A7-0011/ Ehdotus asetukseksi (COM(2011)0785 C7-0435/ /0370(COD))

Transkriptio

1 A7-0011/ TARKISTUKSET esittäjä(t): Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta Mietintö Silvia Costa Luova Eurooppa -ohjelma A7-0011/2013 (COM(2011)0785 C7-0435/ /0370(COD)) 1 Osasto EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI Luova Eurooppa -puiteohjelman perustamisesta 2 Johdanto-osan 1 kappale (1) Sopimuksella pyritään yhä tiiviimpään yhteyteen Euroopan kansojen välillä ja annetaan unionille tehtäväksi muiden muassa myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi, pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja huolehtien samalla siitä, että unionin teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tarpeelliset edellytykset turvataan. Tarvittaessa unioni tukee ja täydentää (1) Perussopimuksella pyritään yhä tiiviimpään yhteyteen Euroopan kansojen välillä ja annetaan unionille tehtäväksi muiden muassa myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi, pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta. Tarvittaessa unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, joiden tarkoituksena on edistää kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta Euroopan PE / 1

2 jäsenvaltioiden toimia, joiden tarkoituksena on edistää kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, vahvistaa Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä ja helpottaa mukautumista elinkeinoelämän muutoksiin erityisesti ammatillisen koulutuksen kautta. unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan ja kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen mukaisesti sekä vaalia ja vahvistaa Euroopan aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä. Unionin olisi myös vaalittava kulttuuria osana ilmaisunvapauden, osallisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, kulttuurien välisen vuoropuhelun ja vähemmistöistä huolehtimisen ilmentymistä. 3 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Perussopimuksessa edellytetään, että unioni ja jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että unionin teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tarpeelliset edellytykset, naisten ja miesten tasa-arvo työmarkkinoilla mukaan lukien, turvataan. Tämän vuoksi unioni tukee ja täydentää tarvittaessa jäsenvaltioiden toimia kulttuurialansa ja luovien toimialojensa ja erityisesti audiovisuaalialansa kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä toimia digitoinnin kaltaisiin meneillään oleviin muutoksiin sopeutumisen helpottamiseksi erityisesti ammatillisen koulutuksen avulla. 4 Johdanto-osan 2 kappale (2) Unionin tuki kulttuurin ja luovan toiminnan aloille perustuu kokemuksiin, joita on saatu seuraavista ohjelmista ja toimista: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1855/2006/EY, tehty 12 päivänä joulukuuta 2006, Kulttuuriohjelman perustamisesta ( ); (2) Unionin tuki kulttuurin ja luovan toiminnan aloille perustuu kokemuksiin, joita on saatu seuraavista ohjelmista ja toimista: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1855/2006/EY, tehty 12 päivänä joulukuuta 2006, Kulttuuriohjelman perustamisesta ( ); PE / 2

3 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1718/2006/EY, tehty 15 päivänä marraskuuta 2006, Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (Media 2007); Euroopan parlamentin ja Neuvoston päätös n:o 1041/2009/EY, tehty 21 päivänä lokakuuta 2009, kolmansien maiden ammattilaisten kanssa toteutettavan audiovisuaalialan MEDIA Mundus -yhteistyöohjelman perustamisesta; Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1622/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina ; päätös N:o xy/2011 Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta. 1 EUVL L Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1718/2006/EY, tehty 15 päivänä marraskuuta 2006, Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (Media 2007); Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1041/2009/EY, tehty 21 päivänä lokakuuta 2009, kolmansien maiden ammattilaisten kanssa toteutettavan audiovisuaalialan MEDIA Mundus - yhteistyöohjelman perustamisesta; Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1622/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina ; Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1194/2011, tehty 16 päivänä marraskuuta 2011, Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan Euroopan unionin toimen perustamisesta 1. 1 EUVL L 303, , s Johdanto-osan 3 kappale (3) Kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevassa Euroopan toimintasuunnitelmassa, joka vahvistettiin 16 päivänä marraskuuta 2007 annetulla neuvoston päätöslauselmalla, asetetaan tavoitteet Euroopan unionin tulevalle toiminnalle, joka liittyy kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin. Toimintasuunnitelman tarkoituksena on edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua, vahvistaa kulttuurin asemaa luovuuden lähteenä kasvun ja työllisyyden vahdittamiseksi sekä tuoda esille kulttuurin keskeistä merkitystä unionin kansainvälisissä suhteissa. (3) Kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevassa Euroopan toimintasuunnitelmassa, joka vahvistettiin 10 päivänä huhtikuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin päätöslauselmalla 1 ja 16 päivänä marraskuuta 2007 annetulla neuvoston päätöslauselmalla, asetetaan tavoitteet unionin tulevalle toiminnalle, joka liittyy kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin. Toimintasuunnitelman tarkoituksena on edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua, vahvistaa kulttuurin asemaa luovuuden lähteenä kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi sekä tuoda esille kulttuurin keskeistä merkitystä unionin kansainvälisissä PE / 3

4 suhteissa. 1 EUVL C 247 E, , s Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) (3 a) Euroopan parlamentti korosti kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta 12 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa 1, että kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus myötävaikuttavat paikallistalouksien siirtymiseen uusiin tuotantoaloihin, uuden taloudellisen toiminnan syntymiseen, uusien ja pysyvien työpaikkojen luomiseen ja eurooppalaisten alueiden, kaupunkien ja maaseutuyhteisöjen houkuttelevuuden lisäämiseen, minkä seurauksena sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus kasvaa. Kulttuurilla on myös tärkeä rooli raja-alueiden kestävässä kehityksessä. Kulttuurin ja luovuuden edistäminen on näin ollen alueellisen yhteistyön olennainen osa, jota olisi vahvistettava. 1 EUVL C 377 E, , s Johdanto-osan 4 kappale (4) Kulttuuriala ja luovat toimialat ovat tärkeässä asemassa taistelussa kaikenlaista syrjintää, kuten rasismia ja muukalaisvihaa vastaan ja tarjoavat merkittävän foorumin sananvapaudelle ja tukevat näin Euroopan (4) Kulttuuriala ja luovat toimialat ovat tärkeässä asemassa taistelussa kaikenlaista syrjintää, kuten rasismia ja muukalaisvihaa, vastaan ja tarjoavat merkittävän foorumin ilmaisunvapaudelle PE / 4

5 unionin perusoikeuskirjan ja varsinkin sen 11 ja 21 artiklan periaatteiden toteutumista. Perusoikeuskirjan 22 artiklassa määrätään velvoitteesta kunnioittaa kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. ja tukevat näin Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja varsinkin sen 11 ja 21 artiklan periaatteiden toteutumista. Perusoikeuskirjan 22 artiklassa määrätään velvoitteesta kunnioittaa kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. 8 Johdanto-osan 5 kappale (5) Unioni on osapuolena Unescon yleissopimuksessa kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä, joka tuli voimaan 18 päivänä maaliskuuta Sen tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä, johon kuuluvat myös yhteistuotanto- ja yhteisjakelusopimukset, ja solidaarisuutta kaikkien maiden kulttuuri-ilmaisujen tukemiseksi. (5) Kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskeva Unescon yleissopimus, joka tuli voimaan 18 päivänä maaliskuuta 2007, on osa unionin säännöstöä. Siinä korostetaan, että kulttuuritoiminnoilla, -hyödykkeillä ja -palveluilla on sekä taloudellinen että kulttuurinen arvo, koska ne toimivat identiteettien, arvojen ja merkitysten välittäjinä, eikä niitä siten voi kohdella pelkästään kaupallista merkitystä omaavina. Yleissopimuksen tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä, johon kuuluvat myös yhteistuotanto- ja yhteisjakelusopimukset, ja solidaarisuutta kaikkien maiden ja henkilöiden kulttuuriilmaisujen tukemiseksi. Yleissopimuksessa todetaan myös, että on syytä kiinnittää asiaankuuluvaa huomiota eri yhteiskuntaryhmien, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, erityisoloihin ja -tarpeisiin. 9 Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a) Yksi tällä asetuksella perustetun puiteohjelman yleistavoitteista on vaalia ja edistää Euroopan kulttuuriperintöä. Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksessa kulttuuriperinnön arvosta yhteiskunnalle, joka tuli voimaan PE / 5

6 1 päivänä kesäkuuta 2011, vahvistetaan oikeus osallistua kulttuurielämään, johon oikeuden kulttuuriperintöön on myös tunnustettu kuuluvan olennaisena osana. Kyseisessä yleissopimuksessa korostetaan kulttuuriperinnön roolia rauhanomaisen ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamisessa ja kestävän kehityksen prosessissa, kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisessä, yhteisen eurooppalaisen identiteetin kehittämisessä sekä eurooppalaisen muistiperinnön säilyttämisessä. 10 Johdanto-osan 5 b kappale (uusi) (5 b) Aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön vaalimisen ja edistämisen olisi kuuluttava erottamattomasti unionin tehtäviin aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta vuonna 2003 tehdyn Unescon yleissopimuksen sekä maailman kulttuurija luonnonperinnön suojelemisesta vuonna 1972 tehdyn Unescon yleissopimuksen tarkoittamalla tavalla. Nämä sopimukset kattavat muistomerkkejä, paikkoja, historiallisia kokonaisuuksia, museoita, maisemia ja elokuva-arkistoja, ja taiteen nykyhankkeita voidaan toteuttaa siten, että lisätään asianomaisten paikkojen arvostusta ja edistetään luovuutta samalla kun kansoille syntyy tunne, että kyseisen paikan tai kohteen historia on osa heidän historiaansa. PE / 6

7 11 Johdanto-osan 6 kappale (6) Unioni on ollut maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen 1 päivästä tammikuuta 1995 alkaen ja on siten velvollinen noudattamaan WTOsopimusten mukaisia sitoumuksia. Poistetaan. Perustelu Tällä johdanto-osan kappaleella ei ole oikeudellista yhteyttä ehdotettuun asetukseen, joten se olisi poistettava. 12 Johdanto-osan 7 kappale (7) Euroopan komission tiedonannossa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiasta (Eurooppa strategia) määritellään strategia, jolla unionista tehdään älykäs, kestävä ja osallistava talous, jossa työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat korkealla tasolla. Tässä strategiassa komissio totesi, että EU:n on saatava aikaan houkuttelevammat olosuhteet innovoinnille ja luovuudelle esimerkiksi järjestämällä kannustimia tietoperustaisten yritysten kasvulle ja helpottamalla rahoituksen saantia kulttuurin ja luovan toiminnan aloilla. (7) Euroopan komission tiedonannossa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiasta (Eurooppa strategia) määritellään strategia, jolla unionista tehdään älykäs, kestävä ja osallistava talous, jossa työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat korkealla tasolla. Tässä strategiassa komissio totesi, että EU:n on saatava aikaan houkuttelevammat olosuhteet innovoinnille ja luovuudelle esimerkiksi järjestämällä kannustimia tietoperustaisten yritysten kasvulle ja helpottamalla rahoituksen saantia kulttuurin ja luovan toiminnan aloilla. Kulttuurialan ja luovien toimialojen ammattien harjoittajien mahdollisuuksia toimia koko Euroopassa on kuitenkin merkittävästi rajoitettu vähentämällä kansallisista lähteistä saatavaa rahoitusta. Työllisyystavoitteita ja kulttuurialan ja luovien toimialojen tavoitteita ei näin ollen voida saavuttaa, ellei luovien alojen toimijoiden liikkuvuuteen ja vuorovaikutukseen Euroopassa ja sen ulkopuolella varattuja PE / 7

8 Perustelu määrärahoja lisätä merkittävästi. Kulttuurialan ja luovien toimialojen kansallista rahoitusta on vähennetty rahoituskriisin takia. EU:n rahoituksella voidaan siksi osittain paikata näitä aukkoja. 13 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a) Taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille suunnatuista liikkuvuutta koskevista tiedotuspalveluista annetuissa neuvoston päätelmissä 1 vahvistetaan taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuuden merkitys unionille sekä unionin Eurooppa strategian yhteydessä asettamien tavoitteiden saavuttamiselle, minkä lisäksi päätelmissä kehotetaan jäsenvaltioita ja komissiota toimivaltansa puitteissa ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti edistämään kattavien ja oikeiden tietojen antamista taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille, jotka haluavat liikkua EU:ssa. 1 EUVL C 175, , s Johdanto-osan 7 b kappale (uusi) (7 b) Elinikäisen oppimisen avaintaidoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa 1 todetaan, että tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot ovat ensisijaisessa asemassa, ja korostetaan erityisesti ajatusten, kokemusten ja tunteiden luovaa ilmaisemista eri välineiden avulla (esimerkiksi musiikin, esittävien taiteiden, PE / 8

9 kirjallisuuden ja kuvaamataiteiden välityksellä) avaintaitona, joka kaikilla pitäisi olla, jotta he voivat menestyä tietoyhteiskunnassa. Näin ollen siinä katsotaan osallistumisen ja aktiivisen sitoutumisen kulttuuriin olevan innovointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä edistävä tekijä. 1 EUVL L 394, , s Johdanto-osan 9 kappale (9) Seurannan, arviointien ja julkisten kuulemisten perusteella on selvää, että Kulttuuri-, Media ja Media Mundus - ohjelmilla on erittäin tärkeä rooli Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden vaalimisessa ja edistämisessä ja että niillä on merkitystä kulttuurialan ja luovien toimialojen tarpeiden kannalta. Selvää on kuitenkin myös se, että mahdollisen uuden ohjelman tavoitteiden on oltava linjassa Eurooppa strategian päämäärien kanssa. Arvioinneista ja kuulemisista sekä erinäisistä riippumattomista tutkimuksista, joista mainittakoon kulttuurialan ja luovien toimialojen yritystoiminnallista ulottuvuutta koskeva selvitys, käy myös ilmi, että näillä aloilla on yhteisiä haasteita, kuten pirstaloituneet markkinat, digitalisoitumisen ja globalisoitumisen vaikutukset, rahoituksen saannin vaikeudet ja vertailukelpoisten tietojen puute, jotka kaikki edellyttävät toimia unionin tasolla. (9) Seurannan, arviointien ja julkisten kuulemisten perusteella on selvää, että Kulttuuri-, Media ja Media Mundus - ohjelmilla on erittäin tärkeä rooli Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden vaalimisessa ja edistämisessä. Arvioinneista ja kuulemisista sekä erinäisistä riippumattomista tutkimuksista, joista mainittakoon kulttuurialan ja luovien toimialojen yritystoiminnallista ulottuvuutta koskeva selvitys, käy myös ilmi, että näillä aloilla on yhteisiä haasteita, kuten pirstaloituneet markkinat ja sääntely-ympäristö, digitalisoitumisen ja globalisoitumisen vaikutukset, rahoituksen saannin vaikeudet, hallinnolliset rasitteet ja vertailukelpoisten tietojen puute, jotka kaikki edellyttävät toimia unionin tasolla. PE / 9

10 16 Johdanto-osan 10 kappale (10) Euroopan kulttuuriala ja luovat toimialat ovat luonnostaan jakautuneet kansallisten ja kielellisten rajojen mukaisesti. Toisaalta tällainen pirstaloituneisuus merkitsee sitä, että kulttuurikenttä on monimuotoinen ja koostuu erilaisista ja hyvin itsenäisistä osista ja tarjoaa siten kanavan eri kulttuurimuodoille, joista Euroopan monimuotoinen kulttuuriperintö rakentuu. Toisaalta pirstaloituneisuus johtaa siihen, että kulttuurialan ja luovien alojen teokset ja toimijat eivät liiku riittävästi maasta toiseen unionin sisällä tai sen ulkopuolella. Siitä aiheutuu myös maantieteellistä epätasapainoa, ja se rajoittaa kuluttajien valintamahdollisuuksia. (10) Euroopan kulttuurikenttä ja luovat toimialat eivät ole toiminnaltaan ja taloudellisen vaikutuksensa kannalta yhtenäisiä. Ne ovat myös luonnostaan jakautuneet kansallisten ja kielellisten rajojen mukaisesti. Toisaalta tällainen tilanne merkitsee sitä, että kulttuurikenttä on monimuotoinen ja koostuu erilaisista ja hyvin itsenäisistä osista ja tarjoaa siten kanavan eri kulttuurimuodoille ja kokeiluille ja tekee Euroopan kansojen yhteisestä kulttuurialueesta todellisuutta. Toisaalta pirstaloituneisuus taas aiheuttaa lukuisia esteitä, jotka hankaloittavat kulttuurialan ja luovien alojen teosten ja toimijoiden sujuvaa liikkumista maasta toiseen ja vaikeuttavat kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden toimintaa unionin sisällä ja sen ulkopuolella, mikä saattaa johtaa maantieteelliseen epätasapainoon kulttuurialan hyödykkeiden saatavuudessa. 17 Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) (10 a) Jotta näihin haasteisiin voitaisiin vastata, alalla on parannettava yleisöpohjan laajentamiseen liittyviä taitoja, mikä voi tuoda kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia etuja. Kulttuurisilla eduilla tarkoitetaan tässä yhteydessä eurooppalaisten teosten yleisöpohjan laajentamista ja mielekkään osallistumisen edistämistä. Sosiaalisilla eduilla viitataan nuorten ja muita heikommassa asemassa olevien saavuttamiseen ja taloudellisilla eduilla puolestaan uusien tulovirtojen luomiseen. PE / 10

11 Perustelu Käsite yleisöpohjan laajentaminen olisi ymmärrettävä mahdollisuudeksi tutustua taiteisiin ja kulttuuriin ja osallistua niihin liittyvään toimintaan (muun muassa muita heikommassa asemassa olevien mukaan ottaminen sekä taide- ja kulttuurilukutaito) sekä tarjonnan monipuolisuudeksi (esimerkiksi näytelmien tekstitys). Koulutuksella on tärkeä merkitys yleisöpohjan laajentamisessa. on yhdenmukainen Kulttuuri-ohjelmaa koskevan komission vaikutustenarvioinnin kanssa. 18 Johdanto-osan 11 kappale (11) Digitalisoitumisella on valtaisa vaikutus kulttuurialan ja luovien alojen tuotteiden ja palvelujen tuotantoon, levitykseen, käyttöön, kulutukseen ja rahallisen arvon määräytymiseen. Nämä muutokset tarjoavat suuria mahdollisuuksia Euroopan kulttuurialalle ja luoville toimialoille. Levityskustannusten aleneminen, uudet jakelukanavat ja erikoistuotteille avautuvat uudet mahdollisuudet voivat helpottaa markkinoille pääsyä ja lisätä liikkuvuutta maailmanlaajuisesti. Jotta nämä mahdollisuudet voitaisiin käyttää hyväksi ja sopeutua digitalisoitumisen ja globalisoitumisen tuomiin muutoksiin, kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on hankittava uusia taitoja, voitava saada helpommin rahoitusta laitteistojen saattamiseksi ajan tasalle, kehitettävä uusia tuotanto- ja jakelumenetelmiä ja sopeutettava liiketoimintamalleja. (11) Digitalisoitumisella on valtaisa vaikutus kulttuurialan ja luovien alojen tuotteiden ja palvelujen tuotantoon, levitykseen, käyttöön, kulutukseen ja rahallisen arvon määräytymiseen. Nämä muutokset tarjoavat suuria mahdollisuuksia Euroopan kulttuurialalle ja luoville toimialoille sekä eurooppalaiselle yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Levityskustannusten aleneminen, uudet jakelukanavat, entistä laajemmat ja maailmanlaajuiset yleisöt sekä erikoistuotteille avautuvat uudet mahdollisuudet voivat helpottaa markkinoille pääsyä ja lisätä kulttuuri- ja taideteosten liikkuvuutta maailmanlaajuisesti ja vahvistaa samalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Jotta nämä mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää kaikilta osin, kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on kehitettävä johtamistaitoja ja digitaalisia taitoja ja saatava mahdollisuus parempaan tiedonsaantiin ja tätä varten on saatava entistä enemmän rahoitusta, jotta voidaan saattaa ajan tasalle laitteistoja, kehittää uusia tuotantoja jakelumenetelmiä ja näiden alojen omia tasapuolisia ja luovia liiketoimintamalleja. PE / 11

12 19 Johdanto-osan 12 a kappale (uusi) (12 a) Meneillään oleva teknologisen lähentymisen prosessi muuttaa kulttuurialan ja luovien toimialojen teosten tuotanto-, levitys- ja käyttötapoja. Siksi on pyrittävä löytämään uusi tasapaino kulttuurialan ja luovien toimialojen teosten parantuneen saatavuuden, teosten oikeuksien omistajien saaman kohtuullisen korvauksen ja uusien liiketoimintamallien luomisen välillä. 20 Johdanto-osan 12 b kappale (uusi) Perustelu (12 b) Eurooppalainen huippuosaaminen ja kilpailukyky kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla perustuu taiteilijoiden, luovien tekijöiden ja ammattilaisten työhön, jossa nämä ovat käyttäneet perinteisiä ja innovatiivisia lahjojaan sekä koulutukseen ja intuitioon perustuvia taitojaan. Näitä lahjoja ja taitoja olisi vaalittava ja edistettävä ja niitä olisi kehitettävä tarjoamalla mahdollisuuksia koulutukseen, vaihtoihin ja liikkuvuuteen, erityisesti kun on kyse digitaalisesta osaamisesta ja yrittäjätaidoista, mahdollisuuksien mukaan koulutusohjelmien ja elinikäisen oppimisen ohjelmien yhteydessä. Luovilla tekijöillä sekä taiteilijoilla on keskeinen asema kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. On varmistettava, että heidän osaamistaan ja pätevyyttään vahvistetaan säännöllisesti ja että he voivat saada asianmukaista koulutusta sekä hyödyntää mahdollisuuksia vaihtoihin ja liikkuvuuteen. PE / 12

13 21 Johdanto-osan 12 c kappale (uusi) Perustelu (12 c) Yleisöpohjan laajentaminen erityisesti nuorisoon edellyttää jäsenvaltioiden ja unionin nimenomaista sitoutumista taiteellisen, kulttuurisen ja luovien alojen koulutuksen sekä elokuvaja medialukutaidon parantamisen tukemiseen koulujen opetusohjelmien ja yksittäisten ohjelmien avulla. On investoitava koulutukseen taiteiden, kulttuurin ja luovan toiminnan aloilla, jotta nuorison kykyä arvostaa taidetta voidaan kehittää. 22 Johdanto-osan 12 d kappale (uusi) (12 d) Jotta voidaan tavoittaa uusia yleisöryhmiä, jäsenvaltioiden ja unionin olisi toteutettava kohdennettuja toimenpiteitä, joilla saavutetaan paremmin yksittäiset yhteiskuntaryhmät ja lisätään niiden osallistumista ja osallisuutta. 23 Johdanto-osan 12 e kappale (uusi) (12 e) Monet kulttuurin alat, kuten kuvataiteet, perustuvat teknologiaan, minkä vuoksi teknisten ja taiteellisten näkökohtien erottaminen toisistaan on vaikeaa. Näin ollen on olennaisen tärkeää, että ohjelma on tällaisten alojen suhteen joustava. PE / 13

14 24 Johdanto-osan 13 kappale (13) Yksi kulttuurialaa ja luovia toimialoja, varsinkin pieniä toimijoita, kuten pkyrityksiä ja mikroyrityksiä, koskevista suurimmista haasteista on vaikeus saada rahoitusta toimintaa, kasvua, kilpailukyvyn säilyttämistä ja kansainvälistymistä varten. Tämä ongelma koskee pk-yrityksiä yleensäkin, mutta tilanne on selvästi vaikeampi kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla siksi, että niiden varat ovat usein luonteeltaan aineettomia, niiden tuotteet ovat ainutkertaisia "prototyyppejä", alan toimijoiden investointihalukkuus on vähäistä ja rahoituslaitosten investointivalmiudet ovat riittämättömät. (13) Yksi kulttuurialaa ja luovia toimialoja, varsinkin pieniä toimijoita, kuten pkyrityksiä ja mikroyrityksiä sekä voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, koskevista suurimmista haasteista on vaikeus saada rahoitusta erityisesti unionin rahoitusta liian monimutkaisten hakumenettelyjen vuoksi toimintaa, kasvua, kilpailukyvyn säilyttämistä ja kasvattamista sekä toimintansa kansainvälistymistä varten. Tämä ongelma koskee pk-yrityksiä yleensäkin, mutta tilanne on selvästi vaikeampi kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla siksi, että niiden varat ovat usein luonteeltaan aineettomia, niiden tuotteet ovat ainutkertaisia "prototyyppejä" ja niillä on luontainen tarve ottaa riskejä ja kokeilla, jotta ne voisivat innovoida. Myös rahoituslaitosten on ymmärrettävä toimijoiden riskinottotarve ja tuettava sitä. 25 Johdanto-osan 15 kappale (15) Kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevat unionin nykyiset erilliset ohjelmat on tarpeen yhdistää yhdeksi kattavaksi puiteohjelmaksi, jotta voitaisiin tehokkaammin auttaa näiden alojen toimijoita hyödyntämään digitalisoitumisen ja globalisoitumisen tarjoamia mahdollisuuksia ja välttämään markkinoiden pirstaloitumisesta aiheutuvia ongelmia. Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri osa-alojen erityispiirteet, erilaiset kohderyhmät ja erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja eri ohjelmalohkoissa. (15) Nykyisten Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus -ohjelmien yhdistäminen yksiin kattaviin puitteisiin, ilman että niiden keskinäinen riippumattomuus kuitenkaan vähenee, auttaisi tehokkaammin kulttuurialaa ja luovia toimialoja hyödyntämään digitalisoitumisen ja globalisoitumisen tarjoamia mahdollisuuksia ja välttämään ongelmia, jotka johtavat markkinoiden pirstaloitumiseen, erityisesti monikulttuurisen lähestymistavan kautta. On kuitenkin olennaisen tärkeää varmistaa, että tässä puiteohjelmassa otetaan huomioon kulttuurialan ja luovien PE / 14

15 Perustelu toimialojen ja etenkin audiovisuaalialan erityispiirteet sekä niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja kahdessa erillisessä ohjelmassa. Luova Eurooppa -puiteohjelmassa olisi säilytettävä Kulttuuri-ohjelman ja Media-ohjelmien itsenäisyys varmistaen samalla niiden monialaisten toimien tehokkuus, joilla pyritään ratkaisemaan kaikkien kulttuurialojen ja luovien toimialojen kohtaamat yhteiset haasteet. 26 Johdanto-osan 16 kappale (16) Euroopan kulttuurikaupunki- ja Euroopan kulttuuriperintötunnus -hankkeet osaltaan vahvistavat tunnetta kuulumisesta yhteiseen kulttuurialueeseen ja lisäävät kulttuuriperinnön arvoa. Näille kahdelle unionin toimelle olisi annettava rahoitusta. (16) Rahoitusta olisi annettava myös Euroopan kulttuurikaupunki- ja Euroopan kulttuuriperintötunnus -hankkeille sekä eurooppalaisten kulttuuripalkintojen kaltaisille erityistoimille, sillä ne osaltaan vahvistavat tunnetta kuulumisesta yhteiseen kulttuurialueeseen, edistävät kulttuurien välistä vuoropuhelua ja keskinäistä ymmärrystä sekä lisäävät kulttuuriperinnön arvoa. Perustelu Tämän johdanto-osan kappaleen tekstiä olisi muutettava, jotta siinä tehdään aiempaa täsmällisemmin selväksi, että ehdotuksessa käsitellään Euroopan kulttuurikaupunki- ja Euroopan kulttuuriperintötunnus -hankkeiden rahoitusta vain vuosien osalta. 27 Johdanto-osan 16 a kappale (uusi) (16 a) Puiteohjelmassa olisi otettava huomioon, että kulttuurilla on luontainen arvo, joka ei riipu kulttuurihyödykkeiden ja -palveluiden taloudellisista ulottuvuuksista. Tämä kulttuurin kahtalainen luonne olisi otettava puiteohjelmaa laadittaessa huomioon sen varmistamiseksi, ettei puiteohjelmassa PE / 15

16 keskitytä yksinomaan taloudelliseen kilpailukykyyn. 28 Johdanto-osan 17 kappale (17) Ohjelmaan voivat osallistua liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, niiden yleisten unionin ohjelmiin osallistumista koskevien periaatteiden ja ehtojen mukaisesti, joista on säädetty asianomaisissa puitesopimuksissa, assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa, EFTA-maat, jotka ovat ETA-sopimuksen osapuolia, sekä Euroopan naapuruuspolitiikan kattaman alueen maat niiden menettelyjen mukaisesti, jotka määritellään näiden maiden kanssa niiden osallistumista Euroopan unionin ohjelmiin koskevien puitesopimusten perusteella. Sveitsin valaliitto voi osallistua ohjelmaan kyseisen maan kanssa sovittavien erityisjärjestelyjen mukaisesti. (17) Euroopan integraation yhteydessä puiteohjelmaan voivat osallistua jäsenvaltiot, liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, niiden yleisten unionin ohjelmiin osallistumista koskevien periaatteiden ja ehtojen mukaisesti, joista on säädetty asianomaisissa puitesopimuksissa, assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa, EFTA-maat, jotka ovat ETA-sopimuksen osapuolia, sekä Euroopan naapuruuspolitiikan kattaman alueen maat niiden menettelyjen mukaisesti, jotka määritellään näiden maiden kanssa niiden osallistumista Euroopan unionin ohjelmiin koskevien puitesopimusten perusteella. Sveitsin valaliitto voi osallistua ohjelmaan kyseisen maan kanssa sovittavien erityisjärjestelyjen mukaisesti. 29 Johdanto-osan 18 kappale (18) Ohjelman olisi oltava avoin myös muita EU:n ulkopuolisia maita koskeville kahden- tai monenvälisille yhteistoimille lisämäärärahojen pohjalta. (18) Puiteohjelman olisi oltava avoin myös muita EU:n ulkopuolisia maita koskeville kahden- tai monenvälisille yhteistoimille asianomaisten osapuolten kanssa sovittavien lisämäärärahojen ja erityisjärjestelyjen pohjalta. PE / 16

17 30 Johdanto-osan 19 kappale (19) Lisäksi on tarpeen vaalia yhteistyötä ohjelman ja kulttuuri- ja audiovisuaalialoilla toimivien kansainvälisten organisaatioiden välillä, joita ovat esimerkiksi Unesco ja Euroopan neuvosto sekä varsinkin Eurimages, OECD ja Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO. (19) Lisäksi on tarpeen vaalia yhteistyötä ohjelman ja kulttuuri- ja audiovisuaalialoilla toimivien kansainvälisten organisaatioiden välillä, joita ovat esimerkiksi Unesco, Euroopan neuvosto sekä varsinkin Eurimages ja Euroopan kulttuurireitit, OECD, Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) ja Euroopan unionin kansalliset kulttuuri-instituutit (EUNIC). 31 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) Perustelu (19 a) Unionin olisi toteutettava yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tarvittavat toimet varmistaakseen asianmukaisen yhteistyön kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla kolmansien maiden (jotka entinen Media Mundus -ohjelma kattoi), monenvälisten ja alueellisten järjestöjen ja yksiköiden, kuten eurooppalaisten tai kansainvälisten rahoituslaitosten, Yhdistyneiden kansakuntien elinten, rahastojen ja ohjelmien, yksityisten säätiöiden sekä unionin ulkopuolisten tuenantajien, kanssa. Media Mundus -ohjelma on seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä sisällytetty yhteiseen kehykseen. Sen ensisijaisia tavoitteita kansainvälistä yhteistyötä ja eurooppalaisten kulttuurituotteiden levittämistä ulkomaille ei saisi kuitenkaan unohtaa. PE / 17

18 32 Johdanto-osan 20 kappale (20) On tarpeen varmistaa kaikkien tämän ohjelman puitteissa toteutettavien toimien Euroopan tason lisäarvo, täydentävyys jäsenvaltioiden toimien kanssa sekä se, että toimet ovat yhdenmukaisia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan 4 kohdan ja muiden unionin toimien kanssa etenkin koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin, teollisuus- ja koheesiopolitiikan, matkailun sekä ulkosuhteiden alalla. (20) On tarpeen varmistaa kaikkien tällä puiteohjelmalla toteutettavien toimien Euroopan tason lisäarvo, niiden täydentävyys jäsenvaltioiden toimien ja unionin muiden toimien kanssa sekä se, että toimet ovat yhdenmukaisia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan ja erityisesti sen 4 kohdan sekä muiden unionin toimien kanssa etenkin koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin, teollisuus- ja koheesiopolitiikan, sosiaali- ja terveyspolitiikan, matkailun sekä ulkosuhteiden alalla ja Euroopan digitaalistrategian suhteen. 33 Johdanto-osan 20 a kappale (uusi) (20 a) Puiteohjelman tuloksia olisi levitettävä mahdollisimman laajalti. Niiden parhaiden käytäntöjen, joilla on vahva eurooppalainen ulottuvuus ja jotka ovat erityisen olennaisia puiteohjelman tavoitteiden kannalta, yksilöintiä ja vaihtamista olisi edistettävä hyödyntäen Euroopan kulttuurilähettiläät -aloitteen kaltaisista aiemmista aloitteista saatuja kokemuksia. 34 Johdanto-osan 20 b kappale (uusi) (20 b) Niiden järjestöjen, jotka on tähän mennessä nimetty Euroopan PE / 18

19 kulttuurilähettiläiksi Kulttuuri ohjelman puitteissa, joilla on tästä johtuen vaikutusvaltaa kulttuurialalla Euroopan tasolla ja jotka täten selvästi soveltuvat eurooppalaisen kulttuurin eurooppalaisiksi edustajiksi, olisi voitava säilyttää tämä nimitys kaudella Johdanto-osan 23 kappale (23) Kulttuurialan ja luovien toimialojen erityispiirteet olisi otettava huomioon ohjelman toteutuksessa, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä hallinnollisten ja rahoitusmenettelyjen yksinkertaistamiseen. Poistetaan. Perustelu Ottaen huomioon ehdotetun tekstin sekä Kulttuuri- ja Media-ohjelmien yhdistämisestä mahdollisesti aiheutuvat ongelmat on tärkeää varmistaa kummankin lainsäätäjän oikeudet tämän uuden puiteohjelman täytäntöönpanon osalta ottamalla käyttöön delegoituja säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. 36 Johdanto-osan 25 kappale (25) Kuten elinikäisen oppimisen, kulttuurin, nuorisotoiminnan ja kansalaisuuden alan eurooppalaisten ohjelmien oikeusperustojen muuttamisesta tehtyjen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten vaikutuksesta 30 päivänä heinäkuuta 2010 annetussa komission kertomuksessa todettiin, hallinnointiprosesseihin kuluneen ajan huomattava lyheneminen on lisännyt ohjelmien tehokkuutta. Tämän tyyppistä yksinkertaistamista olisi jatkettava. Poistetaan. PE / 19

20 Perustelu Nämä sopimukset eivät ole enää relevantteja, sillä sekä ohjelmia että menettelyjä on sittemmin muutettu. Ehdotettu teksti huomioon ottaen on keskeisen tärkeää, että lainsäätäjät varmistavat valvontaoikeutensa säilymisen. 37 Johdanto-osan 26 kappale (26) Jotta varmistettaisiin ohjelman täytäntöönpano yhdenmukaisin ehdoin, täytäntöönpanovaltaa olisi siirrettävä komissiolle ja sitä olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Poistetaan. (Katso johdanto-osan 26 a kappaleeseen tehty tarkistus) Perustelu Koska esittelijä ehdottaa, että komissiolle siirretään tämän asetusehdotuksen muita kuin keskeisiä osia, myös vuotuisia ohjelmia, koskeva säädösvalta, tämä johdanto-osan kappale, joka koskee SEUT-sopimuksen 291 artiklassa tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä, ei ole enää ajankohtainen ja se olisi siksi poistettava. 38 Johdanto-osan 26 a kappale (uusi) (26 a) Jotta joitakin tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia voitaisiin muuttaa ja täydentää, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat vuotuisten työohjelmien hyväksymistä ja puiteohjelman arvioimista koskevien määrällisten ja laadullisten PE / 20

21 indikaattoreiden mukauttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. 39 Johdanto-osan 27 kappale (27) Tulospohjaisen arvioinnin periaatteiden mukaisesti ohjelman seurantaan ja arviointiin liittyvien menettelyjen olisi perustuttava yksityiskohtaisiin vuosittaisiin raportteihin, ja niissä olisi viitattava tässä asetuksessa vahvistettuihin erityisiin, mitattavissa ja toteutettavissa oleviin, asiaan kuuluviin ja ajallisesti määrättyihin tavoitteisiin ja indikaattoreihin. (27) Tulospohjaisen arvioinnin periaatteiden mukaisesti puiteohjelman seurantaan ja arviointiin liittyvien menettelyjen olisi perustuttava yksityiskohtaisiin vuosittaisiin raportteihin, ja niissä olisi viitattava tässä asetuksessa vahvistettuihin erityisiin, mitattavissa ja toteutettavissa oleviin, relevantteihin ja ajallisesti määrättyihin tavoitteisiin ja asiaan kuuluviin indikaattoreihin, myös laatuindikaattoreihin. 40 Johdanto-osan 30 kappale (30) Ehdotettujen toimien rajat ylittävän ja kansainvälisen luonteen vuoksi jäsenvaltiot eivät pysty riittävässä määrin saavuttamaan näitä tavoitteita yksinään. Kyseisten toimien mittakaavan ja niiden odotettavissa olevien rajat ylittävien vaikutusten vuoksi tuloksia voidaan paremmin saavuttaa unionin tason toimilla. Unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä (30) Ehdotettujen toimien rajat ylittävän ja kansainvälisen luonteen vuoksi jäsenvaltiot eivät pysty yksinään riittävässä määrin saavuttamaan näitä tavoitteita, joita ovat Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden vaaliminen, kehittäminen ja edistäminen, Euroopan kulttuuriperinnön vaaliminen ja vahvistaminen, eurooppalaisen identiteetin tunteen kehittäminen eurooppalaisten parissa, Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen valmiuksien kehittäminen ja PE / 21

22 päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden vaalimiseen ja edistämiseen ja kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukyvyn vahvistamiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana. vahvistaminen sekä Euroopan audiovisuaalisen alan kilpailukyvyn tukeminen 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana. Kyseisten toimien mittakaavan ja niiden odotettavissa olevien rajat ylittävien vaikutusten vuoksi tuloksia voidaan paremmin saavuttaa unionin tason toimilla. Unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen, 41 1 artikla otsikko Kohde Puiteohjelman perustaminen ja kesto 42 1 artikla 1 kohta Tällä asetuksella perustetaan 1 päivänä tammikuuta 2014 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyväksi ajaksi Luova Eurooppa -ohjelma, jäljempänä 'ohjelma', jolla tuetaan kulttuurialaa ja luovia toimialoja Euroopassa. Tällä asetuksella perustetaan Luova Eurooppa -puiteohjelma, jäljempänä 'puiteohjelma', jolla tuetaan kulttuurialaa ja luovia toimialoja Euroopassa artikla 1 a kohta (uusi) Puiteohjelma on toiminnassa 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen 31 päivään PE / 22

23 joulukuuta 2020 saakka artikla 1 kohta 1. 'Kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla' tarkoitetaan kaikkia aloja, joiden toiminta perustuu kulttuuriarvoihin ja/tai taiteelliseen ja luovaan ilmaisuun riippumatta siitä, onko toiminta markkinasuuntautunutta vai ei tai mikä on toimijan järjestäytymismuoto. Tällaista toimintaa ovat sellaisten tavaroiden ja palvelujen luominen, tuotanto, jakelu ja säilyttäminen, joihin sisältyy kulttuuri-, taiteellista tai luovaa ilmaisua, sekä tähän liittyvä toiminta, kuten koulutus, hallinnointi ja sääntely. Kulttuurialoihin ja luoviin toimialoihin kuuluvat varsinkin arkkitehtuuri, arkistot ja kirjastot, taidekäsityö, audiovisuaaliala (esimerkiksi elokuva, televisio, videopelit ja multimedia), kulttuuriperintö, muotoilu, festivaalit, musiikki, esittävät taiteet, julkaisutoiminta, radio ja kuvataiteet. 1. 'Kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla' tarkoitetaan kaikkia aloja, joiden toiminta perustuu kulttuuriarvoihin ja/tai taiteelliseen ja luovaan ilmaisuun riippumatta siitä, onko toiminta markkinasuuntautunutta vai ei tai mikä on toimijan järjestäytymismuoto. Tällaista toimintaa ovat sellaisten tavaroiden ja palvelujen luominen, tuotanto, jakelu ja säilyttäminen, joihin sisältyy kulttuuri-, taiteellista tai luovaa ilmaisua, sekä tähän liittyvä toiminta, kuten koulutus tai hallinnointi. Tässä asetuksessa kulttuurialoihin ja luoviin toimialoihin katsotaan kuuluvan varsinkin: arkkitehtuuri, arkistot, kirjastot ja museot, taidekäsityö, aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, muotoilu, festivaalit, musiikki, kirjallisuus, esittävät taiteet, julkaisutoiminta, radio ja kuvataiteet; audiovisuaaliala (esimerkiksi elokuvat, mukaan lukien dokumenttielokuvat, fiktio, lastenelokuvat ja animaatioelokuvat, televisio, videopelit ja multimedia). PE / 23

24 45 2 artikla 2 kohta 2. 'Toimijalla' tarkoitetaan ammattilaista, organisaatiota, yritystä tai laitosta, joka toimii kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. 2. 'Kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijalla' tarkoitetaan ammattilaista, (voittoa tavoittelevaa tai voittoa tavoittelematonta) organisaatiota, laitosta tai yritystä, myös pk-yritystä, joka toimii kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla artikla 3 kohta 3. 'Rahoituksen välittäjillä' tarkoitetaan rahoituslaitoksia, jotka tarjoavat tai aikovat tarjota lainajärjestelyjä tai asiantuntemusta kulttuurialalle ja luoville toimialoille. 3. 'Osallistuvilla rahoituksen välittäjillä', jotka kulttuurialan ja luovien toimialojen lainantakausväline valitsee asetuksen (EU) N:o XX/2012 [varainhoitoasetus] mukaisesti, tarkoitetaan rahoituslaitoksia, jotka tarjoavat tai aikovat tarjota lainajärjestelyjä tai asiantuntemusta kulttuurialalle ja luoville toimialoille artikla 3 a kohta (uusi) 3 a. 'Pk-yrityksillä' tarkoitetaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY 1 määriteltyjä mikroyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka toimivat kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. 1 EUVL L 124, , s. 36. PE / 24

25 Perustelu Komission alkuperäisessä tekstissä viitataan "pieniin ja keskisuuriin yrityksiin", mutta käsitettä ei määritelty. Väärinkäsitysten välttämiseksi käsite on tehtävä selväksi artikla 1. Ohjelmasta tuetaan vain sellaisia toimia, joista voidaan saada eurooppalaista lisäarvoa ja jotka edistävät Eurooppa strategian ja sen lippulaivahankkeiden tavoitteiden saavuttamista. 2. Eurooppalaisen lisäarvon varmistamiseksi on otettava huomioon etenkin seuraavat seikat: (a) toimien ja niiden vaikutusten rajat ylittävä luonne, mikä täydentää kansallisia, kansainvälisiä ja muita unionin ohjelmia; (b) mittakaavaedut ja kriittinen massa, joita unionin tuella voidaan saada aikaan luomalla vipuvaikutuksia lisärahoituksen saamiseksi; (c) rajat ylittävä yhteistyö, joka auttaa vastaamaan alaan kohdistuviin globaaleihin haasteisiin entistä kattavammin, nopeammin ja tehokkaammin ja luo systeemisiä pitkäaikaisvaikutuksia; 1. Kulttuurin luontaisen ja taloudellisen arvon huomioon ottaen puiteohjelmasta tuetaan sellaisia toimia, joista voidaan saada eurooppalaista lisäarvoa. 2. Eurooppalainen lisäarvo on varmistettava ainakin yhdellä seuraavista kriteereistä: (a) kulttuurialan ja luovien toimialojen toimien rajatylittävä luonne ja niiden vaikutus unionin kansalaisiin ja heidän tietämykseensä muista kuin omasta kulttuuristaan, mikä täydentää alueellisia, kansallisia, kansainvälisiä ja muita unionin ohjelmia ja toimintalinjoja; (a a) kulttuurien välisen vaihdon ja vuoropuhelun edistäminen Euroopan kulttuurisen moninaisuuden hyödyntämiseksi ja samanaikaisesti keskinäisen tuntemuksen lisäämiseksi sekä eurooppalaisille yhteisen kulttuurialan ja luovien toimialojen kehyksen ja todellisen kulttuurifoorumin luomisen tukemiseksi; (b) mittakaavaedut ja kriittinen massa, joita unionin tuella voidaan saada aikaan luomalla vipuvaikutuksia lisärahoituksen saamiseksi; (c) kulttuurialan ja luovan alan toimijoiden, myös taiteilijoiden, rajat ylittävä yhteistyö, jonka avulla edistetään alaan kohdistuviin globaaleihin haasteisiin vastaamista entistä kattavammin, nopeammin ja tehokkaammin sekä tuetaan innovointia, ts. luodaan koko alaa koskevia uusiin liiketoimintamalleihin ja PE / 25

26 (d) entistä tasapuolisemman toimintaympäristön luominen Euroopan kulttuurialalle ja luoville toimialoille niin, että otetaan huomioon alhaisen tuotantokapasiteetin maat ja/tai maantieteellisesti tai kielellisesti suppeaalaiset maat tai alueet. kehitykseen perustuvia pitkän aikavälin kattavia kehitysnäkymiä; (d) Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen toimintaympäristön, varsinkin, alhaisen tuotantokapasiteetin jäsenvaltioiden ja/tai maantieteellisesti ja/tai kielellisesti suppea-alaisten unionin alueiden tilanteen, huomioon ottaminen artikla Ohjelman yleiset tavoitteet Ohjelman yleiset tavoitteet ovat seuraavat: (a) tukea Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden vaalimista ja edistämistä; (b) vahvistaa kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi. Puiteohjelman yleistavoitteet 1. Puiteohjelmalla perustetaan eri kulttuurialoja ja luovia toimialoja varten yhtenäinen tukikehys, joka koostuu apurahajärjestelmästä ja sitä täydentävästä rahoitusvälineestä. 2. Puiteohjelman yleistavoitteet ovat seuraavat: (a) vaalia, kehittää ja edistää Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta sekä vaalia ja vahvistaa Euroopan kulttuuriperintöä ja kehittää eurooppalaisen identiteetin tunnetta kansalaisten keskuudessa; (b) kehittää ja vahvistaa Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen valmiuksia älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi siten, että näitä aloja autetaan mukautumaan elinkeinoelämän ja talouden muutoksiin sekä tuetaan eurooppalaisen audiovisuaalialan kilpailukykyä. PE / 26

27 50 5 artikla Ohjelman erityistavoitteet Ohjelman erityiset tavoitteet ovat seuraavat: (a) vahvistaa Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kansainvälisiä toimintamahdollisuuksia; (b) edistää kulttuuri- ja luovan alan teosten ja toimijoiden liikkuvuutta yli rajojen uusien ja laajempien yleisöjen löytämiseksi Euroopasta ja sen ulkopuolelta; (c) vahvistaa kulttuurialan ja luovien toimialojen ja varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten ja organisaatioiden rahoituspohjaa; (d) tukea kansainvälistä yhteistyötä politiikan kehittämiseksi, innovoinnin tehostamiseksi, uuden ja entistä laajemman yleisön saavuttamiseksi ja uusien liiketoimintamallien löytämiseksi. Puiteohjelman erityistavoitteet Puiteohjelman erityistavoitteet ovat: (a) vahvistaa Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kansainvälisiä toimintamahdollisuuksia sekä niiden valmiuksia vastata digitoinnin kaltaisiin uusiin haasteisiin; (b) edistää ja lisätä eurooppalaisten kulttuurialan ja luovien toimialojen teosten liikkuvuutta yli rajojen sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden, erityisesti taiteilijoiden (etenkin naisten ja nuorten), liikkuvuutta, sekä löytää uusia ja laajempia yleisöryhmiä ja parantaa erityisesti nuorten, vähemmistöihin kuuluvien, muita heikommassa asemassa olevien ryhmien ja vammaisten mahdollisuuksia tutustua kulttuurialan ja luovien toimialojen teoksiin unionissa ja sen ulkopuolella; (c) vahvistaa kulttuurialan ja luovien toimialojen ja niiden toimijoiden, erityisesti pk-yritysten, rahoituspohjaa ja varmistaa nais- ja miesyrittäjien välinen tasa-arvo; (d) tukea kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla kansainvälistä toimintaa ja taiteellista yhteistyötä toimintalinjojen laatimisen, innovoinnin ja luovuuden, uuden ja entistä laajemman yleisön saavuttamisen sekä uusien liiketoimintamallien suhteen. PE / 27

28 51 6 artikla otsikko Ohjelman rakenne Puiteohjelman rakenne 52 6 artikla Ohjelma koostuu seuraavista ohjelmalohkoista: (a) monialainen lohko, joka kattaa kulttuurialan ja luovat toimialat kokonaisuudessaan; (b) kulttuurilohko, jonka piiriin kuuluvat kulttuuriala ja luovat toimialat; (c) medialohko, joka koskee audiovisuaalialaa. Puiteohjelma koostuu (a) monialaisesta lohkosta; (b) Kulttuuri-ohjelmasta; (c) Media-ohjelmasta a artikla (uusi) 6 a artikla Ohjelmien logot 1. Komissio varmistaa puiteohjelman näkyvyyden käyttämällä logoja, joilla kukin 6 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettu ohjelma yksilöidään. 2. Kulttuuri-ohjelman tuensaajien on käytettävä Kulttuuri-ohjelman logoa, jonka komissio laatii. Komissio vahvistaa Kulttuuri-ohjelman logon käyttöä koskevat yksityiskohdat ja ilmoittaa niistä tuensaajille. 3. Media-ohjelman tuensaajien on käytettävä liitteessä I a olevassa 1 PE / 28

29 kohdassa esitettyä Media-ohjelman logoa. Komissio vahvistaa Media-ohjelman logon käyttöä koskevat yksityiskohdat ja ilmoittaa niistä tuensaajille. 4. Komissiolla ja 8 b artiklassa tarkoitetuilla Luova Eurooppa - tiedotustoimistoilla on myös oikeus käyttää ohjelmien logoja artikla (uusi) -7 artikla Monialaisen ohjelmalohkon tarkoitus Monialaisen ohjelmalohkon tarkoituksena on perustaa lainantakausväline, jolla parannetaan kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toimivien ja johonkin 16 artiklan 2 a kohdan a, c tai d alakohdassa tarkoitettuun maahan sijoittautuneiden pk-yritysten ja organisaatioiden mahdollisuuksia saada rahoitusta, sekä tukea kansainvälistä poliittista yhteistyötä ja 8 b artiklassa tarkoitetun Luova Eurooppa -tiedotustoimistojen verkoston perustamista artikla Kulttuurialan ja luovien toimialojen tukiväline 1. Komissio perustaa kulttuurialaa ja luovia toimialoja varten tukivälineen, jota hallinnoidaan pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun unionin velkainstrumentin yhteydessä. Tukivälineen ensisijaiset tavoitteet ovat seuraavat: Kulttuurialan ja luovien toimialojen lainantakausväline 1. Komissio perustaa liitteessä I vahvistettujen sääntöjen mukaisesti unionin kulttuurialaa ja luovia toimialoja varten lainantakausvälineen. Lainantakausväline toimii itsenäisenä välineenä, ja se perustetaan ja sitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII PE / 29

30 (a) helpottaa rahoituksen saantia kulttuurialan ja luovien toimialojen pienille ja keskisuurille yrityksille ja organisaatioille Euroopassa; (b) tätä varten parantaa rahoituslaitosten valmiuksia arvioida kulttuurialan ja luovien alojen hankkeita esimerkiksi teknisen tuen ja verkottumistoimien avulla. osaston mukaisesti. Sitä voivat käyttää johonkin 16 artiklan 2 a kohdan a, c tai d alakohdassa tarkoitettuun maahan sijoittautuneet kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yritykset ja organisaatiot. Lainantakausväline perustetaan kokeiluhankkeen muodossa ja sillä täydennetään puiteohjelman kautta myönnettäviä avustuksia. Lainantakausvälineellä mahdollistetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen yleinen kasvu sekä erityisesti riittävä vipuvaikutus toimia ja uusia mahdollisuuksia varten. Komissio laatii Euroopan investointirahastolle selkeät ja täsmälliset parametrit, joiden pohjalta voidaan valita sopivat pankit ja rahoituksen välittäjät, jotka toimivat kulttuurin ja kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeiden hyväksi, ja varmistaa, että 16 artiklan 2 a kohdan a, c tai d alakohdassa tarkoitetuissa maissa määrärahat osoitetaan tasapuolisesti ottaen huomioon tuettavien pk-yritysten alat ja koko. 1 a. Lainantakausvälineen ensisijaiset tavoitteet ovat seuraavat: (a) helpottaa rahoituksen saantia kulttuurialan ja luovien toimialojen pkyrityksille ja organisaatioille Euroopassa ja varmistaa, että rahoituksen saantia varten ei vaadita tai pyydetä toimijoilta lisää takuita henkilökohtaisten takuiden muodossa tai jakelu- tai tuotantooikeuksien kaltaisten tekijänoikeuksien luovuttamista; (b) parantaa osallistuvien rahoituksen välittäjien valmiuksia ja halukkuutta arvioida kulttuurialan ja luovien alojen pkyrityksiin ja organisaatioihin liittyviä riskejä ja niiden hankkeita esimerkiksi tietämyksen lisäämisen, teknisen tuen, osaamisen kehittämisen ja verkottumistoimien avulla. 1 b. Varainhoitoasetuksen 130 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio noudattaa lainantakausvälineen täytäntöönpanossa PE / 30