MEDIAKASVATUS LANU. CC BY-NC-SA Hanna Lokka
|
|
- Inkeri Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MEDIAKASVATUS LANU
2 KÄSITTEET Media tarkoittaa välineitä, joilla on mahdollista viestittää ja vastaanottaa viestejä sekä niiden sisältöjä ja käytänteitä, jotka ovat syntyneet välineiden ympärille. Mediakasvattaja olet sinä, kasvattaja, joka jaat ajatuksesi, kuuntelet, keskustelet ja työstät lasten kanssa mediaa ja sen sisältöjä eli ohjaat ja opetat. Mediaesitys tai mediateksti on median (elokuva, mainos, verkkosivu ) kuvallista, sanallista tai äänellistä sisältöä, jonka tarkoituksena on viestiminen. Medialukutaito on eri viestimien luku- ja kirjoitustaitoa eli kykyä ilmaista itseään eri viestimillä, hankkia tietoa median avulla sekä eritellä ja tulkita kriittisesti erilaisia mediatekstejä.
3 MEDIAKASVATUS Mediakasvatus auttaa lasta ymmärtämään, miten media muokkaa käsityksiämme todellisuudesta. Se antaa lapselle välineet luoda ja ilmaista omaa maailmankuvaansa, kehittää siten tervettä aktiivista osallisuutta yhteisessä viestinnän kulttuurissa.
4 MEDIA ON TAITOLAJI Mediakasvatus on oppimista ja kasvua median parissa. Se on toimintaa, jolla tietoisesti yritetään vaikuttaa yksilön median käyttöön ja mediataitoihin. Mediakasvatuksella kehitetään mediakulttuurissa elämisen perusvalmiuksia. Medialukutaito on kansalaistaito
5 MEDIALUKUTAITO Kriittinen medialukutaito on mediakasvatuksen päätavoite. Se on kykyä analysoida, tulkita, luoda, ilmaista ja osallistua. Kriittisen medialukutaidon omaava kykenee käyttämään mediaa omien tarpeidensa pohjalta ja nauttimaan siitä. Hän ajattelee itsenäisesti, tarkastelee asioita eri näkökulmista, tunnistaa lajityyppejä. Kriittinen medialukutaito on kykyä kyseenalaistaa, kysyä ja luoda uutta Medialukutaitoinen henkilö pystyy jäsentämään ja tiivistämään tietoa, tekemään eettisiä päätöksiä ja toimimaan aktiivisesti.
6
7 MEDIAVÄLINEET TEHTÄVÄ Mediamaailma on muuttunut hurjasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämän päivän lapsi kasvaa ympäristössä, johon kuuluu television, kirjojen ja sarjakuvien lisäksi äänikirjoja, videoita ja elokuvia, pelikonsoleita ja tietokoneita, internet ja kännykät. Miten tämän päivän lapsen mediaympäristö poikkeaa oman lapsuutesi mediaympäristöstä? Millaisia mediavälineitä käytät ja millainen on niiden merkitys omassa elämässä? Mieti viime viikon mediavälineiden käyttöä, mitä mediaa olet käyttänyt? Minkälaisen luulet mediaympäristön olevan vuonna 2020?
8 VINKKEJÄ TURVALLISEEN MEDIANKÄYTTÖÖN Aikuisen kanssa jaetut mediakokemukset auttavat lasta tulkitsemaan ja käsittelemään erilaisia mediaviestejä. Ikärajat ja sisältösymbolit ohjaavat lapsille turvallisten mediasisältöjen valinnassa. Medialaitteiden sijoittaminen kodin yhteisiin tiloihin helpottaa niiden käytön valvontaa. Lapsen mediankäyttöä voi rajoittaa myös erilaisten estoohjelmien tai salasanojen avulla. Lapsen tiedollinen, emotionaalinen ja sosiaalinen kehitystaso vaikuttavat hänen kykyihinsä tulkita mediasisältöjä
9 TURVALLINEN MEDIANKÄYTTÖ Lapsen kasvaminen on aina yksilöllistä ja jokainen lapsi on mediankäyttäjänä omanlaisensa, joten sama mediasisältö voi vaikuttaa eri lapsiin eri tavoin. Lasta tulee ohjata mediankäytössä hänen ikäänsä ja persoonallisuuteensa sopivalla tavalla. Ikärajoista ja muista suojauskeinoista huolimatta lapset voivat altistua liian rajuille mediasisällöille. Median vakavimmat riskit lasten kehitykselle aiheutuvat ikätasolle soveltumattomista sisällöistä, Esimerkiksi voimakkaasta väkivallasta tai pornografiasta. Yhä useampi lapsi on törmännyt pornoon netissä joko vahingossa tai etsinyt sitä tarkoituksella
10 Liian voimakkaista mediasisällöistä aiheutunut ahdistus voi ilmetä esimerkiksi unen häiriintymisenä, keskittymisvaikeuksina, pelokkuutena tai aggressiivisuutena toisia tai itseä kohtaan. Pahimmillaan yksittäinenkin mediakokemus voi olla lapselle niin voimakas, että siitä toipuminen kestää pitkään
11 MITÄ TEEN, JOS LAPSI ON NÄHNYT JOTAIN PELOTTAVAA? Ota lapsen huoli vakavasti ja auta lasta käsittelemään pelottavaa kokemusta Kerro lapselle, että hän on turvassa ja että aikuiset pitävät lapsesta huolta. Tarjoa turvaa ja kerro, että vanhemmille tarkoitetut sisällöt eivät sovi hänen ikäiselleen. Mikäli kyse on esimerkiksi pelottavasta uutisesta, kerro lapselle, mitä on tapahtunut hänen käsityskykyynsä sopivalla tavalla Vastaa lapsen kysymyksiin selittämällä pelottavan asian olennaiset seikat Muista, ettei tunne-elämän kehitystä voi nopeuttaa karaisemalla! Voit asentaa tietokoneelle lapsilukon tai nettisuodattimen. Tekniset rajoitukset eivät kuitenkaan korvaa keskustelua aikuisen kanssa
12 TUNNISTA LIIALLISEN RUUTUAJAN MERKIT Laiminlyökö lapsi kavereitaan, harrastuksiaan tai koulunkäyntiään mediankäytön vuoksi? Kärsivätkö lapsen yöunet ja arkirutiinit? Aiheuttaako lapsen mediankäyttö terveydentilan heikkenemiseen liittyviä oireita, kuten univaikeuksia tai niska- ja selkäkipuja? Onko lapsella vieroitusoireita tai onko hän ärtynyt, kun hän ei ole ruudun ääressä? Valehteleeko lapsi perheenjäsenilleen tai kavereilleen peitelläkseen mediankäyttönsä laajuutta? Uppoutuuko lapsi median maailmaan paetakseen ongelmia? Tunteeko lapsi syyllisyyttä omasta mediankäytöstään?
13 SE VAAN PELAA
14 APUA RUUTUAJAN VÄHENTÄMISEEN Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, miksi mediankäyttö on hänelle niin tärkeää. Medialaitteet voi siirtää lapsen huoneesta perheen yhteisiin tiloihin. Mediankäytölle kannattaa sopia yhdessä selkeät rajat, joista pidetään kiinni. Lasta voi auttaa pohtimaan, miten mediankäytölle asetetut rajat hyödyttävät häntä. Lapsen mediahetket kannattaa pitää entistä ly hyempinä ja aikataulutettuina. Aikataulutuksen apuna voi käyttää esimerkiksi kännykän hälytystä tai munakelloa. Liiallisen ruutuajan tilalle mahtuu uusi perheen yhteinen projekti tai harrastus. Lasta kannattaa rohkaista viettämään enemmän aikaa ikätovereiden seurassa
15 VINKKEJÄ VERKKOPALVELUN ARVIOINTIIN Useilla lapsille suunnatuilla verkkosivustoilla on tieto paketti huoltajille, johon kannattaa tutustua. Ainakin seuraavat asiat kannattaa selvittää, ennen kuin päätät voiko lapsesi rekisteröityä palveluun: Sopivatko sivuston kohderyhmä, sisällöt ja palvelut lapsellesi? Onko ylläpitoon helppo ottaa yhteyttä? Onko sivuston käyttö ilmaista vai voiko siellä käyttää myös maksullisia palveluita? Ovatko sivuston yksityisyysasetukset selkeät ja helppokäyttöiset? Voiko sivustolta poistaa oman käyttäjäprofiilin? Onko sivuston käyttöehdoissa ja säännöissä määritelty, millainen käytös on kiellettyä, millaista materiaalia sivustolla ei saa julkaista, miten ja mihin voi ilmoittaa käyttösääntöjen rikkomuksista ja millaisia seuraamuksia käyttöehtojen rikkomisesta seuraa
16 NETTITUTUN VOI TAVATA TURVALLISESTI Nettitutun huoltajiin kannattaa olla yhteydessä ennen tapaamista. Tapaamiseen on hyvä ottaa mukaan joku luotettava henkilö, kuten kaveri, huoltaja tai vanhempi sisarus. Tapaamisen voi sopia julkiselle paikalle, kuten kauppakeskukseen, nuorisotalolle tai kahvilaan, jossa on muita ihmisiä ja josta on helppo poistua tarvittaessa. Ensimmäistä tapaamista ei kannata sopia omaan tai nettitutun kotiin, ellei asiasta ole sovittu huoltajien kesken. Tapaamisessa on hyvä pitää kännykkä käsillä epämiellyttävien tilanteiden varalta. Huoltaja voi myös tehdä varmistussoiton parikymmentä minuuttia tapaamisen alkamisen jälkeen ja tarkistaa kuinka tapaaminen etenee. Jos CC BY-NC-SA tapaaminen Hanna Lokka ei ole lapsen toiveiden mukainen, voi huoltaja soittamalla tarjota lapselle helpon tavan lähteä pois tapaamisesta
17
18 OPETA LASTA SUOJAUTUMAAN NETTIKIUSAAMISELTA Vahvista lapsen taitoa sanoa ei. Kaikkea ei tarvitse katsoa eikä kokea. Opasta lasta käyttämään nettipalveluiden turvaominaisuuksia, kuten mustia listoja, joilla estetään kiusaajien ja ahdistelijoiden mahdollisuus ottaa yhteyttä. Rohkaise lasta kertomaan kaikesta netissä tapahtuvasta aikuiselle. Opasta tallentamaan ikävät viestit sellaisinaan, ottamaan niistä kuvakaappaukset tai kuvaamaan viestit ruudulta kameralla. Myös viestien päivämäärät ja kellonajat on hyvä kirjata ylös. Kannusta lasta hyväksymään yhteydenotto- ja kaveripyyntöjä vain jo ennalta tutuilta kavereilta. Auta lasta ilmoittamaan ylläpidolle palvelun käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta.
19 NETTIELÄMÄÄ OLENKO AINOA? Tässä tarinassa käsitellään seurustelua, sosiaalisen median yksityisyysasetuksia ja nettituttujen tapaamista. Erikoisvieraana virtuaalipoliisi Marko "Fobba" Forss. Video on tarkoitettu käytettäväksi opetustilanteessa.
20 HUOMIOI HANKKIESSASI LAPSELLE MATKAPUHELINTA Älypuhelimilla pääsee langattomasti verkkoon myös ilman puhelinliittymän nettiyhteyttä. Mieti, millainen puhelin lapselle sopii ja mitä ominaisuuksia hän tarvitsee. Onko netti välttämätön puhelimessa? Pyydä operaattorilta liittymään saldorajoitus, jos sille on tarvetta. Varmista myös, että liittymällä ei joko voi käyttää nettiä lainkaan tai että liittymällä on kiinteä kuukausimaksu, jos netti on lapselle tarpeellinen. Tarkista liittymän palveluestot välttääksesi yllättäviä laskuja. Palveluestot voivat koskea ikuisviihdepalveluita, ajanvietepalveluita, asiointipalveluita tai yleishyödyllisiä palveluita. Sopikaa, millaisia puhelinpalveluita lapsesi saa käyttää ja mitä pelejä ja sovelluksia puhelimeen saa ladata. Varmista etteivät luottokorttitietosi jää puhelimen muistiin ostaessasi puhelimeen sovelluksia. Myös matkapuhelimiin on saatavilla esto- ja suodatinohjelmia. Löydät niitä puhelimen sovelluskaupasta.
21
22 TEKIJÄNOIKEUDET Tekstin, kuvien, musiikin ja muiden hengentuotteiden tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa. Se tarkoittaa, etteivät muut saa julkaista niitä ilman oikeudenhaltijan lupaa Digitaalitekniikka on asettanut tekijänoikeusjärjestelmän uuden haasteen eteen, ja on hyvä muistaa, että internetiä koskevat samat tekijänoikeudet kuin muitakin medioita. Tekijänoikeudet koskettavat opetuksen järjestämistä sekä lasten työskentelyä että heidän tuotoksiaan. Lasten piirustukset tai kirjoitelmat saavat suojan, jos ne ovat itsenäisiä ja omaperäisiä. Ne ovatkin lähes aina suojattuja, eikä niitä saa sijoittaa koulun Intranet- tai Internetsivulle tai käyttää koulun julkaisuissa ilman tekijänsä lupaa. Kun kyseessä on alaikäinen lapsi, on kysyttävä vanhempien lupa. Lasten tai opettajan elävän esityksen tilapäiseen nauhoittamiseen ei tarvita lupaa, mutta nauhoitusta voi käyttää vain tilapäisesti opetuksessa, ei muussa tarkoituksessa. Puheiden sekä musiikki- ja näyttämöesitysten taltioimiseen tarvitaan useimmiten sekä tekijän CC BY-NC-SA Hanna että Lokka esittäjän lupa. Teosten heijastaminen piirtoheittimellä lapsiryhmälle on julkista näyttämistä.
23 Tekijänoikeudet täytyy huomioida arkipäiväisessä työskentelyssä kunnioittamalla lasta mediaesityksen tekijänä tai esiintyjänä. Lapsen oikeutta omaan tekstiinsä tai mediaesitykseensä tulee arvostaa yhtä lailla kuin aikuistenkin oikeuksia omiin tuotoksiinsa. Esimerkiksi valmiiden töiden esille laittamisessa keskustelkaa lapsen kanssa, saako hänen työnsä ripustaa seinälle toisten töiden kanssa. Lapsen oman äänen kuuluviin saaminen on tärkeää, sillä lapsella on oikeudet siinä missä aikuisellakin. Kun lapsi tiedostaa, mitä tekijänoikeuksilla tarkoitetaan, alkaa hän ymmärtää omien sekä toisten tuotosten merkityksen.
24 Elokuvien esittämistä päiväkodeissa ja kouluissa säätelevät ikärajojen lisäksi tekijänoikeudet. Elokuvia ei saa näyttää ilman lupaa julkisesti ei ammattitekijöiden eikä lasten tekemiä. Videovuokraamosta tai kirjastosta lainattua tai kaupasta ostettua elokuvaa ei siis saa näyttää julkisesti. Lasten tuotoksia saa vanhempien luvalla esittää sovitussa yhteydessä. Tekijänoikeudet on huomioitava myös käytettäessä toisen tekemää musiikkia tai kuvaa siihen on oltava lupa niin lasten kuin aikuistenkin tuotoksissa.
25 Lasten kanssa omia mediaesityksiä tehtäessä on hyvä huomioida seuraavaa: Jos esimerkiksi olette tekemässä animaatioelokuvaa, taustaäänet tai musiikki on hyvä suunnitella ja toteuttaa itse. Mikäli käytätte animaatiossa valmiita kuvia tai musiikkiesityksiä, joista ei ole maksettu tekijänoikeuksia, (valmiita äänitteitä tai laulatte toisten tekemän laulun itse), ei mediaesitystänne voi esitellä julkisesti Internetissä tai päiväkodin, koulun tai kerhon ulkopuolella. Silloin mediaesitys ei voi osallistua myöskään kilpailuihin tai muuhun julkiseen tapahtumaan.
26
27 LAPSEN NETTIETIKETTI Älä paljasta tietoja itsestäsi (nimeä, osoitetta, puhelinnumeroa, tms.) ilman aikuisen lupaa. Älä luovuta vieraille kuvaasi ilman aikuisen lupaa. Älä paljasta salasanaasi. Ota muut huomioon. Muista, ettei kukaan voi pakottaa sinua mihinkään. Muista, että kaikki eivät puhu netissä totta. Sähköpostikäyttäjän etiketti Käytä omaa käyttäjätunnustasi, älä anna sitä muiden käyttöön. Kirjoita viestit lyhyesti ja ytimekkäästi. Kirjoita vain sellaista, jonka voisit sanoa myös kasvotusten.
28 VERKKOKESKUSTELUT Vanhempien on hyvä olla tietoisia verkkokeskusteluympäristöistä sekä niiden mahdollisuuksista jo ennen kuin lapsi aloittaa niissä käymisen. Kun virtuaaliset keskustelupalstat alkavat kiinnostaa lasta tai nuorta, on esimerkiksi sähköpostin, keskustelupalstojen, chattien ja Messengerin käyttöä hyvä harjoitella yhdessä alkaen salasanojen ja nimimerkkien käytöstä. Alusta asti kannattaa korostaa, ettei salasanoja ja nimimerkkejä kerrota muille käyttäjille. Myöskään mitään tarkkoja tietoja itsestä (omaa tai perheenjäsenten nimeä, osoitetta, puhelinnumeroa, sähköpostiosoitetta) ei saa antaa ilman keskustelua vanhempien kanssa. Lapsen kanssa on tärkeä selvittää myös, miten toimia, jos törmää netissä johonkin pelottavaan tai epäsopivaan. Silloin on suljettava kone ja kerrottava aikuiselle. Yhteinen sopimus sopivista sivuista ja tutustuminen niihin yhdessä vanhemman kanssa lisää turvallisuutta.
29 PELATAANKO YHDESSÄ? Video on suunnattu 1-2 luokkalaisille
30 PELIT Abstraktit pelit sisältävät graafisia kuvioita tai objekteja. Näissä peleissä ei ole tarinaa. Abstrakteissa peleissä voi olla inhimillistettyjä hahmoja, mutta pelin maailma ei pyri jäljittelemään todellisuutta. Esimerkkeinä: Tetris ja Pac-Man. Ajopelit vaativat ajotaitoa. Ne ovat yleensä yksinpelejä, joissa pyritään ajallisesti nopeaan suoritukseen kilpailematta muiden kanssa. Ampumapelit sisältävät ampumista ja tuhoamista. Nämä niin sanotut Shoot Em up tai Shooter-nimellä kutsutut pelit edellyttävät nopeita refleksejä. Demopelit on tarkoitettu pelisysteemien tai pelien esittelyyn tarkoitetut. Demot mahdollistavat pelin kokeilun ennen sen ostamista. Estepeleissä päätarkoituksena on vaikealla reitillä eteneminen. Peleihin kuuluu juoksemista, hyppimistä sekä erilaisten vaarojen välttämistä. Hallintasimulaatioissa pelaaja rakentaa ja ylläpitää yhteisöä. Pelaajan on huomioitava sisäisten (esimerkiksi taudit, rikollisuus) ja ulkoisten (esimerkiksi ufojen hyökkäykset, pyörremyrskyt) voimien vaikutus. Yksi tunnetuimmista simulaatiopeleistä on SimCity. Hyötypelien päätarkoituksena ei ole tarjota viihdytystä vaan hyötyä. Ne eivät ole varsinaisesti pelejä, vaikka niiden rakenne muistuttaa pelejä.
31 PELIT Interaktiivinen elokuva sisältää videoklippejä tai muita liikkuvia kuvia. Pelaajan toiminta ja valinnat määräävät tarinan kulun. Jäljittelypeleissä pyritään simuloimaan muuntyyppisten pelien pelaamista. Esimerkiksi Virtual Pool jäljittelee biljardia ja NHL-pelisarja jääkiekkoa. Keinotekoista elämää jäljittelevissä peleissä pelaaja luo elävän olennon ja pitää siitä huolta. Lajityypin tunnetuin peli lienee The Sims. Keräilypeleissä päätarkoituksena on liikkumattomien objektien keräily. Keräily voi tarkoittaa objektien ylittämistä tai niihin törmäämistä. Kiinniottopeleissä otetaan kiinni karkuun pyrkiviä liikkuvia objekteja. Klassisissa lautapeleissä jäljitellään esimerkiksi Monopolyn kaltaisia pelejä. Korttipelit jäljittelevät suosittuja korttipelejä kuten pokeria ja pasiansseja. Koulutussimulaatiot jäljittelevät todellisia tilanteita koulutustarkoituksessa. Esimerkiksi Police Trainer kouluttaa poliisin työhön. Lentopelit edellyttävät lentämisessä vaadittavien taitojen hallintaa. Lentokokemus saattaa jäljitellä lentokoneen tai avaruusaluksen lentämistä tai lintuna liitelemistä. Tunnetuin lentopeli on Microsoft Flight Simulator. Maalitaulupeleissä tarkoituksena on ampua tai osua liikkumattomaan maaliin.
32 PELIT Ohjelmointipelit tarkoittavat pelejä, joissa pelaaja kirjoittaa lyhyitä ohjelmia peliä kontrolloidakseen. Esimerkiksi Robot Battle -pelissä ohjelmoidaan robotteja. Opetuspelit pyrkivät opettamaan pelaajalleen jonkin taidon pelaamisen kautta. Näitä pelejä käytetään jonkin verran myös kouluissa. Pakopeleissä päätarkoituksena on paeta jotain tai jostain ilman taistelua. Paperi ja kynä -pelit jäljittelevät ristinollan kaltaisia paperilla ja kynällä pelattavia pelejä. Pulmapelit vaativat ongelmanratkaisukykyjä. Pöytäpelit jäljittelevät fyysisiä taitoja vaativia pelejä. Esimerkkinä: Table Tennis. Ralli (Racing) tarkoittaa ajokilpailupelejä, joissa pyritään voittamaan toiset kilpailijat. Roolipeleissä pelaajat luovat tai ottavat roolihahmon. Pelit voivat olla yksin tai ryhmässä pelattuja.
33 PELIT Seikkailupelit ovat juonellisesti sekä toiminnallisesti haastavia pelejä. Pelin maailma sijoittuu usein tiettyyn historialliseen aikaan tai se liittyy teemallisesti genreen. Tunnettuja seikkailupelejä ovat Tomb Raider -pelit, Lego Star Wars. Simulaatiot ovat pelejä, jotka jäljittelevät todellista tilannetta kuten rautatieverkoston rakentamista tai huvipuiston pyörittämistä. Sokkelot ovat erilaisissa tiloissa tapahtuvia navigaatiota vaativia pelejä. Pelaajan perspektiivi vaihtelee lintu-, sivu-, ensimmäisen persoonan- ja piiloperspektiivin välillä. Sokkelopelit voivat sisältyä myös muihin peleihin. Strategiapelit vaativat kykyä suunnitella ja hahmottaa laajempia kokonaisuuksia, eivät niinkään nopeita refleksejä. Taistelupeleissä pelaaja ja tietokone tai usea pelaaja yhdessä taistelevat ampuen kohti toisiaan. Taistelut perustuvat tasaväkisyyteen aseiden ja voimien osalta. Menestymiseen vaaditaan nopeutta ja kekseliäisyyttä. Takaa-ajopeleissä ajetaan takaa objekteja ottamatta niitä kiinni. Tanssi- ja rytmipelit vaativat pelit musiikillista rytmitajua. Tappelupeleissä taistellaan tavallisesti ilman aseita. Hahmot ovat joko ihmisiä tai inhimillisiä ominaisuuksia omaavia eläimiä tai hahmoja.
34 PELIT Tarttumispeleissä tartutaan objekteihin. Erona kiinniottopeleihin on se, että objektit eivät pyri karkuun. Tasohyppelyissä pelaajan tarkoituksena on liikkua tasolta toiselle juoksemalla, kiipeämällä, hyppäämällä tai muulla tavalla. Pelaaja pelaa peliä sivuperspektiivistä. Tekstiin perustuvissa seikkailupeleissä pelin maailma ja kulku koetaan tekstin kautta. Tietokilpailuissa tarkoituksena on vastata oikein kysymyksiin. Monet näistä peleistä jäljittelevät lautapelejä tai television tietokilpailuja. Uhkapelit sisältävät vedonlyöntiä. Urheilupeleissä jäljitellään eri urheilulajeja. Esimerkkeinä: FIFA- ja NHL-sarjan pelit. Vianmääritysohjelmapelit testaavat pelikonsolin toimivuutta. Ne eivät ole itsessään pelejä, mutta ovat pelin kaltaisia. Väistelypeleissä keskeisenä tehtävänä on ammusten ja muiden liikkuvien objektien väistely. Liikuntapelit Musiikkipelit
35 PÄÄSENKÖ MUKAAN PORUKKAAN? Video on suunnattu 3 ja 4 luokkalaisille Nettikiusaaminen, virtuaalikuluttaminen, kaveripaineet
36 MEDIAKASVATUSTA PÄIVÄKOTEIHIN, KERHOIHIN JA ALAKOULUUN Mediahyrrä on yhteisöllisesti rakentuva mediakasvatuksen työkalu, josta löydät lyhyitä, toiminnallisia ja lapsia osallistavia toimintaideoita päiväkotiin, esiopetukseen, kerhoihin ja alakouluun Tehtäviä on monenlaisia ja monen tasoisia, joten ne sopivat kaikille kasvattajille Et välttämättä tarvitse teknisiä välineitä tehtävien toteuttamiseksi arjessa Voit myös lisätä oman toimintaideasi Mediahyrrään
37 TOIMINNALLISTA MEDIAKASVATUSTA
38 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO Kasvattajille materiaalia
39 LASTEN MEDIAKASVATUS Pelastakaa lapset ry Mediakasvatustyön asiantuntija Riitta Kauppinen
40 OSALLISUUS JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET MEDIAN KAUTTA
41 MEDIALEIKKI
42 MEDIALEIKKI Medialeikissä on selkeät yksinkertaiset periaatteet. Joka kerta kun aikuiset lapsen vanhemmat, kasvattajat, opettajat, pedagoginen yhteisö tunnistavat medialeikin idean, se syntyy uutena luovana oppimisena. Medialeikin periaatteista Medialeikissä lapsilähtöisyys ja mediakriittisyys syntyvät samasta lähteestä, lapselta kysymisestä. Medialeikin pedagogiikka lähtee siitä, miten lapsi kokee maailman, mikä on lapsen suhde mediaan. Kriittisyys ei etsi valmiita selityksiä mediasta käsin vaan keskiöön nousee lapsen oma esteettinen ajattelu. Tämä malli sisältyy medialeikin sääntöihin, joita noudattamalla lapsiryhmän kuvaustyöskentelystä käynnistyy sosiaalisen taiteen yhteisöllinen prosessi, lähimedian vahvistuminen. Medialeikkiä käytännön pedagogiikassa Medialeikin tavoite on muuttaa kasvatusyhteisöt median passiivisista kuluttajista median aktiivisiksi tuottajiksi. Mediakriittisessä mediakasvatuksessa ei vain tyydytä vastaanottamaan valmiina annettua tietoa tai olemaan markkinoiden etäispäätteitä. Lapsilähtöisyys mediakasvatuksessa antaa lapselle ja häntä tukevalle aikuiselle välineet omien mediasisältöjen luomiseen. CC BY-NC-SA Lapsen Hanna ilmaisua Lokka palvelevana välineen medialeikki muuttuu yleispedagogiseksi menetelmäksi, joka on sovellettavissa millä tahansa kasvatuksen ja opetuksen alueella.
43 Ei meidän 3-vuotias Noora osaa vielä erottaa että mikä on totta ja mikä ei. Esimerkiks Katti Matikainen on sille ihan yhtä todellinen kuin mummon Mirri-kissa, se on niinkun ihan oikee eläin. Raija, 27
44 TEHTÄVÄ Miten media näkyy lapsen leikeissä? Miten voit auttaa lasta ymmärtämään eron toden ja tarun välillä? Millaisilta mediasisällöiltä suojelet lasta?
45 Parhaimmillaan media avartaa maailmankatsomusta, opettaa uusia tietoja ja taitoja sekä herättelee rakentamaan eettistä arvomaailmaa. Lapsi ottaa mediasta lisäksi aineksia tunne-elämänsä, itsetuntonsa ja maailmankuvansa rakentamiseen. Mitä itse olet oppinut median välityksellä?
46 NETTIRIIPPUVUUSTESTI
47 FB, TWITTER, INSTAGRAM Videot
48 TEHTÄVÄ Suunnittele lyhyt mediakasvatus tuokio päiväkodissa olevalle lapselle Voit ottaa kuvia, videoida, kertoa, lukea jne. Luovuus käyttöön Pienet ryhmät
49 LÄHTEET mediahyrra.mediakasvatus.fi/ mediametka.fi
JA MEDIA. Kasvattajan opas
JA MEDIA Kasvattajan opas MIKSI ELOKUVISSA JA PELEISSÄ ON? Sallittu kaikenikäisille Sallittu yli 7-vuotiaille Sallittu yli 12-vuotiaille Sallittu yli 16-vuotiaille Vain aikuisille Tutustu ikärajoihin ja
LisätiedotLapset ja media. Opas selkokielellä
Lapset ja media Opas selkokielellä Sisältö Johdanto 3 Ikärajat 4 Netti 8 Pelit 14 Käyttääkö lapsi liikaa mediaa? 15 Lukeminen 16 Jokainen voi tuottaa mediasisältöjä 18 2 Johdanto Lapsella on oikeus käyttää
LisätiedotVanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen
Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen
LisätiedotLapset netissä Opas vanhemmille. Yhteistyössä
Lapset netissä Opas vanhemmille Yhteistyössä Kukaan ei ole digitaitoinen syntyessään Lapset ottavat nopeasti uusia teknologioita haltuun. He ovat syntyneet kännykkä kädessä ja siksi heitä usein kutsutaan
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotNettikasvattajan. käsikirja
Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön
LisätiedotLapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle
Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita
LisätiedotVanhempainillassa käsiteltäviä teemoja
Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Nuorten netinkäyttö/sosiaalinen media Nettikiusaaminen Pelit ja pelaaminen Miten tukea nuorta mediankäytössä Kouluttajana Anne Hämäläinen Mediankäyttö koostuu pienistä
Lisätiedot1. Tietoa tekijänoikeuksista
KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon
LisätiedotLapset ja medialukutaito
Lapset ja medialukutaito Tampere 28.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen audiovisuaalinen
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KOPIRAITTILAN KOULU Tekijänoikeustaidot on jaettu materiaalissa kolmeen osaan: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon ja tiedonhankintataitoon ja kriittiseen
LisätiedotTukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014
Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen
LisätiedotLasten mediankäyttö ja avaimia mediakasvatukseen varhaiskasvatuksessa. koordinaattori Rauna Rahja Varhaiskasvatusmessut, Wanha Satama 5.10.
Lasten mediankäyttö ja avaimia mediakasvatukseen varhaiskasvatuksessa koordinaattori Rauna Rahja Varhaiskasvatusmessut, Wanha Satama 5.10.2012 Mikä Mediakasvatusseura? Mediakasvatusseura Perustettu 2005
LisätiedotKännykkäkasvattajan. käsikirja. 1 uusi viesti
Kännykkäkasvattajan käsikirja 1 uusi viesti 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Tutkikaa yhdessä mitä kaikkea kivaa kännykällä voi tehdä. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotSopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa
Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten
LisätiedotReilusti nuori. Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen. 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen
Reilusti nuori Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen Olen olemassa? Lämmittelyä Yhä nuoremmat osaavat käyttää Reaali ja virtuaali sama asia Mobiiliteknologiat
Lisätiedotkenttäopas Mediakasvattajan kenttätesti! Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan
Mediakasvattajan kenttäopas Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan kenttätesti! Oletko huolestunut, huolehtiva vai huoleton mediakasvattaja? www.tietoturvakoulu.fi Mediakasvattajan kenttäopas
Lisätiedot1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media
1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media Hyvä(sti) lapsuus? Miten mediat ovat muuttaneet lapsen kasvuympäristöä? Onko muutos luonteeltaan
LisätiedotTurvallisesti netissä
Turvallisesti netissä Reilun somen säännöt: 1. Erottele tieto ja mielipide. Esitä tietona vain sellaista, mikä on totta. Erota oma pohdintasi, kantasi ja arvelusi tiedosta. 2. Perustele väitteesi. Tuo
LisätiedotLapset ja medialukutaito
Lapset ja medialukutaito Turku 14.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen audiovisuaalinen
LisätiedotPotkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä
Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,
LisätiedotTurvallinen internetin käyttö. Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj
Turvallinen internetin käyttö Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj Nuoret ja internet 57 % lapsista ja nuorista käyttää internetiä huoneessaan, 39 % kotona muualla kuin
LisätiedotMediakasvatus varhaiskasvatuksessa. opas. Laura Kurkinen & Peppina Suutarinen
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa opas Laura Kurkinen & Peppina Suutarinen Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -opas on tehty opinnäytetyön toiminnallisena tuotoksena keväällä 2019. Opas on tarkoitettu
LisätiedotEtäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma
Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista
Lisätiedot5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)
1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston
Lisätiedot1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.
1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät
LisätiedotTURVALLISESTI SOMESSA
TURVALLISESTI SOMESSA 1 VANHEMPANA DIGIAJASSA Sosiaalisesta mediasta, peleistä, erilaisista sovelluksista ja älylaitteista on tullut tärkeä osa lastemme elämää. Vanhempaa jatkuvasti muuttuvien laitteiden
LisätiedotDNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä
DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin
LisätiedotVarhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään
Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Mediataidot suojaavat ja vahvistavat mediakasvatuksen tavoitteena itsenäinen, aktiivinen ja kriittinen ote mediaan median hallinnan avaimina ovat monipuoliset
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
LisätiedotGepa Käpälä Jännittävä valinta
Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.
LisätiedotMedialukutaitoa esi- ja alkuopetuksessa
Medialukutaitoa esi- ja alkuopetuksessa Oulu 3.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
LisätiedotSeniorit ja tietokonepelit. Tietokonepelien pelaamisesta senioreiden näkökulmasta. Seniorien pelitapahtuma 16.11.2015 Enter ry
Seniorit ja tietokonepelit Tietokonepelien pelaamisesta senioreiden näkökulmasta Seniorien pelitapahtuma 16.11.2015 Enter ry 1 Seniorit ovat erilaisia Kiinnostus tietokonepelien pelaamiseen vaihtelee tietokonepelien
LisätiedotMEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T
MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja
LisätiedotSosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen
Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,
LisätiedotNuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen
Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö
LisätiedotVAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!
Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa
LisätiedotKeskeneräisten tarujen kirja
Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely
LisätiedotJokainen ryhmäläinen kertoo vuorollaan ensimmäisen ajatuksen, joka tulee mieleen sanasta itsetunto.
Julkinen itsetunto Muille näyttäytyvä itse-tunto on julkista itsetuntoa. Julkista itsetuntoa kuvaa henkilön tapa tuoda ilmi itsetuntoaan käytöksellään, toiminnallaan ja puheellaan. Julkista itsetuntoa
LisätiedotUrheiluseuran viestintä 18.2.2015
Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä
LisätiedotGalactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista
Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten
LisätiedotPerustiedot selvityksestä
Perustiedot selvityksestä Selvitys on STM:n rahoittama ja Helsingin kaupungin Klaari-toiminnan koordinoima. Vastaukset kerätty verkkokyselynä koulupäivän aikana Helsingin ja Vantaan 10-18-vuotiailta koululaisilta
LisätiedotSosiaaliset mediat ja tietosuoja. Juha Kontturi IT -suunnittelija Turun ammattikorkeakoulu
Sosiaaliset mediat ja tietosuoja Juha Kontturi IT -suunnittelija Turun ammattikorkeakoulu Päivän ohjelma - yleistä sosiaalista medioista, tiedon hausta - tietojen julkaisu: mitä kenelle - tiedon omistajuus
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotSUOKI TOIMINTA PASSI
I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:
LisätiedotOPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa
OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa 28.3.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa 28.3.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa Tallenteet: Tinyurl.com/opeverkossa
LisätiedotAivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015
Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma
LisätiedotMITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry
MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi
LisätiedotOPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt
OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä
LisätiedotTiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö
Mitä opettajan tulee osata Työskentelytaidot (päätelaitteen käyttötaidot) Esiopetus esiopetuksen laitteiston peruskäyttötaidot (tekstinkäsittely, tallentaminen) tietokoneen oheislaitteiden käyttötaidot
LisätiedotMukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.
Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan
LisätiedotTukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. MEMO-koulutus, kevät 2015 Rauna Rahja / koordinaattori Mediakasvatusseura
Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen MEMO-koulutus, kevät 2015 Rauna Rahja / koordinaattori Mediakasvatusseura Mediakasvatus Mediakasvatuksen ydintä on ohjaus ja opetus mediasta ja median avulla.
LisätiedotSeuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,
Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotKirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki
Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotMediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi
Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotM I K A L I N D É N 16.10.2013 1
NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa
LisätiedotVEIKKAUKSEN VERKKOKUMPPANUUS
VEIKKAUKSEN VERKKOKUMPPANUUS Verkkokumppanuus on Veikkauksen ja Valon kehittämä yhteistyömuoto seuroille. Pelaamalla Veikkauksen pelejä netissä tai mobiilissa seuran omalla nettisivulla olevien linkkien
LisätiedotELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS
ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotJärjestöjen viestintävastaavien perehdytys
Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotYle ja digitaidot. Digi arkeen -neuvottelukunta Minna Peltomäki, Ville Alijoki
Yle ja digitaidot Digi arkeen -neuvottelukunta 15.6.2017 Minna Peltomäki, Ville Alijoki YLE JA DIGITAIDOT Sisällöntuotannon ja julkaisemisen muutos Digitaalinen muutos vaikuttaa: Median käyttötavat, teknologia,
LisätiedotOnnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.
KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotValtakunnalliseen hätänumeroon 112 voi ja pitääkin soittaa hätätilanteessa. Hätäpuhelu on aina maksuton.
Internet Netti on varsinainen viidakko, jossa varomaton törmää ennen pitkää tiikeriäkin hurjempiin juttuihin. Sovi lapsen kanssa, millä sivustoilla hän saa käydä ja ole läsnä, kun hän on netissä. Kerro
LisätiedotTekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään
Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.
LisätiedotSosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto
Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen
LisätiedotVastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous
Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotTietoturva. opettaja Pasi Ranne Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pasi Ranne sivu 1
Tietoturva opettaja Pasi Ranne Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä email: pasi.ranne@luksia.fi sivu 1 Miksi tietoturvallisuus on tärkeää? Yksi vakava uhka on verkkojen ja sähköpostin kautta leviävät
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotSäännöt. useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille
ET, monialaiset, opetusideoita Säännöt useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille Johdattelua sääntöihin - lautapeli: oppilaille annetaan pelilauta ja heidän tulee kehittää peliin omat säännöt koonta:
LisätiedotKännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä
Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä 2006 Lapset matkapuhelimen käyttäjinä Kysely toteutettiin syyskuussa 2006 ja kyselyyn vastasi 17 848 lasta. Kysely oli avoinna Habbo Hotellin,
LisätiedotLapset ja Internetin turvallinen käyttö
Lapset ja Internetin turvallinen käyttö 1 JOHDANTO... 1 2 VANHEMPIEN VASTUU... 1 2.1 Internetin käytön seuraaminen... 1 2.2 Suodatinohjelmat... 1 2.3 Henkilöllisyyden pitäminen salassa... 2 2.4 Kaupallisuus...
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotKoululainen ja media. www.nurmijarvi.fi
Koululainen ja media www.nurmijarvi.fi Vanhemmille ja lasten huoltajille Koululaiset tarvitsevat aikuista etenkin sähköisen median käytön tueksi olemaan läsnä ja keskustelemaan asioista, joita he mediassa
LisätiedotDigiajan opettajan selviytymispaketti
10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin
LisätiedotZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)
ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne
LisätiedotLapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus
Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotMatkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi
Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden
LisätiedotHow to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin?
How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin? When? Milloin? Tärkeitä päivämääriä: - 12.1. 2017 Infotilaisuus Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa - 19.1.
LisätiedotTOIMINTA PEVA PASSI. nimi:
PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot
LisätiedotÄlä luule, ota selvää!
Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan
LisätiedotYHDISTYKSEN DIGITAALINEN VIESTINTÄ
24.04.2018 (dia 1) YHDISTYKSEN DIGITAALINEN VIESTINTÄ Miten viestimme tehokkaasti ja turvallisesti? Järjestötreffit, Kansalaistoiminnan keskus Lohja, 24.4.2018 24.04.2018 (dia 2) ESITTELY Erno Haapalehto,
LisätiedotVirtuaalinen flirttailupeli tytöille!
Virtuaalinen flirttailupeli tytöille! FlirttiStoori on ensimmäinen suomenkielinen flirttailupeli tytöille. Peli koostuu paljon dialogia sisältävistä jaksoista, jotka antavat pelaajan kokea OMAN VIRTUAALISEN
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotKaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite
Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotNuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi
Nuoret ja nettimaailma Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi Käsiteltävät asiat Miten nuoret käyttävät nettiä? Mitkä ovat nuorten suosimia nettipalveluita? Millaisia nuoret
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotMiten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin
Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?
LisätiedotElävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?
Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät
Lisätiedot