YPÄJÄN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN PÄIVITYS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Transkriptio

1 YPÄJÄN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN PÄIVITYS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 2 (11) YPÄJÄ, KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA Asemakaavan päivitys ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan laadinnan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyjä sekä kaavan vaikutusten arviointia (MRL 63 1 mom.). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan lisäksi suunnittelun kohde, kaavoituksen lähtökohdat ja suunnittelussa käsiteltävät keskeiset asiat sekä osalliset, joita suunnittelu koskee. 1 SUUNNITTELUALUE JA TAVOITTEET Suunnittelualue käsittää Ypäjän kirkonkylän kokonaisuudessaan. Alue rajoittuu etelässä Loimijokeen, idässä hevosopiston alueeseen, pohjoisessa yhdyskuntarakenteen rajaan ja lännessä Honkalan asemakaavaan. Asemakaavan päivityksen tavoitteena on tarkistaa sekä tuoda ajan tasalle Kirkonkylän vanhat asemakaavat. Päivityksen pääasiallisena tarkoituksena on osoittaa asemakaavaratkaisut toteutuneen tilanteen mukaisiksi. Asemakaavan laajennuksen tavoitteena on osoittaa hevosopiston alueelle sen kehittämistä tukevia toimintoja. Asemakaavoitettavan alueen koko on noin 151 hehtaaria. Kuva 1. Opaskarttaote. Aluerajaus on merkitty punaisella. Aluerajaukseen voi tulla muutoksia työn edetessä.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 3 (11) Asemakaavaa laadittaessa huomioidaan suunnittelualueen luonnon- ja kulttuuriympäristön arvot, jotka huomioidaan asemakaavan yhteydessä mahdollisin suojelumerkinnöin, kehittämismerkinnöin tai aluevarauksin. Kaavoitettavan alueen rajaus saattaa tarkentua kaavaluonnoksen laadinnan yhteydessä. 2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joista tätä kaavaa koskettavat seuraavat asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimiva yhteysverkko ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Pohjakartta Asemakaava laaditaan MRL:n 54 :n mukaiset vaatimukset täyttävälle pohjakartalle. Maakuntakaava Alueella on voimassa Hämeen liiton hyväksymä Kanta-Hämeen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Maakuntakaavassa alueelle on merkitty keskustatoimintojen aluetta (C), asuntovaltaista taajamatoimintojen aluetta (A), asuntovaltaista aluetta, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään, palvelujen aluetta, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään (Ps), lähivirkistysaluetta (VL) ja maaja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja sekä on arvokas perinnemaisema (MYp). Kuva 2. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 4 (11) Hämeen maakuntavaltuusto hyväksyi Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti sen Vaihemaakuntakaava täydentää vuoden 2006 maakuntakaavaa, joka jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota vaihemaakuntakaavassa. 1. vaihemaakuntakaavassa asemakaavoitettavalle alueelle on merkitty kunnan palveluvarustukseltaan merkittävä osakeskuksen sijainti (ca), valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (purppura pisteviivoitus, hevosopiston alue) ja kiinteitä muinaisjäännöksiä (siniset neliöt). Kuva 3. Ote Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavasta. Asemakaavoitettavan alueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. Hämeen maakuntavaltuusto hyväksyi Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti sen Maakuntakaavassa keskitytään erityisesti liikenteen ja luonnonvarojen aihealueisiin. Kaavassa ei ole asemakaavan suunnittelualuetta koskevia merkintöjä. Forssan seudun strateginen rakennemalli FOSTRA Aluetta koskien on laadittu FOSTRA, viiden kunnan yhteinen vapaamuotoinen maankäyttösuunnitelma, jonka tavoitevuosi on Rakennemallissa Ypäjää koskien on esitetty seuraavaa: Ypäjän hevosopisto ja Pilvenmäen ravirata ovat hevosharrastuksen kiintopisteitä. Seudullinen hevosvaellusreististö lienee maamme paras. Urheilun ja liikunnan keskittymiä ovat Eerikkilän Urheiluopisto ja Forssan Vesihelmi sekä golfkenttä Ypäjällä. Rakennemallissa Ypäjää koskien on eritelty seuraavia haasteita ja tavoitteita: Majoituskapasiteetin lisääminen Hevosopiston ja Eerikkilän alueiden laajentumistarpeet Luontomatkakohteiden saavutettavuus joukko- ja kevytliikenteellä Ulkoilualueverkoston ja reitistöjen kasvattamien kaikki taajamat yhdistäväksi verkostoksi suurten yleisötapahtumien liikennejärjestelyt erityisesti Ypäjällä Alueen kehittämisvaihtoehtoja on kuvattu seuraavasti: Vaihtoehto A: Ypäjä laajenee taajamana ja kyläalueena länteen oman hevosen pidon mahdollistaen, maaseutuasutuksen vyöhykkeet taajamasta Ypäjänkylän ja Jokioisten suuntiin Härkätien lisäksi myös Jokioisista Ypäjälle ja Humppilaan johtavien teiden kehittäminen matkailuteinä

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 5 (11) Vaihtoehto B: Ypäjän hevosopiston alue laajenee taajaman suuntaan, koulujen alueet ja rakennukset hevosopiston käyttöön, kouluille uusi sijainti taajaman länsipuolelta Ypäjän taajaman länsipuolelta kiertävä uusi yhdystie Loimijokea ylittävine uusine siltoineen. Palvelee hevosopiston ja raviradan yleisötapahtumia ja matkailua, rauhoittaa keskustan liikennettä. Ypäjän taajaman laajentaminen länteen Loimijoen molemmin puolin. Jokioisista Ypäjälle ja Humppilaan johtavien teiden kehittäminen matkailuteinä Johtopäätöksenä on annettu suositukset jatkosuunnittelulle: Seudullista identiteettiä muodostavat rakennetun ympäristön identiteettikohteet toimivat suunnannäyttäjinä seudun rakennetun ympäristön kehittämisessä. Ypäjän hevosopiston aluetta kehitetään hevosharrastuksen kansallisena ja kansainvälisenä keskuksena. Erityisesti kehitetään mm. majoitus- ja muuta palvelutarjontaa. Forssan seudun vapaa-ajan tarjonnan kärkituotteita ovat luontovirkistys, hevoset, urheilu ja liikunta sekä teollisuus ja maatalousperintöön liittyvä kulttuuri. Yleiskaava Suunnittelualueen itäosassa on voimassa vuonna 2003 hyväksytty hevosalueiden osayleiskaava. Osayleiskaavassa osittain suunnittelualueella on mm. maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä maisemakuvallisia arvoja (MU-3) maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on maisemakuvan, kulttuuriympäristön ja kasvillisuden vaalimisen kannalta tärkeitä arvoja (MU-4) maa- ja metsätalousalue (MT) säilytettävää puistoaluetta (VP/s) lähipalvelurakennusten aluetta, jolla ympäristö säilytetään (PL/s) hevospalvelujen ja toimintojen aluetta (PH/s) asuntoalue (A ja A/s) Kuva 4. Ote hevosalueiden osayleiskaavasta. Asemakaavoitettavan alueen raja on merkitty punaisella.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 6 (11) Asemakaava Pääosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettua aluetta, joka on muodostunut eri vuosikymmenillä. Kirkonkylän ensimmäinen rakennuskaava on vahvistettu , jonka jälkeen siihen on tehty muutamia, lähinnä katu- ja tonttijärjestelyitä koskevia muutoksia. Hevosopiston alueella on asemakaavoittamatonta aluetta. Kuva 5. Ajantasainen asemakaava ja asemakaavoitettavan alueen rajaus (punaisella). Perinnemaisemat ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hevosjalostuslaitoksen alueelle on merkitty valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitseva peltoalue on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Parhaillaan on käynnissä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa inventoinnit ovat valmistuneet vuonna 2012, mutta eivät ole vielä tulleet voimaan. Kaikkien alueiden inventointien tulokset arvioidaan ja kuullaan kootusti, kun koko maan inventoinnit on tehty. Uusi aluevalikoima astuu voimaan kun valtioneuvoston päätös on tehty. Suunnittelualueen yhteydessä on ehdotettu laajaa Loimijokilaakson viljelymaisemaa

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 7 (11) valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Rajaus on esitetty seuraavalla sivulla olevassa kartassa. Kuva 6. Ote: Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, ehdotus Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Kaavoitettava alue on merkitty punaisella ympyrällä. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa suunnittelualueen lähiympäristöön on osoitettu muinaismuistoja, maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja perinnemaisema-alueita. Kuva 7. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan selostuksesta: Kulttuuriympäristön valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot, suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 8 (11) Muinaisjäännökset, rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema Suunnittelualueella sijaitsee RKY-aluetta, rakennusperintökohteita sekä muinaisjäännösalueita ja - kohteita. Arvokkaiden kohteiden ja alueiden selvittämisessä hyödynnetään jo olemassa olevaa aineistoa. RKY-alue: Valtion hevosjalostus laitos Rakennusperintö: Ypäjän kirkko Viljamakasiini Muinaisjäännökset: Kartanonkylä Perttulan vanhan kirkon paikka Kuva 8. RKY-alue on merkitty sinisellä vinorasterilla, rakennusperintökohteet vihreällä ja muinaismuistot punaisella. Asemakaavoitettava alue on merkitty purppuralla. Luonto Alueelle laaditaan kesän 2017 aikana luontoselvitys (Marja Nuottajärvi/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). 3 OSALLISET Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62.) Kirkonkylän asemakaavan osallisia ovat: kaavoitettavan alueen maanomistajat rajanaapurit ja lähialueen muut asukkaat yrittäjät Hevosopisto Yhdistykset: Hevosystäväin seura Ypäjän kotiseutuyhdistys Hippolis Ry Suomen ratsastajaliitto SRL Kartanon koulun vanhempain yhdistys Suomen Hippos ry muut osallisiksi ilmoittautuvat paikkakunnalla vaikuttavat yhdistykset

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 9 (11) Viranomaiset ja yleishyödylliset yritykset: Ypäjän kunnan hallintoelimet: kunnan ympäristö-ja teknisten alojen viranhaltijat ja lautakunnat Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä FSHKY Sallilan Energia Oy Garuna Oy Hämeen ELY-keskus: Ympäristö ja luonnonvarat Uudenmaan ELY-keskus: Liikenne ja infrastruktuuri Hämeen liitto Museovirasto Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa 4 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laatimisprosessia. Kaavatyön etenemisestä tiedottamisessa käytetään lehtikuulutuksia (Forssan lehti), kunnan virallista ilmoitustaulua ja www-sivuja. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Mielipiteensä voi esittää kirjallisesti: OAS:in nähtävänä oloaikana kaavaluonnoksen nähtävänä oloaikana kaavaehdotuksen nähtävänä oloaikana Mielipiteet tulee jättää sähköpostilla kunta@ypaja.fi tai postitse osoitteeseen Perttulantie Ypäjä. Nähtävilläoloaikana esitettyyn kirjalliseen palautteeseen laaditaan kaavan laatijan vastineet. Kaavakartta ja -selostus laaditaan vaiheittain kaavoitusprosessin kuluessa, jolloin se palvelee kaavan valmistelun aikaista vuorovaikutusta. Vireillepano ja valmisteluvaihe Kaavoituspäätös on tehty KH 105. Asemakaavan laadintatyö käynnistyi syyskuussa Kaavan tavoitteet, prosessi ja osallisten vaikutusmahdollisuudet esitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), joka asetetaan nähtäville. Kaavaprosessin aikana OAS:ia täydennetään tarpeen mukaan. Osallisilla on mahdollisuus jättää mielipiteitä OAS:sta. Osallisilla on myös mahdollisuus ennen kaavaluonnoksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Hämeen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, ELY-keskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi (MRL 62 ). Kaavoitukseen liittyen järjestetään Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu. Neuvottelussa käsitellään muun muassa kaavan lähtökohdat, tavoitteet sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyys. Viranomaisneuvotteluun kutsutaan kunnanedustaja(t), kaavaa laativa konsultti ja ne viranomaiset, joiden toimialaa asia koskee. Asemakaavasta neuvotellaan viranomaisten kanssa myös myöhemmin tarpeen mukaan. Perusselvitykset Perusselvitysten laadinta perustuu olemassa olevan lähtöaineiston ja aiempien selvitysten analysointiin sekä maastokäynnin tietoihin. Kesän 2017 aikana suunnittelualueen luonnonarvot selvitetään erillisen luontoselvityksen avulla.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 10 (11) Luonnosvaihe Tavoitteiden ja lähtötietojen valossa suunnittelualueelle laaditaan valmisteluvaiheen kaavaluonnosaineisto. Luonnosvaiheessa järjestetään yleisölle avoin esittelytilaisuus, jossa kaavan laatija esittelee kaavaluonnoksen sisällön, tavoitteet ja valittujen ratkaisujen ympäristövaikutukset. Osalliset voivat keskustella kaavanlaatijan kanssa asemakaavaluonnoksesta yleisötilaisuudessa sekä jättää kaavasta kirjallisia mielipiteitä nähtävilläoloaikana (MRL 62, MRA 30 ). Kunta pyytää viranomaisilta alustavat lausunnot kaavaluonnoksesta. Kaavanlaatija laatii vastineet kaavatyön aikana jätetyille mielipiteille ja lausunnoille sekä ottaa niiden sisällön huomioon mahdollisuuksien mukaan asemakaavaehdotusta laatiessaan. Ehdotusvaihe Kaavaluonnos kehitetään kaavaehdotukseksi, joka asetetaan nähtäville 30 vuorokauden ajaksi (MRA 27 ). Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää kirjallisia muistutuksia kaavan sisältöä koskien. Kunta pyytää viranomaisilta lausunnot kaavaehdotuksesta. Kaavanlaatija laatii vastineet kaavatyön aikana jätetyille muistutuksille ja lausunnoille sekä ottaa niiden sisällön huomioon mahdollisuuksien mukaan. Jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. (MRA 32 ). Muussa tapauksessa kaava viedään kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Hyväksymisvaihe Tavoitteena on, että Ypäjän kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan loppuvuodesta Kaavan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä. Nähtäville asettamisesta alkaa 30 päivän valitusaika, jolloin kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoin kaava saa lain voiman valitusajan jälkeen, sinä päivänä kun sen hyväksymisestä on virallisesti kuulutettu. 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Tässä asemakaavassa kiinnitetään erityistä huomiota kulttuuriympäristöön sekä maisemaan kohdistuviin vaikutuksiin. Tämän lisäksi arvioidaan vaikutuksia: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 6 LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT Kaavoitus perustuu yhteen perusteltuun kaavaratkaisuun.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 11 (11) 7 KAAVOITUSTYÖN VAIHEET Vaiheet Alustava aikataulu Valmisteluvaihe Aloituskokous Lähtötietojen hankinta ja kokoaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Alustavan asemakaavaluonnoksen laatiminen Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Valmisteluvaiheen nähtävillä olo Yleisötilaisuus 09-12/ /2017 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen laatiminen, kaavaselostus Ehdotusvaiheen nähtävillä olo (30 vrk) Viranomaisneuvottelu 05-09/ /2017 Hyväksymisvaihe Kaavan hyväksymiskäsittely 12/2017 Aikataulu on tavoitteellinen ja tarvittaessa sitä tarkistetaan suunnittelutyön edetessä. 8 YHTEYSTIEDOT Kaavoitusta koskeviin tiedusteluihin vastaa : Perttulantie 20 Tekninen johtaja Ypäjä Jouko Käkönen kunta@ypaja.fi puh jouko.kakonen@ypaja.fi ja/tai Vesa Ketola Kunnanjohtaja puh vesa.ketola@ypaja.fi asemakaavan laatijana toimiva FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Suunnittelija, ins. AMK Pyhäjärvenkatu 1 Pekka Seppänen Tampere puh pekka.seppanen@fcg.fi