Suomalainen lapsi 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalainen lapsi 2007"

Transkriptio

1 Suomalainen lapsi 27 Sosiaalitilastoseminaari Leena Kartovaara Hannele Sauli

2 2 Suomalainen lapsi 27 -projektiryhmä Heli Hiltunen, Laura Hulkko, Leena Kartovaara, Tuomo Niskanen, Airi Pajunen, Hannu Pääkkönen, Riikka Rautanen, Marie Reijo, Hannele Sauli, Christina Telasuo, yliaktuaari, Henkilötilastot-yksikkö tutkija, Elinolot-yksikkö erikoistutkija, Henkilötilastot-yksikkö yliaktuaari, Henkilötilastot-yksikkö yliaktuaari, Elinolot-yksikkö erikoistutkija, Elinolot-yksikkö yliaktuaari, Henkilötilastot-yksikkö erikoistutkija, Elinolot-yksikkö erikoistutkija, Elinolot-yksikkö yliaktuaari, Hinnat ja palkat -yksikkö Kirjoittajat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta (Stakes) Hannu Rintanen, ylilääkäri, Stakestieto Salla Säkkinen, kehittämispäällikkö, Stakestieto Suomalainen lapsi 27 -julkaisun sisällys 1 Lasten asuinpaikka, kieli, kansalaisuus ja syntymämaa, Leena Kartovaara 2 Lapsiperheiden kehitys, Leena Kartovaara 3 Lasten perheet, Leena Kartovaara 4 Lasten isovanhemmat, Leena Kartovaara 5 Lapset hajoavissa perheissä, Leena Kartovaara 6 Lapsen muualla asuvat vanhemmat, Leena Kartovaara, Salla Säkkinen 7 Lasten asuminen, Marie Reijo 8 Lapset muuttavat, Leena Kartovaara 9 Lasten päivähoito, Hannele Sauli, Salla Säkkinen 1 Lasten koulunkäynti, Riikka Rautanen 11 Lasten työssäkäynti, Laura Hulkko, Leena Kartovaara 12 Lasten ajankäyttö ja harrastukset, Hannu Pääkkönen 13 Lasten vanhemmat ja työ, Laura Hulkko 14 Lapsiperheiden toimeentulo, Hannele Sauli 15 Lapsiperheiden kulutusmenot, Airi Pajunen 16 Lapsiperheet ja elinkustannusten muutokset, Christina Telasuo 17 Lasten kulutus ja kustannukset, Hannele Sauli, Airi Pajunen 18 Lasten terveys, Hannu Rintanen 19 Lasten kuolleisuus, Leena Kartovaara 2 Lastensuojelu, Salla Säkkinen 21 Lasten lainrikkomukset, Tuomo Niskanen, Heli Hiltunen 22 Vieraskielisten lasten elinolot, Kartovaara, Niskanen, Rautanen, Reijo, Sauli

3 3 17-vuotiaiden määrä ja osuus väestössä Tuhatta (pylväät) % (viiva) Vuosi Väestötilastot, Tilastokeskus Kokonaishedelmällisyys Euroopassa 24 Turkki Islanti Irlanti Ranska Norja Suomi Tanska Ruotsi Britannia Alankomaat Luxemburg Belgia Kypros Liechtenstein Itävalta Portugali Sveitsi Viro Saksa Malta Kroatia Italia Espanja Kreikka Bulgaria Romania Unkari Liettua Slovakia Latvia Tsekin tasavalta Puola Slovenia Maa,,2,4,6,8 1, 1,2 1,4 1,6 1,8 2, 2,2 Kokonaishedelmällisyys Recent demographic developments in Europe, Council of Europe - Suomessa on 1,1 miljoonaa lasta. - Lasten määrä ja osuus väestössä vähenee hitaasti. - Poikia on kaikissa ikäluokissa enemmän kuin tyttöjä. - Suomalaisten naisten kokonaishedelmällisyys on eurooppalaisittain korkealla tasolla.

4 4 17-vuotiaat kansalaisuuden, syntymämaan ja äidinkielen mukaan Lapsiväestö muutos Kansalaisuus Suomen Kansalaisuus ulkomaan muutos muutos Syntymämaa Suomi Syntymämaa ulkomaa Syntymämaa Suomi Syntymämaa ulkomaa muutos muutos muutos muutos Kotimainen äidinkieli Kotimainen äidinkieli Kotimainen äidinkieli Kotimainen äidinkieli muutos muutos muutos muutos Äidinkieli muu kieli Äidinkieli muu kieli Äidinkieli muu kieli Äidinkieli muu kieli muutos muutos muutos muutos Väestötilastot, Tilastokeskus - Vieraskielisiä lapsia 3,1 prosenttia. - Venäjänkielisiä lapsia 8. - Lapsia, joiden kotona puhutaan vierasta kieltä on 5,4 prosenttia. - Suomalaisuus ulkomaalaisuus on jatkumo, ei joko/tai. Avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus syntyneistä Euroopassa 24, % Islanti Ruotsi Norja Bulgaria Ranska Tanska Latvia Slovenia Britannia Suomi Itävalta Unkari Alankomaat Irlanti Tsekkoslovakia Romania Portugal Liettua Saksa Luxembourg Espanja Slovakia Malta Liechtenstein Puola Sveitsi Makedonia Bosnia ja Herzegovina Croatia Kreikka Kypros Maa % syntyneistä Recent demographic developments in Europe, Council of Europe - Avoparien lapsiperheet yleisiä Ahvenanmaalla ja Lapissa, harvinaisia Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

5 5 Lapset iän ja perhetyypin mukaan 25, % 1 Prosenttia Yksinhuoltajaisän lapsi 9 8 Yksinhuoltajaäidin lapsi Avioparin lapsi Ikä Väestötilastot, Tilastokeskus Uusperheen 'uuslapsi' Avoparin lapsi - Kaksi kolmesta teini-ikäisestä asuu kummankin vanhempansa kanssa eikä perheessä ole sisar- tai velipuolia. Perheen vanhempien erilleen muuton vuonna 25 kokeneet alle 18-vuotiaat lapset perheen vuoden 24 lapsikoostumuksen mukaan Perhetyyppi Avioparit 24 vain yhteisiä lapsia Perheen isä ja äiti muuttivat erilleen Suomessa 25 yhteisiä ja ei-yhteisiä lapsia vain ei-yhteisiä lapsia Avoparit 24 vain yhteisiä lapsia yhteisiä ja ei-yhteisiä lapsia vain ei-yhteisiä lapsia Väestötilastot, Tilastokeskus Osuus lapsista, % - 16 lapsiperheen vanhemmat muuttivat erilleen Suomessa vuonna 25, näissä perheissä oli 3 lasta. - Avoparien perheiden lapset kokivat perheen vanhempien erilleen muuton yli kaksi kertaa niin usein kuin avioparien perheiden lapset. - Parit, joiden luona asui ei-yhteisiä lapsia, muuttivat erilleen useammin kuin parit, joilla oli vain yhteisiä lapsia. - Erityisen usein muuttivat erilleen parit, joiden luona asui vain ei-yhteisiä lapsia.

6 6 Lasten osuus, joilla äidin äiti ja isä asuvat eri paikoissa 1997 ja Osuus niistä, joilla on äidin äiti ja isä, % Äidin vanhemmat 25 Äidin vanhemmat Lapsen ikä Väestötilastot, Tilastokeskus - Mitä nuorempi lapsi sen useammin ukki ja mummi asuvat erillään. - Lapsen vanhemmat asuivat erillään useammin jos lapsen isovanhemmatkin asuivat erillään äidin kanssa asuvalla lapsella oli muualla Suomessa asuva isä, näitä isiä oli isän kanssa asuvalla lapsella oli muualla Suomessa asuva äiti, näitä äitejä oli lapselle maksettiin elatustukea vuonna 25. Lapset iän ja väestössä olevien isovanhempien määrän mukaan 25 1 % Isovanhempia on väestössä isovanh. tai tieto puttuu 1 isovanh. 2 isovanh. 3 isovanh. 4 isovanh Ikä Väestötilastot, Tilastokeskus - Yli puolella vastasyntyneistä oli neljä isovanhempaa vuonna 25 - Lähes 7 prosentilla alle kouluikäisistä lapsista asuu ainakin yksi isovanhempi 2 km säteellä. Lasten keskimääräinen matka mummolaan 1997 ja 25 Mummola, vuonna Isänäidin luo 1997 Isänäidin luo 25 Äidnäidin luo 1997 Äidinäidin luo Matka mummolaan keskimäärin, km

7 7 Alaikäisten lasten isovanhempien osuus ikäluokan miehistä ja naisista 25,% Osuus ikäluokasta, % Mummien osuus 1 5 Ukkien osuus Ikä Väestötilastot, Tilastokeskus - Puolet 57-vuotiaista naisista on mummeja ja 59-vuotiaista miehistä ukkeja. Yksinhuoltajaperheiden lasten osuus kieliryhmän perheiden lapsista 25 Lapsen äidinkieli vietnam somali persia espanja ranska eesti, viro englanti venäjä vieraskieliset keskimäärin saksa kurdi arabia albania serbokroatia suomi/ruotsi/saame thai kiina bosnia turkki % kieliryhmän perheisiin kuuluvista lapsista Väestötilastot, Tilastokeskus Vähintään nelilapsisissa perheissä kasvavien lasten osuus lapsen äidinkielen mukaan 25 Lapsen äidinkieli somali arabia kurdi albania persia ranska vieraskieliset keskimäärin vietnam suomi/ruotsi/saame englanti serbokroatia turkki saksa espanja eesti, viro bosnia kiina thai venäjä % kieliryhmän perheisiin kuuluvista lapsista Väestötilastot, Tilastokeskus - Vieraskielisten lasten perheet ovat hyvin erilaisia.

8 8 Lasten muuttomatkojen jakauma 25, %,1-,4,5-,9 1,-1,9 2,-2,9 3,-4,9 5,-9, Muuttomatka, km Väestötilastot, Tilastokeskus % muuttaneista - Lähes joka viides lapsi vaihtaa kotia synnyinkunnassaan ennen 1-vuotispäiväänsä vuotiaat muuttavat vähiten niin kotikunnassaan kuin kuntien välilläkin. - Neljä viidestä lasten uudesta kodista sijaitsee alle 2 km päässä vanhasta kodista. - Kaksi kolmesta 17-vuotiaasta on asunut koko ikänsä synnyinkunnassaan. Eri ikäisten lasten osallistuminen koulutukseen 24, % Ikä Prosenttia Esiopetuksessa Peruskoulussa Lukiossa Ammatillisessa koulutuksessa Ei koulutuksessa Koulutustilastot, Tilastokeskus

9 9 Peruskoulun päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen sukupuolen mukaan 24 Koulutustilastot, Tilastokeskus - Lähes kaikki kuusivuotiaat ovat esiopetuksessa. - Maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa on vuosittain noin 1 4 lasta. - Peruskoulujen määrä on vähentynyt 1 5:lla 16 vuodessa. - Lähes joka neljäs peruskoululainen sai koulumatkakorvauksen pitkän koulumatkan vuoksi. - Neljä kymmenestä ekaluokkalaisesta osallistui aamu- ja iltapäivätoimintaan vuotiaille määrätyt rangaistukset Poliisi tai syyttäjä Tuomioistuimessa Oikeustilastot, Tilastokeskus luvulla lainrikkomuksiin syylliseksi epäiltyjen ja tuomittujen määrät vähenivät roimasti. - Varkaudet, näpistykset, liikennerikkomukset ja pahoinpitelyt ovat yleisimmät nuorten lainrikkomukset. - Pojat saavat rangaistuksia neljä kertaa niin usein kuin tytöt. - Yleisimmät rangaistukset ovat sakko ja rikesakko. - Näpistyksissä tytöt yltävät lähes poikien tasolle.

10 1 Toimeentulo, asuminen, työ, päivähoito, vapaa-aika Tulonjakotilaston aikasarjat viimeksi tilastoiduilta viideltätoista vuodelta osoittavat, että lapset ovat olleet hienoisesti yliedustettuina pienituloisimmissa tuloviidenneksissä ja aliedustettuina suurituloisimmissa. Lapset tuloviidenneksen mukaan ja pienituloisuusrajan alittaneet % % alle 18-vuotiaista 8% 6% 4% 2% % Tulonjakotilaston aikasarja, Tilastokeskus Pienituloiset 1. tuloviidennes 2. tuloviidennes 3. tuloviidennes 4. tuloviidennes Suurituloisin viidennes Selvin muutos on tapahtunut tulojakauman alapäässä. Pienituloisuusrajan alapuolelle jäävien perheiden lasten osuus kaikista alaikäisistä on noussut. Pienituloisuus mitataan suhteellisena: pienituloisia ovat ne, joiden kotitalouden käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden ovat pienemmät kuin 6 prosenttia kaikkien kotitalouksien vastaavasta mediaanitulosta. Tällä mittaustavalla pienituloisuus kasvaa niissä väestöryhmissä, joiden tulokehitys ei pysy keskitulokehityksen vauhdissa. Suhteellinen pienituloisuus kasautuu yksinhuoltajaperheisiin ja monilapsisiin perheisiin. Pienituloisuus perhetyypeittäin % 25 2 Yksinhuoltaja Kaksi vanhempaa ja kolme + lasta kaksi lasta yksi lapsi Tulonjakotilaston aikasarja, Tilastokeskus

11 11 Alle kolmevuotiaiden perheissä pienituloisuus on lisääntynyt nopeimmin. Mainituissa perhetyypeissä jäädään jälkeen yleisestä tulokehityksestä joko työttömyyden, perhevapaiden tai huollettavien suuren määrän johdosta. Lapsiperheiden väliset kulutuserot ovat paljon pienemmät kuin tuloerot. Suurituloisilla (ylin, 5. viidennes) lapsiperheillä oli lähes nelinkertaiset käytettävissä olevat rahatulot, mutta vain kaksinkertaiset kulutusmenot verrattuna pienituloisiin (alin, 1. viidennes). Lapsiperheiden suurimmat kulutusmenoerät kohdistuvat asuntoon, liikenteeseen ja ruokaan. Verrattuna lapsettomien kulutukseen lapsiperheissä ja erityisesti yksinhuoltajaperheissä korostuvat välttämättömät asuminen ja syöminen. Asumisen osuus menoista oli yhden huoltajan talouksissa keskimäärin 3 prosenttia ja kahden huoltajan talouksissa ja lapsettomilla noin 2 prosenttia vuonna 22. Lapsiperheiden ja lapsettomien parien kulutusrakenne 22, % Asuminen ja energia (ml.as.lainat) Kulutusmeno, % Elintarvikkeet ja juomat Liikenne Kulttuuri ja vapaa-aika Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Vaatteet ja jalkineet Hotellit, kahvilat ja ravintolat Tietoliikenne Terveys Kahden huoltajan lapsiperhe Yhden huoltajan lapsiperhe Lapseton pari, v. Muut tavarat ja palvelut Prosenttia Kulutustutkimus 22, Tilastokeskus Auto on lapsiperheelle suuri menoerä. Valtaosa perheistä kuitenkin katsoo sen tarpeelliseksi, niinpä kahden huoltajan lapsiperheissä 96 prosentilla on auto, yksinhuoltajaperheissä vain 61 prosentilla. Lapsen omassakin kulutuksessa juuri kuljetuspalvelujen ja tietoliikenteen menot kasvavat jyrkimmin lapsen iän karttuessa vuotiaiden vapaa-ajan jakautuminen syksyllä 1979, 1987 ja 1999 Television katselu Seurustelu tuttavien kanssa Tietokone Liikunta ja ulkoilu Harrastukset Lukeminen Ajankäyttötutkimus 22, Tilastokeskus Minuuttia vuorokaudessa

12 12 Lasten vapaa-ajan kulutuksessa samoin kuin ajankäytössä korostuukin tietokoneiden ja internetin suuri suosio. Lähes kaikki suomalaiset lapset pääsevät niihin käsiksi. Yleisimmät käyttötarkoitukset ovat sähköposti, pikaviestintä ja pelaaminen. Tyttöjen ja poikien tietokoneen ja internetin käyttö on tasoittunut. Tietotekniikka ei aikaisemmin ollut tytöille yhtä helposti saavutettavissa kuin pojille, mutta 2-luvulla tytöt pääsevät niihin jo yhtä helposti käsiksi, joskin pojat viettävät niiden äärellä enemmän aikaa. Internetin käyttötarkoitukset sukupuolen mukaan vuonna 26, % internetin käyttäjistä Sähköposti Pikaviestipalvelut (esim. Messenger) Pelien pelaaminen Etsinyt tietoa tavaroista ja palveluista Musiikin kuuntelu, lataaminen, kuvien lataaminen Chattailu tai keskustelupalstoille kirjoittaminen Radion kuuntelu tai television katselu Ohjelmien lataaminen Verkkolehtien lukeminen Blogien lukeminen Matka- ja majoituspalvelujen selailu Pelien lataaminen Videoneuvottelu Internet-puhelu Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus, Tilastokeskus Käyttötarkoitus 3 kk aikana Pojat Tytöt % Internetiä käyttäneistä Yksinhuoltajilla asumisen osuus kulutusmenoista on kaikkein suurin. Yksinhuoltajaperheet asuvat väljemmin kuin muut lapsiperheet. Ero muiden perheiden asumisväljyyteen on kuitenkin supistunut, sillä yhden huoltajan perheillä oli vähemmän asuintilaa kodeissaan vuonna 25 kuin vuonna Avio- ja avopariperheissä asumisväljyys oli parantunut. Vuonna 1997 puolet lapsista asui ahtaasti, eli heidän kodeissaan asui useampi kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Vuonna 25 ahtaasti asuvien määrä oli laskenut 42 prosenttiin. Myös omistusasuminen yleistyi hieman erityisesti nuoret perheet ovat vähentäneet vuokralla asumista. Samanaikaisesti lapsiperheet ovat ottaneet suurempia velkoja. Velallisten perheiden asuntovelat lapsen iän mukaan vuosina 1997 ja 25, euroa, vuoden 25 rahassa 14 Tuhatta euroa Mediaani Ylin kvartiili* Ikä 25 Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

13 13 Asuntovelkaisten lapsiperheiden määrä nousi 52 prosentista 6 prosenttiin ja asuntovelan reaalinen mediaaniarvo nousi 36 eurosta 62 euroon, yli 7 prosentilla. Velka on kuitenkin nykyään helpompi kantaa, sillä korkotaso on matala ja vakaa ja laina-ajat pidentyneet. Toimeentulon takaa työ. Sellaiset perheet, joissa on työllinen aikuinen, hyvin harvoin jäävät pienituloisuusrajan alapuolelle. Kun lapsiperheiden toimeentulossa on parina viime vuonna nähtävissä pientä paranemista, se tuntuu liittyvän työllisyyden kasvuun. Lapsiperheiden vanhemmat ovatkin työllisempiä kuin vastaavanikäiset lapsettomat aikuiset. Isien ja äitien toiminta työmarkkinoilla nuorimman lapsen iän mukaan 25, % Osuus isistä, % Osuus äideistä, % Työssä Perhevapaalla työstä Työtön Ei työmarkkinoilla Työvoimatutkimus, Tilastokeskus Lapsi vaikuttaa kuitenkin eri tavoin äitien ja isien työllisyyteen: alle kolmevuotiaiden lasten äideistä joka kolmas hoitaa lapsia kotona ilman voimassa olevaa työsuhdetta. Yksi kolmannes on perhevapaalla ja yksi kolmannes työssä. Työelämään siirtymisessä on luonnollisesti eniten ongelmia niillä äideillä, jotka ovat hoitaneet lastaan kotona ilman että heillä olisi ollut työpaikka johon palata. Nämä äidit kärsivät työttömyydestä ja työllistyttyäänkin heillä on enemmän määräaikaisia työsuhteita. Isien työllisyysaste on korkea lapsen iästä riippumatta. Lapsi ei myöskään näytä vaikuttavan siihen, tehdäänkö epätyypillisiä työaikoja eikä osa-aikatyön yleisyyteen lapsiperheissä. Huolestuttavin työmarkkinatilanne on yksinhuoltajilla. Yksinhuoltajaäitien työttömyysaste oli 13 prosenttia vuonna 25, kun työttömien osuus kaikista vanhemmista oli alle viisi prosenttia. Lähes kaikki lapset ovat ensimmäisen elinvuotensa kotona hoidossa vanhempien hoitaessa heitä perhevapaiden turvin. Kolmen vuoden ikään tullessa kaksi kolmesta lapsesta käy jo kodin ulkopuolella järjestetyssä päivähoidossa. 2-luvulla lapsille on luotu uusia toimintamuotoja, esikoulu ja pienille koululaisille järjestetty aamu- tai iltapäivähoito.

14 14 6-vuotiaiden päivähoito kotona ja kodin ulkopuolella 25, % Ikä % 2% 4% 6% 8% 1% Prosenttia ikäluokasta päivähoidossa kodin ulkopuolella esikoulussa ja päivähoidossa vain esikoulussa kotihoidossa Tulo- ja elinolotutkimus, Tilastokeskus Yksinhuoltajien lapset ovat hieman useammin päivähoidossa kuin kahden vanhemman perheiden lapset. Päivähoitolasten vanhempien työllisyys on korkeaa: jos päivähoitolapsella on molemmat vanhemmat perheessään, yli 8 prosentilla he ovat molemmat työssäkäyviä. Vain kahdella päivähoitolapsella sadasta ei kumpikaan vanhemmista ole työssä. Päivähoitolasta huoltavista yksinhuoltajista kolme neljästä on työllisiä. Kuluttajahintaindeksin alaryhmän päivähoito ja kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset , % % 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, Päivähoitomaksut Kuluttajahintaindeksi, Vuosi Kuluttajahintaindeksi , Tilastokeskus Päivähoitomaksut pysyivät ennallaan 199-luvun lopulla. 2-luvulle tultaessa kunnallisen ja kuntien ostopalveluina käyttämän päivähoidon hinnat ovat nousseet huomattavasti nopeammin kuin hinnat keskimäärin, ainoastaan vuonna 25 päivähoidon hintojen nousu oli hieman yleistä inflaatiota hitaampaa. Päivähoitomaksujen kumulatiivinen hintojen muutos oli yli 22 prosenttia korkeampi kuin inflaatio keskimäärin Suomessa vuosien 2 ja 26 välillä.

15 15 Tiedosta hyvinvointia 1 Suomalainen lapsi julkaisu Stakes Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia 2 Stakesin tiedot Lastensuojelu Lasten terveys Lasten päivähoito Lapsen elatus ja huolto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia 3 Lastensuojelu; avohuolto Avohuollon tukitoimien piirissä oli lähes 6 suomalaislasta vuonna 25 Lapsista ja nuorista noin kolmannes oli uusia asiakkaita Asiakkaiden määrä kasvanut 199-luvun alusta lähtien. Nyt kasvu on pysähtynyt. Laskuun suhtauduttava varauksellisesti Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

16 16 Tiedosta hyvinvointia 4 Asiakkaita lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä Asiakkaat -2-v. näistä uudet Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia 5 Lastensuojelu; kodin ulkopuolelle sijoitetut Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna yli 15 lasta tai nuorta vuonna 25 Yksi prosentti alle 18-v. lapsista oli sijoitettuna Sekä sijoitettujen lukumäärä että osuus samanikäisestä väestöstä ovat olleet kasvussa Poikien osuus on ollut hieman tyttöjä suurempi Lapsista 36% oli sijoitettuna perhehoitoon, 16% ammatilliseen perhehoitoon/perheryhmäkoteihin, 32% laitoshuoltoon ja 16% muuhun huoltoon Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia 6 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset siitä huostaanotettuna Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

17 17 Tiedosta hyvinvointia 7 Huostaanotetut Noin 1 lasta ja nuorta koki huostaanoton vuonna 25 Huostaan otettujen kokonaismäärät ovat viime vuosina kasvaneet 1-6 %:in vuosivauhtia Kiireellisen huostaanoton koki lasta/nuorta 19 % lapsista/nuorista oli huostassa tahdonvastaisesti Vajaan 5 lapsen huostaanotto lakkautettiin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia 8 Uudet huostaanotot suhteutettuna vastaavaan väestöön , %,4,35,3,25-6 -v v v v.,2,15,1,5, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

18 luvulla monet tilastot ja tutkimukset osoittivat lasten terveydentilan kehityksessä huolestuttavia piirteitä. 2-luku on kuitenkin tuonut mukanaan monia hyviä asioita; koululaisten terveydentila ei enää heidän oman kokemuksensa mukaan huonone, tupakointi ja alkoholin humalahakuinen käyttö on vähentynyt, lapset käyvät lääkärissä aikaisempaa harvemmin ja ennaltaehkäisevien neuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelujen käytön väheneminen näyttää 2-luvulla pysähtyneen. Mutta edelleenkin on havaittavissa myös huolestuttavia merkkejä; lapset ja nuoret joutuvat aikaisempaa useammin sairaalahoitoon mielenterveyshäiriöiden takia. Myös tapaturmien, erityisesti koti- ja vapaaajan tapaturmien, takia lapsia hoidetaan edelleen runsaasti sairaaloissa. Lasten lihavuus on yleistä, sen voimakkaasta lisääntymisestä ei kuitenkaan ole merkkejä. Paljon hyviä merkkejä lasten terveydentilan ja terveyspalvelujen käytön kehityksessä! Koululaisten itse kokema terveys ei enää huonone! Peruskoululainen tupakoi ja juo itsensä humalaan aikaisempaa harvemmin! Lapset käyvät lääkärissä aikaisempaa harvemmin! Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelujen käytön väheneminen näyttää pysähtyneen Mutta ei hyvää, ellei myös jotain muuta! Sairaalapalvelujen käyttö lisääntymässä mielenterveyden ongelmien takia!lapsia hoidetaan sairaaloissa edelleen usein tapaturmien takia!lasten ylipainoisuus merkittävää lisääntyen iän myötä

19 19 Peruskoulun luokkalaisten tupakointi sekä alkoholin humalakäyttö vuosina 21/22, 23/24 ja 25/26, % vastanneista 3 25 % vastanneista Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähinttän kerran k uukaudes sa 21/22 23/24 25/26 21/22 23/24 25/26 21/22 23/24 25/26 Mol. sukupuolet Pojat Tytöt Lähde: Kouluterveyskysely, Stakes 1 6- ja 7 14-vuotiaiden lasten terveyskeskus- ja yksityislääkärilläkäynnit asukasta kohden vuosina Käynnit ikäryhmän lasta kohden 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Vuosi Tk.lääk vuotiaat Yksityislääk. 1-6-vuot. Tk.lääk vuotiaat Yksityislääk. '7-14-vuot. Lähde: Terveyskeskusten avohoito, Stakes sekä Sairausvakuutuskorvausrekisteri, KELA Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollonkäynnit lääkärin ja muun ammattihenkilökunnan luokse tuhatta ikäryhmän asukasta kohden Käynnit 1 lasta kohden Vuosi Käynnit koululääkärillä tuhatta 7-18-vuot. kohden Käynnit kouluterveydessä hoitohenkilökunnan luona tuhatta 7-18-vuot. kohden Käynnit lastenneuvolalääkärillä tuhatta -7-vuotiasta kohden Käynnit lastenneuvolan hoitohenkilökunnan luona tuhatta -7-vuotiasta kohden Lähde: Terveyskeskusten avohoito, Stakes

20 2 Lasten sairaaloissa hoidetut tapaturmat tapaturmatyypin* mukaan ikäryhmän 1 lastakohden 24 Lähde: Terveydenhuollon laitoshoito, Stakes ja Kansanterveyslaitoksen tapaturmarekisteri Lihavat ja ylipainoiset lapset vuosina , pituuspainon raja-arvon ylittäneiden osuudet 3 6-vuotiailla ja 7 1-vuotiailla, % Lähde: Avohoidon pilottiaineisto, Stakes Psykiatristen erikoisalojen hoitopäivät sairaaloissa ikäryhmittäin vuosina tuhatta ikäryhmän asukasta kohden, TYTÖT 6 5 Hoitopäivät / 1 as vuotiaat 3-6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Vuosi Lähde: Terveydenhuollon laitoshoito, Stakes

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki, Marja Riihelä (VATT), Heidi Nyman, Jukka Lampi, Jukka Appelqvist ja Janne

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Tutkimusprofessori Mika Gissler 18.8.2016 1 THL on sosiaali- ja terveysalan tilastoviranomainen Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 3.3.215 Tilastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 214 1 Milj. euroa (vuoden 214 rahana) 9 8 7 6 5 4

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kirjaston tilastot. Kokoelma Kirjaston lainaajat toimipisteittäin Kirjakokoelma, hankinta ja poistot

Kirjaston tilastot. Kokoelma Kirjaston lainaajat toimipisteittäin Kirjakokoelma, hankinta ja poistot Kirjaston tilastot 2003 Kokoelma 2003...1 Kirjaston lainaajat toimipisteittäin 2003...2 Kirjakokoelma, hankinta ja poistot 2003...3 Kirjakokoelma kielittäin 2003...4 Videot, DVD-videot ja CD-romit 2003...5

Lisätiedot

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit 1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Ihmisen tarpeisiin suunniteltu Toyota Prius on ajonautinto

Ihmisen tarpeisiin suunniteltu Toyota Prius on ajonautinto 1. Toyota Prius takuutiedot Ihmisen tarpeisiin suunniteltu Toyota Prius on ajonautinto Asiakkaat ovat aina olleet Toyotalle kaikkein tärkeimpiä. Toivottavasti Toyota Prius muodostuu tärkeäksi osaksi jokapäiväistä

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 0 vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana,

Lisätiedot

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen Autolla ulkomaille Voimassa 1.6.2015 alkaen Liikenteessä vahinko voi yllättää huolellisenkin matkalaisen Tästä oppaasta on apua, jos joudut ulkomailla liikenneonnettomuuteen. Opas sisältää toimintaohjeita

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä 8.9.2016 Siirtolaisuusinstituutti Ohjelma: 12.30 Kahvitarjoilu 12.50 Aapiskukkopalkinnon luovuttaminen: Ann-Sofie Selin, puheenjohtaja, Finnish Reading Association

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot