ASIA: (M 1/2013 vp) Kansalaisaloite: Laki eläinsuojelulain 22 :n muuttamisesta (KAA 1/2013 vp)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIA: (M 1/2013 vp) Kansalaisaloite: Laki eläinsuojelulain 22 :n muuttamisesta (KAA 1/2013 vp)"

Transkriptio

1 Helsingissä Leo Stranius Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle ASIA: (M 1/2013 vp) Kansalaisaloite: Laki eläinsuojelulain 22 :n muuttamisesta (KAA 1/2013 vp) Luonto-Liitto kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa lausuntomahdollisuudesta ja esittää seuraavaa: Yhteenveto: - Kysymys turkistarhauksesta on ensisijaisesti eettinen, ei taloudellinen. - Turkiseläimet ovat petoeläimiä, joilla on monipuoliset käyttäytymistarpeet, joita ne eivät pysty toteuttamaan pienessä häkissä. - Turkis ei ole välttämätön tuote ja sen tuotanto aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. - Vain neljäsosa suomalaisista antaisi tarhauksen jatkua nykyisellään. Näistä syistä Luonto-Liitto katsoo, että turkistarhaus on lopetettava siirtymäajalla: - Kielto uusien tarhojen perustamiselle, tarhojen sukupolvenvaihdoksille ja tarhojen laajentamiselle eläinten lukumäärän suhteen. - Kannustaminen poliittisin toimin muihin elinkeinoihin siirtymiseen. - Päätös siitä, että turkisalaa ei tueta yhteiskunnan varoin (mm. lomitustuki). - Viestinnälliset toimet turkisalan vähentämisen ja lopettamisen puolesta. - Eläimille siirtymäajan aikana elinolosuhteet, jossa niillä on maapohjaa, enemmän tilaa ja enemmän niiden tarvitsemia virikkeitä. 1. Laillinen elinkeino voidaan kieltää Petoeläin ei kuulu häkkiin ja turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. Se mikä on tällä hetkellä laillista, ei ole sitä välttämättä jatkossa. Eduskunnan tehtävä on lakien säätäminen. Esimerkiksi kosmetiikan eläinkokeet on kielletty koko EU:ssa 1, koska yhteiskuntamme pitää niitä moraalisesti kestämättöminä. Myös koirien ja kissojen tarhaus on EU:ssa kielletty. 2 Toistaiseksi ainakin 13 maata on samasta syystä kieltänyt myös turkistarhauksen. 3 Muista Pohjoismaista turkistarhaus on kielletty Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. 1 Cosmetics Directive 76/768/EEC, 2 Ban on trade in cat and dog fur, 3 Turkistarhaus on kielletty lailla tai rajoitettu taloudellisesti kannattamattomaksi Isossa-Britanniassa, Kroatiassa, Itävallassa, Bosnia-Herzegovinassa, Bulgariasa, Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa, Italiassa sekä viimeksi joulukuussa 2012 Hollannissa ja maaliskuussa 2013 Sloveniassa. 1

2 Muoti ei oikeuta eläimen huonoon kohteluun. Haitan aiheuttaminen eläimille ihmisen kauneuden vuoksi on väärin. Se, että joku asia vielä nyt on laillista, ei tee siitä eettisesti kestävää. 2. Miksi juuri turkistarhaus pitäisi kieltää? Turkiseläimet ovat aktiivisia petoeläimiä, joiden reviiri luonnossa on kilometrien mittainen. 4 Alle neliömetrin mittaisessa häkissä petoeläimellä ei ole mahdollisuutta toteuttaa eläinsuojelulainsäädännössäkin viitattuun lajityypilliseen käyttäytymiseen. Lajityypillisen käyttäytymisen estyminen aiheuttaa eläimelle voimakasta stressiä, joka näkyy erilaisina häiriökäyttäytymisen muotoina, kuten stereotyyppisenä liikehdintänä. 5 Turkiksia ei nykyyhteiskunnassa enää tarvita, koska tarjolla on muita yhtä lämpimiä ja edustavia ulkovaatteita ja somisteita. Suomessa tehtyjen turkiseläinten hyvinvointitutkimusten tulokset 6 kertovat siitä, että eläimillä on käyttäytymistarpeita, joita ne eivät voi toteuttaa turkistarhoilla. Heikosta hyvinvoinnin tasosta kertoo se, että turkiseläimillä esiintyy epänormaalia käyttäytymistä, kuten stereotyyppistä liikehdintää sekä turkin, hännän ja raajojen purentaa. Suomessa Maaseudun Tulevaisuuden julkaiseman mielipidetutkimusten mukaan 7 vain alle neljäsosa suomalaisista hyväksyy turkistarhauksen jatkamisen nykyisellään. Suurin osa vastaajista joko kieltäisi elinkeinon kokonaan tai vaatii siihen muutoksia. Erityisesti nuoret suhtautuvat kriittisesti turkistarhaukseen. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton gallup-tutkimuksen mukaan 8 kriittisimpiä turkiksia kohtaan ovat nuoret naiset, joista 62 prosenttia suhtautuu kielteisesti turkiksiin. Myönteisimpiä ovat varttuneet miehet, joista 16 prosenttia on turkisvastaisia. 4 Esimerkiksi ketun reviiri on elinympäristöstä riippuen 0,4 50 km²:n laajuinen: kaupunkialueilla reviiri on pienempi ja niukkaravintoisilla seuduilla suurempi. 5 Stereotypioita pidetään merkkinä voimakkaasti alentuneesta hyvinvoinnista (ks. esim. ja sitä esiintyy erityisesti minkeillä ja supikoirilla sekä myös ketuilla tarhaolosuhteissa. 6 ks esimerkiksi: - Ahola, L., Mononen, J. & Mohaibes, M. Effects of access to extra cage constructions including a swimming opportunity on the development of stereotypic behaviour in singly housed juvenile farmed mink (Neovison vison). Applied Animal Behaviour Science 134 (2011): Abstrakti: - Koistinen, T., Ahola, L. & Mononen, J. Blue foxes (Alopex lagopus) preferences between earth floor and wire mesh floor. Applied Animal Behaviour Science 111 (2008): Abstrakti: - Koistinen, T. & Mononen, J. Blue foxes motivation to gain access to solid floors and the effect of the floor material on their behavior. Applied Animal Behaviour Science 113 (2008): Abstrakti: 7 Maaseudun Tulevaisuus : Kansan enemmistö hyväksyy turkistarhauksen varauksin, 8 STKL: Turkistoimialalla edelleen vankka kannatus, 840&C=

3 Turkistarhauksen eettisyydestä on keskusteltu Euroopassa pitkään. Turkistarhaus on poliittisella päätöksellä lakkautettu monissa EU-valtioissa. Maaliskuussa 2013 turkistarhauksen lopetti Slovenia, ja joulukuussa 2012 minkkien tarhauksen kielsi maailman neljänneksi suurin minkkien tuottajamaa Hollanti. Euroopan laajuinen kielto on vain ajan kysymys. 3. Työllisyysvaikutukset ovat pieniä Pellervon taloustutkimuskeskuksen (PTT ) laskelmien mukaan 9 alan työllistävä vaikutus on alle 4300 henkilötyövuotta. Tähän lukuun on sisällytetty yrittäjät, tarhojen, rehukeskusten ja huutokauppayhtiön henkilökunta sekä muu tuotantopanosten ja palveluiden synnyttämä työllisyys. Tämän lisäksi on esitetty arvioita (esim. MTT ja turkisalan omat arviot), joiden mukaan turkistarhaus työllistää 700 henkilötyövuodesta aina työntekijään asti joko suoraan tai välillisesti. 4. Vaihtoehtoista työtä ja toimeentuloa on tarjolla Suomen tuhannesta turkistarhasta lähes kaikki (noin 97 %) sijaitsevat Pohjanmaalla. Suomessa turkisalaa leimaa tarhaajien eläköityminen. Tarhaus on monille tarhaajille pelkkä sivuelinkeino. Tarhojen työntekijöistä moni on ulkomailta palkattavaa kausittaista työvoimaa. 10 Esimerkiksi Hollannissa turkistarhauksen kiellolla on kymmenen vuoden siirtymäaika. Suomessa huomattava osa turkistarhojen työntekijöistä jää eläkkeelle mahdollisen siirtymäajan puitteissa ja lopuille on mahdollista löytää onneksi muita töitä. Valtio voi tukea aktiivisesti muita kuin turkisteollisuuteen liittyviä työllistymismahdollisuuksia tarhaajille. Näitä ovat esimerkiksi maanviljely, bioenergia-ala, matkailu tai muu yrittäjyys. Jyrki Kataisen hallitus on joka tapauksessa sitoutunut selvittämään muita työllistämismahdollisuuksia seuraavalla hallitusohjelman kirjauksella 11 : Hallitus selvittää turkistarhauksesta muuhun elinkeinoon vapaaehtoisen siirtymisen kannustamisen mahdollisuuksia. 5. Turkistarhauksen loppuminen ei lopeta suomalaista kalastusta Turkistarhat käyttävät rehuna erityisesti silakkaa. Silakkaa voitaisiin hyvin käyttää Suomessa nykyistä enemmän ihmisten ravinnoksi. Vaikka silakassa on dioksiinia ja PCB-yhdisteitä 12, sitä ei syödä niin paljon, että se olisi merkittävä terveysongelma. Silakan käytössä ravinnoksi keskeinen ongelma on se, että Suomessa halutaan helppo jaloste, jota silakka ei vielä ole. 9 STKL: Turkisalan työllistävää vaikutusta selvitetty perusteellisesti, 838&C= MTT:n selvityksiä 160, Turkistilojen talous ja alan merkitys sekä tulevaisuuden näkymät Suomessa, 11 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma , 12 Evira: Kalan syöntisuositukset, 3

4 Silakoille on syntynyt jo nyt markkinat myös Itä-Eurooppaan. Virolaiset ovat ostaneet suomalaistroolareita ja kalanjalostamoja sekä myyvät silakkaa esimerkiksi Ukrainaan ja Valko- Venäjälle syötäväksi. Lisäksi silakasta voitaisiin tehdä kalankasvatukselle kotimaista ns. Itämerirehua. Sillä voitaisiin korvata muualta tuotava kalanrehu ja vähentää kalankasvatuksen ravinnekuormitusta. Suomeen voitaisiin sitä varten rakentaa Tanskan tyyppinen tehdas, jolla rehusta poistettaisiin dioksiini. Silakkaa olisi kuitenkin ekotehokkaampaa syödä silakkana eikä esimerkiksi kirjolohen rehuksi muutettuna. Tarvittaessa varsinkin ns. roskakalaa voisi käyttää myös biopolttoaineena, mutta ihmisen ruoaksi jalostamisen tulee kuitenkin olla ensisijainen käyttömuoto. 6. Turkistarhaukset vienti- ja verotulot ovat suhdanneherkkiä Turkisalan vientitulot ja verokertymä vaihtelevat vuosittain paljon. Vuonna 2009 verokertymä jäi noin 16 miljoonaan euroon ja vastaavasti vuonna 2011 se oli noin 57 miljoonaa euroa. Ala on hyvin suhdanneherkkä. 13 Kysymys turkistarhauksesta on kuitenkin ensisijaisesti eettinen, ei taloudellinen. Taloudellisten näkökohtien lisäksi turkistarhausta olisi syytä tarkastella myös eettisestä näkökulmasta 7. Turkistarhaus vähenee myös Kiinasta, jos Suomi kieltää alan Suomalainen turkisala on edistänyt turkistarhausta myös Kiinassa, jonne Suomesta on säännöllisesti kuljetettu siitoseläimiä turkistuotannollisiin tarkoituksiin. Suomalainen turkisala toimii jatkuvasti Kiinassa muotialalla turkisten kysynnän kasvattamiseksi ja edistää siten olemassaolollaan osaltaan myös Kiinan turkistarhauksen kasvamista. 14 Turkistarhauksen jatkoa Suomessa on perusteltu tuotannon siirtymisellä Kiinaan, jossa eläinten hyvinvointi on Suomeakin huonommalla tolalla. Turkistarhauksen kieltäminen meillä ei kuitenkaan suoraan lisää turkistuotantoa Kiinassa. Mikäli turkistarhaus kiellettäisiin Suomessa, vähentäisi se turkiseläinten käyttöä Kiinassa ja maailmanlaajuisesti sekä vahvistaisi myös kansainvälisesti kuvaa siitä, että turkistarhaus ei ole hyväksyttävää. 8. Turkistarhojen sertifiointi ei takaa eläinten hyvinvointia Suomalainen turkisala aloitti turkistilojen sertifioinnit vuonna Sertifiointiin liittyvässä tarkastuksessa käydään läpi tietyt tuotantokriteerit, jotka eläinten hyvinvoinnin osalta tarkoittavat pääosin eläinsuojelulain vähimmäisvaatimusten täyttymistä sekä pieniä muita parannuksia, kuten eläinten rokotuksiin liittyviä vaatimuksia. Sertifiointi ei kuitenkaan takaa eläinten hyvinvointia merkittävästi paremmin kuin mitä voimassa oleva lainsäädäntö sitä vaatii. Suomalaisilla sertifioiduilla tiloilla noudatetaan 13 PTT raportteja 238: Turkisalan tuottamat verotulot (2012), 14 ks esimerkiksi Saga Fur Oyj: 4

5 huomattavasti löysempiä säännöksiä kuin esimerkiksi muiden pohjoismaiden turkistiloilla. Lisäksi on huomattava, että suomalaiset tilat eivät täytä edes Euroopan turkistuottajien suosituksia 15 turkiseläinten pidolle. 9. Kaunis turkki on jalostuksen tulos, ei merkki siitä, että eläin voi hyvin Eläimen kaunis turkki ei takaa eläimen hyvinvointia. Kiiltävä turkki on jalostuksen tulosta. Jo vuonna 2001 Euroopan komission tieteellinen komitea julkaisi raportin 16, jossa kuvattiin merkittäviä turkistarhauksen eläimille aiheuttavia hyvinvointiongelmia. Raportissa todetaan muun muassa, että "häkki huonontaa minkin hyvinvointia, koska se ei tarjoa riittävästi virikkeitä tärkeiden tarpeiden tyydyttämiseksi". Näihin tarpeisiin kuuluvat väljä ja virikkeellinen elinympäristö sekä mahdollisuus kiipeillä, uida ja välttää kontaktia muiden minkkien kanssa. Tämän raportin jälkeen kehitys alan kieltämiseksi eri puolilla Eurooppaa kiihtyi. Suomessa eläinten pitovaatimukset eivät ole näistä ajoista juuri muuttuneet. 10. Turkistarhauksen haitalliset ympäristövaikutukset ovat merkittäviä Turkisten tuotanto vaatii paljon energiaa eli käytännössä fossiilisia polttoaineita, joiden hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Lisäksi turkistarhat tuottavat ilmaa happamoittavia päästöjä sekä vesistöihin niitä rehevöittäviä typpi- ja fosforipäästöjä. Turkisten muokkauksessa, värjäyksessä ja muussa teollisessa käsittelyssä käytetään voimakkaita kemikaaleja. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimuksen mukaan 17 turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat vähemmän ympäristöä kuin keinomateriaalitakit, mutta tässä ei otettu huomioon turkiseläinten rehuna käytetyn Itämerestä kalastetun kalan muita käyttömahdollisuuksia. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä. Käytetty turkis on ongelmajätettä. Turkistuotannossa käytetyistä kemikaaleista noin kolme prosenttia luokitellaan haitallisiksi ja yhdeksän prosenttia luokitellaan myrkylliseksi tai haitalliseksi vesieliöille. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinhäkkien alle kertyvä lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. 18 Turkistarhauksen päästöihin on kuitenkin laskettu ainoastaan suoraan 15 Code of practice - EFBA : the European Fur Breeder's Association, 16 Scientific Committee on Animal Health and Animal Welfare (2001): The Welfare of Animals kept for Fur Production, 17 MTT raportti 29 (2011) Suomessa tuotetun minkin ja ketunnahan elinkaariarviointi, 18 Ympäristöministeriö: Vesistöjen ravinnekuormitus ja luonnon huuhtouma, 5

6 tarhoilta valuvat päästöt, ei esimerkiksi turkiseläinten lantaa, jota levitetään pelloille. Nämä on nyt tilastoitu maatalouden päästöiksi. Näin ollen todellinen kuormitus lienee vielä korkeampi. Huomattakoon myös, että koska turkistarhaus on keskittynyt alueellisesti pienelle alueelle, sen merkitys alueellisena päästölähteenä on paljon suurempi kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista. Kuluttaja-asiamies on kieltänyt alaa mainostamasta aitoja turkiksia ympäristöystävällisempinä tuotteina kuin keinoturkiksia jo vuonna Minkki on kansallisen vieraslajistrategian mukaan 20 erityisen haitallinen vieraslaji ja supikoira haitallinen vieraslaji. Nykyään vastaavan eläimen maahantuontia tarhattavaksi tuskin sallittaisiin. Täyskiellon lisäksi Luonto-Liitto suosittelee seuraavia toimenpiteitä turkiseläinten olojen parantamiseksi: - Ketuille tulee antaa nykyisten olosuhteiden lisäksi mahdollisuus kaivaa, tutkia ja piiloutua. - Minkeille tulee antaa nykyisten olosuhteiden lisäksi mahdollisuus uimaveden käyttöön sekä lisätä mahdollisuuksia kiipeilemiseen ja ympäristön tutkimiseen. - Eläimiä stimuloivia virikkeitä on lisättävä monipuolisesti. - Eläinten käytössä olevaa tilaa on kasvatettava ja sen tulee olla monimuotoista. - Tällä hetkellä lähes neljällä viidestä ketuista on väärään asentoon taipuneet jalat. Liikkumisvaikeuksia on noin puolella ketuista. Todennäköisiä syitä ovat ylipaino ja väärin toteutettu jalostus sekä mahdollisesti verkkopohja. Lisäksi noin puolella ketuista on ripulia. Ylisuuriksi ja jalkaterveydeltään huonoiksi kasvatettujen kettujen pitäminen tulee kieltää. - Tarhoilla useita vuosia elävien siitoseläinten elinolosuhteisiin on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Parannuksia on tehtävä esimerkiksi avaamalla näiden eläinten käyttöön kaikki tarhan edellä mainituin tavoin parannetut tyhjät häkki- ja maapohja-alueet nahkontakauden ja penikoimiskauden välillä. - Supikoiralle on taattava mahdollisuus talviuneen sekä monogaamiseen parinmuodostukseen. - Lisäksi eläinten hyvinvointia on parannettava muilla tavoilla vastaamaan vähintään muiden Pohjoismaiden tasoa. Luonto-Liitto ry Toiminnanjohtaja Leo Stranius puh Kuluttaja-asiamiehen kirje , Ympäristöväittämien käyttö turkisten markkinoinnissa, Dnro 93/40/ Kansallinen vieraslajistrategia, 6

Lakialoite turkistarhauksen lopettamiseksi Suomessa.

Lakialoite turkistarhauksen lopettamiseksi Suomessa. KANSALAISALOITE 14.5.2012 MUISTIO Lakialoite turkistarhauksen lopettamiseksi Suomessa. Ehdotus laiksi eläinsuojelulain (247/1996) 22 muuttamisesta seuraavasti: Eläinten tarhaaminen turkisten tuottamiseksi

Lisätiedot

Turkistarhaton Suomi 2025

Turkistarhaton Suomi 2025 Turkistarhaton Suomi 2025 Suomeen tarvitaan aikataulutettu suunnitelma asteittaiseksi turkistarhauksesta luopumiseksi Eläinsuojeluliitto Animalia ry käynnisti alkuvuodesta 2010 Turkistarhaton Suomi 2025

Lisätiedot

Turkistarhaus. Eläinsuojeluliitto Animalia ry

Turkistarhaus. Eläinsuojeluliitto Animalia ry Eläinsuojeluliitto Animalia ry Kansalaisjärjestö Perustettu v. 1961 Toiminta keskittyi aluksi koe-eläinten suojeluun v. 1990 alkaen toiminut nimellä Animalia 3 pääkohdetta: tuotantoeläimet, koe-eläintoiminta

Lisätiedot

Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA

Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA 1 Lyhyesti Perustettu 1961 Yli 6000 jäsentä 6-8 työntekijää ja yli 15 alueosastoa ympäri Suomen Kolme pääkohdetta: tuotantoeläimet, koeeläintoiminta sekä turkistarhaus Toimii:

Lisätiedot

Turkisalan taloudellinen merkitys

Turkisalan taloudellinen merkitys Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin

Lisätiedot

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu 1 Asiakasvaatimukset Kuluttaja ratkaisee Kuluttajan päätös perustuu tuotteen laatuun Uuden sukupolven tuotteessa koko

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2013 vp. Kansalaisaloite: Laki eläinsuojelulain 22 :n muuttamisesta (KAA 1/2013 vp) JOHDANTO.

MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2013 vp. Kansalaisaloite: Laki eläinsuojelulain 22 :n muuttamisesta (KAA 1/2013 vp) JOHDANTO. MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2013 vp Kansalaisaloite: Laki eläinsuojelulain 22 :n muuttamisesta (KAA 1/2013 vp) JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 25 päivänä huhtikuuta 2013 lähettänyt maa-

Lisätiedot

1. Turkiselinkeino Yhteiskunnallinen merkitys

1. Turkiselinkeino Yhteiskunnallinen merkitys 1. Turkiselinkeino 1. 1. Yhteiskunnallinen merkitys Turkiselinkeino on saavuttanut vankimman jalansijan Pohjanmaalla. Vanhan Vaasan läänin alueelta tuotetaan noin 90 % maan kokonaistuotannosta, 9 % tuotannosta

Lisätiedot

Turkiselinkeinon biotaloushankkeet. Jussi Peura Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry Ylivieska

Turkiselinkeinon biotaloushankkeet. Jussi Peura Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry Ylivieska Turkiselinkeinon biotaloushankkeet Jussi Peura Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry Ylivieska 31.3.2016 Sisältö Turkiselinkeinon tutkimuksen tavoitteista yleisesti Biotaloushankkeiden lähtökohta

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

1 / 2013 HOLLANTI KIELTÄÄ TURKISTARHAUKSEN KUUKAUSI VEGAANINA -HAASTE MENESTYS ITÄ-EUROOPPA AKTIVOITUU TURKIKSIA VASTAAN

1 / 2013 HOLLANTI KIELTÄÄ TURKISTARHAUKSEN KUUKAUSI VEGAANINA -HAASTE MENESTYS ITÄ-EUROOPPA AKTIVOITUU TURKIKSIA VASTAAN 1 / 2013 HOLLANTI KIELTÄÄ TURKISTARHAUKSEN KUUKAUSI VEGAANINA -HAASTE MENESTYS ITÄ-EUROOPPA AKTIVOITUU TURKIKSIA VASTAAN HOLLANTI KIELTÄ TURKISTARHA Hollannin parlamentin ylähuone päätti joulukuussa kieltää

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Turkistila 2020 -hankkeen etenemisestä.

Turkistila 2020 -hankkeen etenemisestä. Suomensupien luonteissa on havaittu merkittäviä eroja tilojen välillä. Joillakin tiloilla luonteen jalostukseen on panostettu merkittävästi, ja tilan eläimiä on helppo käsitellä vaikka ihan paljain käsin.

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kansainvälinen WelFur-hanke

Kansainvälinen WelFur-hanke WelFur on turkiseläimille kehitetty eläinten hyvinvoinnin arviointi- ja neuvontajärjestelmä. Järjestelmää kokeiltiin suomalaisilla kettu- ja minkkitiloilla Turkistila 2020 -hankkeessa vuosina 2012 14.

Lisätiedot

TURKISTEN TODELLINEN HINTA

TURKISTEN TODELLINEN HINTA www.tarhauskielto.fi www.furstop.com ISBN: 0 905225 38 4 TARHAUSKIELTO NYT! TURKISTEN TODELLINEN HINTA Tutkimus turkistuotannosta Suomessa www.oikeuttaelaimille.net www.ad-international.org TARHAUSKIELTO

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Marika Koivukangas RUOKINNAN JA TURKISELÄINREHUN YHTEYS SINIKETUN TURKIN KASVUUN JA NAHAN LAATUUN

Marika Koivukangas RUOKINNAN JA TURKISELÄINREHUN YHTEYS SINIKETUN TURKIN KASVUUN JA NAHAN LAATUUN Marika Koivukangas RUOKINNAN JA TURKISELÄINREHUN YHTEYS SINIKETUN TURKIN KASVUUN JA NAHAN LAATUUN Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Kesäkuu 2015 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma Luonnonmukainen kotieläintuotanto Luonnonmukaisesti viljellyn maatilan tuotantotapa

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus Tiedotustilaisuus Eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola ja ylitarkastaja Minna Ruotsalo Maa- ja metsätalousministeriö Eläin- ja kasvinterveyden yksikkö

Lisätiedot

elokuu 2012 Videot eläintiloilta muuttavat asenteita Kansalaisaloite turkistarhausta vastaan Ryhdy kuukausilahjoittajaksi

elokuu 2012 Videot eläintiloilta muuttavat asenteita Kansalaisaloite turkistarhausta vastaan Ryhdy kuukausilahjoittajaksi elokuu 2012 Videot eläintiloilta muuttavat asenteita Kansalaisaloite turkistarhausta vastaan Ryhdy kuukausilahjoittajaksi kansalaisaloite turkistarhauks kieltämise Eläin- ja ympäristöjärjestöjen yhteisen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2011. 1084/2011 Valtioneuvoston asetus. turkiseläinten suojelusta

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2011. 1084/2011 Valtioneuvoston asetus. turkiseläinten suojelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2011 1084/2011 Valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta Annettu Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Tiina Pullola MMM Elintarvike- ja terveysosasto Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö 1 Neuvottelukunnan tehtävät

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano HE 196/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain 17 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kissan tai koiran turkiksen neuvoston

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Rahoitusta yksityisen sektorin ilmastohankkeisiin. Jaakko Kangasniemi Ilmastorahoitus ja yritykset 16.6.2010

Rahoitusta yksityisen sektorin ilmastohankkeisiin. Jaakko Kangasniemi Ilmastorahoitus ja yritykset 16.6.2010 Rahoitusta yksityisen sektorin ilmastohankkeisiin Jaakko Kangasniemi Ilmastorahoitus ja yritykset 16.6.2010 Ilmastorahoitus ja Finnfund Tarjolla eri muodoissa: Lainaa, välirahoitusta, osakepääomaa Hyvinkin

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE

HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE SÄÄDÖKSET JA VIRANOMAISTOIMINTA WORKSHOP 16.11.2010 PETROSKOI Hankkeen osa-alueet ja rahoitus kalanviljelyn ympäristökuormituksen vähentäminen

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira Siilinjärvi Kaivos Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira-konserni kuuluu Kemira-konserniin, joka on listattu Helsingin pörssissä. Suomen valtio perusti Kemiran vuonna

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät kestävyysjärjestelmät 41. Ilmansuojelupäivät 23.- 24.8.2016, Lappeenranta Kestävyysasiantuntija Harri Haavisto Esityksen sisältö Mistä on kyse? kestävyys Mitä vaaditaan? Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Erityisasiantuntija, VTT Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos, Keskushallintoyksikkö VI Valtakunnalliset Tupakka ja terveys -päivät 3.12.2014 Tupakointi vankien

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1382/2011 Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia

Lisätiedot

Ekotehokasta kalantuotantoa kotimaisilla kalanrehuilla.

Ekotehokasta kalantuotantoa kotimaisilla kalanrehuilla. Esittäjä Ekotehokasta kalantuotantoa kotimaisilla kalanrehuilla. 19.3.2014 Erik Norrgård KALANKASVATUS: lähes kaikilla on mielipide ja mielikuva, mutta hyvin harva tuntee alaa Vapaa-ajan toiminta on henkisesti

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot