PALVELUVERKOSTO VUONNA 2013 JA PALVELUT KAUPUNKIRAKENTEESSA VUOTEEN 2025

Transkriptio

1 PALVELUVERKOSTO VUONNA 2013 JA PALVELUT KAUPUNKIRAKENTEESSA VUOTEEN selvitykseen saadut lausunnot, kannanotot ja niihin annetut vastaukset sekä selvitykseen tehdyt muutokset Kaupunginhallitus

2

3 1 Pyydetyt, mutta ei saadut lausunnot 1. Kasvun ja oppimisen lautakunta ( - ) 2. Kaupunkirakennelautakunta ( - ) 3. Ympäristö- ja rakennuslautakunta ( - ) 4. Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta ( - ) 5. Kuopion nuorisovaltuusto ( - ) 6. Kuopion vanhusneuvosto ( - ) Saapuneet lausunnot (1-7) ja kannanotot (8-17), niihin annetut vastaukset ja selvitykseen tehdyt muutokset 1. Perusturva- ja terveyslautakunta Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Kuopion vammaisneuvosto Nilsiän neuvottelukunta Kuopion yrittäjät ry Maaningan kunta Tuusniemen kunta Kuopion seudun perussuomalaiset ry ja perussuomalaisten Kuopion valtuustoryhmä Kettulanlahtea koskeva kannanotto, Kettulanlahden asukasyhdistys Kettulanlahtea koskeva kannanotto, Jaana Kusnetsov Hirvilahtea koskeva kannanotto, Hirvilahden kylätoimikunta, Hirvilahden nuorisoseura ry, Hirvilahden koulun vanhempainyhdistys ry, Lamperilan kyläseura ry, Niemisjärven raittiusseura Karsija ry, Kuopion länsirannan kylät ry (LYT) Rytkyä koskeva kannanotto, Länsi-Kuopion nuorisoseura, Rytkyn koulun vanhempainyhdistys, LYT Rytkyä koskeva kannanotto, Petri Vaattovaara Syvänniemeä koskeva kannanotto, Pekka Kääriäinen sekä kehittämistä koskeva tarveselvitys ja tietopaketti Syvänniemestä Syvänniemeä koskeva kannanotto Ismo Vepsäläinen Syvänniemeä koskeva kannanotto, Merja Korhonen Riistavettä koskeva ja yleinen kannanotto, Riitta Pitkänen... 56

4 Saapuneet lausunnot, niihin annetut vastaukset ja selvitykseen tehdyt muutokset 1. Perusturva- ja terveyslautakunta Konsernipalvelujen strateginen maankäytön suunnittelu / Juha Romppanen ja Katri Hiltunen ovat kirjeellään pyytäneet lausuntoa Kuopion palveluverkosto 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen selvityksestä mennessä. Selvitys on laadittu yhteistyössä kaupungin eri palvelualueiden kanssa. Rinnan tämän selvityksen laatimisen kanssa oli meneillään Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvityksen laatiminen vuoteen Työ oli jaettu osiin siten, että ensimmäinen vaihe käsitti ikäihmisten ja erityisryhmien asumispalvelut sekä sairaalapalvelut. Selvitystyö toteutettiin palvelualueiden ja konserniyhtiöiden rajat ylittävänä poikkihallinnollisena työnä. Molemmat selvitykset on laadittu kaupungin järjestämien palvelujen pitkän tähtäimen tueksi. Työt pohjautuvat toimintaympäristössä tulevina vuosina tapahtuviin muutoksiin molempien selvitysten tavoitteet ovat samansuuntaiset. Selvityksessä tulisi huomioida lisäksi seuraavat meneillään olevat hankkeet: Yleistä Suomessa on vireillä kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka tulee vaikuttamaan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteisiin. Palvelurakenneuudistuksen johdosta on kehittävä ja lisättävä sähköisiä palveluita. Lisäksi lähitulevaisuudessa huomioitavia asioita ja kehittämishankkeita ovat esim. lasten ja nuorten sekä aikuisten tuen projekti, jonka tavoitteena on palvelujen uudelleen järjestäminen niin, että palvelujen ulkopuolelle ei jäisi näitä asiakasryhmiä. Harjulan sairaalan kehittäminen on vireillä ja painopistealueena on kuntouttavan hoidon kehittäminen sekä sairaalassa että koko kaupungin hoitoyksiköissä. Myös vastaanottopalveluita ollaan kehittämässä, ja se osaltaan vaikuttaa kaupungin palveluverkostoon. Aikuissosiaalityö ja lapsiperhepalvelut Aikuissosiaalityön tilatarpeen osalta on valmistunut tarveselvitys huhtikuussa Tarveselvitys tuli ajankohtaiseksi lisääntyneen asiakasmäärän ja sen kautta toimintatapojen muutostarpeiden sekä Konttisen liiketalon tiloissa esiintyvien sisäilmaoireilujen hälyttävän lisääntymisen takia. Perusturvan palvelualueen aikuissosiaalityö ja lapsiperhepalvelut toimivat molemmat Konttisen liiketalossa ns. pääpaikkanaan. Molemmat toiminnat on kuitenkin tällä hetkellä jouduttu sisäilmaongelmien vuoksi hajasijoittamaan 3-4 erilliseen kiinteistöön, joka vaikuttaa palvelutoiminnan asianmukaiseen järjestämiseen.

5 Valkeisen sairaala on tyhjentynyt tammikuun 2014 puolessa välissä. Yhteistyössä Tilakeskuksen kanssa on tutkittu Valkeisen sairaalan käyttöönottoa korvaamaan väliaikaisesti Konttisen liiketalon aikuissosiaalityön tilat. Aikuissosiaalityön palvelut siirtyvät väliaikaisesti Valkeisen sairaalan tiloihin maaliskuun 2014 puolella. Pysyvien tilojen ratkaisemiseksi on käynnistetty hankesuunnittelu, joka valmistuu huhtikuun 2014 loppuun mennessä. Lapsiperhepalveluiden väliaikaisiksi tiloiksi on tutkittu Kasarmin alueella olevat rakennukset Kasarmi B ja E, jonne toiminnat siirtyvät huhtikuun alkupuolella. Pysyvien tilojen osalta hankesuunnittelu etenee rinnan aikuissosiaalityön hanketyön kanssa. Lisäksi juuri on tehty esitys lastensuojelun vastaanotto- ja arviointiyksikön väliaikaisesta sijoittumisesta Alava A1 -tiloihin, sekä pysyvien tilojen osalta hankesuunnittelun käynnistämistä Alavanmäelle Alarinne -nimiseen kiinteistöön. Muut terveydenhuollon palvelut / Savotalon ja Pääterveysaseman työympäristön kehittäminen Keväällä 2013 valmistui Savotalon ja Pääterveysaseman työympäristön kehittäminen -loppuraportti, jossa tavoitteena mm. on linjauksena, että Pääterveysasema keskitetään hoitopalvelujen käyttöön. Koko kaupungin terveydenhuollon mittakaavassa tilatehokkuutta parantaa neuvolan, perhesuunnittelun, joukkotarkastuksen, tartuntatauti- ja rokotusvastaanoton, ravitsemussuunnittelun ja opiskelijaterveydenhuollon sijoittuminen Savotalon ja Pääterveysaseman yhteyteen, jolloin voidaan luopua ulkopuolisista vuokratiloista. Pääterveysaseman vaiheittainen korjaustyö on käynnistynyt ja sen yhteydessä em. toiminnoille toteutetaan tarvittavat toiminnalliset muutostyöt. Strategisen maankäytön suunnittelun vastaus: Perusturva- ja terveyslautakunnan lausunnossa esitetyt palveluverkoston muutokset ja toimenpiteet sekä ikäihmisten ja erityisryhmien asumispalveluja käsittävän kehittämisselvityksen pitkän tähtäimen johtopäätökset ja tavoitteet ovat olleet tiedossa ja ne on huomioitu strategisessa palveluverkostoselvityksessä. Palveluverkostoselvityksen yleiset ja perusturvan palvelualueen tavoitteet eivät ole ristiriidassa kehittämisselvityksen tavoitteiden kanssa. Tarkempi kehittämisselvityksen tavoitteiden ohjelmointi on osa palvelualueen omaa yksityiskohtaista suunnittelua, johon strateginen maankäytön suunnittelu myös mielellään osallistuu. Tämä palveluverkoston kokonaistarkastelu auttaa tulevaa ohjelmointityötä ja sen tavoitteet ohjaavat yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Lautakunta painottaa palvelu- ja kuntarakenneuudistuksen tiedostamista ja sähköisten palvelujen kehittymistä ja kehittämistä osana fyysisen palveluverkoston muutoksia. Palveluverkostoselvitys huomioi nämä näkökohdat palveluverkoston tulevaisuuden visioissa, tavoitteissa ja verkoston

6 palvelutasoissa vuoteen Uudistuksen edetessä sen tuotokset ja muutosvaikutukset tarkistetaan seuraavan palveluverkostotarkastelun päivityksen yhteydessä. Selvitystä ja tavoitteita on ajateltu päivitettävän vähintään valtuustokausittain ja myös tarpeiden mukaan. Aikuissosiaalityön ja lapsiperhepalvelujen muuttotarpeet ja tarveselvityksen valmistuminen ovat olleet tiedossa palveluverkostotyön aikana. Kyseiset palvelut ovat siirtyneet Konttisen liiketalosta kevään 2014 aikana Valkeisen sairaalan ja Kasarmin (B ja E) kiinteistöihin. Uudet tilat ovat väliaikaiset, koska Valkeisen sairaalan osalta on käynnissä koko Sairaalakadun korttelia koskeva arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailu alueen jatkokäytön selvittämiseksi. Strategisessa palveluverkostoselvityksessä on linjattu, että tavoitteena on näiden palvelujen sijoittaminen pysyvänä keskustaan ja että palvelut sijaitsisivat samassa paikassa. Myös lastensuojelun vastaanotto- ja arviointiyksikön väliaikainen sijoittuminen ja tavoitteet pysyvien tilojen suunnittelusta Alavanmäelle ovat asioina kokonaistarkastelun tavoitteiden mukaiset (vrt. perusturvan palveluverkoston tavoitteet selvityksessä). Savotalon ja pääterveysaseman työympäristön kehittäminen -loppuraportin toimenpiteet ja tavoitteet on huomioitu palveluverkostoselvityksessä. Palvelujen keskittäminen ja ulkopuolisista vuokratiloista luopuminen ovat ensi sijassa kaupungin strategisten palveluverkostolle asetettujen tavoitteiden mukaista toimintaa. Muutokset selvitykseen: Palveluverkostoselvityksen tavoiteosaan, kohtaan yleiset tavoitteet (loppuun) tehdään seuraava tekstilisäys: Sähköisiä palveluja kehitetään aktiivisesti fyysisen palveluverkoston muutosten rinnalla. Lisäksi kohtaan 5.2.(Perusturvan palveluverkoston tavoitteet) loppuun lisätään seuraava kappale: Ikääntyvien ja erityisryhmien asumispalvelujen kehittämisselvityksessä asetetut tavoitteet tulisi ohjelmoida mahdollisimman pikaisesti yksityiskohtaisemmaksi suunnitelmaksi palvelualueella. Ohjelmointi tarkentaa kehittämisselvityksen tavoitteiden toteuttamista lyhyellä aikavälillä (esim. viisivuotiskausi). Hammashuollon verkostosta on käyty täydentävää keskustelua palvelualueen kanssa kuluneen kevään 2014 aikana ja vaikka asiaan ei ole puututtu lausunnossa, tekstiin ja verkostolistaukseen vuonna 2025 on lisätty Neulamäki. Nyt verkostoa kuvaava kohta luvussa 5.3. kuuluu seuraavasti: Hammashuollon verkosto vuonna 2025: Savotalo, Harjula, Canthia, Pyörö, Neulamäki, Nilsiä, Tuusniemi ja Maaninka. Korjaus on tehty myös raporttia koskevaan tiivistelmään.

7 2. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Kuopion kaupungin Strategisen maankäytön suunnittelu on pyytänyt lausuntoa Kasvun ja oppimisen / Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnalta Kuopion palveluverkosto 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen selvitykseen mennessä. Selvitystä on valmisteltu yhteistyössä palvelualueiden kanssa. Kasvun ja oppimisen /Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta antaa seuraavan lausunnon Kuopion palveluverkosto 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen selvitykseen. Kuopion palveluverkosto 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen selvityksessä tarkastellaan Kuopion kaupungin palveluverkoston nykytilannetta, toimintaympäristöä ja haasteita. Lisäksi selvityksessä esitellään Kuopion tavoitteellinen palvelurakenne sekä palveluverkostoa koskevia strategisen tason tulevaisuuden tavoitteita aina vuoteen 2025 saakka. Palveluverkoston nykytilanteen kuvauksessa käsitellään ensi sijassa kaupungin järjestämien julkisten palvelujen fyysistä verkostoa, mutta kokonaisuuden kannalta myös keskeisimmät asukkaiden arkielämään liittyvät yksityiset palvelut sekä joukkoliikenne on otettu tarkasteluun mukaan. Työ liittyy vahvasti kaupungin kasvuun ja kehitykseen, talouden tervehdyttämiseen ja tuottavuuden parantamiseen sekä parhaillaan myös valmisteilla olevaan kaupunkirakennesuunnitelmaan. Selvityksen tavoitteena on antaa tiivis kokonaiskuvaus Kuopion tämän hetkisestä fyysisestä palveluverkostosta sekä visioida tulevaisuuden palveluverkostoa ja palvelujen asemaa kaupunkirakenteessa Kuopion uudet kasvusuunnat ja vanhojen asuntoalueiden täydennysrakentaminen huomioiden. Tarkastelu pyrkii vastaamaan Kuopion ajankohtaisiin haasteisiin eli kuinka nykyisessä toimintaympäristössä sovitetaan yhteen niukkenevat kuntatalouden resurssit, väestönkasvu ja sen voimakas alueellinen muutos, ikääntyvien määrän kasvu ja palveluverkosto. Kuopion palveluverkostolta vaaditaan tulevina vuosina aiempaa enemmän tehokkuutta ja tuottavuutta, joka väistämättä tarkoittaa palvelujen kokoamista monipuolisemmiksi ja suuremmiksi kokonaisuuksiksi suurempien asuntoalueiden palvelukeskuksiin. Selvityksessä nykyverkoston tarkasteluajankohtana on vuosi 2013 ja tavoitevuosi on Koko Kuopion osalta esitetään tavoitteellinen palveluverkosto, alue- ja palvelukeskukset ja palvelukampukset vuoteen Lisäksi esitetään palveluverkoston kaupunkirakenteeseen liittyviä yleistavoitteita sekä erillisten palvelujen verkostojen osalta strategisen tason yleislinjauksia ja -tavoitteita. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueet ovat alusta lähtien olleet mukana selvityksen valmistelussa, ja saaneet kannanotoillaan vaikuttaa selvityksen sisältöön ja linjauksiin. Palveluverkostoselvityksessä on muun muassa todettu päivähoidon ja esiopetuksen olevan lähipalvelua, jonka vuoksi kaikilla verkoston vyöhykkeillä on määritelty olevan esi- ja alakoulu sekä päivähoidon palvelut. Linjaus on yhdenmukainen kaupungin aiempien

8 palvelulinjausten kanssa ja tarkoituksenmukainen asukkaiden todellisten palvelutarpeiden kannalta. Palvelualueilla ei ole huomautettavaa selvitykseen. Selvitykseen on huomioitu hyvin mm. ikärakenteen ja toimintaympäristön muutosten asettamat haasteet palveluverkoston kehittämiselle. Selvityksessä painotetaan terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden kehittämistä mm. ennaltaehkäisemään ja hillitsemään terveydenhuollon palveluiden kysyntää. Palveluverkoston kehittämisessä huomioidaan myös yksityisten palveluiden kehittyminen hyvinvoinnin edistämisen palveluissa. Selvityksessä painotetaan kaupungin palveluiden kokoamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi suurempien asuntoalueiden palvelukeskuksiin. Tarkastelussa ovat mukana myös hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen tuottamat palvelut. Tämä tarjoaa nykyistä kustannustehokkaamman tavan tuottaa palveluita, mutta antaa samalla myös mahdollisuuden hyödyntää tiloja kuntalaisten hyväksi aiempaa monipuolisemmin. Selvityksessä esitetyt palveluverkoston tasot antavat peruslinjat eri palvelukeskusten palveluille. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen näkökulmasta palveluverkostoselvityksessä palvelukeskusten palvelutasojen määrittelyssä on onnistuttu varsin hyvin. Selvityksessä on nostettu esille hyvinvoinnin edistämisen vastuualueen palveluita eri palvelukeskustasoilla sekä huomioitu muiden muassa läheltä liikkeelle periaatteen noudattaminen. Esitettyjen peruslinjausten pohjalta voidaan tarkentaa hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden omat verkostosuunnitelmat yhteistyössä muiden palvelualueiden kanssa toteuttamaan palveluverkostoselvityksen linjauksia ja tavoitteita. Strategisen maankäytön suunnittelun vastaus: Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen lausunnossa esitetyt kannanotot tukevat selvityksen sisältöä ja asetettuja palveluverkostotavoitteita. Palvelualue on todennut, että selvityksessä esitetyt peruslinjaukset ja tavoitteet ovat lähtökohtina palvelujen tarkemmalle verkostosuunnittelulle. Muutokset selvitykseen: Ei muutostarvetta 3. Kuopion vammaisneuvosto Kuopin vammaisneuvosto käsitteli kokouksessaan Kuopion palveluverkosto vuon n a 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen selvitysluonnosta ja päätti todeta lausuntonaan seuraavaa: Vammaisneuvosto korostaa kahta tavoitetta, joita se pitää erityisen hyvinä. Toinen näistä tavoitteista on saada kehitysvammaisten, vammaisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluja Kuopion kaupunkialueelle, ja toinen on se, että kaupunkiympäristöä

9 rakennetaan ja joukkoliikennettä kehitetään mahdollisimman esteettömäksi ja houkuttelevaksi siten, että se kannustaa asukkaita liikkumaan. Strategisen maankäytön suunnittelun vastaus: Kuopion vammaisneuvoston lausunnossa esitetyt tavoitteet on esitetty palveluverkostoselvityksessä. Erityisryhmien asumispalveluiden kehittämisselvityksen tavoitteet tulisi ohjelmoida palvelualueella lyhyen tähtäimen suunnitelmaksi ja osana yksityiskohtaisempaa operatiivista suunnittelua, joka tarkentaa asumispalveluiden tonttitarpeita kaupunkialueella. Muutokset selvitykseen: Selvityksen tavoiteosaan ja perusturvan palveluverkoston tavoitteisiin (5.2.) on lisätty seuraava kappale: Ikääntyvien ja erityisryhmien asumispalvelujen kehittämisselvityksessä asetetut tavoitteet tulisi ohjelmoida mahdollisimman pikaisesti yksityiskohtaisemmaksi suunnitelmaksi palvelualueella. Ohjelmointi tarkentaa kehittämisselvityksen tavoitteiden toteuttamista lyhyellä aikavälillä (esim. viisivuotiskausi). 4. Nilsiän neuvottelukunta Kuopion palveluverkosto 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen selvitystyössä tarkastellaan Kuopion kaupungin palveluverkoston nykytilannetta, toimintaympäristöä ja haasteita. Lisäksi työssä esitetään Kuopion tavoitteellinen palvelurakenne sekä palveluverkostoa koskevia strategisen tason tulevaisuuden tavoitteita aina vuoteen 2025 saakka. Työ liittyy vahvasti kaupungin kasvuun ja kehitykseen, talouden tervehdyttämiseen ja tuottavuuden parantamiseen sekä parhaillaan myös valmisteilla olevaan kaupunkirakennesuunnitelmaan. Koko palveluverkostoa koskevia selvityksiä ja suunnitelmia laadittiin Kuopiossa hyvinkin aktiivisesti luvuilla, mutta viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana ei strategisen tason kokonaistarkastelua ole tehty. Palveluverkostoselvityksen tavoitteena on antaa tiivis kokonaiskuvaus Kuopion tämän hetkisestä fyysisestä palveluverkostosta sekä visioida tulevaisuuden palveluverkostoa ja palvelujen asemaa kaupunkirakenteessa asuntotuotannon uudet kasvusuunnat ja vanhojen alueiden täydennysrakentaminen huomioiden. Tarkastelu pyrkii osaltaan vastaamaan Kuopion ajankohtaisiin haasteisiin eli kuinka nykyisessä toimintaympäristössä sovitetaan yhteen niukkenevat kuntatalouden resurssit, väestönkasvu ja sen voimakas alueellinen muutos, vanhusväestön määrän kasvu sekä palveluverkosto. Kuopion palveluverkostolta vaaditaan tulevina vuosina aiempaa enemmän tehokkuutta ja tuottavuutta, mikä väistämättä tarkoittaa palvelujen kokoamista monipuolisemmiksi ja suuremmiksi kokonaisuuksiksi suurempien asuntoalueiden palvelukeskuksiin.

10 Selvityksessä nykyverkoston tarkasteluajankohtana on vuosi 2013 ja tavoitevuosi on Koko Kuopion osalta esitetään tavoitteellinen palveluverkosto ja sen palvelukeskukset / palvelukampukset vuoteen Lisäksi esitetään palveluverkoston kaupunkirakenteeseen liittyviä yleistavoitteita sekä erillisten palvelujen verkostojen osalta strategisen tason yleislinjauksia ja -tavoitteita. Palveluverkostoselvitystyötä on valmisteltu Kuopion kaupungin konsernipalvelujen Strategisen maankäytön suunnittelussa ja yhteistyössä kaupungin palvelualueiden kanssa. Palveluverkostoa kokonaisuutena sekä yhteisiä tavoitteita työstettiin palvelualueiden kanssa pidettävässä yhteisseminaarissa. Lausuntojen jälkeen selvitystyö tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi. Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen, strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen ja kaupunkisuunnitteluryhmä ovat ohjanneet työtä. Selvityksestä on pyydetty mm. Nilsiä-neuvottelukunnan lausunto mennessä. Lausuntoaikana selvitysluonnos on myös nähtävillä netissä kommentointia varten. Viiteaineistona ovat Kuopion palveluverkosto ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen 2025 selvitys ja tiivistelmä selvityksestä. Selvityksestä voidaan todeta mm: Palveluverkoston suunnittelun yleisenä tavoitteena on, että palveluja keskitetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi palvelukeskuksiin/-kyliin ja niissä palvelukampuksiin tai muihin vastaaviin keskuksiin tai palvelupisteisiin. Yksityiset ja julkiset palvelut limittyvät ja käyttävät osin samoja tiloja. Nilsiä-Tahko -alue on luokiteltu aluekeskukseksi, jossa on erittäin monipuolinen palvelutarjonta ja palvelut vastaavat itsenäisen kunnan palveluja. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Nilsiän keskusta kehittyy ja kasvaa palveluiltaan Tahkon rinnalla. Pajulahdessa ja Palonurmessa on joitakin lähipalveluja. Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen tavoitteet: - työllistymiseen, aikuissosiaalityöhön, maahanmuuttoon sekä asunnottomuuteen liittyviä palveluja tarjotaan keskitettynä palveluna keskustassa ja Nilsiässä - lapsiperhepalveluja on Keskustassa, Pyörössä ja Nilsiässä - ikääntyneiden asumispalveluja keskitetään palvelukampuksiin - tulevaisuuden aluekampuksia on mm. Nilsiässä - Kuopion terveysasema vuonna 2025 on mm. Nilsiässä - hammashuollon verkosto vuonna 2025: mm. Nilsiä - kuntoutuspalveluja keskitetään mm. Nilsiään. Kasvun ja oppimisen palveluverkoston tavoitteet: - päivähoitoa keskitetään suurempiin yksiköihin ja samalla pieniä epätarkoituksenmukaisia päivähoidon yksiköitä lakkautetaan - maaseutualueella yksisarjainen alakoulu eli vähintään n. 150 oppilaan koulu tavoitteellisena minimikokona, jollei pienempi alakoulu ole muutoin (esim. kuljetusetäisyydet tai kustannustehokkuus ja taloudellisuus) kokonaistaloudellisesti perusteltu.

11 Hyvinvoinnin edistämisen palveluverkoston tavoitteet: - yksityiset ja yhteisöjen palvelut ovat merkittävä osa fyysistä hyvinvoinnin edistämisen palveluverkostoa. Kaupunki luo edellytyksiä yksityisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin edistämisen palveluille ja toimii yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa - kansalaisopiston palvelutoiminta jatkuu monipuolisena ja laajana asiakaslähtöisenä palveluverkostona eri puolilla Kuopiota - lähiliikunta- ja leikkipaikkaverkostoa ja reitistöjä kehitetään laadukkaana, keskitettynä ja pitkällä tähtäimellä teknisesti kestävänä palveluna ( läheltä liikkeelle periaate ). Päätösehdotus: Neuvottelukunta toteaa lausuntonaan Kuopion palveluverkosto ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen selvityksestä seuraavaa: Neuvottelukunta pitää hyvänä tavoitetilaa, että Nilsiän keskusta on aluekeskustasoinen palvelukeskittymä. Tavoite, että Nilsiän keskusta kehittyy ja kasvaa palveluiltaan Tahkon rinnalla, on oikea. Kannatettavaa on myös se, että keskeiset terveydenhuollon, perusturvan sekä kasvun ja oppimisen palvelut tarjotaan lähipalveluina Nilsiässä. Nilsiän lukion osalta todetaan, että se on alppilajipainotteinen lukio. Matkailu on Nilsiässä merkittävä ja sen toivotaan näkyvän latu- ja ulkoilureitistöissä. Kaavoituksella tulee varmistaa, että asunto, palvelu- ja yritysrakentamiseen sopivia alueita on tarjolla. Rakentaminen maaseutualueille tulee olla myös mahdollista. Päätös: Neuvottelukunta hyväksyi yksimielisesti talouspäällikön ehdotuksen sillä muutoksella, että esityksen kohdasta perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen tavoitteet, poistetaan vuosiluvut Strategisen maankäytön suunnittelun vastaus: Kuopion palveluverkostoselvityksessä Nilsiän keskusta on määritelty tasolle aluekeskus yhdessä Pyörön (Petonen) kanssa. Aluekeskustasoiset palvelut tarkoittavat pienen itsenäisen kunnan palvelutasoa, josta löytyvät kaikki asukkaiden peruspalvelut eli monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut. Lukioiden painotuksia ei ole mainittu nykytilanteen kuvauksessa tilanpuutteen vuoksi. Ainoastaan lukioiden erityistehtävät on kerrottu. Kaupunki edistää Nilsiän ja Tahkon asunto, palvelu- ja yritysrakentamista kaavoituksen avulla. Tällä hetkellä Nilsiässä on käynnissä Tahkon keskustan ja Nilsiän keskustan osayleiskaavat. Lisäksi Tahkon alueella on kolme asemakaavatyötä päätösvaiheessa. Muutokset selvitykseen: Selvitykseen ei tehdä pyydettyä muutosta poistaa vuosiluku 2025 tavoitteista, koska tavoitteiden tarkastelu on ulotettu tuohon vuoteen kautta koko

12 selvityksen. On myös huomattava, että strategisen palveluverkoston tarkastelu on jatkuvaa työtä ja näitä tavoitteita tullaan tarkistamaan tietyin väliajoin ja tarpeiden mukaan. Mm. uudet kuntaliitokset, kunta- ja palvelurakenneuudistukset, lakimuutokset jne. saattavat aiheuttaa työn päivittämistä hyvinkin pikaisesti. Selvityksen päivityssyklin on arvioitu olevan vähintään valtuustokausi. 5. Kuopion yrittäjät ry PALVELUT KAUPUNKIRAKENTEESSA VUOTEEN 2025 Kohta 2.8. Palvelukäyttäytymisen muutos palvelukumppanuudet ja palveluseteli Mielestämme palvelusetelin käyttöönottoa tulee laajentaa uusille palvelualueille hyvien kokemusten myötä. Palvelusetelin käytössä kaupungin on toimittava pitkäjänteisesti: esim. palvelusetelin määrärahojen loppuminen kesken vuoden vaarantaa palveluntuottajien toiminnan. Lisäksi palvelusetelin arvon määrittämiseksi kaupungin täytyy pystyä laskemaan ja esittämään oman työn kustannuksen hinta palvelun tuotannossa. Kohta 3.3. Kasvun ja oppimisen palvelualue päivähoito Mielestämme tehty linjaus siitä, että päivähoitokysynnän kasvuun tulevaisuudessa vastataan ensisijaisesti yksityisellä päivähoidolla, on hyvä. Kohta 3.6. Päivittäistavarakaupan palvelut Kaupan keskittyminen voimakkaasti isoihin yksiköihin reuna-alueille ei välttämättä ole hyvä ratkaisu, mielestämme kauppapaikkojen kaavoituksen tulisi tapahtua markkinalähtöisesti, eikä sitä tulisi liikaa säädellä kaavoituksella. Lähikauppa tukee myös vanhusväestön kotona asumista. Kohta 5.2. Perusturvan palveluverkoston tavoitteet Suunnitelmissa on mm. erityisryhmien asumispalvelujen painopisteen siirtäminen kohti kevyempiä asumispalveluja ja lähemmäksi Kuopiota, mikä edellyttää tonttien varaamista ja kaavoittamista mahdollisesti rakennettaville uusille yksiköille. Muistutamme, että palvelun markkinoiden luomiseksi ja säilyttämiseksi on tärkeää tiedottaa suunnitelmasta jo varhaisessa vaiheessa mahdollisia palveluntuottajia. Lisäksi on syytä huomioida tulevan kilpailutuksen koko, niin että se luo mahdollisia uusia toimijoita palvelualueelle tai ei karsi jo olemassa olevia palveluntuottajia pois markkinoilta. Kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ja palveluntuotannon lisääminen tulisi tapahtua ensi sijassa yksityiseltä markkinalta, ja markkinoita tulee kehittää yhdessä kaupungin ja palveluntuottajien kanssa pitkäjänteisesti. Lisäksi kaupungin on hyvä miettiä kilpailuneutraliteetin ja verotulojen näkökulmasta yritystoiminnan ja kolmannen sektorin roolia palvelun

13 tuotannossa (esim. säätiöt, jotka kilpailevat verovapaasti yksityisen palveluntuotannon kanssa). Kohta 5.5. Hyvinvoinnin edistämisen palveluverkoston tavoitteet Hyvinvoinnin edistämisen palveluverkoston laajenemisessa kannatamme tehtyä linjausta yksityisen palvelujen merkityksen korostamisessa. Samoin julkisten palveluverkostojen osalta keskeisinä tavoitteina olevat taloudellisuuden, tehokkuuden ja tilojen monikäyttöisyyden edistäminen on kannatettavaa, mutta edellyttää, että kaupunki palvelun tuottajana pystyy laskemaan oman työn kustannukset taloudellisuuden ja tehokkuuden mittaamiseksi. Myös yritysvaikutusten arviointi tulee huomioida palvelurakenteen kehittämisen kaikissa vaiheissa. Strategisen maankäytön suunnittelun vastaus: Kuopion palvelu- ja hankintaohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ohjelman mukaan kaupungin palvelutuotannossa kehitetään ja laajennetaan palvelusetelin käyttöä. Palveluseteli on yksi kunnan käytettävissä olevista palvelujen järjestämistavoista, joka lisää asiakkaan valinnanvapautta sekä mahdollisuuksia palvelujen saatavuuden parantamiseen. Lisäksi palveluseteli monipuolistaa palvelutuotantoa ja edistää kuntien ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Tämä strateginen palveluverkostoselvitys ei ota kantaa palvelujen tuottamistapoihin. Palveluseteli on silti toimintaympäristön kohdalla 2.8. (Palvelukäyttäytymisen muutos palvelukumppanuudet ja palveluseteli) esitelty palveluverkoston muotoutumiseen vaikuttavana tekijänä. Päivähoidon osalta palvelu- ja hankintaohjelma linjaa, että kaupungin kasvualueilla päivähoidon kysynnän kasvuun vastataan ensi sijassa yksityisellä palvelulla (palveluseteli). On huomattava, että kaupungin tavoitteena on kuitenkin pitää kunnallisen ja yksityisen päivähoidon määrällinen tasapaino alueilla sellaisena, että asukkailla säilyy aito valintamahdollisuus kunnallisen ja yksityisen päivähoidon välillä. Tämä strateginen palveluverkostoselvitys ei ota kantaa palvelujen tuottamistapoihin (vrt. edellinen kappale). Kaupan osalta palveluverkoston tavoitteena on turvata keskustan ja asuntoalueiden lähimyymäläverkosto kaupan verkostoa ohjaamalla. Myös pienillä kaupunkialueen asuntoalueilla pyritään turvaamaan lähimyymälät. Päivittäistavarakaupan kaavoitus ei voi tapahtua pelkästään markkinalähtöisesti, vaan kaupunki huomioi kaupunki- ja asutusrakenteen vaatimukset sekä eri väestöryhmien tarpeet kaupan ohjaamisessa. Kaupan palvelujen saavutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota erilaisin liikkumistavoin ja erityisesti joukkoliikenteen avulla. Lisääntyvä, ikääntyvä autoton väestö pyritään huomioimaan kaupan suunnittelussa. Palveluverkoston kehittämisselvityksen (asumispalvelut ja sairaalapalvelut) loppuraportti on valmistunut perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueella vuonna Raportti sisältää asumispalvelujen määrälliset vuoteen 2030 saakka. Tarkempi kehittämisselvityksen tavoitteiden ohjelmointi on osa palvelualueen yksityiskohtaista jatkosuunnittelua. Tämä palveluverkoston kokonaistarkastelu auttaa ja tukee tulevaa ohjelmointityötä ja sen tavoitteet

14 ohjaavat yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Ohjelmoinnin avulla voidaan alueittain ja yksityiskohtaisemmin hahmottaa lähimmän viiden vuoden tonttija kaavoitustarpeet. Osa uusista asumispalveluista voi sijoittua jo olemassa olevaan rakennuskantaan muutostöinä eli kaikki tarpeet eivät edellytä kaavoitusta ja/tai tyhjiä tontteja. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella yksityinen palveluverkosto on laajentunut ja myös tulevaisuudessa tämä palvelutuotanto kehittyy ja laajenee sekä ylläpitää asuntoalueiden palvelutasoa. Kaupunki luo edellytyksiä yksityisen sektorin palvelutuotannolle erilaisten kaavoituksen, suunnittelun ja muiden toimenpiteiden avulla. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa julkisen ja muiden palveluntuottajien välinen yhteistyö ja työnjako tiivistyvät ja laajenevat. Muutokset selvitykseen: Selvityksen tavoiteosaan ja perusturvan palveluverkoston tavoitteisiin (5.2.) on lisätty seuraava kappale: Ikääntyvien ja erityisryhmien asumispalvelujen kehittämisselvityksessä asetetut tavoitteet tulisi ohjelmoida mahdollisimman pikaisesti yksityiskohtaisemmaksi suunnitelmaksi palvelualueella. Ohjelmointi tarkentaa kehittämisselvityksen tavoitteiden toteuttamista lyhyellä aikavälillä (esim. viisivuotiskausi). 6. Maaningan kunta Maaningan kunnanhallitus antaa asiassa seuraavan lausunnon: Kuopion palveluverkosto 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen selvityksen alkuosa muodostuu varsin seikkaperäisestä nykytilanteen kuvauksesta. Koska Maaninka ei ole vielä osa Kuopion kaupunkia, ei sitä myöskään nykytilanteen kuvauksessa käsitellä. Koska palvelut kaupunkirakenteessa 2025 on kuvattu nykytilan lähtökohdista, ei niissä Maaninkaa lähtökohtaisesti käsitellä. Poikkeuksen muodostavat perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkoston tavoitteet. Näissä Maaninka on mukana, koska Kuopion kaupunki tuottaa jo tällä hetkellä isäntäkuntapalveluna Maaningan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunnanhallituksella ei ole lausuttavaa selvityksen kohdassa 5.2. olevista perusturvan palveluverkoston tavoitteista. Selvityksen kohdassa 5.3. on selostettu terveydenhuollon palveluverkoston tavoitteet. Terveydenhuollon palveluverkoston yhtenä kohtana on todettu Kuopion pääterveysasemien olevan vuonna 2025 keskustan pääterveysasema, Pyörö, Nilsiä, Tuusniemi ja Karttula, sekä pienempinä terveyspalvelupisteinä Riistavesi (Melalahti), Vehmersalmi ja Maaninka. Maaningan kunnanhallitus katsoo, että myös Maaningalla tulisi olla myös vuonna 2025 pääterveysasema. Maaningan terveysasemalta on suuruusluokaltaan sama etäisyys Kuopion keskustan pääterveysasemalle kuin Karttulasta ja Tuusniemeltä. Lisäksi Kuopion ja Maaningan valtuustojen hyväksymässä, vuoden 2017 loppuun voimassa olevassa yhdistymissopimuksessa on linjattu, että Maaningan terveysaseman palvelut säilyvät pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta nykyisellään.

15 Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen tarkennettuna seuraavasti: Maaningan kunnanhallitus antaa asiassa seuraavan lausunnon: Kuopion palveluverkosto 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen selvityksen alkuosa muodostuu varsin seikkaperäisestä nykytilanteen kuvauksesta. Koska Maaninka ei ole vielä osa Kuopion kaupunkia, ei sitä myöskään nykytilanteen kuvauksessa käsitellä. Koska palvelut kaupunkirakenteessa 2025 on kuvattu nykytilan lähtökohdista, ei niissä Maaninkaa lähtökohtaisesti käsitellä. Poikkeuksen muodostavat perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkoston tavoitteet. Näissä Maaninka on mukana, koska Kuopion kaupunki tuottaa jo tällä hetkellä isäntäkuntapalveluna Maaningan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunnanhallituksella ei ole lausuttavaa selvityksen kohdassa 5.2. olevista perusturvan palveluverkoston tavoitteista. Selvityksen kohdassa 5.3. on selostettu terveydenhuollon palveluverkoston tavoitteet. Terveydenhuollon palveluverkoston yhtenä kohtana on todettu Kuopion pääterveysasemien olevan vuonna 2025 keskustan pääterveysasema, Pyörö, Nilsiä, Tuusniemi ja Karttula, sekä pienempinä terveyspalvelupisteinä Riistavesi (Melalahti), Vehmersalmi ja Maaninka. Maaningan kunnanhallitus katsoo, että myös Maaningalla tulisi olla myös vuonna 2025 pääterveysasema. Maaningan terveysasemalta on suuruusluokaltaan sama etäisyys Kuopion keskustan pääterveysasemalle kuin Karttulasta ja Tuusniemeltä. Samoin Maaningan terveysaseman potentiaalinen asiakasmäärä on terveysaseman lähettyvillä samaa suuruusluokkaa kuin Karttulassa ja suurempi kuin Tuusniemellä. Lisäksi Kuopion ja Maaningan valtuustojen hyväksymässä, vuoden 2017 loppuun voimassa olevassa yhdistymissopimuksessa on linjattu, että Maaningan terveysaseman palvelut säilyvät pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta nykyisellään. Kunnallishallitus katsoo, että Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut tulisi säilyttää tulevaisuudessakin lähipalveluna nykyisen laajuisena mukaan lukien mielenterveys- ja päihdepalvelut, sekä sisältäen myös aikuissosiaalityön ja lapsiperheiden palvelut. Strategisen maankäytön suunnittelun vastaus: Palveluverkostotarkastelussa Maaninka on virheellisesti mainittu pienempien terveyspalvelupisteiden luettelossa terveysaseman sijaan. Maaningan kunnan lausunto sisältää hyviä perusteluja virheen korjaamiselle. Strateginen maanäytön suunnittelu pahoittelee virhettä. On kuitenkin huomattava, että Kuopiossa toimii ainoastaan yksi pääterveysasema Kuopion keskustassa. Kaikki muut ovat sivutoimipisteitä. Muutokset selvitykseen: Terveydenhuollon palveluverkoston tavoitteiden (5.3.) kohdalla tekstiä korjataan seuraavasti: Kuopion terveysasemat vuonna 2025: Keskustan pääterveysasema, Pyörö, Nilsiä, Tuusniemi, Maaninka ja Karttula sekä pienempiä terveyspalvelupisteitä: Riistavesi (Melalahti) ja Vehmersalmi. Korjaus on tehty myös raporttia koskevaan tiivistelmään.

16 7. Tuusniemen kunta Kuopion kaupunki on pyytänyt lausuntoa Kuopion palveluverkosto 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen luonnoksesta Tuusniemen kunnalta. Lausuntonaan Tuusniemen kunta toteaa, että Tuusniemen ja Kuopion välillä on käynnissä kuntaliitosselvitys, jossa nykytilankartoituksien jälkeen mm. esitetään palvelualuekohtaisesti miten kuntien yhdistyminen vaikuttaisi ja miten yhdistymisen jälkeen toimittaisiin. Tämä huomioiden Tuusniemen kunta katsoo tärkeäksi antaa palvelualuekohtaisille selvitysryhmille työrauha tehdä esityksensä ilman, että palveluverkostoa samaan aikaan ohjattaisiin muuta kautta erillisillä päätöksillä. Sinänsä palveluverkoston tarkastelu pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan hyväksi, mutta ylikunnallisista palveluista tulee aina neuvotella kuntakumppanin kanssa palvelualueittain etukäteen. Tämä koskee myös perusterveydenhuollon yhteistyösopimusta, jonka osalta neuvottelut jatkosta ( ) tulisi järjestää viimeistään syksyllä 2014, odottaen kuitenkin ensin kuntaliitokseen liittyvät päätökset. Tuusniemen kunta tahtoo kehittää yhdessä Kuopion kanssa erityisesti valtatie 9 -suuntaista (Vehmersalmi-Riistavesi-Tuusniemi) palveluverkostoa ja uutta maaseutumaista kaupunkirakennetta sekä kehittämistä ohjaavaa lähidemokratiaa. Strategisen maankäytön suunnittelun vastaus: Kuopion palveluverkostoselvitys on strateginen kokonaistarkastelu, joka linjaa ja visioi palveluverkostoa ja sen tavoitteita vuoteen 2025 saakka. Kuopion ja eri kuntien väliset kuntaliitosselvitykset etenevät omina prosesseinaan ja niihin liittyy myös palveluja koskevia erillispäätöksiä. Kuntaliitosten jälkeen Kuopion palveluverkostoa koskevat yleiset ja palvelualueiden tavoitteet koskevat myös näitä alueita, jolleivät erillispäätökset sano toisin. Kuopion palveluverkostoselvityksessä Vehmersalmi ja Riistavesi (Melalahti) on linjattu tasolle: palvelukeskus. Kuopion tavoitteena on kehittää ja koota palveluja suuremmiksi kokonaisuuksiksi alue- ja palvelukeskuksiin ja niissä palvelukampuksiin tai vastaaviin keskuksiin/pisteisiin. Uusia palveluja ohjataan myös näihin alue- ja palvelukeskuksiin, joiden saavutettavuuteen eri kulkutavoin ja erityisesti joukkoliikenteen avulla kiinnitetään erityistä huomiota. Myös uusiin palvelujen tonttitarpeisiin varaudutaan palvelukeskuksissa. Muutokset selvitykseen: Ei muutostarvetta

17 Kannanotot, niihin annetut vastaukset ja selvitykseen tehdyt muutokset 8. Kuopion seudun perussuomalaiset ry ja perussuomalaisten Kuopion valtuustoryhmä kirjattu saapunut Työryhmän muistio Kuopion seudun Perussuomalaiset ry:n ja Perussuomalaisten Kuopion valtuustoryhmän kommentteja, ehdotuksia ja ideoita Kuopion palveluverkosto vuonna 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen suunnitelmaan TAUSTAA Kuopion seudun Perussuomalaiset ry ja Perussuomalaisten Kuopion valtuustoryhmä ovat muistiossaan koonneet kommentteja, ehdotuksia ja ideoita Kuopion palveluverkosto vuonna 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen suunnitelmaan. Lähtökohdat suunnitelmalle ovat haastavat kaupungin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Tämän vuoksi johtavina ajatuksina ovat ennaltaehkäisy, työllisyys, palvelut, yrittäjyys sekä paikallisuus. KUOPION KAUPUNGIN STRATEGIA - vahva ja monipuolinen PAIKALLINEN elinkeinoelämä - vaikeista taloudellisista resursseista huolimatta tulee panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin. Pitkällä tähtäimellä tätä kautta saadaan merkittävästi säästöjä. Esim. ongelmanuoret, huostaanotot, vanhus- ja vammaispalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut - Palveluverkostosuunnitelma osaksi palvelu- ja hankintaluonnosta!! - Ydinkeskustan alueella kaavoitusta ja rakentamista tehostettava - Haja-asutusalueille luotava elinvoimaisia palvelukeskuksia, joiden palveluita voivat hyödyntää ympärillä olevat pienemmät kyläkeskukset. Näissä palvelukeskuksissa (Karttula, Riistavesi, Vehmersalmi, Nilsiä) on jo olemassa oleva infrastruktuuri, jota voidaan hyödyntää kaavoja tarkistamalla. Samassa yhteydessä tulee tarkistaa myös koko Kuopion kaupungin palveluverkosto niin, että myös haja-asutusalueille turvataan julkiset palvelut (kouluverkosto, sosiaali- ja terveyspalvelut, julkinen liikenne sekä vesihuoltoverkosto) - Talkkarit takaisin -projekti. Muodostettaviin palvelu- ja koulukeskuksiin sekä muihin alueellisiin palvelukeskittymiin palkataan oma talonmies. Tämä talonmies hallinnoi ja ylläpitää paikan päällä omaa kohdettaan. Tällä palvelumallilla saadaan mm. tehostettua toimintoja sekä nostettua tilojen käyttöasteita. Samalla tämä talonmies on oman kiinteistönsä kiinteistöhuoltoyhtiö, jolloin hän tietää mitä rakennuksessa tapahtuu, osaa ennaltaehkäistä ja reagoida ajoissa mahdollisesti esiintyviin ongelmiin.

18 KAUPUNKITASOISET LINJAUKSET - kaupungin palvelut toteutetaan omissa rakennuksissa, jotka tuotetaan omana tuotantona, ei siis olla vuokralaisena omissa tiloissa - rohkaistaan asukkaita omaehtoiseen toimintaan ja talkootoimintaan erilaisilla kannustimilla, joita on mahdollista hyödyntää esim. kylätoimikunnan tai kaupunginosayhdistyksen tms. toimintaan ja projekteihin PALVELUALUETASOISET LINJAUKSET Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: - liikuntapaikkojen hoitoa enemmän yhdistyksille - liikuntapaikkahankkeita ei elinkaarimallina - kolmas sektori mukaan tehostamaan tilojen käyttöasteita maaseutualueiden palvelukeskuksista aktiivisia kansalaisten kohtaamispaikkoja, joissa voidaan toteuttaa monenlaisia eri palveluita - kaupunkialueen asukastuvista aktiivisia kansalaisten kohtaamispaikkoja, joissa asioivat asukkaat itse tuottavat toimintaa - palvelukeskukset ja asukastuvat tarjoavat toimintaa ikääntyneille, erityisryhmille sekä lapsille ja nuorille niin kaupungissa kuin maaseutualueilla on tällä hetkellä tyhjillään tai vajaakäytöllä olevia toimitiloja, joita tulisi ensisijaisesti hyödyntää kaupungin palvelukeskuksien toteuttamisessa. - Käyttöastetta tulee nostaa tarjoamalla tiloja kolmannen sektorin toimijoille ja tätä varten tilavuokrauksen hinnoittelu tulee järkeistää. Kasvun ja oppimisen palvelualue - Neuvolapalvelut järjestettävä kaupungin omana toimintana, jolloin voidaan ennaltaehkäistä mm. sosiaalisia ongelmia sekä perheillä että lapsilla - Neuvolapalvelut tulee olla saavutettavissa myös maaseutu-alueiden keskuksissa. - Päivähoidossa on turvattava lasten kehittyminen turvallisessa, ohjaavassa ja virikkeellisessä ympäristössä. Päivähoidon keskittäminen suurempiin yksiköihin kuormittaa tarpeettomasti paitsi henkilökuntaa niin myös vaikuttaa lasten kehitykseen haitallisesti. Yksilöllinen lapsen huomioon ottaminen ei ole mahdollista suurissa yksiköissä. Näin varhainen puuttuminen esim. kasvun ja kehityksen ongelmiin voi jäädä havainnoimatta. - Lasten ja nuorten mielenterveys- ja muihin ongelmiin tulee puuttua ennaltaehkäisevästi jo varhaisessa vaiheessa. Henkilöstön määrän lisäämiseen niin kasvun ja oppimisen kuin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla tulee olla valmius, mikäli todetaan ongelmien lisääntyvän. Koulukiusaamisen, syrjäytymisen sekä erilaisten perheessä esiintyvien ongelmien ennaltaehkäisyä täytyy toteuttaa palvelualuerajat ylittävänä yhteistyönä. Edeltä mainittujen ongelmien realisoituminen rasittaa erityisesti kasvun ja oppimisen sekä perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden resursseja ja rahoitusta. Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet - Palvelukeskukset ruutukaava-alueelle ja pienryhmäkodit hajaasutusalueille - Liikkuvat terveys-, sosiaali- ja muut tukipalvelut harvaan asutuille alueille

19 - Vanhusten, vammaisten sekä kehitysvammaisten yms. erityisryhmien palvelukampukset ja muut rakennukset toteutettava kaupungin omistamissa rakennuksissa - Terveyskioski hanke rahoitettava jatkossa kaupungin omista varoista. Terveyskioskin matalan kynnyksen status toimii ennaltaehkäisevänä ja ohjaavana hoitomuotona - Ennaltaehkäistään vahvasti huostaanottoja panostamalla varhaiseen tukeen perheiden ongelmatilanteissa LOPUKSI Tarkasteltaessa Kuopion palveluverkosto vuonna 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen 2025 suunnitelmaan esiin nousee erityisesti muutamia huomionarvoisia asioita. Kuopion kaupunki tavoittelee kasvua ja uusia asukkaita. Tärkeää on muistaa, että kaikki eivät halua asua keskustan alueella. Kuopiota ympäröivät järvet ja puhdas luonto ovat valtteja, joita tulisi hyödyntää kaupungin markkinoinnissa. Koti maalta yliopistokaupungin kupeessa on taatusti vetovoimainen tekijä. Asumisen tekeminen mahdolliseksi maaseutualueilla on Kuopion elinehto. Tämä puolestaan on mahdollista kun huolehditaan asianmukaisista lähipalveluista myös maaseutualueilla. Työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen lisäävät myös kaupungin vetovoimaisuutta. Vetovoimaisuuden lisääntyessä investoinnit kaupungin myös alueelle kasvavat luoden positiivista nostetta kaupungin talouteen. Vetovoimainen asukkaidensa näköinen kaupunki, jossa on hyvä elää ja yrittää, toimii menestyksen veturina koko maakunnalle! Strategisen maankäytön suunnittelun vastaus: Kuopion seudun Perussuomalaiset ry ja Perussuomalaisten Kuopion valtuustoryhmän esittämät huomiot tukevat palveluverkostoselvityksen verkostolle asetettuja tavoitteita. Strateginen palveluverkostoselvitys ei suoraan johda konkreettisiin palveluverkostomuutoksiin (lisää, lakkauta), vaan toimii strategisen tason kokonaistarkasteluna, visiona ja ohjausvälineenä palvelualueiden tulevaisuuden verkostotyölle. Lisäksi yleiset ja palvelualueiden tavoitteet ohjaavat tulevina vuosina tapahtuvia muutoksia. Yksityisten, yhteisöjen ja muiden tahojen palvelujen osalta kaupungin tavoitteena on, että ne kehittyvän myös asetettujen tavoitteiden mukaan. Jo olemassa olevaa nykyistä palveluverkostoa pyritään hyödyntämään ja käyttämään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Strateginen palveluverkostoselvitys ei ota kantaa palvelutuotannon järjestämistapoihin, palvelujen yksityiskohtiin (mm. yksiköiden koko tai henkilöstömäärät) tai rahoitukseen, vaan nämä ratkaistaan palvelualueella osana yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja operatiivista toimintaa. Palveluverkostosuunnitelma on fyysistä verkostoa linjaava strateginen suunnitelma, joka huomioi kaupungin kasvusuunnat ja täydennysrakentamisen. Syksyllä 2013 hyväksytty palvelu- ja hankintaohjelma on taas kaupungin palvelujen järjestämisen (palvelutuotanto ja hankinnat) ohjausväline.

20 Palveluverkostoselvityksen yleiset ja palvelualueiden tavoitteet ovat hyvin samansuuntaisia kannanotossa esitettyjen huomioiden kanssa. Selvityksen tavoitteissa on todettu, että yksityiset ja yhteisöjen palvelut ovat merkittävä osa fyysistä hyvinvoinnin edistämisen palveluverkostoa ja että kaupunki luo edellytyksiä yksityisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin edistämisen palveluille ja toimii yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa. Palveluja keskitetään ja kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi alue- ja palvelukeskuksiin ja niissä palvelukampuksiin tai vastaaviin pisteisiin. Yksityiset ja julkiset palvelut limittyvät ja käyttävät tehokkaasti samoja tiloja. Muutokset selvitykseen: Ei muutostarvetta 9. Kettulanlahtea koskeva kannanotto, Kettulanlahden asukasyhdistys Kuopion palveluverkosto 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen 2025 Kettulanlahden asukasyhdistyksen kommentit luonnokseen Arvoisa vastaanottaja, Kettulanlahden asukasyhdistys on perehtynyt palveluverkostoselvitysluonnokseen, ja kiitämme mahdollisuudesta saada kommentoida sitä. Selvitysluonnoksesta havaitsimme, että Kettulanlahti on mainittu vain palvelujen lakkauttamisen yhteydessä. Usean vuoden ajan lähialueen palveluja on karsittu, ja nyt viimeisimpinä ollaan lakkauttamassa Kettulan koulua sekä samassa kiinteistössä toimivaa kirjastoa ja neuvolaa. Nämä ovat alueen ainoat palvelut ja rakennus on alueen ainoa julkinen tila. Luonnoksessa Kettulanlahti asetetaan autokaupunki vyöhykkeeseen, jota leimaa kaupunkirakenteen yksipuolisuus. Autokaupungissa asuminen on väljää, väestötiheys on pienempi ja alueella on paljon lapsiperheitä. Kettulanlahden alue onkin houkutteleva juuri lapsiperheille. Se on turvallinen ja rauhallinen omakotitaloalue, jossa ulkoilumaastot ja vesistöt ovat lähettyvillä ja josta matkaa keskustan työpaikoille on silti vain viitisen kilometriä. Näiden ominaisuuksiensa puolesta Kettulanlahti sekä sen lähialueet Rahusenkangas ja Kuivinniemi ovat verrattavissa Saaristokadun alueeseen, jota kaupunki kehittää määrätietoisesti lapsiperheitä ajatellen. Kettulanlahti on rakennettu 60- ja 70-luvuilla ja sen rakennuskanta koostuu lähes yksinomaan perheasunnoiksi suunnitelluista omakotitaloista. Alueella asuu edelleen seniori-/vanhuusikään tulleita alkuperäisasukkaita. Alueella on kuitenkin parhaillaan käynnissä paitsi rakennuskannan peruskorjausta, myös asukkaiden sukupolvenvaihdosta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kettulanlahden ikärakenne onkin nuorentunut ja alueelle on muuttanut paljon lapsiperheitä. Alueen rakennuskannan ja muiden ominaisuuksiensa vuoksi, juuri lapsiperheet ovatkin sen ominta asukaskuntaa. Koska alueen kehitys on siis palaamassa lapsiperhepainotteiseksi, emme näe riittävän hyviä perusteita

21 Kettulan koulun lakkauttamiselle. Autokaupungissakin on kohtuullista, että kortittomien kansalaisten eli lasten keskeisin palvelu olisi saavutettavissa jalkaisin. Mielestämme se tukee paitsi lasten terveyden edistämistä ja omaehtoista toimintaa, myös kaupungin tavoitteena olevaa ilmastonmuutoksen hidastamista ja kestävää kehitystä. Sen sijaan lasten kuljettaminen usean kilometrin päähän kouluun, jonne julkista liikennettä ei ole (Pohjantien koulu) tai jonka saavutettavuus joukkoliikenteen avulla ainakin tällä hetkellä on heikko (Päiväranta), eivät näitä tue. Kettulanlahden lisäksi Kettulan koulu palvelee myös Inkilänmäen, Pihlajalaakson, Rahusenkankaan ja Kuivinniemen alueita. Kouluselvityksessä ei ole riittävän hyvin otettu huomioon etenkään Pihlajalaakson täydennysrakennusaluetta. Alustavan arvion mukaan sen asukasmäärä tulee olemaan n henkilöä, joista lasten lukumäärän voidaan arvioida olevan 1/3. Jo se itsessään vastaa yhden koulun minimikokotavoitetta. Vuoden 2013 loppupuolella oli Kettulanlahden, Inkilänmäen ja Rahusenkankaan alueella pula päivähoitopaikoista. Tähän toi vuoden 2014 alusta helpotusta Pihlajalaakson yksityinen päiväkoti. Mihin nuo nyt päiväkoti-ikäiset lapset on muutaman vuoden päästä mahtuvat kouluun? Sekä Kalevalan kouluun että Päivärantaan mahtuu oppilaita kyseisiltä alueilta ilmeisesti vain muutaman vuoden ajan noiden alueiden suunnitellun täydennysrakentamisen perusteella. Haluavatko ihmiset muuttaa Pihlajalaaksoon, jos lähellä ei olekaan koulua? Ja mitä tapahtuu Kettulanlahdelle, ellei se koulun puuttumisen vuoksi houkuttele uusia lapsiperheitä? Jätetäänkö talot tyhjilleen vanhusten poistuttua? Kettulan kirjasto on tällä hetkellä ainoa pohjoisen alueen kirjasto, ja samalla ihmisten ainoa kohtaamispaikka Kettulanlahdessa (koska seurakuntasali on myyty eikä nuorisotilaa ole ollut vuosiin). Kirjaston palvelualue on laaja ulottuen aina Päivärannasta Inkilänmäelle, Pihlajalaaksoon ja Peipposenrinteelle, Kuivinniemeen ja Rahusenkankaalle Kettulanlahden lisäksi. Lainausmäärä v oli n kpl, joka on enemmän kuin kirjastoauto Auliksen lainausmäärä. Kirjaston säilyminen koulun yhteydessä tukee lasten lukuharrastuksen aloittamista ja lukemaan oppimista. Se on myös ainoa kaiken ikäisille ja -kuntoisille (myös autottomille vanhuksille) tarjolla oleva jalkaisin ja myös ilta-aikaan saavutettavissa oleva kunnallinen palvelu, jota mobiilipalvelulla ei voi samanvertaisesti korvata. Kettulanlahdessa on hyvät mahdollisuudet myös omatoimisen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseen, jos koulun ja kirjaston tilat ja palvelut saadaan jatkossakin pitää. Koulussa toimii iltapäiväkerho sekä koulun ja seurakunnan kerhoja. Koulun liikuntasali on aktiivisessa käytössä sisäliikuntaryhmillä (kansalaisopisto, seurakunta, yhdistykset). Koulun kenttä on aktiivisessa käytössä kesäisin ja talvisin. Myös koulun piha-alueen leikkipaikkaa ja pelipaikkoja hyödynnetään iltaisin ja viikonloppuisin. Toivomme, että koulun tilojen monikäyttöisyyttä sekä tehokasta ja monipuolista käyttöä voitaisiin edistää yhä enemmän näiden tavoitteiden ei tarvitse kohdentua ainoastaan uudiskohteisiin, vaan myös jo olemassa olevia rakenteita voidaan kehittää monipuolisiksi palvelupaikoiksi. Kettulanlahdessa toimii koulun vanhempainyhdistyksen (Kettupiiri) lisäksi mm. asukasyhdistys sekä Martat, joiden toimintaedellytyksenä on kokoontumispaikan olemassaolo. Mielellämme näkisimme Kettulan koulun tiloissa myös asukastupatoimintaa sekä nuorisopalveluja ja miksei myös terveyskioski- ja hyvinvointiasemapalveluja! Asukasyhdistys on kiinnostunut edelleen kehittämään yhteisöllistä

22 toimintaa ja palveluja (esim. talonmiespalvelut, joiden avulla voidaan tukea erityisesti vanhusten kotona selviytymistä sekä tarvittaessa myös työssäkäyvän väestön jaksamista). Jos koulurakennus alueen ainoana julkisena rakennuksena poistuu käytöstä, tämä ei ole mahdollista. Palveluverkostoselvitysluonnoksessa on todettu, että täydennysrakentaminen tukeutuu suurelta osin vanhaan, jo olemassa olevaan palveluverkostoon. Parhaimmillaan ja oikein ajoitettu täydennysrakentaminen vahvistaa jo olemassa olevia palveluja sekä tasoittaa väestönmäärän alueellisia muutoksia. Kuopion kaupunkialueen fyysinen palveluverkosto vuonna 2025 perustuu selvityksen mukaan hyvin vahvasti nykyiseen verkostoon, jossa jo olemassa oleva palveluverkosto ja joukkoliikenne voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin. Kettulanlahden asukasyhdistys on tästä yhtä mieltä ja toivoo, että tehtävät suunnitelmat toteutuksineen todella tukisivat tätä. Näkisimme, että Kettulanlahden alue on vetovoimainen asutusalue, jos siihen annetaan mahdollisuus ja jos kaupunki tukee kehitystä sekä kohtelee asutusalueita tasavertaisesti. Kettulanlahden asukasyhdistyksen puolesta Auno Kirsi Dunder Ulla Gabel Miia Kokkonen Tuija Lavikainen Katriina Teriö Petri Strategisen maankäytön suunnittelun vastaus: Kettulanlahden asuntoalue kuuluu kaupunkirakenteeltaan ns. autokaupungin vyöhykkeeseen, jota leimaa asumisrakenteen yksipuolisuus. Asunnoista valtaosa on väljästi rakennettuja omakotitaloja, minkä vuoksi alueen väestötiheys on pieni. Pientalovaltaisuuden vuoksi Kettulanlahden alueella asuu lapsiperheitä, mutta perheiden vaihtuvuus asunnoissa on ollut hyvin hidasta ja vuosittaiset muuttoalttiudet sen vuoksi hyvin pieniä. Kaupungin kuntarekisterin tilastojen mukaan viime vuosina Kettulanlahden alueelle on muuttanut keskimäärin 75 asukasta/vuosi ja alueelta poispäin keskimäärin 85 asukasta/vuosi. Määrät tarkoittavat noin perheen vaihtumista yhteensä noin 570 asunnossa keskimäärin vuosittain. Kettulanlahden muuttoalttiudet ovat esim. vuokrakerrostaloasuntoihin verrattuna erittäin alhaisia. Kettulanlahden lähtömuuttajissa on eniten aikuistuvia nuoria, mutta myös perheitä ja ikääntyviä. Tulomuuttajissa on eniten eri-ikäisiä lapsiperheitä. Kettulanlahden väestönmäärä on vähentynyt pitkässä trendissä jo usean vuosikymmenen ajan (kts. seuraava kuva), vaikka muuttoliike on jatkuvasti (hitaasti) vaihtanut talojen asujia uusiin. Toki trendiin sijoittuu myös kausia, jolloin väestönmäärä on säilynyt lähes ennallaan tai jopa lisääntynyt muuttoliikkeen takia. Alueelle on rakennettu hyvin vähän uusia asuntoja viime

23 vuosikymmeninä, mikä ei myöskään ole muuttanut väestötilannetta. Tulevina vuosina alueen väestönmäärän on ennustettu vähentyvän vielä hivenen. Palveluverkostoselvityksessä on todettu, että autokaupungin vyöhykkeelle sijoittuu hyvin vähän palveluja sen pienen väestötiheyden takia. Näille alueille ei kaupunkirakenteen näkökulmasta ole muodostunut omia palvelukeskuksia, vaan alueet tukeutuvat muihin kerrostalovaltaisiin palvelukeskuksiin. Vanhoilla pientaloalueilla palvelujen rakenteellinen muutos on tarkoittanut palvelujen lakkautumista (kaupat, yritykset, pankit, postit jne.) tai niiden siirtymistä suuremman väestötiheyden alueille. Esimerkiksi asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutos ja kysynnän vähäisyys ovat johtaneet lähikauppojen määrien vähentymiseen tai jopa poistumiseen näiltä alueilta. Pientaloalueilta käydään kaupassa paljon autoillen ja muutoinkin autolla liikkuminen leimaa paljolti autokaupungin vyöhykkeen asujien arkipäivää. Tulevaisuudessa palveluja halutaan koota kustannustehokkaammiksi ja monipuolisemmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin ne keskittyvät väestötiheisiin palveluksekuksiin. Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten on ymmärrettävää, ettei Kettulanlahden alueelle ole aikoinaan muodostunut omaa palvelukeskusta. Alueella on kuitenkin ollut joitakin lähipalveluja, kuten mm. koulu ja kirjasto. Hyvin useat muut palvelut ovat jo vuosien saatossa siirtyneet alueelta pois tai lakkautuneet. Myöskään yksityisiä palveluja ei ole alueelle merkittävästi syntynyt. Kasvun ja oppimisen palvelualue on viime syksystä alkaen suunnitellut Kettulanlahden koulun lakkauttamista ja maaliskuussa 2014 valtuusto päätti, että koulu jatkaa ainakin vielä vuoden yksisarjaisena. Päätökseen liittyi Kalevalan koulun lakkauttamista koskevan esityksen tutkiminen. Koulun yhteydessä olevan kirjaston toiminta lakkaa kesäkuun 2014 alusta alkaen, jonka jälkeen alueen kirjastopalvelut hoidetaan kirjastoautopalveluna.

24 Kaupunkirakenteen näkökulmasta Kettulanlahden alueen voi rinnastaa Kuopiossa melko hyvin uusiin Saaristokaupungin pientaloalueisiin. Saaristokaupungin pientaloalueiden palvelut löytyvät hieman kauempaa Pirtistä ja Lehtoniemestä, mutta kuitenkin hyvin kohtuullisen matkan päästä, lähimmistä palvelukeskuksista, jotka ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteen avulla. Kettulanlahdesta etäisyydet Päivärannan, Inkilänmäki-Pihlajalaakson sekä Saarijärvi-Kelloniemen lähipalveluihin ovat jopa lyhyempiä kuin asukkaiden lähimmät palvelut Saaristokaupungin eteläosista (Rautaniemi). Julkinen liikenne kulkee Kettulanlahden kautta Päivärantaan ja keskustaan verrattain hyvin (arkisin kahdesti tunnissa ja viikonloppuisin kerran tunnissa). Lisäksi kaupungissa on hyvin joustava ja kutsuperiaatteella toimiva palveluliikenne (PALI) ikääntyvien tarpeisiin. Pihlajalaakson rakentaminen on otettu huomioon Kuopion väestöennusteissa ja myös peruskouluverkostosuunnitelmassa, joka on hyväksytty syksyllä 2011 valtuustossa. Pihlajalaakson kaavoitusvaiheessa alueen lasten suunniteltiin menevän Kettulanlahden ja Puijonsarven kouluihin. Tällä hetkellä on ajateltu, että mikäli Kettulanlahden koulu poistuu palveluverkostosta, pääsääntöisesti kaikki Pihlajalaakson lapset käyvät Puijonsarven koulua. Pihlajalaakson rakentamisen alkuvuosina lapsimäärä on lisääntynyt ennustettua vähemmän, koska alueelle on valmistunut kooltaan paljon pieniä asuntoja. Poikkeuksen tähän trendiin tekee Niiralankulman vasta valmistunut asuinkerrostalo, jossa on myös useita suurempia perheasuntoja. Tällä hetkellä (2014/3) n. 300 asunnossa asuu yhteensä 31 (10 %) alle kouluikäistä, 17 alakouluikäistä (6 %) ja kolme yläasteikäisiä (1%) lasta. On myös hyvin todennäköistä, että osa alueen alle kouluikäisistä lapsista muuttaa ennen kouluikää muualle eli pienistä asunnoista muutetaan perheen kasvaessa edelleen isompaan asuntoon. Nyt arvioituna koko Pihlajalaakson alueella (n asukasta) tulee asumaan maksimissaan noin alle kouluikäistä lasta ja noin alakouluikäistä lasta. Mikäli rakentaminen viivästyy ja ajoittuu hyvin pitkälle aikavälille, lasten määrien huiput jäävät vielä tätäkin ja ennustettua pienemmiksi vuotiaiden lasten määrä tulee olemaan arviolta noin 16 % alueen väestöstä painottuen alle kouluikäisiin. Kettulanlahden alueelle on ajateltu pienimuotoista täydennysrakentamista tulevaisuudessa. Kahden vanhan Y- ja YS-tontin kaavoittamista on mietitty asumiskäyttöön (pientaloja), kuten myös Taivalharjun ranta-alueen kaavoittamista kerrostaloasunnoille. Nämä kaavatyöt eivät kuitenkaan sisälly lähivuosien yleis- tai asemakaavoitusohjelmiin, joten niiden toteutuminen on vielä epävarmaa ja sijoittuu aikaisintaan ensi vuosikymmenelle. Ne kilpailevat lukuisten muiden täydennysrakentamiskohteiden joukossa kaavoitukseen etenemisestä. Lisäksi kerrostaloasuntoihin muuttaa hyvin vähän lapsiperheitä, minkä takia lasten määrään ei voida ennustaa suuria kasvuja näidenkään alueiden turvin. Muutokset selvitykseen: Viimeisimmät Kettulanlahden palveluja (alakoulu ja kirjasto) koskevat päätökset (kv ) päivitetään teksteihin.

25 10. Kettulanlahtea koskeva kannanotto, Jaana Kusnetsov Hei Kettulan kirjaston puolesta tahtoisin lausua, että koko Kuopion pohjoisosa olisi sen lakkauttamisen jälkeen ilman Kirjastoa. Tämä on epätasa-arvoista meille pohjois-kuopiolaisille. Lisäksi pääkirjastoon pääsy on tullut vaikeaksi autolla liikkumaan joutuville lapsiperheille. Kettulan kirjastoon sen sijaan pääsee kätevästi kaikin liikkumiskeinoin, se on hyvin kansalaisten ulottuvilla. Viittaan tässä huolenilmaisussa seuraavaan selvitykseen: Kuopion palveluverkosto vuonna 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen 2025 ja sen kuvaan 7 (Kuopion kaupunkialueen kirjastot, asukastuvat ja nuorisotilat vuonna 2013 sekä kirjaston etäisyysvyöhykkeet 1,5 km säteellä). Kettulan koulun säilyttäminen olisi hyvin tärkeää alueella nyt asuville lapsille ja Pihlajaharjun uuden rakennusalueen lapsille. Toivottavasti tehdään viisaita päätöksiä sen suhteen. Kettulan kirjasto ja koulu toimivat hyvin yhteen ja tarjoavat arvokasta palvelua kaikille Kettulan alueen ja muun pohjois-kuopion asukkaille. Terveisin Jaana Kusnetsov Kettulanlahti Strategisen maankäytön suunnittelun vastaus: Nyt valmisteilla olevan selvitysprosessin aikana on tehty valtuuston päätös ( ) Kettulan kirjaston lakkauttamisesta alkaen. Palvelualue on ilmoittanut, että jatkossa alueen kirjastopalvelut hoidetaan kirjastoautopalveluin. Kettulan alakoulun osalta valtuusto lisäksi päätti, että koulu jatkaa ainakin vuoden yksisarjaisena. Vuoden aikana selvitetään Kalevalan koulun lakkauttamisesta esitetyn vaihtoehdon tutkiminen, jonka jälkeen Kettulan koulun jatkaminen päätetään uudelleen. Kettulanlahden asukasyhdistykselle on vastattu monipuolisesti edellisessä kohdassa 9. Katso myös kohdassa 9. osoitetut perustelut. Muutokset selvitykseen: Selvityksen tavoiteosaan päivitetään jo tapahtuneet kirjastoverkoston muutokset eli valtuuston päätöksellä Kettulan ja Särkiniemen kirjastot poistuvat fyysisestä verkostosta ja niiden kirjastopalvelut turvataan kirjastoautopalveluilla. Lisäksi selvitykseen päivitetään kouluverkostoa koskevat päätökset (Kettulanlahti, Pitkälahti ja Kemppaanmäki), jotka on tehty myös samassa kokouksessa.

26 11. Hirvilahtea koskeva kannanotto, Hirvilahden kylätoimikunta, Hirvilahden nuorisoseura ry, Hirvilahden koulun vanhempainyhdistys ry, Lamperilan kyläseura ry, Niemisjärven raittiusseura Karsija ry, Kuopion länsirannan kylät ry (LYT) KANNANOTTO KUOPION KAUPUNGIN PALVELUVERKOSTOSELVITYKSEEN Me allekirjoittaneet ehdotamme, että suunniteltaessa Kuopion palveluverkoston kehittämistä, luetaan Hirvilahti kuuluvaksi tasolle Lähipalvelut. Tarkasteltaessa Kuopion länsirannan kyliä, pidämme tärkeänä että alueella säilyy kaksi vahvaa kyläkeskusta Hirvilahti ja Kaislastenlahti/Rytky -alue. Nämä yhdessä muodostavat Länsirannan kylille toisiaan tukevan selkeän väylän Kuopiosta Kallaveden länsireunaa pohjoiseen kohti Maaningan kyliä. Tämä on luonteva väylä niin työssäkäyntiliikenteelle kuin joukkoliikenteellekin. Hirvilahti ja sen lähikylät Niemisjärvi ja Lamperila tulee nähdä yhteisenä kokonaisuutena, sillä ne ovat hyvin vahvasti sidoksissa toisiinsa, vaikkakin Hirvilahti on toiminut alueen toiminnallisena keskuksena. Hirvilahden palveluiden säilyminen on siten ensiarvoisen tärkeää myös lähikylien asukkaille. Alueella on perinteisesti ollut paljon kylien välistä yhteistyötä ja lähikylien asukkaat ovat tottuneet asioimaan Hirvilahdessa. Jo tällä hetkellä myös Maaningan kylien (mm. Leinolanlahti ja Kurolanlahti) asukkaat asioivat mm. Hirvilahden kaupalla ja kappelilla, jatkossa myös koulun ja esiopetuksen palveluja olisi mahdollista yhtenäistää. Pääasiallinen työssäkäyntiliikenne näistä Maaningan kylistä kulkee Länsirannantietä Hirvilahden kautta Kuopioon. Alueen asutus on omakotivaltaista ja sitä täydentää Niiralan Kulman rivitaloasunnot. Hirvilahti lähikylineen on aktiivista ja vireää maaseutualuetta ja sillä on tällä hetkellä monipuoliset, Lähipalvelut-tason, palvelut. Osittain myös Palvelukylän tunnusmerkit täyttyvät. Julkisista palveluista alueella on koulu (0-6 lk) ja päiväkoti sekä kappeli ja hautausmaa. Koulu toimii varsinaisena monitoimitilana, sillä siellä järjestetään runsaasti kansalaisopiston kursseja kaikenikäisille ja musiikkileiri aina kesäisin, kirjastoauto käy viikoittain ja vanhusten ruokahuolto toimii koulun keittiön kautta. Koulun vanhempainyhdistys järjestää alakouluikäisille lapsille säännöllistä kerhotoimintaa iltaisin. Terveydenhuollon palveluista koululla käy suupirssi ja Lamperilan monitoimitalolla Terve Kuopio -kioski. Yksityisistä palveluista kylällä toimii mm. hierontapalveluyritys, taksipalveluyritys sekä päivittäistavarakauppa, jossa on myös kahvila, asiamiesposti, Veikkauksen toimipiste sekä Karttulan apteekin palvelupiste. Järjestö- ja talkootoiminta on myös aktiivista. Hirvilahdessa toimii kylätoimikunta sekä nuorisoseura, joka mm. järjestää illanviettoja ja pitää yllä urheilu- ja luistelukenttää, valaistua kuntolatua sekä seurantaloa. Seurantaloa käytetään eri järjestöjen kokoontumispaikkana ja perhejuhlien pitopaikkana ja siellä järjestetään harrastekerhoja ja kursseja. Myös koulu käyttää

27 seurantaloa juhla- ja väistötilanaan. Alueelta löytyy useita vapaaehtoisvoimin ylläpidettäviä lähiliikunta- ja ulkoilupaikkoja. Nykyinen monipuolinen ja laadukas palvelutarjonta muodostaa kokonaisuuden, jossa kukin palvelu tukee toisiaan - yhden palvelun puuttuminen heikentäisi merkittävästi edellytyksiä myös muiden palveluiden järjestämiselle. Hirvilahden sijainti kaukana kuntakeskuksesta puoltaa oman palvelutarjonnan säilyttämistä myös jatkossa. Työikäisistä moni tekee töitä kotonaan tai kyläalueella, esim. maataloudessa tai muussa yritystoiminnassa. Jos palvelut karkaavat kauemmas esimerkiksi Kaislastenlahteen tai kaupunkialueelle, lisää se merkittävästi tarvetta yksityisautoiluun. Ajallisesti Hirvilahti on saavutettavissa kaupungista enintään puolessa tunnissa ja Pienen Neulamäen alueelta, johon on suunnitteilla yksi Kuopion merkittävimmistä työpaikka-alueista, noin 20 minuutissa. Saavutettavuus on sellaisen rajan sisällä, joka antaa potentiaalin asukasmäärän kasvuun, mikäli palveluiden säilyvyydestä saadaan varmuus. Alue lisää Kuopion asumistarjontaa väljemmällä ja aidolla maaseutuasumisen vaihtoehdolla. Kuopiossa Hirvilahden kylätoimikunta Hirvilahden nuorisoseura ry Hirvilahden koulun vanhempainyhdistys ry Lamperilan kyläseura ry Niemisjärven raittiusseura Karsija ry Kuopion länsirannan kylät ry (LYT) Strategisen maankäytön suunnittelun vastaus: Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemallityössä (Loikka 2030) analysoitiin kaupunkiseutua ympäröivien maaseutualueiden, kylien, kuntakeskusten ja Nilsiän palveluverkostoa. Tässä yhteydessä tarkasteltiin alueiden strategiset tavoitteet ja kehittymisedellytykset maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluverkoston ja elinkeinojen näkökulmasta. Loikka rakennemallityössä entiset kuntakeskukset, Nilsiän keskusta ja Tahko sekä suurimmat kylät on määritelty kehittyviksi ja tulevaisuudessa kehitettäviksi alueiksi (palvelukeskukset), kun taas pienemmät kylät on jätetty tarkastelusta kokonaan pois. Loikka työssä Kaislastenlahdessa on merkintä, mutta Hirvilahden ja Rytkyn kohdalla merkintää ei ole. Kuopion palveluverkostoselvityksessä on sivuttu Loikka 30 -työtä. Tämä tarkoittaa, että maaseudun pienempiä kyliä ei ole esitetty, vaan palvelukeskukset (entiset kuntakeskukset ja Kurkimäki) ja isommat kylät (lähipalveluja) on otettu mukaan selvitykseen. Näitä pienemmissä kylissä palvelut ja väestönmäärä ovat viime vuosina vähentyneet ja/tai niiden palvelut ja väestö ovat hajaantuneet laajemmalle alueelle, jolloin selkää kehittyvää kyläkeskusta ei ole. Lisäksi alueella työskentelevien määrä on vähentynyt maaseutuelinkeinon rakennemuutoksen vuoksi. Silti näissä kylissä

28 on erilaisia ja monimuotoisia palveluja (esim. yksityiset) sekä vireää yhteisötoimintaa asukkaille. Kuopion palveluverkostoselvitys peilaa myös tulevaisuuden näkymää julkisten palvelujen osalta vuoteen Länsirannan alueella julkisia palveluja on edelleen Hirvilahdessa ja Kaislastenlahdessa. Lähempänä sijaitseva Kaislastenlahti on esitetty selvityksessä merkinnällä Lähipalveluja sen viime vuosien vahvan väestökehityksen, Kuopion läheisen sijainnin ja kehittymisnäkymien perusteella. Osin Kaislastenlahden merkintä on kuitenkin tavoitteellinen, koska alueella on tällä hetkellä vielä melko vähän palveluja. Hirvilahden, Kaislastenlahti-Haminalahden ja Rytkyn alueella sijaitsee tällä hetkellä kolme alakoulua. Hirvilahdessa oppilaiden määrä on vähentynyt jatkuvasti viime vuosina. Tällä hetkellä oppilaita on 29 (syksy 2013 tilanne) eli oppilaat työskentelevät hyvin pienissä ryhmissä ja ns. jakoluokissa. Kaupungin valtuuston päätöksellä (peruskouluverkostosuunnitelma) Länsirannan alueen kolme koulua yhdistyvät vuoteen 2025 mennessä yhdeksi yksiköksi, jonka sijaintipaikka on Kaislastenlahti. Uuden Länsirannan alueen koulun hankesuunnittelu on käynnistymässä vuonna Tässä työssä Lähipalvelut -merkinnän perusteita ovat olleet: tiivis ja väestöltään kasvava kylä, jossa olemassa olevat palvelut sijaitsevat lähellä toisiaan ja jossa on kaupungin tonttitarjontaa tai yleis- ja/tai asemakaavoitettuja alueita. Väestöllisesti ja palvelujen osalta alueella on osoitettavissa selkeä kyläkeskus, jossa kylän keskeisimpiin lähipalveluihin voidaan kulkea jalan tai pyöräillen. Myös hyvät liikenneyhteydet ja kylän tulevaisuuden kehittymisedellytykset ovat hyvät ja rakentamisen mahdollisuuksia löytyy. Pienempiä kyliä, joissa on joitakin palveluja ja joissa rakentaminen sijoittuu hajarakentamisena yksityisille tiloille mm. sijoitussuunnitelmien tai poikkeuslupien mukaan, ei ole esitetty tässä palveluverkostotarkastelussa lainkaan. Muutokset selvitykseen: Kannanoton johdosta Lähipalvelut -merkinnän kriteerejä ja perusteluita täydennetään ja selkeytetään taulukkoon kappaleessa 4.3. Kuopion palveluverkoston tasot ja niiden tavoitteellinen sisältö. Lähipalveluja -merkinnälle asetetut tavoitteet maaseutukylissä: Yleiskaavat / sijoitussuunnitelmat / rakennuspaikkaselvitykset ohjaavat asuntorakentamista kyläkeskuksen tuntumassa. Väestönkehitys on ollut positiivinen ja myös näkymä kehityksessä on tulevaisuuden osalta samansuuntainen. Houkutteleva alue ja tonttikysyntä Kylän asuminen ja pienimuotoiset palvelut sijaitsevat keskitetysti ns. kyläkeskuksen läheisyydessä ja lähellä toisiaan.

29 12. Rytkyä koskeva kannanotto, Länsi-Kuopion nuorisoseura, Rytkyn koulun vanhempainyhdistys, LYT Rytky maaseutukyläyhteisö kaupungissa Vaadimme, että Rytkyn kylä asetetaan palveluverkostosuunnitelmassa vähintään samalle tasolle kuin mm. Kaislastenlahti, kun palveluverkostoja kylien välillä vertaillaan. Perusteena alla oleva selvitys Rytkyn kylän palveluista, toiminnasta ja toimintamahdollisuuksista. Aluksi kouluasiaa: Länsi-Rannan uuden koulun sijaintia ei ole vielä ratkaistu, sillä Kaislastenlahden koulu elinikä on lopussa ja purkukunnossa (asiasta juteltu myös perusopetusjohtaja Kari Ranisen kanssa ). Huomioitavaa on, että tämä asia ei ollut tiedossa edellisen kouluverkostoselvityksen yhteydessä. Tästä ratkaisemattomasta kouluasiasta johtuen sekä jo pelkästään alla esitettävistä faktoista johtuen palveluverkostosuunnitelmassakaan ei pitäisi Rytkyä jättää mainitsematta lähipalvelualueena, jossa on joitakin palveluja. Rytky on paikkansa sinne ansainnut. Uuden tiedon tuoman kouluasian epäselvyyden vuoksi olisi myös arveluttavaa painottaa palveluverkostoselvityksen kouluasiassa Kaislastenlahtea yli Rytkyn. Mahdollinen ratkaisu Kaislastenlahden purkukuntoisen koulun sijasta olisikin siis sijoittaa uusi koulu Rytkyn ydinalueella, jossa on jo terve koulurakennus perusrakennuksena. Mahdollinen erinomainen uuden koulun paikka olisi myös ehdotettu Rytkyn leirikeskuksen ympäristö, jossa on myös hyvät perusrakennukset olemassa ja seurakunnalla maata myytävänä. Rytkyn lisääminen lähialuepalvelulistaan ei haittaisi ketään. Kerromme seuraavaksi tietoja Rytkyn kylään liittyen osoittaakseni, että Rytkykin kuuluu palveluverkostoselvityksessä Lähipalveluja tasolle, jossa on joitakin palveluja. Uskomme kyllä, että Rytkyn palvelutaso ja väestömäärä lyö vertoja listalle oleville Palonurmi, Vehkalampi ja Pajulahti ja Kaislastenlahti kylille ja siten Rytkynkin nimi kuuluisi tuolle lähipalvelualue listalle tästä syystä. Rytky on aktiivinen monien palvelujen tiivis kasvava ja suuren potentiaalin omaava kyläyhteisö Rytkyjärven ympäristössä kätevän etäisyyden päässä suurista Matkuksen ja Pitkälahden alueiden työapaikka-alueista. Meiltä puuttuu ainoastaan kauppa, vaikka nykyaikana suurten markettien aikakautena sitäkään ei itse kyllä kaivattaisi ihan viereen. Alla tietoja Rytkyn kylästä ranskalaisin viivoin jaoteltuna: Rytkyn kylä sijaitsee jylhissä maisemissa kirkasvetisen Rytkyjärven ympäristössä, johon asutus keskittyy. Rytkyn keskuspaikalta Rytky koululta n. 3km säteellä asuu n. 350 rytkyläistä palveluverkostosuunnittelija Katri Hiltusen mukaisesti. Todellinen rytkyläisten ja rytkyn palveluja käyttävien määrä on vielä tuota suurempi, sillä Lumpeelan (Lumpeisentiellä) ja Luokkimäen (Karttulantiellä Haminalahden suuntaan) asukaskeskittymät jäävät asukkaineen ja palveluineen niukasti (n.0,5 km) tuon 3 km rajan ulkopuolelle.

30 Karttulantieltä Pihkainmäen suuntaan Rytkyn kylän raja menee luonnostaan muodostuneen aiemman Karttula-Kuopio kuntarajan kohdalla, joten 3 km on siihen suuntaan aika lailla riittävä. Todellisesta rytkyläisten lukumäärästä antaa viitteitä 3-4 kertaa vuodessa jaettava Nuorisoseuran julkaisema Rytkyläene tiedotuslehtinen, joka jaetaan n. 200 rytkyläiseen talouteen. Koska lapsiperheitä on paljon ja lapsiluvut usein suuria, rytkyläisten määräksi voisi varovastikin arvioiden sanoa n. 600 henkilöä eli keskimäärin 3 henkilöä per talous. Tuo on siis vakituista asutusta. Lisäksi Rytkyllä viihtyy kesäisiin tuohon lukuun laskemattomia kesämökkiläisiä ja kesälomalaisia. Seuraava tarkastelu rajoitetaan vakituisten asukkaiden osalta tuohon 3 km etäisyyteen kylän keskustasta, koska samaa etäisyyttä on käytetty vertailuetäisyytenä myös palveluverkostosuunnitelmassa. Rytkyn koulu on 4-opettajainen (+kouluavustaja, keittiövastaava, siivoja/talonmies, kouluterveydenhoitaja vierailee joskus) sisäilmaltaan terve kivirakenteinen rakennus, jossa toimii myös Rytkyn esikoulu (ns. viides opettaja; eskarit oppivelvollisiksi uuden lain mukaan syksyllä 2015). Oppilaita on esikoulu mukaan lukien 65 ja oppilasennuste on hyvä, esim. tulevia eskareita on tulossa n. 15, lopullinen luku ei varma ennen koulun alkua. Ulkoilma on kouluympäristössä erittäin puhdas ja terveellinen sillä kaupunkiilma ei häiritse ja kaatopaikan kaasut eivät Rytkylle yllä. Koululla toimii myös iltapäiväkerho eskareille ja 1-2 luokkalaisille. Kansalaisopisto järjestää koulun tiloissa naisille sekä miehille kuntoliikuntaa. Lisäksi kansalaisopisto järjestää Rytkyn koululla alakoululaisille kerran viikossa rytkyn vanhempainyhdistyksen sponsoroiman käsityökerhon (2-ryhmää suuren suosion vuoksi). Rytkyn keskusta-alueella Rytkyn koulun, Lumpeisentien ja Karttulantien nelitieristeyksessä on katuvalot. Katuvalojen vaikutuspiirissä on itse risteyksen lisäksi tien molemmin puolin olevat linja-autopysäkit (toisessa myös katos) ja Karttulantien ali kulkeva kevyenliikenteen tunneli. Katuvalot valaisevat risteyksessä sijaitsevalle kylän ilmoitustaululle sekä koulun pihalla olevan autojen parkkialueeen, jota käyttävät kouluhenkilökunnan lisäksi koulukuljetusautot sekä viikottain vieraileva kirjasto-auto. Koulukuljetuksessa ovat kaikki, jotka joutuvat kulkemaan vähäisintäkään matkaa Karttulantietä tai Joutenjärventietä pitkin, koska nuo tiet ovat luokiteltu vaarallisiksi. Tämä aiheuttaa osaltaan suuren koulukuljetuksen tarpeen. Ainoastaan Lumpeisentien 0-2 luokan oppilaat ovat kävelyoppilaita (eivät koulukuljetuksesta) 3 km asti ja 3-6 luokkalaiset 5 km asti (Lumpeisentiellä asuvat Lumpeelan asukaskeskittymän oppilaat kävelevät, ellei erityissyytä kuljetukseen), koska Lumpeisentietä ei ole luokiteltu vaaralliseksi (alikulkutunneli Karttulantien ali). Haminalahdesta tulevat oppilaat ovat sen sijaan koulukyydityksessä yli 5 km koulumatkan vuoksi (ei pelkästään vaarallisen koulumatkan vuoksi). Rytkyn linja-auto pysäkit ovat mm. yläkoulussa, lukiossa, työssäkäyvien käytössä ja kaupungilla asioivien käytössä ja niitä on asukaskeskittymien läheisyydessä pitkin Karttulantietä. Linjaautovuorot Vesannolta ja Karttulasta liikennöivät säännöllisesti useita kertoa päivässä molempiin suuntiin, vuorojen painottuessa aamuun ja iltapäivään. Koulun pihapiirissä sijaitsee valaistu jääkiekkokaukalo (myös pukukoppi ja välinevarasto) ja urheilukenttä erilaisine urheilu- ja pelivarusteineen ja maaleineen, koripalloteline, pituushyppypaikka sekä leikkikenttä ja makkaranpaistopaikka pöytineen. Pihasta lähtee myös n. 3 km pitkä valaistu

31 hiihtolatu (rytkyläisten lisäksi hiihtäjiä mm. Jynkästä, Petoselta sekä Pelastusopiston miehistö ja oppilaat; huomattavaa on, että Rytkylle tulee lumi paria viikkoa ennen ja sulaa pari viikkoa myöhemmin kuin muualla Kuopiossa, sillä Rytky sijaitsee ns. vedenjakaja-alueella eli erittäin runsaslumisella alueella; sade tulee on usein lumena kun Kuopiossa keskustassa tulee vetenä), joka kesällä toimii lenkkeilijöille pururatana ja jalankulkureittinä. Koulun läheisyydessä (alle 1 km) sijaitsee myös kylän hiekkarantainen uimaranta (kävijöitä myös muualta Kuopiosta kuin Rytkyltä) ja perinteikäs hyvässä kunnossa pidetty hirsinen Nuorisoseurantalo. Kulku koululta Nuorisoseuran talolle tai uimarannalle onnistuu turvallisesti vanhaa maantienpohjaa ja purunrataa pitkin. Aktiivisesti toimiva koulun vanhempainyhdistys on hankkinut koululle mm. pelejä ja leikkikenttävarusteita. Vanhempainyhdistys myös sponsoroi varainkeruun avulla koululaisten retkiä, kerhoja ja tapahtumia sekä järjestää koululla elokuvailtoja (vanhempainyhdistyksellä on elokuvalisenssi) ja yhteistyössä nuorisoseuran kanssa nuorisoseurantalolla nuorille diskoja. Uimarannalla on myös sauna (omat pukuhuoneet tytöille ja pojille), laituri, grillikatos sekä viime kesänä uusittu venevalkama. Nuorisonseurantalolla on birjardipöytä, pingispöytä, punttisali, piano, lentopallo/sulkapallokenttä (pihalla), iso juhlasali esiintymislavoinen ja penkkeineen (myös äänentoistolaitteistoa) sekä keittiö (täydellinen astiasto n. 100 hengelle) kodinkoneineen sekä sauna ja WC tilat. Nuorisoseurantalo toimii mm. koulun ja kylän muiden juhlien pitopaikkana. Viime syksynä Rytkyn koululaisille pidettiin tiloissa yöleirikin. Länsi-Kuopion Nuorisoseura (Rytky) myös vuokraa Nuorisoseuran taloa juhlien, tilaisuuksien ja kokousten pitopaikaksi. Lisäksi Nuorisoseurantalolla on yläkerrassa vuokraasunto omalla sisäänkäynnillä. Kylän nuorisoseura mm. rakentaa, ylläpitää ja kunnostaa kylän uimarantaa, venevalkamaa, Nuorisoseurantaloa, valaistua jääkiekkokaukaloa (esim. jäädytys, auraus) ja valaistua latua (tamppaus ja latujen teko nuorisoseuran moottorikelkalla). Nuorisoseura omistaa Nuorisoseurantalon. Nuorisoseura julkaisee Rytkyläene-lehtistä, jossa tiedotetaan kylän asioista ja tapahtumista. Nuorisoura järjestää perinteisesti koulujen alettua kesän päättäjäisjuhlat (Venetsialaiset) uimarannalla sekä puurojuhlan Joulupukkeineen joulukuussa nuorisoseurantalolla. Keväällä ovat vuorossa siivous-, kunnostus-, polttopuu-, maalaus yms. tarvittavat talkoot. Rytkyjärven vastarannalla n. 2km säteellä koulusta on seurakunnan ylläpitämä Rytkyn leirikeskus. Leirikeskuksen kappelissa järjestetään mm. rytkyn koululaisille joulukirkko ja päättäjäisjumalanpalvelus. Kappelin vieressä on myös ruokala. Leirikeskuksen liikuntahallissa nuorisoseura järjestää 1,5 tunnin liikuntavuorot viikoittain miehille (3-kertaa viikossa), naisille sekä lapsille (2- nuorisoseuran ohjaajaa; rytkyläisten lisäksi myös Haminalahtelaisia ja Kaislastenlahtelaisia lapsia, erittäin suosittu). Rytkyn koululaiset käyttävät myös liikuntasalia. Lisäksi Kaislastenlahden koululaiset sekä Kaislastenlahden ja Hirvilahden asukkaita käyttävät Rytkyn leirikeskuksen liikuntasalia säännöllisesti. Seurakunta järjestää liikuntasalissa myös viikoittain hyvin suositun liikuntakerhon alakouluikäisille lapsille, jossa käyvät aktiivisesti

32 rytkyläisten lisäksi kaislastenlahtelaisia ja haminalahtelaisia. Seurakunta järjestää Rytkyn leirikeskuksella myös 2-kertaa viikossa päiväkerhon sekä kuukausittain perhekerho, jonka vuoroja ollaan lisäämässä sen suosion vuoksi (rytkyläisten lisäksi pihkainmäkeläisiä ja kaislastenlahtelaisia perheitä) esim. tänään oli Rytkyn leirikeskuksella perhekerhossa 11 perhettä, reilusti neljättäkymmenettä kävijää! Tuo on huikea luku ja harvoin edes kaupungissa päästään tuollaisiin osallistujamääriin! Osallistujia oli niin Rytkyltä, Kaislastenlahdesta kuin Pihkainmäestäkin. Kerhotilojen läheisyydessä on myös majoitustilat esim. leirien pitoa varten. Leirikeskuksen pihassa on leikkikenttä ja pelikenttä. Lisäksi leirikeskukselta löytyy uimaranta ja beachvolleykenttä, liitokiekkokenttä, fribeegolfmahdollisuus, rannalla grilli ja nuotiopaikka, vene ja kirkkovenevuokrausmahdollisuus sekä kalastusta varten välineet. Rannassa on sauna ja talvella avantouintimahdollisuus laiturin päästä. Leirikeskuksen pihapiiristä vanhalta myllyltä lähtee myös luontopolku, jonka varrella on Rytkyn kyläläisten rakentama laavu. Viime talvena leirikeskuksen alueella järjestettiin laskiaisena myös mäenlaskutapahtuma. Rytkyn ydinalueella (3km säteellä Rytkyn koulusta) on runsas tonttitarjonta kauniissa mäkimaisemissa Rytkyjärven ympäristössä (myös esim. Puijo näkyy). Rytkyn leirikeskuksen alueella on seurakunnalla n. 10 omakotitalotonttia myytävänä. Lisäksi yksityisillä on myytävänä omakotitalotontteja samalla puolella järveä Rytkynrannantiellä. Yhteismetsällä on myynnissä n. 10 omakotitonttia Rytkyjärven läheisyydessä Joutenjärventien puoleisella alueella. Tästä vastaisella rannalla Oinosenmäen puoleisella suunnalla on useita yksityisen omakotitalotontteja myytävänä. Koulun puoleisessa Rytkyjärven ympäristössä ovat useita yksityisen tontteja myytävänä ainakin Lumpeisentiellä, Levämäessä ja Kellomäessä. Hyviä rakentamattomia potentiaalisia rakennuspaikkoja on Rytkyn alueella paljon ja potentiaalia valtavasti (on valinnanvaraa eikä tarvitse rakentaa märälle, kalliolle tai alavalle maalle; kysyttäessä Nuorisoseuran ja Vanhempainyhdistyksen yhteyshenkilöiltä löytyy lisääkin). Rytkylle valmistuu vuosittain uusia lapsiperheiden taloja ja myynnissä olevat menevät tyypillisesti suhteellisen nopeasti kaupaksi, myös vanhemmat asunnot. Alueelle muuttavat ovat lähes poikkeuksetta nuoria lapsiperheitä ja asukasluku kasvaa. Rytkyn ydinalueella (3 km säteellä Rytkyn koulusta) palveluja on edellä mainittujen liikunta- ja virkistys paikkojen sekä koulun ja esikoulun ja leirikeskuksen palvelujen lisäksi mm. seuraavat: yksityinen perhepäivähoito, kunnallinen perhepäivähoito, vanhustenhoito, metsätyöpalvelu, metsuripalvelut, puutarhasuunnittelu, kiinteistönhoito, ulkoverhoilu- ja kattotyömyynti, lemmikkihoitola ja -trimmaus (Pörröpensionaatti), hevostenkasvatus, kennel, lumen auraus, lanaus, traktoripalvelut, maansiirtotyöt, Moon & Sun (autoala: mm. lasientummennus), taksi ja moottorikelkkareitti. Rytkyn ydinalueella yhteistyössä kyläläisten ja koululaisten kanssa toimivia tahoja ovat myös Rytkynrannan tieosuuskunta, Lumpeisentien tieosuuskunta, hirven- ja pienriistan metsästysseurat, Rytkyjärven kalastuskunta, Rytkyn lähetyspiiri, taidegrafiikka ateljee ja ilmatieteenlaitos (säätutka Oinosenmäen päällä; lukeutuu nyky-kuopion korkeimpiin paikkoihin, Puijoa korkeampi).

33 Kuopio Jukka Hyttinen Pj. Piritta Mattinen Piia Vaattovaara Länsi-Kuopion nuorisoseura LYT Pj. Rytkyn koulun vanhempainyhdistys Pj. Strategisen maankäytön suunnittelun vastaus: Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemallityössä (Loikka 2030) analysoitiin kaupunkiseutua ympäröivien maaseutualueiden, kylien, kuntakeskusten ja Nilsiän palveluverkostoa. Tässä yhteydessä tarkasteltiin alueiden strategiset tavoitteet ja kehittymisedellytykset maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluverkoston ja elinkeinojen näkökulmasta. Loikka rakennemallityössä entiset kuntakeskukset, Nilsiän keskusta ja Tahko sekä suurimmat kylät on määritelty kehittyviksi ja tulevaisuudessa kehitettäviksi alueiksi (palvelukeskukset), kun taas pienemmät kylät on jätetty tarkastelusta kokonaan pois. Loikka työssä Kaislastenlahdessa on merkintä, mutta Hirvilahden ja Rytkyn kohdalla merkintää ei ole. Kuopion palveluverkostoselvityksessä on sivuttu Loikka 30 -työtä. Tämä tarkoittaa, että maaseudun pienempiä kyliä ei ole esitetty, vaan palvelukeskukset (entiset kuntakeskukset ja Kurkimäki) ja isommat kylät (lähipalveluja) on otettu mukaan selvitykseen. Näitä pienemmissä kylissä palvelut ja väestönmäärä ovat viime vuosina vähentyneet ja/tai niiden palvelut ja väestö ovat hajaantuneet laajemmalle alueelle, jolloin selkää kehittyvää kyläkeskusta ei ole. Lisäksi alueella työskentelevien määrä on vähentynyt maaseutuelinkeinon rakennemuutoksen vuoksi. Silti näissä kylissä on erilaisia ja monimuotoisia palveluja (esim. yksityiset) sekä vireää yhteisötoimintaa asukkaille. Rytkyn kylä on väestöltään ja palveluiltaan hyvin hajanainen, eikä selkeää kylän ydintä tai keskusta ole havaittavissa. Asukkaat asuvat melko hajallaan Rytkyn järven ympärillä ja Kellomäessä. Vilkasliikenteinen Karttulan tie vaikeuttaa kevyen liikenteen liikkumista alueella, minkä vuoksi asukkaiden liikkuminen palveluihin tapahtuu lähes yksinomaan autolla. Noin 65 prosenttia Rytkyn koulun lapsista kuljetetaan kouluun myös edellä mainituista syistä. Hirvilahden, Kaislastenlahti-Haminalahden ja Rytkyn alueella sijaitsee tällä hetkellä kolme alakoulua. Peruskouluverkostosuunnitelmassa (kv:n päätös 2011/9) on esitetty uutta koulua Kaislastenlahteen eli Länsirannan alueen kolme koulua yhdistyvät vuoteen 2025 mennessä yhdeksi yksiköksi. Samassa yhteydessä Rytkyn ja Hirvilahden koulut lakkautetaan. Uuden Länsirannan alueen koulun hankesuunnittelu on käynnistymässä vuonna Noin viiden kilometrin päässä Rytkyn koulusta sijaitsee Pihkainmäen koulu. Tässä työssä Lähipalvelut -merkinnän perusteita ovat olleet: tiivis ja väestöltään kasvava kylä, jossa olemassa olevat palvelut sijaitsevat lähellä

34 toisiaan ja jossa on kaupungin tonttitarjontaa tai yleis- ja/tai asemakaavoitettuja alueita. Väestöllisesti ja palvelujen osalta alueella on osoitettavissa selkeä kyläkeskus, jossa kylän keskeisimpiin lähipalveluihin voidaan kulkea jalan tai pyöräillen. Myös hyvät liikenneyhteydet ja kylän tulevaisuuden kehittymisedellytykset ovat hyvät ja rakentamisen mahdollisuuksia löytyy. Pienempiä kyliä, joissa on joitakin palveluja ja joissa rakentaminen sijoittuu hajarakentamisena yksityisille tiloille mm. sijoitussuunnitelmien tai poikkeuslupien mukaan, ei ole esitetty tässä palveluverkostotarkastelussa. Näitä kyliä on useita mm. Etelä-Kuopion alueella, mutta ne ovat asumiseltaan ja palveluiltaan hyvin hajanaisia (mm. Sotkanniemi, Puutosmäki, Rytky). Useiden väestönmäärä on ollut viime vuosina kasvussa hajarakentamisen takia. Muutokset selvitykseen: Kannanoton johdosta Lähipalvelut -merkinnän kriteerejä ja perusteluita täydennetään ja selkeytetään taulukkoon kappaleessa 4.3. Kuopion palveluverkoston tasot ja niiden tavoitteellinen sisältö. Lähipalveluja - merkinnälle asetetut kylän tavoitteet maaseutualueella: Yleiskaavat / sijoitussuunnitelmat / rakennuspaikkaselvitykset ohjaavat asuntorakentamista kyläkeskuksen tuntumassa. Väestönkehitys on ollut positiivinen ja myös näkymä kehityksessä on tulevaisuuden osalta samansuuntainen. Houkutteleva alue ja tonttikysyntä Kylän asuminen ja pienimuotoiset palvelut sijaitsevat keskitetysti ns. kyläkeskuksen läheisyydessä ja lähellä toisiaan. 13. Rytkyä koskeva kannanotto, Petri Vaattovaara Rytky maaseutukyläyhteisö kaupungissa Vaadimme, että Rytkyn kylä asetetaan palveluverkostosuunnitelmassa vähintään samalle tasolle kuin mm. Kaislastenlahti, kun palveluverkostoja kylien välillä vertaillaan. Perusteena alla oleva selvitys Rytkyn kylän palveluista, toiminnasta ja toimintamahdollisuuksista kylän ydin alueella. Aluksi kouluasiaa: Länsi-Rannan uuden koulun sijaintia ei ole vielä ratkaistu, sillä Kaislastenlahden koulun elinikä on lopussa ja purkukunnossa (asiasta juteltu myös perusopetusjohtaja Kari Ranisen kanssa). Huomioitavaa on, että tämä asia ei ollut tiedossa edellisen kouluverkostoselvityksen yhteydessä. Tästä ratkaisemattomasta kouluasiasta johtuen sekä jo pelkästään alla esitettävistä faktoista johtuen palveluverkostosuunnitelmassakaan ei pitäisi Rytkyä jättää mainitsematta lähipalvelu- alueena, jossa on joitakin palveluja. Rytky on paikkansa sinne ansainnut. Uuden tiedon tuoman kouluasian epäselvyyden vuoksi olisi myös arveluttavaa painottaa palveluverkostoselvityksen kouluasiassa Kaislastenlahtea yli Rytkyn.

35 Mahdollinen ratkaisu Kaislastenlahden purkukuntoisen koulun sijasta olisikin siis sijoittaa uusi koulu Rytkyn ydinalueella, jossa on jo terve hyväkuntoinen koulurakennus perusrakennuksena ja monipuoliset virkistysmahdollisuudet vieressä. Mahdollinen erinomainen uuden koulun paikka olisi myös ehdotettu Rytkyn leirikeskuksen ympäristö, jossa on myös hyvät perusrakennukset ja monipuoliset liikunta- ja virkistysmahdollisuudet olemassa ja seurakunnalla ja yksityisillä hyvää rakennusmaata myytävänä lisärakennuksille ja tuleville asukkaille. Rytkyn lisääminen palveluverkostosuunnitelman lähialuepalvelulistaan ei haittaisi ketään. Kerromme seuraavaksi tietoja Rytkyn kylään liittyen osoittaaksemme, että Rytkykin kuuluu palveluverkostoselvityksessä Lähipalveluja tasolle, jossa on joitakin palveluja. Uskomme kyllä, että Rytkyn palvelutaso ja väestömäärä lyö vertoja listalle oleville Palonurmi, Vehkalampi ja Pajulahti ja Kaislastenlahti kylille ja siten Rytkynkin nimi kuuluisi tuolle lähipalvelualue listalle jo pelkästään tästä syystä. Rytky on aktiivinen monien palvelujen tiivis kasvava ja suuren potentiaalin omaava kyläyhteisö Rytkyjärven ympäristössä kätevän etäisyyden päässä suurista Matkuksen ja Pitkälahden alueiden työpaikkaalueista. Meiltä puuttuu ainoastaan kauppa (aiemmin oli), vaikka nykyaikana suurten markettien aikakautena sitäkään ei itse kyllä kaivattaisi ihan viereen. Alla tietoja Rytkyn kylästä ranskalaisin viivoin jaoteltuna: Rytkyn kylä sijaitsee jylhissä maisemissa kirkasvetisen Rytkyjärven metsäympäristössä, mihin asutus keskittyy. Talot ja palvelut eivät satunnaiselle kulkijalle ohiajaessa selkiydy, koska metsät ja metsäiset mäet peittävät näkyvyyden sivuteillä sijaitseviin alueisiin. Tämä on johtanut siihen, että Rytkyllä ei ole edes omaa kyläkylttiä asennettuna viranomaisten taholta (siinä mielessä ei edes yllätys, ettei Rytky ole tullut palveluverkostosuunnitelmassakaan tätä ennen esille). Rytkyn keskuspaikalta Rytkyn koululta n. 3 km ydinsäteellä asuu n. 350 rytkyläistä (2km säteellä 260 rytkyläistä) palveluverkostosuunnittelija Katri Hiltusen mukaisesti. Todellinen rytkyläisten ja Rytkyn palveluja käyttävien määrä on vielä tuota suurempi, sillä Lumpeelan (Lumpeisentiellä) ja Luokkimäen (Karttulantiellä Haminalahden suuntaan) asukaskeskittymät jäävät pääosin asukkaineen ja palveluineen niukasti (n. 0,5 km) tuon 3 km rajan ulkopuolelle. Karttulantieltä Pihkainmäen suuntaan Rytkyn kylän raja menee luonnostaan muodostuneen aiemman Karttula-Kuopio kuntarajan kohdalla, joten 3 km on siihen suuntaan lähes riittävä (5 rytkyläistä omakotitaloa jää ulkopuolelle; 2xHiisimäki, 2xIlomäki ja Myllyrinne). Nuo alueet kuuluvat kuitenkin Rytkyn koulupiiriin. Todellisesta rytkyläisten lukumäärästä antaa viitteitä 3-4 kertaa vuodessa jaettava Nuorisoseuran julkaisema Rytkyläene tiedotuslehtinen, joka jaetaan n. 200 rytkyläiseen talouteen. Koska lapsiperheitä on paljon ja lapsiluvut usein suuria, rytkyläisten määräksi voisi varovastikin arvioiden sanoa n. 600 henkilöä eli keskimäärin 3 henkilöä per talous. Tuo on siis vakituista asutusta. Lisäksi Rytkyllä viihtyy kesäisiin ja muina loma-aikoina tuohon lukuun laskemattomia mökkiläisiä (lomamökkejä yli 20) ja lomalaisia. Seuraava tarkastelu rajoitetaan vakituisten asukkaiden osalta tuohon 3 km etäisyyteen (pääosin kaikki on 2 km etäisyydellä) kylän keskustasta, koska samaa etäisyyttä on käytetty vertailuetäisyytenä myös palveluverkostosuunnitelmassa. Nämä 2 km ja 3 km etäisyydet osoittavat, ettei Rytkyn palvelualue ole hajanainen vaan täyttää

36 palveluverkostosuunnitelmassa asetetut 2 km ja 3 km ydinaluekoot. Se joka väittää tämän perusteella Rytkyä hajanaiseksi, niin hajanaisia ovat sitten kaikki muutkin kylät, joissa tarkastelu on ulotettu tuohon 2 km ja 3 km:iin. Rytkyn koulu on 4-opettajainen (+kouluavustaja, keittiövastaava, siivoja/talonmies, koulukuljettaja, kouluterveydenhoitaja vierailee joskus) sisäilmaltaan terve kivirakenteinen ja hyväkuntoinen rakennus (jätevedenkäsittely juuri uusittu, koulu vasta peruskunnostettu sekä uudet tietokoneet ja yhteydet hankittu), jossa toimii myös Rytkyn esikoulu (ns. viides opettaja; eskarit oppivelvollisiksi uuden lain mukaan syksyllä 2015). Oppilaita on esikoulu mukaan lukien 65 ja oppilasennuste on hyvä, esim. tulevia eskareita on tulossa n. 15, lopullinen luku ei varma ennen koulun alkua. Ulkoilma on kouluympäristössä erittäin puhdas ja terveellinen sillä kaupunkiilma ei häiritse ja kaatopaikan kaasut eivät Rytkylle yllä. Koululla toimii myös iltapäiväkerho eskareille ja 1-2 luokkalaisille. Kansalaisopisto järjestää koulun tiloissa naisille sekä miehille kuntoliikuntaa. Lisäksi kansalaisopisto järjestää Rytkyn koululla alakoululaisille kerran viikossa Rytkyn vanhempainyhdistyksen sponsoroiman käsityökerhon (2-ryhmää suuren suosion vuoksi). Rytkyn keskusta-alueella Rytkyn koulun, Lumpeisentien ja Karttulantien nelitieristeyksessä on katuvalot. Katuvalojen vaikutuspiirissä on itse risteyksen lisäksi tien molemmin puolin olevat linja-autopysäkit (toisessa myös katos) ja Karttulantien ali kulkeva kevyenliikenteen tunneli. Katuvalot valaisevat risteyksessä sijaitsevalle kylän ilmoitustaululle sekä koulun pihalla olevan autojen parkkialueen, jota käyttävät kouluhenkilökunnan lisäksi koulukuljetusautot sekä viikoittain vieraileva kirjasto-auto. Koulukuljetuksessa ovat kaikki, jotka joutuvat kulkemaan vähäisintäkään matkaa Karttulantietä tai Joutenjärventietä pitkin, koska nuo tiet ovat luokiteltu vaarallisiksi. Tämä aiheuttaa osaltaan suuren koulukuljetuksen tarpeen. Ainoastaan Lumpeisentien 0-2 luokan oppilaat ovat kävelyoppilaita (eivät koulukuljetuksessa) 3 km asti ja 3-6 luokkalaiset 5 km asti (Lumpeisentien loppuosalla asuvat Lumpeelan asukaskeskittymän 3-6 luokan oppilaat siis kävelevät, ellei erityissyytä kuljetukseen), koska Lumpeisentietä ei ole luokiteltu vaaralliseksi (alikulkutunneli Karttulantien ali). Haminalahdesta tulevat oppilaat ovat sen sijaan koulukyydityksessä yli 5 km koulumatkan vuoksi (ei pelkästään vaarallisen koulumatkan vuoksi), Karttulantien varrella sijaitsevan Luokkimäen 3-6 luokkalaisilta taas puuttuu turvallinen kävelytie, kuten muillakin Karttualantien tai Joutenjärventien varrella asuvilla koululaisilla. Tiehallinnon suunnitelmissa oli vielä 2008 rakentaa kevyenliikenteen väylä Karttulantien viertä Haminalahdesta Rytkylle ja Pihkainmäkeen mutta viranomaisten rakennemuutosten seurauksena tämä hanke ei ole enää tiehallinnon vaikutuspiirissä. Jos tuo pyörätie olisi toteutunut, kuljetusoppilaita olisivat ainoastaan Haminalahden rannoilla asuvat oppilaat. Samoin kaikki Rytkyn palvelut olisivat turvallisesti kuljettavissa jalan ja pyörin turvallista reittiä. Rytkyn linja-auto- pysäkit ovat mm. yläkoulussa, lukiossa, työssäkäyvien käytössä ja kaupungilla asioivien käytössä ja niitä on asukaskeskittymien läheisyydessä pitkin Karttulantietä. Linja-autovuorot Vesannolta ja Karttulasta liikennöivät säännöllisesti useita kertoa päivässä molempiin suuntiin, vuorojen painottuessa aamuun ja iltapäivään. Kirjastoauto vierailee koulun lisäksi Rytkyn väkirikkaimmilla alueilla.

37 Koulun pihapiirissä sijaitsee valaistu jääkiekkokaukalo (myös pukukoppi ja välinevarasto), urheilukenttä erilaisine urheilu- ja pelivarusteineen ja maaleineen, koripalloteline, pituushyppypaikka sekä leikkikenttä ja makkaranpaistopaikka pöytineen. Asfaltoitu jääkiekkokaukalo soveltuu kesällä tennis-, koripallo- ja sählykentäksi. Pihalla on lisäksi erillinen koulun tarvikevarasto. Rytkyn koulun kulttuuriympäristöpolku kulkee luonnollisesti myös koulun kautta, koulun alueen ollessa yksi kohteista. Koulun sijainti Rytkyjärven rannassa tarjoaa lisäksi talviset virkistysmahdollisuudet jäällä. Pihasta lähtee myös n. 3 km pitkä vapaasti käytettävissä oleva valaistu luistelu- ja perinteinen koululle palaava hiihtolatu, joka kesällä toimii lenkkeilijöille pururatana ja jalankulkureittinä. Ladulla käy rytkyläisten lisäksi hiihtäjiä mm. Jynkästä, Petoselta sekä Pelastusopiston miehistöä ja oppilaat. Huomattavaa on, että Rytkylle tulee tutkitusti lumi paria viikkoa ennen ja sulaa pari viikkoa myöhemmin kuin muualla Kuopiossa, sillä Rytky sijaitsee ns. vedenjakaja-alueella eli erittäin runsaslumisella alueella, sateenkin ollen usein lumena, kun Kuopiossa keskustassa tulee vettä. Rytkyn koulu on toiminut myös kilpailukeskuksena mm-tason hiihtosuunnistuskilpailulle Rytkyn maastoissa. Koulun läheisyydessä (alle 1 km) sijaitsee myös kylän hiekkarantainen uimaranta (kävijöitä myös muualta Kuopiosta kuin Rytkyltä) ja alle 0,8 km päässä myös perinteikäs hyvässä kunnossa pidetty hirsinen Nuorisoseurantalo, joihin tapahtumat osaltaan painottuvat. Kulku koululta Nuorisoseuran talolle tai toiseen suuntaan uimarannalle onnistuu turvallisesti ja kätevästi kävellen vanhaa maantienpohjaa (Rytkynraitti) pitkin. Puhdasvetisellä uimarannalla on myös sauna (omat pukuhuoneet tytöille ja pojille), laituri, roskis, grillikatos sekä viime kesänä uusittu venevalkama. Rytkyjärvi tarjoaa kalaa kesät talvet, metsät ja suot taas marjoja ja sieniä sekä riistaa. Alueen yksityistiet antavat mahdollisuuden myös ratsastusharrastukselle. Rytkyn koulun kulttuuriympäristöpolun (tämä on siis Rytkyllä, Haminalahdessa on oma polku) materiaali löytyy osoitteesta b-1dc9-4c4d e8&groupid= Kyseessä on samalla oppimateriaali Rytkyn koulun oppilaille. Materiaali on Kuopion kulttuuripalvelukeskuksen hienosti web-muotoon toteuttama, mutta valitettavasti siinä on seuraavat kaksi lausetta vanhentunut: Pääelinkeinoina seudulla ovat maa- ja metsätalous. Asukkaita Rytkyllä on n. 200 ja uusia asukkaita tulee kylälle täydennysrakentamisen myötä. Nykyään nuo lauseet kuuluvat: Pääelinkeinoina seudulla on yrittäjyys sekä maa- ja metsätalous. Asukkaita on Rytkyn 3 km ydinalueella n. 350 ja uusia asukkaita tulee kylälle täydennysrakentamisen myötä. Tämäkin osoittaa kehitystä tapahtuneen asutuksen osalta Rytkyn kylässä. Aktiivisesti toimiva koulun vanhempainyhdistys on hankkinut koululle mm. pelejä ja leikkikenttävarusteita. Vanhempainyhdistys myös sponsoroi varainkeruun avulla koululaisten erä-, kulttuuri-, virkistys- ja luokkaretkiä, kerhoja, tapahtumia ja järjestää koululla elokuvailtoja (vanhempainyhdistyksellä on elokuvalisenssi) sekä yhteistyössä nuorisoseuran kanssa Nuorisoseurantalolla nuorille diskoja.

38 Länsi-Kuopion (Rytky) nuorisoseuran ansiokkaasti kunnossa pitämällä ja kehittämällä Nuorisonseurantalolla (Rytkyn koulun kulttuuriympäristöpolkukohde) on birjardipöytä, pingispöytä, punttisali, piano, lentopallo/sulkapallokenttä (pihalla), iso juhlasali esiintymislavoineen (myös äänentoistolaitteistoa) penkkeineen ja pöytineen sekä keittiö (täydellinen astiasto n. 100 hengelle) kodinkoneineen sekä sauna ja WC tilat. Nuorisoseurantalo toimii mm. koulun joulujuhlan (ohjelmien harjoitteluineen) ja tapahtumien sekä kylän muiden juhlien (esim. hirvipeijaiset, puurojuhla) ja kokousten pitopaikkana. Viime syksynä Rytkyn koululaisille pidettiin tiloissa yöleirikin. Joulujuhlien lisäksi Nuorisoseurantalo palvelee myös juhlien esitysohjelmien harjoittelupaikkana. Nuorisoseura myös vuokraa Nuorisoseuran taloa juhlien, tilaisuuksien, kurssien ja kokousten pitopaikaksi. Lisäksi Nuorisoseurantalolla on yläkerrassa vakituiseen asumiseen tarkoitettu käytössä oleva vuokra-asunto omalla sisäänkäynnillä. Kylän nuorisoseura mm. rakentaa, ylläpitää ja kunnostaa kylän uimarantaa, venevalkamaa, Nuorisoseurantaloa, valaistua jääkiekkokaukaloa (esim. jäädytys, auraus) ja valaistua latua (tamppaus ja latujen teko Nuorisoseuran moottorikelkalla). Nuorisoseura omistaa Nuoriso- seurantalon piharakennuksineen. Nuorisoseura julkaisee Rytkyläene-lehtistä, jossa tiedotetaan kylän asioista ja tapahtumista. Nuorisoura järjestää perinteisesti koulujen alettua kesän päättäjäisjuhlat (Venetsialaiset) uimarannalla sekä puurojuhlan Joulupukkeineen joulukuussa Nuorisoseurantalolla. Lisäksi nuorisoseura järjestää perheille yhteisiä retkiä, esim. tänä talvena vierailtiin joukolla Leppävirran Vesileppiksessä. Keväällä ja syksyllä ovat vuorossa siivous-, kunnostus-, polttopuu-, maalaus yms. tarvittavat talkoot. Nuorisoseuran toiminnalle ovat ominaista kyläläisten talkoohenki ja varojen hankinta toimintaa, ylläpitoa ja kehittämistä varten. Rytkyjärven vastarannalla 1,8 km säteellä koulusta (veneellä, suksilla tai merkittyä moottorikelkkareittiä pitkin järven yli; autolla, pyörällä tai jalkaisin maitse) on Kuopion ev. lut. seurakunnan ylläpitämä Rytkyn leirikeskus (Rytkyn koulun kulttuuriympäristöpolkukohde). Leirikeskuksen kappelissa järjestetään mm. Rytkyn koululaisille joulukirkko ja lukuvuoden päättäjäisjumalanpalvelus (vuodenajan mukaan vaihtuva järvinäkymä alttaritauluna). Kappelin vieressä on myös n. 60-hengen ruokala sekä opetustilat. Leirikeskus on rakennettu myös pyörätuolilla liikkuvat huomioiden. Leirikeskuksen liikuntahallissa (monitoimihalli) nuorisoseura järjestää 1,5 tunnin liikuntavuorot viikoittain miehille (3-kertaa viikossa), naisille sekä lapsille (2-nuorisoseuran ohjaajaa; rytkyläisten lisäksi myös Haminalahtelaisia ja Kaislastenlahtelaisia lapsia, erittäin suosittu, yli 20 lasta). Rytkyn koululaiset käyttävät myös leirikeskuksen liikuntasalia (liikuntasalissa mm. lentopalloverkko, koripallotelineet, salibandymaalit). Lisäksi Kaislastenlahden koululaiset sekä Kaislastenlahden ja Hirvilahden asukkaat käyttävät Rytkyn leirikeskuksen liikuntasalia säännöllisesti. Seurakunta järjestää liikuntasalissa myös viikoittain hyvin suositun liikuntakerhon alueen alakouluikäisille (20-30 osallistujaa) lapsille, jossa käyvät aktiivisesti rytkyläisten lisäksi kaislastenlahtelaisia ja haminalahtelaisia. Seurakunta järjestää Rytkyn leirikeskuksella myös 2-kertaa viikossa päiväkerhon sekä kuukausittain perhekerhon, joka järjestetään ensi syksystä lähtien kahden viikon välein sen suosion vuoksi (rytkyläisten lisäksi pihkainmäkeläisiä ja kaislastenlahtelaisia perheitä), esim. viimeksi oli Rytkyn leirikeskuksella perhekerhossa 11 perhettä, reilusti neljättäkymmenettä

39 kävijää. Tuo on huikea luku ja harvoin edes kaupungissa päästään tuollaisiin osallistujamääriin! Osallistujia oli niin Rytkyltä, Kaislastenlahdesta kuin Pihkainmäestä. Kerhotilojen läheisyydessä on myös tilavat majoitustilat suihkuineen esim. seurakunnan järjestämien perhe- ja nuortenleirien, rippikoulujen sekä kurssien ja tilaisuuksien pitoa varten. Rytkynrannantiellä Rytkyjärven rannalla sijaitsevan Rytkyn leirikeskuksen pihassa on myös leikkikenttä ja pelikenttä. Lisäksi leirikeskukselta löytyy uimaranta ja beachvolley-kenttä, liitokiekkokenttä, frisbeegolfmahdollisuus, rannalta grilli ja iso nuotiopaikka, vene, venevalkama ja kirkkovenevuokrausmahdollisuus sekä talvi- ja kesäkalastusta varten välineet. Rannassa on sauna takkahuoneineen ja talvella avantouintimahdollisuus laiturin päästä. Leirikeskuksen pihapiiristä Rytkyn vanhalta hirsirunkoiselta tullimyllyltä (kulttuuriympäristöpolkukohde) lähtevät myös luontopolut, joilla molemmilla on laavu (toinen niistä Rytkyn kyläläisten rakentama) ja joista pidemmän varrella sijaitseva laavu sijoittuu myös merkityn moottorikelkkareitin yhteyteen. Viime talvena leirikeskuksen alueella järjestettiin laskiaisena myös mäenlaskutapahtuma. Nuorisoseuran ylläpitämä valaistu hiihtolatukin/pururata on kätevästi Leirikeskuksen käytössä. Lisäksi Kuopion Suunnistajien harjoittelu- ja kilpailumaasto (suunnistuskartta: Ylämäki) Joutenjärventien lähistöllä ulottuu Rytkyjärven rantaan ja Leirikeskuksen alueelle. Leirikeskuksen alue toimii myös asemapaikkana Rytkyjärven rantaa kulkevan Rytkynrannantien varrella olevalle Havukkamäen suunnistuskarttaalueelle, jota käyttävät viikkorastien yhteydessä suunnistajat ympäri Kuopiota. Rytkyn suunnistus- ja hiihtomahdollisuudet saivat erityistä huomiota, kun Rytkyllä järjestettiin hiihtosuunnistuksen maailmanmestaruuskilpailut Rytkyn koulun toimiessa kilpailukeskuksena. Rytkyn ydinalueella (2 km säteellä Rytkyn koulusta) on runsas tonttitarjonta kauniissa mäkimaisemissa Rytkyjärven ympäristössä (myös esim. Puijo näkyy monissa kohdin). Rytkyn leirikeskuksen alueella on seurakunnalla n. 10 omakotitalotonttia myytävissä. Lisäksi yksityisillä on myytävänä useita omakotitalotontteja samalla puolella järveä Rytkynrannantiellä. Huomattavaa on, että tämäkin Rytkyn alue sisältää laajat alueet erittäin hyvin rakentamiseen sopivaa maata. Yhteismetsällä on myynnissä 10 omakotitalotonttia Rytkyjärven läheisyydessä Joutenjärventien puoleisella sivulla, reilun kilometrin etäisyydellä koulusta. Tästä vastaisella rannalla Oinosenmäen (Rytkyn koulun kulttuuriympäristöpolulla) puoleisella suunnalla on useita yksityisen omakotitalotontteja myytävänä ihan koulun läheisyydessä ja valtavasti rakentamatonta maata hyvillä mäkialueilla. Koulun puoleisessa Rytkyjärven ympäristössä ovat useita yksityisen tontteja myytävänä lähellä koulua Lumpeisentiellä, Levämäessä ja Kellomäessä. Hyviä rakentamattomia potentiaalisia rakennuspaikkoja on Rytkyn alueella paljon ja potentiaalia valtavasti (on valinnanvaraa eikä tarvitse rakentaa märälle, kalliolle tai alavalle maalle; kysyttäessä Nuorisoseuran ja Vanhempainyhdistyksen yhteyshenkilöiltä löytyy lisääkin; Valitettavasti Rytkylle suunniteltu rakennuspaikkaselvitys jäi viranomaisilta tekemättä (Kaislastenlahteen ehdittiin tehdä) viranomaistahojen uudelleen järjestelyn seurauksena, niin että todellinen tonttitarjonta olisi kaikkien nähtävissä. Rytkylle valmistuu vuosittain uusia lapsiperheiden taloja ja myynnissä olevat menevät tyypillisesti suhteellisen nopeasti kaupaksi, myös vanhemmat asunnot. Alueelle muuttavat ovat lähes poikkeuksetta nuoria lapsiperheitä ja asukasluku kasvaa.

40 Rytkyn ydinalueella (n. 3 km säteellä ja suuri osa luonnollisesti 2 km säteellä keskustasta eli koulusta; eikä ole tarvinnut mennä naapurikylien alueille) palveluja on edellä mainittujen liikunta- ja virkistys paikkojen sekä koulun ja esikoulun ja leirikeskuksen palvelujen lisäksi mm. seuraavat: yksityinen perhepäivähoito, kunnallinen perhepäivähoito, vanhustenhoitopalvelu, lemmikkihoitola ja -trimmaus (Pörröpensionaatti), hevosten- ja hevoseläintenkasvatus, kennel, puunkorjuu/metsänraivaus/taimenistutus/polttopuupalvelu, metsuripalvelut, metsänhoito, maatalousyhtymä, piha- ja vihersuunnittelu sekä konsultointi, kiinteistönhoito, lumen auraus, lanaus, traktoripalvelut, maansiirtotyöt, tieliikenteen kuljetuspalvelut/nostotyöt/ vaihtolavat- /puunkaatotyöt, Moon & Sun (autoala: esim. lasientummennus), taksi, matkailuautojen vuokraus, edustusliike/agentuuri, pipettien-/nesteannostelijoiden huolto/ kalibrointi ja laboratoriokonsultaatio/koulutus sekä laaduntarkkailutoiminta/näytteenvalmistus, vakuutusmyynti, kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu (esim. Rytkyn vanhempainyhdistyksen tilien tarkistus), valokuitu/ lähiverkkojen suunnittelu/asennus/mittaus ja dokumentointi /sähköasennukset, tietokantapalvelut/ohjelmistotuotanto/tietokantaohjelmointi: kotisivut/verkko-ohjelmointi/java-ohjelmointi, ääni/lämpö /tärinä-eristeasennus sekä puhallusvilla, ulkoverhoilu- ja kattotyömyynti, lomamökkien vuokraus Rytkyn alueella ja merkitty maakunnallinen moottorikelkkareitti (yhteys mm. Pitkälahden kautta Tahkon suuntaan tai vaihtoehtoisesti toiseen suuntaan Rytkyn laavun vieriä Suovu-Palosen reittiä). Rytkyn ydinalueella yhteistyössä kyläläisten ja koululaisten kanssa toimivia paikallisia tahoja ovat myös esim. Rytkynrannan tieosuuskunta, Lumpeisentien tieosuuskunta, kylän hirven- ja pienriistan metsästysseurat (esim. hirvikolarien ja petovahinkojen ehkäisy, riistanhoitotyö, ammuntataidon ylläpito), Rytkyjärven kalastuskunta (mm. istutukset, kalastuksenhoito), alueen vesiosuuskunta, Rytkyn lähetyspiiri, Rytkyn kinkerit, taidegrafiikka ateljee, ja ilmatieteenlaitos (säätutka Oinosenmäen päällä; Puijoa korkeampi, kuten useampikin Rytkyn alueen mäistä). Nyt kun tiedätte, ettei Rytky ole hajanainen ja se suurin osin sijaitsee 2 km säteellä Rytkyn keskustasta eli koululta maaseutumaisuutta menettämättä järven (järvi on osa Rytkyä) ympärillä, niin ei pitäisi olla hankala lisätä Rytkyä palveluverkostosuunnitelmaan tasolle, jossa on joitakin palveluja (todellisuudessa enemmän kuin joitakin palveluja). Palveluverkostosuunnitelman myötä Rytkylle olisi todellakin jo aika saada myös kylän nimikyltit, koska niitä tunnutaan kaipaavan. Käsi ylös, joka tunsi Rytkyn palvelut ja alueet jo ennestään? Rytkyllä Petri Vaattovaara

41 Strategisen maankäytön suunnittelun vastaus: Rytkyä koskevaan kannanottoon on jo vastattu edellä kohdassa 12. Katso edellisen kohdan perustelut. Muutokset selvitykseen: Kannanoton johdosta Lähipalvelut -merkinnän kriteerejä ja perusteluita täydennetään ja selkeytetään taulukkoon kappaleessa 4.3. Kuopion palveluverkoston tasot ja niiden tavoitteellinen sisältö. Lähipalveluja - merkinnälle asetetut tavoitteet maaseutukylissä: Kylän pienimuotoiset palvelut sijaitsevat keskitetysti ns. kyläkeskuksen läheisyydessä. Asuminen sijoittuu lähelle toisiaan ja lähelle palveluja. Väestönkehitys on ollut positiivinen ja myös näkymä kehityksessä on tulevaisuuden osalta samansuuntainen. Rakentamista on ohjattu kyläkeskustan tuntumassa yleiskaavoituksen tai sijoitussuunnitelmien / rakennuspaikkaselvitysten avulla. 14. Syvänniemeä koskeva kannanotto, Pekka Kääriäinen sekä kehittämistä koskeva tarveselvitys ja tietopaketti Syvänniemestä Hei! Miksi suunnitelmassa ei ole Syvänniemen tonttien kaavoituksesta ja myynnistä mitään? Samoin kouluasia? Karttula - Kuopio liitosselvityksessä on suunniteltu olevan merkittäviä kasvualueita Pihkainmäki ja Syvänniemi. Myös Karttulan kylän koululle taattaisiin oppilaita, jos lähempänä olevien alueiden annetaan kehittyä ja huolehditaan niiden lähipalveluista. Jos Syvänniemelle ei tule vähintään päivähoito ja 0-2 luokkainen koulu, kylä näivettyy ja vie samalla Karttulan koulun ja kylän kehityksen mukanaan. Olemme kyläläisinä ja eri yhdistysten aktiivijäseninä valmiita edistämään kaikella tapaa kylämme ja koko alueemme kehitystä. Terv. Pekka Kääriäinen Hei Katri! Huomasin juuri tulleen viestisi, että olen myöhässä, mutta ajattelin siitä huolimatta lähettää tämän sinulle, kun olin juuri kirjoittanut. Tässä on varmasti paljon samoja asioita, kuin edellisen postin liitteissä. Toivon, että luet kuitenkin läpi, jos suinkin kerkiät. Mielestäni aiemmin lähettämät molemmat liitteet, olisi hyvä liittää kannanottonamme /perusteluina palveluverkkoselvityksen kommenteiksi.

42 Muutoin lisäyksenä/kannanottona esitän: Maakuntakaavan mallia tulee kunnioittaa ja pyrkiä edistämään (Syvänniemi kasvaa +300 asukasta vuoteen 2030 mennessä). Tätä on edistettävä mahdollistamalla rakentaminen kylään. Nykyiset kaupungin Syvänniemellä myynnissä olevat tontit eivät houkuttele rakentajia, vaan ovat "kelvottomia tähteitä". Tonttien myynti/rakentamismahdollisuudet on mahdollistettava nykyisen osayleiskaavan pohjlta tai luotava joku kevyempi "kyläkaava". Kylällähän on runsaasti hyvää kaupungin omistamaa rakennusaluetta Syvänniemen osa yleiskaavassa sekä Laatumaan hallinnassa. Tulevaisuuden palveluverkossa Syvänniemi on nähtävä taajaan asuttuna kylänä, jossa on vähintään päiväkoti ja 0-2 lk koulu. Kylällä on ennestään lisäksi kauppa, maaseutuhotelli, aktiivinen teatteritoiminta, luterilainen kirkko ja ordotoksinen tsasouna, venereitti mukaan lukien Kuopion lähin "Päijänne-satama, uimaranta, runsaasti muita vapaa-ajan / liikuntapaikkoja. Liikuntapaikat ovat monilta osin talkoilla ja kunnan kanssa yhteistyössä toteutettuja. Paikoista mainittakoon mm valmistunut valaistu, kivituhkapintainen liikuntareitti, joka on Keihäskosken rannasta lähdettäessä ja takaisin pituudeltaan yhteensä noin 4km. Lisäksi talvella 2km:n vaativampi lisälenkki. Lisäksi kylällä on nurmipintainen jalkapallokenttä, Beach-Volley-kenttä uimarannan läheisyydessä, tiilimurskapintainen tenniskenttä Eevantalon läheisyydessä. Kylän läpi kulkee myös Sisä-Savon ulkoilureitti, jota ollaan tänä keväänä talkoilla kunnostamassa. Myös kelkkaura Sivuaa Syvänniemen kylää. Syvänniemellä on hyvä palveluverkostopohja edelleen kehittämiselle ja täydennysrakentamiselle. Matkailullisesti mielestäni pitäisi huomioida myös Syvänniemellä oleva Maaseutuhotelli Eevantalo ja Syvänniemen kylän kuuluminen valtakunnalliseen kylämatkailuhankkeeseen. Yhteistyö terveisin Pekka Kääriäinen SYVÄNNIEMEN KEHITTÄMINEN TARVESELVITYS (alleviivauksella lisätyt kommentit ) JOHDANTO Kuntaliitoksen liitosavustustyöryhmän esityksestä Karttulan kunnan ja Kuopion kaupungin valtuustot päättivät käynnistää Syvänniemen alueen kokonaiskehittämissuunnitelman laadinnan. Syvänniemen kokonaiskehittämissuunnitelman laadintaan asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli ensivaiheessa laatia vuoden 2011 maaliskuun loppuun mennessä tarveselvitys alueen veto-voimatekijöiden ja palvelujen kehittämiskohteista kokonaiskehittämissuunnitelman laadinnan pohjaksi. Työ jatkuu esille nousseiden asioiden yksityiskohtaisten jatkosuunnitelmien puitteissa 2011.

43 Työryhmän koostui seuraavista jäsenistä: Karttulan kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsen Riitta Miettinen, hänen varaedustaja kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Elsa Töyrylä Syvänniemen kylän edustaja Jukka Vasara, hänen varaedustaja Jouni Oksman Karttulan tekninen johtaja Jukka Rissanen Tilahallintapäällikkö Mervi Happonen Hankesuunnitteluarkkitehti Anneli Hautsalo Vapaa-aikasihteeri Sirpa Niemi Perusopetusjohtaja Kari Raninen Yleiskaava-arkkitehti Juha Romppanen Maaseutupäällikkö Juha Nykänen SYVÄNNIEMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILANNE JA ENNUSTEET Maankäyttö Kuttajärven rannalla sijaitsevalle Syvänniemelle on Kuopiosta matkaa noin 35 km (0,5 h). Syvän-niemen kylän keskusta sivuaa Kuopiosta länteen johtavaa Sinistä tietä (tie 551) noin kilometrin etäisyydeltä. Karttulan kirkonkylään matkaa on kymmenen kilometriä. Syvänniemen naapurikyliä ovat Pihkainmäki (10 km), Airaksela (20 km), Punnonmäki (8 km) ja Hautolahti (11 km). Syvänniemen alueen kulttuuri- ja luontoarvot ovat olleet vetovoimatekijöitä uudisrakentamiselle. Alueella ei ole asemakaavaa. Alueelle on laadittu useammassa eri vaiheessa osayleiskaavoja, joissa on osoitettu alueita rakentamiseen. Syvänniemellä on tarjolla maaseutumaisia, kookkaita rakennus-paikkoja, joista osa on kunnallistekniikan piirissä - Keihäsrinteen alueella 8 rakennuspaikkaa. (Tällä hetkellä tontteja on teoriassa 5 kpl. Käytännössä Keihäsrinteentien varrella ja Keihäskujan päässä olevat tontit ovat hyvin alavia ympäristöönsä nähden. Lisäksi tontti 7-72 on kaiken alavin ja tontilla on jäteveden pumppaamo, kts. kuva liitteenä. Eli käytännössä ei ole yhtään rakentajaa houkuttelevaa tonttia!) Näiden lisäksi rakennuspaikkoja on vielä 42 kpl, joista 30 sijoittuu aivan kylän keskustaan kirkkoa vastapäätä. Rakennuspaikkoja tarjoavat myös yksityiset. Rakentaminen on alueella vähäistä, noin yksi rakennus vuotta kohti. Rakennusluvat on myönnetty osayleiskaavojen pohjalta suunnittelutarve ratkaisuilla. (Viime vuosina rakentaminen on suuntautunut kylän keskustan ulko-puolelle, johtuen ainakin osittain kylän keskusta-alueella olevista huonoista tonteista. Kouluratkaisun myötä tonttikysyntä tulee elpymään, jos siihen annetaan mahdollisuus parempien tonttien myötä.) Maakuntakaavassa Syvänniemen kylä on taajamatoimintojen aluetta. Aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka eheyttää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvot. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja lähivirkistysmahdollisuudet sekä kevyen liikenteen yhteydet seudullisille virkistysalueille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus taajamatoimintojen alueella. Syvänniemelle on laadittu osayleiskaava. Alueella on vesijohto ja viemäriverkosto.

44 (Syvänniemellä on uusi kivituhkapintainen, valaistu ulkoilureitti, jonka pohjan tasaustyöt on tehty kylän talkoilla ja kustannuksella.) Väestö Kyläalueen yksiselitteinen rajaaminen on vaikeaa ja ellei mahdotonta. Kuopion kaupungin talous- ja strategiayksikössä laaditun väestömäärä ja ennuste selvityksen mukaan Syvänniemellä on asukkaita n Saman selvityksen mukaan vuonna 2005 asukkaita oli Syvänniemellä 452. Pohjois-Savon maakuntaliiton Kuopion seudun maakuntakaavan väestötietojen mukaan oli vuonna 2005 Syvännimen kylällä 344 asukasta ja viiden kilometrin säteellä kyläkeskuksesta 631 asukasta. Vuonna 1980 oli Pohjois-Savon tilastojen mukaan Syvänniemen kylällä 98 asukasta ja viiden kilometrin säteellä 265 asukasta. Eli Syvänniemen asukasmäärä on kaksinkertaistunut 25 vuoden aikana ja valtaosa on sijoittunut asumaan kylän keskustaan. Asukkaista enemmistö on nuoria perheitä. Suuri osa asukkaista on muuttanut kylälle muualta ja käy töissä Kuopiossa. Kesämökkejä oli Syvänniemellä 72 kpl vuonna Syksyllä 2010 kouluverkostosuunnittelua varten Kuopion kaupungin talous- ja strategiapalveluyksikössä laaditun väestöennusteen mukaan väestömäärän arvioidaan lisääntyvän Syvänniemellä vuoteen 2020 mennessä 550 asukkaaseen. Ennuste perustuu oletukseen, että alueelle valmistuu keskimäärin 5 uutta asuntoa vuodessa. Kuopion kaupunkia lähempänä olevan Pihkainmäen väestön arvioidaan kasvavan samalla tavalla kuin Syvänniemellä, kun taas kauempana olevan Karttulan kirkonkylän alueen väestömäärän arvioidaan vähentyvän vuoteen 2020 mennessä kolmellakymmenellä asukkaalla. Laaditun ennusteen mukaan Syvänniemen alueen alle 12 vuotiaiden lasten määrä lisääntyy nykyisestä 105:stä viidellätoista henkilöllä. Kehitys on naapurikylässä Pihkainmäessä samansuuntainen. Karttulan kirkonkylän ja sen ympäröivän maaseutualueen alle 12 vuotiaiden lasten määrän arvioidaan puolestaan vähenevän kahdellakymmenellä. Yli 75 vuotiaiden määrän arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla Syvänniemellä, Karttulan kirkonkylällä ja sen läheisyydessä yli 75 vuotiaiden määrän arvioidaan lisääntyvän kahdellakymmenellä henkilöllä nykyisestä sadasta viidestäkymmenestä. Mikäli asuntotuotanto toteutuu ennakoitua pienempänä, myös väestökasvu on hitaampaa väestöltään kasvavilla alueilla. Näin käy myös lasten kohdalla, joiden määrät voivat jopa lievästi vähentyä tai säilyä lähellä viime vuosien tasoa. Mikäli asuntoja valmistuu taas nyt oletettua enemmän, väestömäärät, kuten myös lasten määrät, lisääntyvät. Nyt käytetty ennuste ei ole virallinen ja uudet viralliset Kuopion alueittaiset väestöennusteet tullaan laatimaan vuoden 2011 aikana. (Jos ja kun kouluratkaisua voidaan pitää todellisena ja ihmiset voivat luottaa siihen, tulee kylän lapsiperheiden määrä lisääntymään ennustettua enemmän.) Palvelut Syvänniemellä toimii Kemppaanmäen alakoulu, jossa on oppilaita lähes 80, koko vahvuus opettajineen yli 80. Kylän välittömässä läheisyydessä oli toinen alueen koulu, Koskenkylän ala-aste. Siellä oppilaita oli noin 30. Koskenkylän koulu lakkautettiin keväällä Pikku-Hermannin päiväkoti toimii kahdessa pisteessä. Kemppaanmäenkoulu ja Pikku Hermannin päiväkodit ovat ääriä

45 myöten täynnä. Peruskoulun yläkoulu ja lukio sijaitsevat kirkonkylällä. (Päiväkoti toimii nykyään vain Pappilassa ja on varsin täynnä) Kemppaanmäen koulu sijaitsee Karttulantien pohjoispuolella, Syvänniemen kyläkeskuksesta noin 3-4 kilometrin päässä. Koulun sijainti ei ole optimaalinen Syvännimen alueen oppilaiden osalta. Perusopetus tapahtuu kahden vuosiluokan yhdysluokissa. Pikku Hermannin päiväkodissa toimii kaksi ryhmää: 0-3-vuotiaat (12-14 lasta), joiden ryhmätilat ovat ennen terveystalona toimineessa rakennuksessa vuotiaiden (21-25 lasta) ryhmätilat sijaitsevat Syvänniemen pappilassa noin kilometrin päässä päiväkotirakennuksesta. Aamuhoitoa tarvitsevat esikoululaiset tulevat Pappilan 3-6 -vuotiaiden ryhmään ennen koulun alkua ja yksi työntekijöistä vie esikoululaiset bussipysäkille ja bussi vie lapset neljän kilometrin päässä sijaitsevalle Kemppaanmäen koululle. Esikoululaiset jäävät esikoulun jälkeen yhdistettyyn koululaisten iltapäiväkerhoon Kemppaanmäen koululle. Päiväkotitiloina toimiva entinen kolmikerroksinen terveystalo soveltuu päivähoitotiloiksi sokkeloisuutensa vuoksi huonosti. Kylällä käy kaksi kertaa viikossa kirjastoauto. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut kaupungin tarjoamat palvelut ovat Karttulassa. Karttulassa ovat myös pankki- ja apteekkipalvelut sekä monien erilaisten palvelualojen tarjonta. Syvänniemen kylällä on toiminut kyläkauppa helmikuun 2010 loppuun saakka. Uutta kauppiasta etsitään. ( Kylälle saatiin kauppa uudelleen ). Muutoin kylällä toimii majoitus- ja matkailuyrityksiä, kahvila- ja ravintolapalvelu, sekä n. 25 kpl muita yrityksiä. Kylällä toimii myös maakunnan ulkopuolellakin tunnetuksi tullut Teatteri Hermanni. Liikunta- ja harrastuspaikat Hermanni-talo, vuonna 1906 rakennettu Saastamoisen kivinavetta, sijaitsee kylän keskustassa ja sen omistaa Kuopion kaupunki. Talo tarjoaa puitteet monenlaisiin harrastus- ja toimintamahdollisuuksiin liikuntaan, teatteriin, tapahtumiin, koulutuksiin ja juhliin. Toiminnan kehittäminen vaatisi talon peruskorjausta. Kylän keskustaan on kehitetty ja rakennettu palveluja Karttulan kunnan, ympäristökeskuksen ja kylän yhdistysten toimesta. Kylässä on venesatama, uimaranta, lentopallo- ja tenniskentät sekä beach volley- ja nurmipintainen jalkapallokenttä. Kylän halki kulkee vaellusreitti. Lisäksi retkeilijöiden käytössä on Kivelän kota ja 2 laavua (Keihäsjoen rannalla ja Lokki-saaressa Kuttajärvellä). Kylän kautta kulkee Pohjois-Savon moottorikelkkareitistö, jota myöten on hyvät yhteydet Kuopioon ja muihin ympäristökuntiin. Kyläyhdistys pitää yllä kylän maastossa olevaa metsälatua sekä kelin salliessa latuja Kuttajärven jäällä. (Kesällä 2013 vietettiin Syvänniemellä avajaisia uudella liikuntareitillä, joka on kivituhkapintainen, valaistu ja jonka pohjan tasaustyöt on tehty kylän talkoilla ja kustannuksella. Pinnoitus ja valaistus EU-hankkeella) Kemppaanmäen koululla on jääkiekkokaukalo. Kuttajärvi on osa Rasvanki- Virmasveden kalastus-aluetta. Paikallinen osakaskunta on Kolehmalan osakaskunta. Metsähallituksella on Koskenkylällä Pyylammen metsästyslupa-alue. (ELY:ssä on parasta aikaa menossa Keihäsjärven kunnostuksen suunnittelu tavoitteena saada työn-alle ihan lähiaikoina. Suunnitelmiin kuuluu myös kahden lintutornin rakentaminen)

46 Yhdistystoiminta Syvänniemellä ja lähikylissä toimii monta aktiivista yhdistystä, jotka tarjoavat julkisten toimijoiden ohella eri-ikäisille asukkaille mahdollisuudet monipuoliseen harrastustoimintaan. Vuonna 2004 Suomen kylätoiminta ry valitsi Syvänniemen valtakunnalliseksi vuoden kyläksi. Vuoden kylän valinnassa painotetaan kylien toiminnan suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja uutta luovaa toimintaa sekä tulevaisuuteen suuntautumista. Erityisesti otetaan huomioon kylän kehittäminen laaja-alaisesti, palvelujen tuotteistaminen ja uudelleen järjestäminen, avoin tiedottaminen, yhteistyön sujuminen sekä maaseutuasumisen edistäminen. Syvänniemen Kyläyhdistys ry on kaikkien kyläläisten yhteinen etujärjestö. Yhdistys pyrkii aktivoimaan kyläläisiä kylän kehittämiseen. Kyläläiset osallistuvat aktiivisesti talkootyöhön. Yhdistys julkaisee Sykähdys -nimistä tiedotuslehteä. Yhdistys järjestää kylällä erilaisia yhteisiä, kaikille avoimia tapahtumia joko itsenäisesti tai muiden toimijoiden, yhdistysten ja yritysten kanssa. Kyläyhdistys pitää kahvilaa teatteriesitysten yhteydessä sekä on mukana rakentamassa teatteriin liittyviä oheispalveluja. Kyläyhdistyksen toiminta rahoitetaan pääasiassa teatterikahvilan tuotoilla. Syvänniemen kyläyhdistys järjestää tilauksesta opastettuja historiakierroksia kylään saapuville matkailijoille ja vieraille. Kyläyhdistys pyrkii kehittämään kyläänsä osallistumalla aktiivisesti hanketoimintaan ja hakemaan sitä kautta resursseja kylän kehittämiseen. Kyläyhdistys on myös aktiivisesti mukana Mansikka ry:n ja muiden alueen kehittäjien koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa. Viime vuosina toteutettuja hankkeita olivat syksyllä 2006 toteutettu kansainvälistymishanke ja vuonna 2007 Karttulan kunnan hallinnoima Hermannitalon kehittämisen esiselvityshanke. Nyt keväällä 2010 Syvänniemi on mukana vuonna 2008 alkaneessa valtakunnallisessa kylämatkailuprojektissa yhdentoista muun pilottikylän kanssa sekä toteuttaa omaa toukokuussa 2009 alkanutta Kylien luontoliikunnan kehittäminen ja tuotteistaminen hanketta. (Vuosina kyläyhdistys oli voimakkaasti synnyttämässä ja mukana toteuttamassa Kuopion kaupungin hallinnoimaa liikuntareittihanketta) Syvänniemen Hermanni ry jatkaa menestyksekkäästi kyläyhdistyksen vuonna 1998 aloittamaa teatteritoimintaa. Teatteriharrastuksessa on mukana yli 100 eri-ikäistä toimijaa eri puolelta Karttulaa ja lähikuntien alueelta. Näyttelemisen lisäksi toimintaan kuuluu musiikin, laulujen ja käsikirjoitusten sekä oheispalvelujen tuottamista, markkinointia, rakentamista, suunnittelua ja hallinnointia. Toiminta pyritään kehittämään ympärivuotiseksi. Vuosittain teatterissa vierailee katsojaa, paljon myös Kuopion talousalueen ulko-puolelta. Teatterin historian aikaisiin näytöksiin on käynyt tutustumassa yli henkeä (nyt yli katsojaa). Teatterin markkinointi on näkyvää ja se on usein esillä mediassa sillä on siis merkittävä rooli Syvänniemen kylän imagon ja lähialueen rakentamisessa alueen ulkopuolella. Syvänniemen Hermanni ry:llä on myös lastenteatteritoimintaa. (Lastenteatterissa on mukana esiintymässä yli 40 lasta. Teatteri Hermannin lasketaan olevan kaikkine oheistoimintoineen mukana noin 150 henkilöä)

47 Syvänniemen Historia ry on ollut merkittävä toimija alueen kehittämisessä ja historiatiedon keräämisessä. Syvänniemen Historia on ollut mukana kesänäyttelyjen järjestämisessä ja on lahjoittanut Hermanni-taloon näyttelyvitriinit sekä osallistunut merkittävällä panoksella Sourun pienoismallin hankintaan. Syvänniemen Nousu ry on aktiivisesti toimiva urheiluseura, jonka toimintaajatuksena on terveiden elämäntapojen ja liikunnan edistäminen. Nousu järjestää Hermanni-talolla erilaisia liikuntatilaisuuksia kuten sählyä, lasten satujumppaa ja aikuisten jumppaa. Lentopalloa nousulaiset pelaavat kirkonkylän koululla. Urheiluseura järjestää myös useita vuosittaisia liikuntatapahtumia, mm. useita lasten urheilu-kilpailuja, hiihtokilpailuja, pilkkikilpailuja, Kuttajärven ympäripyöräilyn, Ruskahölkän ja rannalta onkimiskilpailun. Seuran perinteisiin kuuluu Veikko Ahvenaisen konsertin järjestä-minen joka vuosi. (Nousulla on nyt hyvin aktiivista sählytoimintaa. Sählykerhossa on lähes 40 lasta, joista 18 pelaa Nousun joukkueessa Salibändiliiton Savo-Karjalan sarjassa) Koskenkylän Riistapojat on metsästysseura, jonka toimesta on rakennettu Kivelän kota. Koskenkylän Riistapojat ovat järjestäneet yhdessä Karttulan Ampujien kanssa joka vuosi Syvänniemellä hirvenhiihtokilpailut joka toinen vuosi kisat ovat SM-tasoa. Tähän mennessä viimeiset kisat järjestettiin vuonna 2007, koska latupohjan huonous ja sääolosuhteet eivät ole mahdollistaneet kisojen järjestämistä. Kemppaan Erästäjät ry on toinen alueella toimiva metsästysseura. Karttulan ampujat ry toimivat läheisessä yhteistyössä Koskenkylän riistapoikien kanssa varsinkin alueella järjestettävien hirvenhiihtojen toteuttamisessa. Vanhempainyhdistys Kemppis ry on Kemppaanmäen koulun oppilaiden vanhempien yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on lisätä entisestään kodin ja koulun välistä yhteistyötä, järjestää oppi-laille erilaista virkistys- ja harrastustoimintaa, sekä kerätä varoja erilaisilla myyjäisillä ja tapahtumilla koulun luokkaretkien, leirikoulujen yms. toiminnan rahoittamiseen. Seniorit ovat monessa kohtaa kylän talkootoiminnan aktiivisin voimavara. Syvänniemen Seniorit toimivat aktiivisesti yhdessä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. He ovat mukana tapahtumien järjestämisessä, talkoissa kyläyhdistyksen sekä Hermannin toiminnassa jne. Seniorit järjestävät keskuudessaan monenlaista harrastus- ja virkistystoimintaa, mm. peli-iltoja ja yhteisiä virkistysretkiä. Muita Syvänniemen alueella toimivia yhdistyksiä ovat mm. Eläkeliiton Karttulan yhdistys ry, Karttulan seudun kristilliset eläkeläiset ry ja Karttulan eläkeyhdistys ry. Muut toimijat Seurakunnat toimivat aktiivisesti yhteistyössä järjestöjen kanssa. Syvänniemellä sijaitsee luterilainen kirkko ja pappila sekä ortodoksinen tsasouna, joissa järjestetään seurakunnallisia toimituksia ja tilaisuuksia. Ev.lut. seurakunta järjestää mm. perhekerhon Syvänniemen pappilassa joka toinen viikko. Kansalaisopistolla on vaihtelevasti toimintaa Hermanni-talolla. Karttulan kunta, MTK-Karttula ja Karttulan maaseutuseura järjestävät joka vuosi joulukuussa perinteiset maaseutumarkkinat Hermanni-talolla

48 Elinkeino- ja yritystoiminta Syvänniemeltä käydään pääosin ansiotyössä muualla, useimmiten Kuopiossa. Syvänniemellä tai lähiympäristössä on noin 30 yritystä. Syvänniemi-Koskenkylä alueella on jäljellä muutama aktiivi-maatila. Syvänniemellä sijaitsevissa yrityksissä on noin 60 ympärivuotista työpaikkaa ja sesonkiajan työpaikkaa. Maatilojen tarvitsema työvoima ei ole luvuissa mukana. Lisäksi koulu ja päiväkoti tarjoavat kunnallisia työpaikkoja ja työllistävät alueen asukkaita. Tulevaisuudessa yrittäjyyden oletetaan painottuvan entistä enemmän matkailu- ja muiden palvelujen tuottamiseen sekä energiayrittäjyyteen. Etätyön avulla on mahdollista kohottaa työelämän laatua ja työn tuottavuutta, parantaa työn ja perheen vaatimusten yhteensovittamista. Vähentää työuupumusta ja työmatkaliikennettä sekä liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Etätyön määrätietoinen mahdollistaminen helpottaa myös kuntaliitos-kunnan toiminnan uudelleenjärjestämistä. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Kuopio kaupungin visio vuoteen 2020 on olla asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Kuopio on vetovoimainen yritysten, yrittäjien, opiskelijoiden ja lapsiperheiden kaupunki. Kuopion kaupungin strategiassa on tavoitteeksi asetettu lähiöiden ja kylien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen. Ympäristön ja myös talouden näkö-kulmasta kestävää kehitystä on rakentaa kaupunkia täydentäen ja turvautuen olemassa oleviin palveluihin. Palvelujen tuottamisessa strategisena tavoitteena on palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa. Syvänniemi Kuopion alueen vetovoimatekijänä Paikkakunnan imagosta on tullut entistä tärkeämpi tekijä ihmisten hakeutuessa työhön tai asumaan paikkakunnalle. Ihmisten toiveet ja tarpeet vaihtelevat elämänvaiheen ja elämäntavan mukaan. Jotta paikkakunta olisi vetovoimainen laajalle ihmisjoukolle, tulee olla tarjolla erilaisia asuin ja toimintaympäristöjä. Imagoa kohotetaan laadukkailla palveluilla, luonnon omaleimaisuuden, viihtyisän ja turvallisen ympäristön sekä paikalliskulttuurin esiintuomisella. Syvänniemen alueen värikäs ja monipuolinen historia luo erinomaisen pohjan omaleimaisen asuin ja toimintaympäristön kehittämiseen. Syvänniemi sijaitsee työssäkäyntiä ajatellen sopivan työmatkan päässä rakentuvasta Etelä- Kuopion yritysalueesta. Kyläläiset asuvat historian keskellä kylällä on monta historiallista kohdetta, jotka muistuttavat asukkaita päivittäin alueen menneisyydestä Hermanni-talo, Sourun alue jne. Elinkeinotoiminnan kehittämisessä historiaa voidaan hyödyntää kulttuurin ja matkailun liittyvien ohjelmapalvelujen kehittämisessä ja tuotteistamisessa sekä markkinoinnissa ja innovaatioissa. Jo nyt alueella on yrityksiä, jotka hyödyntävät kylän historiaa markkinoinnissaan ja erilaistuvat muista saman alan yrityksistä. Historia ja kulttuuri ovat jo synnyttäneet monipuolista vapaa-ajan toimintaa teatteriharrastuksen parissa. Historia luo erilaisen ja omaleimaisen pohjan kylän imagoon ja sitä kautta asumisviihtyvyyteen sekä vetovoimaisuuteen. Tutkimusten mukaan riittävät koulu- ja päivähoitopalvelut kodin lähellä ovat yksi merkittävimpiä tekijöitä positiivisen muuttoliikkeen aikaansaamiseksi. Lapsiperheet pitävät usein muuton ja paikkakunnalla pysymisen ehtona

49 lähikoulun ja päivähoitopalvelujen saavutettavuutta, joko kylällä tai työmatkan varrella. Tarjoamalla päivähoito ja peruskoulun alaluokkien palvelut paikassa, joka aiheuttaa arkeen usean kymmenen kilometrin lisämatkan, ei tehdä aluetta vetovoimaiseksi lapsiperheille. Se on myös ilmastonsuojelutavoitteiden vastaista. Päivähoito ja peruskoulun alaluokkien palvelut tulee Syvänniemeläisille olla tarjolla omalla kylällä. Alueella on riittävä lapsimäärä nyt ja ennusteiden mukaan myös tulevaisuudessa tarkoituksenmukaiseen alakouluun sekä päivähoitopalveluyksikköön. Alakoulun ja päivähoitopalvelujen kehittäminen osana monipalvelukeskusta mahdollistaa monipuolisemmat palvelut kyläläisille ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Monipalvelukeskus voi tarjota koulun ja päivähoitotilojen tilat kokoontumisiin ja tapahtumien järjestämiseen. Ryhmäperhepäivähoito, koululaisen aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta, vanhusten virkistystoiminta ja ateriapalvelut samassa yhteydessä mahdollistavat eri-ikäisten ihmisten kanssakäymisen. Palvelukeskukseen on mahdollista sijoittaa laajakaistayhteydet ja infopiste sekä tarvittaessa sosiaali- ja terveyspalveluja. Ilmastonmuutoksen hillintä on syytä ottaa huomioon myös Syvänniemen kehittämisessä. Kehittämällä Karttula Kuopio tieakselilla sijaitsevaa Syvänniemen taaja-aluetta eheytetään yhdyskunta-rakennetta ja mahdollistetaan joukkoliikennepalvelujen kehittäminen. Lapsiperheiden arkipäivään kuuluvien päivähoito- ja alakoulupalvelujen sijaitseminen kylällä vähentää huomattavasti liikkumistarvetta. Joitain sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan myös tuoda kylälle. Asumisessa ja yritystoiminnan perustana voidaan hyödyntää paikallisia energiaratkaisuja. Kevyenliikenteen väylien kehittämisellä edesautetaan ilmastonmuutoksen hillintää, edesautetaan asukkaiden hyvinvointia ja ennen kaikkea luodaan turvallinen ympäristö liikkumiseen arjessa. Syvänniemellä on poikkeuksellisen vilkas yhdistystoiminta. Syvänniemeläisten halu kehittää omaa elinympäristöään antaa Syvänniemen kehittämiseen mitä mielenkiintoisimman lähtökohdan. Yhdistykset eli ns. kolmas sektori voi tulevaisuudessa olla entistä enemmän toteuttamassa väestön hyvinvointipalveluja omilla osaamisalueillaan. Osan väestön tarvitsemista palveluista kolmas sektori voi toteuttaa yhteistyössä kuntien kanssa. Esimerkkejä tällaisista hyvinvointipalveluista ovat koko väestön ja erityisesti ikääntyneen väestön sekä lasten ja nuorten kulttuuri-, liikunta- ja muut harrastus-palvelut, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tai sukupolvien yli ulottuva palvelutoiminta, jolle on kysyntää perheiden yhteisyyden edistämiseksi. Varsinaisen palvelutoiminnan ohella muu kolmas sektori voi edistää aktiivista kansalaisuutta ja yhteisöllisyyttä tarjoamalla mahdollisuuksia yhdistystoimintaan osallistumiseen. Kansalaistoiminnalla on myös arvo jo sinänsä ja huomattava yhteiskunnallinen merkitys. Järjestötoiminnan tuoma yhteisöllisyys tukee kansalaisten kiinnittymistä yhteiskuntaan.

50 Kuva Syvänniemellä sijaitsevasta kaupungin myyntitontista

51

52

53 Strategisen maankäytön suunnittelun vastaus: Pekka Kääriäinen on lähettänyt Syvänniemen kylän osalta oman kannanottonsa sekä kylän kannanottona monipuolista ja erilaista tietoa Syvänniemestä ja sen kehittämisestä (mm. Syvänniemityöryhmän tekemä kehittämisen tarveselvitys ja Tietopaketti Syvänniemestä). Kaikki kannanotot on esitetty tässä koosteessa. Kuopion palveluverkosto 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen selvitystyössä tarkastellaan Kuopion kaupungin palveluverkoston nykytilannetta, toimintaympäristöä ja haasteita. Lisäksi työssä esitetään Kuopion tavoitteellinen palvelurakenne sekä palveluverkostoa koskevia strategisen tason tulevaisuuden tavoitteita aina vuoteen 2025 saakka. Kaupunkialueen osalta työssä on esitetty asuntotuotannon kasvualueet ja asuntorakentamisen näkymät vuoteen Maaseutualueiden, entisten kuntakeskusten ja kylien osalta asuntorakentaminen on paikallisesti hyvin vähäistä ja jakaantuu hyvin eri puolille, minkä takia niiden osalta ei ole tässä selvityksessä esitetty mitään ennustetta asuntorakentamisesta. Yhteensä näille alueille on valmistunut noin 70 uutta omakotitaloasuntoa viime vuosina ja vastaavaa määrää odotetaan myös tuleville vuosille. Määrä on myös alueittaisessa ennusteessa maaseutualueille ennustettu asuntorakentamisen määrä. Kannanottoja eri kylien tai maaseutualueiden kaavoitukseen tai kaavoitustilanteeseen/-tarpeeseen ei ole sisällytetty tähän selvitykseen. Maankäytön näkökulmasta näiden kehittymisedellytykset on tarkasteltu Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemallityössä (Loikka 2030). Tässä työssä palvelukeskusten kohdalla kriteerinä on asemakaava ja kaupungin tonttitarjontaa ja lähipalvelut -merkinnällä olevissa kylissä on joko kaupungin tai yksityistä tonttitarjontaa. Kaupunki markkinoi Syvänniemen tontteja yhteismarkkinoinnissa ja vastaavasti kuin muita kyliä, entisiä kuntakeskuksia ja Saaristokaupunkia. Reaaliaikaiset tiedot kylien