Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) Kaupunkirakennelautakunta

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 15:00-16:20 Paikka Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Iris Asikainen, puheenjohtaja Keijo Voutilainen, varapuheenjohtaja Paavo Kankkunen Jaakko Kosunen Sirpa Kulin Anne Paulo-Tuovinen Pekka Pollari Varpu Puskala Maija Svärd Markku Söderström Eero Wetzell Muut saapuvilla olleet Ilkka Raninen kaupunginhallituksen edustaja Matti Solehmainen Maaningan edustaja Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja esittelijä Tapio Räsänen, suunnittelujohtaja Ismo Heikkinen, kaupungininsinööri Jarkko Meriläinen, tonttipäällikkö klo 15.25, asiat 1-4 Anne Simonen-Ruuskanen, henkilöstö- ja pöytäkirjanpitäjä talouspäällikkö Asiat 44-61

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) Julkinen Allekirjoitukset Iris Asikainen puheenjohtaja Anne Simonen-Ruuskanen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), Pekka Pollari Varpu Puskala Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), Anne Simonen-Ruuskanen Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 44, 45, 48, 50 52, ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 46, 49, 53 ja 54, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 46, 49, 53 ja 54 osalta liite A seuraava valitusosoitus :n 47 osalta liite B ja seuraava valitusosoitus :n 58 osalta liite H

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 44 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Asuntotontin vuokraaminen / Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry Oikaisuvaatimus / Tonttien (Ilveksentie 5) ja (Ilveksentie 3) maanvuokrasopimuksien uusiminen Vesien tila hyväksi yhdessä - Lausuntopyyntö ehdotuksista Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmiksi vuosiksi Talkoorahan myöntäminen Kurkimäen Kelokylän esiintymislavan rakentamiseen ja hiihtoladun parantamistöiden toteuttamiseen Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiviemärin toiminta-alueen hyväksyminen Karttulan Vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen hyväksyminen Keskustan pysäköintilaitosjärjestelmän piirijaon purkaminen Nopeusrajoituksen muutos Peipposenrinne ja Inkilänmäki Yleissuunnitelma rännikatujen suojateiden turvallisuuden parantamisesta Vitostien katusuunnitelmaluonnoksen hyväksyminen nähtävilläoloa varten Pienen Neulamäentien ja Kranaattikujan katusuunnitelmaluonnoksien hyväksyminen nähtävilläoloa varten Asevarikontien (paaluväli ) ja Majurikadun katusuunnitelmanluonnoksien hyväksyminen nähtävillä oloa varten Poikkeaminen (LTK) / Maaninka (Isohiekantie 82) Tiedonanto valmistelusta / Asemakaavan muutos / Varastokatu 3-5 ( ja 2) * Asemakaavan muutosehdotus / Muotoiluakatemia / Väinölänniemi KYP tiedonannot Muutoksenhaku 46,49,53,54 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje Liite B / kuntalain mukainen valitusosoitus 58 Liite H valitusosoitus poikkeamispäätökseen / kaupunkirakennelautakunta Sivu

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat lautakunnan jäsenet Pekka Pollari ja Varpu Puskala. Päätös Valittiin Pekka Pollari ja Varpu Puskala

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) Asianro 1735/ /2015 Asuntotontin vuokraaminen / Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut on päättänyt varata Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry:lle tontin Männistön kaupunginosan korttelista 10. Varauspäätös on lainvoimainen ja varausmaksu maksettu. Varaus kohdistuu rekisteröidyssä lohkomistoimituksessa muodostettuun tonttiin Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry on hakenut tontin vuokraamista. Tontin sijainti on esitetty oheisissa kartoissa. Yleissilmäyskartta tontin sijainnista

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) 46 Tontin sijainti asemakaavakartalla Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry on vuonna 1969 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, jonka tarkoituksena on toimia vanhusten sosiaalisen aseman ja asunto-olojen parantamiseksi sekä heidän fyysisen ja psyykkisen hyvinvointinsa edistämiseksi. Tontti on asemakaavassa osoitettu asuin-, liike-, toimisto- ja palveluasumisen korttelialueeksi (ALP-1). Tontin pinta-ala on 3745 m 2 ja rakennusoikeus 4000 k-m 2. Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry:n tarkoituksena on toteuttaa tontille rakennushanke, johon tulisi 56 kpl vanhuksille tarkoitettuja asuntoja. Hankkeen rahoitukseen on tarkoitus käyttää ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen) korkotukilainaa, joten tontin vuokrauksen tulee tapahtua ARA:n hyväksymiä tontinvuokrausehtoja noudattaen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on ilmoittanut, että se hyväksyy tontin enimmäistonttihinnaksi 120 /k-m 2. Tontin vuosivuokra on 5 % tontin hinnasta. Näillä perusteilla tontin hinnaksi saadaan euroa ja vuosivuokraksi euroa. Hinta on sidottu elinkustannusindeksin pistelukuun 1910 (joulukuu 2014). Vaikutusten arviointi Tontin vuokraamisella pyritään edistämään asemakaavan toteuttamista ja siten tiivistämään kaupunkirakennetta, joten päätös on ilmastopoliittisen ohjelman tavoitteiden mukainen (kv ). Yritysvaikutuksiltaan esitys on positiivinen, koska hakijan esittämällä rakentamisella on rakennusalan yrityksiä työllistävä vaikutus. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry:lle vuokrataan tontti seuraavin ehdoin:

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) Vuokra-aika alkaa ja päättyy Tontin vuosivuokra on euroa. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksin pistelukuun 1910 (joulukuu 2014). 3. Vuokralainen sitoutuu rakentamaan vuokra-alueelle asemakaavan, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuksen siten, että vähintään 3900 k-m 2 rakennusoikeutta tulee käytettyä, kolmen vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta lukien siihen valmiusasteeseen, että rakennusvalvontaviranomainen voi siinä suorittaa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän hyväksyttävän käyttöönottokatselmuksen (rakentamisvelvoite). 4. Tontille rakennettaessa on noudatettava kaupungin hyväksymiä korttelisuunnitelmia sekä alueen suunnittelu- ja rakentamisohjeita. 5. Maanpäällisten yhdyskäytävien rakentaminen tulee pitää optiomahdollisuutena suunnittelussa ja rakentamisessa. 6. Luonnontilaiselta alueelta tontille tulevat vedet kuuluvat tontinhaltijan johdettavaksi sadevesiviemäriin tai ympäröivään maastoon. Vesiä ei kuitenkaan saa johtaa niin, että siitä on haittaa naapurille. 7. Tontille jäävä puusto siirtyy korvauksetta vuokralaisen omaisuudeksi. Vuokralainen saa kaataa tontilta puita ilman vuokranantajan lupaa. Mahdollisista maisematyöluvista tai muista puiden kaatamisen edellyttämistä luvista vastaa tällöin vuokralainen. 8. Vuokralainen vastaa vuokra-alueella olevien puiden aiheuttamista vahingoista. 9. Vuokra-alueelta tulevat ylijäämämassat on sijoitettava kaupungin osoituksen mukaisesti kaupungin läjitys- ja ympäristörakentamiskohteisiin. Lisätiedot Pekka Rautiainen, puh Vuokralainen sitoutuu omalla kustannuksella poistamaan vuokra-alueelle jäävällä vanhalla urheilukentällä sijaitsevat urheilukentän käyttöön liittyneet valaisinpylväät, valaisimet, vesipisteet, sähköpisteet, kaapelit, jätevesiviemärit, kaivot, salaojat ja muut urheilukentän rakenteet. 11. Tontin autopaikoista 8 kpl sijoitetaan rasitteena tontille Autopaikkojen sijoittamista varten on kaupunkirakennelautakunta myöntänyt poikkeamisen Vuokralainen vastaa autopaikkarasitteista aiheutuvista velvoitteista ja kustannuksista. 12. Kuopion Energia Oy:llä on korvauksetta pysyvä oikeus pitää tontilla muuntamoa. 13. Kuopion kaupungilla on korvauksetta pysyvä oikeus palovesiaseman sijoittamiseen tontille. 14. Kuopion kaupungilla on korvauksetta pysyvä oikeus 6 metriä leveää kulkuyhteyttä varten asemakaavassa yleiselle jalankululle varatulla alueella.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) 46 Kulkuyhteyden kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuksista vastaa yksin Kuopion kaupunki. 15. Tontin hallintaoikeuden edellytyksenä on allekirjoitettu maanvuokrasopimus. 16. Vuokralaisella on oikeus hakea tällä päätöksellä rakentamista varten tarvittavat viranomaisluvat. Rakennuslupa voidaan kuitenkin myöntää vasta kun tontin maanvuokrasopimus on allekirjoitettu. 17. Muutoin noudatetaan vuokrasopimuksessa tarkemmin sovittavia tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja. 18. Kaupungilla ei ole oikeutta vuokrasopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen niin kauan kuin vuokraoikeutta ja sillä olevia rakennuksia rasittaa valtion asuntolaina tai korkotukilaina. 19. Tämä päätös pannaan täytäntöön heti kuntalain 98 :n perusteella. Valmistelija Jukka Tapani Räsänen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) Asianro 641/ /2015 Oikaisuvaatimus / Tonttien (Ilveksentie 5) ja (Ilveksentie 3) maanvuokrasopimuksien uusiminen Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Asunto Oy Ilvesrinne -niminen yhtiö on vuokramiehenä tonteilla ja Tonttien maanvuokrasopimukset päättyvät Tontit ovat asemakaavamerkinnältään rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR). Tonttien sijainnit on esitetty oheisissa kartoissa.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) 47 Tonttipäällikön päätökset maanvuokrasopimuksien uusimisista Tontin maanvuokrasopimuksen uusimisesta on päätetty tonttipäällikön päätöksellä ja tontin maanvuokrasopimuksen uusimisesta on päätetty tonttipäällikön päätöksellä. Päätöksillä tonttien vuokra-aikoja on jatkettu vuoden 2046 loppuun saakka. Uusia maanvuokrasopimuksia varten tonttien maanvuokrat on määritelty asemakaavassa osoitettujen rakennusoikeuksien mukaan, kuten kaupungin maapoliittinen ohjelma rivitalotonttien osalta edellyttää. Kettulanlahden kaupunginosassa rivi- ja kerrostalotontin hinta vuonna 2015 on 119,87 euroa/km². Tontin vuosivuokra on 4 % tontin arvosta ja vuokra on sidottu elinkustannusindeksin pistelukuun 1910 (joulukuu 2014). Tontin asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 640 k-m², jolloin tontin uudeksi vuokraksi muodostuu euroa/vuosi. Tontin asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 600 k-m², jolloin tontin uudeksi vuokraksi muodostuu euroa/vuosi. Voimassa olevien maanvuokrasopimusten mukaiset tonttien tämän hetkiset vuokrat ovat noin 600 euroa/vuosi. Tonttien edelliset maanvuokrasopimukset on tehty vuonna 1965 silloiseen maan arvoon perustuen ja sidottu elinkustannusten yleisindeksiin. Maan arvo on kuitenkin noussut indeksiä nopeammin. Tästä syystä vuokraan muodostuu tasokorotus maanvuokrasopimusta uusittaessa. Vanhoja maanvuokrasopimuksia uusittaessa tällaiset tasokorotukset ovat tavanomaisia. Oikaisuvaatimus Asunto Oy Ilvesrinne -niminen yhtiö on tehnyt oikaisuvaatimuksen tonttipäällikön ja tekemistä maanvuokrasopimuksien uusimispäätöksistä. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan tonttien vuokrankorotuksien kohtuullistamista. Oikaisuvaatimuksen mukaan tonttien vuokrat nousevat suhteessa aiempiin vuokriin nähden kohtuuttomasti. Taloyhtiö ehdottaa, että vuokrien laskennan peruste tulisi olla asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden sijaan käytetty rakennusoikeus, koska rakennuksien sijaintien takia asunto-osakeyhtiö ei tule tonteilla käyttämään jäljellä olevia rakennusoikeuksia. Käytetyn rakennusoikeuden mukaan laskettuna tontin

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) 47 vuosivuokraksi muodostuisi euroa/vuosi ja tontin vuosivuokraksi euroa/vuosi. Päätösesitys Kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupungin maapoliittisen ohjelman mukaisesti vuokra määräytyy kerros- ja rivitalotonteilla tontin asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden mukaan. Kaupungin on kohdeltava tonttien vuokralaisia tasapuolisesti. Yhdenvertaisuusperiaate ja tasapuolinen kohtelu huomioiden kaupunki suhtautuu vuokrien kohtuullistamiseen pääasiassa kielteisesti. Kaupunki ei ole suostunut muihinkaan vastaaviin vuokran kohtuullistamishakemuksiin. Maapoliittisen ohjelman mukaista Kettulanlahden kaupunginosan rivi- ja kerrostalotonttien rakennusoikeuden hintaa 119,87 eur/k-m² voidaan pitää kohtuullisena. Vuokran kohtuullistamiselle ei ole perusteita eikä oikaisuvaatimuksessa ole tuotu esille mitään sellaisia seikkoja, jotka antaisivat tarpeen muuttaa viranhaltijapäätöstä. Täten Asunto Oy Ilvesrinne -nimisen yhtiön tekemä oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi. Muidenkin kerros- ja rivitalotonttien vuokrasopimuksia uusittaessa tonttien vuokrat on määritelty samoilla periaatteilla. Vaikutusten arviointi Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että Asunto Oy Ilvesrinne -nimisen yhtiön tekemä tonttipäällikön ja päätöksiä koskeva oikaisuvaatimus hylätään. Liitteet 1 641/2015 Oikaisuvaatimus Ilvesrinne pdf Valmistelija Maija Lång puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) Asianro 6792/ /2014 Vesien tila hyväksi yhdessä - Lausuntopyyntö ehdotuksista Vuoksen ja Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmiksi vuosiksi Päätöshistoria Päätös Esittelijä poisti asian esityslistalta. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Lausunnon antaminen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt Kuopion kaupungin lausuntoa alueen vesienhoitosuunnitelmiksi vuosiksi ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuosille mennessä. Lausuntopyynnöt on osoitettu erikseen alueen kunnille, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja ympäristöterveydensuojeluviranomaisille sekä Kuopion osalta myös Kuopion Vedelle. Kaupungin näkemyksiä pyydetään erityisesti seuraavista asioista: Onko ehdotusta varten koottu tarpeeksi tietoa ja ovatko linjaukset oikeita ja riittävän perusteltuja? Onko tarjottu riittävästi mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun? Ovatko esitetyt toimenpidelinjaukset oikeaan tietoon pohjautuvia, perusteltuja ja riittäviä? Ovatko ehdotetut toimet tehokkaita ja toteuttamiskelpoisia? Missä määrin edustamanne toimiala näkee mahdolliseksi toteuttaa vesienhoidon vuoden 2015 loppuun mennessä suunnitellut ja päätetyt ensimmäisen kauden toimenpiteet?

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) 48 Lausuntoja pyydetään kolmesta asiakokonaisuudesta: 1. Vuoksen VHS (vesienhoitosuunnitelma) 2. Kymijoen-Suomenlahden VHS 3. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 1. Vesien tila hyväksi yhdessä Ehdotus Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi Lausuntoja pyydetään toiselle suunnitelmakaudelle. Edelliseen kauteen verrattuna ympäristön tilan tarkastelu on ulotettu entistä pienempiin vesiin ja luokitus on sovitettu paremmin kansainväliseen vesiympäristöluokitteluun. Alueen luvanvaraisissa yksittäisten hankkeiden lupamenettelyissä tulee ottaa tarpeellisilta osin huomioon, mitä vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Velvoittavia toimia määritellään mm. vesilaissa (264/1961 ja 587/2011), ympäristönsuojelulaissa (86/2000), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) sekä luonnonsuojelulaissa (1096/1996). Näin ollen vesienhoitosuunnitelmilla on suuri merkitys luvitettavien toimintojen ohjaamisessa. Vuoksen vesienhoitoalueella usealla toimialalla on tapahtunut myönteistä vesiensuojelun kehitystä toimenpiteiden toteutuksessa (mm. metsätalous, vesistöjen kunnostus, pohjaveden suojelusuunnitelmat ja tutkimus). Taulukko 1. Ehdotuksessa on esitetty taulukkona koko Vuoksen vesienhoitoalueen toteutumistilanne toimialoittain. Tähän taulukkoon on koottu niiden toimialojen toteutumistilanne, joilla on Kuopion alueella eniten merkitystä. Toimiala Toteutumistilanne vuonna 2012 Yhdyskunnat Kaikki yhdyskunta-sektorille esitetyt toimenpiteet ovat käynnistyneet. Haja- ja loma-asutus Maatalous Haja- ja loma-asutukselle esitetyt toimenpiteet ovat käynnissä. Uudet hajaasutuksen kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät toimenpidettä on toteutettu vain alle 6% esitetystä määrästä. Tämä johtuu osittain asetusmuutoksesta, jolla haja-asutuksen jätevesien käsittelyn vaatimuksia muutettiin kesken vesienhoitokauden. Kiinteistökohtaista neuvontaa on tehty suunniteltua aikataulua nopeammin. Haja-asutusalueiden viemäröinti on edennyt hyvin aikataulussa. Maatalouden toimenpiteet perustuvat lähes kokonaan vapaaehtoiseen maatalouden ympäristötukeen. Osalle toimenpiteistä tuki ei ole viljelijöille houkutteleva, eikä niitä ole käynnistetty suunnitellussa aikataulussa (esim. suojavyöhykkeet). Osa toimenpiteistä vaativat selvitykset ja toteutussuunnittelun, jolloin ne toteutuvat vasta hoitokauden jälkipuoliskolla (esim. kosteikot). Osa toimenpiteistä odotetaan otettavaksi laajamittaisena käyttöön vasta hoitokauden jälkipuoliskolla uuden ympäristötukikauden myötä, jolloin se tulee kaikille perustukeen sitoutuville. Maanviljelijät toteuttavat joitakin toimenpiteitä osana normaalia viljelytoimintaa siten, että tietoa toimenpiteistä ei kerätä. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - toimenpide on toteutettu täysimääräisesti.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) 48 Metsätalous Pohjaveden suojelusuunnitelmat ja tutkimus Liikenne Maa-ainesten otto Pilaantuneet alueet Teollisuus Metsätalouden toimenpiteet ovat edenneet pääosin suunnitellussa aikataulussa. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadinta ja päivitys on edistynyt suunniteltua aikataulua nopeammin johtuen saadusta lisärahoituksesta. Pohjaveden tilan seuranta- ja selvitykset ovat edenneet pääosin aikataulun mukaisesti. Liikennettä koskevat toimenpiteet ovat pääosin toteutuneet aikataulussa. Pohjavesisuojauksia koskevien toimenpiteiden toteutus on aloittamatta tai myöhässä johtuen rahoituksen puutteesta. Kunnostussuunnitelmien laatiminen ja kunnostus sekä ottoalueiden ympäristöriskien tehostaminen eivät ole edenneet aikataulussa johtuen mm. rahoituksen riittämättömyydestä. Pilaantuneiden maiden tutkiminen ja kunnostustarpeen arviointi on edennyt suhteellisen hyvin aikataulussa. Pilaantuneiden maiden kunnostukset eivät ole edenneet aikataulussa johtuen mm. rahoituksen riittämättömyydestä. Ei suoria toimenpide-ehdotuksia 2. Vesien tila hyväksi yhdessä Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi Kuopion kaupungin läntisimmät osat Karttulan ja Maaninkan kaupunginosien alueilta sijaitsevat Rautalammin vesistöreitillä Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueella. Suurimmat järvet vesistön latvavesillä ovat Saittajärvi ja Virmasveden itäosa, Hirvijärven itäosa ja Tallusjärven eteläosa. Virmasvettä lukuunottamatta nämä järvet ja pienemmät vedet vedenjakajalle saakka ovat matalia humusjärviä. 3. Ehdotus Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuosille Ilmastonmuutoksen arviot vaikutuksista ovat täsmentyneet verrattaessa ajanjaksoja ja : sadannan kasvuskenaario on 2-9 %. Sadannan rankkuus kasvaa enemmän kuin keskisadanta. Rankkasateiden myötä rajut kesätulvat taajama-alueilla lisääntyvät. Talven valunta kasvaaa merkittävästi lumen sulamisen ja vesisateiden lisääntymisen vuoksi. Talvella lisääntyvä lumen sulaminen ja vesisade lisäävät virtaamia ja talvitulvia. Vastaavasti kevättulvat pienenevät, kun lunta kertyy vähän lämpiminä talvina. Suurten keskusjärvien talviset vedenkorkeudet tulevat nousemaan nykyistä ylemmäksi ja tulvien suuruus vaikuttaisi kasvavan. Useisiin säännöstelylupiin joudutaan hakemaan muutoksia. Pohjois-Savossa ei kuitenkaan ole yhtään nimettyä merkittävää tulvariskialuetta, vaikka Kuopion keskusta ympäristöineen luokitellaan harvinaisen tulvan peittämäksi alueeksi. Tällä viitataan Maljapuron ympäristöön Maljalahden alueella, jolla kerran 100 vuodessa esiintyy tulvaa. Ongelmia vedenlaadussa saattaa esiintyä myös pienissä pohjavesimuodostumissa, jossa alentuneet pohjavedenvirtaamat johtavat hapen puutteeseen sekä liuenneen raudan, mangaanin ja metallien korkeisiin pitoisuuksiin. Ilmastonmuutos voimistaa ravinnekuormitusta ja sitä kautta rehevöitymistä. Jääpeitekauden lyheneminen on toisaalta happitilanteen kannalta eduksi.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) 48 Ilmaston lämpenemisen ja sadannan lisääntymisen oletetaan parantavan puuston kasvua Suomessa. Merkittävämpi muutos on kuitenkin säiden ääriilmiöt ja routaisen talvikauden lyheneminen, joka vaikeuttaa erityisesti turvemaiden puunkorjuuta. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelussa tavoitteena on löytää mahdollisimman kustannustehokas toimenpidekokonaisuus, jolla vesienhoidon ympäristötavoitteet saavutetaan. Toimeenpanon rahoituksen haasteena ovat valtion ja kuntien julkisen hallinnon säästötoimet ja vesiensuojeluun suunnatun rahoituksen pienentyminen. Yhteistyömuotojen ja rahoituskanavien kehittämiseen tulee panostaa ja keskeisiä toimenpiteitä tulee hankkeistaa ja hakea rahoitusta eri lähteistä. Suuri osa toimeenpanoa tapahtuu kehittämällä nykyistä toimintaa, kuten parantamalla ennakkosuunnittelua, kohdentamalla tutkimusta sekä tehostamalla neuvontaa ja koulutusta. Esitys Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut, rakentamisen ja kunnossapidon palvelut ja maaomaisuuden hallintapalvelut ehdottavat, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy seuraavan lausunnon edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi lausuntona Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmiksi ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuosiksi : Lausunto Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut, rakentamisen ja kunnossapidon palvelut ja maaomaisuuden hallintapalvelut: 1. Harvinaisen tulvan peittämä alue Sekä Vuoksen VHS:ssa että Pohjois-Savon toimenpideohjelmassa on Kuopion osalta mainittu Maljalahdelta linja-autoasemalle ulottuva alava alue, jota harvinaisen tulvan peittämä alue uhkaa. Kaavaillun Matkakeskuksen vuoksi Puutarhakadulla on jo tehty muutoksia viime vuosien aikana, jotka mahdollistavat alueelle tulevat uudisrakennukset. Entinen tulvaputki on siirretty kulkemaan Puutarhakadun alla ja on läpimitaltaan 1400 mm. Lisäksi alueelle tulevia hulevesiä hallitaan uusilla laskeutusaltailla ennen vesien siirtymistä putkeen. Myös Maljalahden puistossa on huomioitu hulevesien viivyttäminen. Asia on huomioitava jatkossa myös Puijon urheilualueen rakentamisessa. Hulevesien virtaus urheilualueelta tulee Maljapuroon, joka sijaitsee välittömästi linja-autoaseman hulevesien yläjuoksulla. Kun Puijon urheilulaakson alueelle toteutetaan viivytysrakenteita, parantaa se entisestään myös linja-autoaseman tilannetta. 2. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen pohjautuu EU:n vesipuitedirektiiviin ja on luonteeltaan selvitys ja ohje, jonka avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina sekä nykyisten että tulevien sukupolvien tarpeisiin. Vesienhoidon suunnittelun yhteydessä Kuopion kaikki pohjavesialueet ja niille sijoittuvat riskitoiminnat on käyty

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) 48 yleisellä tasolla läpi sekä arvioitu alueittain pohjaveden määrällinen ja kemiallinen tila. Kaikkien pohjavesialueiden tila kemiallisten ja määrällisten ominaisuuksien mukaan on Kuopiossa hyvä. Yhteiseksi toimenpiteeksi kaikille Pohjois-Savon pohjavesialueille on toimenpideohjelmassa asetettu suojelusuunnitelmien laatiminen. Kuopion alueen pohjavesien suojelusuunnitelma hyväksytään Kuopion kaupunginhallituksessa ja suunnitelmien toteutumisen seurantaa varten perustetaan hyväksymisen yhteydessä seurantaryhmä vuoden 2015 aikana. 3. Tulvariskien ja hulevesien hallinta Kuopiossa hulevesien hallintaan on jo kiinnitetty pitkään huomiota (toimieliminä valuma-aluehankkeiden ohjausryhmä ja pienvesien kunnostustyöryhmä). Hulevesien siirryttyä vesihuoltolaista maankäyttö- ja rakennuslain alaiseksi, on myös määriteltävä uudelleen kunnan hulevesiasioista päättävät toimielimet. Tämän on määrä tapahtua vuoden 2015 aikana. Strategisesta maankäytön suunnittelusta lähtien on varauduttava tulvariskien ja hulevesien hallintaan: riittävät tilavaraukset tulvareiteille, kosteikoille, suojavyöhykkeille ja muille viivytysratkaisuille. 4. Haja-asutusalueiden jätevedet Jätevesiasetuksen tavoitteiden toteutus on viivästynyt. Valtion tukien saanti vuoden 2016 jälkeen on vielä auki. Rahoitukselle on vielä tarvetta sekä pintavesien että pohjavesien suojelun osalta. Erityisesti haja-asetusalueiden viemäröinnissä tulisi varmistaa entistä pitkäjänteisempi hankkeiden suunnittelu. Nykyisin osuuskunnat ovat riippuvaisia kunnan vuosittain myöntämästä avustuksesta. Kiinteistön omistajan näkökulmasta on joko tehtävä kiinteistökohtainen investointi tai odotettava mahdollista osuuskunnan viemäröintihanketta. Tämä aiheuttaa viivästymistä asetuksen tavoitteiden toteutumisessa. 5. Uimarantojen ja pintavesien suojelun näkökulma VHS:ssa on huomioitu vain EU-uimarannat, vaikka suurimmalle osalle ihmisistä lähiuimarannat ovat viihtymisen ja imagon kannalta tärkeitä. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon myös näiden rantojen vedenlaatu. Hulevesien viivytysratkaisut ennen vesistöön pääsyä, rakentamisaikaisten hulevesien käsittely ja eroosioriskien torjunta ovat keinoja, joilla vältetään vesien virkistyskäyttöä uhkaavia haittoja. Pintavesien suojelussa on huomioitava myös se, että pintavedestä tehdään tekopohjavettä. 6. Viemärilaitosten vuodot ja ohijuoksutukset Vesihuollossa on edelleen vähennettävä hulevesien joutumista jätevesiviemäreihin. Viemäreihin vuotavat hulevedet heikentävät puhdistustehoa, täyttävät kapasiteettia ja kasvattavat ylijuoksutusriskiä. 7. Maantiesuolan käyttö Suolan käyttö kunnossapidossa on viime aikoina lisääntynyt sekä syksyllä että keväällä. Syksyllä kyseessä on ollut lähinnä ruokasuolan käyttö liukkauden

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) 48 torjuntaan. Hiekan käyttö liukkauden torjunnassa aloitetaan yleensä vasta pysyvän lumen tullessa. Keväällä suolaa (yleensä 5 % kalsiumkloridiliuosta) käytetään pölyn sidontaan ennen hiekanpoistoa. Kun suolaa käytetään turvallisuuden parantamiseen ja terveyshaittojen ehkäisemiseen, niin suolan käyttöä ei tulisi rajoittaa. Vaikutukset vesistöön ovat vähäisiä, ainakin, jos verrataan hyötyihin. 8. Hulevesien poistumisen turvaaminen Kunnossapito on varautunut keväisin tulvariskikohteissa hulevesikaivojen ja viemäreiden ennakoivaan puhdistukseen, jotta hulevedelle tulisi esteetön väylä poistumiselle. Liitteet /2014 Lausuntopyyntö Valmistelija Markku Tuomainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy asiakkuusjohtajien esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) Asianro 1876/ /2015 Talkoorahan myöntäminen Kurkimäen Kelokylän esiintymislavan rakentamiseen ja hiihtoladun parantamistöiden toteuttamiseen Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Talkoorahan hakija Talkoorahahanke Kurkimäen kyläyhdistys on sitoutumaton yhdistys, joka toimii Kurkimäen alueen kehittämiseksi yhteistyössä alueella vaikuttavien muiden tahojen kanssa. Kyläyhdistyksen tavoitteena on parantaa alueen vetovoimaisuutta, viihtyvyyttä sekä julkisia palveluja. Kurkimäen kyläyhdistys on Kuopion kaupungin ja erilaisten yksityisten sponsorien avustamana toteuttanut Kurkimäkeen vuosina 2013 ja 2014 Kelokylänimisen virkistysalueen. Kelokylässä on tällä hetkellä laavu, käymälä, liiteri sekä ulkotulipaikka ja pöytäryhmä. Lisäksi Kelokylän vierestä kulkee hiihtolatu, joka on kyläläisten aktiivisessa käytössä. Talkoohankkeen vaikutukset Talkoorahan myöntämisen edellytykset Kurkimäen kyläyhdistys ry hakee vuodelle 2015 talkoorahaa euroa esiintymislavan rakentamiseksi ja viereisen hiihtoladun toiminnallisuuden parantamiseksi Kelokylää sivuavalla osuudella. Talkoohankkeeseen liittyy lisäksi varastotilan rakentaminen esiintymislavan yhteyteen. Vuoden 2015 talkootöistä pidettiin kaupungin ja kyläyhdistyksen kesken palaveri, jossa hyväksyttiin töiden sisältö. Kyläyhdistys on toimittanut talkoohakemuksen liitteenä tarkan kustannusarvion talkootöistä sekä piirustukset esiintymislavasta. Talkoorahat käytetään kustannusarvion mukaan tarvikkeisiin ja konetyötunteihin. Kurkimäen kyläyhdistys ry on vuosina osoittanut olevansa aktiivinen toimija ja se on hoitanut aiemmat talkoohankkeet erinomaisesti. Aikaisempina vuosina kyläyhdistykselle on myönnetty talkoorahaa 3000 euroa vuonna 2013 ja 5000 euroa vuonna Kelokylä hankkeena on tähän mennessä ollut menestys ja siellä on jo järjestetty satoja henkiä kiinnostaneita yleisötapahtumia. Esiintymislavan rakentamisella Kurkimäen kylän alueen palvelutasoa parannetaan olennaisesti, kun kylällä ei ole aiemmin ollut esiintymiseen soveltuvaa kylätaloa, nuorisotiloja tai ulkoaluetta. Talkoorahan myöntämisen edellytyksenä on, että kyläyhdistys jatkossakin vastaa Kelokylän hoidosta ja ylläpidosta. Lisäksi kyläyhdistykseltä edellytetään, että se hakee töihin tarvittavat luvat sekä solmii kaupungin kanssa tarvittavat sopimukset hiihtoladun siirtoon liittyvistä töistä.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) 49 Hiihtoladun toiminnallisuuden parantamisella parannetaan Kelokylän pysäköimismahdollisuuksia sekä hiihtoladun turvallisuutta. Vaikutusten arviointi Talkoohankkeen toteuttaminen lisää Kurkimäen kylän yhteisöllisyyttä huomattavasti. Lisäksi hankkeen toteuttaminen parantaa kylän hiihtoladun turvallisuutta sekä mahdollistaa uusien palveluiden järjestämisen kylällä tarjoamalla mahdollisuudet erilaisten esiintymisten järjestämiseen. Esitys Esitän, että Kurkimäen kyläyhdistys ry:lle myönnetään talkoorahaa euroa esiintymislavan ja varastotilan rakentamiseksi Kurkimäen Kelokylään sekä hiihtoladun parantamistöiden toteuttamiseksi Kelokylää sivuavalla osuudella. Talkoohanke toteutetaan rakentamisen ja kunnossapidon palveluiden valvonnassa talkoorahan käyttö- ja jakoperusteiden mukaisesti. Liitteet /2015 Talkoorahahakemus /2015 Hankesuunnitelma Valmistelija Matti Sutinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) Asianro 3125/ /2012 Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiviemärin toiminta-alueen hyväksyminen Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että lautakunta esittäisi edelleen kaupunginhallitukselle Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan (Vehmasmäki, Sotkanniemi, Pellesmäki) vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen toimintaalueen hyväksymisen. Osuuskunta on esittänyt vesihuoltolain mukaisesti Kuopion kaupungille vesijohto- ja jätevesiviemäröinnin toiminta-alueen laajennuksen hyväksymisen niille alueille (mm. Koijärven alue), jossa on jo rakennettu vesihuoltoverkosto. Lisäksi jätevesiviemäriverkoston oletetaan valmistuvan Pellesmäen ns. Eko-Jokelan alueelle vuoteen 2019 mennessä sekä Ritisenlahden ja Sotkanniemen alueille vuoteen 2025 mennessä. Toimintaalue-esitys on kaupunginvaltuuston hyväksymän vesihuollon kehittämissuunnitelman linjauksen mukainen. 1. Yleistä vesihuollosta 2. Yleistä toiminta-alueista Vesihuoltoa ohjaa vesihuoltolaki (119/2001). Lain tavoitteena on turvata vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolain soveltamisen kannalta on keskeistä, mitkä alueet sisällytetään vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Yhdyskuntajätevesistä annettu asetus edellyttää taajamien sisällyttämistä vesihuoltolaitosten toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Vesihuoltolain mukaan kunnalla on yleinen velvollisuus kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Kuopion kaupunginvaltuusto on linjannut vesihuollon kehittämisen suuntaviivat Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuoteen Suunnitelma ohjaa mm. verkostojen rakentamista haja-asutusalueella. Lisäksi kunnalla on vesihuollon järjestämisvelvollisuus, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Tällöin kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tarkoitetaan aluetta, jolla vesihuoltolaitos vastaa vesihuoltopalvelujen toimittamisesta asiakkailleen. Vesihuoltolain mukaan

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) Toiminta-alueiden hyväksyminen 4. Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan perustietoja toiminta-alueen on katettava ne alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen tai siihen rinnastettavan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitos pystyy huolehtimaan alueen vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Vesihuoltolaitoksella on toiminta-alueellaan velvollisuus huolehtia vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Vesihuoltolaitoksen huolehtimisvelvollisuudella tarkoitetaan verkostojen rakentamis- ja kunnossapitovelvollisuutta. Kiinteistöillä on vesihuoltolain 10 :n mukaan toiminta-alueella liittymisoikeus ja -velvollisuus vesihuoltolaitoksen vesi- ja/tai jätevesiverkostoon. Liittymisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät ainoastaan rakentamattomat kiinteistöt. Kiinteistö voi hakea vesihuollon liittymisvelvollisuudesta vapautusta, kun toiminta-aluepäätös on lainvoimainen. Vapautuksesta päättää tietyin perustein kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vesihuoltolakiin syksyllä voimaantulleiden muutosten vuoksi taajaman ulkopuolista kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin jos 1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään tai 2) kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään. Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toimintaalueen esitys on kuitenkin laitettu vireille ennen vesihuoltolakiin tulleita muutoksia, joten siihen sovelletaan vielä vanhan vesihuoltolain (119/2001) liittämisoikeutta ja -velvollisuutta. Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toimintaalueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Vesihuoltolain mukaisina valvontaviranomaisina toimivat Pohjois-Savon ELY-keskus sekä kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiset. Kuopiossa toiminta-alueiden hyväksyminen on delegoitu kaupunginhallitukselle. Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen viemäriverkostojen piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Vesihuoltolaitos voi mahdollisuuksien mukaan toimittaa vesihuoltopalveluja toiminta-alueensa ulkopuolella sijaitseville kiinteistöille. Etelä-Kuopion vesiosuuskunta toimii Sotkanniemen, Pellesmäen ja Vehmasmäen alueella. Etelä-Kuopion vesiosuuskunta on perustettu vuonna 2003 ja sen vedenjakelun ja jäteveden johtamisen toiminta-alueen rajat on hyväksytty 2006, mutta on saanut lainvoiman vuonna Osuuskunnan alueelle talousvesi johdetaan Kuopion Veden keskeisen kaupunkialueen verkostosta Puutossalmen vesiosuuskunnan verkoston kautta. Osuuskun-

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) 50 taan on liittynyt noin 300 kiinteistöä. Osuuskunnan keskimääräinen vedenkulutus on 62 m3/d. Vesijohtoverkostoa on rakennettu 107 km. Osuuskunnalla on johtoyhteys Kuopion Veden Kurkimäen verkostoon. Vettä johdetaan jatkuvasti Kurkimäen taajaman asukkaiden käyttöön osuuskuntien verkostojen kautta. Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan jätevedet johdetaan puhdistettaviksi Kuopion Veden Kurkimäen jätevedenpuhdistamoon. Jätevesiviemäriverkostoon on liittynyt lähes 114 kiinteistöä. Jäteveden keskimäärä on noin 20 m 3 /d ja viemäriverkoston pituus on 34 km. Muilla alueilla jätevesienkäsittely hoidetaan toistaiseksi kiinteistökohtaisesti. 5. Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan esitys toiminta-alueeksi, toiminta-alueen rajaaminen, nähtävillä olo ja lausunnot Etelä-Kuopion vesiosuuskunta on jättänyt Kuopion kaupungille esityksen toiminta-alueiden hyväksymiseksi. Etelä-Kuopion vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alue on esitetty liitteessä. Etelä-Kuopion vesiosuuskunta on rakentanut vesijohtoverkoston jo tavoitteelliselle toiminta-alueelle, joten osuuskunta esittää vesijohtoverkoston toimintaalueen hyväksymistä ko. alueelle. Osuuskunta on rakentanut myös jätevesiviemäriverkostoa nykyisen toiminta-alueen ulkopuolelle mm. Koijärven alueelle. Osuuskunta on esittänyt jätevesiviemäröinnin toiminta-alueen laajennuksen hyväksymisen niille alueille, jossa on jo rakennettua jätevesiviemäröintiä. Lisäksi osuuskunta on esittänyt jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen hyväksymistä Pellesmäen ns. Eko-Jokelan, Ritisenlahden ja Sotkanniemen alueille. Vesiosuuskunnan toiminta-alue-esityksestä kuulutettiin kaupunginvaltuuston määrittelemässä ilmoituslehdessä ja esitys oli virallisesti nähtävänä välisenä aikana Kuopion valtuusto-virastotalolla ja kaupungin internetsivuilla. Lausunnot pyydettiin nähtävänäoloaikana seuraavilta viranomaisilta tai tahoilta: 1) Pohjois-Savon ELY-keskus, 2) Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut/ympäristönsuojeluyksikkö, 3) Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut/ympäristöterveydenhuoltoyksikkö, 4) Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut/ alueellinen rakennusvalvontayksikkö, 5) Kuopion kaupungin konsernipalvelu, strategisen maankäytön suunnittelu, 6) Kuopion Vesi Liikelaitos, 7) Kuopion Pellesmäen Vesihuolto Oy, 8) Leppävirran kunta Lausunnon antoivat Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Y- vastuualue ( ), Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta ( ), Kuopion Veden kirje ( ), Kuopion Veden johtokunta ( ) ja Leppävirran kunta ( ja ). Toiminta-alueesityksestä annetut lausunnot ja niiden vastineet on esitetty liitteessä.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) 50 Vaikutusten arviointi Kaupunkirakennelautakunnan palautettua asia uudelleenvalmisteluun , toiminta-alue-esitys oli uudelleen nähtävillä Nähtävänäoloaikana ei tullut lausuntoja. Varsinaista toiminta-aluerajausta ei ole muutettu annettujen lausuntojen perusteella. Osuuskunnan esittämää jätevesiviemärin rakentamisaikataulua on muutettu Eko-Jokelan alueella siten, että jätevesiviemäriverkoston oletetaan valmistuvan osuuskunnan esittämän vuoden 2014 sijasta vuoteen 2019 mennessä ja Ritisenlahden ja Sotkanniemen alueille vuoteen 2025 mennessä. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuoteen 2020 on rajattu vesihuollon selvitysalueita yhteistyössä mm. kaupungin ympäristö- ja rakentamispalveluiden, strategisen maankäytön suunnittelun kanssa huomioiden maankäyttösuunnitelmat sekä ympäristön- ja terveydensuojelulliset näkökohdat. Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan esitys toimintaalueeksi on kehittämissuunnitelman linjauksen mukainen ja toiminta-aluerajaus noudattaa pääsääntöisesti kehittämissuunnitelman mukaisten vesihuollon selvitysalueiden rajauksia. Lisätietoja asiasta antaa vesihuoltoinsinööri Jenni Ikonen Ympäristö- ja yritysvaikutuksiltaan on positiivinen, kun vedenjakelun toimintavarmuus paranee ja jätevesilietteiden kuljetustarve vähenee sekä vesistöjen tila paranee, kiinteistöjen liittyessä keskitettyyn viemäröintiin. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että se esittäisi edelleen kaupunginhallitukselle, että Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan vesijohdon ja jätevesiviemärin toiminta-alue hyväksytään vesiosuuskunnan tekemän karttaesityksen mukaisesti (liite 1). Lisäksi esitän, että Kuopion kaupunki suosittelee vesiosuuskuntia noudattamaan vesihuoltopalveluiden toimitusehtoja Vesi- ja viemärilaitos-yhdistyksen julkaiseman Vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot - oppaan mukaisesti, jossa on määritelty vesihuoltolaitoksen ja kiinteistön velvollisuudet ja oikeudet. Liitteet /2012 Etelä-Kuopio vesijohdon ja jätevesiviemärin toimintaaluekartta Valmistelija Jenni Ikonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) Asianro 7202/ /2013 Karttulan Vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen hyväksyminen Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että lautakunta esittäisi edelleen kaupunginhallitukselle Karttulan Vesiosuuskunnan vesi- ja viemärijohtoverkoston toiminta-alueen hyväksymisen. Karttulan Vesiosuuskunta on esittänyt Kuopion kaupungille vesihuoltolain mukaisesti vesijohdon ja jätevesiviemärin toiminta-alueen laajentumista. Viemäriverkoston oletetaan valmistuvan Karttulan Kuttakosken alueelle vuoteen 2016 mennessä ja vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen oletetaan valmistuvan Rääpys-Rytkyn alueelle vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi osuuskunta esittää vesijohdon toiminta-alueen osittaista supistamista niiltä alueilta, joilla ei ole rakennettua vesijohtoverkostoa. Toiminta-alue-esitys on kaupunginvaltuuston hyväksymän vesihuollon kehittämissuunnitelman linjauksen mukainen. 1. Yleistä vesihuollosta Vesihuoltoa ohjaa vesihuoltolaki (119/2001). Lain tavoitteena on turvata vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolain soveltamisen kannalta on keskeistä, mitkä alueet sisällytetään vesihuoltolaitosten toimintaalueisiin. Yhdyskuntajätevesistä annettu asetus edellyttää taajamien sisällyttämistä vesihuoltolaitosten toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Vesihuoltolain mukaan kunnalla on yleinen velvollisuus kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Kuopion kaupunginvaltuusto on linjannut vesihuollon kehittämisen suuntaviivat Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuoteen Suunnitelma ohjaa mm. verkostojen rakentamista haja-asutusalueella. Lisäksi kunnalla on vesihuollon järjestämisvelvollisuus, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Tällöin kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. 2. Yleistä toiminta-alueista Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tarkoitetaan aluetta, jolla vesihuoltolaitos vastaa vesihuoltopalvelujen toimittamisesta asiakkailleen. Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueen on katettava ne alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) 51 vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen tai siihen rinnastettavan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitos pystyy huolehtimaan alueen vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti Vesihuoltolaitoksella on toiminta-alueellaan velvollisuus huolehtia vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Vesihuoltolaitoksen huolehtimisvelvollisuudella tarkoitetaan verkostojen rakentamis- ja kunnossapitovelvollisuutta. Kiinteistöillä on vesihuoltolain 10 :n mukaan toiminta-alueella liittymisoikeus ja -velvollisuus vesihuoltolaitoksen vesi- ja/tai jätevesiverkostoon. Liittymisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät ainoastaan rakentamattomat kiinteistöt. Kiinteistö voi hakea vesihuollon liittymisvelvollisuudesta vapautusta, kun toiminta-aluepäätös on lainvoimainen. Vapautuksesta päättää tietyin perustein kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vesihuoltolakiin syksyllä voimaantulleiden muutosten vuoksi taajaman ulkopuolista kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin jos 1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään tai 2) kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään. Karttulan Vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen esitys on kuitenkin laitettu vireille ennen vesihuoltolakiin tulleita muutoksia, joten siihen sovelletaan vielä vanhan vesihuoltolain (119/2001) liittämisoikeutta ja - velvollisuutta. 3. Toiminta-alueiden hyväksyminen 4. Karttulan Vesiosuuskunnan perustietoja Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Vesihuoltolain mukaisina valvontaviranomaisina toimivat Pohjois-Savon ELY-keskus sekä kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiset. Kuopiossa toiminta-alueiden hyväksyminen on delegoitu kaupunginhallitukselle. Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen viemäriverkostojen piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Vesihuoltolaitos voi mahdollisuuksien mukaan toimittaa vesihuoltopalveluja toiminta-alueensa ulkopuolella sijaitseville kiinteistöille. Karttulan Vesiosuuskunta toimii entisen Karttulan kunnan hajaasutusalueella Kuopion Veden Karttulan entisen kirkonkylän, Pihkainmäen ja Syvänniemen verkostojen ulkopuolella. Karttulan Vesiosuuskunta on perus-

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) 51 tettu Vesiosuuskunnan toiminta-alue on hyväksytty viimeksi vuonna Talousveden osuuskunta ostaa pääosin Kuopion Vedeltä. Lisäksi sillä on oma vedenottamo, joka sijaitsee Airakselassa. Osuuskunnan vedenkulutus on kokonaisuudessaan yli 120 m 3 /d. Karttulan Vesiosuuskunnan verkostot ovat useilla alueilla rakennettu siten, että vettä pystytään johtamaan kahdesta suunnasta. Airakselan alueen vesijohtoverkosto on yhdistetty Lempyyn verkoston kautta Suonenjoen kaupungin vesilaitokseen. Osuuskunnan vesijohtoverkostoihin on liittynyt lähes 600 kiinteistöä. Vesijohtoverkostoja osuuskunnalla on yli 200 kilometriä. Osuuskunnalla on jätevesiviemäriverkostoa mm. Pörönniemen alueella, josta jätevedet johdetaan Karttulan jätevedenpuhdistamolle. Osuuskunnalla on käynnissä viemärin rakentaminen Kuttakosken alueella, josta jätevedet johdetaan Karttulan puhdistamolle. Lisäksi Airakselan jätevedet johdetaan Lempyyn vesiosuuskunnan kautta Suonenjoen jätevedenpuhdistamolle. Jätevesiviemäriverkostoon on liittynyt noin 170 kiinteistöä. Jätevesiviemäriverkostoa osuuskunnalla on yli 50 kilometriä. 5. Karttulan Vesiosuuskunnan esitys toiminta-alueeksi, toiminta-alueen rajaaminen, nähtävillä olo ja lausunnot Karttulan Vesiosuuskunta on jättänyt Kuopion kaupungille esityksen toiminta-alueiden hyväksymiseksi. Vesiosuuskunta esittää asiakirjojen liitteenä (liite) olevan kartan mukaisen toiminta-alueen hyväksymistä. ELYkeskus on myöntänyt vuonna 2013 avustusta viemäröinnin rakentamiseksi Kuttakosken, Rääpys-Rytkyn ja Savikosken alueille. Osuuskunta on esittänyt jätevesiverkoston toiminta-alueen hyväksymistä Kuttakosken alueelle ja vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen toiminta-alueen hyväksymistä Rääpys-Rytkyn ja Savikosken alueille. Jätevesiviemäriverkostojen oletetaan valmistuvan Kuttakosken alueelle vuoteen 2016 mennessä. Vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen oletetaan valmistuvan Rääpys-Rytkyn alueelle vuoteen 2016 mennessä ja Savikosken alueelle vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi osuuskunta esittää vesijohtoverkoston toiminta-alueen osittaista supistamista niiltä alueilta, joilla ei ole rakennettuja vesijohtoverkostoja. Osuuskunta on esittänyt vesijohdon toiminta-alueeksi Vakkakuusen aluetta, jossa verkostojen tavoiterakentamisaika on vuoteen 2020 mennessä ja Riuttalan alueella vuoteen 2022 mennessä. Edellä mainittu vesijohtoverkostojen rakentamisaikataulu säilyy nykyisen toiminta-aluepäätöksen mukaisesti. Vesiosuuskunnan toiminta-alue-esityksestä kuulutettiin kaupunginvaltuuston määrittelemässä ilmoituslehdessä ja esitys oli virallisesti nähtävillä välisenä aikana Kuopion valtuusto-virastotalolla ja kaupungin internetsivuilla. Lausunnot pyydettiin nähtävänäoloaikana seuraavilta viranomaisilta tai tahoilta: 1) Pohjois-Savon ELY-keskus, 2) Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut/ympäristönsuojeluyksikkö,