ASIA: (M 1/2013 vp) Kansalaisaloite: Laki eläinsuojelulain 22 :n muuttamisesta (KAA 1/2013 vp)

Transkriptio

1 Helsingissä Leo Stranius Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle ASIA: (M 1/2013 vp) Kansalaisaloite: Laki eläinsuojelulain 22 :n muuttamisesta (KAA 1/2013 vp) Luonto-Liitto kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa lausuntomahdollisuudesta ja esittää seuraavaa: Yhteenveto: - Kysymys turkistarhauksesta on ensisijaisesti eettinen, ei taloudellinen. - Turkiseläimet ovat petoeläimiä, joilla on monipuoliset käyttäytymistarpeet, joita ne eivät pysty toteuttamaan pienessä häkissä. - Turkis ei ole välttämätön tuote ja sen tuotanto aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. - Vain neljäsosa suomalaisista antaisi tarhauksen jatkua nykyisellään. Näistä syistä Luonto-Liitto katsoo, että turkistarhaus on lopetettava siirtymäajalla: - Kielto uusien tarhojen perustamiselle, tarhojen sukupolvenvaihdoksille ja tarhojen laajentamiselle eläinten lukumäärän suhteen. - Kannustaminen poliittisin toimin muihin elinkeinoihin siirtymiseen. - Päätös siitä, että turkisalaa ei tueta yhteiskunnan varoin (mm. lomitustuki). - Viestinnälliset toimet turkisalan vähentämisen ja lopettamisen puolesta. - Eläimille siirtymäajan aikana elinolosuhteet, jossa niillä on maapohjaa, enemmän tilaa ja enemmän niiden tarvitsemia virikkeitä. 1. Laillinen elinkeino voidaan kieltää Petoeläin ei kuulu häkkiin ja turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. Se mikä on tällä hetkellä laillista, ei ole sitä välttämättä jatkossa. Eduskunnan tehtävä on lakien säätäminen. Esimerkiksi kosmetiikan eläinkokeet on kielletty koko EU:ssa 1, koska yhteiskuntamme pitää niitä moraalisesti kestämättöminä. Myös koirien ja kissojen tarhaus on EU:ssa kielletty. 2 Toistaiseksi ainakin 13 maata on samasta syystä kieltänyt myös turkistarhauksen. 3 Muista Pohjoismaista turkistarhaus on kielletty Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. 1 Cosmetics Directive 76/768/EEC, 2 Ban on trade in cat and dog fur, 3 Turkistarhaus on kielletty lailla tai rajoitettu taloudellisesti kannattamattomaksi Isossa-Britanniassa, Kroatiassa, Itävallassa, Bosnia-Herzegovinassa, Bulgariasa, Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa, Italiassa sekä viimeksi joulukuussa 2012 Hollannissa ja maaliskuussa 2013 Sloveniassa. 1

2 Muoti ei oikeuta eläimen huonoon kohteluun. Haitan aiheuttaminen eläimille ihmisen kauneuden vuoksi on väärin. Se, että joku asia vielä nyt on laillista, ei tee siitä eettisesti kestävää. 2. Miksi juuri turkistarhaus pitäisi kieltää? Turkiseläimet ovat aktiivisia petoeläimiä, joiden reviiri luonnossa on kilometrien mittainen. 4 Alle neliömetrin mittaisessa häkissä petoeläimellä ei ole mahdollisuutta toteuttaa eläinsuojelulainsäädännössäkin viitattuun lajityypilliseen käyttäytymiseen. Lajityypillisen käyttäytymisen estyminen aiheuttaa eläimelle voimakasta stressiä, joka näkyy erilaisina häiriökäyttäytymisen muotoina, kuten stereotyyppisenä liikehdintänä. 5 Turkiksia ei nykyyhteiskunnassa enää tarvita, koska tarjolla on muita yhtä lämpimiä ja edustavia ulkovaatteita ja somisteita. Suomessa tehtyjen turkiseläinten hyvinvointitutkimusten tulokset 6 kertovat siitä, että eläimillä on käyttäytymistarpeita, joita ne eivät voi toteuttaa turkistarhoilla. Heikosta hyvinvoinnin tasosta kertoo se, että turkiseläimillä esiintyy epänormaalia käyttäytymistä, kuten stereotyyppistä liikehdintää sekä turkin, hännän ja raajojen purentaa. Suomessa Maaseudun Tulevaisuuden julkaiseman mielipidetutkimusten mukaan 7 vain alle neljäsosa suomalaisista hyväksyy turkistarhauksen jatkamisen nykyisellään. Suurin osa vastaajista joko kieltäisi elinkeinon kokonaan tai vaatii siihen muutoksia. Erityisesti nuoret suhtautuvat kriittisesti turkistarhaukseen. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton gallup-tutkimuksen mukaan 8 kriittisimpiä turkiksia kohtaan ovat nuoret naiset, joista 62 prosenttia suhtautuu kielteisesti turkiksiin. Myönteisimpiä ovat varttuneet miehet, joista 16 prosenttia on turkisvastaisia. 4 Esimerkiksi ketun reviiri on elinympäristöstä riippuen 0,4 50 km²:n laajuinen: kaupunkialueilla reviiri on pienempi ja niukkaravintoisilla seuduilla suurempi. 5 Stereotypioita pidetään merkkinä voimakkaasti alentuneesta hyvinvoinnista (ks. esim. ja sitä esiintyy erityisesti minkeillä ja supikoirilla sekä myös ketuilla tarhaolosuhteissa. 6 ks esimerkiksi: - Ahola, L., Mononen, J. & Mohaibes, M. Effects of access to extra cage constructions including a swimming opportunity on the development of stereotypic behaviour in singly housed juvenile farmed mink (Neovison vison). Applied Animal Behaviour Science 134 (2011): Abstrakti: - Koistinen, T., Ahola, L. & Mononen, J. Blue foxes (Alopex lagopus) preferences between earth floor and wire mesh floor. Applied Animal Behaviour Science 111 (2008): Abstrakti: - Koistinen, T. & Mononen, J. Blue foxes motivation to gain access to solid floors and the effect of the floor material on their behavior. Applied Animal Behaviour Science 113 (2008): Abstrakti: 7 Maaseudun Tulevaisuus : Kansan enemmistö hyväksyy turkistarhauksen varauksin, 8 STKL: Turkistoimialalla edelleen vankka kannatus, 840&C=

3 Turkistarhauksen eettisyydestä on keskusteltu Euroopassa pitkään. Turkistarhaus on poliittisella päätöksellä lakkautettu monissa EU-valtioissa. Maaliskuussa 2013 turkistarhauksen lopetti Slovenia, ja joulukuussa 2012 minkkien tarhauksen kielsi maailman neljänneksi suurin minkkien tuottajamaa Hollanti. Euroopan laajuinen kielto on vain ajan kysymys. 3. Työllisyysvaikutukset ovat pieniä Pellervon taloustutkimuskeskuksen (PTT ) laskelmien mukaan 9 alan työllistävä vaikutus on alle 4300 henkilötyövuotta. Tähän lukuun on sisällytetty yrittäjät, tarhojen, rehukeskusten ja huutokauppayhtiön henkilökunta sekä muu tuotantopanosten ja palveluiden synnyttämä työllisyys. Tämän lisäksi on esitetty arvioita (esim. MTT ja turkisalan omat arviot), joiden mukaan turkistarhaus työllistää 700 henkilötyövuodesta aina työntekijään asti joko suoraan tai välillisesti. 4. Vaihtoehtoista työtä ja toimeentuloa on tarjolla Suomen tuhannesta turkistarhasta lähes kaikki (noin 97 %) sijaitsevat Pohjanmaalla. Suomessa turkisalaa leimaa tarhaajien eläköityminen. Tarhaus on monille tarhaajille pelkkä sivuelinkeino. Tarhojen työntekijöistä moni on ulkomailta palkattavaa kausittaista työvoimaa. 10 Esimerkiksi Hollannissa turkistarhauksen kiellolla on kymmenen vuoden siirtymäaika. Suomessa huomattava osa turkistarhojen työntekijöistä jää eläkkeelle mahdollisen siirtymäajan puitteissa ja lopuille on mahdollista löytää onneksi muita töitä. Valtio voi tukea aktiivisesti muita kuin turkisteollisuuteen liittyviä työllistymismahdollisuuksia tarhaajille. Näitä ovat esimerkiksi maanviljely, bioenergia-ala, matkailu tai muu yrittäjyys. Jyrki Kataisen hallitus on joka tapauksessa sitoutunut selvittämään muita työllistämismahdollisuuksia seuraavalla hallitusohjelman kirjauksella 11 : Hallitus selvittää turkistarhauksesta muuhun elinkeinoon vapaaehtoisen siirtymisen kannustamisen mahdollisuuksia. 5. Turkistarhauksen loppuminen ei lopeta suomalaista kalastusta Turkistarhat käyttävät rehuna erityisesti silakkaa. Silakkaa voitaisiin hyvin käyttää Suomessa nykyistä enemmän ihmisten ravinnoksi. Vaikka silakassa on dioksiinia ja PCB-yhdisteitä 12, sitä ei syödä niin paljon, että se olisi merkittävä terveysongelma. Silakan käytössä ravinnoksi keskeinen ongelma on se, että Suomessa halutaan helppo jaloste, jota silakka ei vielä ole. 9 STKL: Turkisalan työllistävää vaikutusta selvitetty perusteellisesti, 838&C= MTT:n selvityksiä 160, Turkistilojen talous ja alan merkitys sekä tulevaisuuden näkymät Suomessa, 11 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma , 12 Evira: Kalan syöntisuositukset, 3

4 Silakoille on syntynyt jo nyt markkinat myös Itä-Eurooppaan. Virolaiset ovat ostaneet suomalaistroolareita ja kalanjalostamoja sekä myyvät silakkaa esimerkiksi Ukrainaan ja Valko- Venäjälle syötäväksi. Lisäksi silakasta voitaisiin tehdä kalankasvatukselle kotimaista ns. Itämerirehua. Sillä voitaisiin korvata muualta tuotava kalanrehu ja vähentää kalankasvatuksen ravinnekuormitusta. Suomeen voitaisiin sitä varten rakentaa Tanskan tyyppinen tehdas, jolla rehusta poistettaisiin dioksiini. Silakkaa olisi kuitenkin ekotehokkaampaa syödä silakkana eikä esimerkiksi kirjolohen rehuksi muutettuna. Tarvittaessa varsinkin ns. roskakalaa voisi käyttää myös biopolttoaineena, mutta ihmisen ruoaksi jalostamisen tulee kuitenkin olla ensisijainen käyttömuoto. 6. Turkistarhaukset vienti- ja verotulot ovat suhdanneherkkiä Turkisalan vientitulot ja verokertymä vaihtelevat vuosittain paljon. Vuonna 2009 verokertymä jäi noin 16 miljoonaan euroon ja vastaavasti vuonna 2011 se oli noin 57 miljoonaa euroa. Ala on hyvin suhdanneherkkä. 13 Kysymys turkistarhauksesta on kuitenkin ensisijaisesti eettinen, ei taloudellinen. Taloudellisten näkökohtien lisäksi turkistarhausta olisi syytä tarkastella myös eettisestä näkökulmasta 7. Turkistarhaus vähenee myös Kiinasta, jos Suomi kieltää alan Suomalainen turkisala on edistänyt turkistarhausta myös Kiinassa, jonne Suomesta on säännöllisesti kuljetettu siitoseläimiä turkistuotannollisiin tarkoituksiin. Suomalainen turkisala toimii jatkuvasti Kiinassa muotialalla turkisten kysynnän kasvattamiseksi ja edistää siten olemassaolollaan osaltaan myös Kiinan turkistarhauksen kasvamista. 14 Turkistarhauksen jatkoa Suomessa on perusteltu tuotannon siirtymisellä Kiinaan, jossa eläinten hyvinvointi on Suomeakin huonommalla tolalla. Turkistarhauksen kieltäminen meillä ei kuitenkaan suoraan lisää turkistuotantoa Kiinassa. Mikäli turkistarhaus kiellettäisiin Suomessa, vähentäisi se turkiseläinten käyttöä Kiinassa ja maailmanlaajuisesti sekä vahvistaisi myös kansainvälisesti kuvaa siitä, että turkistarhaus ei ole hyväksyttävää. 8. Turkistarhojen sertifiointi ei takaa eläinten hyvinvointia Suomalainen turkisala aloitti turkistilojen sertifioinnit vuonna Sertifiointiin liittyvässä tarkastuksessa käydään läpi tietyt tuotantokriteerit, jotka eläinten hyvinvoinnin osalta tarkoittavat pääosin eläinsuojelulain vähimmäisvaatimusten täyttymistä sekä pieniä muita parannuksia, kuten eläinten rokotuksiin liittyviä vaatimuksia. Sertifiointi ei kuitenkaan takaa eläinten hyvinvointia merkittävästi paremmin kuin mitä voimassa oleva lainsäädäntö sitä vaatii. Suomalaisilla sertifioiduilla tiloilla noudatetaan 13 PTT raportteja 238: Turkisalan tuottamat verotulot (2012), 14 ks esimerkiksi Saga Fur Oyj: 4

5 huomattavasti löysempiä säännöksiä kuin esimerkiksi muiden pohjoismaiden turkistiloilla. Lisäksi on huomattava, että suomalaiset tilat eivät täytä edes Euroopan turkistuottajien suosituksia 15 turkiseläinten pidolle. 9. Kaunis turkki on jalostuksen tulos, ei merkki siitä, että eläin voi hyvin Eläimen kaunis turkki ei takaa eläimen hyvinvointia. Kiiltävä turkki on jalostuksen tulosta. Jo vuonna 2001 Euroopan komission tieteellinen komitea julkaisi raportin 16, jossa kuvattiin merkittäviä turkistarhauksen eläimille aiheuttavia hyvinvointiongelmia. Raportissa todetaan muun muassa, että "häkki huonontaa minkin hyvinvointia, koska se ei tarjoa riittävästi virikkeitä tärkeiden tarpeiden tyydyttämiseksi". Näihin tarpeisiin kuuluvat väljä ja virikkeellinen elinympäristö sekä mahdollisuus kiipeillä, uida ja välttää kontaktia muiden minkkien kanssa. Tämän raportin jälkeen kehitys alan kieltämiseksi eri puolilla Eurooppaa kiihtyi. Suomessa eläinten pitovaatimukset eivät ole näistä ajoista juuri muuttuneet. 10. Turkistarhauksen haitalliset ympäristövaikutukset ovat merkittäviä Turkisten tuotanto vaatii paljon energiaa eli käytännössä fossiilisia polttoaineita, joiden hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Lisäksi turkistarhat tuottavat ilmaa happamoittavia päästöjä sekä vesistöihin niitä rehevöittäviä typpi- ja fosforipäästöjä. Turkisten muokkauksessa, värjäyksessä ja muussa teollisessa käsittelyssä käytetään voimakkaita kemikaaleja. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimuksen mukaan 17 turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat vähemmän ympäristöä kuin keinomateriaalitakit, mutta tässä ei otettu huomioon turkiseläinten rehuna käytetyn Itämerestä kalastetun kalan muita käyttömahdollisuuksia. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä. Käytetty turkis on ongelmajätettä. Turkistuotannossa käytetyistä kemikaaleista noin kolme prosenttia luokitellaan haitallisiksi ja yhdeksän prosenttia luokitellaan myrkylliseksi tai haitalliseksi vesieliöille. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinhäkkien alle kertyvä lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. 18 Turkistarhauksen päästöihin on kuitenkin laskettu ainoastaan suoraan 15 Code of practice - EFBA : the European Fur Breeder's Association, 16 Scientific Committee on Animal Health and Animal Welfare (2001): The Welfare of Animals kept for Fur Production, 17 MTT raportti 29 (2011) Suomessa tuotetun minkin ja ketunnahan elinkaariarviointi, 18 Ympäristöministeriö: Vesistöjen ravinnekuormitus ja luonnon huuhtouma, 5

6 tarhoilta valuvat päästöt, ei esimerkiksi turkiseläinten lantaa, jota levitetään pelloille. Nämä on nyt tilastoitu maatalouden päästöiksi. Näin ollen todellinen kuormitus lienee vielä korkeampi. Huomattakoon myös, että koska turkistarhaus on keskittynyt alueellisesti pienelle alueelle, sen merkitys alueellisena päästölähteenä on paljon suurempi kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista. Kuluttaja-asiamies on kieltänyt alaa mainostamasta aitoja turkiksia ympäristöystävällisempinä tuotteina kuin keinoturkiksia jo vuonna Minkki on kansallisen vieraslajistrategian mukaan 20 erityisen haitallinen vieraslaji ja supikoira haitallinen vieraslaji. Nykyään vastaavan eläimen maahantuontia tarhattavaksi tuskin sallittaisiin. Täyskiellon lisäksi Luonto-Liitto suosittelee seuraavia toimenpiteitä turkiseläinten olojen parantamiseksi: - Ketuille tulee antaa nykyisten olosuhteiden lisäksi mahdollisuus kaivaa, tutkia ja piiloutua. - Minkeille tulee antaa nykyisten olosuhteiden lisäksi mahdollisuus uimaveden käyttöön sekä lisätä mahdollisuuksia kiipeilemiseen ja ympäristön tutkimiseen. - Eläimiä stimuloivia virikkeitä on lisättävä monipuolisesti. - Eläinten käytössä olevaa tilaa on kasvatettava ja sen tulee olla monimuotoista. - Tällä hetkellä lähes neljällä viidestä ketuista on väärään asentoon taipuneet jalat. Liikkumisvaikeuksia on noin puolella ketuista. Todennäköisiä syitä ovat ylipaino ja väärin toteutettu jalostus sekä mahdollisesti verkkopohja. Lisäksi noin puolella ketuista on ripulia. Ylisuuriksi ja jalkaterveydeltään huonoiksi kasvatettujen kettujen pitäminen tulee kieltää. - Tarhoilla useita vuosia elävien siitoseläinten elinolosuhteisiin on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Parannuksia on tehtävä esimerkiksi avaamalla näiden eläinten käyttöön kaikki tarhan edellä mainituin tavoin parannetut tyhjät häkki- ja maapohja-alueet nahkontakauden ja penikoimiskauden välillä. - Supikoiralle on taattava mahdollisuus talviuneen sekä monogaamiseen parinmuodostukseen. - Lisäksi eläinten hyvinvointia on parannettava muilla tavoilla vastaamaan vähintään muiden Pohjoismaiden tasoa. Luonto-Liitto ry Toiminnanjohtaja Leo Stranius puh leo.stranius@luontoliitto.fi 19 Kuluttaja-asiamiehen kirje , Ympäristöväittämien käyttö turkisten markkinoinnissa, Dnro 93/40/ Kansallinen vieraslajistrategia, 6