Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoitus Kouvolan Vekaranjärvellä, , harjoituksen lehti. Savotta harjoitus käynnistyy Vekaranjärvellä!

Transkriptio

1 Savotan Sanomat Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoitus Kouvolan Vekaranjärvellä, , harjoituksen lehti Savotta harjoitus käynnistyy Vekaranjärvellä! Tervetuloa! Toivottavat Savotan tekijät Lehti2

2 TÄSSÄ NUMEROSSA: Tervehdys Karjalan prikaatin komentaja Tervehdys Lenita Toivakka 4 Myyntituotteet 4 Kurssien esittely 5 Karjalan prikaati - Suomen suurin varuskunta Savotta - hyvin organisoitu työmaa Kannen kuva: Orvokki Syrjäläinen Lehti Savotan Sannan seikkailut 10 Hyvä tietää 11 Ohjelmat 12 Savotta harjoitus reaaliajassa facebookissa Savotta harjoituksen tapahtumia päivitetään kurssipäivinä Naisten Valmiusliiton facebook-sivuille. Harjoituksen facebook-päivityksistä vastaa Riitta Niemi yhdessä muun tiedotusväen kanssa. Tapahtumia voi käydä tykkäämässä ja jakaa omille sivuille, niin saadaan kivasti lisättyä tietoisuutta tästä upeasta harjoituksestamme. Päivityksiä pääsee lukemaan, vaikka ei itse olisi liittynyt facebookiin. Sivujen osoite on naistenvalmiusliitto SAVOTTA HARJOITUKSEN JOHTO: Johtaja Marja Schünemann puh marja.schunemann@pp.inet.fi Varajohtaja Anneli Niskanen puh anneli.niskanen@surffi.fi Huoltopäällikkö Jaana Orava puh oravajaana@gmail.com Koulutuspäällikkö Eija Nummela puh eija.nummela@surffi.fi Toimistopäällikkö Anu Metsäkallio puh anu.metsakallio@gmail.com SAVOTAN SANOMAT: Päätoimittaja Taina Harmoinen puh taina.harmoinen@gmail.com Toimittaja, facebook-vastaava Riitta Niemi puh riitta.niemi@evl.fi Taitto Anna-Maija Silander puh annamaija.silander@hotmail.com 2

3 Karjalan prikaatin komentajan tervehdys Hyvät Savotta harjoituksen osallistujat! Toivotan Teidät lämpimästi tervetulleeksi Karjalan prikaatiin ja Vekaranjärven luonnonkauniiseen ympäristöön. Harjoituksenne valmistelut on tehty läheisessä yhteistyössä Naisten Valmiusliiton Etelä-Savon alueneuvottelukunnan ja Karjalan prikaatin kesken. Olen varma, että pystymme tarjoamaan koulutustilaisuudellenne täällä hyvät edellytykset. Arjen turvallisuusvalmiuksien sekä varautumistaitojen edistäminen on tärkeää meille kaikille. Esitänkin parhaat kiitokseni Naisten Valmiusliitto ry:lle sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle siitä työstä, jolla edistätte kansalaisten turvallisuuteen liittyvää osaamista naisten keskuudessa. Koulutuksenne edistää, ei vain naisten, vaan meidän kaikkien selviytymistä erilaisissa häiriötilanteissa. Samalla se tukee suoraan yhteiskunnan varautumista poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Savotta harjoituksessa järjestettävien koulutuskurssien aiheet ovat hyvin valittuja ja ne todellakin palvelevat arjen turvallisuutta. Varmasti viime kesänäkin monet saivat tuskailla, miten kesämyrskyn jälkeen toimitaan, kun sähköjä ei vaan alkanut kuulua. Tämä vain yhtenä esimerkkinä mainitakseni. Suuri osallistujamääränne todistaa sen, että tarvetta näille kursseille on. Savotta harjoituksenne herättääkin varmasti kiinnostusta myös tiedostusvälineissä ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Käyttäkää tilaisuutenne hyväksi rekrytoidaksenne lisää naisia tärkeän toiminnan pariin. Kaunista ja turvallista viikonloppua Vekaranjärvellä! Prikaatikenraali Jari Kallio Karjalan prikaatin komentaja 3

4 Naisten Savotta Savotalla kuvataan nykyisin paitsi metsätyötä, myös mittavia hankkeita ja projekteja. Naisten Valmiusliiton vuosittaiset NASTA harjoitukset ja niiden järjestäminen ovat varsin savottamainen ja erinomaisesti onnistunut hanke. Jos metsämailta on aiemmin puuttunut naisenergiaa, niin näistä harjoituksista sitä varmasti löytyy! Kuva: Laura Kotila Minulle on erityinen kunnia olla Savotta 2014 harjoituksen suojelija ja sitä kautta tukea Naisten Valmiusliiton työtä. Naisten turvallisuustaitojen ylläpitäminen ja niihin taitoihin valmentava koulutus ovat ensiarvoisen tärkeää vapaaehtoistoimintaa. Ukrainan kriisi on osoittanut, että maailma voi olla ajoittain epävarma ja yllättävä. Harjoituksessa opittujen taitojen tuoma vahvempi luottamus omaan osaamiseen ja toimintakykyyn on tärkeää paitsi jokapäiväisessä elämässä, myös kriisitilanteissa, joilta Suomikaan ei voi olla varautumatta. Yhdessä tekeminen ja siitä saatu energia ovat erinomaisia voimalääkkeitä tulevalle syksylle. Tahdon kiittää jokaista harjoitukseen osallistujaa siitä arvokkaasta työstä, jota teette vapaaehtoisina arvokkaan asian puolesta. Menestyksekästä ja antoisaa harjoitusta! Lenita Toivakka Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Savotta 2014 harjoituksen suojelija Myyntituottet NAISTEN VALMIUSLIITON TUOTTEET Avaimenperä 3 Kaulakoru 10 Mini Maglite 26 Hihamerkki 3 Muki 16 Heijastin 2 Kangaskassi 4 Laastarirasia 2 Harjoituksessa on myös myynnissä mm. upeita ja persoonallisia Bovallius-säätiön laukkuja, hattuja, patakintaita ja patalappuja. Pipo 6 Pyyhe 30x50 5 Pyyhe 50x70 10 Turvavyöleikkuri 5 Myyntituotteet ensisijaisesti majoituskasarmista: pe la su Varaudu maksamaan tuotteet käteisellä. 4

5 Savotta 14 -kurssit TURVALLISESTI TÖISSÄ. Päämääränä on kehittää osallistujan valmiutta toimia työpaikalla vaara- ja onnettomuustilanteissa. Kurssilla tutustutaan turvallisuutta edistäviin tekijöihin työpaikalla ja harjoitellaan toimimista erilaisissa uhkatilanteissa. Kurssi painottuu naisvaltaisten alojen ja erityisesti yksin työskentelevien turvallisuusasioihin. Kurssi ei vastaa työturvallisuuskorttikoulutusta. TOSIELÄMÄN ENSIAPU. Päämääränä on kehittää ja vahvistaa osallistujan ensiaputaitoja. Kurssilla harjoitellaan ensiaputaitoja käytännön tilanteiden kautta (mm. äkillisiä sairastumistapauksia ja loukkaantumisia). Kurssi on käytännönläheinen. Se ei vastaa EA1- tai EA2 -kurssia. SELVIYTYMINEN SÄHKÖT- TÄ. Päämääränä on kehittää osallistujan valmiutta selviytyä ilman sähköä ja antaa avaimia myös auttaa muita. Kurssilla tutustutaan varautumiseen sähkön näkökulmasta ja harjoitellaan toimintaa sähkökatkoksen aikana. KATUTURVALLISUUS. Päämääränä on kehittää osallistujan valmiutta varautua henkilökohtaista turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin ja antaa osallistujalle varmuutta toimia itsepuolustustilanteessa. Kurssilla käydään läpi turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, voimankäytön keinoja ja lainsäädäntöä. Kurssilla harjoitellaan itsepuolustuksen perusasioita aina äänenkäytöstä kuristusotteesta irrottautumiseen hyvin käytännön läheisesti. Fyysisessä harjoittelussa opetellaan myös ottamaan kontaktia toisiin kurssilaisiin. JOHDON KURSSI. Johdon kurssilla toimivat harjoituksen huollosta, kurssien tuesta ja harjoituksen tiedotuksesta vastaavat henkilöt harjoituksen johdon lisäksi. Tuire Himanen p Janette Saukko p Minna Hytönen p Eevi Pöntinen p Aila Väresmaa p NAAPURUSTOSTA TURVAL- LISUUTTA. Päämääränä on kehittää osallistujan valmiutta toimia arjen häiriötilanteissa kotona ja naapurustossa. Kurssilla tutustutaan turvallisuussuunnitelmiin ja harjoitellaan toimimista erilaisissa arjen vaara- ja onnettomuustilanteissa. MAASTOTAIDOT. Päämääränä on kehittää osallistujan valmiutta liikkua maastossa ja selviytyä luonnon olosuhteissa. Kurssilla harjoitellaan jokamiestaitoja ja suunnistusta sekä yövytään teltassa kasarmin läheisyydessä. KANTTIINITOIMINTA MAASTOSSA. Päämääränä on kehittää osallistujan kanttiinitoimintaan sekä maastoleivontaan ja kahvinkeittoon liittyviä taitoja ja osaamista erityisesti tilapäisolosuhteissa. Kurssilla on mahdollista suorittaa hygieniaosaamistesti (hygieniapassi). JOKANAISEN SELVIYTYMIS PAKKI. Päämääränä on kehittää osallistujan valmiutta selviytyä onnettomuus-, tulipalo-, väkivalta- ja autoilun erityistilanteista, sähkökatkoista, elämän kriiseistä ja yön yli maastossa. Silkkaa toimintaa! Kurssilla harjoitellaan mm. itsepuolustusta, alkusammutusta ja hätäensiavun antamista, henkistä ensiapua, kodin varautumista sekä autoilun niksejä. HENKINEN TUKI. Päämääränä on vahvistaa osallistujan itsetuntemusta ja kehittää valmiutta auttaa akuutissa kriisissä olevaa lähimmäistä. Kurssilla perehdytään henkisen tuen periaatteisiin ja sen antamiseen. Tutustutaan perheväkivaltaan ja mielikuvien vaikutukseen. Kurssi ei sovellu itse akuuttia kriisiä läpikäyvälle eikä terapiamuodoksi. Mervi Kukkonen p Sirkka Juusonen p Maarit Tourunen p Ella Liukkonen p Paula Sirviö p

6 Karjalan prikaati Suomen suurin varuskunta Savotta harjoitus järjestetään Karjalan prikaatissa Kouvolassa Vekaranjärvellä. Karjalan prikaati on Suomen suurin varuskunta. Se on ainoa joukko-osasto, joka kouluttaa varusmiehiä kaikkiin aselajeihin. Vuosittainen varusmiesmäärä on noin 3800, joista naisia on noin 60. Karjalan prikaatin historia nivoutuu Väinö Linnan Tuntematon sotilas -elokuvassa kuuluisaksi tulleeseen Jalkaväkirykmentti 8:aan (JR 8), joka muodostettiin vuonna 1941 Liperin Ylämyllyllä ja sen ympäristössä talvisodan jälkeen perustetuista 8 Prikaatista. Rykmentti taisteli niin jatkosodassa kuin Lapin sodassakin Tornionjokilaakson suunnassa saksalaisten joukkojen karkottamiseksi maastamme. Kesäkuussa 1945 JR 8 kotiutettiin Kouvolan varuskuntaan. Muutama vuotta myöhemmin, vuonna 1952, rykmentistä tuli 5. Prikaati ja vuoden 1957 alussa Karjalan prikaati. Karjalan prikaati sai nimensä mukaisesti vaalittavakseen Viipurissa sijainneen, vuonna 1918 perustetun Karjalan Kaartin Rykmentin perinteet ja merkiksi rykmentin lipun ja kunniamarssin. Yhteisenä arvona tunnustettu "Kaarti päälle" -henki muodostuu lujasta tahdosta, kehittyvästä ammattitaidosta sekä tuloksellisesta yhteisvaikutuksesta. 6

7 Karjalan prikaatissa on edustettuina kaikki maavoimien aselajijoukot. VARUSKUNTA-ALUE VEKARANJÄRVELLE Kouvolan varuskunnan ahtaiden majoitusolojen ja supistuvien harjoitusmaastojen takia ryhdyttiin monien vaiheiden jälkeen rakentamaan Karjalan prikaatille uusi varuskunta-alue Valkealan kunnan Vekaranjärvelle. Rakentaminen aloitettiin syksyllä 1963 ja ensimmäiset prikaatin joukot muuttivat uusiin tiloihin Karjalan Tykistörykmentti siirrettiin Lappeenrannasta Vekaranjärvelle lukujen taitteessa. Vuoden 1990 alussa prikaatin Jääkäripataljoona sai Haminassa lakkautetun Kymen Jääkäripataljoonan nimen. Samalla sekä Kymen Jääkäripataljoona että Karjalan Tykistörykmentti liitettiin prikaatiin joukkoyksikköinä. Varuskunnan koko ja aselajit kasvoivat vielä luvulla, kun Kymen Pioneeripataljoona siirrettiin Korialta, Itä-Suomen Viestipataljoona syntyi Keuruulla lakkautetun Keski-Suomen Viestipataljoonan pääosista. Vuonna 2003 Haminan Ilmantorjuntarykmentti lakkautettiin ja Karjalan prikaatiin muodostettiin Salpausselän Ilmantorjuntapatteristo ja kuudentena joukkoyksikkönä aloitti toimintansa Karjalan Huoltopataljoona. Vekaranjärven oma lähiharjoitusalue sekä Pahkajärven ampuma-alue ovat lähellä, joten joukkojen siirtymiseen ei kulu aikaa eikä rahaa. Huollolliset toiminnot ovat myös helpompia lähistölle. MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ Henkilöstöä varuskunnassa on 580 ja lisäksi 150 henkilöä sidosryhmien palveluksessa. Karjalan prikaati onkin yksi suurimpia työllistäjiä laajassa Kouvolan kaupungissa. Karjalan prikaatissa työskenteleviä sidosryhmiä ovat muun muassa Puolustushallinnon rakennuslaitos, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus, Vekaranjärven Sotilaskoti ry, Leijona Catering, Vekaranjärven terveysasema ja Karjalan lennosto. Karjalan prikaatin käytössä on puolustusvoimien modernein kalusto. 7

8 Savotta hyvin organisoitu metsätyömaa Entisajan savotta on ollut hyvin organisoitu suurisuuntainen työjärjestelmä. Työskentelyn savotoilla määräsi luonto eli vuodenkierto ja sääolosuhteet. Puut kaadettiin ja kuljetettiin talvella hevosilla vesistöjen ja teiden varsiin. Sieltä ne uitettiin sahoille ja puunjalostuslaitoksille. Kehityksen edetessä siirryttiin myös kuljetuksiin rautateitse ja kuorma-autoilla. Savotan eli metsätyömaan perustaminen virisi metsäteollisuuden raakapuun tarpeesta. Savotoiden koko vaihteli. Kylien lähellä olevat kyläsavotat olivat pienempiä, mutta kauempana olevilla metsäyhtiöiden savotoilla oli jopa sata hevosta, hevosmiestä, jalkamiestä. Raja-Karjalassa oli 1920-luvun lopulla talvisavotan huippusesongin aikana miestä ja 8000 hevosta. Sotien aikaan Suomessa vallitsi puupula, sillä savottajätkät olivat rintamalla. Lämmityksessä tarvittavista haloista oli huutava pula. Halkoja ryhdyttiin hakkaamaan talkoilla. Ensimmäiset valtakunnalliset mottitalkoot järjestettiin talvella Viimeisenä sotakesänä helsinkiläisistä peräti osallistui Pääkaupungin Perhehakkuut järjestön talkoisiin. Talkoista huolimatta halkopula vaivasi ja asuntojen lämpötila piti laskea 14 asteeseen tai jopa kymmeneen. ELÄMÄ SAVOTOILLA KARUA JA RASKASTA Metsätyö savotoilla oli raskasta työtä. Savotta saattoi olla omalla kylällä, jolloin kotona käytiin joka yö. Kauemmalla olevista savotoista käytiin harvemmin kotona ja työajat elettiin savottakämpällä. Jotkut niin sanotut lentojätkät viettivät kulkijan elämää siirtyen savotalta toiselle ilman vakituista asuinsijaa. Tarvittiin huumoria, jotta selvisi karuista oloista ja raskaasta työstä. Voiman lisäksi metsätöissä vaadittiin taitavuutta, näppäryyttä ja kestävyyttä. PERHEELLE ELANTOA Maaseudulla tilaton väestö oli halukas kulkemaan pitkiäkin matkoja töiden perässä. Kylien lähellä uitossa ja puiden vierityksessä apuna olivat tarvittaessa myös naiset ja lapset. Metsäsavotoissa keskeisen työyksikön muodostivat hevosmies, hevonen ja kaatomiehet. Hevosmies toimi porukan pomona ja asioi savotan esikunnassa, työmaakonttorissa. Lähteet: Pöysä, Jyrki Jätkän synty. Immonen, Mauno. O Savottaperinnettä. Paasilinna, Arto Sadan vuoden savotta. Kuvat: Taina Harmoisen albumit Metsätyö oli raskasta työtä. Puut sahattiin pöllipuiksi tai pinotavaraksi. 8

9 Sotien jälkeen savotoilla käytettiin sodissa mukana olleita hevosia. Monet niistä oireilivat sotien kokemuksia. Syksyllä valmisteltiin vesistöjen varteen uittopaikat, lanssit. Rannat olivat tuolloin monin paikoin täynnä veteen kaatuneita hakopuita. Hevoskunta muodostui hyvin usein joko perheenjäsenistä tai kylänmiehistä. Hevoskunnan kokoonpano kannatti sopia etukäteen, sillä hakkuumiehiä ei ollut aina tarjolla työmaalla. Ennen sotia hevosmies jakoi työmiesten palkat, myöhemmin rahojen jakoon palkattiin kasööri. Hevoskuntien kaikkien työntekijöiden nimiä ei ilmoitettu. Sitä ei pidetty tarpeellisena ja jotkut työmiehistä eivät halunneet nimiään esille. Työsuojelusäännöksien kiertämiseksi pojat ilmoitettiin täysi-ikäisiksi. Savotalla työskenteli monenlaisia työläisiä, kuten uittokankien veistäjiä, keksinvarsien tekijät, merkinlyöjät, puomien tekijät, jäämies ja metsätyönjohtajat. kapea sahanterä. Puinen kaari korvautui sotien jälkeen metallikaarella. Moottorisaha tuli savotoille 1950-luvulla, mutta vasta seuraavana vuosikymmenenä se syrjäytti käsin sahaamisen. Talvisavotat päättyivät 1960-luvulla, kun hevoset väistyivät traktoreiden tieltä ja ne vietiin makkaratehtaalle. Monitoimikoneet, motot, rymistelivät metsätyömaille 1980-luvun lopulla. Puu liikkuu edelleen vesistöjä pitkin. JUSTEERISTA MOTOON Ensimmäiset sahanterät olivat raskaita, kahden miehen vedettäviä justeereita. Pitkää irrallista sahanterää liikutettiin vetämällä päihin kiinnitetyistä kahvoista. Seuraavaksi metsätyöläiset saivat työvälineekseen vähän kevyemmän kaarisahan, jota kutsuttiin myös pokasahaksi, nälkäviuluksi tai sirnikaksi. Kaarisaha oli puunkaaren tai narun ja vipuvarsien avulla pingotettu Harjoituksemme tukijat RAKENNUSLIIKE J. SILANDER KY 9

10 S avotan seikkailut Sannan Jospa sittenkin lähtisin? Sannnaaa, Sannaaa, kuuluu hento ääni. Taas se mummo huutelee peräkamarista, Sanna miettii ja lähtee kohti mummon pientä kamaria. Mummo ei yleensä turhan takia huutele. No, mikäs mummolla on nyt hätänä, Sanna utelee mummon kamarin ovelta. Muistatkos Sanna, kun olen kertonut sinulle niistä ajoista, kun olin lottana rintamalla. Muistan, muistan, Sanna toteaa. Kukapa sen nyt olisi unohtanut. Onhan mummo sen verran usein kertonut asiasta. Dementian myötä mummo saattaa toistaa saman asian useampaa kertaa päivässä. Tällä kertaa mummo tuntuu olevan kovasti innostunut jostain. Tässä lehdessä on juttua tällaisista naisten viikonlopun armeijakursseista, mummo toteaa. Sannaa hymyilyttää mummon armeijakurssit, mutta uteliaana hän kuitenkin kävelee mummon viereen vuoteen laidalle katsomaan mummon hennoissa käsissä lepäävää lehteä. No missäs se mummon naisarmeijajuttu on, Sanna kysyy lempeästi mummolta. Mummo tyrkkää lehden Sannan käsiin. Lehdessä on kuin onkin juttu naisista armeijan vaatteissa varuskunnassa. Sanna lukee jutun mummon mieliksi. Vähänhän mummo on oikonut asioita, sillä jutussa kerrottaan kolmesta naisesta, jotka olivat osallistuneet varuskunnassa järjestettyyn Nasta-harjoitukseen. Juttu palautui Sannan mieleen kesällä, kun Sannan Raili-serkku kyseli lomareissullaan Sannaa 10 mukaansa lokakuun alussa Nastaharjoitukseen Vekaranjärvelle. Harjoitus ei nyt niin kauheasti kiinnostanut Sannaa. Mutta olisihan se mukava päästä viikonlopuksi toisten naisten seuraan. Vekaranjärvi kuulosti mukavalta paikalta, Sanna tuumi. Isoveljien Rikun ja Taavin ollessa armeijassa hän kuunteli kyllästymiseen asti juttuja sotkun munkeista ja halvoista hinnoista. Taisi poikia kiinnostaa sotkussa enemmän se nuori hymykuoppahymyinen sotilaskotisisar. Halvat hinnat olivatkin tarpeen, kun pojat alvariinsa ramppasivat sotkussa. Harjoitukseen ilmoittautuminen sujui näppärästi kotoa käsin nettisivujen kautta. Sannaa olisi kovasti kiinnostanut Jokanaisen selviytymispakki -kurssi, mutta hän ei voinut kuvitellakaan, että paikat täyttyisivät jo heti ilmoittautumisen jälkeen. Onneksi kursseja on paljon muitakin, Sanna tuumi. Syksyn myötä elämä hiljeni entisestään Sannan kotikylässä ja Sannaa rupesi jo vähän jännittämään harjoitukseen lähtö. Osaanko minä marssia siellä niin kuin muutkin. Mitä sinne pitää ottaa mukaan, Sanna pohti. Sannan olo rauhoittui, kun muutama viikko ennen lokakuista harjoitusta postissa tuli selkeät ohjeet harjoitukseen osallistumiseen ja sitten vielä kurssinjohtajalta tuli kirje kurssin järjestelyistä. Ei voi olla totta, joko kello soi, Sanna kauhisteli aamulla herätyskellon soidessa. Illalla oli mennyt niin myöhään tavaroiden pakkaamisessa. Monta kertaa piti lukea ohjeet läpi ja tarkastaa tavarat kassista, että ne varmasti ovat mukana. Sannan matka harjoitukseen oli tyssätä jo ensimmäisen puolen kilometrin jälkeen, kun yöllisen navakan tuulen takia tielle oli kaatunut puu. Vaikka Sanna koetti sitä kuinka nostaa ja kääntää pois, niin puu ei hievahtanutkaan. Vastentahtoisesti Sannan soitti naapurin isännän moottorisahan kanssa apuun. Alun vastoinkäymisen jälkeen Sannan matka sujui mukavasti. Matkaseurakseen hän koukkasi naapurikaupungista Raili-serkkunsa. Vekaranjärvi, täältä tullaan Sanna tuumi ja painoi pikku autonsa kaasua Railin tarinoidessa vieressä kokemuksistaan aikaisemmista harjoituksista. jatkuu...

11 Hyvä tietää Kuvaaminen Valokuvaaminen on kiellettyä puolustusvoimien alueella. Kuvauksesta huolehtii Savotta organisaatio, jonka ottamia kuvia käytetään liitosta ja harjoituksista kertovaan viestintään. Kuvat ovat jälkikäteen kurssilaisten saatavilla sähköisinä. Mikäli et halua esiintyä kuvissa, kerro siitä kurssinjohtajallesi harjoitukseen tultuasi ja laita oranssi teippi maastopukusi kauluksen suuntaisesti leuan kohdalta oikeaa olkapäätä kohti. Teippiä saa harjoituksen toimistosta. Kuva- tai videopäivitykset nettiin eivät ole sallittuja. Tekstimuotoiset facebook -päivitykset ja twiitit harjoituksen aikana ovat sallittuja ja toivottuja seuraavien periaatteiden mukaan: voi kirjoittaa omia tunnelmia ja kokemuksia voi kirjoittaa olevansa harjoituksessa ja omasta kurssista toisten nimiä ei lupaa kysymättä voi kertoa ENSIAPU Ensiapu päivystää koko harjoituksen ajan ja EA-henkilöstön saa kiinni puhelimitse. Ensiapuvastaavana toimii Anu Helpinen, puh , Toimisto Toimisto on avoinna: pe la su klo klo klo Toimisto sijaitsee majoitus- ja koulutustiloja vastapäätä. Päivystysnumero: Löytötavaroita voi kysellä toimistosta. KEITTIÖ Savotta harjoituksen ruokahuollosta vastaa varuskunnan ravintola. Harjoituksen muonituspäällikkö on Pirjo Henttu, joka on Valkealan sotilaskotisisarten puheenjohtaja. Ostokset Sotilaskoti on avoinna: pe la su Sotilaskodin PITSERIA on avoinna: pe klo ja SODEMARKET on avoinna: pe la Perjantai 3.10 klo klo klo klo klo Päivällinen: Pinaattilettuja L,M, perunasosetta L,G, pasta-meetwurstisalaattia Sotilaskodin ulko-oven vieressä on OTTOautomaatti. Päivän menu Iltapala: Kinkku-pastasalaattia, leipää ja leikkelettä Soveltuvuus ruokavalioihin: VL= vähälaktoosinen, L= laktoositon, M= maidoton, G= gluteeniton Aamupalaan sisältyy maito, mehu, kahvi, tee ja kaakao, leipä ja leikkele sekä kasvislisäke. Lounaaseen/päivälliseen sisältyy salaatti tai tuorelisäke, leipä ja ruokajuomat. Iltapalaan sisältyy kahvi, tee ja kaakao sekä salaatti tai kasvislisäke. 11

12 Avajaisten ohjelma AVAJAISET PE KLO KAARTINAUKIOLLA Avajaisiin järjestytään klo alkaen majoituskasarmin eteen nelijonoon, josta marssitaan Kaartinaukiolle marssin tahdissa. Ratsuväen Perinnesoittokunta soittaa marssimusiikkia Kurssit valmiiksi järjestyneenä Kaartinaukiolla Lipunnosto ja lippulaulu Harjoituksen avaus, harjoituksen johtaja Marja Schünemann Karjalan prikaatin tervehdys, esikuntapäällikkö eversti Rami Saari Naisten Valmiusliiton tervehdys, vt. pääsihteeri Heli Eräkorpi Poistuminen, soittokunta soittaa Varustus: maastoasu, liiton päähine, nimikyltit näkyvillä, ei muita varusteita. Eri ohjeella sadeasu. Kurssit siirtyvät Kaartinaukiolta Kaartinkinoon yhteisluennolle. Yleisohjelma Perjantai Lauantai Sunnuntai Herätys 6.30 Herätys 7.00 Aamujumppa/-hartaus 7.00 Aamujumppa/-hartaus Aamiainen Koulutus Aamiainen (brunssi) Kurssilaisten saapuminen Ilmoittautuminen Koulutus Koulutus Huolto ja ja loppusiivous Varustaminen Lounas omatoimisesti Kahvitauko itse itse maksaen Järjestyminen päättäjäisiin Tänään Nimipäivä: Raimo Kurssin avaus Koulutus Päättäjäiset Järjestyminen avajaisiin Palautekeskustelu Avajaiset Päivällinen Varusteiden luovutus Yhteisluento Päivällinen Koulutus Päivällinen Koulutus Illanvietto Hyvää kotimatkaa! Iltapala, sauna Iltapala, sauna Hiljaisuus Hiljaisuus Avajaiset ja päättäjäiset Kaartinaukiolla Yhteisluento, illanvietto ja aamuhartaus Kaartinkinossa Aamujumppa majoituskasarmin edessä Sää: Foreca