakentamisvelvoitteen täyttämistä; Tarkkalan Kuljetus Oy Tekla 25.11.2014 307 Khall. 1.12.2014 465 Khall. 22.12.2014 498 Tekla 24.2.2015 68 Khall. 27.3.2015 141 Tekla 18.8.2015 192

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. , jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite:

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. , jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite: 1(5) KAUPPAKIRJA MYYJÄ OSTAJA KAUPAN KOHDE KAUPPAHINTA KAUPAN MUUT EHDOT Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski., jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite: Oheisen

Lisätiedot

Otteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa.

Otteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa. Kiinteistörekisteriote ja Kiinteistörekisterin tietoja Kiinteistörekisteristä saatavat otteet ovat oikeaksi todistettava "Kiinteistörekisteriote" ja "Kiinteistörekisterin tietoja". Ne eroavat toisistaan

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot D/466/10.00.02.03/2015 Asian valmistelija Ora Nuutinen, puh. 014 266 5073 Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutuksessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

VÄLSKÄRINKUJA JA VENKA. Sijaintikartta. Maankäyttöosasto 22.4.2013/ESu VÄLSKÄRINKUJA VENKA VENKA VÄLSKÄRINKUJA. . NAANTALI Luovutettavat tontit 2013

VÄLSKÄRINKUJA JA VENKA. Sijaintikartta. Maankäyttöosasto 22.4.2013/ESu VÄLSKÄRINKUJA VENKA VENKA VÄLSKÄRINKUJA. . NAANTALI Luovutettavat tontit 2013 VÄLSKÄRINKUJA VENKA VENKA VÄLSKÄRINKUJA. NAANTALI Luovutettavat tontit 2013 VÄLSKÄRINKUJA JA VENKA Sijaintikartta M:\KARTTA\LIITE\2013\Liitekartat\Luovutettavat_tontit_kiinteistot\Valskarinkuja\Sijaintikartta.pdf

Lisätiedot

Talousarvion lisämääräraha-anomus kunnanhallituksen etuosto-oikeuden käyttämistä koskevan päätöksen tultua voimaan

Talousarvion lisämääräraha-anomus kunnanhallituksen etuosto-oikeuden käyttämistä koskevan päätöksen tultua voimaan Kunnanhallitus 49 24.02.2014 Kunnanvaltuusto 19 10.03.2014 Talousarvion lisämääräraha-anomus kunnanhallituksen 19.12.2011 454 etuosto-oikeuden käyttämistä koskevan päätöksen tultua voimaan 1710/10.00.01/2011

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. Nousiaisten kunta Asunto Oy Nummenkartano

KAUPPAKIRJA. Nousiaisten kunta Asunto Oy Nummenkartano KAUPPAKIRJA Nousiaisten kunta luonnos 12.8.2016 1. MYYJÄ Nousiaisten kunta (jäljempänä Myyjä ) y-tunnus 0135821-5 Hallintokuja 2, 21270 Nousiainen 2. OSTAJA y-tunnus 1680089-7 os. Torikuja, 21270 Nousiainen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

Päätösehdotus A Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään

Päätösehdotus A Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2012 1 (6) 1090 Malminkartanon Luutnantinpolun asemakaavamuutokseen nro 12104 liittyvä maankäyttösopimus ja määräalan ostaminen Sponda Kiinteistöt Oy:ltä HEL 2012-011775

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma Valtuusto

Maapoliittinen ohjelma Valtuusto Maapoliittinen ohjelma 2016 Valtuusto 22.6.2016 60 www.nurmijarvi.fi 2 Sisällysluettelo Maapoliittinen ohjelma 2016 Nurmijärven kunta... 1 1 Johdanto... 1 1.1 Maapolitiikka lainsäädännössä... 1 2 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 02.06.2014 Sivu 1 / 1 2228/02.07.00/2014 57 Asuinkerrostalotontin myynti Niittykummusta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Asunnot Oy:lle ja SRV Rakennus Oy:lle, kortteli 15051 tuleva tontti

Lisätiedot

Liite 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto , tarkistettu BÖLE, KOTIMETSÄ 1

Liite 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto , tarkistettu BÖLE, KOTIMETSÄ 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 8.8.2013, tarkistettu 28.2.2014 BÖLE, KOTIMETSÄ 1 Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee riittävän

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta 17.10.2005, tarkistettu x.x.2008

Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta 17.10.2005, tarkistettu x.x.2008 Maapoliittinen ohjelma S I S Ä L LY S LU E T T E L O TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖTILANNE 2 2.1. MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2 2.2. SIJAINTI JA VÄESTÖ 2 2.3. MAANOMISTUS 2 2.4. KAAVALLINEN VALMIUS 3 2.4.1.

Lisätiedot

Kurikan kaupunginhallituksen johtosääntö

Kurikan kaupunginhallituksen johtosääntö 1 (5) Kurikan kaupunginhallituksen johtosääntö Yhteisvaltuuston hyväksymä 29.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 Tämä sääntö korvaa nyt voimassa olevan säännön. 1 Toimiala Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT. Kaavoitus Paikkatieto. Taksat alkaen

PAIMION KAUPUNKI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT. Kaavoitus Paikkatieto. Taksat alkaen PAIMION KAUPUNKI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Paikkatieto Taksat..2016 alkaen Ympäristölautakunta on kokouksessaan..2016 päättänyt hyväksyä taksat, jotka tulevat voimaan..2016 alkaen. Taksat

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Kauppakirja 1 Luonnos Tontti nro 3 Naantalin kaupungin 15. kaupunginosan (Tammisto) korttelissa 15 ( ).

Naantalin kaupunki Kauppakirja 1 Luonnos Tontti nro 3 Naantalin kaupungin 15. kaupunginosan (Tammisto) korttelissa 15 ( ). Naantalin kaupunki Kauppakirja 1 1 Myyjä Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 2 Ostaja Naantalin Vuokratalot Oy, y-tunnus 08544715. 3 Kaupan kohde Tontti nro 3 Naantalin kaupungin 15. kaupunginosan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Lempäälän kunnan maapoliittinen ohjelma. Kunnanvaltuusto xx.x.xxxx

Lempäälän kunnan maapoliittinen ohjelma. Kunnanvaltuusto xx.x.xxxx Lempäälän kunnan maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto xx.x.xxxx SISÄLTÖ 1. Johdanto 2 2. Maapolitiikan yleiset käsitteet ja lainsäädännön keinot 3 2.1 Maanhankintaan liittyvät maapolitiikan keinot 3

Lisätiedot

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ.

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ. TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ. 1 Yleisehdot ja -tiedot: ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kauppakirjan laatimiskustannuksena

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

S i v u 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SINGSBY Trollkunibackin asemakaava

S i v u 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SINGSBY Trollkunibackin asemakaava S i v u 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 20.5.2015 SINGSBY Trollkunibackin asemakaava S i v u 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

Nousiaisten kunta, Y- 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Tiuraniemi Jarkko Antero, ( ) Koivuranta Aliisa Ida Katariina, ( )

Nousiaisten kunta, Y- 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Tiuraniemi Jarkko Antero, ( ) Koivuranta Aliisa Ida Katariina, ( ) 1/5 KAUPPAKIRJA MYYJÄ Nousiaisten kunta, Y- 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) OSTAJA Tiuraniemi Jarkko Antero, ( ) Koivuranta Aliisa Ida Katariina, ( ) (jäljempänä Ostaja ) KAUPAN KOHDE Nousiaisten kunnassa

Lisätiedot