Kestävä matkailu suojelualueilla

Transkriptio

1 Kestävä matkailu suojelualueilla 1

2 Oppaan tarkoitus Tämä on opas matkailuyrityksille, jotka toimivat Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnoimilla suojelualueilla. Hyvin toimiva yhteistyö matkailuelinkeinon ja Metsähallituksen luontopalvelujen kesken edistää luontomatkailun toimintaedellytyksiä suojelualueilla. Yhteistyön tavoitteita ovat: Luontomatkailun kestävyys kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla. Yhteistyöyritysten, luontopalvelujen sekä suojelualueiden tunnettuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen. Yhdenmukaiset matkailuyhteistyön käytännöt. Aktiivinen ja kaikkia osapuolia hyödyttävä vuorovaikutus Laadukas ja yhdenmukainen viestintä sekä markkinointi. Toiminnan vaikuttavuuden lisääminen. Yhteisten asiakkaiden mahdollisimman hyvä palvelu. Kestävä matkailu suojelualueilla Opas matkailuyritykselle 2. uudistettu painos, 18 s., pdf Toimitus Joel Erkkonen, Maarit Kyöstilä, 2016 Taitto Anna Pakkanen Kuvitukset Juha Paso KANSI Retkeilijä Luoston vaellusluontopolulla. Kuva: Anna Pakkanen, kuvitus: Juha Paso ISBN Metsähallitus, Vantaa,

3 Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys? 4 2 Kestävää matkailua suojelu- ja historiakohteilla 5 3 Kestävää matkailua edistetään yhteistyöllä 7 4 Yhteistyösopimukset 8 5 Suojelualueiden tunnusten ja nimien käyttö 9 6 Matkailun kestävyyden arviointi 10 7 Roskaton retkeily 11 8 Kävijäseurannan menetelmät 12 9 Ympäristö ja laatu Metsähallituksessa Suomen luonnonsuojelualueet Tietoa verkossa Metsähallituksen organisaatio Ota yhteyttä 18 3 Kivitasku.

4 1 Mitä on kestävä kehitys? Kestävä kehitys on osa maailmanlaajuista ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville mahdollisuudet hyvään elämään. Yhdistyneiden kansakuntien Brundtlandin komissiossa vuonna 1987 kestävä kehitys määriteltiin kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdolli suutta tyydyttää omat tarpeensa. Suomen kestävän kehityksen strategian lähtökohtana on yhdistää luonnon kestävä käyttö, hoito ja suojelu sekä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan eheyden turvaaminen siten, että tuloksena on osaava ja vahvuutensa hyödyntävä kestävän kehityksen Suomi (Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhmä 2006). Kestävässä kehityksessä voidaan erottaa kolme ulottuvuutta, jotka ovat ekologinen, taloudellinen ja sosiokulttuurinen ulottuvuus. Kestävä kehitys on siis yhteistyötä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Kestävä kehitys ja matkailu Matkailulla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia paikalliseen talouteen ja työllisyyteen, minkä vuoksi matkailuelinkeinon toimintaedellytykset pyritään turvaamaan myös tuleville sukupolville. Kestävän matkailun periaatteiden mukaisesti ympäristöresursseja pyritään hyödyntämään luontoa ja paikallisyhteisöjen ainutlaatuisuutta kunnioittaen. Ekologiselta kannalta kestävän matkailun tavoitteena on, että kohdealueen ympäristöarvoja, ekologisten systeemien toimintaa tai alueen alkuperäislajien esiintymistä ei vaaranneta. Kestävyyden arvioimiseksi mm. retkeilymaaston kulumista, ilmansaasteita, energiatehokkuutta ja matkailun vaikutuksia uhanalaisiin lajeihin seurataan matkailualueilla säännöllisesti. Ekologinen Ekologisella kestävyydellä tarkoitetaan luonnon moni muotoisuuden säilyttämistä ja ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Sosiokulttuurinen Sosiokulttuurisella kestävyydellä tarkoitetaan ihmis oikeuksien kunnioittamista ja tasa-arvoisuutta. Tavoit teena on hyvinvoinnin lisääminen kansallisesti ja maailmanlaajuisesti. Taloudellinen Taloudellisesti kestävällä tavalla toimittaessa tavarat ja palvelut voidaan tarjota nykyistä vähemmän ympäristöä rasittaen sekä luonnonvaroja ja energiaa säästäen. Taloutta pyritään kehittämään niin, että kasvu ei johda varantojen häviämiseen. 4

5 2 Kestävää matkailua suojelu- JA HISTORIAKOHTEIlla Kansallispuistoilla ja muilla suojelualueilla on suuri merkitys matkailun vetovoimatekijöinä. Suojelualueiden hyödyntäminen matkailussa on mahdollista, kun se yhteistyössä sovitetaan yhteen suojelutavoitteiden kanssa. Metsähallituksen luontopalveluilla ja UNESCOn maailmanperintökohteilla Suomessa on yhteiset kestävän matkailun periaatteet, jotka otetaan huomioon kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien kanssa. Edistämme kestävää matkailua. Teemme tämän yhteistyössä siten, että 2. Käytämme pääsääntöisesti valmiita kulkureittejä ja olemassa olevaa palveluvarustusta Rakentamisessa otamme huomioon myös paikalliset luonto- ja kulttuuriarvot Matkailu ei vaaranna kohteen luontoja kulttuuriarvoja, ja haitallisia vaikutuksia ehkäisemme ennakoivasti Minimoimme ympäristön kuormitusta 1. Tuemme kohteiden arvojen säilymistä ja edistämme niiden suojelua Luonto- ja kulttuuriarvot ovat tärkeä matkan syy Kerromme kävijöille kohteen arvoista ja niiden suojelusta ja kannustamme heitä toimimaan vastuullisesti Kehitämme palveluja ja ohjaamme käyttöä kysynnän ja kohteen luonteen mukaan Edistämme mahdollisuuksia matkustaa kohteelle julkisin kulkuvälinein ja vähäpäästöisesti Kasvatamme viipymää matkailualueella Toimimme energia- ja materiaalitehokkaasti Toimimme hyvänä esimerkkinä ympäristöasioissa Mahdollistamme ja kannustamme kävijöitä toimimaan ympäristöystävällisesti 5

6 3. Vahvistamme paikallisuutta Paikallinen tietämys, tutkimustieto, kokemukset ja kulttuuri ovat lähtökohta elämysten tarjonnassa Opastus on laadukasta ja toimijat tuntevat hyvin alueen sekä paikalliset olot Lisäämme kohteen arvostusta laadukkaasti tuotetuilla matkailupalveluilla Toimimme yhteistyössä ja tarjoamme paikallisille asukkaille sekä kävijöille mahdollisuuksia osallistua kohteen hoitoon ja kehittämiseen 6. Viestimme yhdessä kohteen arvoista ja palveluista Sitoudumme kohteen arvoihin ja perusviesteihin Viestimme yhdenmukaisesti ja vastuullisesti eri kohderyhmille sekä kotimaassa että kansainvälisesti Keräämme palautetta sidosryhmiltä asiakastyytyväisyyden sekä toiminnan kehittämiseksi Järjestämme koulutus- ja yhteistyötilaisuuksia alueen toimijoiden kesken 4. Edistämme kohteiden tuottamaa hyvinvointia ja terveyttä Kannustamme toimijoita sitoutumaan näihin kestävän matkailun periaatteisiin Kannustamme kävijöitä monipuolisiin, omatoimisiin ja ohjattuihin luonto- ja kulttuurielämyksiin Varmistamme kohteiden ja palveluiden kävijäturvallisuuden Palvelumme edistävät tasa-arvoa Parannamme kävijöiden mahdollisuuksia lisätä sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiaan Edistämme paikallisten asukkaiden virkistäytymistä ja parannamme alueen elinolosuhteita 5. Edistämme paikallistaloudellista kasvua ja työpaikkojen luomista Tarjoamme kävijöille laadukkaita ja kohteen vetovoimalle rakentuvia palveluja Teemme aktiivista yhteistyötä pitäen selvänä toimijoiden roolit ja vastuut kohteen hoidossa ja palveluiden tuottamisessa Tarjoamme tietoa kohteista ja palveluista ennakkoon, helposti ja kiinnostavassa muodossa eri viestintäkanavissa Innostamme matkailijoita viipymään pidempään matkailualueella 6

7 3 Kestävää matkailua edistetään yhteistyöllä Matkailualan toimijoiden kanssa edistetään yhdessä kestävää matkailua. Metsähallitus tekee retkeily- ja luonnonsuojelualueilla toimivien yrittäjien kanssa sopimuksia, joilla yritykset sitoutuvat noudattamaan toiminnassaan periaatteita kohti kestävää matkailua, alueiden tunnettuutta ja hyvää palvelua asiakkaille. Yhteistyösopimuksen solmimisesta koituva hyöty on molemminpuolista. Yritykselle sopimukset tuovat mukanaan paitsi käyttöoikeuksia Metsähallituksen hallinnoimille alueille ja oikeuden käyttää niillä sijaitsevia palveluvarustuksia yritystoiminnassaan myös markkinointihyötyjä ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymistä. Yhteistyö lisää yrityksen näkyvyyttä mm. Metsähallituksen luontokeskuksissa ja suositulla -sivustolla. Yhteistyöyritykset saavat käyttöönsä alueen tunnuksen, kävijätutkimusten tuloksia, kävijä määrätietoja sekä tietoa alueen luonnosta, luontomatkailun kestävyydestä ja suojelualueilla toimimisesta. Tietoja yritys voi hyödyntää toiminnassaan ja luontomatkailutuotteiden tuotekehityksessä. Metsähallitus pyrkii siihen, että kaikki matkailun kaupallinen ja järjestetty toiminta luonnonsuojelualueilla perustuisi yhteistyösopimuksiin. Tavoitteena on, että alueen haltijalla olisi tiedossaan kaikki luonnonsuojelualueilla tapahtuva kaupallinen toiminta, jolloin sen vaikutuksia, sekä positiivisia että negatiivisia, voitaisiin paremmin arvioida. Luontomatkailualueiden kehittämisen kannalta on tärkeää kyetä arvioimaan alueen vuosittaisten käyntikertojen määrä ja asiakaskunnan profiili mahdollisimman hyvin. Yhteistyöyrityksiltä saatavalla palautteella ja kerättävällä asiakastiedolla onkin suuri merkitys toiminnan ja yhteistyön kehittämisessä. Lue Lisää luonnonsuojelualueista:

8 4 Yhteistyösopimukset Sopimustyypit 2016 Käytössä on kahdentyyppisiä yhteistyösopimuksia: Yhteistyösopimus yrityksille, jotka eivät käytä toiminnassaan suojelualueen tulija tauko paikkoja. Tällainen sopimus on maksuton. Yhteistyösopimus yrityksille, jotka käyttävät toiminnassaan suojelualueen tulija taukopaikkoja. Tällainen sopimus on maksullinen. Mikäli yrityksen, ammatinharjoittajan tai muun liiketoimintaa harjoittavan yhteisön maksulliseen tuotteeseen sisältyy huolletun taukopaikan tai vastaavan rakenteen käyttö, edellyttää se aina käyttöoikeuden sisältävää sopimusta luontopalvelujen kanssa. Käyttöoikeuden sisältävä yhteistyösopimus ja erilliset korvaukset määräytyvät seuraavasti: sopimuksen perusmaksu koko sopimuskaudelta on 60 euroa (+ ALV). Lisäksi Metsähallituksen huoltaman taukopaikan käyttö (esim. tulentekopaikka tai laavu) on maksullista yhteistyöyritykselle. Käyttökorvaus on 1,22 euroa/henkilö/käyttökerta (+ ALV). Tuli- ja taukopaikkojen sekä tupien käytöstä maksullisten opastettujen retkien kohteena laskutetaan käyttökorvaus. On kuitenkin huomattava, että taukopaikat ovat samanaikaisesti myös omatoimisten retkeilijöiden maksuttomassa käytössä. Sopimusten laadinta Kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden matkailuun liittyvät yhteistyösopimukset valmistellaan yhdessä yritysten kanssa. Sopimukset tehdään aina aluksi määräaikaisena (3-5 vuotta). Jatkossa sopimus voidaan uusia joko määräaikaisena (3-5 vuotta) tai toistaiseksi voimassa olevana. Metsähallituksen puolelta alueen puistonjohtaja allekirjoittaa sopimukset. Sopimusmallit on laadittu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisätietoja saa luontokeskuksista tai suoraan alueen puistonjohtajalta. Lisätietoa Yhteys- ja lisätiedot löytyvät verkkopalveluista ja 8

9 5 Suojelualueiden tunnusten ja nimien käyttö Suojelualueiden tunnukset ovat Metsähallituksen rekisteröityjä tavaramerkkejä. Metsähallituksella on siten yksinoikeus tunnusten käyttöön. Muilla tahoilla tulee olla tunnuksen käyttöön aina lupa. Metsähallituksen luontopalvelut haluaa tarjota yhteistyökumppaneilleen mahdollisuuden suojelualueiden tunnusten käyttöön omassa viestinnässään. Pääperiaate on, että tunnuksen käyttöoikeus annetaan vain yhteistyösopimusyritykselle tai muulle laajemmalle yhteisölle, kuten matkailuyhdistykselle. Muille tahoille lupa tunnuksen käyttöön myönnetään aina kertaluonteisena tai määräaikaisena. Maksullisesta tai maksuttomasta käytöstä sovitaan kirjallisesti. Metsähallitus toimittaa tunnusten tarkat määrittelyt. suojelualueiden, matkailukeskusten ja yhteistyöyritysten vetovoimaisuuden ja tunnettuuden lisääminen sekä kestävän luontomatkailun tukeminen. Mikäli asiakkaiden on mahdollista sekoittaa yrityksen toiminta Metsähallituksen toimintaan, tulee tunnuksia käyttää yhdessä alla mainittujen tekstien kanssa. Kumppanuudesta voidaan kertoa esimerkiksi näin: Metsähallituksen luontopalvelujen yhteistyökumppani tai Yhteistyössä Metsähallituksen luonto palvelujen kanssa Partner of Metsähallitus, Parks & Wildlife Finland tai In Partnership with Metsähallitus, Parks & Wildlife Finland Pyhä-Luoston kansallispuiston tunnus. Tunnuksen käyttö on yrityksille maksullista aina, kun on kyse tunnuksen käytöstä myyntituotteessa, kuten matkamuistossa. Tuotteiden tulee sopia laadultaan ja viestiltään kansallispuiston tavoitteisiin. Tunnuksen käyttömaksu on royalty-pohjainen ja perustuu myyntituotteen hintaan sekä valmistusmäärään. Tunnuksen yhteyteen voidaan liittää teksti, että osa tuotosta käytetään suojelualueen hyväksi. Yhteistyösopimuksen perusteella tunnusta voidaan käyttää markkinoinnissa ja viestinnässä, mutta lupa on tuote- tai palvelukohtainen eli tuotetta saa käyttää vain niiden tuotteiden ja palveluiden yhteydessä, jotka liittyvät yhteistyöhön. Tunnuksen käyttö ei saa olla harhaanjohtavaa, vaan sen tulee liittyä kansallispuistoon. Tunnuksen käyttöoikeuden luovutus korvauksetta voi olla luontopalvelujen panos yhteismarkkinointiin. Suojelualueiden tunnuksia voidaan käyttää yleisissä viestintämateriaaleissa ilman korvausta, kun tunnuksia käytetään kertomaan suojelualueista tai ne sidotaan alueen luontoa esittelevään sisältöön. Tunnuksen käytöllä viestitään kumppanuudesta Metsähallituksen ja suojelualueen kanssa. Tavoitteena on Metsähallituksen liikemerkin käyttö Yhteistyösopimusyritykset saavat käyttää Metsähallituksen logoa viittaamaan yhteistyöhön Metsähallituksen kanssa kestävän luontomatkailun edistämiseksi. Metsähallituksen logot käyttöohjeineen ovat Metsähallituksen verkkosivuilla osoitteessa fi/liikemerkki Viestintäaineisto, jossa on Metsähallituksen logo, hyväksytetään Metsähallituksella ennen julkistusta. Tapauksesta riippuen hyväksynnän voi tehdä sopimuksen valmistelija, puistonjohtaja tai sopimuksen vastuuhenkilö. 9

10 6 Matkailun kestävyyden arviointi Matkailun kestävyyttä ja ympäristövaikutuksia voidaan arvioida erilaisten mittausmenetelmien avulla. Metsähallituksessa kestävyyttä arvioidaan hyväksyttävissä olevien muutosten rajojen määrittelyn, ns. LAC -menetelmän avulla (Limits of Acceptable Change = hyväksyttävän muutoksen rajat). Matkailun kehittämistyössä LAC -menetelmää voidaan käyttää matkailualueiden tilan seurannan ja kehittämissuunnitelmien laadinnan tukena. Kestävän luontomatkailun periaatteiden pohjalta kullekin luontomatkailualueelle on määritelty tavoitetilat, joiden mukaisesti toimintaa alueilla pyritään kehittämään. Menetelmässä kestävyyden eri osatekijöille etsitään hyväksyttävissä olevien muutosten raja-arvot eli vaihteluväli, jolla toiminnasta aiheutuvien ympäristömuutosten tulisi pysytellä. Matkailusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia mitataan sopivien mittareiden avulla. Nykyisen tilanteen mittausten perusteella voidaan tarvittaessa jo etukäteen ryhtyä ennaltaehkäiseviin korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli sovitut raja- arvot uhkaavat ylittyä tai alittua. Mittareilla mitataan mm. ympäristön kulumista, alueiden käyntimääriä ja matkailun vaikutuksia paikallistalouteen ja kulttuuriin. Juolukka. LAC-menetelmän soveltaminen KESTÄVYYS Ekologinen, taloudellinen & sosiokulttuurinen ˇ Kestävän matkailun periaatteet Tavoitetila Indikaattorit Mittaustapa Nykyarvot Hyväksyttävän muutoksen rajat (LAC) Toimenpiteet Johdetaan periaatteista ja sovelletaan paikallisesti Valitaan parhaat käytettävissä olevat indikaattorit/ mittarit Käytetään tilastollisesti luotettavaa ja mielekästä mittaustapaa seurannassa Nykyarvot Raja-arvot ovat päätöksiä, jotka perustuvat parhaaseen tietoon Päätetään joukko ennakoivia ja reagoivia toimenpiteitä 10

11 7 Roskaton retkeily Roskaton retkeily ehkäisee jätteiden syntymistä. Välittömät eli retkeilijöiden aiheuttamat vaikutuk set ovat alueiden roskaantuminen ja biojätteiden joutuminen sekajätteiden sekaan, jonka seurauksena kaatopaikoilla syntyy kasvihuoneilmiötä vahvistavaa metaanikaasua. Suojelualueilla roskaton retkeily toteutuu parhaiten niin, että Metsähallitus ja retkeilijät yhdessä panos tavat jätteiden määrän ja niiden aiheuttamien ym päristövaikutusten pienentämiseen. Siisti ja hyvin hoidettu ympäristö tuo hyvän mielen kaikille! Haluamme vähentää luonnon roskaantumista ja jät teiden maastokuljetusten aiheuttamia haittoja sekä lisätä lajittelumahdollisuuksia ja kompostointia. Sa malla annamme retkeilijöille mahdollisuuden toimia ympäristön hyväksi. Toimi näin Taukopaikoilta on vähennetty sekajäteastioita ja jätevalistusta on vastaavasti lisätty. Retkeilijöiden vastuulla on tuoda itse jätteensä maastosta lajitelta vaksi alueellisiin lajittelupisteisiin annettujen ohjei den mukaisesti. Miksi vaivautua? Perinteinen retkeilykohteiden jätehuolto aiheuttaa sekä välillisiä että välittömiä ympäristövaikutuksia. Välillisiä vaikutuksia syntyy ennen kaikkea silloin, kun jätteitä joudutaan kuljettamaan pois maastosta konevoimalla. Jätteiden kuljetus aiheuttaa melua, päästöjä ja maaperän kulumista. 11 Pakkaa ruokasi kestäviin ja pestäviin rasioihin ja pusseihin. Näin vähennät retkellä syntyvää jätettä. Ruoantähteet ja muut biojätteet voi jättää taukopaikan kompostikäymälään. Muistathan, että vain biojätteet kompostoituvat: muita jätteitä ei saa laittaa kompostoitavan jätteen joukkoon. Polta puhdas paperi tai pahvi tulentekopaikalla tai kämpän kamiinassa. Tuo muut jätteet pois maastosta reittien lähtöpaikoilla oleviin ekopisteisiin, joissa voi lajitella erityyppiset jätteet kuten metalli-, lasi- ja sekajätteet. Siivoa omat jälkesi ja huolehdi yleisestä siisteydestä.

12 8 Kävijäseurannan menetelmät Kävijätutkimukset Metsähallitus tekee kävijätutkimuksia suosituilla suojelu- ja historia- ja retkeilyalueilla. Tähän mennessä tietoja on kerätty lähes kaikista kansallispuistoista, ja tutkimukset on tarkoitus toistaa noin viiden vuoden välein. Tutkimuksissa tuotetaan vertailukelpoista tietoa kävijärakenteesta, harrastuksista, alueen käytöstä, kävijätyytyväisyydestä, käynnin kestosta sekä käyntiin liittyvästä rahankäytöstä. Kävijätutkimuksista saa tietoa käytännön suunnitteluun ja alueiden hoitoon. Tulokset otetaan huomioon mm. palveluiden sijoittelussa, mitoituksessa ja ylläpidossa. Tietoa kävijöistä ja heidän toiveistaan tarvitaan erityisesti silloin, kun palvelurakenteisiin tehdään muutoksia. Kävijöiden mielipiteet vaikuttavat myös luonnon hoitoon. Kävijätutkimusraportteihin voi tutustua netissä osoitteessa Kävijälaskenta Suojelualueiden käyntimäärät lasketaan pääasiassa laskureilla, ja arviot käyntimääristä perustuvat aina parhaimpaan käytettävissä olevaan tietoon. Tutustu kävijälaskennan raportteihin Verkossa osoitteessa Pyhä-Luoston kansallispuiston käyntimäärät v Joulukuu Marraskuu Lokakuu Syyskuu Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammikuu

13 9 Ympäristö ja laatu Metsähallituksessa Metsähallitus käyttää ISO standardiin perustuvaa ympäristö- ja laatujärjestelmää, jonka avulla toiminnan ympäristövaikutuksia kartoitetaan ja hallitaan. Metsähallituksen tulosalueiden yhteiset ympä ristöpäämäärät vahvistetaan vuosittain. Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti ympäristöjärjestelmän toimivuutta seurataan säännöllisesti ulkoisilla ja sisäisillä auditoinneilla sekä palautejärjestelmällä. Ympäristöpäämääriä ovat esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, sosiokulttuurisen kestävyyden edistäminen tai ekosysteemipalvelujen toimivuus. Metsähallituskonserni tuottaa luonnonvarojen käyttöön, hoitoon ja suojeluun perustuvia monipuolisia palveluja ja hyödykkeitä. Liiketoiminnan alueita ovat metsien hoito ja puunhankinta, metsäpuiden taimien ja siementen tuottaminen, maa-aineskauppa sekä maakauppapalvelut ja maanvuokraus. Luontopalvelujen hoitamia julkisia hallintotehtäviä ovat mm. suojelualueiden hoito sekä muut luonnonsuojelutehtävät ja luonnon virkistyskäytön edistäminen sekä metsästys-, kalastus- ja maastoliikenneasiat. Ympäristönäkökohdat ja -riskit arvioidaan vuosittain. Ympäristövaikutusten hallitsemiseksi ja ympäristönhoidon jatkuvaksi parantamiseksi määrittelemme ympäristöpäämäärät, -tavoitteet, -ohjeet ja seurantamenetelmät. Ympäristö- ja laatujärjestelmä on samalla käytännön toimijoiden ja työntekijöiden toimintajärjestelmä, josta löytyvät ohjeet ja linjaukset kaikkeen käytännön työhön. Järjestelmä on työntekijöiden jokapäiväisessä käytössä. Metsähallitus tiedottaa vuosittain toimintansa taloudellisista, ekologisista ja yhteiskunnalli sista tuloksista, ympäristövaikutuksista ja ympäristön suojelun tason muutoksista. Paikallisilla asukkailla ja sidosryhmillä on aina mahdollisuus osallistua luonnonvarojen käytön suunnitteluun. 13

14 10 Suomen luonnonsuojelualueet Suomen arvokkaan luonnon suojelemiseksi on perustettu monenlaisia suojelu- ja erämaaalueita. Luontoa ei suojella yksin luonnon moni muotoisuuden säilyttämi seksi vaan myös ihmisen hyvinvoinnin ja elin mahdollisuuksien turvaamiseksi. Monilla luonnonsuojelualueilla säilytetään lisäksi kansallisia maisema-arvoja ja vaalitaan kult tuuri perintöä. Valtion suojelualueita hoitaa Metsähallitus. Kansallispuistot Kansallispuistot ovat suuria ja luonnoltaan monipuolisia alueita. Ne ovat luonnonnähtävyyksiä ja myös kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkainta osaa luonnostamme. Kansallispuistoissa kulkija voi kokea luonnonrauhaa upeissa maisemissa. Niissä on helppoja ja vaativia merkittyjä reittejä. Suurimmissa puistoissa voi yöpyä ja vaeltaa. Vuonna 2016 Suomessa on yhteensä 39 kansallispuistoa. Luonnonpuistot Suomessa on yhdeksäntoista luonnonpuistoa. Ne palvelevat ensisijaisesti luonnonsuojelua ja tutkimusta sekä suojelun sallimissa rajoissa myös opetusta. Luonnonpuistot säilytetään luonnontilaisina vertailualoina tutkimusta varten, jotta luonnon omaa muutosta voitaisiin seurata. Ilmaston muutoksen edetessä niiden merkitys korostuu. Luonnonpuistot ovat pääosin yleisöltä suljettuja. Niiden suojelumääräykset ovat tiukemmat kuin kansallispuistojen. Soidensuojelualueet Suoluonnon säilyttämiseksi perustettiin 1980-luvulla 171 soidensuojelualuetta. Useimmat niistä edustavat aapa- ja keidassoita. Suojelukohteisiin sisältyy myös parhaita lintusoitamme. Soidensuojelualueilla saa yleensä liikkua jokamiehenoikeuksin. Joillakin alueilla on lintujen pesimärauhan turvaamiseksi rajoitettu liikkumista, marjastusta ja sienestystä sekä metsästystä ja kalastusta. Suomen kansallispuistot 2016 Pallas-Yllästunturi Enontekiö Kittilä Rovaniemi Kemi Perämeri Ivalo Lemmenjoki Sodankylä Riisitunturi Pyhä-Luosto Kemijärvi Urho Kekkosen kansallispuisto Kuusamo Syöte Oulanka Oulu Kokkola Rokua Kajaani Kuhmo Hiidenportti Tiilikkajärvi Nurmes Salamajärvi Iisalmi Vaasa Patvinsuo Koli Kuopio Seinäjoki Pyhä-Häkki Etelä-Konnevesi Petkeljärvi Kauhaneva-Pohjankangas Joensuu Jyväskylä Lauhanvuori Helvetinjärvi Kolovesi Seitseminen Linnansaari Leivonmäki Pori Tampere Selkämeri Isojärvi Mikkeli Päijänne Puurijärvi-Isosuo Repovesi Torronsuo Lahti Kurjenrahka Valkmusa Liesjärvi Turku Kotka Nuuksio Teijo Porvoo Itäinen Suomenlahti HelsinkiSipoonkorpi Saaristomeri Tammisaaren Hanko Metsähallitus 2016 saaristo Maanmittauslaitos 1/MML/16 14

15 Lehtojensuojelualueet Lehtojen suojelun tavoitteena on säilyttää edustavat näytteet lehdoista ja suojella ja hoitaa alueita siten, että niiden biologisesti arvokkaimmat piirteet säilyvät. Lehtojensuojelualueilla voi liikkua jokamiehenoikeuksin, mutta leiriytyminen ja tulenteko on rauhoitusmääräyksissä kielletty. Arvokkaita lehtoja on suojeltu myös muilla luonnonsuojelualueilla. Erämaa-alueet Suomen 12 erämaa-aluetta on perustettu 1991 erämaalailla alueiden erämaisuuden säilyttämiseksi, luontaiselinkeinojen sekä saamelaisalueella myös saamelaiskulttuurin turvaamiseksi sekä luonnon monipuolisen käytön kehittämiseksi. Kukin erämaaalue on pinta-alaltaan vähintään hehtaaria, pääosin tietöntä aluetta. Erämaa-alueilla pysyvien teiden rakentaminen ja kaivostoiminta on sallittu vain valtioneuvoston luvalla, ja metsät säilytetään luonnontilassa. Erämaa-alueet sopivat hyvin vaativahkoon eräretkeilyyn. Muut suojelualueet Luonnonsuojelualueiden perustamisen tavoitteena on, että ne edustavat kaikkia Suomessa tavattavia luontotyyppejä. Samalla ylläpidetään niiden tyypillistä eläin- ja kasvilajistoa ja turvataan uhanalaisia lajeja. Edellä mainittujen suojelu- ja erämaa-alueiden lisäksi on perustettu mm. lintuvesien, harjujen, rantojen ja vanhojen metsien suojelualueita. Natura 2000-alueet Natura alueiden verkostolla suojellaan koko Euroopan unionissa tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Suomen Natura-alueet ovat pääasiassa nykyisiä luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita ja suojeluohjelmakohteita tai erämaaalueita. Historiakohteet Luonnosta löytyvät historiakohteet kertovat ihmisten elämästä osana luontoa tai joskus kamppailusta sitä vastaan. Perinnetiloilla tehty työ ja saaristokulttuurin vaaliminen ovat elävää kulttuuriperintöä. Monet maamme yli pyyhkäisseet ja rajoillamme raivonneet sodat ovat jättäneet jälkensä luontoon. Sotahistoriallisiin kohteisiin tutustuminen on samalla kansallisten muistojen vaalimista. 15

16 11 Tietoa verkossa Luontoon.fi luontoretken alkupiste Harrastatpa vaativaa vaeltamista laajoissa erämaissa tai luontopolkuun tutustumista lasten kanssa, sopivan retkikohteen löytäminen ja oikea varustautuminen on aina haasteellista. Luontoon.fi on verkkopalvelu, joka antaa ajantasaiset tiedot retkikohteista ja niiden palveluista. Verkkopalvelusta löytyvät mm. Suomen kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja useiden luonnonsuojelualueiden sekä muiden retkikohteiden kuvaukset. Retkeilyn ABC-osiosta löytyy kattava tietopaketti retkien suunnitteluun, retkeilyyn ja varusteisiin liittyen. Retkikartta.fi retkikohteiden tarkat kartat Karttapalvelu Retkikartta.fi tuo helpotusta retkeilijöiden, kalastajien ja metsästäjien elämään. Metsähallituksen tuottamasta karttapalvelusta löytää niin retkikohteiden kuin kalastus- ja metsästysalueidenkin tarkkoja karttoja eri mittakaavoissa. Karttatulosteen avulla pystyy suunnistamaan maastossa. paranee. Metsähallituksen tehtävänä on järjestää metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia niillekin, joilla niitä ei muuten olisi. Metsa.fi Metsähallituksen verkkopalvelu Metsa.fi -sivusto esittelee Metsähallituksen luonnonvara-alan palveluja ja tehtäviä. Sivuilta löytyy tietoa sekä Metsähallituksesta organisaationa että sen metsätalouteen, luonnonsuojeluun, luonnon virkistyskäyttöön, eräasioihin ja retkeilyyn liittyvistä toiminnoista. Julkaisut.metsa.fi Metsähallituksen julkaisut on koottu julkaisut. metsa.fi -sivustolle. Sieltä löytyvät kaikki Metsähallituksen tutkimusjulkaisut, oppaat, suunnitelmat, alue-esitteet, kartat ja uutiskirjeet. Retkikartta.fi on oivallinen työkalu luontoretkien suunnitteluun. Karttapalvelusta voi etsiä mm. kansallispuistoja, valtion retkeilyalueita ja Lapin erämaaalueita sekä niiden tupia, laavuja, tulentekopaikkoja ja muita retkeilyä helpottavia palvelurakenteita. Myös reitit on merkitty karttaan. Kansallispuistot Facebookissa Suomen kansallispuistoilla on myös omat Facebook -sivunsa, joita seuraamalla pysyt ajan hermolla. Eräluvat.fi Uudelle Eräluvat.fi -sivustolle on koottu kaikki tieto kalastuksesta, metsästyksestä ja maastoliikenteestä Metsähallituksen mailla. Siellä voi ostaa verkkokaupasta luvan ja tutustua alueisiin. Metsähallituksen erälupien myynnistä kertyneillä tuloilla parannetaan riistan elinympäristöjä ja kalavesien kuntoa. Tavoitteena on hoitaa kalastus-, metsästys- ja maastoliikenneasioita kestävästi, jotta yhteisten alueidemme luonnon hyvinvointi säilyy ja Raate. 16

17 12 Metsähallituksen organisaatio Metsähallituksen organisaatio 2016 Maa- ja metsätalousministeriö tulosohjaa Metsähallitusta liiketoimintojen tulos-, palvelu ja muiden toimintatavoitteiden osalta ympäristöministeriö tulosohjaa Metsähallitusta julkisten hallintotehtävien osalta toimialallaan Metsähallitus-konserni Konserniyksiköt ja Palvelukeskus LIIKETOIMINTA LUONTOPALVELUT METSÄTALOUS Valtion monikäyttömetsien hoito, puun myynti ja markkinointi LAATUMAA LomatontIen ja metsätilojen kiinteistötoiminta, tuulivoimaliiketoiminnan kehittäminen MUU LIIKETOIMINTA Fin Forelia Oy Taimituotanto ja -kauppa. Siemen Forelia Oy Siementuotanto ja -kauppa. Kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelu-, erämaa- ja retkeilyalueiden hoito, lajien ja luontotyyppien suojelu, retkeily-, metsästys- ja kalastuspalvelujen tuottaminen. MH-Kivi Oy Maa-ainespaikkojen vuokraus ja maaainesten myynti. Metsähallitus on valtion liikelaitos (Y-tunnus ), jonka tehtävät on jaettu liiketoimintaan ja toisaalta pääasiassa budjettivaroin hoidettaviin julkisiin hallintotehtäviin. Eri toiminnot on eriytetty omiksi tulosalueikseen. Luontopalvelujen organisaatio 2016 LUONTOPALVELUJOHTAJA OHJAUSYKSIKÖT: Hallinto Kehittäminen Viestintä ETELÄ-SUOMEN LUONTOPALVELUT Aluejohtaja POHJANMAAN LUONTOPALVELUT Aluejohtaja LAPIN LUONTOPALVELUT Aluejohtaja P R O S E S S I T ALUEIDEN HALLINTA ERÄASIAT LUONNON SUOJELU LUONNON VIRKISTYSKÄYTTÖ Alueelliset tiimit Alueelliset tiimit Alueelliset tiimit 17

18 13 Ota yhteyttä Metsähallituksen asiakaspalvelupisteet Norja Kilpisjärvi Ylä-Lappi Ivalo Tunturi-Lappi Saariselkä Pallastunturi Tankavaara Metsähallituksella on Suomen suojelu- ja retkeilyalueilla luontokeskuksia, -taloja ja -tupia sekä palvelupisteitä yhteensä yli 40. Niiden henkilökunnalta saat tietoa suojelualueista ja retkikohteista. Luontopolulle ja retkeilyreitille kannattaa suunnistaa näiden kautta aina, kun se suinkin on mahdollista. Luontokeskuksissa ja paikoin maastossakin on ryhmille tarjolla opastuspalveluita. Ruotsi Yllästunturi Savukoski Pyhä-Luosto Karhunkierros Oulanka Kuusamo Syöte Hossa Hailuoto Venäjä Liminganlahti Kalajoki Kuhmo Luontokeskuksista voi myös ostaa retkikohteisiin ja luontoon liittyviä julkaisuja ja tuotteita. Kunkin asiakaspalvelupisteen yhteystiedot ja aukioloajat löydät kätevimmin sen omilta sivuilta luontoon.fi -verkkopalvelusta. Ota reilusti yhteyttä! Merenkurkku Seitseminen Häme Teijo Haltia Tammisaari Viro Koli Saimaa Metsähallitus 2016 Yhteistyöasioissa ota yhteyttä Asiakaspalvelupisteet Puistonjohtajat Luontoon.fi 18