lisäävät puun kysyntää edelleen.

Transkriptio

1 Tässä kirjeessä Peejiin palsta Syyskokous Metsäenergia Hirvikanta Yhteystiedot Puheenjohtaja: Tapio Nummi puh Sihteeri: Petteri Ojarinta puh Verkkosivut: oitajat.yhdistysavain.fi/ Peejiin palsta Myötätuulessa uuteen vuoteen Vuosi 2016 lähenee loppuaan varsin myönteisissä merkeissä. Hyvä puun kysyntä ja korjuukelit ovat edesauttaneet puukaupan ja hakkuiden sujumista. Marraskuun 20. päivään mennessä tehdyistä metsänkäyttöilmoituksista kertyy puuta 4 miljoonaa mottia Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Tavoite on 5 miljoonaa, joten varsin lähelle sitä on mahdollista päästä vuoden loppuun mennessä. Ensi vuonna käynnistyvät Äänekosken biotuotetehdas ja Naantalin monipolttoainevoimala lisäävät puun kysyntää edelleen. Yhdistyksemme hyväksyi syyskokouksessa uudet säännöt, joissa avataan ovet kaikille alueellamme vaikuttaville Loimun jäsenille. Emme kuitenkaan lähde laajempaan kampanjointiin ympäristö- ja luonnontieteilijöiden rekrytoimiseksi. Mutta tavoitteena on, että rekrytoimme hallitusti uutta väkeä monipuolistamaan yhdistystämme. Eli kun tapaamme loimulaisia, joilla on jokin kiinnekohta metsään tai biotalouteen, tarjoamme yhdistyksen jäsenyyttä. Tavoitteena on saada vähän monipuolisempaa keskustelua tilaisuuksiimme. Toimintasuunnitelma ensi vuodelle sisältää perinteisiä asioita. Maaliskuun kulttuuritapahtuma, kesäretki ja syyskokous johonkin yritykseen tutustuen ovat ohjelmassa. Tavoitteena on myös järjestää keskustelutilaisuus verkossa ajankohtaisista asioista. Kannustaisin myös jäsenkunnasta lähteviin tapahtumiin, esim. alueellisiin keskustelutilaisuuksiin tai vierailuihin. Yhdistyksen tiedotuskanavat ovat käytössä tähän tarkoitukseen. Näillä ajatuksilla kiitän kaikkia jäseniä aktiivisesta kuluneesta vuodesta. Toivon rauhoittavaa joulun aikaa ja sen jälkeen aktiivista vuotta 2017 niin työssä kuin harrastuksissa! Tapio Nummi 1

2 Syyskokous Syyskokous järjestettiin Metsä Fibren sellutehtaalla Raumalla maanantaina Kokoukseen ja tehdasvierailuun osallistui 11 jäsentä. Loimun toiminta alkaa Ennen kokousta tulevan Loimu ry:n järjestöpäällikkö Johanna Hristov esitteli etäyhteydellä aloittavan uuden yhdistyksen toimintaa ja periaatteita. Metsänhoitajaliiton toiminta loppuu Uudessa Luonnon-, ympäristö ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry:ssä on noin jäsentä, joista naisia on 57 % ja miehiä 43 %. Uusi yhdistys syntyy yhdistämällä Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto YKL ry, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto ja Metsänhoitajaliitto. Liiton toimistolla Helsingissä tulee työskentelemään 18 työntekijää ja kampuksilla eri puolilla Suomea neljä osa-aikaista työntekijää. Uuden yhdistyksen siirtymähallitus tulee koostumaan 12 henkilöstä, neljä henkilöä kustakin kolmesta vanhasta liitosta. Valtuustovaalit järjestetään huhtikuussa 2017, jolloin valitaan uusi hallitus. Loimulla on sekä henkilö- että yhdistysjäseniä. Henkilöjäsenten jäsenmaksu tulee korkeimmillaan olemaan 384 vuodessa, eli jonkin verran vähemmän kuin nykyisin Metsänhoitajaliitto ry:ssä. Yhdistyksen jäsenlehti tulee ilmestymään kuusi kertaa vuodessa. Muilla kun Metsänhoitajaliitolla ei ole ollut jäsenyhdistyksiä vaan toiminta on ollut jaostomuotoista. Jäsenyhdistysten on mahdollista hakea yhdistysjäsenyyttä jälkeen. Loimu ry:n jäsenyhdistykset tulevat jatkossa saamaan yleistä toiminta-avustusta, joka on noin 5,50 /jäsen. Uudet säännöt Syyskokouksen avauksen jälkeen ensimmäinen käsiteltävä pykälä oli valita yhdistyksellemme uudet säännöt Metsänhoitajaliitto ry:n toiminnan lakatessa vuoden 2016 lopussa. Kokous päätti hyväksyä Loimu ry:n esivalmisteleman kahden vuosikokouksen mallin uusiksi Länsi-Suomen Metsänhoitajat ry:n säännöiksi. Merkittävimmät muutokset nykyisiin sääntöihin ovat ne, että enää hallituksen jäsenten toimikausien määrää ei rajata ja että nimenkirjoittajaksi käy jatkossa yksin joko puheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja. Vanhoissa säännöissä nimenkirjoittajia tarvittiin kaksi. Lisäksi yhdistyksen jäsenyys on jatkossa mahdollinen kaikille Loimu ry:n jäsenille. Toiminta 2017 Muita kokouksessa käsiteltyjä asioita olivat vuoden 2017 talousarvion ja toimintasuunnitelman vahvistaminen sekä jäsenmaksusta päättäminen, joka päätettiin pitää ennallaan eli 15 /vuosi. Toiminta jatkuu perinteisen tapaan, luvassa on mm. kesäretki ja yritysvierailu. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Tapio Nummi. Hallitukseen valittiin Janne Uitamo, Antti Impola, Markus Nissinen, Terhi Ajosenpää, Johanna Lemmetty ja Lasse Aro. 2

3 Tutustuminen Metsä Forestin toimintaan Varsinaisen kokouksen jälkeen Metsä Forestin (Metsäliitto) Rauman piiripäällikkö Jari Lähde esitteli Äänekosken biotuotetehtaan. Hän korosti, että vaikka uusi tehdas lisää kuitupuun käyttöä 4 miljoonaa kuutiota vuodessa, kokonaispuunhankintamäärä nousee 10 miljoonalla kuutiolla. Luku sisältää myös muiden yhtiöiden investoinnit. Puuvirrat muuttuvat siten, että Äänekoskelle tullaan toimittamaan puuta aikaisempaa selvästi suuremmalta alueelta. Vastaavasti Rauman tehtaan puunhankinta-alue pienenee puoleen nykyisestä. Lisääntyvä hankinta tietää selvää kuitupuun kysynnän lisääntymistä ja samalla haasteet ympärivuotiseen puunkorjuuseen kasvavat. Eli nyt on aika hoitaa harvennusrästit. Metsä Fibren Rauman tehtaan käytettävyysvastaava Juho Kähkönen esitteli nykyaikaisen sellutehtaan toiminnan. Rauman tehdas käyttää puuta noin 3,4 miljoonaa kuutiota vuodessa. Sellukapasiteetti on tonnia/v, ennätys on tn. Tehdasta pyörittää 120 henkeä, lisäksi liuta alihankkijoita. Sellutehtaassa on kuitulinja ja talteenottolinja. Kuitulinjalta valmistuu selluloosaa ja talteenottolinja jalostaa ja kierrättää kemikaalit. Kokouksessa tehtiin päätös uusista säännöistä. Yhdistyksemme pitkäaikaisin jäsen Heikki Kauko Raumalta on ollut jäsenenä jo 67 vuotta. Hän täyttää tammikuussa 94 vuotta. Kokousväki ei halunnut vielä päästää häntä eläkkeelle. Keskusteltaessa bioenergiasta Kähkönen totesi: Raakapuu pitää laittaa ensin sellun valmistukseen ja lopusta tehdään muita tuotteita. Teksti: Petteri Ojarinta ja Risto Tapani Kuvat: Risto Tapani Tehtaan valvomassa tutustuttiin tuotantoprosessiin. Juho Kähkönen ensimmäinen vasemmalla. 3

4 Metsäenergialla kovat odotukset vuodelle 2017 Kuluneet viime vuodet ovat olleet metsäenergian tuotannon ja käytön kannalta haastavia lämpimien talvien, matalan sähkön hinnan sekä metsäenergian tuotantoon liittyvien tukiepäselvyyksien takia. Metsäenergian käyttöennätys saavutettiin vuonna 2013, n. 8,5 milj m 3, ja vuonna 2015 määrä putosi 7,3 miljoonaan m 3. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa käyttötavoite vuodelle 2020 on n. 13,5 milj. m3. Monella alan toimijalla on tällä hetkellä se käsitys, että vielä kuluva lämmityskausi ei tuo suurta helpotusta tilanteeseen. Erityisen huonosti voimalaitoksille kelpaa tällä hetkellä kannot, joita vielä muutama vuosi sitten nostettiin suuria määriä avohakkuualueilta. Syksyllä 2017 aloittaa toimintansa Naantalin monipolttoainelaitos, joka ainakin lupausten mukaan tulee polttamaan merkittävän määrän metsäpolttoaineita. Tavoitteena laitoksella on alkuvaiheessa käyttää vuositasolla GWh metsäpolttoainetta (hakkuutähteitä, kokopuuta/rankaa ja kantoja). Rekka-autokuormiksi (140 hake-m3) muutettuna tavaraa pitää toimittaa noin 20 kuormaa päivässä. Raaka-ainetta pitää vuositasolla hakkuutähteiden muodossa kerätä noin 6000 hehtaarin alueelta, kantoja vajaan 1000 ha alueelta ja kokopuuta/rankaa reilun 1000 ha alueelta. Näillä määrillä pitäisi kattaa alkuvaiheen kulutus ja myöhemmin määrä on Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n mukaan jopa tuplata. Toivottavasti metsäenergian käyttösuunnitelmat toteutuvat ja merkittävä osa materiaalista tulisi 4 lähialueilta, eli noin 150 kilometrin etäisyydeltä laitokselta. Tosiasia on kuitenkin se, että polttoaineiden hinnat painavat voimalaitosten vaakakupissa usein vihreitä tai kotimaisia arvoja enemmän, joten nähtäväksi jää kuinka paljon kivihiiltä tai tuontipuuta laitoksella loppujen lopuksi tulee palamaan. EU:sta metsä- ja puuenergian hyödyntäminen Suomessa ei ole jatkossakaan kiinni, sillä EU komission linjaus metsäbiomassojen kestävyyskriteereistä on Suomen kannalta edullinen. Kiinteät biomassat luokitellaan edelleen nollapäästöisiksi, eikä eräkohtaista kestävyyden arviointia tarvita metsäenergian osalta. Petteri Ojarinta Sataenergia Oy Hirvikannan säätely Suomen hirvikannan hoitosuunnitelma vahvistettiin vuonna 2014, ja tällä hetkellä hirvikannan hoito perustuu tuon suunnitelman linjauksiin. Hirvikannan säätelyjärjestelmä voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan, joita ovat 1) kannanarviointi, 2) kannanhoidon tavoiteasettelu ja 3) verotuksen suunnittelu. Kannanhoidon alueyksikkönä toimivat hirvitalousalueet, joita on Suomeen muodostettu 60 kpl. Hirvikannan arvioinnista vastaa Suomessa Luonnonvarakeskus. Metsästäjien jahdin aikana tekemien hirvihavaintojen, saalistietojen ja muun käytettävissä olevan tiedon pohjalta Luonnonvarakeskus tuottaa populaatiomallinnuksen keinoin vuosittain arvion hirvikannan koosta, rakenteesta ja tuotosta kullakin hirvitalousalueella. Tämä riistatieto on lähtökohta hirvikannan säätelyssä.

5 Tavoitteeksi asetetut hirvitiheydet vuonna 2016, hirveä/1000 ha. Vuosittainen hirviverotuksen suunnittelu toteutetaan yhteistyössä samaan hirvitalousalueeseen kuuluvien riistanhoitoyhdistysten kesken. Suunnittelussa lähdetään liikkeelle hirvitalousalueen tasosta, jonka jälkeen kukin riistanhoitoyhdistys laatii oman alueensa suunnitelman. Riistanhoitoyhdistysten toimesta paikallistason suunnitteluun osallistetaan myös metsästysseurat. Verotussuunnittelun lopputuloksena on laskelma kaadettavaksi aiottujen hirvisonnien, - lehmien ja vasojen lukumäärähaarukasta. Laaditut verotussuunnitelmat ovat keskeisessä asemassa Suomen riistakeskuksen myöntäessä hirvenpyyntiluvat. Kannanhoidon tavoitteet asetetaan hirvitalousaluekohtaisesti Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimivien alueellisten riistaneuvostojen toimesta. Riistaneuvostoissa on metsästäjien lisäksi edustettuina keskeisimpiä sidosryhmätahoja, mm. Suomen metsäkeskus, jonka lisäksi riistaneuvostot järjestävät vuosittain erikseen sidosryhmätilaisuuksia hirvikannan hoitoa koskien. Tavoitteita asetettaessa pyritään yhteistuumin löytämään hirvikannan taso, joka mahdollistaa elinvoimaisen ja riistataloudellisia hyötyjä tuottavan hirvikannan, mutta pitää hirvien aiheuttamat vahingot kohtuullisina. Määrällisten tavoitteiden ohella asetetaan tavoitteita myös hirvikannan rakenteelle. Onnistunut hirvikannan hoito edellyttää pitkäjänteistä toimintaa, joten kannanhoidon tavoitteetkin asetetaan pääsääntöisesti useammaksi vuodeksi kerrallaan. 5 Edellä kuvattu hirvikannan säätelyjärjestelmä on ollut käytössä nyt muutaman vuoden, ja kokemukset siitä ovat lupaavia. Kannanhoito perustuu aiempaa vahvemmin riippumattomaan riistatietoon, sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet, yhteistyö hirvitalousalueiden sisällä on lisääntynyt ja myös kannan rakenteeseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Myös nykyaikaiset tietojärjestelmät ovat tulleet kannanhoidon avuksi. Syksyllä 2016 suurin osa Suomen hirviseuroista siirtyi käyttämään Suomen riistakeskuksen sähköistä Oma Riista - järjestelmää hirvisaaliin ja havaintojen kirjaamisessa. Sähköisen järjestelmän myötä käytettävissä on kutakuinkin reaaliaikainen paikkatieto hirvisaaliista ja -havainnoista jo jahdin aikana. Kertyvä tieto on samalla myös metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten itsensä käytettävissä, jolloin hirviverotusta voidaan vielä syksylläkin kohdentaa ja painottaa aivan uudenlaisella tavalla. Voidaankin todeta, että hirvikannan säätelyssä on alkanut aivan uusi aika, jonka tuomat uudenlaiset mahdollisuudet ovat suurelta osin vasta avautumassa. Antti Impola Riistapäällikkö Suomen riistakeskus Satakunta