SEURATOIMINNAN KÄSIKIRJA

Transkriptio

1 SEURATOIMINNAN KÄSIKIRJA Hyväksytty kevätkokouksessa Maskun Palloseura ry Kenttäkuja MASKU

2 2/34 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TAVOITTEET JA TULEVAISUUS TOIMINNAN ARVOPOHJA ORGANISAATIO JA TOIMINTASUUNNITELMAT VALMENNUS VALMENNUSPAÄ LLIKKO VALMENTAJAT VASTUUVALMENTAJAT SEURAN PELISA A NNO T PELAAJAKOHTAISET PELISAÄ NNO T OHJEISTUS PELISAÄ NTO KESKUSTELUISTA JA PELISAÄ NTO JEN LAATIMISESTA MAHDOLLISET ONGELMATILANTEET JA NIIDEN RATKAISEMINEN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEISTUS VANHEMPIEN ROOLI JA TOIMIHENKILÖT JOUKKUEENJOHTAJAN TEHTA VA T HUOLTAJAT RAHASTONHOITAJAT VANHEMPIEN ROOLI PELINOHJAAJA- JA TUOMARITOIMINTA PELINOHJAAJAKOULUTUS PELINOHJAAJIEN TUTOR TOIMINTA TUOMARITOIMINTA MASKUN PALLOSEURAN YLEINEN VALMENNUSLINJA MASKUN PALLOSEURAN PELAAJAPOLKU NAPPULOISTA AIKUISJOUKKUEISIIN ERI IKÄLUOKKIEN VALMENTAMISEN PÄÄLINJAUKSIA PELAAJAHAASTATTELUT OTTELUTAPAHTUMIEN TILASTOINTI (VAPAAEHTOINEN) TESTAUKSET (SUOSITELTAVAA YLI 12-VUOTIAILLE) PELUUTTAMINEN TAITOKOULU- JA KYKYKOULUTOIMINTA MASKUN PALLOSEURAN VALMENNUSLINJA JA KESKEISIA SUOSITUKSIA VUOTIAIDEN TOIMINNAN KESKEISIA SUOSITUKSIA PAINOPISTEITA KAIKILLE IKA LUOKILLE : PERUSTAIDOT TALKOOTYÖOHJE... 33

3 3/34 1 JOHDANTO Maskun Palloseuran tehtävä on tuottaa aktiivista jalkapallotoimintaa. Seuralla on nappulaliigatoimintaa, junioritoimintaa kaikissa ika ryhmissa, edustusjoukkueet naisissa ja miehissä, seka muita aikuisjoukkueita. Toiminnan tarkoitus on olla hyva kasvattajaseura omille edustusjoukkueille ja antaa tilaa niin harrastelijoille kuin kovemmin satsaaville. Yhteistyo edustusjoukkueiden ja junioritoiminnan va lilla pita a toimia hyvin. Edustusjoukkueiden ta ytyy pelata riitta va n korkealla sarjatasolla, jotta se motivoi omia junioreita. Seuran tavoite on, että edustusjoukkueissa pelaisi mahdollisimman paljon omia kasvatteja. Laadukkaalla harjoittelulla ja hyvilla olosuhteilla voimme saada enemma n harrastajia toimintaamme. Pyrkimyksena on saavuttaa "me"-henki seurassa. Toimimalla seurassa kaikki toiminnassa mukana olevat sitoutuvat toimimaan Maskun Palloseuran sääntöjen ja ohjeistusten mukaan. Maskun Palloseura haluaa olla tasapuolinen, laadukas ja sitoutunut toimija omassa toimintaympa risto ssa a n, seka omalta osaltaan kehitta a suomalaista jalkapallokulttuuria maanlaajuisesti. Ta ma ka sikirja kertoo Maskun Palloseuran toiminnan arvoista, toiminnan periaatteista ja ka yta nno ista, sekä ohjeistaa kaikkia toimijoita yhtena iseen MaPSilaiseen toimintatapaan. Toimintatapa mahdollistaa ma a ra tietoisen ja suunnitelmallisen tyo n kaikessa seuratyo ssa. Maskun Palloseuran toiminnassa on yli 600 pelaajaa eri lasten, nuorten ja aikuisten joukkueissa. Pa a osan tyo sta lasten ja nuorten eteen tekeva t sadat vapaaehtoiset isa t ja a idit, ohjaajat ja valmentajat seka toimihenkilo t eri ika luokissa. Ilman heida n pyyteeto nta panostaan emme voisi lasten jalkapallotoimintaa ja rjesta a. Ta ma kirjanen auttaa myo s heita arjen kiireessa mahdollistamaan seka tavoitteellisen toiminnan etta myo s iloisen harrastustoiminnan jokaiselle seuramme pelaajalle. Lasten ja nuorten kiinnittyminen, sekä harrastusmotiivit jalkapalloseuraan ja sen toimintaan vaihtelevat paljon. Yha enemma n toiminnassa on mukana pelaajia, jotka haluavat toiminnasta mukavan ja aktiivisen harrastuksen. Samoin toiminnalle asetetaan vaatimuksia myo s palvella niita harrastajia, jotka hakevat itselleen korkeitakin menestystavoitteita omalla peliurallaan. Maskun Palloseura on luonut oman visionsa toiminnan kehitta miseksi niin, etta tulevina vuosina seuramme parissa voisi todellisuudessakin olla mukana eri harrastusmotiivein. Toimintaa kehiteta a n siten, etta kaikille pelaajille tarjoutuu monipuolinen mahdollisuus harrastamiseen nappulatoiminnasta alkaen aina aikuisikään asti. Maskun Palloseura haastaa jokaisen pelaajan ja vanhemman, seuratoimijan, yhteistyo kumppanin seka muut urheiluseurat lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolesta tekema a n kaikkensa laadukkaan ja mielekka a n toiminnan toteuttamiseen. Maskun Palloseuran mottona on edelleen: iloista ja laadukasta jalkapalloa kaikenika isille kyvyille! Ilman aitoa halua tehda tyo ta lasten tulevaisuuden turvaamiseksi ei toiminnalla ole mita a n merkitysta.

4 4/ Tavoitteet ja tulevaisuus Tavoitteena on olla hyva kasvattajaseura, ja antaa tilaa niin harrastelijoille kuin kovemmin jalkapalloon panostaville. Nuorten, jotka haluavat satsata ja kehittya jalkapalloilijoina, ta ytyy voida tehda se omassa seurassaan. Yhteistyo n edustusjoukkueiden ja junioritoiminnan va lilla pita a toimia hyvin. Naisten ja miesten edustusjoukkueen ta ytyy pelata riitta va n korkealla sarjatasolla, jotta se motivoi omia junioreita. Hyva lla harjoittelulla, ja hyvilla olosuhteilla, voimme saada enemma n harrastajia toimintaamme. Pyrkimyksena on saavuttaa "me"-henki seurassa. Pitka t perinteet ovat rikkaus toiminnallemme. Maskun Palloseura haluaa olla tasapuolinen, laadukas ja sitoutunut toimija omassa toimintaympa risto ssa a n, seka omalta osaltaan kehitta a suomalaista jalkapallokulttuuria maanlaajuisesti. Maskun Palloseura pyrkii luomaan monipuolisen ja eri harrastemotiiveja palvelevan toimintamallin. Sen avulla saavutetaan edellytykset la pi loppuela ma n ta hta a va a n liikuntaan ja terveeseen ela ma ntapaan, seka sosiaalisuuteen perustuvaan ela ma nhallintaan. 1.2 Toiminnan arvopohja Arvot ohjaavat ja auttavat jokaista seuran toimijaa pa ivitta isessa seuratyo ssa, seka suuntaavat toimintaa sovittuja pa a ma a ria kohti. Maskun Palloseuran yhdessä sovittuja arvoja ovat: Laatu Avoimuus ja selkeys Iloisuus Turvallisuus Tasa-arvoisuus Yhteisöllisyys Suvaitsevaisuus Hyva t tavat Tavoitteellisuus Urheilullisuus Laatu - Kaikki pelaajat, valmentajat, muut toimihenkilöt, sekä vanhemmat tuntevat ja toimivat Maskun Palloseuran toimintalinjan mukaisesti. Avoimuus ja selkeys Seuran sisäinen päätöksenteko ja siitä tiedottaminen, sekä yhteistyo kunnan, koulujen, muiden seurojen ja palloliiton kanssa on avointa. Koko seurassa pyritään kaikessa toiminnassa selkeyteen ja johdonmukaisuuteen. Iloisuus Toiminnan pitää olla hauskaa, vaikka tavoitteet olisivatkin korkealla. Turvallisuus Kaikki toiminnassa mukana olevat aikuiset pitävät parhaansa mukaan huolta pelaajien turvallisuudesta.

5 5/34 Tasa-arvoisuus Kaikkia pelaajia kohdellaan tasapuolisesti taitotasosta riippumatta. Yhteisöllisyys Maskun Palloseura pyrkii omalla toiminnallaan ehkäisemään syrjäytymistä ja luomaan seuran, johon kuulumalla jokainen voi tuntea yhteisöllisyyttä. Suvaitsevaisuus Suvaitsevaisuus ja kunnioitus vastustajia, tuomareita, toimihenkilöitä, sekä kaikkia kanssapelaajia kohtaan, ovat itsestäänselvyyksiä Maskun Palloseuran toiminnassa. Hyvät tavat Jalkapallon ohella hyvät tavat ja kasvatuksellisuus pyritään ottamaan osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tavoitteellisuus Suunnitelmallisuus, ka rsiva llisyys ja jatkuva kehittyminen jalkapallossa on kaikkien toimijoiden oikeus, samoin kuin jokaisella pelaajalla on oikeus pelata jalkapalloa omien tavoitteidensa pohjalta. Urheilullisuus Terveitä elämäntapoja, oikeita ruokailutottumuksia ja läpi elämän jatkuvan liikunnan merkitystä korostetaan kaikessa toiminnassa. Maskun Palloseura noudattaa toiminnassaan Suomen Palloliiton ja Turun piirin sääntöjä ja ohjeistuksia. Tulevaisuudessa Maskun Palloseura pyrkii kohti Suomen Palloliiton laatujärjestelmän mukaista toimintaa, jolloin mahdollistetaan lasten ja nuorten tarpeista la hteva a monipuolista harraste- ja kilpatoimintaa. Nykyinen kehityssuunnitelma on tehty vuosille ja se toteutuu asteittain vuoteen 2017 mennessa. Vuonna 2018 tehda a n seuraava pa ivitys strategiaan seka toimintasuunnitelmiin. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikessa toiminnassa pelaajat ovat tärkeimpiä. 2 ORGANISAATIO JA TOIMINTASUUNNITELMAT Hallinto Seuran hallituksen ja senten tehtävänä on kehittää Maskun Palloseuran toimintaa tasapuolisesti. Seuran hallitus kokoontuu sa a nno llisesti, kokouksen koollekutsujana toimii seuran puheenjohtaja. Hallituksen kokousten valmistelijana toimii toiminnanjohtaja, hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Seurassa toimii kolme jaostoa: Aikuisjaosto, juniorijaosto ja nappulajaosto. Jaostojen tehtävänä on kehittää edustamiensa joukkueiden toimintaa ja tehdä esityksiä hallitukselle toiminnan eteenpäin viemiseksi. Eri joukkueet toimivat joukkueenjohdon ja talouden osalta itsena isesti, tosin siten etta seuran hallitus, toiminnanjohtaja, sekä valmennuspa a llikko ohjaavat ja antavat joukkueiden toiminnalle suuntaviivat ja pa a ma a ra t.. Talous Seuran taloussuunnitelmat päätetään vuosittain syyskokouksessa. Jokainen joukkue hoitaa talouttaan itsenäisesti. Kaikkien joukkueiden rahat ovat kuitenkin yhdistyslain mukaisesti seuran rahoja.

6 6/34 Kilpailutoiminta Seura osallistuu Suomen Palloliiton ja Länsi-Suomen piirin virallisiin sarjoihin, sekä järjestää omaa nappulaliiga- ja talvisarjatoimintaa. Taito- ja kykykoulu seuran lahjakkaille junioreille toimii ja se harjoittelee sa a nno llisesti. Seuran juniorit voivat osallistua piirin taitokilpailuihin, taitokoulu-, kykykoulu-, seka piirijoukkuetoimintaan. Valmennus Hyva ja toimiva valmennus on seuran kehityksen kannalta hyvin ta rkea a. Seura kehitta ä ja kouluttaa valmentajia. Valmennuksen laatu varmistetaan hyvien valmentajien rekrytoinnilla, valmentajien kouluttamisella, ika ryhmien va lisella yhteistyo lla, seka sa a nno llisilla valmennuspa ivilla. Seuran valmennustoimintaa johtaa ja koordinoi valmennuspa a llikko. Valmennuspa a lliko n tehta va na on kehitta a seuran valmennustoimintaa seuran valmentajien ja hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Yhteistyo joukkueiden välillä Yhteistoiminnalla ika ryhmien va lilla pyrita a n kehitta ma a n seuran toimintaa kokonaisvaltaisesti. Yhteistyo ta juniorijoukkueiden ja edustusjoukkueiden kanssa kehiteta a n edelleen. Seuran pyrkimyksena on, etta mahdollisimman moni seuran oma kasvatti pelaisi tulevaisuudessa seuran edustusjoukkueissa. Seuran nykyisia ja entisia pelaajia pyritään saamaan mukaan valmennus- seka joukkueenjohtajatehta viin. Ja senisto Tehostetaan varsinkin 5-11-vuotiaiden poikien ja tytto jen nappulatoimintaa, taito- ja kykykoulutoimintaa seka vuotiaiden kilpa- ja harrastejoukkueiden toimintaa. Uusia pelaajia nuorimpiin ika luokkiin pyrita a n saamaan ja rjesta ma lla futistapahtumia pa iva kotiika isille, seka kerhotoimintaa kouluika isille. Seura tekee parhaansa vähentääkseen drop out -ilmiötä kaikissa ikäluokissa. 3 VALMENNUS Seuran nuorisotoiminnassa pita a olla riitta va sti henkilo ita mukana. Vastuualueet jaetaan siten, etta henkilo iden parhaat kyvyt tulevat hyo dynnettya, eiva tka valmentajat joudu liiallisen tyo taakan alle. Valmentajien sitoutuminen seuraan edellytta a etta valmentajien kanssa tehda a n erilliset sopimukset seuran kanssa. Valmentajat ovat ta rkea osa seuratoimintaa - he ja joukkueet toimivat koko seuran hyva ksi. Tavoitteena on seuran eri joukkueiden ja niiden toimihenkilo iden sitouttaminen vahvemmin seuran toimintaan. Näin seura ei koostuisi vain kymmenista eri joukkueista, vaan kaikki tuntisivat olevansa osa vahvaa kokonaisuutta - seuraa. Na mä ovat perusla hto kohdat toimivaan ja kehitta va a n valmennustoimintaan.

7 7/ Valmennuspa a llikko Valmennuspa a lliko n koulutustasona on vähintään Uefa B-valmentajatutkinto. Valmennuspa a llikko vastaa koko seuran valmennustoiminnan kehitta misesta ja tarkkailusta. Valmennuspa a llikko vastaa myo s taito- ja kykykoulutoiminnasta ja ja rjesta a niiden valmennuksen. Taito- ja kykykoulutoiminta valmistaa pelaajia piirijoukkuetoimintaan. Valmennuspa a llikko vastaa kaikkien joukkueiden valmennuksen toiminnasta. Hän järjestää valmentajille koulutusta. Valmentajien kanssa laaditaan toiminta- ja harjoitussuunnitelmat kausikohtaisesti, seka tarkkaillaan joukkueiden ja pelaajien harjoitustapahtumia. Valmennuspa a llikko auttaa joukkueita kausisuunnitelmien tekemisessa ja seuraa niiden toteutumista. Valmennuspäällikkö vastaa ja päättä seuran sisäisistä junioripelaajasiirroista (esim. ikäluokkien välillä) yhdessä ko. joukkueiden vastuuvalmentajien ja pelaajan, sekä hänen vanhempiensa kanssa. Valmennuspa a llikko varmistaa, etta kaikilla ika luokilla on koulutetut valmentajat ja keskustelee uusien valmentajaehdokkaiden kanssa. Valmennuspäällikkö järjestää valmentajien te lat ja tiedottaa ajankohtaiset asiat valmentajille. Valmennuspa a llikko vastaa jalkapallokoulujen ja leirien ja rjesta misesta yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Tehta viin kuuluu myo s yhteistyo piiriin, palloliittoon, naapuriseuroihin seka mahdollisesti ulkomaille. 3.2 Valmentajat Joukkueiden vastuuvalmentajien ja joukkueenjohtajien on osattava toimia pitka lla ta hta imella. Kaikkiin ikäluokkiin pyritään luomaan mahdollisimman hyvin toimiva valmennustiimi. Kaikki tieta va t jo etuka teen mitka ovat eri ika vuosien vaatimukset ja tavoitteet. Toiminta on alusta alkaen seuran tavoitteiden mukaista - suunnitelmallista ja pitka ja nteista. Valmennuspäällikkö hyva ksyy ika luokkakohtaiset suunnitelmat ja tavoitteet, sekä auttaa tavoitteiden toteuttamisessa. Maskun Palloseuran joukkueet huomioivat taidolliset ja toiminnalliset painopisteet eri ika vuosina SPL:n U12-kehityssuunnitelman mukaisesti. Valmentajien pelaajataustalla on suuri merkitys ja se vie jo pitka lle, mutta kaikki vastuuvalmentajat pita a olla koulutettuja va hinta a n seuraavasti: LeikkiMaailma F5-E11: Kaikki aloittavat ohjaajat suorittavat E-tason Kaikki Pelaa - ohjaajakurssin ja heti sen ja lkeen mahdollisimman pian D-koulutuksen. Jokaisessa ika luokassa tulee olla mahdollisimman monta D-tason valmentajaa. Jokaisen ika luokan (F7-E11) vastuuvalmentajan, ja mielella a n myo s apuvalmentajien, ta ytyy olla va hinta a n D-tason valmentaja. Vastuuvalmentajat ohjataan seuran toimesta C-tason koulutukseen. Kaikkien ohjaajien/valmentajien tulee osallistua aktiivisesti seuran ja rjesta miin valmentajatapahtumiin, seka muutenkin kehitta a itsea a n valmentajana.

8 8/34 KaveriMaailma D12-C14: Ika luokan vastuuvalmentajan oltava mielellään va hinta a n B-tason valmentaja ja ika luokan muut valmentajat va hinta a n D-C-tason valmentajia. Kaikkien ohjaajien/valmentajien tulee osallistua aktiivisesti seuran ja rjesta miin valmentajatapahtumiin, seka muutenkin kehitta a itsea a n valmentajana. Näissä ikäluokissa olisi suotavaa, että joukkueissa olisi jo maalivahtivalmentaja. TulevaisuusMaailma C15-: Ika luokan vastuuvalmentajan oltava va hinta a n B-tason valmentaja ja mielella a n suorittanut Nuorten valmentajatutkinnon (NuVK). Ika luokan muut valmentajat ovat va hinta a n D- tai C- tason valmentajia. Kaikkien ohjaajien/valmentajien tulee osallistua aktiivisesti seuran ja rjesta miin valmentajatapahtumiin, seka muutenkin kehitta a itsea a n valmentajana. Näissä ikäluokissa joukkueissa on oltava myös maalivahtivalmentaja. Miehet, naiset ja A-juniorit: Vastuuvalmentaja mielella a n JVK/A/NuVK tai va hinta a n B-tason valmentaja. Maalivahtivalmentajat koulutetaan tehta va a n mahdollisimman hyvin SPL:n koulutusja rjestelma n puitteissa. 3.3 Vastuuvalmentajat Vastuuvalmentajan ta rkein tehta va on luoda ilmapiiri, joka kannustaa yritta ma a n, mutta sallii epa onnistumiset. Tavoitteena on tasapuolisesti kehitta a jokaista pelaajaa taitavammaksi yksilo ksi ja siten parantaa joukkueen peliä. Valmennuksen suunnittelu yhdessa valmennuspa a lliko n kanssa, harjoitusten johtaminen, valmennustiimin johtaminen, otteluiden johtaminen, pelaajien johtaminen, seka pelaajien henkilo kohtainen ohjaaminen kuuluvat vastuuvalmentajien tehtäviin. Vastuuvalmentajan vastuulla on se, että jokaisessa tapahtumassa on paikalla vähintään yksi valmentaja. Vastuuvalmentaja toimii yhteistyössä joukkueen muiden toimihenkilöiden kanssa. Valmennustiimin muut valmentajat avustavat vastuuvalmentajaa harjoitustapahtumassa seka otteluissa. Ta ma n poissaollessa he pystyva t johtamaan harjoituksia ja peleja. Maalivahtivalmentaja vastaa maalivahtien harjoituksista, seka antaa ohjeita henkilo kohtaiseen harjoitteluun. Joukkue ka ytta a tarvittaessa asiantuntijoita erilaisiin valmennustapahtumiin, kuten esimerkiksi voima- tai nopeusharjoituksiin.

9 9/34 4 SEURAN PELISAÄ NNO T Pelisääntöjen teko on edellytys piirin sarjoihin osallistumiselle. Pelisääntöjen laatiminen on pakollista leikki- ja kaverimaailman joukkueilla. Pelisäännöt ovat yhdessä sovittuja joukkueen toiminnan ohjenuoria. Tavoiteena on, että jokainen pelaaja ja vanhempi osallistuu Pelisääntöjen laatimiseen ja asiaan paneudutaan huolella Joukkueet laativat vuosittain ennen pelikauden alkua Pelisäännöt sekä vanhempien ja joukkueenjohdon että pelaajien ja joukkueenjohdon välille. Pelisäännöt täytetään Seuraohjelman Pelisääntösivujen kautta. Pelisääntöjen lähetys oikeuttaa joukkueen osallistumisen piirin järjestämiin sarjoihin. Kopiot pelisäännöistä toimitetaan toiminnanjohtajalle. B-16 A-19 joukkueet laativat myo s omat pelisa a nto nsa oman joukkueen sisa lla. Myös na ma palautetaan sovitusti seuran toiminnanjohtajalle. 4.1 Pelaajakohtaiset pelisa a nno t Kaikki Maskun Palloseuran pelaajat edustavat seuraa ja seuran edustaminen eri tilanteissa on ta rkea a. Eri tapahtumia varten on olemassa sa a nto ja. Ne on tehty palvelemaan pelaajan kehittymista, seka antamaan myo s kasvatuksellista oppia. Sa a nno t selviteta a n pelaajien kanssa ennen toimintakauden alkua. Jokainen joukkue tekee lisa ksi omat pelisa a nto nsa yhdessa joukkueen toimihenkilo iden kanssa. Myo s pelaajien vanhemmilla tulee olla pelisa a nno t. Kielenka ytto Kiroileminen harjoitusten ja ottelujen aikana ei ole hyva ksytta va a. Maskun Palloseura haluaa pelaajien edustavan urheilullisuutta eika kiroilu sita paranna. Aikataulut Harjoituksiin ja otteluihin tullaan aina ajoissa valmennuksen ohjeistuksen mukaisesti. Suotavaa olisi saapua kuitenkin sitäkin aikaisemmin jolloin ja a aikaa keskustella ja vaihtaa kuulumisia muiden pelaajien kanssa. Poissaoloista on aina ilmoitettava suullisesti mika li mahdollista. Jokainen joukkue pitää tapahtumistaan selkeää tapahtumakalenteria ilmoittautumisineen Nimenhuudossa. Harjoitusvaatteet Maskun Palloseuran varusteiden pitää olla aina pa a lla harjoituksissa Kaverimaailmasta lähtien. Niilla edustetaan joukkuetta ja seuraa. Jokainen pelaaja vastaa vaatetuksen hygieenisesta puolesta. Pelivarusteet Vihreä-valkoraidallinen pelipaita mustine shortseineen ja vihreä-valkoraidallisine sukkineen on seuran peliasu (Nappulaliigajoukkueilla omat peliasut). Sen pita a olla kunnossa ja siistina. Pelipaidan helma puetaan pelihousujen alle. Sukat nostetaan pohkeiden pa a lle niin, etta sa a risuojat peittyva t kokonaan. Käytettävien sukkateippien pitää olla Palloliiton ohjeistuksen mukaiset. Korujen, lippalakkien ym. vaarallisten asioiden käyttö myös harjoituksissa on kielletty.

10 10/34 Muut varusteet Pelaajan muihin varusteisiin kuuluvat pallo, jalkapallokenga t, sa a risuojat, vesipullo, sekä mielella a n pumppu ja varanauhat. Pelaajan pita a huolehtia omien kenkiensa kunnosta. Pelijalkineet ovat pelaajan tyo kalu ja huonoilla tyo kaluilla ei saa parasta mahdollista tulosta. Jalkapallokenkien pita a olla myo s sopivat. Kasvuvaraa ei ole syyta olla jalkapallokengissa. Pelaajat/vanhemmat huolehtivat säänmukaisesta varustuksesta harjoituksissa ja peleissä. Edustusasut Liikuttaessa turnauksissa kotimaassa tai ulkomailla joukkueet liikkuvat yhtena isissa asuissa, jotka joukkueenjohto on ilmoittanut. Hygienia Joukkueiden pelaajat ka yva t aina suihkussa ottelun tai harjoituksen ja lkeen. Tankkaus ja lepo Pelaajat tieta vät oikeat ruokailutavat, seka osaavat huolehtia nestetasapainosta ennen harjoituksia ja peleja. Pelaajille jaetaan ravintotietoutta huoltajien toimesta. Riitta va lepo on harjoittelun kannalta olennainen asia. Pelaaja tarvitsee ennen turnauksia ja peleja kunnollisen yo unen. Samoin ohjelmassa pita a olla lepopäiviä. Miten pelaajat ja toimihenkilo t edustavat seuraa? Seuran toimihenkilo t ja pelaajat antavat esiintymisella a n kuvan seuran toiminnasta. Seuraavia asioita kannattaa pita a mielessa. Valmentajat/muut toimihenkilo t seuraa edustettaessa pukeudutaan seuran varusteisiin tullaan ajoissa tapahtumiin kohdellaan pelaajia yksilo ina ja tasapuolisesti ei puhuta pahaa omista eika seuran muista pelaajista/henkilo ista kannustetaan pelaajia hyviin suorituksiin ei arvostella erotuomarien/pelinohjaajien toimintaa ka tella a n vastustajan toimihenkilo t seka erotuomarit/pelinohjaajat pelin ja lkeen Vanhemmat annetaan ainoastaan positiivista palautetta pelaajille ei huudella asiattomuuksia ei arvostella erotuomareita ei arvostella valmentajaa pelaajien kuullen annetaan apua, silloin kun sita tarvitaan/pyydeta a n KKK (kuljeta, kustanna, kannusta)

11 11/34 Pelaajat pukeudutaan aina seuran asusteisiin joukkueen/seuran tapahtumissa kiroileminen kenta lla ja kenta n laidalla peleissa sekä harjoituksissa on kiellettya ei arvostella muita pelaajia vaan keskityta a n omaan suoritukseen ei arvostella erotuomaria (kapteeni on ainoa pelaaja, joka voi puhutella erotuomaria) ei pyrita vahingoittamaan vastustajan pelaajia, eika myo ska a n harjoituksissa kanssapelaajia asiallinen ka yto s pelin ja lkeen, vaikka ottelu olisikin ollut kiivas kunnioitetaan kaikkia pelaajia ja toimihenkilöitä kenta lla, sekä kentän ulkopuolella 4.2 Ohjeistus Pelisa a nto keskusteluista ja Pelisa a nto jen laatimisesta Pelisa a nto jen teko on edellytys piirin sarjoihin osallistumiselle. Pelisa a nto jen laatiminen on pakollista leikki- ja kaverimaailman (alle 11.v ja v) joukkueilla ja suositus tulevaisuusmaailman joukkueilla (16-19.v). Pelisa a nno t ovat yhdessa sovittuja joukkueen toiminnan ohjenuoria. Tavoitteena on, etta jokainen pelaaja ja vanhempi osallistuu Pelisa a nto jen laatimiseen ja asiaan paneudutaan huolella. 1) Jokainen Pelisa a nto jen tekoon osallistunut vanhempi, pelaaja ja taustahenkilo hyva ksyy sa a nno t allekirjoituksellaan. 2) Ta ma n ja lkeen sa a nno t kopioidaan ja jaetaan jokaisen pelaajan kotiin. Säännöistä olisi hyvä olla kopio näkyvillä myös esim. Nimenhuudossa. 3) Huolella laadittuihin Pelisa a nto ihin on hyva palata kauden aikana mahdollisten ongelmatilanteiden yhteydessa ja katsoa mita yhdessa sovittiinkaan esimerkiksi peluuttamisesta tai kielenka yto sta kenta n laidalla. Operaatio Pelisa a nno t synnytta a keskustelua lasten urheilun arvomaailmasta ja siihen liittyvista toimintaperiaatteista. Yhdessa asioista keskustelemalla ja sopimalla on tavoitteena lo yta a yhteinen toimintalinja, johon lasten vanhemmat ja ryhma n/ joukkueen vastuuhenkilo t ovat sitoutuneet. Pelisa a nno illä rakennetaan urheiluun sopimuskulttuuria. Jalkapallojoukkueet laativat vuosittain ennen pelikauden alkua Pelisa a nno t: 1. Vanhempien ja joukkueenjohdon va lille Vanhempien ja joukkueenjohdon pelisa a nno t la heta a n sa hko isesti siihen piiriin, jonka alueella joukkue toimii. Pelisa a nto jen la hetys oikeuttaa joukkueen osallistumisen piirin ja rjesta miin sarjoihin. 2. Pelaajien ja joukkueenjohdon va lille Pelaajien ja joukkueenjohdon va liset pelisa a nno t tulostetaan ja jaetaan allekirjoitettuna jokaisen pelaajan kotiin.

12 12/ Pelisa a nto sopimukset: 1) Lapset ja ohjaat / valmentajat sopivat yhdessa ryhma n pelisa a nno t 2) Lasten vanhemmat ja ohjaajat/ valmentajat sopivat yhdessa pelisa a nto keskusteluissa joukkueen toiminnan tavoitteista ja periaatteista aikuiset sopivat toimintatavoista, joita itse sitoutuvat noudattamaan Vanhempien ja joukkueenjohdon pelisa a nno t la heta a n sa hko isesti siihen piiriin, jonka alueella joukkue toimii. Pelisa a nto jen la hetys oikeuttaa joukkueen osallistumisen piirin ja rjesta miin sarjoihin Mista asioista puhutaan? Sovitaan niista asioista, jotka oman ryhma n tai joukkueen kannalta ovat ta rkeita. Suositeltavia keskustelun aiheita ovat mm: saavatko kaikki lapset yhta paljon peliaikaa? onko harrastus lasta innostavaa ja onko siina liikunnan iloa? minka laiset tavoitteet ryhma lla on? vieko harrastus liikaa lapsen ja perheen aikaa seka rahaa? Tukimateriaalia joukkueenne pelisa a nto keskusteluihin lo yda t seuraohjelma.fi Sivustolta kohdasta urheilun pelisa a nno t Pelaajien ja joukkueenjohdon pelisa a nno t Joukkueiden pelisa a nto keskustelut ka yda a n seuran oman ohjauksen ja valmennuksen linjan pohjalta. Seuran oman linjauksen lisa ksi kannattaa tutustua Suomen Palloliiton Nuorisotoimintalinjaan. Pelaajien ja joukkueenjohdon kesken keskustelkaa ainakin seuraavista: Jalkapallon Leikkimaailma (11v ja sita nuoremmat tyto t ja pojat) Miten Puolen Pelin Takuun toteutuminen varmistetaan joukkueemme toiminnassa? Miten suhtaudumme joukkueen pelaajien muihin harrastuksiin? Miten varmistamme, etta joukkueen pelaajat huomioidaan tasapuolisesti harjoituksissa ja peleissa? Mita teemme, etta harjoitukset ja pelit olisivat jokaisesta pelaajasta mukavia tapahtumia? Kuinka monta kertaa viikossa on sopiva ma a ra harjoitella ja pelata otteluita? Millainen kielenka ytto on sopivaa harjoitus- ja pelitapahtumissa? Miten varmistetaan turvallisuus liikenteessa harjoitus- ja pelimatkoilla?

13 13/34 Jalkapallon Kaveri- ja Tulevaisuusmaailma (12-15 ja vuotiaat tyto t ja pojat) Miten peliaikaa jaetaan joukkueen eri pelaajien kesken? Montako kertaa viikossa on sopiva ma a ra harjoitella ja pelata? Miten varmistamme joukkueen pelaajien, vanhempien ja taustahenkilo iden pa ihteetto myyden harrastustapahtumissa? Miten suhtaudumme joukkueemme pelaajien muihin harrastuksiin? Millainen kielenka ytto on sopivaa harjoitus- ja pelitapahtumissa? Miten varmistetaan turvallisuus liikenteessa harjoitus- ja pelimatkoilla? Kirjoita Joukkueemme Pelisa a nno t -osaan, mita olette sopineet edella mainituista asioista ja mita muuta olette sopineet. Tukimateriaalia joukkueenne pelisa a nto keskusteluihin lo yda t seuraohjelma.fi Sivustolta kohdasta urheilun pelisa a nno t Vanhempien ja joukkueenjohdon pelisa a nno t Joukkueiden pelisa a nto keskustelut ka yda a n seuran oman ohjauksen ja valmennuksen linjan pohjalta. Kannattaa tutustua Suomen Palloliiton Nuorisotoimintalinjaan. Vanhempien ja joukkueenjohdon Pelisa a nto keskusteluissa keskustelkaa ainakin seuraavista: Jalkapallon Leikkimaailma (11v. ja sita nuoremmat tyto t ja pojat) Miten Puolen Pelin Takuun toteutuminen varmistetaan joukkueemme toiminnassa? Miten varmistamme myo nteisen ja kannustavan suhtautumisen muihin harrastuksiin? Miten varmistamme, etta ryhma n kaikki lapset pa a seva t tasavertaisesti osallistumaan toimintaan seka harjoituksissa etta otteluissa? Miten ka ytta ydymme kenta n laidalla, jotta lapset saavat peli- ja harjoittelurauhan? Miten varmistamme lasten toiminnan leikinomaisuuden? Mitka ovat sopivia harjoitus- ja otteluma a ria lasten/perheiden kannalta? Miten voimme joukkueen vanhempina ja taustahenkilo ina omalla esimerkilla mme edista a pa ihteetto mia ela ma ntapoja? Millainen kielenka ytto on sopivaa kenta n laidalla? Miten varmistetaan turvallisuus liikenteessa harjoitus- ja pelimatkoilla? Jalkapallon Kaveri- ja Tulevaisuusmaailma (12-15 ja vuotiaat tyto t ja pojat) Miten peliaikaa jaetaan joukkueen eri pelaajien kesken? Mitka ovat sopivia harjoitus- ja otteluma a ria? Miten varmistamme joukkueen pelaajien, vanhempien ja taustahenkilo iden pa ihteetto myyden harrastustapahtumissa? Miten varmistamme myo nteisen ja kannustavan suhtautumisen muihin harrastuksiin? Miten ka ytta ydymme kenta n laidalla, jotta lapset ja nuoret saavat peli- ja harjoittelurauhan? Millainen kielenka ytto on sopivaa kenta n laidalla?

14 14/34 Miten varmistetaan turvallisuus liikenteessa harjoitus- ja pelimatkoilla? Kirjoita Joukkueemme Pelisa a nno t -osaan, mita olette sopineet edella mainituista asioista ja mita muuta olette sopineet. Tukimateriaalia joukkueenne pelisa a nto keskusteluihin lo yda t seuraohjelma.fi Sivustolta kohdasta urheilun pelisa a nno t. 4.3 Mahdolliset ongelmatilanteet ja niiden ratkaiseminen Tämän seurakäsikirjan tarkoitus on yrittää ennaltaehkäistä mahdollisimman tehokkaasti jo etukäteen mahdollisia ongelmatilanteita ja ristiriitoja. Mikäli kuitenkin käy niin, että asioista tulee kiistaa, on hyvä muistaa, että kaikilla Maskun Palloseurassa toimivilla on sama yhteinen päämäärä jalkapallon pelaaminen. Mikäli joku kuitenkin kokee tulleensa väärin kohdelluksi, on asian ratkaisemiseksi kaksi eri polkua : Yleiset- tai jalkapallolliset ongelmatilanteet Yleiset ongelmatilanteet Yleiset ongelmatilanteet (esim. häiriökäyttäytyminen, kiusaaminen, ym.) pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti joukkueen sisäisesti. Ensisijainen yhteyshenkilö ongelmatilanteissa on joukkueenjohtaja (tai muu joukkueen toimihenkilö). Tarvittaessa voi ottaa myös yhteyttä ko. joukkueen jaostoon, mikäli ongelmaa ei joukkueen sisällä saada ratkaistua. Tärkeää on kuulla tasapuolisesti kaikkia osapuolia. Viime kädessä asia voidaan viedä johtokunnan käsittelyyn Jalkapallolliset ongelmatilanteet Jalkapallolliset ongelmatilanteet (esim. peluuttaminen, ikäluokasta toiseen siirtyminen, tasoryhmät, ym.) pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti joukkueen sisäisesti. Ensisijainen yhteyshenkilö ongelmatilanteissa on joukkueen valmentaja (tai muu joukkueen toimihenkilö). Mikäli ongelmaa ei joukkueen sisällä saada ratkaistua, voidaan ottaa yhteyttä valmennuspäällikköön. Tärkeää on kuulla tasapuolisesti kaikkia osapuolia. Viime kädessä asia voidaan viedä johtokunnan käsittelyyn. 4.4 Sosiaalisen median ohjeistus Maskun Palloseuralla on omat, viralliset sosiaalisen median tilit ja kanavat. Seuran joukkueet voivat halutessaan avata myös oman sosiaalisen median tilin. Tiliä käytettäessä tulee noudattaa seuraavia ohjeita: Ylläpitäjinä toimivat vain joukkueen toimihenkilö(t), eivät pelaajat sopiva ylläpitäjämäärä/joukkue: 2-4. Vaikka käyttäjänä onkin joukkue, tili kantaa seuran nimeä käyttäytymisen tulee olla sen mukaista.

15 15/34 Sisältö ei saa olla lakien, asetusten tai hyvien tapojen ja normien vastaisia eivätkä ne saa aiheuttaa haittaa seuralle tai lajille yleensä. Tilin tekstin ja kuvien tulee olla seuran arvojen mukaisia. Tilin profiilikuvana tulee olla seuran logo ja nimenä MaPS/joukkueen nimi 5 VANHEMPIEN ROOLI JA TOIMIHENKILÖT Vanhempien rooli jalkapallojoukkueessa on merkitta va. Ilman vanhempien tukea ja hyva ksymista ei joukkue voi toimia kovinkaan hyvin, silla joukkueen toiminta aiheuttaa kuluja. Toisaalta mika tahansa ryhma tai organisaatio tarvitsee kapellimestarin, jotta se voi toimia tavoitteidensa mukaan. Joukkueen toiminnan tavoitteet ma a rittelee Maskun Palloseuran valmennusjohto valmennuspäällikön johdolla ja niista keinoista miten tavoitteisiin pa a sta a n joukkueen toiminnassa vastaa joukkueen vastuuvalmentaja. Joukkueella voi olla myo s muita valmentajia kuten maalivahtivalmentaja, fyysinen valmentaja ja avustavia valmentajia. Joukkueen kauden toiminta, taloudellisten sitoumusten osalta, ratkaistaan nappula- ja juniorijoukkueiden osalta vanhempien kokouksissa, joissa myo s valitaan joukkueelle muita toimihenkilo ita kuten joukkueenjohtaja, huoltaja ja rahastonhoitaja. Joukkueen toimintasuunnitelman ratkaisee kuitenkin aina joukkueen valmennusjohto yhdessa seuran valmennuspa a lliko n kanssa. Joukkueenjohtaja toimii vastuuvalmentajan apuna hoitaen yhteydenpidon vanhempiin ja seuran suuntaan. Ha n kutsuu tarvittaessa kokoon vanhempien kokouksen (vähintään kerran vuodessa). Ha n vastaa myo s joukkueen ka yta nno n hallinnon toteuttamisesta. Otteluissa on aina paikalla huoltaja tai vastaavat huoltotaidot omaava henkilö. Otteluissa ja harjoituksissa on mukana huoltolaukku. Rahastonhoitaja hoitaa joukkueen talouden vastaten laskujen maksamisesta seka kuukausimaksujen ja muiden tulojen kirjaamisesta hallituksen määräämällä tavalla. 5.1 Joukkueenjohtajan tehta va t Seuran joukkueenjohtajat kokoontuvat tarvittaessa käsittelemään ajankohtaisia asioita. Joukkueenjohtajan tehta va t: Joukkueenjohtaja organisoi joukkueen toiminnan yhdessa vastuuvalmentajan kanssa toimii joukkueen vanhempien toiminnan veta ja na (esim. talkoot) vastaa joukkueen tiedotustoiminnasta ilmoittaa joukkueen sarjoihin ja turnauksiin (jotka sovittu vastuuvalmentajan kanssa) hoitaa leirivaraukset ja huolehtii matkaja rjestelyista otteluihin, leireille ja matkoille hoitaa vahinko- ja tapaturmavakuutusilmoitukset edustaa joukkuetta yhdessa vastuuvalmentajan kanssa huolehtii joukkueen velvoitteiden hoitamisesta

16 16/34 auttaa valmennusjohtoa joukkueen toimintasuunnitelman toteuttamisessa huolehtii joukkueen talousarvion laadinnasta ja taloudenhoidon seurannasta yhdessa rahastonhoitajan kanssa. valvoo joukkueen pankkitilien ka ytto a seka huolehtii tilien ja talouden hoidosta yhdessa rahastonhoitajan kanssa. varmistaa joukkueen rahastonhoitajan tekemien tilinpa a to stietojen ja tositteiden toimittamisen seuran pa a kirjanpita ja lle vuosittain. ideoi ja toteuttaa joukkueen muiden toimihenkilo iden sekä vanhempien kanssa joukkuekohtaista varainhankintaa huolehtii että joukkueessa on tarvittavat toimihenkilo t huolehtii joukkueen pelaajaluettelon pita misesta ajan tasalla, sekä huolehtii oman joukkueensa osalta seuran jäsenrekisterin ylläpidosta (Seuramappi) valitsee tarvittaessa itselleen sijaisen huolehtii että pelaajien edustus- ja pelioikeudet ja vakuutukset ovat kunnossa solmii joukkueenjohtajasopimuksen seuran kanssa (piirisarjajoukkueet) 5.2 Huoltajat Huoltajien ensisijainen tehta va on huolehtia pelaajista ja joukkueen varusteista esim. juomapullot, liivit, huoltolaukku, to tsa t jne. Huoltaja opastaa pelaajia huolehtimaan omista varusteistaan. Huoltaja luo toiminnallaan positiivista ja kannustavaa ilmapiiria. Huoltaja osaa toimia oikein erityyppisissa loukkaantumistilanteissa. Otteluissa on aina paikalla huoltaja tai vastaavat huoltotaidot omaava henkilö. Otteluissa huoltaja huolehtii vesipulloista niin, etta vesi ei lopu. Kylmissa olosuhteissa huoltaja varmistaa, etta vaihtopelaajilla on tarpeeksi vaatetta pa a lla. Seura ja rjesta a tarvittaessa urheilupainotteista ensiapukoulutusta, ravitsemuskoulutusta ja vuosittain piirin huoltajakoulutusta huoltajille. Joukkueenjohdon ja vanhempien tulee huolehtia siitä, että huoltajilla on aina ajantasainen tieto pelaajien sairauksista, allergioista ym. terveyteen liittyvistä asioista. Lääkkeiden antamiseen on oltava aina vanhempien lupa ja ohjeet. 5.3 Rahastonhoitajat Joukkueiden rahastonhoitajille ja rjesteta a n koulutusta koskien seuraavan kauden tulo- ja menoarvion laatimista, seka rahaliikenteen valvontaa. Samalla ka yda a n la pi uusimmat verotusta koskevat ka yta nno t urheilutoiminnassa. Rahastonhoitaja vastaa joukkueen tileista, kuukausimaksujen perimisesta samoin kuin muista maksuliikenteeseen kuuluvista maksuista. Joukkueen rahastonhoitaja toimittaa kaksi kertaa vuodessa, sovittuina ajankohtina, joukkueen kirjanpitomateriaalin pyydetysti eriteltynä.

17 17/ Vanhempien rooli KKK Kuljeta, kannusta, kustanna. 6 PELINOHJAAJA- JA TUOMARITOIMINTA Pelinohjaajien koulutus, ohjaus ja seuranta ovat tärkeä osa Maskun Palloseuran toimintaa. Pelinohjaajatoiminta pyrkii samalla Palloliiton pelinohjaajasta tuomariksi -polun kautta tuottamaan piiriin uusia erotuomareita. Pelinohjaajien riittävä määrä ja hyvä ohjaus mahdollistavat laajapohjaisen ja laadukkaan junioritoiminnan sujuvuuden ja kehittämisen. Pelinohjaajien TUTOR toiminnalla pyritään turvaamaan ottelutapahtumiin pelirauha ja FAIR PLAY henki, jonka puitteissa sekä pelaajat että pelinohjaavat voivat kehittyä eteenpäin. Pelinohjaajatoiminnalla on myös keskeinen merkitys myönteisen ja kannustavan seurahengen luomisessa. Seuran johtokunnassa on erityisesti pelinohjaaja- ja tuomaritoiminnasta vastaava jäsen. 6.1 Pelinohjaajakoulutus Pelinohjaajien koulutus seurassa kohdistuu vuosittain 13 vuotiaiden pelaavaan ikäluokkaan, mutta myös muut kiinnostuneet (esim. vanhemmat) ja vähintään 13 vuotta täyttäneet voivat osallistua koulutukseen. Peruskurssi järjestetään Palloliiton Turun piirin pelinohjaajakouluttajien vetämänä ja Palloliiton tuottamalla materiaalilla. Seura vastaa koulutuksen käytännön järjestelyistä ja tarjoaa jokaiselle koulutukseen osallistuvalle mahdollisuuden puhaltaa yksi nappulaikäisten peli. Tästä valikoituu Pelinohjaajiksi haluavien joukko. Seurassa PO tutorit vastaavat pelinohjaajan peruskurssin jälkeisestä pelinohjaajatoiminnasta ja pelinohjaajien jatko-ohjauksesta. Maskun palloseuran järjestämän halli-/talvisarjan yhteydessä pelinohjaajien koulutukseen liittyy myös avustavan erotuomarin tehtävien harjoittelu -05 syntyneiden otteluissa. Tavoitteena on korostaa pelinohjaajan roolia ja vähentää häneen kohdistuvia paineita, parantaa pelinohjaajien pelikäsitystä ja parantaa rohkeutta tehdä päätöksiä heidän toimiessaan kentällä yksin. 6.2 Pelinohjaajien TUTOR toiminta Maskun Palloseura käynnisti keväällä 2015 Pelinohjaajien TUTOR toiminnan. Toiminnalla on oma ohjelma, budjetti ja viestintäsuunnitelma. Seuran PO TUTOR toiminnasta vastaavat kaksi PO tutoria yhteistyössä toiminnanjohtajan kanssa. PO TUTORien tehtävänä on: 1. Toimia Pelinohjaajien (PO) tukena ja luoda työrauha kentälle. 2. Olla ainoa palautekanava PO kritiikille. Tutor puuttuu kentän ulkopuolelta tulevaan huuteluun tai sopimattomaan ka yto kseen ja Pelinohjaaja keskittyy pelin ohjaamiseen.

18 18/ Tuomaritoiminta 3. Kehittää toimintaohjeet kentän ulkopuolelta tulevaan huonoon käytökseen puuttumiseksi. Pelinohjaaja pystyy ta llo in rohkeammin puuttumaan kenta n reunan tapahtumiin silloinkin, kun tutor ei ole paikalla. 4. Kehittää Pelinohjaajia antamalla palautetta peleistä, antaa henkistä tukea, kannustaa ja herättää keskustelua. 5. Kehittää PO koulutusta yhteistyössä SPL:n kanssa. 6. Asetella pelinohjaajat alle 12 vuotiaiden peleihin käyttäen pelinohjaajien omaa nimenhuutoa. 7. Olla mukana PO-TUTOR toiminnan viestinnässä ja tiedottamisessa valmentajille ja vanhemmille. 8. Tehdä PO -TUTOR toimintaa näkyväksi turnausten yhteydessä kantamalla PO TUTOR takkia, keskustelemalla pelitapahtumien aikana valmentajien ja yleisön kanssa sekä käyttäen apuna tutortoiminnasta kertovaa info-taulua tai muuta materiaalia. 9. Järjestää PO lisäkoulutusta, tapaamisia ja yhteistä toimintaa. Pelinohjaajien koulutus ja tutortoiminta vahvistaa pelinohjaajasta tuomariksi polkua. Eri ikäryhmien osalta on huomioitava pelaajien, pelitavan, sääntöjen (esim. paitsiosääntö) ja pelin luonteen muuttuminen leikkimaailman (alle 12 v) pelivuosien aikana. Pelinohjaajatoiminta tukee Pelinohjaajana kehittymistä ja luo pohjaa tuomarikoulutukseen hakeutuville. PO TUTOR pyrkii ohjaamaan motivoituneita pelinohjaajia tuomarikoulutukseen heidän täytettyä 15 vuotta ja tarvittaessa toimimaan heida n kummeinaan Palloliiton Turun piirin toimintaperiaatteiden mukaisesti. Junioreiden D12 ikäluokasta alkaen otteluiden tuomariasettelusta vastaa Palloliiton Turun piiri 7 MASKUN PALLOSEURAN YLEINEN VALMENNUSLINJA Maskun Palloseuran valmennusta ja ika luokkien toimintaa yhtenäistetään edelleen. Tavoitteena on, etta kaikki pelaajat, pelaajien vanhemmat, valmentajat ja muut toimihenkilöt tieta va t mitkä ovat ikäluokkakohtaiset tavoitteet. Seura hyva ksyy ika luokkakohtaiset suunnitelmat ja tavoitteet, sekä auttaa tavoitteiden toteuttamisessa. Maskun Palloseuran valmennuslinjassa huomioidaan taidolliset ja toiminnalliset painopisteet eri ika vuosina SPL:n nuorisotoimintalinjan mukaisesti. Kaiken perustana on hyvin suunniteltu ja toteutettu harjoittelu, tasapuolisuus, suunnitelmallisuus ja pitka ja nteisyys. Koulutetut valmentajat ovat seuralle suuri voimavara. Valmentajien pita a tieta a mita tehda a n missa kin ika luokassa; herkkyyskaudet, perustekniikka, pelitaito ja pelika sitys. Kokonaisvaltaisessa valmennuksessa pelaaja on keskio ssa. Kokonaisvaltaiseen valmennuksen kuuluvat taito, fysiikka, pelika sitys, psyykkinen valmennus, seka sosiaaliset asiat. Na ma asiat on otettava huomioon kausisuunnitelmaa tehta essa, sekä muistettava ne jokaisessa harjoituksessa ja pelissa.

19 19/34 Seuran ika luokkien toiminnassa pita a huomioida myo s terveys- ja hyvinvointina ko kulma: lapsia ja vanhempia opastetaan terveisiin ela ma ntapoihin. Pelaajia ohjataan liikunnallisiin ela ma ntapoihin toiminnan kautta. 7.1 Maskun Palloseuran pelaajapolku nappuloista aikuisjoukkueisiin Tavoitteena on laatia Maskun Palloseuran selkeä pelaajapolku nappulaikäisistä aikuisjoukkueisiin asti. Pelaajapolun tarkoitus on selkeyttää toimintaa ja antaa kaikille toiminnassa mukana oleville käsitys pelaajan etenemisestä ikäluokasta toiseen. Maskun Palloseura tarjoaa myös vielä nuoremmille Prinsessa- ja Ritarifutis-toimintaa. 7.2 Eri ikäluokkien valmentamisen päälinjauksia F6 aloitus keväällä Vanhempia aktivoidaan mukaan valmentajiksi ja muiksi toimihenkilöiksi. Seura auttaa ja kouluttaa mukaan lähteviä toimijoita. Fortum Tutor on valmentajien apuna. Pelinohjaajien tutor auttaa pelinohjaajien nimeämisissä. Toiminnanjohtaja auttaa joukkueenjohtajia. Ja kaikki seuran kokeneemmat toimijat tarjoavat mielella a n apua asiassa kuin asiassa. 1 tapahtuma / vko plus nappulaliigan pelit. Pelimuoto peleissä 4v4 Pelitapahtumissa 4 peliä per kokoonpano (12 min/peli) Harjoittelu alkaa huhtikuussa ja on heti alusta la htien ympa rivuotista Pa iva koti-tapahtumat maaliskuussa Seuran jalkapallokoulu kesa llä (3 pv) Pojat ja tyto t muodostavat omat joukkueensa Teemana mina ja pallo Mahdollisimman paljon leikkejä ja pelejä harjoituksissa Yleistaitavuus 25%, taito 25%, pienpelit 50% (2v2, 3v3, 4v4) Pelimuoto harjoituksissa 3 v 3, va lta jonoja - käytä palloja Pelisa a nto keskustelut vanhemmille, toimihenkilöille ja pelaajille: ryhma ssa toimimisen periaatteet, ka ytta ytyminen, aikataulut, pukeutuminen kaikki valmentajat mahdollisimman pian E-valmentajakoulutukseen Talvella mahdollisuus yhteen viikoittaiseen sisa vuoroon Taponkedon hallissa Pelaajien lainaaminen muista saman ikäluokan joukkueista sallittua mikäli joukkue muuten joutuisi pelaamaan vajaalla Tavoitteena on saada mahdollisimman moni lapsi (50-70 pelaajaa) vanhempineen kiinnostumaan Maskun Palloseuran tarjoamasta nappulaliigatoiminnasta. Pelaajat jaetaan asuinpaikkojensa mukaisiin kyläjoukkueisiin. Kaikki pelit ja harjoitukset (paitsi Nouste) pidetään Humikkalan KHT kentällä tai Taponkedon hallissa. Toiminta maksaa n.100 Euroa ensimma iseltä kaudelta. 2 vko kokeilu/ilmainen (omalla vastuulla -> vakuutus). Ensimma inen vuosi ns. avaimet ka teen - periaatteella eli seura hoitaa peleissä viivojen vedot, pelinohjaajat jne. Puffettivuorot peleissä joukkueet hoitavat itse, kukin vuorollaan. Puffetista saatavat tuotot jäävät ikäluokalle (miinus pelinohjaajat).

20 20/ F7 Ensimmäinen kokonainen toimintavuosi 1-2 tapahtuma / vko plus pelit (nappulaliiga ja talvisarja) harjoittelu on ympa rivuotista Teemana mina ja pallo Mahdollisimman paljon leikkejä ja pelejä harjoituksissa yleistaitavuus 25%, taito 25%, pienpelit 50% (2v2, 3v3, 4v4) pelimuoto 5 v 5 ja pelija rjestelma timanttimuodostelma kaikki valmentajat viimeistään nyt E-valmentajakoulutukseen ja heti kun mahdollista D-koulutukseen Pelisa a nto keskusteluissa ka ytta ytyminen, aikataulut, pukeutuminen, hygienia, tankkaus ja lepo. Vanhempien ka ytta ytyminen treeneissä, peleissa ja turnauksissa Talvella osallistuminen Maskun Palloseuran talvisarjaan Kesällä osallistuminen nappulaliigaan Peleissä tavoitteena antaa kaikille mahdollisimman paljon peliaikaa (joukkueiden koko tarpeeksi pieni) Talvella mahdollisuus yhteen viikoittaiseen sisa vuoroon Taponkedon hallissa Seuran jalkapallokoulu kesa llä (3 pv) Mahdollisuus osallistua piirisarjaan Pelaajien lainaaminen muista saman ikäluokan joukkueista sallittua mikäli joukkue muuten joutuisi pelaamaan vajaalla. Kaikki pelit ja harjoitukset Humikkalan KHT:lla ja Taponkedon hallissa. Toiminta maksaa n.150 e/vuosi. Vanhemmille kerrotaan Maskun Palloseuran pelaajan polku eli miten tulevat vuodet eteneva t. Vanhempia rekrytoidaan edelleen mukaan joukkueen ja seuran toimintaan. Puffettivuorot peleissä joukkueet hoitavat itse, kukin vuorollaan. Puffettivuoroon sisältyy nappulaliigan peli-iltoina kentän käyttökuntoon saattaminen ja pelinohjaajien varmistaminen. Puffetista saatavat tuotot jäävät ikäluokalle (miinus pelinohjaajat) F8 Nappulaliigaa ja taitokoulu sekä taitokisat alkavat Vanhemmille kerrataan Maskun Palloseuran pelaajan polku eli miten tulevat vuodet eteneva t. Mita tulevat vuodet tuovat tullessaan ja mita pelaajilta sekä vanhemmilta odotetaan. Fortum tutor on edelleen valmennuksen tukena. 1-2 harjoitustapahtumaa / vko ja pelit (nappulaliiga ja talvisarja) Harjoittelu ympa rivuotista Mahdollisimman paljon leikkejä ja pelejä harjoituksissa Teemana mina, sina ja pallo yleistaitavuus 25%, taito 25%, pienpelit 50% (2v2, 3v3, 4v4) pelimuoto 5 vs 5 (suositellaan timanttimuodostelmaa 1-2-1)

21 21/34 Kaikki valmentajat D-tason kursseille Pelisa a nto keskusteluissa sa a nno t kuten ka ytta ytyminen, aikataulut, pukeutuminen, hygienia ja varusteet. Lisa ksi ka yda a n la pi vanhempien ka ytta ytyminen peleissä ja turnauksissa. Talvella osallistuminen talvisarjaan Kesällä osallistuminen Rannikkoseudun nappulaliigaan Lisäksi on suositeltavaa osallistua joukkueittain muutamaan lähialueen turnaukseen Talvella yksi viikoittainen harjoitusvuoro Taponkedon hallissa Taitokoulu (ei viela virallinen taitokoulu) innokkaimmille alkaa Taitokilpailulajien harjoittelu alkaa; pomputtelu, pujottelu, laukaus, syo tto penkkiin, pa a peli. Syksylla ika luokka ensimmäistä kertaa seuran ja piirin taitokilpailuihin (tavoitteena 10 pelaajaa) Ketteryys ja henkilo kohtaiset taidot: monipuolisia taito- ja taitavuusharjoitteita (pallon kanssa) Seuran jalkapallokoulu kesa llä (3 pv) Mahdollisuus osallistua piirisarjaan Maalivahtivalmennusta kaikille innostuneille pari kertaa kaudella Pelaajien lainaaminen muista saman ikäluokan joukkueista sallittua mikäli joukkue muuten joutuisi pelaamaan vajaalla. Kaikki harjoittelevat yhtenä ikäluokkana. Toiminta maksaa n. 200e/vuosi. Puffettivuorot peleissä joukkueet hoitavat itse, kukin vuorollaan. Puffettivuoroon sisältyy nappulaliigan peli-iltoina kentän käyttökuntoon saattaminen ja pelinohjaajien varmistaminen. Puffetista saatavat tuotot jäävät ikäluokalle (miinus pelinohjaajat) F9 Nappulaliigaa ja piirisarjaa 2-3 tapahtumaa / vko plus pelit, suhde 2 harjoitusta 1 peli yleistaitavuus 25%, taito 25%, pienpelit 50% (2v2, 3v3, 4v4) henkilo kohtaisten taitojen kehitta minen Osallistuminen piirisarjaan, Rannikkoseudun nappulaliigaan ja talvisarjaan jatkuu pelimuoto 5 vs 5 (suositus timanttimuodostelma 1-2-1) Kaksi viikoittaista vuoroa Taponkedon hallissa D-tason kursseja suositellaan kaikille valmentajille, C-valmennuskursseille valmennuspäällikön harkinnan mukaan Pelisa a nto keskusteluissa kauden alussa kerrataan pelivarusteista huolehtiminen ja hygienia Sovitaan yhdessa turnauksien ja peli-iltojen ruokailusta, harjoituksissa juomisesta ja nesteytysrytmista (Lapset eiva t tarvitse urheilu- tai palautusjuomia) Kerrataan vanhempien ka ytta ytyminen peleissa ja turnauksissa Taitokilpailulajien harjoittelu jatkuu; pomputtelu, pujottelu, laukaus, syo tto penkkiin, pa a peli Syksyllä seuran ja piirin taitokisoihin (väh. n. 10 pelaajaa) Ika luokan tavoite: 5% kulta,10% hopea ja 15% pronssi. Piirin taitokisakoulu 1 pv

22 22/34 Ketteryys ja henkilo kohtaiset taidot: monipuolisia taito- ja taitavuusharjoitteita (pallon kanssa) Taitokoulu innokkaimmille ja taidollisesti kehittyneimmille alkaa Maalivahtikoulutusta muutaman kerran kaudessa kaikille kiinnostuneille E10 piirisarjaa ja taitokisat 2-4 tapahtumaa / vko (plus pelit), suhde 3 harjoitusta 1 peli Kaikilla valmentajilla mielellään D-taso ka yty ennen E-junioreihin siirtymista, C- valmennuskurssit jo aluillaan valmennuspäällikön koordinoimana Talvella osallistuminen talvisarjaan Kesällä osallistuminen piirisarjaan, Rannikkoseudun nappulaliigaan (ei enää kaikille pelureille) ja useampaan turnaukseen pelimuoto 8 v 8 ( tai 3-3-1) tai 5 v 5 (1-2-1) Joukkueen pelisa a nto keskustelussa kerrataan varusteista huolehtiminen, hygienia ja pelipa ivien eva a t. Kannustetaan lapsia omaehtoiseen liikuntaan ja ulkoiluun seka itsena iseen harjoitteluun esim. antamalla kotitehta via. La hikenta lle ja koululle harjoituksiin lapset voivat jo liikkua itsena isesti joko ka vellen tai pyo ra illen. Liikunnalliset kotitehta va t voivat liittya myo s muuhun kuin jalkapallotaitojen harjoittamiseen Kotitehta va t tarkistetaan aina seuraavissa harjoituksissa: onko ka yty ulkoilemassa, kenen vuoro onkaan pita a alkuverryttely, miten sujuvat pomputtelut jne. Vanhempien pelisa a nto keskustelussa nostetaan esiin ulkoilun ja omaehtoisen liikunnan merkitys, puhutaan ruutuajan rajoittamisesta. Ketteryys ja henkilo kohtaiset taidot: monipuolisia taito- ja taitavuusharjotteita Taitokilpailulajien harjoittelu jatkuu; pomputtelu, pujottelu, laukaus, syo tto penkkiin, pa a peli Tavoite ika luokan tavoite: 5% kulta, 10% hopea ja 15% pronssimerkki Syksylla seuran ja piirin taitokilpailut Kannustaminen omatoimiseen jalkapalloharjoitteluun Seuran jalkapallokoulut kesa llä Suositellaan joukkueen oman futisleirin järjestämistä Taitokoulu jatkuu kerran viikossa syys-huhtikuu Maalivahtikoulu alkaa kiinnostuneimmille E11 piirisarjaa ja taitokisat 2-4 tapahtumaa / vko (plus pelit), suhde 3 harjoitusta 1 peli Kaikilla valmentajilla D-taso ka yty, C-valmennuskurssit jatkuvat valmennuspäällikön koordinoimana Talvella osallistuminen talvisarjaan pelimuoto 8 v 8 (3-3-1) Joukkueen pelisa a nto keskustelussa kerrataan varusteista huolehtiminen, hygienia ja pelipa ivien eva a t. Kannustetaan lapsia omaehtoiseen liikuntaan ja ulkoiluun seka itsena iseen harjoitteluun esim. antamalla kotitehta via. La hikenta lle ja koululle harjoituksiin lapset voivat jo liikkua itsena isesti joko ka vellen tai pyo ra illen.

23 23/34 Liikunnalliset kotitehta va t voivat liittya myo s muuhun kuin jalkapallotaitojen harjoittamiseen Kotitehta va t tarkistetaan aina seuraavissa harjoituksissa: onko ka yty ulkoilemassa, kenen vuoro onkaan pita a alkuverryttely, miten sujuvat pomputtelut jne. Vanhempien pelisa a nto keskustelussa nostetaan esiin ulkoilun ja omaehtoisen liikunnan merkitys, puhutaan ruutuajan rajoittamisesta. Ketteryys ja henkilo kohtaiset taidot: monipuolisia taito- ja taitavuusharjotteita Taitokilpailulajien harjoittelu jatkuu; pomputtelu, pujottelu, laukaus, syo tto penkkiin, pa a peli. Tavoite ika luokan tavoite: 5% kulta, 10% hopea ja 15% pronssimerkki. Syksylla seuran ja piirin taitokilpailut. Kannustaminen omatoimiseen jalkapalloharjoitteluun Seuran jalkapallokoulut kesa llä Suositellaan joukkueen oman futisleirin järjestämistä Taito- ja kykykoulu jatkuu kerran viikossa syys-huhtikuu D -juniorit 3-4 tapahtumaa / vko, suhde 3 harjoitusta / 1 peli. Kaikilla valmentajilla D-taso ka yty. Vastuuvalmentaja vähintään C-taso. Pelimuoto 8 v 8 (esim tai joskus). 1 v 1 harjoitteita Valmentajan ja pelaajan, sekä perheen välinen vuorovaikutus tärkeää (avoimuus). Pelisa a nto keskustelussa kerrataan varusteista huolehtiminen, hygienia ja futaajan eva a t seka levon merkitys. Pohditaan yhdessa ela ma a futistreenien ja pelien ulkopuolella. Pelaajan on huolehdittava koulunka ynnista a n, pidetta va kiinni sa a nno llisesta ela ma nrytmista ja turvattava myo s riitta va lepo. Taitokilpailulajien harjoittelu oheisharjoitteluna jatkuu; pomputtelu, pujottelu, laukaus, syo tto penkkiin, pa a peli. Tavoite ika luokan tavoite: 5% kulta, 10% hopea ja 15% pronssimerkki. Syksylla MaPS:n omaan taitokisaan ja piirin kisoihin pelaajaa (va hinta a n pronssimerkilla kisoihin) ja tämän lisäksi kehityksen seurannan kannalta 1-2 taitotestiä oman joukkueen sisällä. Pelika sitys, ketteryys ja henkilo k. taidot: monipuolisia taito- ja taitavuusharjotteita (harjoitteet pelinomaisia). Suositellaan 1-2 harjoitusleiria Omatoimiseen harjoitteluun ohjaaminen, kotila ksyt (ja niiden seuranta). Talvella osallistuminen talvisarjaan Suositellaan 1 talviturnaus Kykykoulu kerran viikossa ja piirin kykykouluturnaukset. Seuran jalkapallokoulu kesällä ja kykykoulu syksy-kevät Piirin Haavitapahtumat Pelaajien kehityskeskustelut / tavoitteiden asettaminen yksilöllisesti. Kilpa- / haasteryhmien kartoitus. D13 aluesarjat alkavat (etelä-länsi-alueliiga). Yksilöiden kehittäminen joukkueessa.