Savotan Sanomat. Savotta 2014 harjoitus hyvässä vauhdissa. Juhlalliset avajaiset. Harjoituspaikat. pystytetty. Lehti3

Transkriptio

1 Savotan Sanomat Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoitus Kouvolan Vekaranjärvellä, , harjoituksen lehti Savotta 2014 harjoitus hyvässä vauhdissa Juhlalliset avajaiset Harjoituspaikat pystytetty Lehti3

2 TÄSSÄ NUMEROSSA: Tervehdys Anne Holmlund 3 Tervehdys Lotta Mertsalmi 4 Tervehdys Ari Kuikka 4 Harjoituksen alun säpinää 5 Avajaiset Kaartinaukiolla 6-7 Harjoituspaikat pystyyn 8-9 Turvallisuuskävely 10 Savottakämppä Savotan Sannan seikkailut 14 Hyvä tietää 15 Illanvietto, yleisohjelma 16 Savotta harjoitus reaaliajassa facebookissa Savotta harjoituksen tapahtumia päivitetään kurssipäivinä Naisten Valmiusliiton facebook-sivuille. Harjoituksen facebook-päivityksistä vastaa Riitta Niemi yhdessä muun tiedotusväen kanssa. Tapahtumia voi käydä tykkäämässä ja jakaa omille sivuille, niin saadaan kivasti lisättyä tietoisuutta tästä upeasta harjoituksestamme. Päivityksiä pääsee lukemaan, vaikka ei itse olisi liittynyt facebookiin. Sivujen osoite on naistenvalmiusliitto Lehti 3 SAVOTTA HARJOITUKSEN JOHTO: Johtaja Marja Schünemann puh marja.schunemann@pp.inet.fi Varajohtaja Anneli Niskanen puh anneli.niskanen@surffi.fi Huoltopäällikkö Jaana Orava puh oravajaana@gmail.com Koulutuspäällikkö Eija Nummela puh eija.nummela@surffi.fi Toimistopäällikkö Anu Metsäkallio puh anu.metsakallio@gmail.com SAVOTAN SANOMAT: Päätoimittaja Taina Harmoinen puh taina.harmoinen@gmail.com Toimittaja, facebook-vastaava Riitta Niemi puh riitta.niemi@evl.fi Taitto Anna-Maija Silander puh annamaija.silander@hotmail.com 2

3 Naisten Valmiusliitto yhteiskunnan turvallisuuden rakentajana Naisten Valmiusliitto on naisten maanpuolustustyön aktiivinen edunvalvoja. Samalla liitto myös herättää ja ylläpitää naisten tietoisuutta arjen turvallisuudesta sekä turvallisuustaitojen tarpeellisuudesta. Tehtävämme liittona on yhdistää jäsenjärjestöjemme naisten voimavarat ja yhteiset tavoitteet sekä työskennellä niiden eteen niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Pidämme rikkautena ja voimavarana jäsenjärjestöjemme monipuolista toimintaa ja perinteitä. Jokaisella on omia tavoitteita ja omaa aktiivista toimintaa, mutta on myös paljon sellaista, joka kannattaa tehdä yhteisvoimin. Yhteistyö ja yhteiset tavoitteet ovatkin toimintamme perusta. Vaikka toimintamme perustuu ennen kaikkea jäsenjärjestöjen ja erityisesti naisten tarpeisiin, herättelemme samalla kaikkia suomalaisia naisia kouluttautumaan arjen turvallisuustaitojen osaajiksi, kouluttajiksi ja asiantuntijoiksi. Jokainen pienikin teko, jolla voidaan vaikuttaa turvallisuuteen, on tärkeä. Arjen turvallisuustyötä tarvitaan jatkuvasti, sillä tulevaisuus tuo mukanaan uusia haasteita. Pidän tärkeänä sitä, että seuraamme liitossa tiiviisti yhteiskunnan turvallisuustrendejä ja olemme eturivissä järjestämässä naisille koulutusta haasteiden kohtaamisessa ja niistä selviämisessä. Naisten osallistumis- ja kouluttautumismahdollisuuksia edistämällä haluamme saattaa naisten laajan osaamisen ja kyvyt tukemaan nykyistä paremmin yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Naisten rooli turvallisen yhteiskunnan tekijöinä on selvästi korostunut viime vuosina. Tässä riittää työsarkaa, jossa Naisten Valmiusliitto haluaa olla aktiivisesti mukana. NASTA-harjoitukset ovat konkreettinen esimerkki siitä työstä, jolla haluamme olla rakentamassa turvallista yhteiskuntaa. Turvallisuutta luodaan myös monilla muilla tavoilla. Liiton alueneuvottelukunnissa aktiiviset naiset järjestävät koulutusta aluetasolla ja ovat mukana vaikuttamassa alueellisissa toimielimissä. Konkreettinen esimerkki arjen turvallisuuden rakentamisessa on myös käynnissä oleva kampanja Turvallisesti seniori-iässä Turvallisuustaidot kuuluvat kaikille, jonka puitteissa parannetaan ikääntyneiden arjen turvallisuutta. Kampanjassa haastetaan ihmiset huolehtimaan omista ikääntyneistä läheisistään ja parantamaan heidän arjen turvallisuuttaan. Olethan sinäkin mukana tässä kampanjassa antaen oman panoksesi ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi! Nyt olemme Vekaranjärvellä ja käsillä on 34. NASTA-harjoitus. Karjalan prikaatissa meitä naisia on tämän viikonvaihteen ajan huimat kolmesataa! Suuri kiitos Etelä-Savon alueneuvottelukunnalle siitä, että olette aikaansaaneet tämän ainutlaatuisen harjoituksen. Toivon kaikille oikein onnistunutta harjoitusta! Anne Holmlund Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Osallistu Turvallisesti seniori-iässä Turvallisuustaidot kuuluvat kaikille -kampanja! Kampanjan avulla lisätään seniori-ikäisten turvallisuutta valistamalla läheisiä huolehtimaan ikääntyneistä. Kampanjassa on tavoitteena saada läheiset opastamaan ikäihmisiä parempaan arjen turvallisuuteen ikääntyneen omista tarpeista lähtien. Haastekampanjassa osallistuja menee ikääntyneen läheisensä kotiin ja käy hänen kanssaan läpi kolme keskeistä ikääntyneen turvallisuuteen vaikuttavaa teema-aluetta. Aihealueet läpikäymällä otatte ikääntyneen kanssa ensimmäiset yhteiset askeleet kohti turvallisempaa arkea. Lue lisää ja anna oma panoksesi ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi: naistenvalmiusliitto.fi/index. php?sub=seniorikampanja/index 3

4 Tervehdys Savottaret! Olen iloinen voidessani lähettää teille terveiseni harjoituksen lehden kautta. Savotta on käytännössä ensimmäinen harjoitus, joka tehtiin ja tehdään eri alueen naisten toimesta kuin missä harjoitus pidetään. Ollessani mukana valmisteluissa ei nämä näyttänyt aiheuttavan juurikaan ylimääräistä päänvaivaa, kiitos taitavien toimijoidemme. Jatkossa näin tullee olemaan yhä useammin, koska Naisten Valmiusliitolle on tärkeää tarjota harjoituksen järjestämisvastuu kullekin alueelleen riippumatta siitä, onko alueella toimivaa varuskuntaa vai ei. Olen viettänyt jo suurimman osan vuoden 2014 kestävästä vuorotteluvapaastani. Kesä vierähti nopeasti mökillä saaressa nyt jo lähes vuoden ikään ehtineen Lumokoirani kanssa. Totta kai veneillessämme huomioimme aina turvallisuuden ja muistamme molemmat pukea yllemme pelastusliivit. Muistathan Sinäkin? Toivon antoisaa ja virkistävää harjoitusta! Hymyillään kun tavataan! Terveisin Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi (vuorotteluvapaalla) Naiset MPK:n harjoituksen vetäjinä ja kouluttajina Savotta harjoituksen puuhanaiset ovat tehneet valtavan työn harjoituksen eteen. On ollut ilo nähdä se sitoutuminen, joka on ollut harjoituksen toimeenpanevaa organisaatiota yhdistävänä voimana koko valmistelun ajan. Naiset eivät jätä mitään ajan hoidettavaksi tai sattuman varaan. Tämä on näkynyt heti harjoituksen alusta alkaen. Hyvin suunniteltu ja valmisteltu on paras keino välttää kiusalliset pikatilanteet. MPK:n koulutustarjonta jakaantuu kahteen pääryhmään, kaikille avoimeen varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen sekä reserviläisille suunnattuun sotilaalliseen koulutukseen. Sotilaallinen koulutus jakaantuu kahteen koriin eli koulutus, jonka puolustusvoimat tilaa MPK:lta, sekä toisena korina sotilaallisia valmiuksia 4 parantava koulutus, jonka MPK järjestää puolustusvoimien tukemana. Naiset osallistuvat keskeisesti varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen, mutta osallistujia on toki myös sotilaallisessa koulutuksessa. Varautumis- ja turvallisuuskoulutustarjonnassa on erityisesti naisille suunnattuja tapahtumia sekä naisten vetämiä tapahtumia, mutta niitä on perin vähän verrattuna siihen, mikä potentiaali naisissa kurssien vetäjinä ja kouluttajina on. Uudet kurssit ovat aina vanhoja suositumpia. Varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen aiheet voivat olla melkeinpä mitä vaan arkipäivän poikkeaviin tilanteisiin tai poikkeusoloihin liittyvää. Uusia ideoita kaivataan, ja mielellään näkisi kokeneen konkarikouluttajakaartin lisäksi ensikertalaisia kurssin vetäjiä. Hyvää ja turvallista syksyn jatkoa kaikille ja tervetuloa mukaan MPK:n kurssitoimintaan! Ari Kuikka Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin ja Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön päällikkö

5 Savotta 2014 alkaa Maastokurssin kurssinjohtaja Sirkka Juusonen opastaa kurssilaisiaan Satu Vasaraista ja Mirva Janhusta. Maastokurssin työvälineet odottavat vielä kurssilaisia. Kurssilaiset ilmoittautuivat kursseittain hyvässä järjestyksessä. Pienistä eksymisistä huolimatta melkein kaikki ehtivät perille ennen kurssien alkua. Iloisia kurssilaisia saapui pieninä ryppäinä kohti Savotta harjoitusta. Savotta organisaatio oli koonnut info-paketin Kouvolasta kauniiseen kassiin. Kassin sisällä oli muutakin mukavaa kuten pieni ensiapupaketti, sotilaskotisisarten pastilleja ja käsivoidetta Kurssilaiset Satu ja Hanna äiti ja tytär Satu Nousiainen ja Hanna Perälä saapuivat iloisin mielin Savotta harjoitukseen. Sadulle harjoitus oli laatuaan toinen ja Hannalle kolmas. Viime vuonna Sinisiipi harjoitus oli heille ensimmäinen yhteinen harjoitus. Hanna kertoi olleensa sitten myös Helenessä. Nyt sitten on edessä Savotta Mikä sai äidin ja tyttären lähtemään mukaan harjoitukseen? Lappeenrannassa asuvaa Satua kiinnostaa maanpuolustustoiminta. Hän on ollut Etelä-Karjalan MPK:n koulutuksissa mukana muun muassa kouluttajana. Sen tiimoilta häntä on kiehtonut ruoanlaitto maastossa. Savottaan Satu tulikin maastotaidot kurssille. Tytär Hanna Perälä asuu Porissa ja opiskelee sairaanhoitajaksi. Jokanaisen selviytymispakki -kurssilta hän odottaa kaikenlaista uutta ja ahaa-elämyksiä. Energinen Hanna on taitava laulaja ja lähipäivinä edessä on karaoken MM-kisojen aluekarsinta. Tammikuussa Hanna Perälä lähtee sitten armeijan harmaisiin Säkylään. 5

6 Juhlalliset avajaiset Kaartinaukiolla Savotta harjoituksen ensimmäisen päivän kohokohta oli tietysti harjoituksen avajaiset kauniissa syyssäässä Kaartinaukiolla. Avauspuheiden välissä kuultiin Ratsuväen Perinnesoittokunnan marssimusiikkia, jonka tahdissa kurssilaiset marssivat tyylikkäästi paikalle Savotta harjoituksen kurssilaiset marssivat nelijonossa lippukulkueen perässä Kaartinaukiolle. Naisten Valmiusliiton lippua kantoi Aila Väresmaa aurueinaan harjoituksen toimistopäällikkö Anu Metsäkallio (vasemmalla) ja Savotan Sanomien taittaja Anna-Maija Silander. Lippu nousi salkoon Savotta harjoitusorganisaation toimesta. Marssimista harjoiteltiin ennen avajaisia kurssinjohtajien johdolla. 6

7 Katuturvallisuuskurssin kurssinjohtaja Eevi Pöntinen johti kurssilaisten marssin avajaistilaisuuteen ja ryhmitti kurssilaiset avajaisiin. Kaartinaukiolla kurssilaiset järjestäytyivät avajaisiin neliriveihin. Ratsuväen Perinnesoittokunta soitti kapellimestari Antti Hirvikallion johdolla. Harjoituksen johtaja Marja Schünemann vertasi osuvasti harjoitusta palapeliin. Tarvitaan pysyviä elementtejä, kulmapalasia, kuten harjoituksen pitopaikka täällä Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä. Reunat syntyvät harjoituksen tekevästä organisaatiosta. Keskiosa palapelistä täyttyyy harjoituksen kurssilaisista. Vt.pääsihteeri Heli Eräkorpi toi Naisten Valmiusliiton tervehdyksen harjoitukseen. Hän kiitti avaispuheenvuorossaan harjoituksen järjestelyvastuussa olevan Etelä-Savon alueneuvottelukunnan Savotta organisaatiota suurenmoisesta työstä sekä osoitti kiitoksensa upeasta yhteistyöstä Karjalan prikaatille ja MPK:n Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikölle. Karjalan prikaatin tervehdyksen harjoituksen avajaisissa esitti esikuntapäällikkö Rami Saari. Hän totesi Savotta harjoituksen olevan ensimmäisen NASTA-harjoituksen Karjalan prikaatin Vekaranjärven varuskunta-alueella. 7

8 Harjoituspaikat pystyyn NASTA-harjoitukset ovat luonteeltaan hyvin toiminnallisia. Teoriaan rytmittävät erilaiset käytännön harjoitukset. Osalla kursseja perjantai-ilta kului harjoituspaikkojen pystytyksessä. Kävimme kurkistamassa kolmella kurssilla telttatoimintaa. Kanttiinitoiminta maastossa -kurssi leipoo munkkeja maasto-olosuhteissa. Leipomoa varten pystytettiin perjantaina teltat. Kuvassa takana pystytettävän teltan luona kouluttaja Roy Ylijoki, joka on MPK:n Kymenlaakson koulutus- ja tukiyksikön koulutuspäällikkö. Kanttiinitoiminta maastossa -kurssin leipomoteltat ovat pystyssä. Paljon pitää vielä rakentaa ja tehdä ennen kuin lauantaina saamme herkutella niillä ihanilla sotkun munkeilla. Kari Varonen opasti kuinka tehdään pitävä telttasolmu. Jokanaisen selviytymispakki -kurssilla pystytettiin teltat yöpymistä varten. Kouluttajat Kari Varonen ja Seppo Tiihonen neuvoivat ensin koko kurssille yhden teltan pystytyksen. Sitten jokainen ryhmä pystytti omatoimisesti itselleen teltan yösijaksi. 8

9 Maastokurssilaiset kantavat telttoihin lämmityspuut. Ne pilkotaan kirveellä vielä vähän pienemmiksi kamiinaan sopiviksi puiksi. Kamiina tulee pitää teltan lämpimänä. Piipun pitää olla riittävän pitkä, jotta savu menee varmasti teltan ulkopuolelle. Tämän teltan porukka lisäsi kouluttaja Anu Parkkosen johdolla piippuun vielä yhden osan. Lappeenrantalainen Suvi Tonteri vuolee kiehisiä sytykkeeksi. Suvi on NASTA-harjoituksessa ensimmäistä kertaa. Hän on ollut Lappeenrannassa MPK:n Intti tutuksi -kurssilla sekä kurssilaisena että ryhmänjohtajana. Maastotaitoja Suvi on opetellut aiemmin partiossa. Iso röykkiö lämmityspuita on varattu telttamajoittujille. Teltan ulkopuolella koottu kamiina viedään sitten porukalla telttaan. Maastokurssilaiset toimivat luonnossa, niin yöpymiset kuin muu koulutuskin ruoanlaittoa myöten järjestetään metsän siimeksessä. 9

10 Turvallisuuskävely turvallisen ympäristön parhaaksi Savotta harjoituksen yksi yhteinen teema on turvallisuuskävelyt. Harjoituksen ensimmäisenä päivänä perjantaina kokoonnuttiin avajaisluennolle kuuntelemaan pelastuspäällikkö Raimo Topin esitystä turvallisuuskävelystä, jota sitten harjoitellaan kursseittain lauantaina ja sunnuntaina. Raimo Toppi korosti esityksessään, että turvallisuuskävely on asiakkaista lähtevää toimintaa. Se voidaan tehdä monia eri tarkotuksia varten ja eri tavoin. Omaa elinympäristöä voidaan tarvittaessa tarkastella joko lapsen näkökulmasta, vanhuksen silmin tai vaikkapa pyörätuolilla liikkuvan vinkkelistä. Onko se turvallinen, millaisia kynnyksiä kulkuväylillä on? Ympäristö näyttää erilaiselta, kun sitä tarkkailee päiväsaikaan tai iltahämärissä. - Turvallisuuskävelyllä huomio kiinnittyy turvallisiin ja viihtyisiin paikkoihin. Yhdessä pohditaan, mikä niistä tekee sellaisia, Raimo Toppi korosti. Turvallisuuskävely on tapa saada viranomaiset, kiinteistönomistajat ja asukkaat tapaamaan toisensa asiantuntijan johdolla ja keskustelemaan yhdessä, mitkä kohdat ympäristössä tuntuvat turvattomilta tai vaarallisilta. Turvallisuuskävely hyvin usein toteutetaan poliisin, pelastuslaitoksen tai muun viranomaisen toimesta. TURVALLISUUSKÄVELY TYÖPAIKALLA Monilla työpaikoilla järjestetään turvallisuuskävelyjä. Ne ovat eri asia kuin poistumisharjoitukset, joissa testataan kuinka nopeasti saadaan rakennus tyhjäksi vaaran uhatessa. Työpaikkojen turvallisuuskävelyllä kokoonnutaan yleensä ensin johonkin tilaan, jossa kävelyn järjestäjä esittelee turvallisuuskävelyn tarkoituksen, mahdollisen reitin ja kartan sekä kertoo, mitä kävelyllä havainnoidaan. Varsinaiselle turvallisuuskävelyllä kuljetaan reitti rauhallisesti ympäristöä havainnoiden. Kävelyllä käydään läpi muun muassa alkusammutuskaluston paikat, ulosmenoreitit, palohälyttimien paikat ja monet muut turvallisuuteen liittyvät asiat. Samalla tavalla havainnoiden voidaan turvallisuuskävely tehdä vaikkapa asuintalojen sisäpihalla. Tällöin tarkkaillaan pihan valaistusta, miten helposti sisäänkäynnit löytyvät, näkyykö nimi- ja numerokyltit ovissa, ovatko lukot oikealla korkeudella ja muita asioita riippuen pihan rakenteesta. Pelastuspäällikkö Raimo Toppi muistutti, että turvallisuuskävely asuinympäristössä olisi hyvä tehdä niin päivänvalossa kuin pimeälläkin. Turvallisuutta on tietää, mistä työpaikalla tehdään automaattinen paloilmoitus. Kuinka moni tietää työpaikkansa ilmanvaihtokoneen Hätä-seis -painikkeen paikan? 10

11 Savotan Sanomat Harjoituksemme tukijoita Joka päivä kanssasi. Energiatalo Hovioikeudenkatu Kouvola p. (05) info@kssenergia.fi Metsäsairila Oy Mikkelin kaupungin jätehuoltoyhtiö RAKENNUSLIIKE J. SILANDER KY Kauppakatu Varkaus 11

12 Savottakämppä metsäjätkien tukikohta Savottakämppä oli metsätyömailla tärkeä tukikohta. Siellä käytiin kuivattamassa vaatteet, syömässä ja lepäämässä. Olot savotoilla olivat 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella vielä varsin ankeat, mutta pikku hiljaa saatiin parannusta aikaan. Savotoilla tärkeä etukäteistehtävä palstamittauksien ohessa oli tarvittavien savottakämppien rakentaminen. Savottakämpät rakennettiin yleensä talvisavottaa edeltävänä kesänä. Kesäsavotoilla savottamajoituksena saattoi olla osittain maahan kaivettuja hirsilaavuja. Näitä laavuja yritettiin tiivistää myös talvikäyttöä varten. Kylien lähellä erillisiä savottakämppiä ei rakennettu vaan metsätyömiehet kävivät töissä kotoa käsin tai olivat kortteerimajoituksessa. Yleensä mitä suuremmasta savotasta oli kyse, sitä paremmin oli huomioitu myös metsätyötä tekevien majoitukset. Savottakämpän lisäksi saatettiin rakentaa miehille myös sauna. Hevosia varten tarvittiin erillinen talli. Kämppiä myös siirrettiin paikasta toiseen, kun edelliset työmaat loppuivat ja uusia perustettiin. TERÄVÄ JA TYLSÄ PÄÄ Tyypillisesti metsäkämpässä oli kaksi päätä terävä ja tylsä. Terävässä päässä oli huoneet savotan pomoille ja emännälle. Tylsässä päässä oli työmiesten tilat. Työmiesten tilat olivat varsin pienet. Vaatteiden säilytystä varten saattoi seinään lyödä naulan. Nukkumapaikkana oli ritsi eli laveri, jossa useampi mies makasi rinnakkain. Usein makuulavereita oli kahdessa 12 kerroksessa. Vuodevaatteita ei juurikaan ollut. Tyynynä oli joko reppu tai halko. AJANVIETETTÄ SAVOTTAKÄMPÄLLÄ Ruoan valmistus ja vaatteiden kuivatus olivat savottakämpällä keskeiset asiat. Hevosmiesten piti huoltaa myös hevosensa. Ruuanlaiton helpottamiseksi joillakin savottakämpillä oli kokki tai työtä ja erämaaolosuhteita pelkäämätön emäntä. Yhtiön palkkaamat tupajätkät olivat tervetullut parannus työmiesten elämään. Tupajätkät pitivät huolta kämpän lämmityksestä ja vesihuollosta. Kessun poltto ja kortinpeluu olivat miesten ajanvietettä. Paremmilla mökeillä saatettiin kuunnella myös radiota. OLOSUHTEET PUUTTEELLISET Savottakämpällä hygieniaolot olivat varsin puutteelliset. Isommilla ja paremmilla kämpillä oli erillinen sauna, mutta monin paikoin jouduttiin peseytymään alkeellisimmissa oloissa. Ja vaikka olisikin ollut sauna, niin vaatteiden pesumahdollisuudet olivat onnettomat eikä tuon ajan ihmisillä ollut monia vaatekertoja. Usein savottakämpillä on ollut kaiken maailman pienet syöpäläiset, kuten russakat, luteet, kirput ja täit, likaisten ja hikisten jätkien riesana. Kun samassa huoneessa majoittui paljon miehiä, niin tarvittiin säännöt, jotka muotoutuivat vuosien myötä eräänlaiseksi kämppälaiksi. Kämppälaki oli vapaamuotoinen ja sitä ajanmukaistettiin tarvittaessa.. Lähteet: Pöysä, Jyrki Jätkän synty. Immonen, Mauno. O Savottaperinnettä. Paasilinna, Arto Sadan vuoden savotta.

13 Savottakämppiä on edelleen olemassa. Niihin on lisätty nykyajan teknologiaa, mutta pääosin ne ovat entisajan kaltaisia. Monilla paikkakunnilla entisiä savottakämppiä voi vuokrata yöpymistarkoitukseen. Kämppälaki Toisen omaisuuteen ei saa koskea, vaikka se ei olisikaan lukon takana. Jos omistaa työkalun, jota toisella ei ole omasta takaa, on lainattava tarvittaessa. Ei koske puukkoa. Kämpässä jokaisen on istuttava oman makuupaikan kohdalla. Jos on iskenyt seinään naulan vaatteitaan varten, niin siihen ei saa toinen ripustaa omiaan. Jos pudottaa naulasta toisen varusteen, pudottajan on se heti nostettava paikoilleen. Omat parseelit on pidettävä tallipaikassa. Se sytyttää valkian piisiin, jota paleltaa. Se noutaa vettä, joka sitä tarvitsee, jos ämpäri on tyhjä. Vesiavannon aukaisee se, joka tarvitsee ensin vettä. Jokainen hevosporukka tekee vuorollaan niin paljon yöpuita, että saa tulet illalla metsästä tultua. Ulkona, kämpän nurkilla tai katoilla olevien lihojen ja läskien päälle ei saa omiaan asettaa. Kämpän ovenpuolella ei saa käydä paskalla. Jokaisen on käytettävä omaa paskaraittia. Kämpän etuseinälle ei saa kusta. Naiskokkiin ei saa kajota, eikä hiipiä hänen viereensä yöllä. Hän on rauhoitettu, vaikka itse olisi halukas. Omasta akasta ei suosita kenenkään puhuvan huonoa tai rivouksia. Kello yhdeksän jälkeen ei saa pitää kovaa ääntä. Kukaan ei saa yöllä kusta kämppään. Piereminen on sallittu. Lähde: Paasilinna, Arto Sadan vuoden savotta. 13

14 S avotan seikkailut Sannan Vasen, vasen tahdissa mars! Kylläpä uni nyt maittaa. Tai sitten ei. Päivään on mahtunut niin paljon monenlaista. Vieläkin Sannaa harmittaa se aamupäivän töppäyksensä. - Miten minä en huomannut niin isoa kylttiä siinä tien risteyksessä, vaan ajoin väärälle portille, Sanna puhisee. Hän kaivoi portilla ohjeiden mukaan henkkarinsa esille ja Raija löysi omansa kassinsa pohjalta, mutta he olivat väärällä portilla. - Sellainen ihana suklaasilmäinen vahdissa ollut sotamies ja hän töpeksii tuolla tavalla, Sanna soimaa itseään. Autokin vielä sammui, kun Sanna peruutti pois portilta. Olisi ollut niin mukava tehdä vaikutus tuohon komeaan sotilaaseen. Sannan kotikylällä nuorten miesten määrän voi laskea melkein yhden käden sormilla ja nekin ovat joko uppoutuneet maatilojensa pyörittämiseen tai paikallisen kaljabaarin kanta-asiakkaita. Oikea portti löytyi kyllä sitten ihan helposti ja Raijakin malttoi olla hetken hiljaa siinä auton etuistuimella. Ilmoittautuminen hoitui sujuvasti eikä tupakaan ole hassumpi. Kurssilaisia on eri puolelta Suomea ja kaikki ovat niin mukavia. Sanna kuulee monen olevan jo konkareita, jotka mielellään opastavat Sannan kaltaisia uusia tulokkaita. - Armeijan maastopuku tuo yhdenmukaisuutta ja helpotusta kurssille. Eipähän tarvitse miettiä mitä laittaisi päällensä, kun kaikilla on samanlainen uniformu, Sanna tuumii Itse asiassa yhtenäiset maastopuvut olivat todella upea näky, kun marssittiin avajaisiin aurinkoisessa syyssäässä. Kurssinjohtaja piti hyvän opastuksen ennen marssia, joten toisten mukana marssi sujui ihan hyvin, Sanna kertasi mielessään päivän tapahtumia. Raija-serkulla tuntui olevan tuttuja joka kurssilla. Vähän väliä hän kertoi Sannalle naisista, joita hän oli tavannut aikaisemmilla kursseilla. Luento turvallisuuskävelystä ei nyt niin kauheasti kiinnostanut Sannaa, mutta olihan siinä ihan hyvääkin asiaa. Iltapäivällä opiskeltiin sitten jo oman kurssin asioita. - Onkohan meillä huomenna käytännön harjoituksia vai istutaanko vain luokassa, Sanna pohtii. Ulkona saattaisi nähdä vilaukselta tuon portilla olleen suklaasilmäisen pojan. Sanna tuntee punastuvansa ajatellessaan tuota poikaa. - Onneksi otin oman tyynyn mukaan. Se tuntuu jotenkin niin turvalliselta, Sanna miettii käpertyen tyynynsä ja peittonsa pehmeyteen. Puheensorina vaimenee pikku hiljaa tuvassa ja vaihtuu monenlaiseen pihinään ja puhinaan. Sanna kaivaa laukustaan esille korvatulpat, sillä parista sängystä kuuluu sen verran raskasta hengitystä ja toisesta vielä väristyksen kassa, jotta uni ei taida tulla niitä kuunnellessa. Kotitalossaan Sanna on tottunut vain hiiren ajoittaiseen rapinaan ja tuulen ulvahduksiin vanhan talon rakenteissa. jatkuu...

15 Hyvä tietää Kuvaaminen Valokuvaaminen on kiellettyä puolustusvoimien alueella. Kuvauksesta huolehtii Savotta organisaatio, jonka ottamia kuvia käytetään liitosta ja harjoituksista kertovaan viestintään. Kuvat ovat jälkikäteen kurssilaisten saatavilla sähköisinä. Mikäli et halua esiintyä kuvissa, kerro siitä kurssinjohtajallesi harjoitukseen tultuasi ja laita oranssi teippi maastopukusi kauluksen suuntaisesti leuan kohdalta oikeaa olkapäätä kohti. Teippiä saa harjoituksen toimistosta. Kuva- tai videopäivitykset nettiin eivät ole sallittuja. Tekstimuotoiset facebook -päivitykset ja twiitit harjoituksen aikana ovat sallittuja ja toivottuja seuraavien periaatteiden mukaan: voi kirjoittaa omia tunnelmia ja kokemuksia voi kirjoittaa olevansa harjoituksessa ja omasta kurssista toisten nimiä ei lupaa kysymättä voi kertoa ENSIAPU Ensiapu päivystää koko harjoituksen ajan ja EA-henkilöstön saa kiinni puhelimitse. Ensiapuvastaavana toimii Anu Helpinen, puh , Ostokset Sotilaskoti on avoinna: la su klo klo Sotilaskodin ulko-oven vieressä on OTTOautomaatti. Toimisto Toimisto on avoinna: la su klo klo Toimisto sijaitsee majoitus-ja koulutustiloja vastapäätä. Päivystysnumero: Löytötavaroita voi kysellä toimistosta. Tänään Nimipäivä: Saija, Saila, Frans Sää: Foreca SODEMARKET on avoinna: la klo Päivän menu Lauantai 4.10 Aamiainen: Neljänviljanpuuroa L,M, riisimuroja, mehukeittoa Lounas: Salamikiusausta L,G, kahvia ja pullaa Päivällinen: Broileria juustokastikkeessa L, pastaa ja perunaa Iltapala: Tuodaan majoitukseen. Soveltuvuus ruokavalioihin: VL= vähälaktoosinen, L= laktoositon, M= maidoton, G= gluteeniton Aamupalaan sisältyy maito, mehu, kahvi, tee ja kaakao, leipä ja leikkele sekä kasvislisäke. Lounaaseen/päivälliseen sisältyy salaatti tai tuorelisäke, leipä ja ruokajuomat. 15

16 Illanvietto Kaartinkinossa lauantaina klo Savotta harjoituksen lauantai-illan kohokohta on kurssien yhteinen illanvietto Kaartinkinossa. Illanvieton ohjelma rakentuu mukavasta yhdessäolosta lisättynä riemastuttavalla esiintyjäryhmällä. Toiminnallinen ilta koostuu musiikista, draamasta, runosta ja kuvasta. Savotta organisaatio laittaa esimerkkinä itsensä likoon laita sinäkin! Vietetään unotumaton Savotta-ilta yhdessä! Ota mukaan iloinen ja reipas mieli! Kuka on sinun ystäväsi? Hänkö, joka asuu kaukana, mutta on silti niin lähellä sinua. Hänkö, joka saa tuntemaan olosi mukavan kotoisaksi pelkällä läsnäolollaan. Hänkö, joka vuosien takaa tavattuasi saa menneet vuodet unohtumaan. Hänkö, jolle uskallat vuodattaa sydämesi syvimmät salaisuudet. Hänkö, joka jakaa kanssasi elämäsi tärkeät hetket. Kun sinulla on yksikin tällainen ystävä, niin sinulla on maailmassa kaikki. Yleisohjelma.. Lauantai Sunnuntai Herätys 6.30 Herätys 7.00 Aamujumppa/-hartaus 7.00 Aamujumppa/-hartaus Aamiainen Koulutus apuminen en n Koulutus Lounas Koulutus Aamiainen (brunssi) Koulutus Huolto ja ja loppusiivous Kahvitauko itse maksaen Järjestyminen päättäjäisiin Päättäjäiset vajaisiin Palautekeskustelu Päivällinen Varusteiden luovutus Koulutus Päivällinen Illanvietto Hyvää kotimatkaa! Iltapala, sauna Hiljaisuus Muista tuotemyynti majoituskasarmissa la su