Arkistoitu keskustelu: Kansalaisjärjestökeskustelu 4: Laatu ja vaikuttavuus hankkeissa

Transkriptio

1 ULKOASIAINMINISTERIÖ Viestintä ja kulttuuriosasto VKO 08 Arkistoitu keskustelu: Kansalaisjärjestökeskustelu 4: Laatu ja vaikuttavuus hankkeissa Mitä laadulla ja vaikuttavuudella tarkoitetaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön yhteydessä? Kirjoittaja / Author: Tuija Halmari Päiväys: Torstai, :13:45 Otsikko / Subject: Laatu ja vaikuttavuus hankkeissa Laatu ja vaikuttavuus ovat painavia sanoja, joita vuosituhattavotteiden ohella toistellaan kehitysyhteistyökeskustelussa. Ulkoministeriö vaatii niitä myös järjestöjen kehitysyhteistyöltä mutta mitä niillä tässä yhteydessä tarkoitetaan? Tällä nettikeskustelulla kerätään järjestöjen näkemyksiä. Olen pannut merkille, että nettikeskustelun pienet järjestöt osiossa on myös jo aloitettu laatupaini. Tässä esittämäni näkemykset nojaavat noin 20 vuoden kokemukseeni kansalaisjärjestöjen hankkeista. FIDIDAn Pilottihankkeessa näkökulmani on laajentunut noin 45:een parhaillaan meneillään olevaan vammaishankkeeseen, joiden lähitarkastelu on tuonut lisää tuntumaa hankkeiden suunnitteluun, aloittamiseen, kestävyyskysymyksiin, kestoon, laatuun ja vaikuttavuuteen. Käsitykseni mukaan laatu koostuu useista hankkeen toteutukseen ja hallintoon liittyvistä osa alueista.laatu muodostuu vuosien prosessissa, jossa hankesuunnittelu, toteutus, arviointi, kehittäminen, raportointi ja palautejärjestelmä muodostavat kokonaisuuden. Me pohjoisen toimijat, rahoittajat ja kumppanit, voimme vaikuttaa hankkeen laatuun esimerkiksi kehittämällä mahdollisimman selkeitä suunnittelu arviointi ja raportointityökaluja ja käytäntöjä, joiden tekemiseen myös yhteistyökumppanimme kohdemaassa osallistetaan, jotta he voivat niitä vaivatta ymmärtää ja käyttää. Mielestäni Pohjoisen ja Etelän kumppanien yhteisesti asetetut tavoitteet ja sitoutuminen niiden toteutukseen ovat laadun a & o. Tälle kumppanuudelle on annettava arvoa, ja sen vahvistamiselle resursseja ja aikaa. Hankeidean syntyessä vääriä oletuksia ja odotuksia voi olla kummallakin osapuolella, siksi kumppanien on opittava tuntemaan toisensa. Kumppanuus on laadun kivijalka sen pettäessä koko talo romahtaa. Jos siis vaaditaan järjestöhankkeilta laatua, on resursseja suunnattava myös

2 hanketta edeltävään ja valmistelevaan työhön. Tällä hetkellä tämä toteutuu vain kumppanuusjärjestöjen kohdalla. Hankkeen mittakaava on toinen keskeinen tekijä. Voidaanko asettaa samat laatuvaatimukset kaiken kokoisille (haarukka ) hankkeille? Mielestäni ei voida. Monet ns. pienet hankkeet ovat varsin konkreettisia ja rajattuja, kun taas volyymiltaan kymmen tai satakertaisessa hankkeessa, joissa tavoitteet ovat laajempia, myös laatu ja vaikuttavuusvaatimukset voivat olla sitä. Volyymilla on merkitystä myös hankesuunnittelu, arviointi ja raportointityökalujen suhteen. Myös alkavalle ja jatkuvalle hankkeelle voitaisiin harkita erillisiä hankesuunnitelmapohjia. Entä pitääkö hankkeen tulokset määritellä, vai voidaanko arvostaa dialogia ja oppimista, jossa tulos ei ole etukäteen tiedossa? Nämä ja monet muut kysymykset ovat olleet esillä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyökeskusteluissa ministeriön suuntaan jo vuosia, ja ne olisi keskusteltava ja ratkaistava, koska niillä voidaan osaltaan ohjata ja seurata myös laatua. Kolmas tekijä on hankkeen kesto. Kannatan pitkäjänteistä yhteistyötä. Kymmenen vuotta ei ole pitkä aika Pohjoisen ja Etelän väliselle yhteistyölle, jos halutaan laadukasta työtä, jolla on vaikuttavuutta. Nykyinen hankeohjeisto, jossa hanke rajataan kolmevuotiseen hankesykliin, jolle ladataan rankat vaatimukset ja odotukset pysyvistä kehitysvaikutuksista on mielestäni epärealistinen. Huolellinen hankevalmistelu ja vähittäinen liikkeelle lähtö maksavat itsensä takaisin, kun paperilla hyviltä vaikuttavat hankkeet, jotka vuoden parin jälkeen osoittautuvat niin sanotuiksi ongelmaprojekteiksi, vähenevät. Laadun kehittämisen ja mittaamisen, kuten myös vaikuttavuuden arvioimisen kannalta tärkeitä ovat palautejärjestelmät, joiden avulla kerätään ja jäsennetään systemaattisesti tietoa, opitaan ja saadaan aineksia kehittämiseen. Näissä järjestelmissä hyödynsaajien osallistaminen on tärkeää Laatuhankkeissa laadun arvioimiseen tarvitaan minimissään kolmen vuoden seuranta. Tällaiset järjestelmät eivät synny itsestään, vaan niiden kehittämiseen, sisäänajoon ja omaksumiseen tarvitaan koulutusta ja aikaa. Aiheesta on maailmalla valtavan paljon tietoa, www sivustoja, koulutuspaketteja ja tutkimusta. Suomalaiset kumppanuusjärjestöt ovat parhaillaan kehittämis ja kouluttautumisprosessissa PME (Planning, Monitoring, Evaluation) ja Impact asioissa, kansainvälisiä kokemuksia hyödyntäen ja toisiltaan oppien. Ministeriö on tukenut tätä prosessia muut kuin kumppanuusjärjestöt ovat toivottavasti vuorossa seuraavaksi. Lopuksi korostan, että laatua ja vaikuttavuutta suomalaisessa järjestökehyssä ei synny tai ole syntymättä vain suomalaisten ja etelän järjestöjen välillä. Rahoittajalla eli ministeriöllä on oleellinen rooli selkeiden kriteerien määrittelijänä, käytettävien työkalujen (hankelomakkeet ja ohjeet) antajana, rahoituspäätösten tekijänä / perustelijana sekä palautteen antajana. Hankekriteerien läpinäkyvyyden ja palautteen kehittämistä pidän akuuttina. Sen jälkeen tulisi hanketyökalujen kehittäminen

3 yhteistyössä järjestöjen kanssa mukaan lukien laatumittareiden miettiminen ja työstäminen. Tähän prosessiin tulisi varata resursseja ja riittävästi aikaa. Koska keskustelu edellyttää kaikkien osapuolten näkemysten esiin tuomista, on toivottavaa, että ulkoministeriö määrittelee myös itse laadun ja vaikuttavuuden, ja järjestää tilaisuuksia fyysiseen keskusteluun nettikeskustelun ohella järjestöjen kanssa ennen kansalaisjärjestölinjauksen hyväksymistä. Tulossa oleva linjaus tulee toivottavasti antamaan sysäyksen siihen, että vuosia säästöliekillä toiminut ministeriön ja järjestöjen yhteistyö kehittyisi todelliseksi vuoropuheluksi ja johtaisi konkreettisiin parannuksiin. Järjestöissä on sekä osaamista että halukkuutta tähän kehittämistyöhön. Tuija Halmari Toiminnanjohtaja Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry Kirjoittaja / Author: lorenzo huaraca Päiväys: Torstai, :14:14 Otsikko / Subject: Re: Laatu ja vaikuttavuus hankkeissa Monitoroinnille tehoa ruohonjuuresta Ulkoministeriö syynää kansalaisjärjestöjen projekteja,mutta vaihtamalla kansalaisjärjestöt UM:n projektien tarkkailijoiksi voisi varojen käyttö suunnattomissa hankkeissa olla tarkempaa kuin nyt.huomasin Peruun lähtevät 5 miljoonaa euroa.kyselin Maailmankylä tapahtumassa UM:n infosta tarkempia tietoja rahan käytöstä projekteissa. Vastuuvirkailija tunnuti ei tietävänsä.puhelinsoitto Etelä Amerikan silloiselle osastopäällikölle oli vielä murheellisempi.hän tunnusti,ettei tiedä mitään maanosan asioista. Yritin keskustella alemman portaan virkailijan kanssa,mutta puhelut katkaistiin. Kun sovin tapaamisesta kehitysyhteistyöosastolla työskentelevän tuttavani kanssa sain kuulla ovivahtimestarilta ettäolen persona non grata talossa eikä minua fyysisesti päästetty summerioven sisäpuolelle.työskentelin Perussa 27 vuotta ja uskoisin olevani maan oloihin ehkä parhaiten perehtynyt suomalainen. Onko niin että Amazonian latvajokiin valuu miljoonia euroja. Parin ahkeran kansalaisjärjestön nuoren lähettäminen monitoroimaan euromiljoonia voisi olla taloudellisesti viisasta ja hankkeiden tervejärkisyyden kannalta ensiarvoien tärkeää. Perussa totuuskomission raportin mukaan murhattiin lähes henkeä. Useita ystäviäni heidän joukossaan. Maan sisäisiä pakolaisia oli miljoonan verran ja maasta on lähtenyt ehkäpä pari

4 miljoonaa kansalaista.kuubasta ei ole moisia uutisia kuulunut sitten vallankumouksen alun,mutta siitä huolimatta hankerahoitusta Peruun ei katkaistu vaikka Kuuban hankkeet pantiin jäihin USA:n ja EU:n painostuksesta. Jos Miami olisi minkä tahansa Etelä Amerikan suurkaupungin asukkaiden tavoitettavissa niinkuin Florida Kuubasta,olisi pakolaisten määrä jättiläismäinen. Siis ruohonjuuritason reippaita nuoria tutkimaan UM:n projekteja. Koituva säästö peittäisi varmasti kustannukset ja varainkäyttöön saataisi tarkkuuta. Suunnatanko pitkän diplomaattiuran aikana kertyneille ystäville ja heidän hankkeilleen mahdollisesti hyvä veli ja siskoverkosto periaatteella hankerahoitusta. varoja. Kirjoittaja / Author: Seppo Kalliokoski Päiväys: Keskiviikko, :29:41 Otsikko / Subject: Re: Laatu ja vaikuttavuus hankkeissa Kun Tuijan tunnen Kepan ympyröistä kymmenen vuoden ajalta, niin tiedän hänen olevan viisaan ja hyvin asioista perillä olevan. Joten voisin sanoan vain yhtyväni hänen mielipiteeseen. Siihen siis yhdyn. Haluan kuitenkin jatkaa vähän. Kun omaankin kokemusta niin kentällä kuin Suomessa on jo reilut 30 vuotta ja kun olen seurannut ja tutustunut Namibian historiaan 135 vuoden ajalta tosi tarkkaan, niin tahdon vahvistaa Tuijan ajatusta 10 vuotta tai pitemmistä prosesseista. Kolme vuotta on armottoman lyhyt aika ja vain poikkeustapauksessa siitä syntyy pysyviä ja kestäviä tuloksia. Kepan laatupalkinto hyville hankkeille on nimeltään Kumppanuuspalkinto. Kun siihen nimeen päädyttiin, niin vastustin vähän. Miksi? Siksi, että todellista kumppanuutta on aivan liian vähän projekteissa ja hankkeissa. Raha liian usein ja antajan ; se on mm.um:n määräykset ja ohjeet sanelevat. Kumppanuutta taas ei synny hetkessä. Siksi iloitsin Tuijan ajatuksesta vähitellen kasvavasta projektista. niin tutustutaan ja sitten kun kumppanuus on ihan oikeasti syntynyt yhdessä kumppanin kanssa kasvatetaan voluumia.

5 Eli ei heti tarvitsisi sanoa mitä kolmen vuoden päästä tarvitaan. Mutta olisi kuitenkin jonkinlainen varmuus, että jos asiat sujuvat niin on mahdollsisuus jatkoprojektiin vaikka suurellakin panostuksella. Mutta kun näyttää tökkivän tavoite päästä 0,7 tavoitteeseen, niin on epävarmuutta joka kerta saako järjestö anomaansa ja kuinka paljon siitä on leikattu. tämä tämmöinen tilanne ei innosta pitkäjänteiseen suunnitteluun etenkään vapaaehtoisesti toimivissa järjestöissä. Toisaalta on saanut nähdä historian aikana niin monta onnistunutta hanketat, että se innostaa näin vanhanakin niin seisomaan Senaatintorilla pahvi Eeron rinnalla, kuin muissakin tilanteissa, missä Kehitysyhteistyön puolesta puhutaan. Seppo Kalliokoski