YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 Kaavanro YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVASELOSTUS päivättyyn kaavaluonnokseen PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus

2 2 S i v u PAIMION KAUPUNKI YKSYKKÖSEN YRITYSALUE, ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja koko Asemakaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan liiteasiakirjat Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Kaava-aluetta koskevat selvitykset ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Esitetyt mielipiteet ja vastineet Esitetyt muistutukset ja vastineet Nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Rakennettu ympäristö Tekninen huolto Liikenne... 12

3 S i v u Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaupalliset palvelut Viheralueet Luonnonympäristö Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteuttamisen ajoitus Toteutuksen seuranta PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Selostus koskee päivättyä asemakaavaa. 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi Kaava-alueen määrittely Kaavan laatija YksYkkönen yritysalue, Iso-Iivarintien asemakaava Asemakaavalla muodostuu korttelit xx-xx, katu- ja liikennealuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. Paimion kaupunki Tekninen ja ympäristöpalvelut / Kaavoitus Juha Suominen, kaavoitusinsinööri (YKS 451) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireille tulo Ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla Kaavan käsittely Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Hyväksyminen Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Asemakaava on tullut voimaan Kaava-alueen sijainti ja koko Suunnittelualue sijaitsee Paimion keskustasta neljä kilometriä etelään Turku Helsinki moottoritien liittymän 11 kaakkoispuolella. Alue rajoittuu pohjoisessa moottoritiehen, lännessä Iso-Iivarintiehen, etelässä ja idässä metsäalueeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 13,5 ha.

4 4 S i v u Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti 1.3 Asemakaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavasta käytetään nimeä Iso-Iivarintie, jotta voidaan erottaa eri YksYkkösen yritysalueen asemakaavat. Kaavan laatimisen tavoitteena on osoittaa ohjeellisesti rajattu suunnittelualue Vistan osayleiskaavan (oikeusvaikutteinen) mukaiseen käyttöön. 1.4 Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014 Liite 3. Vesihuolto- ja kaukolämpöverkko Liite 4. Sähkö- ja televerkot Liite 5. Ympäristötekninen tutkimus Liite 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maanomistajan kanssa käytiin neuvottelu ja maanomistaja jätti kaavoituksen käynnistämishakemuksen Maapoliittinen toimikunta käsitteli hakemusta kokouksessaan Ympäristölautakunta esitti kokouksessaan että kaupunginhallitus laittaisi vireille asemakaavan laatimisen. Kaupunginhallitus päätti ( 5) asemakaavoituksen aloittamisesta ja kuuluttaa vireille tulon. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kunnallislehdessä Osallistumis- ja arviontisuunnitelma hankkeesta on laadittu Asemakaavaluonnos on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä välisenä aikana. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä välisen ajan (MRL 65 ja MRA 27 ). Ympäristölautakunta käsitteli asemakaavan..20. Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavan..20. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..20. Asemakaava on tullut voimaan..20.

5 2.2 Asemakaava S i v u 5 Suunnitelmassa alueelle mahdollistetaan Vistan osayleiskaavassa osoitettu maankäyttö. Alueelle liikennöinti tapahtuu suunnittelualueen eteläosasta. Suunnittelualueen läpi Iso-Iivarintien suuntaisesti kulkee katu, josta on tehty yksi sivukatu. Korttelin 1010 pinta-ala on n. 3 ha ja tonttitehokkuus e=0.80, rakennusoikeutta n k-m². Korttelialueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan, paikallisesti merkittävän, erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksikköjä. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa eikä seudullisesti merkittäviä erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksikköjä. Korttelialueella rakennukset tullaan sijoittamaan Iso-Iivarintien suuntaisina rakennusalueeseen kiinni. Korttelin 1011 pinta-ala on n. 1 ha ja tonttitehokkuus e=0.80, rakennusoikeutta n k-m². Korttelialueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan, paikallisesti merkittävän, erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksikköjä. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa eikä seudullisesti merkittäviä erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksikköjä. Korttelin 1012 tonttien 1 ja 3 pinta-ala yhteensä on n. 4,9 ha ja tonttitehokkuus e=0.80, rakennusoikeutta n k-m². Korttelialueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan, paikallisesti merkittävän, erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksikköjä. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa eikä seudullisesti merkittäviä erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksikköjä. Korttelin 1012 tontin 2 pinta-ala on n. 1 ha ja tonttitehokkuus e=0.50, rakennusoikeutta n k-m². Korttelialueelle saa sijoittaa energiaa tuottavan voimalaitoksen. Toiminnan hajuhaittoja aiheuttavan raaka-aineen vastaanotto, varastointi ja käsittely on sallittu vain sisätiloissa, joista ei saa tulla hajua ulkoilmaan. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamisesta vastaavat Paimion kaupunki, Paimion Vesihuolto Oy ja yksityiset tahot. Paimion kaupunki ja Paimion Vesihuolto Oy yhteistyössä rakentavat katualueet ja kunnallistekniikan. Toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun kaava on saanut lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Turku Helsinki moottoritien liittymän 11 kaakkoispuolella, vielä asemakaavoittamattomalla alueella. Alueen läpi on kulkenut tieyhteys moottoritieltä maantielle 110 ennen moottoritieyhteyden Paimio Muurla avaamista liikenteelle. Tieyhteyden poistumisen jälkeen alueelle on istutettu puustoa. Kuva 2. Suunnittelualue lännen suunnasta

6 6 S i v u Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin ihmisen uudelleen muokkaamaa. Geologisen tutkimuskeskuksen tietojen perusteella maaperä on hiekkaa, hiekkamoreenia, savea, täytemaata ja kalliota. Alueella on aiemmin sijainnut kaupungin kaatopaikka ja myöhemmin maankaatopaikka sekä toiminut moottoritiehankkeen läjitysalueena, joka on saattanut aiheuttaa maaperän pilaantumista. Vistan osayleiskaavassa alueella on mahdollisesti pilaantuneen maa-alueen kohdemerkintä. Kaavassa on määräyksiä kohteen tutkimisen ja pilaantuneen maa-aineksen poistamisen osalta ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä. Suunnittelualue osittain sijoittuu Vistan osayleiskaavassa merkitylle suojelualueeksi tarkoitetulle alueelle (S-1). Alueella ei ole tiedossa olevia luontokohteita tai uhanalaisten kasvi- ja eliölajien esiintymisympäristöjä. Liite 5. Ympäristötekninen tutkimus Kuva 3. Suunnittelualueella oleva moottorirata Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Suunnittelualueen länsipuolella liikenneasema palveluineen, muuten Paimion keskustan monipuoliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Alueelle on rakennettu motocrosspyörille tarkoitettu moottorirata, jossa toiminta on satunnaista. Suunnittelualueen länsipuolella on vireillä oleva asemakaavan muutoshanke, jossa alue suunnitellaan paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin. Alueen ympäristöhäiriöitä pääsääntöisesti aiheuttavat liikennemelut. Vesihuoltoverkostot sekä sähkö- ja televerkot kulkevat suunnittelualueen reunalla. Liite 3. Vesihuolto- ja kaukolämpöverkko Liite 4. Sähkö- ja televerkot

7 3.1.4 Maanomistus S i v u 7 Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Paimion kaupungilla on maanomistusta suunnittelualueen luoteis- ja eteläosassa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan käynnistää Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä Suunnittelualueelle ei esitetty muutoksia vuoden 2004 maakuntakaavaan. Kaava-alue on osoitettu edelleen työpaikkatoimintojen alueeksi (TP) ja kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (punainen aluerajaus). Kaupunki on kuitenkin esittänyt kaupunkikehittämisen kohdealueen laajentamista 110-tielle saakka sekä työpaikkatoimintojen alueen laajentamista idän suuntaan. Yleiskaava Kuva 4. Ote vaihemaakuntakaavaluonnoksesta Suunnittelualueella on voimassa Vistan osayleiskaavan muutos, joka on Turun hallinto-oikeuden päätöksellä vahvistunut. Liite 2. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014 Kuva 5. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014

8 8 S i v u Yleiskaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät: Asemakaava Suunnittelualue on asemakaavoittamaton. Rakennusjärjestys Paimion kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaavoituksen pohjakarttaa mittakaavassa 1:2000. Maankäyttösopimukset Hankkeesta laaditaan maankäyttösopimukset, jonka osapuolina ovat yksityiset maanomistajat ja Paimion kaupunki Kaava-aluetta koskevat selvitykset Ympäristötekninen selvitys Suunnittelualueelta laadittiin syksyllä 2016 selvitys, jossa tutkittiin alueen mahdollista pilaantuneisuutta. Näytteenottoja suoritettiin kairaamalla ja koekuoppatutkimuksin yhteensä 25 kappaletta. Riskiarvioinnin perusteella kohteessa ei ole kunnostustarvetta, vaikka maaperästä löytyi kynnysarvojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Kyseisten maa-aineiden toimittamisesta suunnittelualueen ulkopuolelle on ilmoitettava valvovalle ympäristöviranomaiselle. Liite 5. Ympäristötekninen tutkimus

9 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET S i v u Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Iso-Iivarintien asemakaavalla lisätään kaupungin alueella olevaa yrityksille tarkoitettua tonttitarjontaa. Alue on asemakaavoittamatonta, Vistan osayleiskaavassa alue on osoitettu työpaikka-alueena. Alueen yksi maanomistaja toimitti elokuussa 2016 kaupungille hakemuksen asemakaavoituksen käynnistämisestä. Kaupunki on käynyt suunnittelualueen maanomistajien kanssa neuvotteluja alueen suunnittelusta. Asemakaavamuutos on käynnistetty hakijan ja kaupungin yhteisestä aloitteesta syksyllä Kaupunginhallitus päätti kaavoituksen aloittamisesta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueen kiinteistöjen omistajat sekä haltijat Paikkakunnalla vaikuttavat yhdistykset Paimion kaupungin ao. hallintoelimet Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Varsinais-Suomen maakuntamuseo Caruna Oy Vireille tulo Asemakaava on tullut vireille Vireille tulosta on ollut ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on asetettu nähtäville Liite 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos, lausunnot ja mielipiteet Kaavaluonnos on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisenä aikana. Esitetyt mielipiteet ja vastineet kohdassa Asemakaavaehdotus, muistutukset ja lausunnot Kaavaehdotus on ollut MRL 27 :n mukaisesti nähtävillä välisenä aikana. Esitetyt muistutukset ja vastineet kohdassa Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu Kaavasta on viranomaisten kanssa neuvoteltu Viranomaisten antamat lausunnot Kaavaluonnos Kaavaehdotus

10 10 S i v u 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on osoittaa suunnittelualue Vistan osayleiskaavan mukaiseen käyttöön ja tarjota uusi elinkeinotontteja hyvien liikenneyhteyksien varrelta. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnittelualueen sijainti moottoritien liittymässä asetti alueen liikenteelliselle suunnittelulle tiettyjä reunaehtoja. Ajuritie oli jo olemassa suunnittelualueen länsipuolelle eikä vastakkaisliittymä ollut paras vaihtoehto. Suunnittelualueen länsipuolella on kaavasuunnittelu myös käynnissä ja sinne ajoneuvoliittymä Iso- Iivarintieltä on osoitettu n. 250 metriä Ajurintien tiestä etelän suuntaan. Varsinais- Suomen ELY-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta päädyttiin sijoittamaan myös suunnittelualueen ajoneuvoliittymä samaan kohtaan, josta on hyvät näkymät sekä pohjoisen että etelän suuntiin. Kaavasuunnittelussa tavoitteena oli Vistan osayleiskaavassakin määrätyn kaavamääräyksen mukaan, päärakennusmassat tulee sijoittaa pääliikenneväylien (Iso-Iivarintien ja Turku-Helsinki moottoritien) suuntaisena. Rakennusmaiksi oli tarkoitus osoittaa isoja tontteja. Iso-Iivarintien suuntaisena kulkisi rinnakkaistie, josta osoitettaisiin yksi pistotie. Pistotien päähän osoitettaisiin energiahuollon alue. Moottoritien varteen on tarpeellista osoittaa suojaviheraluetta mahdollisia johto- ja liikuntaväyliä varten. Vistan osayleiskaavassa suunnittelualueen koillisosa on osoitettu suojelualueeksi tarkoitettu alue (S-1), jossa myös muinaismuistoalue Rekottilan linnavuori sijaitsee moottoritien pohjoispuolella. Asemakaavasuunnittelussa ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi osoittaa pientä metsäaluetta muuksi kuin maa- ja metsätalousalueeksi, jossa on jo tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä Esitetyt mielipiteet ja vastineet Esitetyt muistutukset ja vastineet Nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset

11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne S i v u 11 Suunnitelmassa kaavoitetaan vielä asemakaavoittamaton YksYkkösen yritysalueen neljännes moottoritien liittymässä. Kaavassa on osoitettu tuleva rakennuskanta pääteiden suuntaisesti tapahtuvaksi ja alueen liikennöinti sekä pysäköinti tapahtuu rakennusmassojen takana. Asemakaava käsittää toimitilarakennusten korttelialueita (KTY-2) joille saa sijoittaa toimisto-, tuotanto-, varasto- sekä myymälätiloja, jotka eivät ole vähittäiskaupan suuryksiköitä. Korttelialueille saa sijoittaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksiköitä. Energiahuollon alue (EN) on osoitettu Bioenergian päähän. Moottoritien suuntaisesti alueella on suojaviheralue (EV) ja suunnittelualueen koilliskulmassa maa- ja metsätalousalue (M). Iso-Iivarintie on osoitettu yleisen tien alueena (LT) Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 13,5 hehtaaria ja alueen rakennusoikeus on osoitettu tehokkuuslukuna. KTY-2 -alue: Kaavalla muodostuu korttelialuetta m² ja rakennusoikeutta k-m². LT alue: Katu alue: EN alue: EV alue: M alue: Kaavalla muodostuu aluetta m². Kaavalla muodostuu aluetta m². Kaavalla muodostuu aluetta m² ja rakennusoikeutta k-m². Kaavalla muodostuu aluetta m². Kaavalla muodostuu aluetta m² Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava antaa edellytykset Vistan osayleiskaavan ja kaupungin maankäyttöstrategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiselle. Asemakaavamääräysten mukaan korttelissa 1010 rakennukset tulee rakentaa Iso- Iivarintien suuntaisina ja rakennusalaan kiinni. Korttelissa 1011 tontti 1:ssä rakennukset tulee moottoritien suuntaisena ja rakennusalaan kiinni. 5.2 Aluevaraukset KTY-2 Toimitilarakennusten korttelialue Suunnittelualueelle on osoitettu kolme (3) toimitilarakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla (e=0,80) ja kerrosten enimmäismäärä on kaksi (II). Liikenne- ja katualueet Iso-Iivarintie on osoitettu yleisen tien alueena (LT), josta lähtee kokoojakatuna (kk) osoitettu XXTIE1 Tonttikatuina on osoitettu XXTIE2 ja XXTIE3. Alueen toimintojen tarvitsema pysäköinti sijoittuu korttelialueille ja autopaikkanormit on määritelty kaavamääräyksillä. EN Energiahuollon alue Suunnittelualueelle on osoitettu yksi energiahuollon alue. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla (e=0,50) ja kerrosten enimmäismäärä on kaksi (II).

12 12 S i v u EV Suojaviheralue Suunnittelualueelle on osoitettu yksi suojaviheralue. M Maa- ja metsätalousalue Suunnittelualueelle on osoitettu yksi maa- ja metsätalousalue. 5.3 Kaavan vaikutukset Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutos tulee vaikuttamaan lähialueen rakennettuun ympäristöön, suurin muutos toteutumisen osalta tulee näkymään pohjois-eteläsuuntaisena Iso-Iivarintie sekä itä-länsisuuntaisena moottoritietä kuljettaessa. Rakentuessaan rakennuksien päämassat sijoittuvat Iso-Iivarintien ja moottoritien suuntaisina. Rakennusten sijoittamisista koskevilla kaavamerkinnöillä ja määräyksillä luodaan uusi toimitila-alue Tekninen huolto Suunnittelualue on rakentamaton, joten tekninen huolto tullaan rakentamaan kokonaisuudessaan uutena. Nykyisin suunnittelualueen eteläosassa Iso-Iivarintien suuntaisena kulkee runkovesijohto ja paineviemäri. Jotta suunnittelualueen rakentaminen voidaan toteuttaa järkevästi ja maisemakuvallisesti yhtenäisellä tavalla, tulee kyseiset linjaosuudet siirtää. Kaavasuunnittelussa on otettu huomioon eri vaihtoehtoreitit verkostoille johtovaruksia osoittamalla Liikenne Liikenne tulee rakentamisen myötä lisääntymään Iso-Iivarintiellä, moottoritien liittymissä ja maantiellä 110. Kaavassa on yleisen tien aluetta laajennettu mahdollisia kanavointeja varten. Iso-Iivarintieltä on osoitettu kokoojakatuna XXTIE1, josta ei sallita tonttiliittymiä. Suunnittelussa on jo huomioitu mahdollisesti myöhemmin tarvittavat kevyen liikenteen yhteydet Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaavalla on vaikutusta alueen lähialueen asukkaiden elin- tai toimintaympäristöön. Korttelialueen rakentaminen muuttaa alueen ympäristöä kaupunkimaisemmaksi. Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu useita toimitilarakennusten korttelialueita joihin voi sijoittua paljon tilaa vaativan kaupan yksiköitä tai vähittäiskaupan suuryksiköitä. Päivittäistavaran suuryksikköjen sijoittaminen alueelle ei ole mahdollista. Kaava-alue on lähellä kaupunkikeskustaa, jossa keskustan palvelut ovat helposti saavutettavissa Kaupalliset palvelut Asemakaava ei salli alueelle päivittäistavarakaupan sijoittumista, joten ei ole odotettavissa myöskään haitallisia vaikutuksia tai muutoksia nykyiseen palveluverkkoon. Todennäköisempää on, että alueelle tulee sijoittumaan yritys joka tarvitsee monipuoliset ja hyvät liikenneyhteydet. Iso-Iivarintien asemakaavan myötä YksYkkösen yritysalue laajenee ja tuo yritykset aivan moottoritien liittymään näköalapaikalle Viheralueet Kaavassa ei ole osoitettu viheralueita. Suunnittelualueen koillisosassa mäkialue on osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M) ja moottoritien varteen on jätetty suojaviheralue (EV) mahdollisia johtovarauksia sekä muita suojaustarpeita varten.

13 5.3.7 Luonnonympäristö S i v u 13 Asemakaavamuutoksella luonnonympäristö rakentuessaan muuttuu sekapuu- ja polkuverkostoalueesta rakennetuksi liikealueeksi. Rakentamiseen osoitetulla alueella piha-alueiden luonnonympäristöön vaikuttavat oleellisesti ihmisen toimet. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella suurin häiriötekijä tulee olemaan liikenne. Suunnittelualueelle on osoitettu energiahuollon alue, jonne saa sijoittaa energiaa tuottavan voimalaitoksen. Toiminnan hajuhaittoja aiheuttavan raaka-aineen vastaanotto, varastointi ja käsittely on sallittu vain sisätiloissa, joista ei saa tulla hajua ulkoilmaan. Toimitilarakennusten korttelialueella olevilla tonteilla tapahtuvaa melua, tärinää ja muita ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa teollista ja muuta toimintaa ohjataan voimassa olevan ympäristölainsäädännön mukaisesti ympäristöluvalla. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita ja ilmenevät kaavaluonnoksesta. Kaavaratkaisu on oikeusvaikutteisen Vistan osayleiskaavan maankäyttöratkaisun mukainen rakentamiseen osoitetuilla alueilla. 5.6 Nimistö Asemakaavassa on osoitettu kolme uutta katua; XXTIE1, XXTIE2 ja XXTIE3. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 6.1 Toteuttamisen ajoitus Asemakaava valmistuu hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2017 aikana. Alueen jatkotoimenpiteet voidaan toteuttaa heti kaavan hyväksymispäätöksen lainvoimaistumisen jälkeen mahdollisesti syksyllä Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutuksessa katualue ja kunnallistekniikka rakennetaan ensin, jonka jälkeen päästään toteuttamaan korttelialueita. Katujen toteuttamissuunnitelmista vastaa Tekninen ja ympäristöpalvelut toimiala, vesihuoltoverkoston toteuttamissuunnitelmista vastaa Paimion Vesihuolto Oy. Rakennusluvat myöntää rakennusvalvonta, joka valvoo myös lupaehtojen noudattamisesta. Paimiossa..20 Markku Kylén Tekninen johtaja Juha Suominen Kaavoitusinsinööri