Mediapuuhaa perheille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mediapuuhaa perheille"

Transkriptio

1 Mediapuuhaa perheille Vinkkejä ja toimintaideoita vanhemmille Anniina Lundvall 0 M e d i a k a s v a t u s s e u r a

2 Sisällys Iloa medioista koko perheelle! 2 Ulkoleikkejä ja -tekemistä 2 Lemppariohjelmahippa 2 Mainosbongarit 2 Retki lelukauppaan 3 Televisio Radio Lehti 3 Tiedonhakua harjoittamassa 3 Mediaa kaduilla 3 Liikkumaan! 4 Askartelua 4 Kuvasta asiaa 4 Suojaa mediapeikolta 5 Mediapäiväkirja 5 Tehdään äitien/isänpäivälehti 5 Joulun kuvia 6 Tietokoneella tekemistä 7 Animaatiotehdas 7 Talletetaan kesän muistot 7 Kerrotaan kuvilla 7 Joulutervehdyksiä 8 Kuvat liikkuvat 9 Omat uutiset 9 Kesäloman tietopaketti 9 Tehdään oma mainos! 9 Piirtämistä ja maalaamista 10 Minun unelmieni vempele 10 Rakas sarjakuvapäiväkirja 10 Sarjakuvasankari 11 Monenlaisia lööppejä 11 Tekemistä isommalle porukalle 12 Mitä mä esitän? 12 Kuvan kulku 12 Lastenohjelmaraati 12 Peli-ilta 12 Pelittääkö? 13 Radioaalloilla 13 Keskustelua yhdessä lapsen kanssa 14 Faktaa ja fiktiota televisiossa 14 Meidän perheen säännöt 14 Kuvatarinoita! 15 Tutki kuvia 15 Satuja kertomaan! 15 Kännykkäsäännöt 16 Muuta puuhaa 17 Tällaisiako te ennen lähetitte? 17 Lempihahmojen ystäväkirja 17 Perheen omat uutiset 18 Tutut äänimaisemat 18 Minun oma mielipide 19 Mainonnan maailmoissa 19 Tutustutaan sarjakuviin! 20 Uppoudu satuihin 20 Järjestetään oma valokuvanäyttely! 21 1

3 Ulkoleikkejä ja -tekemistä Iloa medioista koko perheelle! Mediakasvatusseura käynnisti vuonna 2010 yhteistyön Meidän Perhe-lehden kanssa. Yhteistyö kiteytyi Mediapuuhaa perheilleblogiin, jota julkaistiin vuosina Meidän Perhe- lehden verkkosivustolla. Blogiin kerättiin toimintaideoita ja vinkkejä vanhemmille mediakasvatuksen helpottamiseksi. Vuoden 2013 alusta alkaen blogi ei enää ilmesty, joten keräsimme blogissa julkaistut toimintaideat yksiin kansiin vanhempien ja muiden mediakasvattajien iloksi. Puuhakkaita hetkiä medioiden parissa! Tammikuussa 2013, Anniina Lundvall Mediakasvatusseura ry. Lemppariohjelmahippa Tämä hippa on sovellus perinteisestä Aku hipasta. Valitkaa yhdessä yksi lasten lemppariohjelmista, jonka mukaan leikki nimetään, esimerkiksi Hämähäkkimies - hippa. Millaisia hahmoja ohjelmassa on? Valitkaa yhdessä viisi, jotka pääsevät mukaan leikkiin. Keksikää jokaiselle hahmolle ominainen liike, jota pystyy tekemään paikallaan (esim. Hämiksellä se voisi olla verkon ampumisliike kädellä). Liikkeessä voi siis kyykätä, heilutella käsiä, päätä, hyppiä ylös alas paikallaan jne. Liikkeeseen voitte halutessanne yhdistää myös tietyn äänen ( Suiiiiih! Pomppi pomppi pomppi ) Sitten vaan hippasille! Kun hippa (jonka voi myös nimetä ohjelman pahiksen mukaan) saa jonkun kiinni, tämä jää paikoilleen tekemään jotakin viidestä valitusta liikkeestä. Muut pelaajat voivat pelastaa kiinni jääneen koskettamalla ja sanomalla sen hahmon nimen, jota liikkeellä esitetään. Vaihtakaa hippaa niin, että kaikki ovat vuorollaan ottamassa kiinni. Mainosbongarit Tarvikkeet: lämpimät vaatteet, kaupungin kadut, kiireetön hetki ja utelias mieli. Pukekaa lämpimästi päälle ja lähtekää yhdessä kävelylle. Kerro lapselle, että tarkoituksena on bongata kävelyn aikana mahdollisimman monta mainosta. Voitte valita lenkin aikana vaikka kumpikin oman lempparinne mainoksista. Valinta täytyy tietysti perustella toiselle. Mikäli lapselle herää mainoksista kysymyksiä, voitte pysähtyä tutkimaan niitä. Ketä mainoksessa on? Mitä siinä lukee? Mitä mainoksella myydään? Kenelle se on mielestänne suunnattu? Mistä päättelette niin? Kotona voitte kerrata vielä bongausreissun saalista: kuinka monta mainosta löysitte kävelyn aikana? Millaisia mainoksia ne olivat? Millaisissa paikoissa mainoksia oli? Mitä niissä myytiin? Olivatko mainokset mielestänne totta? Mistä päättelette että mainos oli / ei ollut totta? 2

4 Retki lelukauppaan Mainokset kertovat meille erilaisista tuotteista, muokkaavat mielihalujamme ja saavat meidät ihmettelemään, miten olemmekaan tulleet toimeen ilman tätä tai tuota selvästi välttämätöntä vimpainta. Myös leluista luodaan mainoksilla mielikuvia, mutta miten nuo mielikuvat toteutuvat todellisuudessa? Tässä puuhavinkissä lähdetään lelukauppaan tai -osastolle pohtimaan, ovatko mainoksissa tutut lelut sellaisia kuin mainoksessa luvattiin ja jollain tavalla parempia kuin lelut, joita ei ole mainoksissa näkynyt. Ennen matkaan lähtöä kannattaa tehdä selväksi, että nyt lähdetään yhdessä ikkunaostoksille eli matkalla ei tulla ostamaan leluja. Esimerkiksi yhdessä mietityn top-kolmosen voi tietysti lisätä esimerkiksi toivelistaan Joulupukille. Kun pääsette lelujen keskelle, jutelkaa siitä, mitkä lelut ovat lapsen mielestä kivoimpia. Miksi juuri ne? Muistaako hän nähneensä niitä telkkarissa, lehdissä tai netissä? Mitkä lelukaupan lelut tunnistatte mainoksista? Näyttävätkö lelut samalta tai toimivatko ne samalla tavalla kuin mainoksessa? Löytyykö samankaltaisia leluja, joita ei ole mainostettu? Kumpi leluista, mainoksista bongattu vai samantapainen on kivempi ja miksi? Televisio Radio Lehti Leikkialueelle piirretään kolme samansuuntaista viivaa muutamien metrien välein. Yhdestä leikkijästä tulee käskyttäjä, jonka komennon mukaan muut leikkijät siirtyvät mahdollisimman nopeasti oikeaan paikkaan. Toisessa reunimmaisista viivoista on televisio, keskimmäinen radio ja toinen reuna lehti. Viimeisenä oikeaan paikkaan päässyt leikkijä putoaa pelistä pois. Pisimpään leikissä mukana säilyneestä tulee uusi käskyttäjä. Leikki on oikealta nimeltään maa meri laiva ja sille voi yhdessä keksiä lisää nimiä, vaikka pelaamiseen liittyen. Voitte myös keksiä erilaisia tapoja liikkua määrättyyn paikkaan. Tiedonhakua harjoittamassa Tiedonhakua harjoitetaan koulussa ja kirjastossa, mutta siihen voi paneutua myös kotona. Tiedonhaun opiskelun myötä kehittyvät myös lapsen informaatiolukutaito sekä mediakriittisyys. Tiedonhaun harjoittelun voi aloittaa lapselle läheisestä aiheesta, oli se sitten hevoset, autot tai vaikkapa jokin urheilulaji. Kirjastosta voi lasten tietokirjoista etsiä tietoa ja samalla tutustua, kuinka kirjaviidakosta löydetään oikeat opukset. Kuvitetut tietokirjat voivat tutustuttaa pienenkin lapsen tiedonhaun alkeisiin, vaikka ei lukutaito vielä olisikaan täysin hallussa. Internetin tietoviidakko on lähes rajaton. Tiedonhaku netissä vaatii lapselta kirjoitustaitoja tai vanhemman tiivistä apua. Nettilähteitä selatessa on hyvä pohtia myös tiedon oikeellisuutta ja sitä, millaisiin sivuihin voi luottaa. Vertailkaa erilaisia lähteitä keskenään, ja pohtikaa yhdessä, onko toinen sivu toista luotettavampi ja miksi. Yhteinen ulkoiluretki voi toimia tiedonhaun alkuna: käykää yhdessä ulkoreissulla, vaikkapa metsäretkellä keräämässä erilaisia sieniä, tai katsomassa, millaisia puita lähialueeltanne löytyy. Mikäli mukana on kännykkä tai digikamera, voi puista napata kuvan tunnistusta helpottamaan. Yrittäkää kirjojen tai netin avulla tunnistaa lajit. Isompi lapsi osaa jo lukea esimerkiksi sienten tuntomerkkejä, mutta nuorempikin voi kuvien perusteella pyrkiä tunnistamaan erilaiset lajit. Tiedonhaku on taito, jota lapsi varmasti tulee tarvitsemaan niin koulussa kuin myöhemminkin elämässään. Medioiden keskellä oikea tieto pitää pystyä tunnistamaan, ja mediakriittisyys onkin tärkeä taito, jota kannattaa harjoittaa. Mediaa kaduilla Mediaan törmää lähes missä vain, ja milloin vain. Se hiipii niin aamiaispöytään televisiosta tuttujen murojen myötä kuin illalla mukana sänkyyn lastenohjelmista tuttujen lakanoiden myötä. Elämämme on siis varsin pitkälti medioiden ympäröimä. Media sana on lapsille usein melko vieras. Mikä kaikki on mediaa? Medioiden bongailuleikin voi aloittaa tutustumalla itse sanaan. Tutkailkaa eri medioita: kirjoja, radiota, elokuvia ja internetiä. 3

5 Medioita voi bongailla niin kadulla kulkiessa kuin ostoskeskuksessakin. Montako mainosta bongaatte matkalla kauppaan? Ostoskeskusten kuulutukset, mediahahmoja sisältävät vaatteet, kuinka paljon medioita bongaatte? Lapsen voi haastaa leikkiin myös tarha- tai koulupäivän aikana: kuinka monen kaverin paidassa on medioista tuttuja hahmoja, ja kuinka media näkyy päivässä muuten esimerkiksi mitä on leikitty, tai luettiinko päivän aikana satu? Liikkumaan! Medioiden äärellä on hauskaa, mutta vielä hauskempaa se on kun muistaa tasapainon: myös unta ja liikuntaa on saatava. Lumen vallatessa maan voi perinteisen lumiukon tilalle rakentaa tuttuja mediahahmoja miltä näyttää lumesta tehty Muumi, tai lapsen suosikki-pokemon? Mannerheimin Lastensuojeluliiton Mediatyökaluja Varhaiskasvatukseen oppaasta löytyy ratkiriemukkaita leikkejä, joita soveltaa myös perheen arkeen. Toteuttakaa vaikkapa valokuvaajaleikki koko perheen voimin. Kuka on valokuvaaja, ja mitä eläimiä tai asioita keksittekään. Tehkää jutusta vielä vähän haastavampi: eläimen lisäksi kertokaa, millainen eläin on kyseessä, onko se ihastunut hevonen vai säikähtänyt lammas? Kuvaajan naurattaminen sallittu kunhan itse pysyt paikoillasi! Myös aarteenetsintä voi haastaa liikkumaan television ruudun ja tietokoneen näytön ulkopuolelle. Ja etsinnän kohteena voikin olla vaikkapa kaukosäädin. Jos piilottajina toimivat lapset, on vanhempienkin pakko lähteä leikkiin mukaan. Aarteenetsinnän apuna voi olla myös kännykkäkamera: piilottakaa valitsemanne esine ulos tai sisälle, ja ottakaa lähistöllä olevista kohteista kuvia, joiden perusteella etsijöiden on löydettävä kohde. Tämä leikki onnistuu huonon sään yllättäessä sisälläkin! Askartelua Kuvasta asiaa Tarvikkeet: uutisten kuvituksia lehdistä tai internetistä printattuna, kirjoitusvälineet. Tekeekö kuva tekstin? Vai toisin päin? Tässä puuhatuokiossa on tarkoitus pohdiskella sitä, miten kuvan ja tekstin yhdistäminen vaikuttaa siihen, mitä näemme kuvassa ja luemme jutussa. Etsi etukäteen lehdistä tai internetistä kuvia, joiden kaverina on uutinen. Leikkaa tai tulosta jutut talteen. Leikkaa kuvat sitten erilleen, mutta säilytä myös alkuperäiset jutut. Valitkaa lapsen kanssa kuvista mieleinen (lapsi ei ole tässä vaiheessa nähnyt kuviin liittyviä uutisia). Kirjoittakaa yhdessä uutinen, johon kuva lapsen mielestä liittyy. Mikäli lapsi ei osaa vielä kirjoittaa, voit kirjoittaa uutisen hänen sanelustaan ja lukea sen lopuksi ääneen, jotta hän saa vielä korjata tai täydentää sitä halutessaan. Voitte myös keksiä kuvaan kuvatekstin. Puuhailun aikana voitte jutella siitä, mistä lapsi päättelee kuvan liittyvän kirjoittamanne kaltaiseen uutiseen. Mitä kuvassa tapahtuu? Missä paikassa siinä ollaan? Keitä kuvan 4

6 ihmiset ovat ja mikä on heidän suhde toisiinsa? Mitä kuvan ottamista ennen ja jälkeen on tapahtunut? Verratkaa lopuksi kirjoittamaanne uutista kuvan alkuperäiseen uutiseen. Voit ensin antaa lapsen valita kaikista alkuperäisistä uutisista sen, johon juttu hänen mielestään kuuluu. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja omassa jutussanne ja kuvan alkuperäisessä kaverissa on? Sopiiko kuva mielestänne alkuperäisen jutun kuvitukseksi? Miksi tai miksi ei? Miten alkuperäinen juttu muuttaa kuvan tarinaa? Tärkeää on korostaa, että itse kirjoittamanne jutun ei tarvitse olla samanlainen kuin alkuperäinen uutinen. Vääriä vastauksia ei ole, vain erilaisia tulkintoja kuvasta, jotka ovat kaikki yhtä hyviä. Lehdissäkin samoja kuvia voidaan kierrättää monien eri juttujen kuvituksena. Suojaa mediapeikolta Medioiden parissa on hauskaa, mutta toisinaan voi vastaan tulla myös peikkoja ja mörköjä, jotka hiipivät sänkyjen alle ja painajaisiin. Osaltaan voi mediamöröltä suojata muistamalla ikärajat, mutta aina eivät edes ne auta suojaamaan lasta pelottavalta materiaalilta. Uutisista uupuvat ikärajat, ja monet lastenpiirrettyjen hahmot voivat tuntua hurjan pelottavilta! Paras turva mediamörköjä ja -peikkoja vastaan on luonnollisesti tuttu ja turvallinen aikuinen. Oman vanhemman kainalossa ei mikään tunnu läheskään niin pelottavalta! Pelon iskiessä on keskustelu paras lääke, ja esimerkiksi uutisten tuntuessa liian hurjilta, on niistä hyvä lasten kanssa puhua lapsen ikä huomioiden. Lasta voi esimerkiksi pelottaa tai askarruttaa, kuinka uutisissa nähdyt hurjat kuvat ja tapahtumat vaikuttavat lapsen omaan arkeen. Iso rooli on myös vanhemman suhtautumisella uutisiin. Maailman mullistusten keskellä on tuttu ja turvallinen arki lapsen paras suoja. Mielikuvitusmöröiltä voi suojautua monella tapaa. Yhteinen juttutuokio siitä, mikä lasta on median ääressä pelottanut, voi auttaa myös pääsemään pelosta yli. Askarrelkaa yhdessä voimaotus, johon löytyy ohjeet Mannerheimin Lastensuojeluliiton Meidän media ohjaajan oppaasta (sivu 26). Voimaotuksen askarteluun voi käyttää lähes mitä vain materiaaleja. Jos sukat tai muovailuvaha uupuvat, hyöydyntäkää askartelussa esimerkiksi maitotölkkejä! Vanhemman kanssa yhdessä askarreltu voimaotus voi tarjota turvaa pelon hetkinä, kun isä tai äiti eivät ole aivan siinä vieressä. Mediapeikon voi karkottaa myös muilla tavoin kuin voimaotuksella. Ehkäpä se kaikkoaa loitsulla, runolla tai laululla? Ideoikaa, runoilkaa ja riimitelkää yhdessä! Tällä loitsulla isommatkin möröt ja peikot pysyvät poissa lasten unista ja sängyn alta. Ehkäpä lapsen suosikkimediahahmot ovat sankarin roolissa? Ajaako mediapeikon pois Pikku Myy, vai ehkä Tarzan? Voitte keksiä yhdessä tarinan siitä, kuinka sankari ajaa mörön pois. Mediamörön karkoituskeinoja keksiessä on vanhemman hyvä hetki keskustella lapsen kanssa, mikä häntä on median äärellä pelottanut. Voimaotusten ja mediamörönkarkoitusloitsujen voima ei välttämättä tehoa kaikkiin mediapelkoihin. Parhaiten tepsivä lääke onkin keskustelu. Mediapäiväkirja Mediapäiväkirjan voi toteuttaa monella tapaa. Ottakaa kutakin päivää kohden iso, vähintään A4 kokoinen paperi. Piirtäkää tähän kello, jossa aikojen lisäksi näkyy, mitä milloinkin on tehty. Ajatkin voi rajata kellonaikojen sijaan aamuun, aamupäivään, iltapäivään ja iltaan, jos kellonajat eivät lapsella ole vielä täysin hallussa. Tekemiset voi piirtää: tällöin on syöty, tällöin oltu pulkkamäessä ja tuolloin katsottiin televisiota. Kellon muotoisen merkinnän sijaan voi mediapäiväkirjan toteuttaa myös taulukkona: merkatkaa kellon- tai vuorokaudenaika, ja piirtäkää, kirjoittakaa tai leikatkaa sopivia kuvia kuvaamaan mitä milloinkin on tehty. Mediapäiväkirjaan voi etsiä sopivia kuvia esimerkiksi lehdistä, ja kauppakäynnin merkkinä voi olla kauppakuitti, elokuvista leffalippu. Tehdään äitien/isinpäivälehti Omatekoinen lehti on mukava tapa yhteisen ajanvieton lomassa askarrella ja tutustua vanhaan tuttuun mediavälineeseen. Lehdet ovat myös esimerkiksi yhdistävä tekijä eri- 5

7 ikäisten ihmisten välillä. Lapsilla on omat sarjakuvalehtensä, kun taas vanhemmat ja isovanhemmat lukevat aikakaus- ja sanomalehtiä. vuosiluku ylös, kymmenen vuoden päästä on kasassa mainio kavalkadi eri vuosien jouluista. Oman lehden tekemisen voi aloittaa tutustumalla erilaisiin lehtiin, joita kotoa löytyy. Sen jälkeen voidaan ryhtyä suunnittelemaan lehteä, josta äiti tai mummi pitäisi. Olisiko siinä ristikoita, tai ruokaohjeita, vai minkälaisia asioita? Lapsen iästä riippuen varsinainen toteutus voidaan tehdä monella tapaa. Lasta voi kannustaa piirtämään kuvia niistä asioista, joita hän lehteen haluaa, vaikka esim. ristikko ei tuolloin ihan oikea ja toimiva olisikaan. Toinen vaihtoehto on tehdä osioita lapsen kanssa ja avustaa kirjoittamisessa, ja niin edelleen. Äitienpäivän onnentoivotukset saadaan lehteen mukaan esimerkiksi sanomalehtien onnittelupalstojen mukaisella onnitteluilmoituksella. Yhtälailla lehteen voidaan kirjoittaa uutis- tai haastattelutyylinen juttu Maailman parhaasta äidistä. Erilaisia lehtiä tutkimalla saa ideoita siihen, kuinka omassa lehdessä voi tuoda asioita esille. Vaikka lehti voi kuulostaa suurelta työltä, niin esimerkiksi sen pituudesta ei kannata huolehtia liikaa. Oma lehti on mielenkiintoinen tapa miettiä mitä haluaa sanoa ja mikä kiinnostaa itseä ja muita. Joulun kuvia Lasten kanssa voi tehdä hieman perinteistä poikkeavan jouluaskartelun käymällä läpi kodin lehdet miten joulu on niissä esillä? Lehtipino pöydälle ja sakset esiin, selataan joulumainokset, ruokaohjeet, sisustusvinkit, uutiset vaikkapa Lucia-kulkueesta jne. Lehti kerrallaan on mainio tilaisuus miettiä miten mainos eroaa siitä uutisesta tai ruoka-ohjeesta vai hetkinen onko ohjekin oikeastaan mainos Samalla on kiva miettiä mitä muita medioita onkaan kuin nämä painetut lehdet, mistä kaikkialta joulunteemaa on löydettävissä? Leikatut otsikot, kuvat ja artikkelit sommitellaan kauniiksi kokonaisuudeksi värikkäälle pahville, liimataan tai päällystetään vaikka kontaktimuovilla. Kannattaa kirjoittaa 6

8 kuva näyttää liikkuvan. Plärän tekoon tarvitaan paperia, kynä ja nitoja. Helppo aihe on esimerkiksi piirtää kasvot ja niihin vaihtuvia ilmeitä. Näin voitte käydä yhdessä lapsen kanssa läpi vaikka päivän tapahtumat. Poimikaa tapahtumista jokin tunne, tai olotila ja muodostakaa siitä ilme. Esimerkiksi jos teitä aamulla väsytti, voi plärään tehdä yhdelle sivulle haukottelevan suun. Plärään muodostuu näin pikakelaus päivästä. Tietokoneella tekemistä Animaatiotehdas Lapset rakastavat piirrettyjä. Tässä puuhavinkissä tutkitaan, miten animaatioita tehdään. Opetelkaa yhdessä lapsen kanssa piirrosanimaation tekoa ja tarinan kerrontaa. Tunnelmaan voi virittäytyä vaikka katsomalla ensin yhdessä lapsen suosikkipiirretyn. Piirretyn tekemistä itse voi kokeilla esimerkiksi Ylen Mediakompassin nettisivuilta löytyvällä helppokäyttöisellä animaatiokoneella. Keksikää lapsen kanssa yhdessä tarina ja siihen henkilöitä. Voitte luoda oman sadun tai tehdä tarinan vaikka lapsen päiväkoti- tai koulumatkallaan näkemistä asioista. Helppo tapa saada aikaan esimerkki liikkuvasta piirretystä kuvasta on piirtää jotain ensimmäisen kuvan vasempaan reunaan, toisen kuvan keskelle ja kolmannen kuvan oikeaan reunaan. Esimerkiksi pomppiva pallo syntyy piirtämällä se ensin vasemalle alas, sitten keskelle ylös ja lopuksi oikealle alas. Animaatiokone Animointia voi kokeilla myös perinteisen paperipinon, eli plärän avulla. Plärä on pieni animaatiovihko, jota selaamalla siihen piirretty Näin valmistat plärän: 1. Ota pino samankokoisia papereita (esim. A6 = ¼ A4), noin 10 sivua on sopiva määrä. 2. Piirrä plärän viimeiselle sivulle yksinkertainen kuva. 3. Piirrä sama kuva paperin läpi seuraavalle sivulle hieman muunneltuna. 4. Jatka samalla tavalla, kunnes jokaisella sivulla on kuva. 5. Nido plärä yhdeltä sivulta nitojalla ja oma animaatio on valmis plärättäväksi. Talletetaan kesän muistot Kesämuistot voi tallettaa tekemällä itse oman Kesämuistot-lehden. Siihen voi koota esimerkiksi uutisia, galluppeja, kuvareportaaseja, haastatteluja, mainoksia, arvosteluja yms. Lehdessä voi olla esimerkiksi uutinen siitä, mitä kotipihassa tai mökkireissulla tapahtui, galluppi kesän parhaasta herkusta, mainos paikasta, jossa kesällä käytiin, arvostelu cd-levystä, jota kuunneltiin automatkalla jne. Lehden tekeminen kannattaa aloittaa tutkimalla ensin netistä, mitkä ovat uutisen ja muiden lehtijuttujen tunnusmerkit. Kukin perheenjäsen voi ottaa tehtäväkseen 1-2 erilaista juttua lehteen. Lehden voi koota kokonaan tietokoneelle esimerkiksi aivan tavalliseen kirjoitusohjelmaan. Kirjoitusohjelmaan koottua lehteä on mahdollista monistaa, vaikkapa isovanhemmille lahjaksi. Lehden voi myös koota irrallisista kuvista ja teksteistä, jotka liimataan paperille. Kerrotaan kuvilla Kuvat täyttävät maailman ja voivat kertoa suurempia tarinoita, kuin tuhannet sanat. 7

9 Aloittakaa miettimällä yhdessä lapsen kanssa minkälaisen tarinan haluaisitte tehdä. Aiheeksi sopii hyvin esimerkiksi muisto, jokin itseä askarruttava asia, tai vaikka jokin tavallinen tapahtuma arkielämästä. Itselle mieluisan harrastuksen ja siihen liittyvien tunteiden kuvaaminen on hyvä aihe. Valitkaa lopuksi yksi aihe tai asia, josta lähdette toteuttamaan tarinaa. Kuvilla kerrottava tarina tarvitsee selkeän idean ja yksinkertaisen sisällön, jotta se välittyy kuvista mahdollisimman selkeästi. Tarinan sisällön voi koittaa kiteyttää esimerkiksi tiivistämällä sen yhteen lauseeseen. Tällainen selkeän idean muodostaminen on hyvää harjoitusta omille kerrontataidoille. Seuraavaksi kannattaa miettiä miten tarinaa ryhdytään rakentamaan. Tehkää tarinalle yhdessä käsikirjoitusta ja suunnitelkaa minkälaisia kuvia tarvitaan. Tarvittavia kuvia voi ottaa itse kameralla, tai kännykällä, tai etsiä lehdistä ja internetistä. Kun suunnitelmat on tehty lähtekää yhdessä ottamaan valokuvia. Voitte samalla opetella erilaisia kuvakokoja ja kuvakulmia. Kiinnittäkää huomiota myös esimerkiksi siihen, miten kuvan tunnelma muuttuu vaikkapa valaistuksesta riippuen. Keskustelkaa yhdessä siitä, minkälaisia tunnelmia kuviinne tarvitaan ja pohtikaa miten saatte niitä esille. Jos haluatte käyttää valmiita kuvia, niin etsikää sopivia haluamistanne lähteistä, samoja asioita huomioiden. Kuvien löydyttyä on aika ryhtyä kokoamaan tarinaa valmiiksi. Miettikää miten kuvat järjestetään ja miten tarina etenee. Tarvitsevatko kuvat tuekseen tekstiä, tai selitystä? Olisiko teksti kirjoitettua, vai äänittäisittekö sen yhdessä omasta puheesta? Äänen avulla saa hyvin kerrottua tarinaa kuvien taustalta. Tarinan voi koota kuvasarjaksi tietokoneella tai vaikka kollaasiksi kartongille. Valitkaa teille sopiva tapa sen mukaan, mikä tuntuu parhaalta. Esimerkiksi pienen lapsen kanssa voi olla helpompaa työskennellä yhdessä askartelemalla kollaasia. Tietokoneella työskentelyyn puolestaan on monta erilaista tapaa ja ohjelmaa. Voitte käyttää omalta koneelta jo valmiiksi löytyviä ohjelmia, tai etsiä ilmaisia ohjelmia netistä. Mitä isompia lapset ovat, sen pidemmälle digitaalisen tarinankerronnan suuntaan voitte kuvatarinaanne viedä. Voitte liittää tietokoneella kuvasarjaksi koottuun tarinaan mukaan musiikkia, muita ääniä tai tekstiä. Voitte myös kuvata valokuvistanne videokuvaa, jolloin saatte mukaan helposti liikkuvaa kuvaa. Vinkki: Äitienpäivänä isoäiti tai mummu ilahtuu, jos saa kortin sijaan kuvatarinan. Kootkaa tarina kuvista, joissa olette yhdessä. Mukaan voi myös lisätä vaikka lasten piirroksista. Tehkää kuvasarjan kaveriksi nauhoite lasten puheesta. Lapset voisivat esimerkiksi kertoa mistä pitävät isoäidissä, tai muistella yhdessä koettuja hetkiä. Joulutervehdyksiä Joulun odotukseen kuuluu joulukortit, joita näpräillään monen kotona itse, tai ainakin kirjoitellaan valmiisiin omat tervehdykset. Myös nettikortit valtaavat sähköpostilaatikon. Perinteisen joulukortin sijaan, tai vaikka sen kaveriksi, voi lapsen kanssa tehdä myös oman joulutervehdyksen: laulaen, runoillen, tai vaikkapa tanssien. Jos lapsi ei enää usko joulupukin tuovan lahjat, voi sähköisen jouluntervehdyksen tehdä myös joululahjaksi! Tietokonetta käyttävä mummo ja pappa, tai vaikkapa kummi ilahtuvat tai jos tietokonetta ei isovanhemmilta löydy, voi tervehdyksen lähettämiseen käyttää kännykkää tai polttaa sen DVD:lle. Windowsilta löytyy ainakin Windows 7- käyttöjärjetelmästä Windows DVD levyjen luontityökalu tätä tarkoitusta varten. Mediatervehdys voi olla varsin monenlainen. Videokameralla tai kännykän videotoiminnolla onnistuu sen kuvaaminen. Jos videokuvaus ei onnistu, voi tervehdyksen myös koostaa digikuvista ja vaikka kännykällä nauhoitetusta äänestä, tai tehdä kokonaan vailla ääntä olevan tervehdyksen esimerkiksi omista kuvista. Helppo tervehdys on vaikkapa kännykällä nauhoitettu joululaulu, jonka voi lähettää toiseen puhelimeen. Joulutervehdys voi olla vaikka nauhoitettu joulutarina. Nauhoitettuna ja vaikkapa lapsen omilla piirroksilla höystettynä voi tällainen olla mitä herttaisin joulutervehdys kauempana 8

10 asuvalle sukulaiselle! Sähköisenä versiona ei haittaa, vaikka tervehdyksen lähettäisi Suomen rajojen ulkopuolellekin. Piirrokset voi piirtää käsin ja sen jälkeen siirtää koneelle valokuvaamalla tai skannaamalla, tai tehdä ne tietokoneella esimerkiksi Paint ohjelmalla. Lapsen kertoma tarina kirjoitettuna ja piirroksilla höystettynä onnistuu toki myös ilman tietokonetta, ja kulkee perille postin matkassa. Kuvat liikkuvat Liikkuvaan kuvaan voi tutustua monin tavoin. Yksi tapa on digitaalinen animaatio. Valitkaa paikka, tarinan hahmot, esimerkiksi yksi tai kaksi lelua (tai tehkää hahmot esimerkiksi muovailuvahasta). Kamera kannattaa teipata kiinni pöytään, jotta se ei liiku kuvauksen aikana. Ryhtykää ottamaan kuvia. Joka kuvan jälkeen liikuttakaa leluja vähän, maksimissaan niiden oman pituuden verran. Lyhyt animaatio syntyy jo noin kahdestakymmenestä otoksesta. Kuvauksen jälkeen ladatkaa kuvat koneelle ja liittäkää ne yhteen. Tähän sopii esimerkiksi Movie Maker. Toinen, kenties helpompi tapa tehdä animaatio on hyödyntää PowerPoint ohjelmaa: koko sivun kokoiset kuvat laittamalla ja määrittämällä dian vaihtumisnopeudeksi muutaman sekunnin, saa aikaan lyhyen animaatiopätkän. Omat uutiset Uutisissa pientä lasta hämmästyttää ja kummastuttaa moni asia. Pelottavat asiat voivat hiipiä uniin; sota, nälänhätä ja luonnonkatastrofit ovat asioita, jotka ovat pienen lapsen käsityskyvylle valtavia, ja niiden näkeminen televisiosta voi olla hurjan pelottavaa. Uutisilla ei ole ikärajaa, joten niiden näkemiseltä voi lasta olla haastava suojella samat uutiskuvat näkyvät televisiossa kaikkina kellonaikoina. Mutta entäs ne muut uutiset? Uutinen on usein ohjelmatyyppi, joka lapsen on helppo tunnistaa ja myös ymmärtää; uutinen kertoo mitä tapahtui tänään, eilen tai tällä viikolla. Yhdessä voi tutkailla vähän turvallisempia uutisaiheita, olivat nämä sitten populaarikulttuurin kevyitä juttuja, tai vaikka urheilu-uutisia ja pohtia, mistä ne oikein kertovat, eli toisin sanoen, mistä uutinen rakentuu? Tutkailkaa yhdessä uutisia, ja tehkää lapsen omat uutiset! Uutiset voi nauhoittaa kännykällä, tai vaikkapa webkameralla: Windowsin elokuvatyökalussa esimerkiksi on valmiina nappula Verkkokameran video. Uutisten teon voi aloittaa pukeutumisleikillä: miltä uutistenlukija näyttää? Tämän jälkeen on aika harjoitella itse uutinen! Valitkaa aiheet lapselle tärkeistä tapahtumista uutisten tekohetki voi olla lapselle tärkeä tilaisuus myös kertoa vanhemmalle, mikä hänen elämässään on tärkeää juuri sillä hetkellä. Onko tarhassa uusi hoitaja, tai koulussa uusi oppilas? Yhtä lailla lapselle uutisen arvoista voivat olla uusi lelu tai vaikkapa matka mummolaan. Huonoja tai vääriä uutisaiheita ei ole. Kesäloman tietopaketti Käykää läpi kesäsuunnitelmia, joita teillä on ja etsikää sitten tietoa paikoista, joissa aiotte vierailla, tai asioista, joita aiotte tehdä. Esimerkiksi internetistä löytyy niin yleistä tietoa, kuin erilaisten paikkojen omia verkkosivujakin, joihin voi tutustua. Jos aiotte mennä esimerkiksi huvipuistoon, voitte selvittää huvipuistojen historiaa, verrata puistoja Suomessa ja ulkomailla sekä etsiä kuvia ja videoita laitteista ja paikan muusta tarjonnasta. Samalla tavalla voi tutustua mihin tahansa kohteeseen, vaikka hotelliin ulkomailla tai oman mökin ympäristöön. Tietoa hakiessanne miettikää onko se luotettavaa? Miksi, tai miksi ei? Löytyykö tietoa tarpeeksi? Puuttuuko jotain olennaista? Minkälaisia mielikuvia paikasta tieto synnyttää? Anna lapsen tehdä mahdollisimman paljon tiedonhakutyötä reissun eteen. Tehdään oma mainos! Oman mainoksen tekemisen voi aloittaa tutkimalla ensin mainoksia eri paikoista esimerkiksi lehdistä, netistä tai katujen varsilta. Voitte yhdessä miettiä seuraavanlaisia asioita: Millaisia kuvia mainoksissa on ja millaisia värejä käytetään? Mitä mainoksissa lukee? Mitä mainoksilla halutaan saavuttaa? 9

11 Valitkaa sitten aihe, josta haluatte tehdä mainoksen. Se voi olla esimerkiksi jokin omakeksimänne tuote tai tapahtuma. Miettikää sen jälkeen, millaisen kuvan haluaisitte mainokseen ja mitä mainoksessa lukisi. Varsinaisen mainoksen voitte toteuttaa tietokoneella tai esimerkiksi lehtileikkeiden avulla. Jos intoa riittää, voitte lavastaa kuvauspaikan ja ottaa mainokseenne itse kuvan. Mainoksiin liittyy läheisesti kuvien manipulointi. Tietokoneen avulla kuville pystyy tekemään vaikka mitä! Kokeilkaa miten kuva muuttuu, jos vain venytätte sitä eri suuntiin. Kootkaa lopuksi mainos ja kokeilkaa sen vaikutusta vaikkapa tuttaviin. Piirtämistä ja maalaamista Minun unelmieni vempele Miten olet tullut toimeen ilman tätä? Osta heti! Kaupat ja mainokset pursuavat toinen toistaan houkuttelevampia ja hauskempia turhakkeita. Mielikuvituksen käyttäminen on kuitenkin ilmaista! Tässä puuhavinkissä luodaan mainos omalle unelmien laitteelle, välineelle, palvelulle tai puuhalle. Jos mikä tahansa olisi mahdollista, mitä tämä maailma mielestäsi tarvitsee? Lapsi voi ideoida oman vempeleensä tai vempele voidaan keksiä yhdessä. Mainoksen toteutustapa on vapaa. Voitte piirtää lehtimainoksen tai mainosjulisteen, koota sellaisen kuvakollaaseista, valokuvata oman mainoskuvan, hyödyntää tietokoneen piirtoohjelmia, tehdä oman mainosvideon tai radiomainoksen vaikka esittämälllä sen livenä toisille. Mainoksen mahdollisuuksia on monia! Puuhavinkin aikana voidaan myös miettiä sitä, onko kaikkea mainoksessa luvattua mahdollista toteuttaa. Millaisilla keinoilla toisen saa kiinnostuneeksi tuotteestasi? Onko kaikki mainoksissa luvattu totta? Rakas sarjakuvapäiväkirja Tarvikkeet: paperia, viivoitin, lyijykyniä, kumeja ja ohutkärkisiä tusseja. Päiväkirjan merkintöjä on mukava lukea ja muistella jälkeen päin. Tällä kertaa päivän tapahtumat piirretään talteen sarjakuvan muodossa! Piirtäkää yhdessä päivän tapahtumat sarjakuvan muotoon. Voitte tehdä joko yhteisen sarjakuvan tai molemmat voivat tehdä yhtä aikaa omaansa ja voitte lopuksi vertailla niitä. Tapahtumiin kuuluvat repliikit menevä puhekupliin ja omia ajatuksia eri tilanteissa voi kirjata ajatuskupliin. Muistattehan, että sarjakuvissa tapahtuu myös ruutujen välissä: kaikkea ei siis tarvitse piirtää, vain pääkohdat. Lukija voi täyttää eri ruutujen välisen ajan omalla mielikuvituksellaan. 10

12 Sarjakuvasankari Tarvikkeet: sarjakuvia, paperia, viivotin, lyijykyniä, tusseja (mustia ja värillisiä) Teräsmies, Hämähäkkimies, Kissanainen, Aku Ankka, Hessu Hopo, Minni Hiiri Millainen sarjakuvasankari sinä olisit? Entä muut perheestäsi? Lukekaa yhdessä sarjakuvia ja tutkikaa, minkälaisia hahmoja niissä on: eläinhahmoja, pottunokkaa, enemmän ihmisen näköisiä jne. Jutelkaa myös siitä, miten hahmot ilmentävät eri tunnetiloja: kädet, silmät, suu ja vartalon asennot. Voitte esimerkiksi käydä sarjakuvaa läpi niin, että nimeätte yhdessä jokaisessa ruudussa esiintyvät tunteet. Keksikää perheestänne oma iltapäivälehden kansi! Kuinka kuva, ja otsikon viesti vaikuttavat ilmaisetteko maidon loppumisen yksinkertaisesti Maito loppui jääkaapista! vai Lapset jäivät ilman maitoa!? Kuinka kuvat voisivat tuoda lisäinformaatiota viestiin? Keksikää kuvailevia verbejä ja adjektiiveja tuomaan lisäväriä otsikoihin. Päästäkää seuraavaksi luovuus valloilleen! Ottakaa paperia eteen, kynä käteen ja piirtäkää toisistanne sarjakuvasankari. Tehkää ainakin kolme eri piirrosta, joissa sankari on eri tunnetiloissa. Vertailkaa piirroksia ja jutelkaa siitä, miten päädyitte juuri tämän tyyppiseen sankariin ja ilmeisiin. Piirtäkää lopuksi sarjakuvasankarit myös itse itsestänne. Mikä on sellainen ominaisuus, joka sinua kuvastaa? Mitkä ovat parhaat puolesi/supervoimasi? Millaisiin töppäyksiin yleensä joudut? Taiteilkaa jälleen monta eri tunnetilaa ja jutelkaa lopuksi siitä, miksi piirsitte itsestänne tällaisen hahmon. Miten toisen piirtämät ja itsetehdyt hahmot eroavat toisistaan? Monenlaisia lööppejä Lööpit hiipivät arkipäiväämme kaupan kassalla ja kaduilla, eikä lapsenkaan silmät voi välttyä niiltä. Lukutaidon karttuessa lööpit ovat osana lapsen media-arkea. Välillä revittelevät otsikot eivät ole lapsen arkeen kuuluvia, ja ne voivat pienempien päässä jäädä askarruttamaan. Juuri ne jännät ja oudot lööpit voikin joskus ottaa läheisemmän tarkastelun aiheeksi. Usein iltapäivälehtien lööppeihin nousee myös lapsille tuttuja juttuja, esimerkiksi TVohjelmien tapahtumat. Näistä voikin olla helppo aloittaa lööppien tutkailu: mitä tapahtui ohjelmassa, ja kuinka se lehdessä ilmaistaan? Tutkailkaa, millä keinoin otsikosta on saatu vetävä. 11

13 Tekemistä isommalle porukalle Mitä mä esitän? Tarvikkeet: lehdistä tai nettitulosteista leikattuja uutisotsikoita ja mainossloganeja, tilaa esiintymiseen, 2 -> pelaajaa Leikatkaa yhdessä lehdistä tai netistä tulostamistanne uutisista ja mainoksista otsikoita ja sloganeja (eli iskulauseita) talteen. Levittäkää leikkaamanne lauseet esimerkiksi pöydälle niin, että ne ovat kaikki näkyvissä. Tarkoituksena on esittää jotakin lausetta pantomiimina ja saada muut arvaamaan, mitä lausetta esität. Mikäli kaikki pelaajat eivät osaa vielä lukea, yksi voi toimia kuiskaajana, jonka kanssa lause valitaan tai lausetta voidaan esittää pareittain. Muut katsovat poispäin sillä aikaa, kun ensimmäinen esiintyjä valitsee lauseen. Sitten vaan pantomiimiluovuus pulppuamaan: koko kehoa voi käyttää, mutta puhua ei saa! Miten taipuisi pantomiimiksi esimerkiksi otsikko: Joikaaja Wimme Saari lähti kiertueelle Kiinaan tai mainosslogan: Hyvä ruoka, parempi mieli? Oikein arvannut pelaaja pääsee seuraavaksi esiintymään itse. Hauskan pidon ohella voitte pohdiskella sitä, miten uutisotsikot ja mainossloganit eroavat toisistaan? Oliko niiden esittäminen erilaista? Jos oli, niin miksi? Oliko otsikoita helpompi esittää kuin sloganeita? Minkä lauseet esittäminen/arvaaminen oli vaikeinta ja miksi? Kuvan kulku Tarvikkeet: Paperia ja kynä Maailman tapahtumat päätyvät uutiskuviksi aamukahvipöytään ja tietokoneen ruudulle monien käsien kautta. Kuvaaja, kuvatoimisto, toimittaja, toimitussihteeri, graafikko... Sitä, miten kuva ja sen kertoma tarina saattavat matkalla muokkaantua voi pohtia esimerkiksi seuraavan leikin yhteydessä. Mainio leikki vaikka koko suvun kesken joulun välipäivien ratoksi! Leikkijät istuvat jonossa. Jonon viimeinen piirtää edessään seisovan selkään haluamansa kuvion, numeron tai kirjaimen. Tämä puolestaan yrittää piirtää saman kuvion edessään olevan selkään. Näin kuvio etenee selästä toiseen, kunnes jonon etummainen piirtää sen paperille. Lopuksi katsotaan, muuttuiko kuvio matkalla. Miltä kuvion piirtäminen tuntui, oliko se helppoa vai vaikeaa? Näkyykö eri leikkijöiden kuvissa heille ominaisia juttuja eli ovatko he tulkinneet kuvaa omista lähtökohdistaan? Lastenohjelmaraati Vanha kunnon levyraati saa uuden ulottuvuuden, kun musiikin sijaan arvostellaankin lastenohjelmia. Jokainen valitsee vuorollaan ohjelman, joka katsotaan yhdessä. Ohjelman jälkeen kaikki katsojat antavat ohjelmalle arvosanan vaikkapa jakamalla tähtiä yhdestä kolmeen. Perustelut ovat tietenkin tärkeämmät kuin tähtien määrä, miksi tämä sai vain kaksi tähteä eikä kaikkia kolmea? Ohjelmalle tulee myös määritellä ikäraja ja kertoa minkä vuoksi juuri tämä raja on asetettu, kestääkö kaksivuotias samaa melskettä kuin viisivuotias, entä mikä tekee elokuvasta vasta kouluikäisille sopivan? Pelottaako pienimpiä hurjat äänet, pahiksen karmiva olemus vai jännät tapahtumat, entä auttaako jos katsoo yhdessä äidin tai isän kanssa? Raadin järkevän toteutuksen vuoksi saattaa olla parasta tehdä tästä koko viikon projekti: katsotaan joka päivä (tai joka toinen päivä) yhdessä yksi ohjelma, arvioidaan se ja taltioidaan arviot piirtämällä ja kirjoittamalla. Viikonloppuna sitten käydään suuri loppukeskustelu ja mietitään voiko tässä hommassa julistaa voittajia vai ei. Erilaiset ohjelmat kun ovat eri tavoin hyviä tai huonoja eli voiko niitä sittenkään tähtien lukumäärän mukaan laittaa järjestykseen? Pienetkin lapset ymmärtävät eron aikuisten ja lastenohjelmien välillä, mutta millä perustein tuo erottelu tehdään? Onko kaikki piirretty lapsille tarkoitettua ja mistä tietää onko ohjelma sopiva ihan pienille tai vaikkapa esikouluikäisille? Tärkeää on auttaa lasta ymmärtämään ikärajojen olemus, ne suojaavat lasta ylivoimaisilta tunnekokemuksilta. Peli-ilta Digitaalisten pelien pelaaminen on sekä ajanvieton että mediankäytön muoto. Erilaisia pelejä pelataan aivan pienestä pitäen ja samalla 12

14 käytetään esimerkiksi internetiä ja televisiota. Tällä kertaa kotona vietetään peli-iltaa koko perheen voimin. Tutustukaa yhdessä niin perinteisiin kuin uusiinkin suosikkeihin. Pelien maailmaan voitte sukeltaa ensin listaamalla yhdessä kaikki pelit, joita tiedätte. Keskustelkaa sitten siitä, mitkä ovat teidän lempipelejänne. Minkälaiset pelit ovat lasten suosikkeja, entä minkälaiset aikuisten? Miksi jokin peli on mieluinen, miksi toinen ei? Onko lemppareissa hahmoja tai elementtejä jostain muusta itselle mieleisestä asiasta, esimerkiksi tv-ohjelmasta, tai leluista? Voitte miettiä myös minkälaisia pelejä vanhempien lapsuudesta löytyi. Oliko silloin jo pelikoneita vai vain lautapelejä? Pelatkaa keskustelun lomassa yhdessä perheen lempipelejä. Jos kotoa löytyy vaikka Afrikan tähti, on se hyvä esimerkki vanhasta klassikkopelistä. Kokeilkaa myös yhdessä pelata tietokonepelejä, konsolipelejä tai nettipelejä. Etsikää kokeiltavaksi esimerkiksi sellaisia pelejä, joista voi oppia jotain. Keskustelkaa lasten kanssa esimerkiksi siitä, mitä he oppivat peleistä ja mitkä taidot kehittyvät. Muista ikärajat! Lasten kanssa on tärkeää muistaa olla tarkkana tietokone- ja videopelien sopivuuden ja ikärajojen suhteen. Kertokaa ikärajoista lapselle ja pohtikaa tämän kanssa yhdessä miksi ikärajat ovat tärkeitä. Pelittääkö? Pelejä on kasapäin niin laudalla, ulkosalla kuin tietokoneen ruudussakin. Perheen yhteinen pelihetki voi olla niin lautapeli-ilta kuin vaikka liikunnallinen hetki digipelien maailmassa. Marraskuussa juhlistetaan Kansallista pelipäivää, jolloin ympäri Suomen järjestetään pelitapahtumia. Myös kotona voi peleihin tutustua monella tapaa. Haastakaa koko perhe vaikkapa korttipelin ääreen, tai tutustukaa lasten kanssa yhdessä nettipelien maailmaan. Nettipelejä voi pelata esimerkiksi suomalaisella Aapeli - sivustolla (vaatii kirjautumisen), tai vaikkapa Arcade-sivustolla. Joskus vanhempikin voi uppoutua tietokonepelien maailmaan: tämä on jotain, mitä perheen pienimmät voivat opettaa vanhemmille! Pelihetki niin tietokoneen ruudulla kuin pelilaudankin äärellä voi olla lapselle hetki, jolloin vanhempi on oikeasti läsnä: hän ei siivoa, laita ruokaa tai katso uutisia siinä sivussa, vaan on oikeasti läsnä lapsen kanssa. Usein tällaiset hetket jäävät arjessa melko vähälle huomiolle. Pelejä valitessa on syytä pitää mielessä niiden soveltuvuus lapselle. Tietokonepeleissä ikärajat paljastavat niiden soveltuvuuden, ja sisältösymbolit kertovat, jos peli sisältää väkivaltaa, voimakasta kielenkäyttöä tai muuta lapsille sopimatonta sisältöä. Pelitietoutta voi hakea netistä vaikkapa Peliraadin sivuilta. Pelien äärellä voi lapsi oppia paljon niin kielistä kuin esimerkiksi historiastakin. Yhteiset pelisäännöt esimerkiksi pelaamisen kestosta voivat kuitenkin tulla tarpeeseen. Kaverien kanssa olo ja liikunta ovat hyvää vastapainoa pelaamiselle. Pelien maailmaan voi uppoutua myös tekemällä ihka oman pelin. Pelialustan voi piirtää tai askarrella, nopan lainata toisesta pelistä, ja pelinappulat saa vaikkapa vanhoista pullonkorkeista, napeista tai muovailuvahasta. Perinteiseen lautapeliin voi kehitellä tehtäviä matkan varrelle: tietyssä ruudussa saa lisäheiton, toisessa pakittaa tai odottaa vuoroaan kunnes saa nopasta tietyn silmäluvun. Lapselle tutut mediahahmot voivat seikkailla myös arvauspelissä: kirjoittakaa paperille tuttuja hahmoja medioiden maailmasta. Pelivuorossa oleva ottaa yhden kortin, ja laittaa nämä otsalleen katsomatta mitä lapussa lukee. Hänen tehtävänään on arvata, kuka hän on. Jos lapuissa vaikkapa lukee esimekriksi Mikki Hiiri, on pelaajan arvattava tämä kysymällä muilta pelaajilta kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei. Tällöin kysymyksiä voivat olla esimerkiksi olenko oikeasti olemassa?, olenko eläin?, käytänkö vaatteita? Radioaalloilla Tutkailkaa yhdessä, mitä kanavia radiosta löydätte, oli kyseessä sitten kasettisoittimen, cd-soittimen tai auton radio. Nappuloita saa väännellä, ja se ei niitä riko. Mitä musiikkia radiossa soi, löydättekö omia suosikkejanne? Yhdessä voi miettiä myös, sopivatko kaikki radiokanavat lapsille. 13

15 Radion maailmaan voi tutustua myös oman radio-ohjelman teon kautta. Äänittäminen onnistuu niin kännykällä kuin tietokoneellakin, jos käytössä vain on mikrofoni esimerkiksi webkameran kautta. Tai nauhoittakaa vanhalle c-kasetille! Tehkää vaikka oma musiikkiesitys, tai haastattelu suunnitelkaa haastatteluun omat roolinne! Tai haastatelkaa vaikkapa koko perhettä, vaikkapa siitä, mikä on parasta joulussa, tai mitä uudenvuodenlupauksia he aikovat tehdä. Radiohaastattelun voi tallentaa ja muistutella perheenjäseniä heidän tekemistään uudenvuodenlupauksista. Totuus ja kuviteltu hämärtyvät televisiossa monesti esimerkiksi tosi-tv:n kohdalla, ja myös televisiosarjat voivat tuntua liiankin todelta tapahtuiko se Salattujen elämien jakso oikeasti? Yhdessä voi pohtia, mistä tunnistaa tosielämästä kertovan ohjelman, ja milloin on kyseessä mielikuvituksen tulos. Ohjelmia bongatessa muistakaa lapselle sopiva sisältö! Esimerkiksi Salatuille elämille on määritelty ikärajaksi 7 vuotta. Mistä tunnistaa toden ja fiktion? Lapselle voi olla välillä hankala antaa tähän yksiselitteistä vastausta, sillä niiden välinen raja on hämärtynyt viime aikoina. Onko keskusteluohjelma totta, tai reality-show? Pohtikaa esimerkiksi kuvaustapaa ja hahmojen esiintymistä ja ulkoasua millaisia eroja on oikeasti tapahtuneen ja käsikirjoitetun jutun välillä? Television ja tosielämän eroja voi pohdiskella esimerkiksi ammattien perusteella. Mitä ammatteja löytyy lapsen suosikkiohjelmista? Löytyykö niille vastineet tosielämästä, ja miten ne poikkeavat toisistaan? Mikä olisi Muumien Hemulin ammatti tosielämässä, tai kuinka eroavat lastenohjelmien poliisit ja palomiehet oikeista poliiseista ja palomiehistä? Keskustelua yhdessä lapsen kanssa Faktaa ja fiktiota televisiossa Televisio on pullollaan ohjelmaa joka makuun. Dokumentteja, reality-ohjelmia, uutisia, komediasarjoja. Joskus vähän isommankin voi olla hankalaa erottaa fakta ja fiktio toisistaan, ja pienemmän katselijan käsityskyvylle tämä on vielä isompi asia. Totuuden ja kuvitellun erottaminen on perheen pienimmille oleellista. Sopimaton elokuva tai televisiosarja voi hiipiä uniin, ja tällöin tieto, ettei nähty ollut totta, helpottaa pelon käsittelyä. Vanhemmilla lapsilla pelot voivat kohdistua myös uutisaiheisiin, jolloin lääkkeenä on keskustelu sekä tuttu ja turvallinen vanhemman syli! Meidän perheen säännöt Lapset käyttävät arjessaan monia mediavälineitä: aikaa kuluu niin television, tietokoneen kuin kännykänkin parissa. Medioiden äärellä viihdytään, mutta aikaa tulee myös jäädä muulle, kuten kavereille ja liikunnalle. Keskimääräinen aika, jonka kouluiän kynnyksellä oleva lapsi viettää medioiden äärellä on 1-2 tuntia. Oikeaa määrää ei voi kukaan kuitenkaan sanoa - paukkupakkasten aikaan ei ulkona varmasti viihdytä tuntikausia, ja toisinaan media viekin päivästä isomman haukun. Tärkeintä on muistaa tasapaino ajankäytön kanssa, medioiden äärellä olo ei saa korvata kavereiden näkemistä kasvokkain tai liikuntaa. Mediat tarjoavat viihdykettä kaikenikäisille, ja kaikki sisällöt eivät sovi lapsille. Median äärellä vietetyn ajan lisäksi onkin syytä tarkastella sisältöjä, joiden parissa lapsi ajan käyttää. 14

16 Televisio-ohjelmissa, elokuvissa ja peleissä sisältöjen valitsemista auttavat ikärajat. Nettisivustojen suhteen apuna eivät ole ikärajat, vaan turvalliset sivut on syytä etsiä yhdessä. Millaisia sisältöjä teillä kotona katsotaan ja kuinka kauan? Tehkää yhdessä perheenne mediasäännöt, ja laittakaa ne koristeltuna seinälle kaikkien allekirjoituksella varustettuna. Lapsen ajankäyttöön voi pureutua myös piirtämällä päivän rytmin kellon muotoon tehtynä voi samalla harjoitella kellonaikoja, tai päivän voi piirtää sarjakuvana. Samalla voi pohtia, mitä medioita lapsen päivään kuuluu, ja kauanko niiden parissa kuluu aikaa. Kuvatarinoita! Leikki-ikäiset lapset lukevat kuvista enemmän kuin aikuinen aina huomaakaan ja kuvalukutaitoa voi myös harjoitella. Valitse etukäteen lapselle tutusta sarjakuvasta uusi jakso. Jos lapsesi osaa jo lukea, kannattaa peittää puhekuplat vaikka liimaamalla niiden päälle paperinpalat. Tutkikaa yhdessä tarinaa. Anna lapsen kertoa; mitä ensimmäisessä kuvassa tapahtuu, ketä tilanteessa on mukana, millainen tunnelma, ovatko hahmot iloisia, vihaisia, ihmeissään, innoissaan Millaisia ääniä kuvassa mahtaa kuulua? Jatkakaa kuva kuvalta sarjakuva loppuun. Kun tarina on valmis, palatkaa alkuun ja suunnitelkaa tarkat vuorosanat puhekupliin. Jos lapsia on useampi, saatte samoista kuvista monta hienoa, todennäköisesti aika erilaista tarinaa! Lopuksi lukekaa yhdessä valmiit tarinat. Myöhemmin voitte jatkaa kuvakerrontaa esimerkiksi päivälehden valokuvilla. Valitse lapsen ikätasoon sopiva uutinen ja käykää ensin läpi lapsen näkemys kuvasta, sen henkilöistä ja tapahtumista. Lue tämän jälkeen lapselle kuvaan liittyvä lehtijuttu ja miettikää yhdessä miksi toimittaja oli valinnut siihen juuri tämän valokuvan. Lasten kanssa on hyvä käydä myös läpi valokuvan muokkausmahdollisuudet tietokoneen kuvankäsittelyohjelmilla; onko valokuva aina totta? Tutki kuvia Kuvat ovat vallanneet mediamaailman ohitse kirjoitetun tekstin, oli kyse sitten printtikuvista tai liikkuvista kuvista. Ennen lukutaidon kehitystä ovat kuvat äänten ohella lasten mediamaailmassa hallitsevassa roolissa. Kuvien kirjo onkin valtava elokuvien ja pelien liikkuvista kuvista mainosten ja lehtien printtikuviin. Kuviin voi tutustua lehtien avulla, tai vaikka nettiuutisten parissa. Lapsen kanssa voi tutkailla, mitä kuvassa on, missä se on ehkä otettu, mitä tapahtuu? Itsensä voi kuvitella tapahtumapaikalle miltä siellä tuoksuu, mitä kuuluu? Astukaa sisälle kuviin! Kuvista voi vaikka kehittää roolileikin kuvittelemalla olevalla kuvan hahmo: kertokaa, keitä olette, ja minne olette matkalla. Kuvat ovat aina jonkun ottamia ja valitsemia. Niistä voikin pohtia niin kokoa kuin kuvakulmaakin miksi se on juuri sellainen, kuin on? Ketä näytetään ja miksi juuri heidät? Rajataanko jotakin kuvasta pois? Jos tarjolla on monenlaisia kuvia, esimerkiksi uutis- mainos-, kuvitus- tai pilakuvia, voi näistä pohtia, mihin tarkoitukseen mikäkin on. Kuvien maailmaan voi tutustua myös itse ottamalla kuvia. Digikamera tai kännykkäkamera soveltuvat tarkoitukseen hyvin. Mitä kuvataan, mistä kuvakulmasta? Kuvia ottaessa voi miettiä esimerkiksi kuvan tunnelmaa. Mikä siihen vaikuttaa? Tutkailla voi esimerkiksi, kuinka valaistus vaikuttaa kuvaan. Satuja kertomaan! Joko tiedät mitä saduttaminen tarkoittaa? Idea on yksinkertainen: lapsi kertoo sadun ja aikuinen ottaa sen vastaan, eli kuuntelee, kirjaa ylös, on kiinnostunut ja arvostaa kertojaa. Sadutus kutsuu kertomaan ja kuulemaan tarinan, kohtaamaan juuri tässä ja nyt. Keskeistä on halu jakaa toisen tapa nähdä maailmaa sekä pysähtyä yhteiseen hetkeen, nauttia yhdessäolosta. Ja aivan uuden arvon tarina saa, kun se kirjoitetaan ylös juuri sellaisena kuin se on ei johdattelua tai virheiden korjaamista. 15

17 Saduttaa voi ketä vaan, juuri puhumaan oppinutta lasta, leikki- tai kouluikäistä tai vaikka omaa mummoa. Tärkeää on, että lapsi (tai muu kertoja) saa itse päättää, mistä haluaa satuilla, valmiita aiheita tai kuvasarjoja ei tarvita. Aikuinen kirjoittaa kertomuksen sana sanalta muistiin mitään muuttamatta, avoimesti lapsen nähden. Joskus voi joutua pyytämään taukoa: Odota, en ehtinyt vielä kirjoittaa kaikkea! Tämä ei yleensä haittaa sadunkertojaa, vaan tauon aikana lapsi saa tilaisuuden miettiä miten tarina jatkuu. Lopuksi aikuinen lukee sadun lapselle ja korjaa tekstiä, mikäli lapsi haluaa vielä muuttaa jotain. Luonnollisesti kertoja itse päättää millainen tarina on, muutaman sanan mittainen tai vaikka kirjan paksuinen kertomus. Joskus kertomuksissa tapahtuu hirveitä, joskus kaikkea kaunista, joskus ehkä jotain kuritonta Saduttamisella on paikkansa tavallisena arjen vuoropuheluna ja turvallisuuden tunteen vahvistajana, mutta myös kriisin osuessa kohdalle se tarjoaa tilaisuuden tapahtuneen purkamiseen. Satuja voi myös kerätä lapsen kertomuskansioon, johon on ihana myöhemmin yhdessä palata. Parhaimmillaan synnytetään ja taltioidaan perheen omaa kertomakulttuuria, annetaan arvo jokaisen tarinoille. mukana jatkuvasti, voi näppäinlukon käytöstä olla syytä muistuttaa. Ennen kuin lapsi pääsee puhelimella nettiin, on netin käyttöä syytä opetella kotona vanhempien kanssa. Kännykkä on usein myös pelikone, joten vaikka tietokoneella pelaamiselle voi olla rajoituksia, voi lapsi käyttää puhelintaan pelivälineenä -tähänkin on siis hyvä sopia säännöt. Pelaaminen, netti ja kännykän monet muut ominaisuudet voi pienen opettelun jälkeen olla hauskaa ajanvietettä, ja usein kännykkä on myös kamera ja videokamera tutustukaa yhdessä myös näihin ominaisuuksiin! Vanhemmille lapsille voi olla hyvä muistuttaa myös nettijulkaisusta, jos kännykkäkamera on ahkerassa käytössä. Ilman kuvaajan ja kuvan kohteen lupaa ei kuvaa saa netissä julkaista ja ale 15-vuotiaalta on oltava vanhempien lupa. Se, kenelle soitetaan, kuinka paljon puhutaan ja kenelle oman puhelinnumeron saa antaa, ovat tärkeitä sääntöjä pohdiskella. Milloin puhelinta käytetään, saako sillä pelata, ja kuinka paljon? Kännykän käytön säännöt voi koota myös vaikka huonetauluksi muiden mediasääntöjen joukkoon. Kännykkäsäännöt Kännykkä on nykypäivän lapsille lankapuhelinta tutumpi kapistus. Oma puhelin hankitaan usein koulutaipaleen alkaessa, mutta oma puhelin voi löytyä jo nuoremmiltakin. Nykyään puhelimet muistuttavat aina vain enemmän tietokonetta ominaisuuksiltaan, ja netti alkaa olla jo lähes vakiovaruste puhelimessa. Tämä on syytä muistaa hankittaessa lapselle puhelinta: nettimaailma ei ole enää saatavissa vain kotikoneelta. Puhelimen käytön perusominaisuuksiin on hyvä tutustua lapsen kanssa rauhassa kotona: kuinka soitan ja kuinka lähetän tekstiviestin? Äidin ja isän numero on hyvä osata ulkoa, jos aina ei oma puhelin ole lähettyvillä. Keksikää erilaisia muistisääntöjä numeroiden muistamiseen! Jos lapsella kulkee puhelin 16

18 Muuta puuhaa Tällaisiako te ennen lähetitte? Tarvikkeet: kirjepaperia, kirjekuori, postimerkki, kynä, rauhallinen hetki. Bittivirran nopeudella hujahtavassa mediaarjessa on kiva istahtaa alas ja tehdä matka aikaan ennen tekstareita ja sähköpostia. Perinteinen etanaposti on maailman vanhimpia medioita ja lämmittää tänäänkin (tai varsinkin nykyään) vastaanottajan mieltä. Esimerkiksi Joulun alla postiluukkuun kolahtavan kirjeen ottaa varmasti moni innolla vastaan! Istukaa yhdessä alas ja valitkaa, kenelle haluaisitte kirjoittaa kirjeen. Muistelkaa yhdessä, miten kirje aloitetaan (puhuttelu, kuulumiset), miettikää, mitä siihen voisi kirjoittaa ja miten kirje lopetetaan kohteliaasti. Mikäli lapsi ei osaa vielä kirjoittaa, voit toimia kirjurina ja lapsi voi taiteilla kirjeen loppuun nimensä itse. Kun laitatte kirjeen kirjekuoreen, katsokaa yhdessä postimerkille paikka ja kirjoittakaa osoite kuoreen. Kun viette kirjettä postiin, voitte jutelle siitä, miten kaikkea postia, niin perinteisiä kirjeitä kuin sähköposteja ja tekstareitakin koskee kirjesalaisuus muiden posteja ei saa kurkkia eikä kukaan saa avata sinun kirjeitäsi ilman lupaa. Lempihahmojen ystäväkirja Jokaisella lapsella on lempisatuhahmoja ja lempileluja. Tutkikaa näitä lemppareita ja tehkää heistä ystäväkirjan sivuja. Samalla lapsen kanssa voi keskustella ja pohtia miksi jokin hahmo on oma suosikki, missä sen on ensikertaa tavannut ja miten tykkääminen on alkanut. Näin saattaa tulla esille esimerkiksi trendejä, joita jo pientenkin lasten keskuudessa on. Myös mainosten ja mediatarjonnan vaikutukset saattavat näkyä siinä, mikä lasten suosikiksi milloinkin nousee. Vanhemmat voivat tehdä omia ystäväkirjan sivuja muistellen lapsuuttaan ja samalla kertoa lapsille minkälaista ennen oli. Seurattiinko lempihahmoja sarjakuvista, vai oliko silloinkin telkkariohjelmia tai piirroselokuvia? Ottakaa mukaan myös lasten isovanhemmat. Näin esille 17

19 voi tulla vielä lisää eroja ja ehkä yhtäläisyyksiäkin. Voitte esimerkiksi etsiä jonkun hahmon, joka on ollut olemassa jo isovanhempienkin lapsuudessa ja on lasten suosiossa edelleen. Lapsista on varmasti hauskaa kuulla sellaista kuin, että Mikki Hiiri on jo yli 80-vuotias ja että äidin suosikkielokuva lapsuudessa on saattanut olla sama Prinsessa Ruusunen, josta lapsi nyt pitää. Lasten suosikkisatuhahmoista voitte yhdessä etsiä tietoa kirjoista, elokuvista ja muista kotoa löytyvistä lähteistä sekä internetistä. Samalla tavalla etsitään tietoa vanhempien suosikeista. Lempilelulleen lapsi voi itse keksiä vastaukset sellaisiin kysymyksiin, joista tietoa ei ole saatavilla. Näin lapsi oppii samalla käyttämään mielikuvitustaan ja kertomaan tarinaa. Ystäväkirjan sivusta saa kivan näköisen tekemällä sen vaikka värilliselle paperille. Jos lapsi ei osaa vielä itse kirjoittaa, voi vastauksia kirjata ylös lapsen kertoman perusteella tai niitä voi piirtää. Lisätkää sivulle kuva hahmosta tai lelusta. Lapsi voi opetella kuvaamista ottamalla leluista itse kuvia. Kuvia voi myös etsiä lehdistä tai piirtää. Alla on esimerkkikysymyksiä ystäväkirjaan. Voitte keksiä myös omia ja jättää joitain pois. Ystäväkirjan kysymyksiä: Mikä on nimesi? Kuinka vanha olet? Mistä olet kotoisin? Missä asut nyt? Keitä perheeseesi kuuluu? Miten tutustuit minuun? Tuliko meistä heti hyvät ystävät? Mitä harrastat? Minkälainen olet luonteeltasi? Onko sinussa jokin huono puoli? Mikä on mielipuuhaasi? Mitä et tykkää tehdä? Lempiruoka/musiikki/juoma? Perheen omat uutiset Lasten kanssa voi tutustua uutismaailmaan mukavalla tavalla tekemällä omia uutisia. Alkuun pääsee tutkimalla yhdessä oikeita uutisia ja keskustelemalla niistä. Koettakaa esimerkiksi metsästää iloisia uutisia. Samalla voitte miettiä sitä, miksi positiivisia uutisia on usein vähemmän. Hyvä uutinen vastaa kysymyksiin mitä on tapahtunut, missä, milloin ja miksi, sekä keitä on ollut osallisena. Näitä kysymyksiä käsittelemällä lapsi hahmottaa uutisen rakenteen ja sisällön. Seuraavaksi voitte kokeilla tehdä lapsen kanssa omia uutisia. Liikkeelle voi lähteä pelkistä otsikoista, tai siitä mitä on tapahtunut ja missä. Ideoita voi etsiä todellisista tapahtumista ja lapselle tutuista paikoista ja tilanteista tai vaikka satumaailmoista. Voitte tehdä esimerkiksi prinsessa- tai autouutiset. Kun uutisen sisältö on muodostunut, voitte vielä miettiä, olisiko kyseessä tv-, radio- vai lehtiuutinen. Lopuksi uutisen voi sitten yhdessä esimerkiksi kirjoittaa ja piirtää lehtijutuksi. Vastaavasti lapsi voi esittää uutisen tv- tai radiouutisena. Voitte vaikka askarrella pahvilaatikosta tai -levystä oman televisioruudun, jonka läpi uutisia voi lukea oikean uutisankkurin tavoin. Tutut äänimaisemat Meitä ympäröivä maailma on täynnä erilaisia ääniä. Aivan hiljaisia hetkiä ja paikkoja on harvassa. Myös median äänet ovat arkinen osa ääniympäristöämme. Valtaosa kohtaamastamme mediasta on audiovisuaalista, eli sekä ääntä, että kuvaa sisältävää. Liikkuva kuva vie usein huomiotamme pois äänistä, kun keskitymme kuuntelun sijasta katsomaan tapahtumia. Välillä on hyvä laittaa silmät kiinni ja antaa korvien kuunnella tarkkaan. Miettikää ensin yhdessä minkälaisia ääniä ympärillänne on eri paikoissa. Mitä tuttuja ääniä muistatte? Miltä kotona kuulostaa? Entä päiväkodissa tai koulussa? Minkälaisia ääniä vanhempien työpaikoilla kuuluu? Jatkakaa pohtimista miettien erilaisia ympäristöjä ja tilanteita. Miltä kaupungissa kuulostaa? Onko maalla erilaista? Jos olette käyneet yhdessä ulkomaan matkalla, muistelkaa minkälaisia ääniä kuulitte siellä? Miltä vaikkapa kevät kuulostaa äänineen? Entä miltä muut vuodenajat sitten kuulostavat? 18

20 Erilaiset tyylit Kuunnelkaa seuraavaksi puhetta ja äänitehosteita. Voitte esimerkiksi kuunnella tv:stä lastenohjelmia silmät suljettuina. Kiinnittäkää huomiota puhetapoihin ja siihen mitä muuta puheen lisäksi kuuluu. Kuunnelkaa myös vaikka uutisia ja mainoksia ja vertailkaa erilaisten äänimaailmojen eroja. Minkälaisia eri puhetapoja huomaatte? Miten muut äänet vaikuttavat kokonaisuuteen? Onko tapahtumia helppo vai vaikea seurata näkemättä? Onko jotain ohjelmaa helpompi seurata, kuin toista? Mistä se johtuu? Jos haluatte, voitte kuunnella lisäksi radiota, tai kotoa löytyviä äänikirjoja. Esimerkiksi Ylen Radio 1:n Lasten radioteatteria voi kuunnella radiosta, tai internetistä. Tutkikaa esimerkiksi sitä, miten radion ja äänitteiden taustaäänet eroavat television äänistä. Mitä eroa radio- ja tv-uutisilla on? Entä miten satuäänitteen ja lasten tv-ohjelman äänimaailmat eroavat toisistaan? Äänitehosteet ja musiikki Jatkakaa äänien tutkimista vielä pohtimalla miten erilaiset tehosteet ja musiikki vaikuttavat. Millä tavalla musiikkia on käytetty? Kertooko se tapahtumista jotain lisää? Korostaako se esimerkiksi tunteita, tai tunnelmia? Minkälaisia muita ääniä ja tehosteita on käytetty? Mitä niillä kerrotaan? Helpottavatko äänet ja musiikki tapahtumien seuraamista? Kokeillaan itse Lopuksi voitte halutessanne miettiä miten erilaisia ääniä on tehty ja millä tavalla äänimaailmoja rakennetaan. Voitte miettiä miten ääniä voisi tehdä itse? Miten eri tunnetiloja voisi kuvata? Miten musiikilla voisi luoda erilaisia tunnelmia? Millainen musiikki olisi jännittävää, iloista tai surullista? Jos haluatte, voitte vielä tehdä itse erilaisia ääniä kotoa löytyvien tavaroiden avulla ja vaikka kokeilla niiden nauhoittamista esimerkiksi kännykän nauhurin avulla. mahdollisuuksista vaikuttaa yhteiskunnan epäkohtiin. Lapset ovat osa tätä kaikkea, vaikka ovatkin vielä suoranaisen vaalihälinän ulkopuolella. Tee lasten kanssa julisteita, joilla tuodaan oma mielipide esille ja lasten ääni kuuluviin. Ideana on tehdä juliste, jonka avulla lapsi kertoo mielipiteitä tai ottaa kantaa häntä askarruttaviin asioihin tai ongelmiin. Lapsi voi esimerkiksi miettiä mitä muuttaisi maailmassa, jos saisi itse päättää. Julisteen voi tehdä monesta eri näkökulmasta. Julisteen voisi otsikoida esimerkiksi: Jos minä saisin päättää. Näkökulma voi liittyä myös lasten elämään yleisemmin ja otsikko olla vaikkapa Lasten maailmaan tarvitaan. Aiheita voi etsiä lapsen omasta arjesta ja tutuista ympäristöistä, kuten kotoa, päiväkodista, koulusta tai vaikka leikkipuistosta. Lapsen kanssa voi myös tarkastella yleisesti lasten elämää ja asemaa koko maailmassa. Yhdessä voi keskustella siitä, mikä on hyvin ja mikä huonosti, ja näin saada esille mielipiteitä. Aloittaa kannattaa lapselle läheisistä asioista, kuten oman kodin ympäristö tai koulu- tai päiväkotimatka. Apuna voi käyttää konkreettisia kysymyksiä, joihin pienenkin lapsen on helppo vastata. Lapselle voi myös kertoa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta ja miettiä yhdessä esimerkiksi sitä, toteutuvatko oikeudet kaikkien lasten kohdalla samalla tavalla. Rakentakaa juliste yhdessä kirjoittamalla ja piirtämällä. Jos lapsi ei vielä osaa kirjoittaa, voi kuviin halutessaan yhdessä miettiä tekstin ja vanhemmat voivat kirjoittaa sen lapsen puolesta. Kuvia ja tekstejä voi myös esimerkiksi leikata lehdistä ja liimata julisteeseen. Julisteen pohjaksi sopii esimerkiksi A3-kokoinen paperi- tai kartonkiarkki. Ennen puuhaan ryhtymistä voitte tutkia yhdessä erilaisia julisteita ja mainoksia ja pohtia minkälainen on hyvä juliste. Minun oma mielipide Vaalit näkyvät ja kuuluvat eri medioissa, ihmisten keskusteluissa ja ulkona kaduilla. Mielessä pyörii ajatuksia omista mielipiteistä ja Mainonnan maailmoissa Mainokset ovat mediatuotos, jota lapsen on hankala välttää. Ne näkyvät niin lehdissä, televisiossa kuin katukuvassakin. Lapset saavat nykypäivänä tehdä itsenäisesti monia 19

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

Avarat aatokset ja älynväläykset

Avarat aatokset ja älynväläykset Max 3 pistettä I. Millä keinoilla voi huoltaa muistia ja aivoterveyttä? Keskustelkaa aiheesta. Kirjoittakaa viisi suosikkikeinoa II. Milloin olette viimeksi pelanneet muistipeliä? Kenen kanssa pelasitte?

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa.

Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa. OSA 1: INTRO Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa. Klikataan version valintakuvaa (ryhmäpeli) ja siirrytään eteenpäin Kertoja: Ryhmäpeli on tarkoitettu

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: 1. Millainen sää oli uudenvuodenaattona? 2. Miten tyttö oli menettänyt puukenkänsä? 3. Millaiset hiukset tulitikkutytöllä oli?

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Sarjakuva- www.ransu.info

Sarjakuva- www.ransu.info Sarjakuva- ja puuhakirja Ransun Lue ja pelaa! Heippatirallaa! Tässä kirjassa on Ransun pelastuskoulu -sarjakuvia, joista lukemalla oppii tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Ja sitten on vähän väliä

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

Millainen satu on sinusta hyvä satu?

Millainen satu on sinusta hyvä satu? Millainen satu on sinusta hyvä satu? Hyvä satu on lyhyt. Hyvä satu on pitkä. Hyvä satu tapahtui kauan sitten. Hyvä satu kertoo nykyajasta. Hyvä satu tapahtuu satumaailmassa. Hyvä satu tapahtuu meidän maailmassamme.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Terveys: s. 30 Piristystä kaamokseen s. 13 Näin selviät syysmasennuksesta s. 12 Kysy terveydestä

Terveys: s. 30 Piristystä kaamokseen s. 13 Näin selviät syysmasennuksesta s. 12 Kysy terveydestä Muoti: s. 14 Joulun kuumimmat trendit s. 9 Pukeudu kuin JLo s. 15 Pikkujoulujen paras tyyli Kauneus: s. 20 Nutturat arkeen ja juhlaan s. 25 Testi: Mikä tuoksu sopii sinulle? s. 10 Vertailussa ripsarit,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Lasten osio PIKI ideointipäivä 22.9.2009 PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Osion nimi ja kohderyhmä Lapset vai lapsille? (vrt nuoret vai nuorille) Pääasiallinen kohderyhmä: lukutaitoiset lapset

Lisätiedot

Mainokset ja media. Elina Kivelä & Rosa Tervonen

Mainokset ja media. Elina Kivelä & Rosa Tervonen Mainokset ja media Elina Kivelä & Rosa Tervonen Mainoslause itsestä Kirjoita lappuun ylistävä mutta totuudenmukainen mainoslause itsestäsi. Älä paljasta lappuasi muille! Mainoslause voi liittyä ulkonäköösi

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö.

Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö. KUUSISTON LEIKKIPUISTON TOIMINTASUUNNITELMA KEVÄÄLLE 2016. Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö. Lasten kanssa puistossamme

Lisätiedot

MEDIAKARTAN TUNTIJAT TUNTEITA JA MEDIAA KÄSITTELEVÄ MATERIAALI MEDIAKASVATUKSEEN MEDIATAITOKOULU.FI

MEDIAKARTAN TUNTIJAT TUNTEITA JA MEDIAA KÄSITTELEVÄ MATERIAALI MEDIAKASVATUKSEEN MEDIATAITOKOULU.FI MEDIAKARTAN TUNTIJAT TUNTEITA JA MEDIAA KÄSITTELEVÄ MATERIAALI MEDIAKASVATUKSEEN MEDIATAITOKOULU.FI 1 MEDIAKARTAN TUNTIJAT TOIMINTAMALLI 8-12 VUOTIAIDEN MEDIAKASVATUKSEEN MILLAISIA TUNTEITA media herättää?

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Case: Vyyhtipeli Susanna Snellman Vyyhti-hanke Pelillisyys vai peli? - Pelillistäminen tarkoittaa toiminnon tai menetelmän pelillistämistä (joskus se voi olla myös leikillistämistä)

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli PELIOHJEET JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelin tarkoituksena on oppia uutta mielekkäällä ja hauskalla tavalla. Pelissä ei varsinaisesti ole voittajaa,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta.

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Vastauksia kysymyksiin Miten hahmon saa hyppäämään? Yksinkertaisen hypyn

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus:

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus: 1. Valitse lukemastasi kuvakirjasta/kirjasta yksi kuva. Näytä kuva luokkatovereillesi esim. dokumenttikameran avulla. Kerro kuka/keitä kuvassa on ja mitä siinä tapahtuu. Kerro myös miksi valitsit juuri

Lisätiedot

10. Kerto- ja jakolaskuja

10. Kerto- ja jakolaskuja 10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2206 PERHEHAASTATTELUT LASTEN KÄNNYKÄN KÄYTÖSTÄ 2001-2002 FSD2206 FAMILY INTERVIEWS ON CHILDREN S MOBILE PHONE USE 2001-2002 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kati Sarva. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5.

Kati Sarva. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5. Opettajainfo klo 8-9 Viertokadun juhlasalissa Pajapäivät omissa kotiluokissa (5-9 lk) Työskentelyryhmien koko porukan mukaan klo 9.00 omaan

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

Askarrellaan lorukortteja

Askarrellaan lorukortteja Askarrellaan lorukortteja Valitse lapsen kanssa mieluisimmat lorut liitteestä tai muistelkaa omia lempilorujanne. Kirjoita tai leikkaa ja liimaa loru kartongille. Kortista tulee lapselle entistä kiinnostavampi,

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta. TerveysInfo pelit Innosta urheilemaan : viesti 7 12 vuotiaiden urheilevien lasten vanhemmille maksuton, kuv. : vär. http:///files/ns2/urheiluseurat_pdf/ Innosta_urheilemaan_200612_www.pdf Kohderyhmät:

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

50 vinkkiä. sanomalehti esiopetuksessa

50 vinkkiä. sanomalehti esiopetuksessa 50 vinkkiä sanomalehti esiopetuksessa SANOMALEHTI SOPII ESIOPETUKSEEN Sanomalehti tarjoaa esiopetukseen sekä monipuolista sisältöä että kierrätettävää materiaalia. Tämä opas on laadittu esiopetuksen toteutuksen

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Mitä jos netti ei toimisi?

Mitä jos netti ei toimisi? Mitä jos netti ei toimisi? SELVIYTYMISPAKKAUS POIKKEUSTILAN VARALLE Tehtäviä 6-12-vuotiaiden mediakasvatukseen Co-funded by the European Union Internet on lyhyessä ajassa korvannut useita iäkkäämpiä medioita

Lisätiedot

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA Isä haluaa kokeilla pientä puhelaitetta, jota voi käyttää myös vuoteessa. Kokeiluun hankitaan laite, jossa 2 x 5 viestin ruudukko (kuvat 1-2) voidaan

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot