yhteisellä painoalalla: hajautetuissa energiaratkaisuissa, hyvinvointipalveluissa ja Venäjä-osaamisessa.

Transkriptio

1 ISAT-Toimintakatsaus 2010

2 Sisältö 2 Hyvä lukija 3 Innostusta asiapohjalta 4 Vaikuttavaa yhteistyötä 5 Edelläkävijyyttä ja ennakointia 6 Opiskelijakunnat ISAT-yhteistyössä 7 ISAT tulevaisuuteen tähtäävä historia 10 Hyvinvointia Itä-Suomeen! 11 Vahvempaa venäjäosaamista 12 Yhteistyötä energiatekniikassa 13 Innovaatioita kilpailukyvyn edistämiseksi 14 Määrätietoisin askelin 16 Osaamisella kehityksen suunnannäyttäjäksi Hyvä lukija, kaikki alkoi siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö havaitsi Suomen korkeakoulujen toimivan liian pienissä yksiköissä. Ministeriön kielellä tarvittiin korkeakoulukentän rakenteellista kehittämistä. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ryhtyivätkin tuota pikaa kehittämään erilaisia yhteistyömuotoja. Joissakin tapauksissa yhteistyömuodoksi valittiin hallinnollinen yhdistyminen; toiset ovat rakentaneet yhteistyötä toiminnan tasolla. Näin ISATkumppanuuden ideat lähtivät liikkeelle. ja Pohjois-Savossa toimiva ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan ja niiden välillä on vuosien saatossa ollut monenlaista yhteistoimintaa niin koulutuksessa kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassakin. On luontevaa syventää kumppanuutta tältä toiminnalliselta pohjalta. Yhteisen strategisen pohdinnan kautta on päätetty edetä kumppanuudessa erityisesti kolmella yhteisellä painoalalla: hajautetuissa energiaratkaisuissa, väljästi asuttujen alueitten hyvinvointipalveluissa ja Venäjä-osaamisessa. ISAT-yhteistyössä rakennetaan yhteistä toimintakulttuuria. Yhdessä toimiminen, toimintatapojen yhdenmukaistaminen ja avoin viestintä ovat sen rakennuspalikoita. Avoimet ISAT-www-sivut sekä yhteinen ISAT-intra ovat jo toimivia tiedonjakofoorumeita ja alkuna yhteisille tietojärjetelmille. ISAT:in yhteinen viestintäryhmä suunnittelee ja mahdollistaa tätä vuoropuhelua edelleen. Opetus- ja kulttuuriministeriö piti tehtyjä valintoja hyvinä ja on myöntänyt Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ISAT-kumppanuuden kehittämiseen vuosille yhteensä noin 2,5 miljoonan euron hankerahoituksen. Tähän ammattikorkeakoulut vielä lisäävät 40 % osuuden omaa rahoitustaan. Kaikkiaan on siis kysymyksessä rahallisestikin merkittävä, yli neljän miljoonan euron panostus ammattikorkeakoulujemme kehittämiseen. Kädessäsi olevasta Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ISAT-kumppanuushankkeen toimintakatsauksesta vuodelta 2010 saat kattavan kuvan siitä, mikä ISAT on, mistä ISAT alkoi, mihin ISAT tähtää, mihin ISAT-rahoitusta käytetään ja mitä ISAT:ista on jo saatu ja opittu. Toimintakatsaukseen ovat kirjoittaneet oman näkemyksensä n ja n ylläpitäjät, opiskelijat, johto ja kumppanuushankkeen toimijat. Jyri Roihuvuo ISAT-projektipäällikkö Riitta Paasivuori ISAT-projektipäällikkö itä-suomen AMMATTIKORKEAKOULUJEN toimintakatsaus 2010 ISAT, Itä-Suomen ammattikorkeakoulut, on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savoniaammattikorkeakoulun syvenevä kumppanuus. Tehtävämme on tuottaa kilpailukykyä ja hyvinvointia. Olemme kansainvälisesti kilpailukykyisiä painoaloillamme: energiaratkaisuissa, hyvinvointipalveluissa sekä Venäjä-osaamisessa. Toimituskunta ISAT-viestintäryhmä: Kontio Mirja Laine Hannele Neuvonen Lasse Paasivuori Riitta Roihuvuo Jyri Soininen Salli Vornanen Jouni Välijärvi Maija Taitto ja kannen kuva Niina Lautiainen Yhteystiedot PL 6 (Microkatu 1) KUOPIO puh. (017) (vaihde) savonia@savonia.fi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Kehittämis- ja palvelukeskus Tikkarinne 9, JOENSUU puh. (013) (vaihde) info@pkamk.fi Lisätietoa 2 ISAT-TOIMINTAKATSAUS 2010

3 KUVA: ISAT-arkisto Innostusta asiapohjalta ISAT-kumppanuuden kehittämisen johtotähtenä on ollut pyrkimys ennakoida sekä mahdollisuuksia että reunaehtoja. Mahdollisuudet on erityisesti ankkuroitu yhteisiin ISAT-painoaloihin: energiaan, hyvinvointiin ja Venäjään. Niiden valinnan lähtökohtana olivat toiminta-alueen erityispiirteet ja ammattikorkeakoulujen osaaminen. Vuonna 2010 on tehty paljon työtä painoalojen huippujen terävöittämiseen ja siten muun muassa strategisten kansainvälisten kumppaneiden kartoittamiseen. ISAT-painoalat on kuitenkin tiedostettu jäävuoren huipuiksi: vaikuttava joukko ja mahdollistajat ovat koko laajassa ISAT-yhteistyössä, niin tietohallintoarkkitehtuurin kehittämisessä kuin opiskelijakuntien yhteistyössä tai ylipäätään lisääntyvissä toimintaympäristön kehittämisen hankkeissa. ISAT-painoaloille on muodostettu yhteistyöryhmät Itä-Suomen yliopiston kanssa. ISAT:n ja yliopiston lisääntyvä yhteistyö on tärkeää koko Itä-Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Korkeakoulutuksen reunaehdot Suomessa asettaa hallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Vuoden 2010 keväällä ministeriö keskittyi tavoitesopimusneuvotteluissaan varmistamaan, että korkeakoulut ovat liikkumassa tavoiteltuun suuntaan. ISAT-kumppanuutta on rakennettu sellaiseksi malliksi, että se sekä toteuttaisi ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien tahtotilaa että vastaisi korkeakoulupolitiikan vaateisiin. Tältä pohjalta ISAT nousi esimerkiksi johdonmukaisesta ja käytännöllisestä mallista. ISAT-TOIMINTAKATSAUS 2010 Vaikuttavaa ennakointia on tehty myös vuoden lopulla julkaistuun ammattikorkeakoulujen rahoituksen ja hallinnon kehittämismalliin nähden. ISAT-ammattikorkeakoulujen hallinnon uusi mallintaminen on linjassa valtakunnallisten selvityshenkilöiden esityksen kanssa, eikä ISATissa pelätä myöskään kaavailuja uudesta tulosrahoitusmallista. ISAT on tarjonnut molemmille ammattikorkeakouluille foorumin rakentaa entistä vankempaa yhteistä toimintakulttuuria. ISATyhteistyössä olemme osallistuneet toistemme arviointeihin, auditointeihin, olleet mukana kilpailuissa ja tukeneet molempien ammattikorkeakoulujen kehittymistä ja tuloksentekoa. Tuon työn hedelmänä ovat syntyneet monet näytöt niin tehokkuuden kuin tuloksellisuuden osalta myös valtakunnallisissa vertailuissa. ISAT-mallia on rakennettu suurella sydämellä, mutta jalat maassa. Uskomme että ISAT-perusta on valettu uudelle vuosikymmenelle siten, että opiskelijoille, sidosryhmille ja koko itäsuomalaiseen toimintaympäristöön voidaan tarjota koulutusta, kehitystä ja kansainvälistymistä entistä paremmin. Vesa Saarikoski rehtori, Veli-Matti Tolppi rehtori, 3

4 NÄKÖKULMA KUVA: PKAMK:N KUVA-ARKISTO Vaikuttavaa yhteistyötä ISAT-malli on selkeästi tunnustettu valtakunnallisessa korkeakoulupolitiikassa. Suomalainen korkeakoulupolitiikka ja aluepolitiikka ovat viime vuosina olleet melkoisessa muutoksessa. Korkeakoulujen rakenteilla ja kuntaliitoksilla on tavoiteltu uuden elinvoiman ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Korkeakoulujen työnjaossa erityisesti ammattikorkeakoulujen tehtäväksi on asetettu alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaaminen ja alueiden työ- ja elinkeinoelämää palveleva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Tämän kehityksen tiedostaen ja sitä ennakoiden ja sen ylläpitäjänä toimiva Joensuun kaupunki solmivat syksyllä 2008 yhteistyösopimuksen n ja sitä ylläpitävän kuntayhtymän kanssa. Sopimuksen myötä virallistui ammattikorkeakoulujen yhteinen ISAT-toimintamalli. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ISAT sopi yhteiset painoalat vuosille Hajautetut energiaratkaisut, väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut ja Venäjä-osaaminen ovat sekä Pohjois-Karjalan että Pohjois-Savon näkökulmasta keskeisiä osaamisen kehittämisen ja syventämisen haasteita. Tärkeintä on ISAT-mallin laajeneminen entistä enemmän ammattikorkeakoulujen henkilöstöjen yhteiseksi tekemiseksi. Vuoden 2010 aikana on myös rakennuttu näiden painoalojen yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa erillisissä työryhmissä. ISAT:ssa on myös käynnistetty pitkäjänteinen työ strategisten kansainvälisten kumppanien kytkemiseksi valittuihin painoaloihin. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät ovat kuluneen vuoden aikana työstäneet ISATmallia ja sen visiota työseminaareissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan työrukkasena on toiminut ISAT-ohjausryhmä. Vuoden 2010 yksi keskeinen tulos onkin se, että ISAT-malli on selkeästi tunnustettu valtakunnallisessa korkeakoulupolitiikassa. Tulevaisuuden haasteet suuntautuvat kahtaalle. Ensinnäkin ISAT:in on toimivuuden ja tulosten avulla myös jatkossa osoitettava, että se on kilpailukykyinen ja joustava malli itäsuomalaisen ammattikorkeakoulutuksen järjestämiseen. Kaikkein tärkeintä on ISAT-mallin laajeneminen entistä enemmän ammattikorkeakoulujen henkilöstöjen yhteiseksi tekemiseksi, jonka toimintamalleista ja tuloksista sekä opiskelijat että alueiden työelämä ja yritykset saavat konkreettista hyötyä. Matti Väistö Valtiopäiväneuvos -liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja 4 ISAT-TOIMINTAKATSAUS 2010

5 NÄKÖKULMA KUVA: Kuopion kaupunki Edelläkävijyyttä ja ennakointia Valittu toimintatapa on ollut onnistunut valinta. ISAT on antanut paremmat valmiudet. Kolme vuotta sitten talven kynnyksellä allekirjoitimme Kuopion kaupungintalon juhlavissa tiloissa ammattikorkeakoulujemme yhteistyön pohjaksi ISAT-kumppanuussopimuksen. Heti alkumetreillä johtoryhmätasolla asetimme tavoitteeksi sen, että ISAT-prosessin tulee rakentua nopeasti saavutettaviin onnistumisiin. Vain kiistattomilla tuloksilla rakennamme parhaan tulevaisuuden. Ilolla voi todeta, että valittu toimintatapa on ollut onnistunut valinta. Molempien ammattikorkeakoulujen tekemiset ja asiantuntijuus on voitu kohdistaa oikein. Lisäksi valtaosa kumppanuuden kehitystyöstä ja valmistelusta on toteutunut omana ISAT-työnä. Tekemisen kivijalkoina olivatkin luottamus, vaikuttavuus ja hyvä työilmapiiri. ISAT-TOIMINTAKATSAUS 2010 Johtoryhmätasolla halusimme kohdentaa tekemisen painopisteitä olennaisiin. Katsoimme parhaaksi keskittyä aluksi kumppanuuden sisältöihin ja keskinäisten painopisteiden valintoihin. Emme ajaisi kumppanuutta ylös hallinto edellä. Nyt voikin todeta, että tehty ei-strateginen valintamme on ollut viisas ohjenuora. Nyt päättymässä olevan vuoden aikana mm. ammattikorkeakoululain ja ammattikorkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat ovat yhä paremmin tunnistettavissa ja selkeytymässä kansallisella tasolla. ISAT on antanut meille paremmat valmiudet ottaa huomioon tällä hetkellä tiedossa olevat kansalliset suunnitelmat. ISAT osoittautui myös ennakointityökaluksi. Ammattikorkeakoulujen määrä laskee merkittävästi ja koulutusalat tiivistyvät ja uudistuvat. Tämä heijastuu jatkossa ISAThallintoon ja -rakenteisiin. Näyttäisi ilmeiseltä, että eduskuntavaalien jälkeisessä päätöksenteossa kaikkien ammattikorkeakoulujen hallintorakenteet ja omistajuus yhdenmukaistetaan. Tällä hetkellä hallinnollisena ratkaisuna vahvimmilla näyttäisi olevan ammattikorkeakouluihin erikseen sovellettava osakeyhtiömallisovellus. Samalla valtio tulee uudistamaan myös ammattikorkeakoulujen toimiluvat. Tämän seurauksena ISAT-kumppanuuden painopisteiden profilointiin ja toimintaympäristöömme ja rakenteisiimme kohdistuu poikkeuksellisia paineita. ISAT-kumppanuuden ympärillä tapahtuva yhä vahvistuva kehitystyö on onneksi niin Pohjois- Karjalan kuin Savonian näkökulmasta ennakoinut tulevaa kehitystä. ISAT antoi meille kyvyn ennakoida tulevaisuutta ja selkeytti valintoja. ISAT tuo Itä-Suomen ammattikorkeakoulukenttään vahvaa kansallisesti profiloitunutta koulutuksellista vetovoimaa, tehokasta työelämäyhteistyötä, kansainvälistä kilpailukykyä ja tekemisen laatua. ISAT on tulevaisuuden tekemisen työkalu. Jaakko Kekoni ISAT-ohjausryhmän puheenjohtaja (Savonia) n kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja 5

6 NÄKÖKULMA Opiskelijakunnat ISAT-yhteistyössä n ja n opiskelijakunnat ovat olleet mukana kehittämässä ISAT-yhteistyötä sen alkutaipaleilta lähtien. Opiskelijakuntien tavoitteena ISATtyössä on niin opiskelijoiden hyvinvoinnin lisääminen ja ammattikorkeakoulutuksen laadun kehittäminen kuin opiskelijakuntien toiminnan kehittäminenkin. Vuoden aikana opiskelijakuntien edustajat kokoontuivat vaihtamaan ajatuksia ja tutustumaan toistensa toimintatapoihin useaan otteeseen. Tapaamisissa keskityttiin edunvalvonnan järjestämiseen, opiskelijakuntien rahoitukseen, jäsenpalvelujen kehittämiseen ja opiskelijakuntien järjestäytymisasteen kasvattamisen keinoihin. Opiskelijakuntien hallitusten puheenjohtajat edustivat ristiin opiskelijakuntien hallitusten kokouksissa. Opiskelijakunnat miettivät yhteistyössä keinoja jäsenpalvelujensa parantamiseksi ja pystyvät tarjoamaan ristiin jäsenpalveluja ISAT-ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Avoimen, luottamuksellisen yhteistyön myötä opiskelijakunnat ovat pystyneet kehittämään palvelumallejaan. Opiskelijakuntien toimijat osallistuivat toistensa järjestämiin koulutuksiin hakien toisiltaan hyviä käytänteitä ja toimintamalleja. Tästä osoituksena n opiskelijakunta POKAn jäsenmäärä on lähtenyt nousuun seuraten jo useamman vuoden vahvasti kasvanutta n opiskelijakuntaa. Järjestäytymisaste vuonna 2010 oli PKAMK:n opiskelijakunta POKAssa n. 30 prosenttia ja Savonia-AMK:n opiskelijakunnassa noin 80 prosenttia vastaavien jäsenmäärien ollessa 966 ja yli jäsentä. ISAT-yhteistyön lisäksi opiskelijakunnat ovat laajentaneet yhteistyötään itäsuomalaisten korkeakouluopiskelijoiden hyväksi. Opiskelijakunnat perustivat alkuvuodesta 2010 yhdessä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan kanssa yhdistyksen, jonka nimeksi tuli Opiskelijan Itä-Suomi ry. Yhdistys toimii opiskelijajärjestöjen yhteistyöhankkeiden, opiskelijan Kuopio ja opiskelijan Joensuu taustalla ja suunnittelee uusia palveluja sekä toimintamalleja kaikille itäsuomalaisille korkeakouluopiskelijoille. Opiskelijakunnat osallistuvat aktiivisesti itäsuomalaisten ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien Idän viisikon toimintaan hakien yhteisiä linjoja vaikuttamiseen Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n toiminnassa. ISAT-opiskelijakunnat jatkavat tuloksekasta yhteistyötä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämisessä. Opiskelijakunnat odottavat ISAT-yhteistyön tuovan opiskelijoille uusia mahdollisuuksia mm. opintojen innovatiivisina suoritusmahdollisuuksina ISAT-ammattikorkeakouluissa. Tässä työssä opiskelijakunnat haluavat olla mukana osallistuen ja vaikuttaen opiskelijoiden puolesta. n opiskelijakunta POKA: Seppo Mustonen hallituksen puheenjohtaja Nina Yletyinen pääsihteeri n opiskelijakunta Savotta: Salla Ryhänen hallituksen puheenjohtaja Juha Asikainen pääsihteeri 6 ISAT-TOIMINTAKATSAUS 2010

7 ISAT tulevaisuuteen tähtäävä historia KUVA: Kuopion KAupungin viestintäpalvelu / Hannu Miettinen ISAT-TOIMINTAKATSAUS

8 2000-luvun alku Keskustelut yhteistyön tiivistämisestä Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen kesken alkavat. Joensuussa ja Kuopiossa myös kaavailuja ja selvityksiä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyöstä. ISAT syntyy Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjäedustajia ja rehtorit Pietarissa kokoustamassa korkeakoulupolitiikasta. Rehtorien tiedote Itä-Suomen läänin korkeakoulujen tiivistyvästä yhteistyöstä. YHTEISTYÖSOPIMUS Ammattikorkeakoulut yhteisissä tavoitesopimusneuvotteluissa opetusministeriön kanssa. Laaja ja analyyttinen selvitys valmistuu. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteistyöselvitys käynnistetään selvitysmiehen johdolla. Yhteistyösopimuksen solmiminen. Yhteistyöhankkeen edistämiseen erillisrahoitus. ISAT-kumppanuuden lähtökohta on vahvasti ollut tulevaisuuden ennakointi ja siihen liittyvä tosiasioiden tunnustaminen. Oman toiminta-alueen tosiseikat kumpusivat niinkin suurista megatrendeistä kuin globalisaatiosta ja väestökehityksestä. Näissä kehityskuluissa olivat kiinni myös maan hallitus ja opetusministeriö, jotka nostivat korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen korkeakoulupolitiikan keskiöön 2000-luvulla. Itä-Suomessakin ammattikorkeakoulut olivat nopeasti muodostuneet tärkeiksi EU-Suomen toimijoiksi 1990-luvun puolivälistä alkaen. Alueellisina korkeakouluina ne olivat vahvasti luomassa alueiden Eurooppaa. Mikkelin ammattikorkeakoulu, ja muodostuivat volyymeiltaan valtakunnan kärkitoimijoiksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Tätä edesauttoi Euroopan unionin rakennerahoituksen kohdentuminen erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Uuden globalisaation vaikuttavin piirre on ollut aiempaa suurempi ja nopeampi keskinäisriippuvuus. Alueet, kaupungit, yritykset ja ylipäätään kaikki toimijat ovat todellakin samassa verkossa oli sitten kysymys finanssikriisin purevuudesta tai uusien innovaatioiden levittämismahdollisuuksista. Johtopäätös oli ilmeinen: osaamisen taso, kansainvälistyminen, eri toimijoiden vahvuuksia hyödyntävä yhteistyö ja muutosvalmius ovat näin muotoutuvassa maailmassa entistä enemmän tuloksekkaan toiminnan edellytyksiä. Keskustelut yhteistyön tiivistämisestä alkoivat rehtoreiden ja muun johdon tapaamisissa 2000-luvun puolivälissä. Oman erityispiirteensä Pohjois-Karjalalle ja Savolle antoi väestön ikääntyminen. Tässä kehityskulussa Itä-Suomi kulkee kärjessä, vaikka sama kehitys koskee yhtälailla koko Suomea, Eurooppaa ja esimerkiksi Japania. Tässä myönteinen ennakointi peräänkuuluttaa välttämättömyyden kääntämistä hyveeksi. Ikääntyminen on nähtävissä voimavarana ja uusien ajattelutapojen ja mallien mahdollisuutena, palveluyhteiskunnan kehittämisen seuraavana vaiheena. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen politiikka tavoitteli sellaisia rakenteita, jotka kilpailukykyisesti vastaisivat maapalloistuvan tulevaisuuden työn- ja voitonjakoon. Joissakin asioissa ohjeistus eteni voimakkaasti ylhäältä alas (mm. Aalto-yliopiston kirjaaminen Vanhasen/ Kiviniemen hallituksen ohjelmaan), mutta samalla mahdollistettiin myös omaehtoinen ja aluelähtöinen tehtävänasettelu. Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ennen muuta Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Savonian kesken keskustelut yhteistyön tiivistämisestä alkoivat rehtoreiden ja muun johdon tapaamisissa 2000-luvun puolivälissä. Samaan aikaan Joensuussa ja Kuopiossa oli myös kaavailuja ja selvityksiä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyöstä. Asioille ja ideoille ei ole aina helppo esittää yksiselitteistä syntymäaikaa, ja useimmiten ne syntyvätkin prosesseina. Tällä varauksella voi sanoa, että ISAT syntyi tammikuussa 2007 Pietarissa. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjäedustajia ja rehtorit kokoustivat kaupungissa korkeakoulupolitiikan arvioinnin ja Venäjä-yhteistyön merkeissä. Keskustelut johtivat rehtorien nimissä annettuun tiedotteeseen: Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulut ovat tiivistämässä yhteistyötään. Tavoitteena on Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteenliittymä. Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja issa on yhteensä opiskelijaa ja 1500 työntekijää. Yhteistyön tiivistämisen tavoitteena on itäsuomalaisen 8 ISAT-TOIMINTAKATSAUS 2010

9 ISAT-PAINOALAT KumppanuusstrategiaKAUSI Yhteistyösopimus mahdollistaa entistä strategisemman ja konkreettisemman toiminnan. Kumppanuusstrategian laatiminen. Päätös yhteisistä painoaloista. ISAT-hankkeen projektointi käynnistyy. Tuloksia 2010 Painoalojen toiminta käynnistynyt. Yhteisiä koulutus- ja TKI toteutuksia. Yhteiset pedagogisen kehitystyön linjaukset. Opiskelijakuntien yhteistyö käynnistynyt. Ensimmäinen kansainvälinen strateginen kumppanuussopimus. Henkilöstön osaamisen kasvu. Näyttöjä odotetaan 2012 mennessä: painoaloilta, koulutuksesta ja TKI-toiminnasta, pedagogiikan kehityksestä, opiskelijakuntien yhteistyöstä, kumppanuuksien johtamisesta, osaamisen johtamisesta. Vaikuttavuutta odotetaan mission mukaisesti: ISAT tuottaa kilpailukykyä ja hyvinvointia suomalaisille. Pietarin keskustelujen seurauksena päätettiin tehdä Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteistyöselvitys. ammattikorkeakoulutuksen rakenteellinen kehittäminen, aluevaikutuksen ja yliopistoyhteistyön kehittäminen. Median reaktiot julkilausumaan vaihtelivat. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa yhteistyö nähtiin pääsääntöisesti kilpailua paremmaksi ja koko Itä-Suomen eduksi vaikka eräs kaupunginjohtaja totesikin, ettei rehtoreita saisi yksinään päästää Pietariin tällaisia lausumaan. Etelä-Savossa oltiin kriittisempiä. Länsi-Savo totesi pääkirjoituksessaan ( ) jälkikäteen tarkastellen enteellisesti, että Etelä-Savossa tälle hankkeelle sanotaan tiukasti: kiitos, ei. Pietarin keskustelujen seurauksena päätettiin tehdä Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteistyöselvitys. Selvitykselle nimettiin ammattikorkeakouluja ja niiden omistajia edustava johtoryhmä. Selvitysmieheksi valittiin professori Pentti Maljojoki, jonka laaja ja analyyttinen selvitys valmistui tammikuussa Niin ikään tammikuussa julkistettiin selvitysmies Markku Linnan raportti Kaakkois- ISAT-TOIMINTAKATSAUS 2010 Suomen korkeakouluyhteistyöstä. Mikkelin ammattikorkeakoulun suunta johtikin tähän viiteryhmään. ISAT Itä-Suomen ammattikorkeakoulut tuli merkitsemään Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja n strategista kumppanuutta. Kehitystä tuki osaltaan Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistyminen Itä-Suomen yliopistoksi. Ammattikorkeakoulut kävivät yhdessä kevään 2008 tavoitesopimusneuvottelut opetusministeriön kanssa. Ministeriö antoi yhteistyöhankkeen edistämiseen erillisrahoituksen, joka oli tulkittavissa vihreäksi valoksi mallin rakentamiselle. ISAT-hankkeen virallistaminen tapahtui syyskuussa 2008 ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien solmiessa virallisen yhteistyösopimuksen. Sopimuksella priorisoitiin ja konkretisoitiin yhteistyöselvityksen esityksiä ja sillä määrättiin yhteistyölle erillinen ohjausryhmä. Yhteistyösopimus mahdollisti entistä strategisemman ja konkreettisemman toiminnan ISAT-mallin kehittämiseksi. Sen pohjalta laadittiin kumppanuusstrategia vuosille , jonka myös opetusministeriö osaltaan tunnusti. ISAT alkoi muodostua ammattikorkeakoulujen monialaisen yhteistyön, keskeisten valittujen yhteisten painoalojen kehittämisen sekä syvenevän hallinnollisen ja tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin tekemisen foorumiksi. Tässä kohden lyhyt historia ja tulevaisuus lomittuvat. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja henkilöstöt, työ- ja elinkeinoelämän toimijat ja sidosryhmät sekä kansainväliset kumppanit ovat entistä vahvemmin tulossa määrittämään ISAT-tulevaisuutta. Ammattikorkeakoulujen uusi hallinto- ja rahoitusmalli nousee todennäköisesti vuoden 2011 vaalien jälkeisen hallituksen ohjelmaan ja tässäkin ulottuvuudessa ISATmallin on puhuttava puolestaan. Vesa Saarikoski rehtori ISAT lukuina vuonna 2010 Noin opiskelijan ja 1000 työntekijän yhteisö Yhteinen vuosibudjetti n. 100 milj. Tarjolla 61 koulutusohjelmaa, joista 12 ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa ja 7 kansainvälistä koulutusohjelmaa. 9

10 KUVA: FRUTTACOTTA Hyvinvointia Itä-Suomeen! Väljästi asutun alueen hyvinvointipalveluiden profiilina on väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelujen saatavuus sekä erityisesti sähköiset ja liikkuvat palvelut. Vuoden 2010 aikana painoalan toiminta painottui suunnitteluun, jota tehtiin kolmessa asiantuntijaryhmässä: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikääntyvät sekä painoalaryhmässä. Asiantuntijaryhmien tuottamien toimintasuunnitelmien pohjalta laadittiin syksyn aikana toteutussuunnitelma jatkoa varten. Suunnittelua linjasi myös vuoden alussa valmistunut väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelujen palvelutarvekartoitus. Yhteistyö on lähtenyt käyntiin laajalla rintamalla ja kaikilla korkeakoulujen tehtäväalueilla: koulutus, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä aluekehittäminen. Suunnittelun rinnalla käynnistettiin koulutuksellista yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa rakennettiin yhteistä opetussuunnitelmaa ja Advanced Practise Nurse -yamk-tutkintoa haettiin yhdessä. Sovittiin sairaanhoitajatutkinnon monimuotoistamisesta. Yhteisiä kehittämishankkeita käynnistettiin. HIMA-hankeen (Virtuaalinen ikääntyvän ideaalikoti oppimis- ja kehitysympäristönä) tavoitteena on luoda uusia ratkaisuja, jotka lisäävät vanhustyön opiskelun vetovoimaisuutta, kehittävät yritysten ja järjestöjen verkostoitumista, lisäävät ikääntyneille suunnattujen palvelujen/tuotteiden saatavuutta ja uudistavat vanhustyön opetusta ja oppimisprosessia asiakaslähtöisemmäksi. VASKE (Väljästi asuttujen alueiden palveluiden turvaaminen) hanke käynnistyy tammikuussa Hanke kohdentuu Lieksan kaupungin ja Ylä-Savon Sosiaali- ja Terveydenhuollon Kuntayhtymän toiminta-alueisiin. Lieksassa kehitetään kotihoidon prosessia ja Ylä-Savossa ensihoidon prosessia. Hankkeessa kehitettävät menetelmät ja toimintatavat ovat siirrettävissä eri alueille ja toimialoille. DIPRA-hanke (Counselling for practice a pilot of improving counselling quality of diabetes) päättyi. Hanke vastasi sosiaalija terveysalan haasteeseen kehittää terveydenhuoltoa asiakaslähtöiseksi ja potilaan omahoitoa tukevaksi. Hankkeessa kehitetty verkkomoduuli on Pohjois-Karjalan, Savonian sekä Mikkelin amk:ien yhteisessä täydennyskoulutustarjonnassa vuonna Hankkeessa kehitettyjä kursseja on sisällytetty Pohjois-Karjalan ja Savonian ammattikorkeakoulujen hoitotyön opetussuunnitelmiin. Artikkeleita hankkeessa on julkaistu suomenkielisissä ammattilehdissä neljä ja yksi tutkimusartikkeli on hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä. Linjaukset painoalan kansainvälisistä kumppaneista tehdään vuoden 2011 alussa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on yhteisen koulutusviennin kehittäminen. Susanna Rosell johtaja, Sosiaali- ja terveysalan keskus Sirkka Lappalainen osaamisaluejohtaja hyvinvointiala 10 ISAT-TOIMINTAKATSAUS 2010

11 KUVA: P&M IMAGE / PETTER MARTISKAINEN Vahvempaa venäjäosaamista Vuonna 2010 painoalalla vahvistettiin molempien ammattikorkeakoulujen omaa Venäjän kieleen ja kulttuuriin liittyvää osaamista. Niin ssa kuin Savoniassakin järjestettiin henkilökunnalle suunnattu venäjänkielen peruskurssi (Venäjänkielen alkeet), johon osallistui yhteensä 39 innokasta opiskelijaa. Syksyllä toteutettiin molempien ammattikorkeakoulujen yhteinen viikon mittainen opintomatka Pietariin ( ). Matkan keskeisenä teemana olivat Venäjän matkailualan erityiskysymykset, joita olivat avaamassa mm. Pietarin Polyteknisen yliopiston ja muiden yhteistyökumppaneidemme asiantuntevat luennoitsijat. Tavoitteena on englanninkielinen 60 op:n kokonaisuus, josta 30 op koostuu Venäjän matkailun liiketoimintaosaamisesta. sekä tapahtumamatkailun osaamista. Pietarin talvikoulu on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun International Business -koulutusohjelmassa jo vuosia hyväksi havaittu yli 3 kk kestävä intensiivijakso. Vuonna 2010 talvikouluun alettiin rekrytoida myös Savonian opiskelijoita. Petroskoin kesäkoulu taas on kokonaan uusi kokonaisuus, jonka sisällön suunnittelu on alkanut yhteistyössä Petroskoin valtionyliopiston matkailun koulutusalan ja Petroskoin konservatorion kanssa. Osana englanninkielistä opintokokonaisuutta tullaan myös lanseeraamaan ammattikorkeakoulujen matkailun ydinosaamista edustava yhteisopintokokonaisuus, jossa yhdistyvät aktiviteettimatkailu, asiakaslähtöisten palvelujen suunnittelu ja markkinointi sekä matkailun ohjelmapalvelujen tuottaminen. Venäjä-osaamisessa kehitetään niitä osaalueita, jotka viimekädessä hyödyntävät myös alueen yrityksiä. Itäsuomalaiset yritykset ja muut toimijat voivat halutessaan hyödyntää Venäjän markkinoilla entistä enemmän ulkopuolisia Venäjä-osaajia. Tarkoituksemme on olla vahvistamassa itäsuomalaisia toimijoita heidän Venäjäyhteistyössään. Tästä hyvänä esimerkkinä on vuonna 2010 alkanut matkailuopiskelijoiden harjoittelijavaihto Petroskoista Pohjois-Savoon. Petri Raivo johtaja, Luovien alojen keskus Kaija Sääski osaamisaluejohtaja, liiketoiminta- ja kulttuuriala Henkilökunnan venäjänkielen ja kulttuuritaitojen ohella vuoden 2010 toiminnan pääpaino oli koulutussuunnittelussa. Venäjän matkailun liiketoimintaosaamisen eräänä keskeisenä tavoitteena on luoda molempien ammattikorkeakoulujen yhteinen, englanninkielinen koulutuskokonaisuus, jonka toivotaan herättävän kiinnostusta myös länsieurooppalaisissa yhteistyökumppaneissamme. Tavoitteena on englanninkielinen 60 op:n kokonaisuus, josta 30 op koostuu Venäjän matkailun liiketoimintaosaamisesta. Osana tätä kokonaisuutta tullaan Pietarissa järjestämään liiketoimintaosaamisen keskittyvä talvikoulu ja vastaavasti Petroskoissa kulttuurimatkailupainotteinen kesäkoulu. Lisäksi koulutuksessa hyödynnetään PKAMK:n ja Savonian monimediaisten elämyspalveluiden, hyvinvointipalveluiden, matkailun ohjelmapalveluiden ISAT-TOIMINTAKATSAUS

12 KUVA: Niina Lautiainen Yhteistyötä energiatekniikassa Hajautetut energiaratkaisut -painoalan toiminta käynnistyi hyvin vuonna Painoalalla tehtävä yhteistyö eteni konkreettisesti kaikilla osa-alueilla: koulutuksessa, TKI- ja kansainvälisyystoiminnassa sekä verkottumisessa. Koulutuksessa merkittäviä edistysaskelia otettiin Savonian energiatekniikan opetussuunnitelman kehittämisessä samoin kuin virtuaaliopintojen suunnittelussa yhteistyönä. Yhteisten ISAT-asiantuntijoiden käyttäminen opetuksessa haastaa erilaisten suunnittelujärjestelmien yhteensopivuuden tulevaisuudessa. Toiminnan suunnittelu ja toteutus sekä myös arviointi yhdessä edellyttävät sitoutumista järjestelmien ja toisiinsa synkronoitujen aikataulujen käyttöönottoon molemmissa korkeakouluissa. Painoalan TKI toimijat jättivät vuoden 2010 aikana kaksi yhteistä hankehakemusta, joista toisessa on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Energiateemasta käynnistettiin NPP-ohjelmaan strategisen hankkeen hakuprosessi, joka realisoituu keväällä ISAT osallistui aktiivisesti Metsäalan tutkimus- ja innovaatiokeskuksen toiminnan suunnitteluun yhdessä laajan itäsuomalaisen toimijajoukon kanssa. TKI- yhteistyössä ISAT:in energia-alan asiantuntijat täydentävät toistensa asiantuntemusta, mikä mahdollistaa laajempien ja vaikuttavimpien uusien ke12 hittämistoimien käynnistämisen yhdessä alan yhteistyökumppaneiden ja yritysten kanssa. Maksullisen palvelutoiminnan tuotteiden ja palveluiden tunnistaminen on käynnistetty, ja yhteisiä konkreettisia avauksia on tehty B-koneenhoitaja- ja voimalaitosten käytönvalvojakoulutuksen järjestämisessä. Kansainvälisessä toiminnassa vuosi 2010 oli vilkas hajautetut energiaratkaisut -painoalalla. Keväällä painoalan koordinaatiosta vastaavat henkilöt tekivät onnistuneen opintomatkan Itävaltaan, mikä vahvisti osallistujien käsitystä energiakysymysten merkityksellisyydestä ja perehdytti niiden erilaisiin ratkaisumahdollisuuksiin. Matkan kokemukset myös osaltaan laajensivat osallistujien näkemystä energiasektorin eri toimijoiden rooleista Euroopassa. Matkan jälkeen solmittiin ensimmäinen yhteinen Erasmus-kumppanuussopimus itävaltalaisen ammattikorkeakoulun ja ISAT:in välillä. Intiaan suuntautuneen opintomatkan tuloksena on sovittu tulevaa energia-alan yhteistyötä konkretisoiva vastavierailu Itä-Suomeen myöhemmin vuoden 2011 aikana. Pietarin valtiollisen polyteknisen yliopiston vierailun aikana solmittiin yhteistyösopimus ISAT korkeakoulujen kanssa ja päätettiin ISATenergia-alan asiantuntijoiden tutustumismatkasta Pietariin alkutalvella 2011, jolloin sovitaan yhteisistä ope- tuksellisista ja TKI-avauksista. ISAT asiantuntijat toteuttivat yhteistyössä myös lämpölaitoskoulutuskokonaisuuden Kanadassa alkuvuonna ISAT:in hajautetut energiaratkaisut -painoalan ja Itä-Suomen yliopiston metsä ja ympäristö -vahvuusalan yhteistyöryhmä kokoontui muutamia kertoja ja laati toimintasuunnitelman vuodelle Itäsuomalaisilla korkeakouluilla on tahtotila edistää yhdessä energia- ja ympäristöalaan liittyvää koulutusta ja tki-toimintaa kukin omien vahvuuksiensa mukaisesti. Tavoitteena on myös verkottaa korkeakoulujen asiantuntijoita keskenään ja siten edistää alan kehittymistä Itä-Suomessa. ISAT-henkilöstön keskinäinen verkottuminen edistyi hajautetut energiaratkaisut -painoalalla. Toimintaan osallistui yhteensä noin 20 ISAT-asiantuntijaa toimintavuoden aikana. Toiminnan haasteena on opiskelijoiden ja työelämäkumppaneiden vahvempi sitominen toimintaan ja sen kehittämiseen tulevina vuosina. Ulla Asikainen johtaja, biotalouden keskus Kari Lehtomäki osaamisaluejohtaja teknologia- ja ympäristöala ISAT-TOIMINTAKATSAUS 2010

13 Innovaatioita kilpailukyvyn edistämiseksi Innovatiivisen aluekehitystyön työryhmässä vuonna 2010 ISAT-yhteistyö kohdentui ISAT-painoalaryhmien TKI-toiminnan tukemiseen sekä ISAT-UEF -yhteistyön ja maakuntakorkeakoulutoiminnan kehittämiseen. Muina yhteisiä asioina kehitettiin yhteistä TKI-toiminnan tiedotusta, innovaatiotoimintaa, kumppanuuksien määrittelyä ja henkilöstön jatko-opintojen tukemista. Kansainvälisen TKI-toiminnan aktivointi Kansainvälistä TKI-toimintaa on aktivoitu erityisesti painoalojen työryhmissä tuomalla aktiivisesti tiedoksi kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia. Myös kansainvälisiä kumppanuuksia on selvitetty molemmissa ammattikorkeakouluissa. Lisäksi on kehitetty kansainvälisiä rahoitushakuja ja tapahtumia koskevaa tiedotusta ja tietoa on avoimesti jaettu kummankin ammattikorkeakoulun henkilöstölle TKI-sähköpostijakelussa ja intranetissä. ISAT-UEF -yhteistyön käynnistäminen ISAT-ammattikorkeakoulujen TKI-tuen ja Itä-Suomen yliopiston TIP-yksikön yhteinen palaveri pidettiin marraskuussa 2010 Joensuussa. Tapaamisessa sovittiin osittain yhteisestä TKI-toiminnan tukemisesta, osaamisen kehittämisestä ja TKI-toimintaan liittyvän sopimusosaamisen ja -palvelun yhteistyön kehittämisestä. Yhteistyötä jatketaan myös vuonna Molemmat ammattikorkeakoulut osallistuivat myös Suomen yliopistojen tutkimuspalvelujen verkoston järjestämille tutkimushallinnon päiville Joensuussa elokuussa. Tutkimusasiamiesten verkosto laajenee vähitellen ISAT-TOIMINTAKATSAUS 2010 myös ammattikorkeakoulujen puolelle. Yhteinen maakuntakorkeakoulu Maakuntakorkeakoulun osalta työryhmässä on sovittu hyväksi havaittujen toimintamallien pilotoinnista. Pohjois-Savossa on suunniteltu ISAT-maakuntakorkeakoulun seudullisen yhteistyön ja koulutuspainotteisen mallin tuleva pilotointi, kohdeseutuna Koillis-Savo. Pohjois-Karjalassa on valmisteltu käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan pilotointi Pielisen Karjalan seutukunnalla yhteistyössä Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy:n (PIKES) kanssa. Pilotoinnille on saatu rahoitus vuodelle 2011 Pielisen Karjalan koheesioja kilpailukykyohjelmasta (KOKO). Innovaatiotoiminnan aktivointi Innovaatiotoimintaa on toteutettu erityisesti TEKES:in TULI-yhteistyökonsortiossa. Toiminnan avulla on aktivoitu innovaatioaihioiden syntyä erityisesti opiskelijoiden parissa. PKAMK:ssa innovaatioaihioiden kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on 40 % ja uusia innovatiivisia yrityksiä on syntynyt viisi. TULI-toiminnassa on tehty tiivistä yhteistyötä ELY-keskuksen ja Keksintösäätiön Tuoteväylän kanssa. Savoniassa innovaatioaihioiden kasvu on ollut erityisen voimakasta (200 %) resurssien kohdentamisen ja toimenpiteiden käynnistämisen vuoksi. Henkilöstön jatko-opintojen ja TKI-osaamisen aktivointi ISAT-henkilöstön TKI-osaamista on tarpeen jatkuvasti kehittää. Tavoitteena on myös verkottaa TKI-osaamisesta kiinnostuneita asiantuntijoita. ISAT-yhteistyönä on suunniteltu henkilöstön yhteinen ISATtutkijakouluseminaari, joka pidetään Joensuussa vuoden 2011 alkupuolella. Seminaari edistää oman alan kollegojen kanssa verkostoitumista ja tutkimusintressien näkyväksi tekemistä ammattikorkeakoulujen välillä. Innovaatiotoimintaa on toteutettu erityisesti TEKES:in TULI-yhteistyökonsortiossa. Kumppanuusmallin yhteensovittaminen Kumppanuustoimintaa ja sen kehittämistä tarkastellaan ISAT-näkökulmasta strategisten-, avain- ja toiminnallisten kumppanuuksien kautta. Savoniassa vuonna 2009 käyttöönotetun kumppanuuksien johtamisen toimintamallin toteutumisen tulosten perusteella on PKAMK käynnistänyt kumppanuuksien johtamisen toimintamallin kehittämisen kumppanuuskartoituksella marraskuussa Anne ILvonen tutkimus- ja kehittämispäällikkö Lasse Neuvonen kehittämisjohtaja Riitta Rissanen T&K-vararehtori 13

14 Määrätietoisin askelin Opetuksen kehittämistyötä on tehty hartiavoimin. Tutkaillessa vuotta 2010 voi todeta, että opetuksen kehittämistyötä on tehty hartiavoimin ISAT-yhteistyönä ammattikorkeakoulujen sisäisen kehitystyön lisäksi. Kehittämistyön lähtökohtana on ollut tarkastella niitä opetuksen osa-alueita, joista molemmille ammattikorkeakouluille on hyötyä. Vuoden 2010 alussa ISAT-yhteistyönä arvioitiin Savonian yhdeksän ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kolme ylempää ammattikorkeakoulututkintojen koulutusohjelmaa. Arvioinnin perusteella ylempien tutkintojen kehittämistyötä on viety vuoden aikana eteenpäin ammattikorkeakoulujen omissa kehittämisryhmissä. AHOT-työ jatkuu vuonna 2011 ja tuottaa yhteiset menettelytapaohjeet ammattikorkeakoulujen käyttöön. Yhteistyö on tiivistynyt erityisesti sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa, jossa tavoitteena on yhteinen opetussuunnitelma ja asiantuntijuuden vahvempi yhdistäminen. Yhteisestä kehitystyöstä on lyhyt esittely tässä lehdessä. Advanced Practice Nurse ylempää koulutusohjelmaa on edelleen kehitetty ISAT-yhteistyössä. Tavoitteena olisi saada OKM:ltä lupa uudelle koulutusohjelmalle, joka alkaisi vuonna Ylempien koulutusohjelmien opiskelijoille on avattu myös mahdollisuus ottaa ammattikorkeakoulujen tarjonnasta opintoja avoimen ammattikorkeakoulun tyyppisesti. Pohjois-Karjalan opiskelijoita on syksyn aikana ollut mukana Savonian johtamisen opetuskokonaisuuksissa. Ensimmäiset opiskelijat ovat valmistuneet yhteistoteutuksena järjestetystä rakennusmestarikoulutuksesta. ISAT:issa konkreettista kehittämistyötä on tehty aikaisemman hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyjen (AHOT) osalta. Molemmat ammattikorkeakoulut ovat mukana Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa ESR-kehittämishankkeessa. AHOT-työ jatkuu vuonna 2011 ja tuottaa yhteiset menettelytapaohjeet ammattikorkeakoulujen käyttöön. Myös verkkoopetuksen kehittämisen osalta yhteistyö on tiivistynyt. Siinä mukana on myös Itä-Suomen Yliopiston toimijat. Tavoitteena on löytää yhteisiä laitteisiin ja välineisiin liittyviä ratkaisuja verkko-oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Toisena tavoitteena on osaamisen kehittäminen ja yhteinen toiminta mm. henkilöstökoulutuksen osa-alueella. Koulutuksen kehittämiseen liittyy osaltaan myös kansainvälistyminen, jossa yhteistyötä on tiivistetty. Kansainvälisyysryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Vuonna 2010 esiinnyttiin ISAT-toimijoina kvmarkkinoinnin lisäksi Intiassa sekä Nantesissa EAIE-kongressissa (International Education Conference), jossa järjestettiin yhteinen tapaaminen molempien ammattikorkeakoulujen kv-kumppaneille. Iso ponnistus oli yhteisen kv-liikkuvuusrekisterin hankinta. Tämän tyyppinen toiminta lisää molempien ammattikorkeakoulujen näkyvyyttä ja antaa uskottavuutta kansainvälisten toimijoiden kanssa toimiessa. Iso ponnistus oli yhteisen kv-liikkuvuusrekisterin hankinta. Lisäksi aikuiskoulutuksen, kielten ja viestintäopettajien ja opiskelijapalvelujen henkilöstö on aloittanut yhteisen kehittämistyön benchmarkkauksen avulla. Raimo Saarelainen vararehtori Mervi Vidgrén opetuksen vararehtori 14 ISAT-TOIMINTAKATSAUS 2010

15 KUVA: TUUKKA UUSITALO Yhteistä tekemistä ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on toteutettu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja ssa vuodesta 2006 alkaen. Tutkinnon opetussuunnitelman yhdenmukaistaminen alkoi syyskuussa Aikaa yhteisen opetussuunnitelman rakentamiseen oli tammikuun 2011 loppuun. Koulutusohjelmien vastuuopettajien ensitapaamisella syyskuussa sovittiin tulevan yhteistyön periaatteet ja ajoitus. Yhteistyö aloitettiin puhtaalta pöydältä ja sovimme, että emme käytä olemassa olevia opetussuunnitelmia uuden rakentamisen ISAT-TOIMINTAKATSAUS 2010 perustana vaan luotamme omaan asiantuntijaosaamiseemme ja kokemukseemme. Tarvetta oman puolustamiseen ei tullut ja aika ja energia käytettiin uuden luomiseen. Työskentelyn ilmapiiri on ollut aktiivista, positiivista ja optimistista vaikka napakoitakin kannanottoja on esitetty. Avoimuus ja suoruus on ollut hyvä perustaa rakentaa yhdessä uutta. Yhteistyön lopputuotosta eli uutta kehittämisen ja johtamisen opetussuunnitelmaa käyttävät syksystä 2011 alkaen sosiaalialan, terveysalan ja osin tekniikanalan yamk-tutkintoa suorittavat ammattilaiset Pohjois-Karjalan ja Savonia ammattikorkeakouluissa. Yhteistoteutusta hiomme vielä kevään aikana, mutta yhteisen koulutuksen kokeilu alkaa syksyllä. Nykyteknologia ja virtuaalioppiminen mahdollistavat tulevaisuudessa entistä paremmin yhteistyön opintojen toteuttamisessa ammattikorkeakoulujen välillä. Arja-Irene Tiainen yliopettaja va. Sinikka Tuomikorpi yliopettaja 15

16 Osaamisella kehityksen suunnannäyttäjäksi Vuoden 2010 aikana luotiin ISAT-yhteistyönä osaamisen johtamisen malli ja yhteiset osaamisprofiilien määrittelyt. Osaamisprofiilit jakautuvat yhteiseen osaamiseen, koulutusalakohtaiseen osaamiseen ja tukipalveluosaamiseen. Suunnittelutyö toteutettiin yhteisessä ISAT-työryhmässä. Varsinainen osaamisprofiilien määrittely käynnistyi yhteisellä ISAT-seminaarilla Valamossa maaliskuussa 2010, johon osallistuivat molempien ammattikorkeakoulujen koulutus- ja kehittämispäälliköt sekä painoalojen vastuuhenkilöt. Seminaarissa käsiteltiin osaamisen johtamisen kokonaisuutta teorian näkökulmasta ja luotiin yhteinen näkemys osaamisen johtamisen toimintamallin tarkoitukselle ja tavoitteille ISAT-toimenpidekokonaisuudessa. Seminaarissa määriteltiin kullekin koulutusalalle yhteishenkilöt jatkotyöskentelyä varten. Tämän jälkeen työskentely jatkui alakohtaisissa työryhmissä ohjausryhmän tekemien väliarviointien ja palautteen pohjalta. Toukokuussa 2010 järjestettiin Joensuussa tukipalvelujen osaamismäärittelyjen laatimista koskeva seminaari. Tätä työtä jatkettiin tukipalvelukohtaisissa työryhmissä. Osaamisprofiilit jakautuvat yhteiseen osaamiseen, koulutusalakohtaiseen osaamiseen ja tukipalveluosaamiseen. ISAT-yhteinen osaamiskartta implementoitiin Sympa HR -järjestelmään syyskuussa tehtyjen pilotointien jälkeen ja osaamiskartoitukset sekä sähköisen CV:n laatiminen käynnistyi PKAMK:ssa lokakuussa ja Savonia-amk:ssa joulukuussa. Järjestelmään vietiin molempien ammattikorkeakoulujen koko päätoimisen henkilöstön tiedot. Sinne tallennettiin osaamisprofiilit ja osaamistasojen kuvaukset, kehityskeskustelulomakkeet sekä ansioluettelolomake. Järjestelmien käytön tueksi laadittiin toimintokohtaiset video-ohjeet. Kaikki edellä mainitut versiot ovat käytössä myös englanninkielisinä versioina. Suunnitteluprosessin aikana on ollut kampuskohtaisia tiedotus- ja perehdytystilaisuuksia ja osaamisen johtamisen mallia ja sen käyttöönottoa on käsitelty ammattikorkeakoulujen yhteistoiminta- ja johtoryhmissä. Tällä on haluttu varmistaa yhteistyössä toteutetun osaamisen johtamisen mallin laajamittainen käyttöönotto. ISAT-yhteistyössä jatketaan sovittujen kehitystöiden toteuttamista osaamisen johtamisessa, osaamisen näkökulman liittämisessä henkilöstösuunnitelmaan sekä paneutumalla yhteisen osaamisen kehittämistoimiin ja vahvistamalla painoalojen huippuosaamista. Pekka Auvinen suunnittelu- ja laatujohtaja Päivi Diov hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Tikkarinne 9 PL 6 (Microkatu 1) JOENSUU KUOPIO puh. (013) (vaihde) puh. (017) (vaihde) info@pkamk.fi savonia@savonia.fi 16 ISAT-TOIMINTAKATSAUS 2010