Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö TERVEYDEN EDISTÄMISEN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT TERVEYDEN EDISTÄMISEN TAVOITTEET

Transkriptio

1 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö TERVEYDEN EDISTÄMISEN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT TERVEYDEN EDISTÄMISEN TAVOITTEET 1

2 Sisällys TIIVISTELMÄ TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINTA TEHTÄVÄ TARVE JA KYSYNTÄ PALVELUT TOIMIJAT JA JÄRJESTÄMISTAPA VALTAKUNNALLINEN TASO PAIKALLISTASO RAJAPINNAT JA YHTEISTYÖTAHOT TOIMINTATAVAT TERVEYSTARKASTUS TERVEYSNEUVONTA JA -OHJAUS RYHMÄTOIMINTA YHTEISÖLLINEN TERVEYSVIESTINTÄ OPISKELIJOIDEN ELINYMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVA TOIMINTA Opiskelijajärjestöt Yliopistot Opiskelijaravintolat Asuminen ja muut opiskelijan olosuhteet KOULUTUS TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI LIITE 1. TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINTA YTHS:SSÄ LIITE 2. YHTEISÖLLISEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN YDIN- ja TUKIPROSESSIEN KARTTA LIITE 3. VALTAKUNNALLISTA TYÖTÄ TEKEVIÄ ASIANTUNTIJOITA JA TYÖN SISÄLTÖ LIITE 4. TYÖNJAKO JA TEHTÄVÄT OPISKELUYMPÄRISTÖN TARKASTUKSISSA LIITE 5. TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA RYHMÄTOIMINTAAN LIITTYVÄT SPAT-KOODIT LIITE 6. YTHS:n TERVEYDEN EDISTÄMISMALLI Hyväksytty hallituksessa osana laatukäsikirjaa 2

3 TIIVISTELMÄ YTHS:n terveyden edistämistyö on lakisääteistä, suunniteltua ja organisoitua toimintaa opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistämiseksi sekä opiskeluedellytysten parantamiseksi. Toiminta on yksilöllistä ja yhteisöllistä. Se vastaa opiskelijoiden tarpeisiin ja sitä toteutetaan yhteistyössä opiskelijajärjestöjen, yliopistojen sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa. Toteutuksessa hyödynnetään sosiaalisen markkinoinnin periaatteita. (Liite 4, takakansi) Toiminnan kohdistamiseen saadaan tutkittua tietoa Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksista, ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveyskyselyistä sekä yliopistojen ja opiskelijajärjestöjen selvityksistä. Tarkasti suunniteltu toiminnan kirjaaminen sekä ajankäytöllisesti että sisällöllisesti mahdollistaa toiminnan seurannan. Terveyden edistämistoiminnan tavoitteet kohdistuvat yksilöihin, yhteisöihin ja kansalliselle tasolle sekä henkilökunnan koulutukseen: 1. Lisätä opiskelijoiden henkilökohtaista tietoa ja ymmärrystä terveyteen liittyvistä asioista Tavoitteena on, että opiskelijat näkevät terveet elämäntavat myönteisenä, jokapäiväisen elämän voimavarana. Toiminta tähtää myös opiskelijan psykososiaalisen kehityksen, itsenäistymisen ja aikuistumisen kehityksen tukemiseen. YTHS pyrkii eri tavoin lisäämään opiskelijoiden terveyden lukutaidon kehittymistä. Toimintatapoina on yksilöllinen terveysneuvonta ja -ohjaus sekä mielenterveyttä kartoittava ja tukeva keskustelu terveystarkastuksissa, yksilövastaanotoilla ja ryhmätoimintana. Myös yhteisöllinen terveysviestintä tukee henkilökohtaisen tiedon ja ymmärryksen karttumista, esim. sähköiset terveyspalvelut, oppaat ja opiskelijatapahtumat. 2. Vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden toimintaympäristöjen terveellisyyteen sekä terveyteen, hyvinvointiin ja opiskelukykyyn liittyviin taustatekijöihin Opiskelijoiden elinympäristöihin kohdistuva työ pyrkii vaikuttamaan siihen, että opiskeluyhteisöissä ymmärretään yhteisöjen merkitys hyvinvoinnille ja että opiskelukulttuureja ja opiskeluympäristöjä kehitetään yksilön ja yhteisöjen hyvinvointia tukevaan suuntaan. Opiskeluympäristö koostuu fyysisistä ja psyykkisistä opiskeluolosuhteista, opintojen järjestämisestä ja opintojen ohjauksesta, erilaisista oppimisympäristöistä, oppilaitoksen opiskeluyhteisöistä ja opiskelijoiden omista yhteisöistä. Toimintatapoina on asiantuntijatoiminta koulutuksissa ja konsultaatioissa, opiskeluympäristöjen terveellisyyden ja turvallisuuden arviointitoiminta sekä monipuolinen sidosryhmäyhteistyö eri toimijoiden kanssa. 3. Vaikuttaa ja osallistua yliopisto-opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien kansallisten terveyshankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen YTHS:n pyrkii aktiivisella sidosryhmäyhteistyöllä ja opiskeluterveyden asiantuntijana olemaan mukana valtakunnallisissa hankkeissa, jotka liittyvät yliopisto-opiskelijoiden terveyteen. Käytännön kokemuksen lisäksi tutkimustyö ja toiminnan seurantaraportit luovat hyvän pohjan kehittämiselle. 4. Huolehtia henkilökunnan riittävästä ja ajantasaisesta osaamisesta terveyden edistämisessä Terveyden edistäminen kuuluu kaikkien hoitotyötä tekevien työnkuvaan ja on siten osa koko henkilökunnan osaamista. Terveyden edistämisen koulutusta järjestetään henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille yhdessä, ja lisäksi erikseen vastuuhenkilöille. Terveyden edistämisen teemoja käsitellään myös kaikissa muissa vuosittaisissa koulutustilaisuuksissa. 3

4 1. TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINTA 1.1 Tehtävä YTHS:n terveyden edistämistoiminta toteuttaa terveydenhuoltolain 17 :n opiskeluterveydenhuollolle asettamia tehtäviä. Opiskelijoihin kohdistuvan terveyden edistämistoiminnan vaikutus ulottuu paitsi opiskeluaikaan myös heidän tulevaan elämäänsä. Terveyden edistämistoiminta sisältää terveyden ylläpitämisen ja edistämisen, sairauden ehkäisyn ja itsehoidon ohjauksen. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää sekä olosuhteissa että opiskelijoissa itsessään olevia suojaavia tekijöitä ja toisaalta vähentää olosuhteissa olevia altistavia ja laukaisevia riskitekijöitä sekä yksilökohtaista haavoittuvuutta. Terveyden edistämistoiminta on siten sekä yhteisöllistä että yksilöllistä. Elämäntapa, kulttuuri ja ympäristö määräävät geneettisten tekijöiden ohella väestön terveyttä ja hyvinvointia. Siksi opiskeluterveydenhuollossa toimivien tulee tuntea ja ymmärtää niitä yhteisöjä, joissa opiskelijat elävät. YTHS toimii opiskelijoiden terveyden hyväksi työterveyshuollon tapaan. Sen tärkeä tehtävä on vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden toimintaympäristöjen terveellisyyteen sekä muihin terveyteen liittyviin taustatekijöihin. Tällainen yhteisöterveyteen kohdistuva toiminta kattaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen opiskeluympäristön. Yhteisöllisessä terveyden edistämistoiminnassa (YTE) yhteistyö ja vuorovaikutus sidosryhmien ja YTHS:n eri sektorien välillä on ensiarvoisen tärkeää. YTHS:llä on keskeinen ja kokoava rooli hyvinvointitoimijoiden verkostossa. Työ on luonteeltaan aloitteellista ja suunnittelevaa ja se toteutuu yhteistyössä opiskelijajärjestöjen, yliopistojen, opiskelijoiden vertaistukea tarjoavien järjestöjen sekä muiden YTHS:n yhteistyötahojen kanssa. YTHS painottaa terveyden edistämistyössä ja sairauksien ehkäisyssä yksilön omaa vastuuta terveydestään sekä terveellisten elämäntapojen, hyvän kunnon ja mielenterveyden vaalimista. Tavoitteena on, että opiskelijat näkevät terveet elämäntavat myönteisenä, jokapäiväisen elämän voimavarana. YTHS pyrkii eri tavoin lisäämään opiskelijoiden terveyden lukutaidon kehittymistä. YTHS:n tavoitteena on, että se nuoren väestön ja opiskelun terveyden asiantuntijana on mukana hankkeissa, jotka liittyvät yliopisto-opiskelijoiden terveyteen. Toiminnassa huomioidaan voimassa oleva lainsäädäntö ja ajankohtaiset kansalliset ohjelmat. 1.2 Tarve ja kysyntä Opiskelijaväestön ikärakenne painottuu nuoreen aikuisväestöön, joka oman itsenäisen elämänsä alkuvaiheessa joutuu ratkaisemaan ja valitsemaan elämisensä terveystyylin. Opiskeluaika on ikävaiheesta riippumatta aina muutosvaihe, joka saattaa herkistää opiskelijan arvioimaan elämäntapojaan uudelleen. Terveystyylin valinta tai sen muutos on vuorovaikutuksellinen asia yksilön, sosiaalisen ryhmän ja muun yhteiskunnan välillä. Koska opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavia päätöksiä tehdään useilla yhteiskunnallisilla tahoilla ja tasoilla ja terveyteen liittyvää toimintaa toteuttavat monet organisaatiot, tarvetta YTHS:n asiantuntemukseen on laajalti. Osallistumalla opiskelijan elämään liittyvien työryhmien toimintaan voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi erilaisten terveysriskien syntymiseen. Monimutkaistuvassa, yhä runsaammin uutta tietoa synnyttävässä ajassamme on käyttökelpoisen tiedon löytäminen terveysasioista vaikeaa. Median sensaatiohakuinen uutisointi terveysaiheista 4

5 vaikeuttaa tiedonhakua entisestään. YTHS:n tulee vastata opiskelijoiden terveystiedon tarpeeseen tuottamalla, jakamalla ja välittämällä asiallista, opiskelijaväestöä palvelevaa terveystietoa. 1.3 Palvelut Terveyden edistäminen YTHS:ssä on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä. Asiakkaina ovat opiskelijat sekä ylioppilaskunnat ja yhteistyökumppaneina runsaasti erilaisia sidosryhmiä. Toiminta luetaan yksilölliseksi, jos kontaktista tulee merkintä potilaan sairauskertomukseen ja yhteisöllistä, jos merkintää potilasasiakirjoihin ei tehdä. Toiminnan kuvaus kaaviona liitteessä (Liite 1). Terveyden edistämisen toiminta koostuu seuraavista yhteisöihin ja yksilöihin kohdistuvista kokonaisuuksista: 1) Sidosryhmäyhteistyö ja asiantuntijapalvelut - Valtakunnallisen ja paikallisten terveystyöryhmien moniammatillinen toiminta - Osallistuminen sellaisiin muiden organisaatioiden työryhmiin, jotka vaikuttavat opiskelijoiden terveyteen tai hyvinvointipalveluihin, kuten yliopistojen hyvinvointityöryhmät, opiskelijaravintolatoimikunnat, liikuntapalvelutyöryhmät, oppilaitosten työsuojelutoimikunnat, kriisiryhmät - Suunnitelmallinen yhteistyö opiskelijajärjestöjen kanssa - Tapaamiset muiden sidosryhmien edustajien kanssa (esim. opintotuki-, asumis-, työelämäpalvelut) - Koulutus- ja konsultaatio- ja informaatiotoiminta (esim. asiantuntijaluennot, uusien opiskelijoiden infot, tuutorien koulutus) - Mediayhteydet - Opiskeluympäristöön kohdistuvat ennaltaehkäisevät toimet, esim. lakisääteiset opiskeluympäristön tarkastukset 2) Terveystiedon tuottaminen - Tutkimustoiminta - Kirjallisen ja sähköisen materiaalin tuottaminen - Muiden tuottaman, kohderyhmällemme sopivan ohjemateriaalin etsiminen 3) Yhteisöllinen terveysviestintä - Terveystietoartikkelit, oppaat, ohjevihot painettuina tai verkossa - Terveysviestintä yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kautta - Verkko-ohjelmat ja -neuvontapalvelut, vuorovaikutteiset itsearviointimenetelmät - Sosiaalinen media - Opiskelijatapahtumat, luennot, näyttelyt - Terveysneuvonta ja -ohjaus ryhmissä (live ja virtuaaliryhmät) 4) Terveystarkastukset, yksilöllinen terveysneuvonta, -ohjaus/-keskustelu - Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveystarkastukset - Neuvontaa, tukea ja ohjausta annetaan kaikilla vastaanotoilla - Seksuaalineuvonta ja perhesuunnittelu - Matkailuneuvonta - Rokotustoiminta - Suun terveyden ennaltaehkäisevät toimenpiteet - Psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä kartoittava ja tukeva keskustelu Yhteisöllisen terveyden edistämisen ydin- ja tukiprosessit on kuvattu prosessikartoissa (Liite 2). Yksilöllisen terveyden edistämisen prosessit kuvataan erikseen kunkin linjan prosessikartoissa. 5

6 2. TOIMIJAT JA JÄRJESTÄMISTAPA Terveyden edistäminen kuuluu kaikkien hoitotyötä tekevien työnkuvaan ja on siten osa koko henkilökunnan osaamista. Yhteisöllinen terveyden edistäminen on YTHS:n piirissä kaikkien sektorien yhteistä toimintaa. Yksilöllinen terveyden edistämistoiminta organisoidaan sektorikohtaisesti, mutta moniammatillisena yhteistyönä. 2.1 Valtakunnallinen taso Opiskelijoiden terveyden edistämistyöstä säätiötasolla vastaa johtajaylilääkäri. Sektorijohtajat (johtajaylilääkäri, mielenterveystyön johtava ylilääkäri ja johtajahammaslääkäri) vastaavat omien sektoreittensa terveyden edistämisestä. Terveyden edistäminen kuuluu osana terveyspalvelupäällikön toimenkuvaan. Johtoryhmä nimeää yhteisöterveyden ylilääkärin vastaamaan erityisesti yhteisöllisestä työstä. Sektorijohtajien, terveyspalvelupäällikön ja yhteisöterveyden vastaavan lääkärin muodostama ryhmä johtaa säätiön terveyden edistämistyötä. Tehtävänä on toiminnan suunnittelu, valmistelu, seuranta ja kehittäminen säätiön toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa mm. seuraavin toimenpitein: yhteisöterveyden toimintasuunnitelma, talousarvio, henkilöresursointi seurannan mittarien ja ydinprosessikarttojen ajantasaisuus vuosiraportointi, toiminnan arviointi toimintaohjeen päivitys osana Laatukäsikirjaa koulutus opiskeluympäristöjen tarkastusten ohjaaminen ja seuranta toimintatapojen kehittäminen terveysneuvonnan ja itsehoidon materiaalit yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpito Sektorijohtajat nimeävät valtakunnalliseen käytännön terveyden edistämistyöhön eri sektorien työntekijöitä. Työn sisältönä ovat esimerkiksi erilaiset virtuaalisen työn muodot (matkailuneuvonta, tuki päihteiden käytön vähentämiseen tai terveysneuvontaan, ryhmät, chatit, Facebook, Twitter), asiantuntijatoiminta hankkeissa, koulutuksissa ja verkkosivujen ylläpidossa sekä toimistotehtäviä. (Liite 3) Kustannukset näistä jyvitetään kaikille terveyspalveluyksiköille. Terveyspalveluyksiköiden yhteisöterveyden vastuuhenkilöt muodostavat valtakunnallisia verkostoja (toimipisteiden nimetyt YTE-vastuuhenkilöt, Miete=mielenterveyden vastuuhenkilöt, Suute=suunterveyden vastuuhenkilöt). Lisäksi toimii sektorien sisäisiä ja välisiä tarpeenmukaisia työryhmiä, esim. suunterveyden sektoritason terveystyöryhmä ja valtakunnalliset terveydenhoitajat (Vate). YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmä toimii säätiön eri sektorien ja ulkopuolisten, opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavien tahojen yhteistyöfoorumina. Terveystyöryhmään kuuluvat YTHS:stä sektorijohtajat, terveyspalvelupäällikkö, yhteisöterveyden ylilääkäri ja viestintäpäällikkö. Lisäksi työryhmään kutsutaan edustajat Suute-, Miete- ja Vate-ryhmistä sekä tarpeen mukaan muita valtakunnallista terveyden edistämistyötä tekeviä työntekijöitä. Työryhmässä on pysyvinä yhteistyötahoina Suomen ylioppilaskuntien liitto, Opiskelijoiden Liikuntaliitto, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus rs, Nyyti ry sekä opintopsykologiverkosto. Näiden edustajat nimetään ao. organisaatiossa. Terveystyöryhmä voi kutsua asiantuntijoiksi myös muita YTHS:n terveyden edistämistoiminnalle tärkeitä ulkopuolisia tahoja. YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmä ideoi, kehittää ja tukee YTHS:n terveyden edistämistyötä, erityisesti yhteisöterveyden alueella, mm. seuraavasti: 6

7 - Osallistuu yhteisöllistä terveyden edistämistoimintaa koskevan toiminnan suunnitteluun - Käsittelee yhteisöllisen terveyden edistämistoiminnan vuosiraportin ja arvioi toimintaa - Osallistuu Terveyden edistämistoiminnan periaatteet ja toimintatavat -ohjeen päivitykseen - Osallistuu terveyden edistämiseen liittyvän koulutustoiminnan suunnitteluun ks. kohta 4. - Vahvistaa opiskelija- ja yliopistoelämän tuntemusta YTHS:n piirissä - Luo ja kehittää yhteistyöverkostoja 2.2 Paikallistaso Terveyspalveluyksiköiden (TPY) terveyden edistämistyöstä vastaa TPY:n johtaja. Sektorien yli- tai vastaavat lääkärit yhdessä osastonhoitajien kanssa ohjaavat omien sektoreittensa terveyden edistämistä. Terveyden edistäminen kuuluu kaikkien hoitotyötä tekevien työhön osana normaalia vastaanottotoimintaa. Lisäksi kaikilla sektoreilla tarjotaan ehkäisevän työn erityisvastaanottoja yksilöille tai ryhmille. (Ks. tarkemmin luku 3) Jokaisessa terveyspalveluyksikössä tai sen terveystyöryhmässä on paikallisen johtoryhmän nimeämä eri sektorien yhteinen yhteisöterveyden vastuuhenkilö, joka voi olla miltä sektorilta tahansa. Lisäksi terveystyöryhmiin nimetään jokaiselta sektorilta yhteisöterveyden vastuuhenkilö, joka yhdessä sektoriesimiesten kanssa vastaa oman sektorinsa yhteisöllisen terveyden edistämistoiminnan organisoinnista. Vastuuhenkilöille ja muille terveystyöryhmän jäsenille on viikoittaisessa työjärjestyksessä varattava riittävä työaika yhteisölliseen terveyden edistämistyöhön: terveystyöryhmän jäsenille yhteisesti jaettavaksi vähintään 1,5 % kliinistä työtä tekevien kokonaistyöajasta. Se tarkoittaa noin 5 tuntia viikossa eli 225 tuntia vuodessa /5000 opiskelijaa. Lisäksi työaikaa tulee varata erillisprojekteja varten sekä tarpeen mukaan muulle henkilökunnalle, ryhmätoiminnan ohjaajille jne. Terveyspalveluyksiköissä toimii yksi tai useampi johtoryhmän nimeämä paikallinen terveystyöryhmä, joka on terveyden edistämistoimintaa suunnitteleva ja toteuttava yhteistyöelin sekä eri sektorien että terveysaseman ja ylioppilaskuntien, yliopistojen ja muiden sidosryhmien välillä. Paikallisten terveystyöryhmien varsinaisina jäseninä ovat yhteisöterveyden vastuuhenkilö ja sektorikohtaiset YTE-vastuuhenkilöt tehtäviensä perusteella sekä muut johtoryhmän nimeämät eri sektorien edustajat. Terveystyöryhmässä tulee olla edustus myös johtoryhmästä. Asiantuntijajäsenikseen terveystyöryhmä kutsuu edustajia ylioppilaskunnista (sosiaalipoliittinen sihteeri/ -vastaava, liikuntasihteeri/ -vastaava tms.), yliopistoista ja tarpeen mukaan muista organisaatioista. Paikallinen terveystyöryhmä ideoi, suunnittelee ja toteuttaa terveyden edistämistoimintaa yhteistyössä opiskelijajärjestöjen ja yliopistojen kanssa. - Pitää aktiivisesti yhteyttä opiskelijajärjestöihin ja yliopistoihin. - Osallistuu toimipisteen terveysinformaation tuottamiseen ja levittämiseen (opiskelijalehdet, omat ja ylioppilaskuntien www-sivut, jaettava valistus- ja itsehoitomateriaali). - Osallistuu toimipisteen terveyden edistämistyön koulutusten suunnitteluun - Lisää opiskelija- ja yliopistoelämän tuntemusta henkilökunnan piirissä. - Osallistuu moniammatilliseen yhteistyöhön säätiön ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa terveyden edistämisen asioissa. - Laatii yhteisöllisen terveyden edistämistoiminnan toimintasuunnitelman ja vuosibudjetin - Huolehtii osaltaan terveyden edistämistoiminnan raportoinnin toteutumisesta. - Vastaa terveyspalveluyksikön yhteisöterveyshankkeista (YTE-hankkeet) Terveyden edistämistoiminta organisoituu paikallisesti myös muiden erilaisten pysyvien toimikuntien ja säännöllisten tapaamisten kautta - yliopistojen hyvinvointityöryhmät, Sora-työryhmät tms. - yliopistojen työsuojelutoimikunnat - opiskelijaravintolatoimikunnat 7

8 - tapaamiset yliopistojen edustajien kanssa (rehtorit, opintosihteerit, liikuntasihteerit, opintotoimistojen edustajat, opintopsykologit, rekrytointipalvelujen edustajat jne.) - tapaamiset ylioppilaskuntien edustajien kanssa - tapaamiset ylioppilaslehtien edustajien kanssa Lakisääteinen Opiskeluympäristöjen terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastaminen seurantoineen on keskeinen työmuoto toimipisteiden yhteisöllisessä terveyden edistämistyössä. Tarkastaminen tehdään kolmen vuoden välein yhteistyössä yliopiston ja opiskelijoiden edustajien sekä terveystarkastajan kanssa. Sovittujen toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain. (Ks. tarkemmin kohta ). Toiminnan organisoinnista vastaa osastonhoitaja. Keskeinen rooli on ko. tiedekuntaan/yksikköön nimetyllä terveydenhoitajalla, jonka tukena on yleislääkäri ja psykologi sekä mahdollisesti myös fysioterapeutti. Toiminta organisoidaan liitteessä 4 esitetyllä tavalla. Isoissa yliopistoissa on suositeltavaa nimetä kullekin tiedekunnalle tai muulle sopivalle yksikölle nimikkoyhdyshenkilöt (terveydenhoitaja, yleislääkäri, psykologi, suuhygienisti, fysioterapeutti). Yhdyshenkilöt perehtyvät omien tiedekuntiensa asioihin, toimivat tiedonvälittäjinä ja huolehtivat yksiköissään esim. seuraavista asioista: ensimmäisen vuoden infot, opiskeluympäristökartoitukset, tuutorikoulutuksiin osallistuminen, tiedekuntatapaamiset ym. yhteydenpito ja ajankohtainen osallistuminen. 2.3 Rajapinnat ja yhteistyötahot Yliopistojen toiminnassa ja opiskeluympäristössä on monia asioita, jotka vaikuttavat opiskelukykyyn ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Esimerkiksi laitosten omat järjestelyt uusien opiskelijoiden vastaanottamisessa ovat keskeisiä. Tuutorien koulutus, uusien opiskelijoiden integroiminen yliopistoyhteisöön, opintopsykologitoiminta ja yliopiston henkilökunnan koulutus esimerkiksi ongelmista kärsivän opiskelijan kohtaamisessa yms. kuuluvat yliopistojen toteutettavaksi. Joitakin näistä tehtävistä on delegoitu edelleen ylioppilaskuntien toiminnaksi. Opiskelijoiden omien liikuntapalvelujen järjestäminen on molempien organisaatioiden toimintaa. YTHS:n panos ja asiantuntemus näissä toiminnoissa ovat tärkeitä tuodessaan terveydellisen näkökulman asioihin. YTHS osallistuu asiantuntijana, kouluttajana sekä yhteistyökumppanina opiskelijoiden hyvinvointipalveluja tuottavien organisaatioiden, kuten opiskelija-ravintoloiden, opiskelijaasuntosäätiöiden ja seurakuntien opiskelijatyön toimintaan. Yliopisto on yhteinen työympäristö sekä yliopistojen opettajille että opiskelijoille, jolloin yliopistojen työterveyshuolto muodostaa luontevan rajapinnan ja yhteistyökumppanin. Monet opiskelijat toimivat myös erilaisissa tehtävissä yliopistolla kuuluen sen työterveyshuollon piiriin. Lisäksi YTHS tekee yhteistyötä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti YTHS:n terveyden edistämistoiminnalle tärkeiden tahojen kanssa, kuten sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, SOSTE, muut järjestöt ja niiden paikallisosastot, kuntien eri osastot ja toimistot jne. Kunnallinen terveydenhuolto on tärkeä yhteistyötaho esimerkiksi järjestettäessä koulutusta tai terveyden edistämistoimintaa yhdessä muun opiskeluterveydenhuollon kanssa. Terveyden edistämiseen liittyvä tutkimustyö kohdistuu opiskelijoiden terveyden, elämäntapojen, terveyskäyttäytymisen, opiskelukyvyn, opiskeluyhteisöjen ja opiskeluympäristön tutkimiseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on luoda uusia innovaatioita terveyttä edistävää elämäntapaa varten. Valtakunnallisella tasolla YTHS:n tutkimusyhteistyö verkostoituu mm. STM:n, OKM:n, Kelan, THL:n, Työterveyslaitoksen, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS rs:n, eri yliopistojen sekä Nuorisotutkimusverkoston kanssa. (ks. Tutkimuspolitiikan suuntaviivat -ohje) Monipuolisen yhteistyön merkitys välittyy konkreettisen toiminnan tehostumisen lisäksi 8

9 yhteiskunnan ilmapiiriin ja opiskelijoiden asenteisiin vaikuttamisen ja YTHS:n tunnettavuuden lisääntymisen kautta. Toimintatapoja on tarkemmin kuvattu luvussa TOIMINTATAVAT Terveyden edistäminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä. Se vastaa opiskelijoiden tarpeisiin ja sitä toteutetaan yhteistyössä opiskelijajärjestöjen, yliopistojen sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa. Toimintaa ohjaa sosiaalisen markkinoinnin ajatus käyttäytymisen muuttamisesta niin, että muutos kumpuaa opiskelijan omista lähtökohdista ja hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa. 3.1 Terveystarkastus Kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta osallistua terveystarkastukseen. Se koostuu kaikille lähetettävästä sähköisestä terveyskyselystä (SÄTKY), terveydenhoitajan suorittamasta tilannearviosta, vastausviestistä opiskelijalle sekä tarpeen mukaisista jatkotoimenpiteistä. Kaikilla on halutessaan mahdollisuus tulla henkilökohtaiseen terveystapaamiseen. Terveyskysely sisältää kysymyksiä sekä yleisterveyden, suun terveyden että mielenterveyden asioista. Vastausviesteissä opiskelija kutsutaan tarvittaessa henkilökohtaiseen terveystapaamiseen, suun terveystarkastukseen tai ohjataan muulle vastaanottokäynnille. Vastausviesteissä voidaan opiskelijalle myös välittää tarpeenmukaista terveystietoa esim. lähettämällä linkkejä sopiville sivustoille tai häntä voidaan informoida ryhmätoiminnasta. Ne mahdollistavat myös miniinterventiotoiminnan riskikäyttäytymistä havaittaessa. Terveystarkastuksen tehtävinä YTHS:ssä on: - Opiskelijan elämäntilanteen ja voimavarojen kartoitus - Käyttäytymisen terveysvaarojen seulominen ja myönteisten piirteiden vahvistaminen sekä fyysisen että psyykkisen terveyden osalta - Terveysvaarojen ilmetessä muutoksen mahdollisuuden selvittäminen (muutoshalukkuus, motivaatio, mahdollisuudet) - Opastaminen oman terveydentilan arviointiin itsetuntemusta lisäämällä - Terveystiedon jakaminen - Ohjaaminen YTHS:ssä eteenpäin terveysongelmien selvittämiseksi tai hoitamiseksi - Opiskelijan oman vastuun ja valmiuksien lisääminen terveysasioissa - Opiskelijan tukeminen uudessa elämäntilanteessa opiskelun alkaessa Terveydentilaa, terveyskäyttäytymistä, itsetuntemusta ja ihmissuhteita kartoittavan terveyskyselyn tehtävänä on herättää opiskelija pohtimaan monipuolisesti terveyteen liittyviä tekijöitä, auttaa muistamaan piileviä ongelmia, helpottaa arkojen asioiden puheeksi ottoa ja viestittää tarkastuksen laaja-alaisuudesta. Sen toimii myös itsenäisesti palvellen niitäkin opiskelijoita, jotka eivät terveystarkastukseen osallistu. 3.2 Terveysneuvonta ja -ohjaus Terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn ja itsehoidon ohjaukseen liittyvä neuvonta kuuluu olennaisena osana kaikkien sektorien vastaanottotoimintaan niin kiireettömässä kuin kiireellisessä hoidon prosesseissa. Toiminta tähtää myös opiskelijan psykososiaalisen kehityksen, itsenäistymisen ja aikuistumisen kehityksen tukemiseen. Opiskelijan kohtaamisen eri tilanteissa 9

10 tuodaan esiin mahdollisuuksia, tiedonlähteitä ja tahoja, joiden avulla opiskelija voi itse lisätä valmiuksiaan terveytensä ylläpidossa ja edistämisessä sekä opiskelun ongelmien ratkomisessa. Erityisesti kiinnitetään huomiota päihteiden käytön mini-interventiotoiminnan tehostamiseen. Ehkäisevän työn ja itsehoidon ohjauksen erityisvastaanottoja järjestetään lähi- tai etäpalveluna tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan yksilö- tai ryhmätoimintana. Yleisterveydessä tällaisia ovat esim. fysioterapeutin, astma- ja diabeteshoitajan vastaanotot sekä rokotustoiminta. Mielenterveysja päihdeasioissa terveydenedistämistyötä ja itsehoidon ohjausta toteutetaan yleisterveyden ja mielenterveyden työntekijöiden lähi- ja etävastaanotoilla, ryhmätoimintana ja verkkopalveluiden avulla. Suun terveyden edistäminen toteutuu hammaslääkärien ja suuhygienistien hoitokäyntien yhteydessä, mutta myös erillisinä ehkäisevinä käynteinä. Osa toiminnasta järjestetään valtakunnallisena digitaalisena palveluna, kuten esim. matkailuneuvonta, ruokavalio-ohjaus ja vaativa seksuaalineuvonta. Terveysneuvontaa tukemaan kirjataan säätiössä yhtenäisiä käytäntöjä esim. seuraavien ongelmien tunnistamisessa, neuvonnassa ja asiakkaiden ohjauksessa: tupakointi, alkoholin runsas kulutus, huumeiden käyttö, lääkeriippuvuus, netti- tai peliriippuvuus, masennus, itsemurhariski, alentunut opiskelukyky, lihavuus/ylipaino, terveyden kannalta liian vähäinen liikunta, parisuhde- tai muu läheisväkivaltaepäily, puutteellinen suuhygienia (vrt. TEA-viisari). Opiskelija saa yksilöllistä palvelua myös OmaYTHS-portaalin kautta. Lisäksi www-sivuille tulevat älykkäät oirearviot ohjaavat opiskelijaa terveyden arviointiin ja itsehoitoon. YTHS:n terveystietosivuilta on linkityksiä moniin itsearviointilomakkeisiin. 3.3 Ryhmätoiminta Ryhmätoiminta on ohjauksellista, opetuksellista tai terapeuttista. Se on tehokasta ja taloudellista toimintaa, mutta vaatii onnistuakseen hyvän suunnittelun ja tiedottamisen sekä ohjaajien koulutusta. Ryhmässä voidaan tavoittaa asioita, jotka eivät ole mahdollisia yksilökontakteissa. Toisilta ryhmän jäseniltä saatu vertaistuki on usein ryhmän parasta antia. YTHS:n tavoitteena on tarjota enenevästi ryhmätoimintaa, jota voidaan toteuttaa sekä kasvokkain että verkossa. Myös kasvokkain kokoontuva ryhmä voi hyödyntää verkkomuotoista oppimisympäristöä. Vakiintuneita ryhmätoiminnan teemoja ovat esimerkiksi ergonomia, tuki- ja liikuntaelinten harjoittaminen, painonhallinta, uni, jännittäminen, mieliala, elämänhallinta. Lisäksi voidaan toteuttaa hammashoitopelko-, narskuttelu-, parisuhde-, somatisoivien tai atoopikkojen ryhmiä. Yliopistoilla tutorkoulutukset, opinnoissa eteenpäin- tai graduryhmät ja tietysti monet liikuntaryhmät ovat tarpeellisia ryhmätoiminnan muotoja. YTHS pyrkii tukemaan innovatiivista ryhmätoimintaa, joista esimerkkeinä ovat kuorolauluryhmä jännittäjille, valokuvauksesta voimaa, tietoisuustaitojen hyödyntäminen. Terveyden edistämiseen liittyvää ryhmätoimintaa järjestetään YTHS:n omin voimin, yhteistyössä muiden tahojen kanssa sekä pyrkimällä vaikuttamaan muiden organisaatioiden ryhmätoiminnan laatuun. 3.4 Yhteisöllinen terveysviestintä YTHS:n yhteisöllisellä terveysviestinnällä tarkoitetaan tavoitteellista terveyden edistämiseen tähtäävää tiedotusta, jota levitetään opiskelijoille joukkoviestinnän keinoin. Opiskelijoille tarjotaan eri kanavia käyttäen heidän tarpeitaan vastaavaa ajan tasalla olevaa tietoa terveyteen liittyvistä asioista. YTHS:n viestintäkanavia ovat verkkosivut ja oppaat, teemanäyttelyt, videot, luennot, 10

11 kampanjat, opiskelijatapahtumat, opiskelija- ja mediatiedotteet ja YTHS:n sosiaalisen median kanavat. Materiaalina käytetään sekä itse laadittua että muiden tahojen tuottamaa opiskelijaväestölle soveltuvaa aineistoa. Omaa materiaalia tuotettaessa huomioidaan jo olemassa olevat, muiden tahojen tuottamat kohdeväestöllemme soveltuvat aineistot. Aineiston tuotannossa kuullaan opiskelijoiden mielipiteet. Toimipisteissä, joilla asioi ruotsinkielisiä tai ulkomaalaisia opiskelijoita, on materiaalia tarjolla myös ruotsin- ja englanninkielisenä Yhteisöllistä terveysviestintää toteutetaan sähköisesti YTHS:n internetsivujen kautta sekä Facebookissa ja Twitterissä. Terveystietopankkiin on koottu laaja valikoima artikkeleita opiskelijaikäisen aikuisen terveyteen, sairauksiin, mielenterveysasioihin sekä suunterveyteen liittyvistä asioista. Verkkoneuvontapalvelussa kertyneet kysymys-vastausparit liittyvät raskauden ehkäisyyn ja seksuaaliterveyteen, astmaan ja allergiaan, mielenterveyteen ja suunterveyteen. Verkkosivujen Terveystieto ja tutkimus -osiossa opiskelijoilla ja yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus tutustua YTHS:n yhteisöterveystyön periaatteisiin ja toimintatapoihin sekä tutkimukseen ja Palvelut-sivuilla erilaisia teemasivustoja. YTHS kehittää sosiaalisen median kanavia opiskelijalähtökohdista käsin. Facebook-toiminta on vuorovaikutteista läsnäoloa opiskelijoiden kanssa. Siellä kerrotaan ajankohtaisista teemoista sekä jaetaan luotettavaa terveystietoa. YTHS:llä on myös oma YouTube-kanava, jossa jaetaan terveyden edistämiseen liittyviä YTHS-videoita. 3.5 Opiskelijoiden elinympäristöön kohdistuva toiminta Terveydenhuoltolain mukaisesti YTHS edistää opiskeluympäristöjen terveellisyyttä ja turvallisuutta. Yhteisöllinen terveyden edistämistyö pyrkii vaikuttamaan siihen, että opiskeluyhteisöissä ymmärretään yhteisöjen merkitys hyvinvoinnille ja että opiskelukulttuureja ja opiskeluympäristöjä kehitetään yksilön ja yhteisöjen hyvinvointia suosivaan suuntaan. Toiminta on opiskelijalähtöistä. Opiskeluympäristöjen terveellisyyden ja turvallisuuden arviointi ja seuranta luo tälle toiminnalle hyvän kehyksen Opiskelijajärjestöt YTHS:n terveyden edistämistoiminnassa erityisen tärkeää on yhteistyö opiskelijoiden kanssa, sillä terveyden edistämistyö ei toimi vain ammattihenkilöiden ehdoilla toteutettuna. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden terveystietoisuutta ja terveyttä edistävien asioiden arvostusta opiskelijayhteisöissä. YTHS:n tehtävä on herättää opiskelijoissa kiinnostusta terveyden edistämiseen ja suunnitella terveyden edistämistoimintaansa yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa opiskelijoiden tarpeiden mukaan heidän elämäntilanteensa ja -tapansa huomioiden. YTHS:n tehtävä opiskelijayhteistyössä on toimia terveyden asiantuntijana. YTHS on mukana luomassa hyvinvointia lisääviä, virkistäviä toimintamalleja opiskelijayhteisöjen käyttöön ja pyrkii osaltaan vahvistamaan päihteettömiä ja liikunnallisia vaihtoehtoja opiskelijakulttuurissa. Yhteistyökumppaneina opiskelijayhteistyössä ovat Suomen ylioppilaskuntien liitto, Opiskelijoiden Liikuntaliitto, Nyyti ry, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS, ylioppilaskunnat alajärjestöineen, ylioppilaslehdet, opiskelijoiden oma-apujärjestöt, opiskelijoiden kulttuuri- ja liikuntayhdistykset yms. 11

12 Yhteistyön säännöllisinä kanavina ovat opiskelijoiden sääntömääräisen edustuksen lisäksi valtakunnallinen terveystyöryhmä, paikalliset terveystyöryhmät, YTHS henkilökunnan ja ylioppilaskuntien edustajien väliset tapaamiset Yliopistot Oleellinen osa YTHS:n terveyden edistämistyötä on vuorovaikutus opiskelijoiden työympäristönä toimivien yliopistojen kanssa työterveyshuollon tapaan. Tavoitteena on sekä yhteisöllisin että yksilöllisin keinoin huolehtia opiskelukyvystä kiinnittämällä huomiota terveyden kannalta tärkeisiin seikkoihin, kuten opiskelun ohjaukseen, hyvään ja palautteiseen oppimisilmapiiriin, fyysisiin ja psyykkisiin opiskeluolosuhteisiin sekä opiskelijoiden tukemiseen. YTHS:n työmuotoja näissä tehtävissä ovat koulutus-, konsultaatio- ja informaatiotoiminta, opiskeluympäristöjen arviointi ja seuranta sekä muu sidosryhmäyhteistyö. 1) Koulutus-, konsultaatio- ja informaatiotoiminta - Asiantuntijaluennot - Uusien opiskelijoiden informointi YTHS:n palveluista opintojen alkaessa (orientoivat opinnot) - Osallistuminen opiskelijatuutoreiden kouluttamiseen. Tuutoritoiminnan tarkoituksena on tutustuttaa uudet opiskelijat pienryhmissä opiskelukaupunkiin, yliopistoon, omaan tiedekuntaan ja opiskelijayhteisöön ja näin helpottaa sopeutumista uuteen tilanteeseen. - Yliopistojen kannustaminen ja tukeminen liikuntamahdollisuuksien tarjoamisessa opiskelijoille - Osallistuminen yliopistojen ryhmätoiminnan suunnitteluun ja mahdollisuuksien mukaan toteuttamiseen, esim. esiintymisjännittäjien kurssit, terveysliikuntaryhmät. - Opiskelijan ohjaaminen ja tukeminen itse muuttamaan olosuhteita, liikuntatottumuksia tai muuta toimintaansa terveysongelmien välttämiseksi (esim. ergonomialuennot). - Tukea yliopistoja opiskelukulttuurin kehittämiseen terveyttä edistäväksi (esim. mahdollisuudet seisten työskentelyyn, opiskelu- ja ajanhallinnan taitojen opetus) - Asiantuntijatoiminta SORA-säädösten ( ) toteuttamisessa. Sora-lainsäädäntö kohdistuu lähinnä yliopistojen toimintaan, mutta asettaa velvoitteita myös opiskeluterveydenhuollolle. Säädökset käsittelevät opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja. Tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Opiskeluterveydenhuolto voi toimia asiantuntijana opiskelukykyä uhkaavien tekijöiden arvioimiseksi ja hoitamiseksi sekä opiskelijaksi ottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä huumausainetestausta koskevissa tilanteissa. 2) Oppilaitoksen opiskeluympäristöjen terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus ja seuranta. Opiskeluympäristöjen tarkastus tehdään yhteistyössä oppilaitoksen, opiskelijoiden, opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken kolmen vuoden välein. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista seurataan vuosittain. Opiskeluympäristö koostuu fyysisistä ja psyykkisistä opiskeluolosuhteista, opintojen järjestämisestä ja opintojen ohjauksesta, erilaisista oppimisympäristöistä, oppilaitoksen opiskeluyhteisöistä ja opiskelijoiden omista yhteisöistä. Yliopistoilla tehdään paljon erilaisia tarkastuksia, selvityksiä ja suunnitelmia, joiden tuloksia hyödynnetään opiskeluympäristön arvioinnissa. Arviointityössä huomioidaan kaikki opiskeluyhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseksi tehty työ. Tarkastus koostuu esim. asiakirjaselvityksistä, fysioterapeutin tai terveydenhoitajan tekemistä ergonomiakartoituksista, tiedekuntayhdyshenkilöiden tapaamisesta opintopäälliköiden tai -neuvojien kanssa, 12

13 hyvinvointikyselyistä sekä niiden pohjalta tehdyistä tarpeenmukaisista lisäselvityksistä. Tarkastus, siitä informointi ja seuranta on jatkuva prosessi. YTHS:ssä on laadittu lomake arvioinnin suorittamiseen, joka ohjaa tarkastuksen suorittamista. 3) Muu yliopistoyhteistyö - Osallistuminen yliopistojen hyvinvointityöryhmien toimintaan ja muu säännöllinen yhteydenpito yliopistojen kanssa, erityisesti yliopistojen johto, opiskelijapalvelut, opintotukilautakunnat, opetuksen kehittämisyksiköt ja rekrytointipalvelut, opintopsykologit, liikuntasihteerit ja -ohjaajat. - Yliopistojen kansainvälisten yksikköjen kanssa tehdään yhteistyötä ulkomaalaisten sekä ulkomaille vaihtoon lähtevien suomalaisten opiskelijoiden asioissa. - Yliopistojen työsuojelutoimikunnat ja sisäilmatyöryhmät. Tavoitteena on, että mukana on myös YTHS:n edustaja. Työsuojelutoimikunnat tarjoavat luontevan kanavan pitää yhteyttä yliopiston henkilökunnan työterveyshuoltoon. Monet ergonomia-, sisäilma- ja työilmapiiriasiat ovat yhteisiä sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. - Suurilla paikkakunnilla YTHS:n tiedekuntayhdyshenkilöt (terveydenhoitaja, fysioterapeutti, lääkäri, psykologi, suun terveydenhuollon edustaja) helpottavat yhteydenpitoa tiedekuntiin ja laitoksille. Vastaavasti tiedekunnissa on nimetty YTHS-yhdyshenkilöt Opiskelijaravintolat Opiskelijaravintoloilla on ohjaava merkitys terveellisten ruokatottumusten omaksumisessa, esim. kasvisten käytössä. Opiskelijaravintolat on luonteva yhteistyötaho myös tiedon levittämisessä terveellisestä ravitsemuksesta. Elintarvikevalvontavirasto Evira valvoo elintarviketurvallisuutta myös opiskelijaravintoloissa ja kertoo tulokset Oiva-hymyin. Kelan korkeakouluruokailun periaatteet -suosituksessa (2016) pidetään tärkeänä, että korkeakoulun, opiskelijoiden ja ravintolanpitäjien välistä yhteistyötä varten olisi korkeakouluissa asiakastoimikunta. Tavoitteena on, että YTHS:n edustaja olisi mukana kaikissa toimivissa ravintolatoimikunnissa Asuminen ja muut opiskelijan olosuhteet YTHS auttaa tarvittaessa lausunnoillaan opiskelijan sijoittamista opiskelija-asuntoihin siten, ettei asuinympäristö lisää opiskelijan terveysongelmia (esim. allergiat, psyykkiset ongelmat). Myös asuinja opiskelupaikan liikenteellisiin turvallisuusongelmiin otetaan tarvittaessa kantaa. Tässä ja muunlaisessa toiminnassa yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi opiskelija-asuntojen asukasyhdistysten ja -yhteisöjen kanssa. Opiskelijoiden toimeentuloturvan koostuessa monista eri tukimuodoista on yhteistyö eri tahojen välillä tärkeää. Paikalliset toimeentuloturvaverkostot on foorumi tälle toiminnalle. Tärkeitä tahoja verkostossa ovat: ylioppilaskunta, yliopistojen opiskelijapalvelut, Kela, kunnan sosiaalitoimi, työvoimatoimisto ja YTHS. Yhteistyökumppanina huomioidaan myös seurakuntien opiskelijatyö, joissa toimivat opiskelijapapit ovat mukana opiskelijan tukemiseen liittyvissä verkostoissa. 4. KOULUTUS Terveyden edistäminen kuuluu kaikkien hoitotyötä tekevien työnkuvaan. Se on osa perustoimintoja ja koko henkilökunnan osaamista. Arkeen ja työhön menevällä koulutuksella varmistetaan, että periaatteet saadaan osaksi käytännön asiakastyötä. Yhteisöterveystyön johtamiseen tulee kiinnittää 13

14 huomiota. Terveyden edistämiseen liittyvä koulutus suunnitellaan ajankohtaisten tarpeiden, osaamiskartoitusten ja tilaisuuksista saatujen palautteiden perusteella. YTHS:ssä järjestetään vuosittain terveyden edistämisen koulutuspäivä. Se on moniammatillinen kaikkien sektorien yhteinen koulutustilaisuus, johon kutsutaan myös yhteistyökumppaniemme edustajia tai se järjestetään yhteistyössä näiden kanssa. Yhteisöterveyden vastuuhenkilöille (YTEvastuuhenkilöt, Miete- ja Suute-ryhmä) järjestetään lisäksi omaa koulutusta. Tärkeää on myös kehittää henkilökunnan taitoja terveysneuvonnassa ja ryhmänohjauksessa. Terveyden edistämisen teemoja käsitellään niin ikään muissa säännöllisesti toistuvissa yhteisissä ja eri sektorien koulutuksissa. YTHS:n terveyden edistämistoiminnan esittely on tärkeä osa uusien työntekijöiden sekä uusien terveystyöryhmien jäsenten perehdyttämistä. Erityisesti painotetaan opiskeluterveydenhuollon erityispiirteitä muihin terveydenhuollon sektoreihin nähden sekä opiskeluympäristön ja muiden psykososiaalisten olosuhteiden tuntemusta. Tämä Terveyden edistämisen periaatteet ja toimintatavat -ohje sisältyy YTHS:n kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden suorittamaan Laatupassiin. Lisäksi on laadittu Santrasta löytyvä perehdytyspaketti. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan ulkopuolisten tahojen järjestämiin koulutuksiin. 5. TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI Terveyden edistämistoiminnassa käytetään menetelmiä, jotka on osoitettu vaikuttaviksi, esim. henkilökohtainen tai sähköinen neuvonta ja ryhmätoiminta. Terveyden edistämistoiminnan vaikuttavuuden osoittaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä aikajänne on jopa kymmeniä vuosia. Opiskeluyhteisöjen toimintakulttuurien muutokset ovat hitaita ja niiden systemaattinen seuranta on vaikeaa. Pitkällä aikavälillä ne kuitenkin heijastuvat opiskelijoiden hyvinvointiin. YTHS seuraa ja arvioi terveyden edistämistyötä ja sen tuloksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Terveyden edistämistoiminnan volyymiä ja sisältöä seurataan ja arvioidaan eri sektorien ja yhteisöterveyden ydinprosessikartoissa kuvatuilla mittareilla (Liite 2). Toiminnan seuranta raportoidaan vuosittaisissa toimintaraporteissa ja tuloskortissa terveyspalveluyksiköittäin ja valtakunnallisesti. Yksilötason ehkäisevän toiminnan ja terveyden edistämistoiminnan tärkein mittari on potilaskertomukseen kirjattu tätä toimintaa kuvaavien perusterveydenhuollon avohoidon ilmoituksen (AvoHILMO) mukaisten SPAT-koodien määrä ja osuus kaikista SPAT-koodeista. (ks. liite 5) Raportointijärjestelmän kehittämisen myötä saadaan SPAT-koodien antama kuva terveystarkastuksiin osallistumisesta sekä neuvonta- ja ohjaustyöstä. Yhteisöllistä terveyden edistämistyötä seurataan toistaiseksi sähköisesti täytettävien toimintaraporttien avulla. Potilastietojärjestelmään on rakenteilla ryhmätoimintasivut, joiden perusteella voidaan seurata ryhmätoiminnan laatua sekä ryhmien ja osallistujien määriä. Samoin rakenteilla on yhteisöllistä toimintaa palvelevat ns. tiedekuntasivut, joilla voidaan raportoida opiskeluympäristöissä ja -yhteisöissä tehtävää työtä (tilaisuuksien määriä, laatua ja osallistujamääriä). Näissä voidaan käyttää myös AvoHilmoon perustuvia koodeja (Liite 5) Keskeisimpiä mittareita ovat ryhmätoimintaan sekä opiskelijatapahtumiin osallistuvien määrä. Lisäksi seurataan yhteisölliseen työhän käytettyä työaikaa. Toiminnasta laaditaan valtakunnallinen yhteenveto. Pitkän aikavälin kehityssuunnista saadaan tietoa säännöllisen tutkimustoiminnan avulla. Neljän vuoden välein toteutettava valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus tuottaa 14

15 tietoja opiskelijoiden terveyden, terveyskäyttäytymisen ja opiskeluolosuhteiden muutoksista. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveystarkastukseen kuuluva sähköinen terveyskysely tuottaa vuosittain hyödynnettävää tietoa. Arvioinnille luo perspektiiviä tulosten peilaaminen kotimaiseen ja kansainväliseen kehitykseen. Tämä terveyden edistämistoiminnan periaatteet ja toimintatavat -ohje on osa säätiön laatukäsikirjaa, jonka säätiön hallitus arvioi hallituskausittain. LIITE 1. TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINTA YTHS:SSÄ 15

16 LIITE 2. YHTEISÖLLISEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN YDIN- ja TUKIPROSESSIEN KARTTA (Yksilöllisen terveyden edistämisen prosessit kuvataan erikseen kunkin linjan prosessikartoissa.) Ydinprosessi Indikaattorit/laadun osa-alueet Mittarit Vastuuhenkilöt Yhteisöllisen terveyden edistämisen johtaminen, suunnittelu ja kehittäminen Terveyden edistämisen strategia Moniammatillinen yhteistoiminta Koulutus Periaatteet ja toimintatavat - ohjeen ajantasaisuus Työn aika- ja henkilöresursointi Toteutuneet koulutukset ja terveystyöryhmien kokoukset Johtajaylilääkäri Sektorijohtajat Yhteisöterveyden ylilääkäri Tiedekuntayhdyshenkilöt Paikallistoiminnan ohjaaminen Hankekäytännön ylläpito ja seuraaminen Yhteistoiminta sidosryhmien kanssa ja asiantuntijapalvelut Terveystiedon tuottaminen Terveystiedon jakaminen ja välittäminen Terveyden edistämisen vastuuhenkilöt ja työaika Toimintasuunnitelmat ja vuosiraportit Yhteiset ohjeet ja toimintamallit (Santra) Paikallishanketoiminta Hankerahat Yhteistyötahot ja -ryhmät Kontaktit ministeriöihin ja tutkimuslaitoksiin Valtak. rajapintojen hoito Konsultaatio-/koulutustoiminta Infotilaisuudet opiskelijoille Mediayhteydet Opiskeluympäristöön kohdistuvat ennaltaehkäisevät toimet Tutkimustoiminta Terveystiedon tuottaminen ja julkaiseminen Terveyden edistämisen - www-sivut - Terveystietopankki Facebook Kurssi- ja ryhmätoiminta Tapahtumat, luennot, näyttelyt Terveystietomateriaali ja tutkimustulokset Työn aika- ja henkilöresursointi Ajankäytön seuranta Yhteisten ohjeiden ja toimintamallien olemassaolo Santran sisällön ajantasaisuus Hankkeiden loppuraportit ja niiden julkistaminen www-sivuilla Yhteistyötahojen määrä Yhteistyöryhmien määrä ja kokoontumiset ja konsultaatiotapahtumat Pidetyt luennot/ esitelmät /koulutukset Opiskeluympäristöselvitykset Yliopistojen hyvinvointisuunnitelmat Tieteellisten ja yleistajuisten julkaisujen määrä Opiskelija-arviointi aineistoista www-sivujen sisältö ja ajantasaisuus - päivitysaikataulu - www-artikkelien kävijämäärä Facebook-fanien määrä Ryhmät (tyyppi, määrä, pituus, osallistujien määrä) Tapahtumien ja näyttelyjen määrä Paikalliset terveystyöryhmät ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöt Terveyspalvelupäällikkö Terveyspalveluyksiköiden johtajat ja sektoriesimiehet erityisesti: Yhteisöterveyden ylilääkäri em. vastuuhenkilöiden lisäksi: Viestintä Tukiprosessi Indikaattorit/ laadun osa-alueet Vastuuhenkilöt Mittarit Talous ja hallinto Ohjeet Lomakkeet SPAT-koodit Kuten edellä YTE-toiminnan budj.ohje SPAT koodien käyttö YTE raportointilomakkeet Toimitilat ja laitteet Tietohallinto Huonetilat Tietokoneet ja -ohjelmat Materiaalin säilytystilat Näyttelystandit, -telineet Tuotetun aineiston sisällön säilytys sähköisenä Aineiston säilytys ja jakelu www-sivujen ylläpito Santran ylläpito Lisäksi: Talouspäällikkö Lisäksi: Tietohallintopäällikkö Viestintäpäällikkö, -assistentti Toimistosihteerit Tilojen, laitteiden ym. riittävyys Ohjemateriaalin varastokirjanpito 16

17 LIITE 3. VALTAKUNNALLISTA TYÖTÄ TEKEVIÄ ASIANTUNTIJOITA JA TYÖN SISÄLTÖ Asiantuntija Terveydenhoitaja Yleislääkäri Terveydenhoitaja Yleislääkäri Terveydenhoitaja, Pesh Suuhygienisti Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Psykologi Suuhygienisti/hammasl ääkäri Psykologi, psykiatri Hammaslääkäri/ suuhygienisti Terveydenhoitaja, Pesh suunterveyden edustaja Tilanteen mukaan kohdennettava resurssi Toimistotehtävät/ viestintä Yhteisöterveyden ylilääkäri Tutkija Sisältö Terveyspalveluyksiköille jyvitettävä toiminta: Virtuaalinen matkailuneuvonta Virtuaalinen perhesuunnittelu raskauden ehkäisy Virtuaalinen tuki päihteiden käytön vähentämiseen (tupakka, alkoholi, huumeet) tsemppaukset, muistutukset yms. Virtuaalinen hampaiden hoidon ja suunterveyden ohjaus Virtuaaliryhmien tai chatin ohjaaminen (esim. painonhallinta, elämäntaito, HOT, ergonomia, jännittäjä, suunterveys) Mielenterveyden asiantuntijatoiminta (hankkeet, luennot, media, koulutus) Verkkosivujen mt-aiheiden tuottaminen ja päivitys Ryhmänohjaajien tukeminen ja koulutus Suunterveyden asiantuntijatoiminta (hankkeet, luennot, koulutus) Verkkosivujen sth-aiheiden tuottaminen ja päivitys Some-viestintä (Facebook, Twitter) Hankkeisiin ja kehittämistyöhön (valtak. hankkeet, verkkosivujen päivitys, materiaalin tuottaminen, uuden toiminnan pilotointi ja levittäminen yms.) Www-sivujen ja intran päivitys terv. edist. ja tutkimusasioissa, oppaiden ja julisteiden taitto, julkaisujen tarjouspyynnöt ja asiointi painotalojen kanssa, YTE-hanketyö, kirjalliset työt tarpeen mukaan Rahoitus keskushallinnosta ja erillisrahoituksella: Koordinointi ja kehittäminen, asiantuntijatoiminta, Terveystietopankin päätoimittaja, tutkimustyön koordinointi ja KOTT-tutkimusryhmän johtaminen KOTT 2020 suunnittelu ja toteutus 17

18 LIITE 4. TYÖNJAKO JA TEHTÄVÄT OPISKELUYMPÄRISTÖN TARKASTUKSISSA Terveyspalveluyksikön johtaja Osastonhoitaja/ vastaava hoitaja Tervedenhoitaja (tdk-vastuuhenkilö tai tehtävään nimetty) Lääkäri (tdk-vastuuhenkilö tai tehtävään nimetty) Psykologi (tdk-vastuuhenkilö tai tehtävään nimetty) Fysioterapeutti (tdk-vastuuhenkilö tai tehtävään nimetty) Vastaa toiminnan käynnistämisestä neuvottelemalla asiat selviksi yliopiston kanssa (ks. OPY-perehdytyspaketti, Santra) nimeää edustajat yliopiston hyvinvointityöryhmään, sisäilmatyöryhmään, yliopiston työsuojelutoimikuntaan ym. vastaa opiskeluympäristöjen tarkastustoiminnasta nimeää vastuuterveydenhoitajat suunnittelee tarkastusten järjestyksen pitää kirjaa tarkastusten tilanteesta huolehtii tarvittavan Sätky-tilastotiedon hankkimisesta vuosittain kaikista tdk:sta (sekä raportteja että vuosittaisia seurantatapaamisia varten) on yhteydessä kunnan terveystarkastajaan ja informoi tarkastussuunnitelmasta ja sopii yhteistyöstä toimittaa tarkastussuunnitelman ylioppilaskunnalle toimittaa tarkastussuunnitelman yliopistolle (hyvinvointiryhmä tai muu sovittu vastuutaho) on aloitteentekijä ja tarkastuksen vastuuhenkilö ottaa yhteyttä tarkastettavaan kohteeseen ja sopii tapaamiset huolehtii myös opiskelijoiden edustajien tulosta (kutsut esim. ainejärjestölle yo-kunnan tai tdk:n kautta) osallistuu kaikkiin tapaamisiin (ergonomiakartoituksiin vain jos on erityistä tarvetta) tekee muistion tapaamisista pitää huolta siitä, että tiedot kirjataan lomakkeeseen osallistuu tdk-tapaamisiin tarpeen mukaan antaa lääketieteellisen asiantuntemuksen tarkastuksiin osallistuu tdk-tapaamisiin tarpeen mukaan kirjaa lomakkeeseen havainnot henkisen hyvinvoinnin osalta on yhteydessä yliopiston tilahallintoon ja sopii ergonomiakartoitusten tekemisen suorittaa luentotilojen ja atk-luokkien ergonomiakartoitukset (mukaan lukien valaistus ja sisäilman laatu aistihavainnoin) tarkoituksenmukaisissa kokonaisuuksissa yhdessä tilahallinnon edustajan kanssa tekee raportit, jotka toimitetaan ko. tdk-vastuuhenkilölle 18

19 LIITE 5. TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA RYHMÄTOIMINTAAN LIITTYVÄT SPAT-KOODIT Punaisella merkatut kohdat kuuluvat myös ryhmätoimintaan tai yhteisölliseen työhön Yhteystapaluokitus s. 29 Kävijäryhmä R 10 Käynti vo:lla, yksilö 1 Yksilökäynti R 30 Työpaikkakäynti, oppilaitoskäynti 2 Ryhmävastaanotto: Asiakas + vähint. 2 ammattihenkilöä R 50 Puhelin, yksilö 3 Ryhmäkäynti, useita asiakkaita jokaisen ryhmään osallistuvan tietoihin R 51 Sähköinen asiointi, yksilö 5 Perhekäynti R 90 Muu (esim. omahoitotarvikejakelu) Toimenpideluokitukset SPAT SPAT selityslyhenne YKSILÖLLISET ja RYHMÄT 6 Yhteisötilaisuus, identifioimaton asiakasjoukko, ei henk.koht asiakirjamerkintöjä, esim. luennot, hyvinvointipäivät 1234 Sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen ryhmähoidot, palveluohjaus 1244 Toiminnallinen terapia, musiikki, taideterapiat, ryhmässä tapahtuva aktivointi 1284 Muu terveyssosiaalityön toiminto (luokittelematon) 1366 Terveyskyselyyn perustuva terveystarkastus opiskeluvuoden terveyskysely, korkea-aste SÄTKY 1390 Opiskeluun soveltumattomuuden arviointi 1396 Monialaisen asiantuntijaryhmän tapaaminen, opiskelijan tuen tarpeen arviointi ja selvittäminen 1392 Parisuhteeseen liittyvä neuvonta ja ohjaus 1394 Elinolosuhteisiin liittyvä neuvonta ja ohjaus 1303 Kasvuun ja kehitykseen liittyvä neuvonta ja ohjaus 1305 Liikuntaan liittyvä neuvonta ja ohjaus 1306 Ravitsemukseen liittyvä neuvonta ja ohjaus 1307 Psykososiaalinen neuvonta ja ohjaus 1308 Seksuaaliterveysneuvonta 1309 Päihteisiin/riskikäyttäytymiseen liittyvä neuvonta ja ohjaus 1310 Tunnettuun terveysongelmaan liittyvä neuvonta 1311 Työterveyteen liittyvä neuvonta ja ohjaus, mm. työergonomia 1312 Yleinen terveysneuvonta, yksilön terveydentilasta riippumaton YHTEISÖLLISET 1327 Opiskeluyhteisötyö 1329 Opiskelupaikan ympäristöaltisteiden selvitys 1330 Opiskelupaikan opiskeluyhteisöselvitys 1369 Oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmän tapaaminen 1332 Opiskeluympäristön terveydellisten olojen tarkastus 19

20 LIITE 6. YTHS:n TERVEYDEN EDISTÄMISMALLI Yhteisöllinen toiminta 20