Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry:n kehittämisstrategia

Transkriptio

1 Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry:n kehittämisstrategia

2 Sisällysluettelo 1. Saatesanat Strategian laatimisprosessi Keski-Suomen maaseudun kehittämisen strategiset periaatteet Maaseudun kehittämisen prioriteetit ja Viisarin toiminta Viisarin toiminta-alueen kuvaus Alueen taustatietoja Toiminta-alueemme kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Viisarin valinnat Strategiset valintamme: kehittämisen painopisteet ja läpäisevät teemat Strategian määrälliset tavoitteet Monipuolinen pienyrittäjyys - mitä tavoittelemme? Asumisviihtyvyys ja ympäristö - mitä tavoittelemme? Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen - mitä tavoittelemme? Lähitalous mitä teemme? Nuoriso mitä teemme? Vihreä voima mitä teemme? Kansainvälisyys mitä teemme? Yhteistyötä yli rajojen Yhteenveto Toimenpiteiden tulos- ja valintakriteerit Tulosindikaattorimme Valintakriteerimme Työnjako Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa Yhteensovitus muiden aluekehittämistoimien kanssa Tavoitteet käytännöksi Hallinnon ja seurannan järjestäminen Viisarin toimintatapojen arviointia: vahvuuksia ja kehittämisen kohteita Viisarin toimintaperiaatteet Strategian rahoitussuunnitelma Liiteluettelo (19)

3 VIISARIN KEHITTÄMISSTRATEGIA Saatesanat Viisarin kehittämisstrategia kolmannelle LEADER-kaudelle on valmisteltu syksyllä 2012 kirjattujen alustavien ajatusten pohjalta. Strategian sisältöön ovat vaikuttaneet myös edellisten POMO- ja LEADER -kausien kokemukset sekä lukuisten arviointien tulokset, samoin laajat kansalaiskuulemiset. Viisari on ottanut oman paikkansa maaseudun kehittäjänä pohjoisessa Keski-Suomessa. Tuemme ja täydennämme alueemme muuta kehittämistä ja sen rahoittamista. Toimimme ruohonjuuritason ja virkamieskoneiston välissä. Tuemme sekä pieniä aloittavia yrityksiä että yhteisöllisyyttä ja elämän laatua edistäviä kehittämistoimia. Kehitämme yritysneuvontaa yritysklinikkamallia soveltaen yhteistyössä alueemme kehittämisyhtiöiden kanssa. Tukemamme yhteisöllinen toiminta lisää alueemme sosiaalista pääomaa ja samalla vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa sekä lisää ihmisten aktiivisuutta. Toimintamme yksi läpileikkaava teema on nuoriso. Tapaamisissa nuorten kanssa olemme saaneet arvokasta palautetta, jota olemme kirjanneet strategiamme tavoitteisiin ja mahdollisiin toimenpiteisiin. Kuuntelemme tulevaisuudessakin nuorisoa herkällä korvalla ja avoimella mielellä. Tukemalla nuorten ideoita ja ehdotuksia auraamme tietä maaseudun uuteen tulevaisuuteen. Maakuntatasolla olemme tiivistäneet yhteistyötä sekä LEADER -ryhmien kesken että ELY-keskuksen kanssa. Lisäksi toiminnallista yhteistyötä tehdään maakuntarajat ylittäen. Yhteistyön merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään taloudellisten resurssien pienentyessä ja toimijoiden vähetessä. Sovitamme ELY-keskuksen kanssa toimintojamme yhteen ja sovimme selkeän työnjaon yritys- ja hankerahoitukselle. Samalla Viisari määrittelee ne toimenpiteet, joita se ei rahoita ollenkaan. Kansainvälinen yhteistyö on käynnistynyt odotettua hitaammin. Olemmekin alustavasti suunnitelleet kansainvälisyystoiminnan koordinointia ja vauhdittamista yhdessä maakunnan muiden LEADERryhmien kanssa. Jatkamme tiivistä yhteistyötä myös muiden kumppaneidemme kanssa. Etenkin ITE taiteen teema vaikuttaa kantavan ohjelmakaudesta toiseen. Sen perustalle tulemmekin rakentamaan uudenlaista yhteistoimintaa, osittain myös uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Strategiaan jää vielä syksyksi täydennettävää: määrittelemme indikaattorit, sovimme työnjaon ELYkeskuksen kanssa, sovitamme toiminnot muiden aluekehittämistoimien kanssa ja laadimme tarkemman rahoitussuunnitelman. Saarijärvellä Arja-Leena Peiponen Toiminnanjohtaja, Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry 2 (19)

4 2. Strategian laatimisprosessi Tämän kehittämisstrategian valmistelu perustuu vuonna 2012 käynnistettyyn laajapohjaiseen taustatyöhön, jonka teimme yhteistyössä Keski-Suomen LEADER-ryhmien (JyväsRiihi ry, Maaseutukehitys ry, Vesuri-ryhmä ry) ja pirkanmaalaisen PoKo ry:n kanssa. Strategiatyössä olemme hyödyntäneet mm. LEADER-rahoitusta saaneiden yrittäjien antamaa palautetta sekä yrittäjien odotuksia tulevasta LEADER-toiminnasta. Yrittäjät pitävät LEADERtyyppisen yritysrahoituksen säilymistä tärkeänä, ja arvostavat matalan kynnyksen toimistoa sekä lähellä saatavaa palvelua. Kesä-elokuussa 2012 toteutimme yhdessä Keski-Suomen muiden LEADER-ryhmien kanssa avoimen nettikyselyn, jossa tiedustelimme asiakkaittemme ja sidosryhmiemme näkemyksiä toiminnastamme sekä toiveita tulevasta. Kyselyyn vastasi hanketoimijoita, hallitusten jäseniä, yhdistysten ja yritysten edustajia, kuntien virkamiehiä ja luottamushenkilöitä sekä alueidemme asukkaita. Yhteistä tulevaisuuden suunnittelua jatkoimme viiden LEADER-ryhmän yhteisillä strategiapäivillä elosyyskuun vaihteessa Sovimme tuolloin aiempaa tiiviimmästä strategisesta yhteistyöstä uudella ohjelmakaudella. Erityisen tiivistä yhteistyötä olemme tehneet eteläisen naapurimme, JyväsRiihi ry:n kanssa. Nuorten ajatuksia olemme koonneet erityisesti Nuorten Ääni Keski-Suomessa ryhmän eli NÄKS:n kautta. NÄKS on maakunnallinen vaikuttajaryhmä, jonka tehtävänä on tuoda nuorten asioita ja mielipiteitä päättäjien tietoon sekä innostaa nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan. Nuoret kokosivat keskuudestaan ryhmän, joka antoi arvokkaita rakennusaineksia strategiatyöhömme. Kontaktimme ryhmään tulee jatkossa entisestään korostumaan käytännön toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Nuorten ajatuksia ja toiveita on saatu esiin myös nk. nuorisohankkeiden kautta. Maalis-huhtikuussa 2013 haastattelimme rahoittamiemme kehittämishankkeiden toimijoita. Tutkimus antoi arvokasta tietoa yhdistysten toiveista ja tarpeista sekä palautetta Viisarin toiminnasta. Hankerahoitus koetaan tärkeäksi kautta linjan, ja Viisarin toiminta nähdään tarpeellisena ja hyödyllisenä. Hankerahoitus on vaikuttanut positiivisesti myös yhteisöllisyyteen, kun hankkeiden toimijat ovat yhdessä ponnistelleet tavoitteiden saavuttamiseksi. Varsinainen ohjelmavalmistelutyö käynnistyi huhti-toukokuussa Osittain samanaikaisesti on laadittu myös Keski-Suomen alueellista suunnitelmaa, ja keskusteluja esimerkiksi yritysrahoituksen periaatteista ja muusta yhteensovittamisesta on käyty myös muiden LEADER-ryhmien kanssa. Käytännön kirjoitustyöstä on vastannut MMM Varpu Savolainen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutista. Viisarin osalta työtä ovat ohjanneet sen hallitus ja työntekijät. Toukokuussa 2013 pidettiin kaksi puolen päivän mittaista työpajaa, joista toisessa pohdittiin maaseutuasumisen ja toisessa yrittäjyyden edistämistä uudella ohjelmakaudella. Työpajoihin osallistui yhteensä noin 40 keskisuomalaista toimijaa, joukossa niin julkishallinnon, yritysten, koulutus- ja tutkimuslaitosten kuin kolmannen sektorinkin edustajia. Työpajojen tuloksia on hyödynnetty tämän suunnitelman laatimisessa. Viisarin kehittämisstrategian luonnosta on esitelty mm. seuraavissa tilaisuuksissa: kuntakohtaiset kyläillat Kannonkoskella, Karstulassa, Kinnulassa, Kivijärvellä, Kyyjärvellä, Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella; Saarijärven kaupunginvaltuuston koulutustilaisuus; Karstulan yrittäjyysvaikutustyöryhmän kokous; Saarijärven-Viitasaaren seutujohtoryhmä; Saarijärven- Viitasaaren seutuedustajisto sekä Viisarin hallituksen kokoukset. Myös MYR:n maaseutujaoston kokouksissa on paikallisia suunnitelmia esitelty osana alueellisen suunnitelman valmistelua. 3 (19)

5 3. Keski-Suomen maaseudun kehittämisen strategiset periaatteet Viisarin kehittämisstrategia on osa Keski-Suomen maaseudun kehittämisen strategiaa. Maaseudun kehittämisen perusta, kehittämisen keko, rakentuu maakunnassamme seuraavista elementeistä. Myös me Viisarin toimijat sitoudumme näiden strategisten periaatteiden noudattamiseen. Kuva 1. Maaseudun kehittämisen peruselementit Viisarin toiminta-alueella. 4. Maaseudun kehittämisen prioriteetit ja Viisarin toiminta Kehittämistyömme visio vuonna 2020 on osaavien ja yritteliäiden asukkaiden viihtyisä maaseutu. Viisarin strategia noudattaa komission määrittämiä maaseudun kehittämisen prioriteetteja. LEADERtoiminnan näkökulmasta erityisen merkityksellinen on sosiaalista osallisuutta sekä maaseutualueiden taloudellista kestävyyttä edistävä prioriteetti P6. Meidän toimintaamme leimaavat ennen kaikkea paikallisuus, yhteisöllisyys ja yhteistyö sekä pienimuotoisuus. Edistämme paikallislähtöisesti myös muita prioriteetteja. Osaaminen ja innovaatiot (P1), Elintarvike- ja non-food-ketju (P3), Maaseudun ekosysteemit (P4), Resurssiviisaus ja vähähiilisyys (P5) ovat kaikki paikalliseen kehittämistoimintaan kytkeytyviä läpäiseviä periaatteita. Oheisessa piirroksessa on tiivistetysti kuvattu erityisesti prioriteetti 6:een liittyvät, meille keskeiset teemat. Pilvinä meitä ympäröivät myös muihin prioriteetteihin liittyvät asiat. 4 (19)

6 Kuva 2. LEADER-toiminnan kannalta tärkein prioriteetti on maaseutuyhteisöjen ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen edistäminen (P6). Ulkokehän pilvissä on lueteltu esimerkkejä LEADER-toiminnan teemoista sekä kytköksistä myös muihin prioriteetteihin. 5. Viisarin toiminta-alueen kuvaus 5.1. Alueen taustatietoja Viisari on perustamisestaan eli keväästä 2000 lähtien toiminut Keski-Suomen maakunnan pohjoisosissa, Saarijärven-Viitasaaren sekä Äänekosken seutukunnilla. Toiminta-alueeseemme ovat kuuluneet Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupungit (Äänekosken osalta pois lukien Äänekosken ja Suolahden kaava-alueet) sekä Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnat. Äänekosken kaava-alueet ovat tähän asti olleet toiminta-alueemme ulkopuolella niiden teollisen elinkeinorakenteen takia. Ohjelmakaudella laajennamme toiminta-alueemme kattamaan Äänekosken kaupungin kokonaisuudessaan. Uuden aluetypologialuokituksen mukaisesti myös Äänekosken taajama-alueet ovat maaseutualueita. Lisäksi sekä yrittäjyyden että yhteisöllisyyden edistämisen näkökulmasta on tärkeää ulottaa LEADER-toiminta kattamaan yhtenäisesti koko Äänekoski. 5 (19)

7 Kuva 3. Viisarin toiminta-aluetta halkovat pohjois-eteläsuunnassa valtatie 4 ja kaakko-luodesuunnassa valtatie 13. Itä-länsisuunnassa, alueemme keskiosassa kulkee nk. Sininentie (valtatie 77). Saarijärven-Viitasaaren seudulla oli vuoden 2012 lopussa asukkaita noin ja Äänekoskella noin Koko Keski-Suomen maakunnan väestöstä (noin ) toiminta-alueemme osuus on siten vajaa viidennes. Alueemme pinta-ala (vajaat 8500 km²) kattaa kuitenkin yli 40 prosenttia maakunnan pinta-alasta. Toiminta-alueemme on valtaosin harvaanasuttua maaseutua (alle 5 asukasta/km²). Ainoastaan Äänekosken ja Saarijärven kaupungeissa asukastiheys on suurempi. Äänekosken kaupunki on viime vuosina suhteessa parhaiten pystynyt säilyttämään asukaslukunsa. Väestön väheneminen on kuitenkin huolestuttavaa koko toiminta-alueellamme. Seuraavaan taulukkoon olemme koonneet alueemme väestöä koskevia perustietoja (lähde: Tilastokeskus). 6 (19)

8 Viisarin toimintaalueen kunnat Kokonaispinta-ala, km 2 Asukasluku , lkm Asukasluku , lkm As.luvun muutos , lkm/ % As.tiheys, as./km 2 (kok.ala) Kannonkoski / -3,5 2,8 Karstula / -5,2 4,5 Kinnula / -4,8 3,6 Kivijärvi / -4,4 2,2 Kyyjärvi / -5,7 3,1 Pihtipudas / -5,5 3,6 Saarijärvi / -4,4 7,2 Viitasaari / -5,1 4,4 Äänekoski / -0,3 17,8 YHTEENSÄ / -3,1 Maisemaltaan ja luontotyypiltään toiminta-alueemme on vaihtelevaa ja monipuolista keskisuomalaista maaseutumaisemaa laajoine metsä- ja suoalueineen, peltoineen, kyläkuntineen, kirkonkylineen ja vesistöalueineen. Toiminta-alueellamme on suurehkoja järvialtaita ja toisaalta myös mosaiikkimaisia, pienistä lammista ja lyhyistä virtavesipätkistä koostuvia vesireittejä. Vesistöissämme on edelleen hyödyntämätöntä potentiaalia esimerkiksi matkailun ja kalastuksen näkökulmasta. Tulemmekin toimimaan aktiivisesti valmisteilla olevassa kalatalous-leaderissa, jonka toiminta-alueeksi on määritelty Pohjois-Kymen, Hämeen ja Keski-Suomen vesistöalueet. Uuden Kala-LEADERin ensisijaisia kohderyhmiä ovat ammattikalastajat, kalanviljelijät, kalastusmatkailuyrittäjät ym. elinkeinokalatalouden ammattilaiset. Seuraavassa kaaviossa on esitetty kesämökkitilastomme kunnittain (lähde: Tilastokeskus). Kärjessä ovat alueemme suurimmat kunnat, mutta potentiaalia uusien kesäasukkaiden houkuttelemiseksi on muuallakin. Esimerkiksi Kivijärven ja Kannonkosken kaltaiset, hyvin vetiset, luonnonkauniit pitäjät voisivat kiinnostaa nykyistä laajempaa joukkoa kesäasukkaita Kesämökkien lukumäärä Toiminta-alueemme kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Alla olevaan kuvaan olemme tiivistäneet toiminta-alueemme vahvuudet ja mahdollisuudet, toisaalta myös haasteet ja mahdolliset uhkakuvat. Piirroksen teemoja kuvaamme yksityiskohtaisemmin tekstiosuudessa. 7 (19)

9 Kuva 4. Yhteenveto Viisari -alueen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkakuvista (SWOT). Vahvuuksina luonnonvarat ja monipuolinen yritystoiminta Monipuoliset ja runsaat luonnonvarat (metsät, suot, pellot, vesistöt) ovat meille tärkeä voimavara. Elinkeinotoimintamme vahvuutena ovat pienet, pirteät yritykset ja ahkerat yrittäjät. Yritystoimintamme perusta rakentuu erityisesti bioenergia-, pienteollisuus-, matkailu- sekä palvelutoimialojen varaan, mutta myös maaseudun peruselinkeinoilla, maa- ja metsätaloudella, on edelleen suuri merkitys. Maatilayrittäjyyden rinnalle ja oheen on monin paikoin kehittynyt muuta, lähinnä palveluja tuottavaa yritystoimintaa, esimerkiksi matkailu- ja elämyspalveluja sekä korjuu- ja urakointipalveluja tuottavia yrityksiä. Vahvuuksiemme edelleen vahvistamiseksi tarvitsemme yhteistyön tiivistämistä, pk-yrittäjille suunnattuja räätälöityjä palvelu- ja koulutuspaketteja, uusien liiketoimintakonseptien rakentamista ja ennen kaikkea rohkeita kokeiluja sekä perinteisten toimialarajojen rikkomista. Alueemme elinkeinorakenne on kauttaaltaan palveluvaltainen. Suhteessa maatalousvaltaisimpia kuntia ovat Kinnula, Kivijärvi ja Pihtipudas. Teollisuuden osuus työpaikoista on selkeästi suurin metsäteollisuusvaltaisella Äänekoskella, mutta myös pienessä Kyyjärven kunnassa on suhteessa paljon teollisia työpaikkoja. Työpaikkojen jakautuminen alueemme kunnissa on kuvattu oheisessa kaaviossa (lähde: Tilastokeskus) Palvelujen työpaikkojen osuus, % Jalostuksen työpaikkojen osuus, % Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % (19)

10 Haasteita verkostoitumisessa sekä resurssien hyödyntämisessä Elinkeinotoiminnan haasteet liittyvät alueellamme mm. yhteistoimintaan ja verkostoitumiseen. Tarvitsemme nykyistä laajempaa asiakaskuntaa, lisää luovuutta ja yrittäjähenkisyyttä sekä yritystoiminnan jatkajia. Yritystemme on tärkeää päästä laajemmille ja väkirikkaille sekä kansainvälisille markkinoille. Työsarkaa on myös järvialueidemme ja luonnontuotteidemme hyödyntämisessä. Tähän tulee osaltaan vastaamaan alueellamme uusi Kala-LEADER-toiminta. Kehittämisen tuloksellisuuden näkökulmasta pulmallista on ollut se, että kaupallistettavia maaseutuinnovaatioita ei ole syntynyt. Toisaalta uusille kokeiluille on annettava tilaa ja aikaa ja ylipäätään mahdollisuus. Verkostoitumista ja kaikenlaista vuorovaikutusta on edistettävä ja ennen kaikkea itse arvostettava ja uskottava alueemme mahdollisuuksiin. Pienistäkin iduista voi kasvaa suuria menestystarinoita. Vahvuutena kehittämiskokemus ja -osaaminen Lähtökohdat alueemme kehittämiselle ovat hyvät. Kehittämisessä olemme tehneet jo vuosia pitkäjänteistä työtä POMO-, LEADER+ - ja LEADER -kausilla. Olemme löytäneet paikkamme alueen kehittämisen katalyyttina. Kylätoiminnan ja yhteisöllisyyden sekä pk-yrittäjyyden edistämisessä LEADER-toiminta on ollut arvokasta. Kehittämisen näkökulmasta meille on merkittävää etua siitä, että alueellamme on useita oppilaitoksia, kehittämisorganisaatioita sekä aktiivisia järjestöjä ja toimijoita. On hyvä pohtia myös sitä, mitä meillä ei olisi, jos LEADER-toimintaa ei olisi ollut. Vahvuuksina keskeinen sijainti, turvallisuus ja luonnonläheisyys Asumiseen ja yhteisöllisyyteen liittyviä vahvuuksiamme ovat alueemme keskeinen sijainti, monipuoliset ja turvalliset asuinympäristöt, laaja järjestötoiminta ja aktiivinen paikallinen kehittämistoiminta. Tuoreen Keski-Suomen muuttajatutkimuksen (2013) mukaan alueen luonnonläheisyys, hyvä sijainti ja turvallisuus ovat tekijöitä, jotka houkuttelevat tulomuuttajia. Tulijat ovat myös olleet tyytyväisiä alueemme vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Paikallisen kulttuurin hyödyntämisessä on meillä kuitenkin edelleen petrattavaa. Haasteina teiden kunto, tietoliikenneyhteydet ja väestön ikääntyminen Maaseutuasumista uhkaavia tekijöitä alueellamme ovat mm. teiden kunnossapidon heikkeneminen ja edelleenkin puutteelliset tietoliikenneyhteydet. Lisäksi väestön ikääntyminen ja koko väestörakenteen vinoutuminen luovat mustia pilviä. Esimerkiksi Kivijärvellä ja Kannonkoskella eläkeikäisiä on asukkaista lähes kolmannes. Myös Viitasaarella kolkutellaan 30%:n osuutta. Tarvitsemme siis kipeästi myös aktiivisessa työiässä olevia asukkaita, samoin nuoria alueemme kehittämiseen. Seuraavassa kaaviossa on esitetty väestön jakautuminen ikäryhmiin alueemme kunnissa (lähde: Tilastokeskus) vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % (19)

11 On mielenkiintoista, että Kivijärvi, Kannonkoski ja Viitasaari ovat samalla sekä alueemme ikääntyneimpiä mutta myös vesistöisimpiä kuntia, erittäin luonnonkauniita maaseutupitäjiä. Mahdollisuuksia nuorisossa ja uusissa toimintatavoissa! Nostamme nuorten ja nuorten aikuisten äänen kuulemisen keskeiseen asemaan. Haluamme antaa heille aidosti mahdollisuuksia vaikuttaa ja ideoida sekä suunnitella ja toteuttaa heidän omaa tulevaisuuttaan koskevia toimenpiteitä. Nuorten yhteisöt eivät ole samalla tavalla paikkaan sidottuja kuin vanhempien sukupolvien. Myös maaseutualueiden nuoret liikkuvat aktiivisesti esimerkiksi verkossa ja ovat vuorovaikutuksessa eri puolilla maailmaa olevien nuorten kanssa. Ehkä juuri tässä, perinteiset rajat ylittävässä, osin virtuaalisessa toimintatavassa on mahdollisuuksien paikka alueemme kehittämisessä. Olemme jo aiemmilla ohjelmakausilla saaneet rahoittamiemme hankkeiden kautta hyviä kontakteja nuoriin, joten täysin puhtaalta pöydältä emme lähde. 6. Viisarin valinnat 6.1. Strategiset valintamme: kehittämisen painopisteet ja läpäisevät teemat Viisari ja muut Keski-Suomen LEADER-ryhmät ovat yhdessä valinneet kehittämistoiminnan kolme painopistettä: Elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen Monimuotoisen maaseutuasumisen kehittäminen Yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen edistäminen Läpäiseviksi teemoiksi olemme valinneet seuraavat: Lähitalouden edistäminen Nuorten osallisuuden lisääminen ja nuorisonäkökulman vahvistaminen Vihreä voima eli ympäristö- ja luontolähtöisen toiminnan edistäminen Kansainvälistymisen tukeminen. Valintamme on kiteytetty seuraavaan piirrokseen. Teemat limittyvät toisiinsa monilta osin. Kuva 5. Viisarin valinnat: painopistealueet ja läpäisevät teemat. 10 (19)

12 6.2. Strategian määrälliset tavoitteet Tulos- ja tuotostavoitteemme ovat seuraavat: Tavoite Tulos/ tuotos Lisätietoja Uudet yritykset, lkm 20 kpl Tästä naisten yrityksiä 5 kpl ja alle 35-vuotiaiden 3 kpl Uusien palveluiden lkm Yrityshankkeet 15 kpl Kehittämishankkeet 70 kpl Koulutettujen lkm 500 Miehiä 200, naisia 200, nuoria 100 Aktivointitilaisuuksiin 1200 Miehiä 500, naisia 500, nuoria 200 osallistuneet, lkm Teemahankkeiden lkm 5 kpl Teemat määritellään myöhemmin Hankkeissa tehty talkootyö, tuntia h Lisäksi talkootyö, joka ylittää hankkeen kustannukset, 6000 h Valitsemiamme painopistealueita sekä läpäiseviä teemoja koskevia laadullisia tavoitteitamme kuvaamme seuraavissa kappaleissa Monipuolinen pienyrittäjyys - mitä tavoittelemme? Monipuolisen pienyrittäjyyden edistäminen on Viisarin keskeinen tavoite. Keskitymme rahoittamaan mikroyrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu suurelta osin paikallisten resurssien, raaka-aineiden ja osaamisen hyödyntämiseen. Tavoitteemme on: tukea rohkeita kokeiluja ja uusia avauksia yli perinteisten toimialarajojen edistää erityisesti nuorten ja naisten yrittäjyyttä lisätä luonnonvarojemme jatkojalostamista ja paikallisen biotaloutemme eli oman luonnonvarateollisuutemme kasvua tukea kestäviä ja ympäristöystävällisiä tuotantotapoja ja edistää omien raaka-aineiden ja resurssien viisasta hyödyntämistä periaatteella Yhden jäte on toiselle raaka-aine. edistää paikallisen kulttuurin tuotteistamista kannattavaksi liiketoiminnaksi tuoda positiivisella tavalla esille maaseudun mahdollisuuksia ja resursseja sekä lisätä kiinnostusta yrittämiseen tukea palvelujen säilymistä Esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä: monipalveluyrittäjyys, yrittäjien yhteistyö ja vertaistuki, pienimuotoinen tuotekehitys- ja testaustoiminta, uudet palvelukonseptit, kierrätysmateriaalien monipuolinen hyödyntäminen, kansalaistoiminnasta yritystoiminnaksi kokeileva biotalousyrittäjyys, jossa mahdollisina sisältöinä esim. ruokaketju, puuteollisuus, luonnonantimet, luontoelämysten tuotteistaminen, luontolähtöinen matkailu, luonnonyrttien ja niihin liittyvän perinteen hyödyntäminen 6.4. Asumisviihtyvyys ja ympäristö - mitä tavoittelemme? Edistämme maaseutuasumista eri tavoin: tuemme asumisviihtyisyyttä parantavia toimia, edistämme palveluiden saatavuutta maaseutualueilla, kehitämme asumista tukevaa yrittäjyyttä ja maaseudun etätyömahdollisuuksia. Tavoitteemme on: lisätä erityisesti lasten ja nuorten omaan elinympäristöön liittyviä vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta sekä lasten ja nuorten ympäristötietoisuutta lisätä asukkaiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja harrastuspaikkoja 11 (19)

13 tukea yhteisten kokoontumispaikkojen kunnostamista ja ylläpitoa sekä yhteiskäyttöön tarkoitettujen rakennelmien tekoa ja huoltoa tukea paikallisia tapahtumia ja auttaa niiden vakinaistamisessa tukea kylätason hajautettuja ratkaisuja ympäristö- ja energiakysymyksissä kehittää kiertäviä palveluita edistää monipuolista lähitason yhteistyötä tukea pienimuotoisia ympäristöhankkeita edistää tyhjien/ tyhjenevien rakennusten uudiskäyttöä Esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä: asukkaita palveleva vapaa-ajantoiminta, lähipalveluratkaisut, mobiilipalvelut laiturien, laavujen ym. asukkaita ja/tai vieraitamme palvelevien rakennelmien teko, luontopolut, ulkoilureittien kunnostaminen tyhjien rakennusten uusiokäyttö esim. etätyöpisteinä, toimistohotelleina, majoitustiloina 6.5. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen - mitä tavoittelemme? Yhteisöllisyyden ja yhteistyön edistäminen sekä ihmisten osallisuuden lisääminen ovat LEADERtoiminnan ytimessä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen sitoo ihmisiä oman asuin- ja toimintaympäristön kehittämiseen ja huolenpitoon ja parantaa samalla sekä asumisviihtyvyyttä että monien yritysten toimintaedellytyksiä. Tavoitteemme on: lisätä uusia, perinteisiä rajoja rikkovia yhteistoiminnan muotoja tukea maaseudun yhteisöllisyyttä edistävää yhdistystoimintaa lisätä maaseudun erilaisten ja eri-ikäisten asukkaiden vuorovaikutusta ja kohtaamista sekä suvaitsevaisuutta edistää lähidemokratiaa aktivoida paikallisia yhteisöjä, yrityksiä sekä yksityisiä kansalaisia osallistumaan yhteisten ongelmien ratkaisemiseen Esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä: paikallisten yhdistysten uudet toimintakokeilut tapahtumien kehittäminen, kokoontumispaikkojen rakentaminen/ kunnostaminen uudenlaiset huolenpito- ja/ tai hoivaratkaisut, kuljetusten ym. järjestämisratkaisut kylävaihto-ohjelmat, kansainvälinen toiminta, kylätalkoot benchmarking- ja opintomatkat kotimaassa ja ulkomailla Iso-Britannian Big Society 1 -mallin soveltaminen alueellamme: yhteisöllisyyden, paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan roolin korostaminen, paikalliset palveluratkaisut 6.6. Lähitalous mitä teemme? Lisäämme lähituotteiden tunnettuutta ja houkuttelevuutta sekä etsimme uusia asiakkaita tuotteille ja palveluille. Edistämme paikallisten tuotepakettien ja palvelukokonaisuuksien syntymistä sekä parannamme tuotteiden saatavuutta. Edistämme lähipalveluita ja niihin pohjautuvaa yrittäjyyttä sekä kaikenlaista lähitason yhteistyötä. Edistämme raaka-aineittemme resurssiviisasta 2 hyödyntämistä ja jatkojalostamista omalla alueellamme. 1 Ks. esim. Haavisto, Ilkka Valta yhteisöille! Mitä opittavaa Suomella on Ison-Britannian Big Societysta? Elinkeinoelämän Valtuuskunta. EVA-analyysi No. 16, Valta-yhteisöille.pdf 12 (19)

14 Esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä: Lähitalouteen liittyvä yrittäminen, esim. lähi- ja yhteispalvelut, lähiruoka, lähienergia Lähiyrittäjyyttä tukevat toimenpiteet: tiedotus, markkinointi, verkostot, jakeluketjut Uudenlaiset lähiyhteistyön muodot, jossa mukana esim. julkiset toimijat, 3. sektori, yritykset, asukkaat, vapaa-ajan asukkaat, alueemme vierailijat Resurssiviisas maaseutu käytännön ratkaisut 6.7. Nuoriso mitä teemme? Tuemme monipuolisesti lasten ja nuorten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia. Luomme nuorille myönteistä kuvaa yrittäjyydestä ja omasta kotiseudusta. Tuemme nuorten mahdollisuuksia kokeilla hyvää vastuunottoa esimerkiksi pienimuotoisen yrittäjyyden, kesätöiden, harjoittelun ym. kautta Kehitämme nuorten yritystoimintaa yrittäjyyskoulutuksen kautta. Kannustamme alueella asuvia ja opiskelevia nuoria ideoimaan, suunnittelemaan ja itse myös toteuttamaan pienimuotoisia kehittämishankkeita. Autamme nuoria jatkojalostamaan ideoitaan. Tuemme mahdollisuuksien mukaan myös aluettamme kehittäviä opinnäytetöitä. Hyödynnämme nuorten osaamista ja mahdollistamme heidän omista tarpeistaan lähtevien ideoiden toteutumisen. Hyödynnämme nuorten ajatuksia paikallisten palvelujen suunnittelussa. Tarvittaessa ohjaamme nuoria muun tuen/ rahoituksen piiriin. Esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä: Nuorten vastuukokeilut, esim. eläintenhoito, ympäristönhoito, hoivatyöt, kotiapu Nuorten yrittäjyyskasvatus- ja yrityshautomotoiminta, kokeiluyrittäminen, liikunta- ja kulttuuriaktiviteetit Nuorten Keski-Suomi ajattelun jalkauttaminen paikallistasolle Alueesta uutta tietoa tuottavat tai yrittäjyyttä edistävät opiskelijatyöt tai muut nuorten toimet Nuorten suunnittelema ja toteuttama brändityö sekä tapahtumat 6.8. Vihreä voima mitä teemme? Painotamme hankkeissamme ympäristöarvoja ja kestävyyden periaatteita ja esimerkiksi nuorisotoiminnassa nostamme esiin ekologisia valintoja. Edistämme ympäristötietoisuutta, sillä luonto ja luonnonvarat ovat alueemme ehdottomia vahvuuksia, joiden varaan haluamme esimerkiksi yritystoimintaa ja asumista rakentaa. Tuemme monipuolisesti vihreän talouden paikallisia ratkaisuja sekä luontoresurssiemme monipuolista hyödyntämistä. Vihreään voimaan kuuluu myös maaseutumaiseman hoito. Esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä: Paikalliset lähienergia- ja lähiruokaratkaisut, resurssiviisas maaseutu Luontomatkailu, hyvinvointimatkailu, luontoympäristön kestävä hyödyntäminen ja tuotteistaminen, uudentyyppiset luontolähtöiset palvelut ja palveluverkostot, hyvinvointiyrittäminen (esim. GreenCare 3 -toiminta) Paikalliskulttuurin hyödyntäminen 2 SITRAn mukaan Suomessa on kehitettävä resurssien viisasta käyttöä. Kyse on esimerkiksi kierrätystaloudesta, energiatehokkuudesta ja yritysten yhteistoiminnasta raaka-aineiden säästämiseksi. Resurssiviisaus ja resurssitehokkuus liittyvät esim. uusiutuvaan lähienergiaan, energiansäästöön, liikkumisen korvaamiseen virtuaaliratkaisuilla, julkisen ja kevyen liikenteen kehittämiseen, lähiruokaan, ruokajätteen vähentämiseen, paikallisiin lannoitteisiin, ekotehokkuuden parantamiseen julkisissa hankinnoissa, tilatehokkuuden parantamiseen, lähimatkailuun sekä jätteen vähentämiseen ja hyötykäyttöön yritysten kesken. 3 Green Care eli vihreä hoiva tarkoittaa luonnon, maaseutuympäristön ja erityisesti maatilan hyödyntämistä esimerkiksi erilaisten hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. 13 (19)

15 6.9. Kansainvälisyys mitä teemme? Autamme asukkaitamme ja yrittäjiämme kansainvälistymään, löytämään uusia verkostoja ja asiakkaita myös ulkomailta, kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan sekä niiden markkinointia vastaamaan kansainväliseen kysyntään. Tuemme erilaisia ulkomaille suuntautuvia opintomatkoja ja henkilövaihtoja. Edistämme nk. kotikansainvälistymistä kannustamalla esimerkiksi alueemme maahanmuuttajia osallistumaan yhteisön aktiviteetteihin ja kehittämistoimintaan sekä hyödyntämään koulutustaustaansa ja siten auttamaan uutta asuin- ja/ tai työyhteisöään. Esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä: Monikulttuurisuushankkeet, kylävaihto-ohjelmat, opintokäynnit, kansainvälistyvät kylät Maahanmuuttajiin kohdistuvat hankkeet Yrittäjien kansainvälistymistä edistävät hankkeet Yhteistyötä yli rajojen Valtakunnan tasolla teemme yhteistyötä mm. Maaseudun Sivistysliiton, Vaara-Karjalan LEADERryhmän ja Kymenlaaksossa toimivan Kehittämisyhdistys Sepra ry:n kanssa. Olemme aktiivisesti mukana myös uuden, maakuntarajat ylittävän Kala-LEADER-ryhmän perustamisessa. Strategisia yhteistyökumppaneitamme ovat em. toimijoiden lisäksi Keski-Suomen ELY-keskus, Keski- Suomen liitto, maakunnan yhteistyöryhmä ja erityisesti sen maaseutujaosto, Keski-Suomen muut LEADER-ryhmät, toiminta-alueemme kunnat, paikalliset/ seudulliset kehittämisyhtiöt, alueen oppilaitokset, MTK Keski-Suomi sekä alueella toimivat muut järjestöt. Tärkeä kansainvälinen yhteistyökumppani meille on mm. virolainen LEADER-ryhmä Tartumaa Arendusselts. Kuva 6. Viisarin keskeiset yhteistyökumppanit. 14 (19)

16 6.11. Yhteenveto Valitsemamme painopistealueet ja läpäisevät teemat kohtaavat monissa kohdin. Oheiseen taulukkoon olemme koonneet leikkauskohtiin liittyviä kysymyksiä. Ne toimivat samalla työkaluina meille tulleiden hanke-esitysten ennakkoarvioinnissa. Pääteemat/ läpileikkaavat teemat Lähitalous Nuoriso Vihreä voima Kansainvälisyys Pienyrittäjyys Maaseutuasuminen Yhdessä tekeminen Miten toimenpide edistää lähituotteisiin ja paikallisiin resursseihin perustuvaa yrittäjyyttä ja auttaa liiketoiminnan edelleen kehittämistä (esim. tuotteistaminen)? Miten toimenpide edistää nuorten ja nuorten aikuisten yrittäjyyttä, yrittäjyysasennetta ja/ tai yrittäjyysosaamista? Millä tavoin toimenpide synnyttää/ edistää luontolähtöistä, kestävää yrittäjyyttä? Miten toimenpide edistää yritystoimintamme resurssiviisautta ja periaatetta toisen jäte on toiselle raakaaine? Miten toimenpide auttaa yrittäjien/ yritysten kansainvälistymisessä ja uusien ulkomaisten asiakkaiden löytämisessä? Miten toimenpide auttaa yrittäjiämme hakemaan ideoita ja kokemuksia ulkomailta ja jalostamaan niitä meidän toimintaympäristöömme paremmin sopiviksi? Miten toimenpide edistää meille tärkeää FINNBEING 4 -toimintaa ja siihen perustuvaa yrittämistä? Miten toimenpide edistää paikallista asumisviihtyisyyttä ja monipuolisen ja monimuotoisen lähitason yhteistyön syntymistä/ kehittymistä? Miten toimenpide lisää erityisesti nuorten viihtymistä ja vapaaajanviettomahdollisuuksia kotiseudullaan? Miten toimenpide huomioi nuoret paluumuuttajat ja heidän tarpeensa? Miten toimenpide edistää esimerkiksi etätyön tekemistä ja/ tai muita asumista ja työnteon yhdistämistä tukevia ratkaisuja? Miten toimenpide tukee asumiseen liittyviä lähiratkaisuja (esim. lähienergia)? Miten toimenpide edistää ulkomaalaistaustaisten asukkaiden asettumista asumaan ja samalla myös sitoutumaan uuden kotiseutunsa kehittämiseen? Miten toimenpide edistää esim. ulkomaalaisten vapaaajanasukkaiden ja vierailijoiden saapumista seudulle? Miten toimenpide edistää paikallista yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä? Syntyykö uudenlaisia ja monitasoisia lähiyhteistyön muotoja (esim. 3.sektori, julkinen sektori, yritykset)? Miten toimenpide edistää nuorten osallistumista ja aktiivisuutta sekä nuorten äänen kuulumista? Edistääkö toimenpide nuorten omaa hanketoimintaa tai muuta keskinäistä yhteistyötä? Miten toimenpide auttaa esim. luonnonvaroja hyödyntävien yrittäjien yhteistyötä ja verkostoitumista (teemoina esim. luontomatkailu, lähiruoka)? Miten toimenpide auttaa asukkaitamme ja yrittäjiämme kansainvälistymään ja rakentamaan uusia kumppanuussuhteita tai muita verkostoja ulkomaille? Miten toimenpide lisää maahanmuuttajien osallistumista/ osallistumismahdollisuuksia yhteisiin asioihin? Miten toimenpide edistää kotikansainvälistymistä? Syntyykö toimenpiteen avulla erilaisia kv.vaihto-ohjelmia? 7. Toimenpiteiden tulos- ja valintakriteerit 7.1. Tulosindikaattorimme Seuraamme tavoitteiden saavuttamista ja hankkeidemme tuloksellisuutta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitettyjen kansallisten indikaattoreiden ja nk. LEADERindikaattoreiden avulla. Liitteeseen 1 kokoamme syksyllä 2013 ne indikaattorit, joita käytämme toimintamme arvioinnissa. 4 Suomalaista hyvinvointia luonnosta, esim. erilaisten luontolähtöisten virkistys-, terapia-, hoito-, lähiruoka-, majoitus-, maatilamatkailu-, ohjelma-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tuottaminen. 15 (19)

17 7.2. Valintakriteerimme Kaikkien Viisarin rahoittamien hankkeiden tulee osaltaan toteuttaa ohjelmaamme niin, että rahoitettava toimenpide edistää samanaikaisesti vähintään yhden pääteeman ja yhden läpileikkaavan teeman tavoitteita. Koko ohjelmakaudella arvioimme, että toimintamme ja rahoituksemme jakautuu likipitäen tasan kolmen pääteeman kesken: 1/3 hankkeista edistää monipuolista pienyrittäjyyttä, 1/3 asumisviihtyvyyttä ja- ympäristöä ja 1/3 yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Suosimme erityisesti sellaisia hankkeita, jotka rikkovat rajoja. Järjestämme myös tiettyihin teemoihin painottuneita hakuja. Kiinnitämme huomiota hanke-esitysten yrittäjyys-, maaseutu-, tasaarvo- ja ympäristövaikutuksiin. Kaikkien Viisari-hankkeiden tulee olla ympäristöystävällisiä tai ympäristövaikutuksiltaan vähintään neutraaleja. Hankepäätöksiä tehdessämme tarkistamme aina mahdolliset päällekkäisyydet ja yhteistyömahdollisuudet muiden hankkeiden kanssa. Kaikille toimenpiteille pakolliset, yleiset vaatimukset: Ohjelmanmukaisuus: Toimenpide sopii Viisari-ohjelman teemoihin.toimenpide joko edistää pienyrittäjyyttä kehittämällä uusia tuotteita, palveluita, toimintatapoja tai yhteistyömuotoja, tai parantaa maaseutuasuinympäristön viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta tai lisää asumista tukevaa yrittäjyyttä, tai edistää uudenlaista yhteistoimintaa ja aktivoi kansalaisia osallistumaan. Paikallislähtöisyys: Toimenpiteen lähtökohtana ovat Viisari-alueen asukkaiden ja elinkeinonharjoittajien tarpeet ja toiveet. Toimenpide tukeutuu paikallisiin voimavaroihin ja toimijoiden yhteistyöhön. Hakijoiden resurssit ja muut toimintaedellytykset (toimenpiteen vaikuttavuuden arviointi): Toimenpide on realistinen ja hakijan toteutettavissa. Toimenpiteelle on osoitettavissa selkeät, mitattavat ja saavutettavissa olevat tulokset. Käytännön toimenpiteet, työnjako ja hallinnointi on suunniteltu etukäteen. Toimenpiteen taloudellinen toteutettavuus: Toimenpiteellä on hyvä hyötysuhde eli panostus siihen on sopusoinnussa tulosten kanssa. Toimenpide perustuu kannattavaan toimintamalliin tai liikeideaan. Rahoitus on kattavasti suunniteltu, ja hakija on valmis sitoutumaan toimenpiteen toteuttamiseen myös rahallisesti. Viisarin valintoja ohjaavat painotukset: Työllistävyys ja yritystoiminnan edistäminen: Toimenpide luo uusia, pysyviä, osa-aikaisia tai tilapäisiä työtilaisuuksia tai säilyttää olemassa olevia työpaikkoja tai säilyttää sellaisia palveluita, jotka olisivat muutoin vaarassa kadota. Naisten ja nuorten työllistymistä edistävät toimenpiteet ovat etusijalla. Toimenpiteen uutuusarvo: Toimenpide on Viisari-alueella uutta luova tai alueelle uutta tuova. Toimenpiteessä kehitetään uusia tuotteita, palveluita, toimintatapoja tai yhteistyömuotoja, käytetään uutta tuotantomenetelmää tai -teknologiaa tai tuotetaan alueelle uutta osaamista. Toimijoiden yhteistyö: Toimenpiteellä edistetään toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista Viisari-alueella ja sen ulkopuolella. Usean toimijan yhdessä toteuttamat verkostomaiset toimenpiteet ovat etusijalla. Toiminnan jatkuminen LEADER-rahoituksen jälkeen: Tulosten ja toimintatapojen levittäminen ja hyödyntäminen, toiminnan jatkaminen ja ylläpitäminen sekä omistusoikeudet toimenpiteen päätyttyä on suunniteltu etukäteen. Yrityshankkeella on edellytykset jatkuvaan, taloudellisesti kannattavaan toimintaan. Siirrettävyys ja sovellettavuus: Toimenpiteen perusajatus ja toimintamalli ovat sovellettavissa toteutettaviksi muillakin maaseutualueilla. 8. Työnjako Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa Yhteistyömme Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa on ollut joustavaa ja avointa. Jatkamme samaan tapaan. Yritysrahoituksen osalta olemme sopineet Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa seuraavasta työnjaosta: Viisari rahoittaa alueellaan ennen kaikkea toimintaansa aloittavia sekä toimintaansa kehittäviä mikroyrityksiä (kooltaan alle 10 htv). Yrityksiin kohdistuvat toimenpiteet ovat perustamis-, kehittämis- ja investointitukia sekä liiketoiminnan sparrausta. Teemme työtä erityisesti yritystoiminnan aktivoinnissa sekä aloittavien yritysten neuvonnassa. 16 (19)

18 Rahoitamme sellaisia yrityshankkeita, joiden kustannusarvio on enintään XX euroa. Tätä suuremmat rahoitushakemukset ohjaamme ELY-keskukselle. Teemme yhteistyötä joustavasti ja pohdimme sopivimman rahoituslähteen aina tapauskohtaisesti. Hanketoiminnan rahoittamisessa keskitymme ennen kaikkea paikallisten tai vaikutuksiltaan paikallisten hankkeiden tukemiseen, kun taas ELY-keskus pääsääntöisesti rahoittaa alueellisesti laajempia kehittämistoimia. Myös hanketoiminnan rahoittamisessa teemme yhteistyötä ELYkeskuksen kanssa. LEADER-haun toisessa vaiheessa syksyllä 2013 tulemme esittämään Viisarin ja Keski-Suomen ELYkeskuksen välisen tarkemman sopimuksen työnjaosta. 9. Yhteensovitus muiden aluekehittämistoimien kanssa Teemme tarkemman yhteensovituksen maakunnan muiden aluekehittämistoimien kanssa syksyllä Tavoitteet käytännöksi Strategiamme toteutuksesta vastaavat pääosin alueella toimivat yhteisöt ja pienyritykset, jotka omilla hankkeillaan ja toimenpiteillään edistävät tavoitteiden saavuttamista. Toteutukseen osallistuvat alueen asukkaat, yrittäjät, yhdistykset, kehittäjä- ja koulutusorganisaatiot sekä kunnat. Elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen tarvitsemme yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. Painopiste rahoituksessamme on paikallisten uusien ja pienten olemassa olevien yritysten, uusien toimialojen sekä uudenlaisten toimintamallien ja yhteistyön tukemisessa. Haluamme rahoittaa kokeilevaa ja innovatiivista yritystoimintaa. Yhteisöjen toiminnan sekä asumisviihtyvyyden ja ympäristöasioiden edistäminen on keskeinen osa toimintaamme. Tätä työtä teemme yhdessä alueellamme toimivien yhteisöjen kanssa. Osa toimenpiteistä toteutetaan kyläkohtaisina tai useamman kylän välisinä hankkeina. Osa kehittämisestä voidaan tehdä laajempina, koko toiminta-alueelle tai useamman LEADER -ryhmän alueelle kohdentuvina tai tarvittaessa kansainvälisinä hankkeina. Pidämme tärkeänä myös monirahastoisuuden kautta avautuvia kehittämismahdollisuuksia. Toimenpiteiden suunnittelussa etsimme tarkoituksenmukaisimman toimintatavan. Laajempien hankekokonaisuuksien rahoittamiseen tutkimme myös muiden rahoituslähteiden (ESR, EAKR, suorat EU-rahastot) tarjoamat mahdollisuudet. 11. Hallinnon ja seurannan järjestäminen Viisarin toimintatapojen arviointia: vahvuuksia ja kehittämisen kohteita Vahvuutena kokemus ja verkostoituminen sekä selkeät toimintakriteerit Kokemusta Strategiamme toteuttamisessa ja hallinnoinnissa hyödynnämme aikaisemmilla ohjelmakausilla hyväksi havaittuja toimintatapoja, jotka mahdollistavat ruohonjuuritason toimijoiden osallistumisen alueemme kehittämiseen. Viisari on avoin kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille yksityishenkilöille, yhdistyksille ja yrityksille sekä kunnille, kehittämisviranomaisille ja oppilaitoksille. Yhdistys on perustettu , sen jäseninä on 307 yksityishenkilöä, 116 yritystä ja yhdistystä sekä alueen kaikki yhdeksän kuntaa. 17 (19)

19 Yhdistys maaseudun kehittäjänä Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry on rekisteröity yleishyödyllinen maaseudun kehittämisyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia alueellaan kylä- ja asukastoiminnan edunvalvojana ja edunluojana sekä kehittää paikallista, seutukuntien välistä, kansainvälistä yhteistyötä sekä yrittäjyyden yleisiä edellytyksiä alueellaan, vahvistaa paikallista ja seudullista, alueiden välistä ja kansainvälistä aloitteellisuutta ja yhteistyöhön perustuvaa kehittämistyötä sekä edistää kylä- ja asukasyhdistysten sekä alueen asukkaiden omatoimisuutta. Yhdistyksen toiminnasta päättää keväällä ja syksyllä pidettävät yhdistyksen kokoukset. Toiminnan toteutusta ohjaa syyskokouksen valitsema hallitus. Hallituksen yhdeksän jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä sekä puheenjohtaja valitaan tasapuolisesti toiminta-alueen kunnista. Hallitusjäsenten valinnoissa noudatetaan ns. kolmikantaa asukkaiden, yhteisöjen ja kuntaedustajien osalta maa- ja metsätalousministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Menettely turvaa avoimen ja tasapuolisen edustuksen toiminta-alueelta. Hallitus kokoontuu vuosittain noin kuukauden välein. Asioiden käsittely hallituskokouksissa on avointa, aktiivista ja kaikkien näkökulmat huomioivaa. Yhdistyksemme käytännön toimintaa varten käytössämme on toimintaohje. Siihen olemme kirjanneet yhdistyksen toimintatavat ja -prosessit sekä kuvanneet työntekijöiden ja hallituksen työnjakoa. Selkeät kriteerit ja roolitukset Yhdistyksen työntekijät ohjaavat hanke- ja yritystukirahoituksen hakemusten valmistelua ja valmistelevat hakemukset hallituskäsittelyä varten tiiviissä yhteistyössä hakijoiden kanssa. Hankevalinnasta vastaa hallitus yhdessä määriteltyjen valintakriteerien ja tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella. Neuvomme ja ohjaamme tuen hakijoita hankesuunnitelmien tekemisessä ja lomakkeiden täyttämisessä sekä ohjeistamme maksatushakemusten laatimisessa, raportoinnissa ja kilpailutuksessa. Itsearviointeja ja palautekyselyitä Viisarin toimintaa on koko sen olemassaoloajan arvioitu systemaattisesti niin itsearvioinnin, palautekyselyiden kuin ulkoisen arvioinninkin kautta. Viisari-toiminta on koettu alueella helppona ja läheisenä. LEADER-toiminnalla on jatkossakin erittäin tärkeä tehtävä kehittämisessä, erityisesti paikallisesta näkökulmasta. Viisarista on vuosien varrella tullut meidän oma juttu, jolla on tärkeä sija harvaan asutun pohjoisen Keski-Suomen aluekehittäjänä ja yhteisöllisyyden edistäjänä. Lisää puhtia toimintaan Ketterää hallinnointia, vilkasta vuorovaikutusta Tavoitteemme on, että strategian hallinnointiin ohjataan riittävä rahoitus yhdellä päätöksellä koko ohjelmakauden ajaksi. Hallintorahalla hoidamme strategiamme toteutukseen liittyviä tehtäviä. Näitä ovat mm. rahoitusmahdollisuuksista ja rahoituksen tuloksista tiedottaminen, rahoituksen hakuun ja hankkeiden toteutukseen liittyvät toimenpiteet sekä ohjelmasta rahoitettujen toimenpiteiden tavoitteisiin ja rahoituksen käyttöön liittyvä seuranta. Pyrimme siihen, että Viisarilla säilyy kokonaisvaltainen ohjaus- ja seurantavastuu strategiansa tavoitteiden kannalta tärkeästä hankeprosessista sekä maksatukseen liittyvästä ohjeistuksesta ja seurannasta. Meillä on edelleen mahdollisuuksia parantaa toimintatapojamme esimerkiksi lisäämällä eri kehittämistoimijoiden ja rahoittajien vuorovaikutusta ja keskinäistä tiedotusta. Jotta niukkenevat kehittämisresurssit saataisiin kohdennettua viisaasti, on eri kehittäjä- ja rahoittajatahojen (esim. seudulliset kehittämisyhtiöt, LEADER-ryhmä(t), kunnat, maakunnan liitto, ELY-keskus) yhteistyötä syytä entisestään tiivistää. Yhteisen tahtotilan löytäminen on tärkeä tavoite. Samoin pienille yrittäjille suunnattua tiedotusta erilaisista rahoitusmahdollisuuksista voimme edelleen parantaa. 18 (19)

20 Olemme suunnitelleet yhdessä Keski-Suomen ELY-keskuksen ja alueen muiden LEADER-ryhmien kanssa yhteistyön konkreettista tiivistämistä niin, että rekrytoimme uudella ohjelmakaudella yhteisen maaseututiedottajan, yhteisen kansainvälisyyskoordinaattorin sekä LEADER-ryhmien yhteisen rakentamisasiantuntijan. Vastaamme näin saamaamme palautteeseen ja tunnistamiimme haasteisiin esimerkiksi kansainvälistymisen osalta. Viisari ottaa käyttöön LEADER-ryhmien yhteisen brändityön tulokset. Kiinnitämme huomiota erityisesti tiedottamisen ja muun viestinnän ymmärrettävyyteen Viisarin toimintaperiaatteet Oheiseen kuvaan olemme tiivistetysti koonneet edellä kuvatut vahvuutemme ja kehittämisen mahdollisuudet. Vahvistamme edelleen vahvuuksiamme ja teemme myös tarvittavia korjaavia toimenpiteitä. Kokeilukulttuurimme mukaisesti tartumme rohkeasti uusiin avauksiin. Kuva 7. Yhteenveto Viisarin toimintatapoihin liittyvistä vahvuuksista ja mahdollisuuksista. 12. Strategian rahoitussuunnitelma Haemme kehittämisohjelmamme toteutusta varten yhteensä seitsemän miljoonaa (7 M ) euroa julkista rahoitusta. Tämä sisältää toiminta-alueemme kuntien 20%:n rahoitusosuuden. Julkisen rahoituksen lisäksi etsimme aktiivisesti myös uusia yksityisen rahoituksen lähteitä, esimerkkeinä erilaiset maaseudun kehittämistä tukevat säätiöt. Tarkemman rahoitussuunnitelman esitämme lopullisessa strategiaversiossa syksyllä Liiteluettelo LIITE 1. Viisarin valitsemat indikaattorit ohjelmakaudelle LIITE 2. Sopimus työnjaosta Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa 19 (19)