JA MEDIA. Kasvattajan opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JA MEDIA. Kasvattajan opas"

Transkriptio

1 JA MEDIA Kasvattajan opas

2 MIKSI ELOKUVISSA JA PELEISSÄ ON? Sallittu kaikenikäisille Sallittu yli 7-vuotiaille Sallittu yli 12-vuotiaille Sallittu yli 16-vuotiaille Vain aikuisille Tutustu ikärajoihin ja sisältösymboleihin tarkemmin osoitteessa Lasten mediapelkojen taustalla on usein ikätasolle sopimaton materiaali. Televisio-ohjelmien, elokuvien ja digitaalisten pelien ikärajat eivät ole suosituksia tietyn ikäisille, vaan ne varoittavat lapsen ikätasolle haitallisista sisällöistä. Ikärajat perustuvat kuvaohjelmalakiin, joka on luonteeltaan lastensuojelulaki. Niiden tarkoitus on suojella lapsia ohjelmien ja pelien mahdollisilta haitallisilta vaikutuksilta. Suomessa esitettävät tai levitettävät elokuvat, televisioohjelmat ja digitaaliset pelit merkitään ikärajalla ja sisältösymbolilla. Sisältösymboli kertoo, millaisen haitallisen sisällön vuoksi ikäraja on asetettu. Ikärajat ovat sitovia, eli tuotetta ei saa esittää, vuokrata tai myydä ikärajaa nuoremmalle henkilölle. Sisältää väkivaltaa Sisältää seksiä Voi aiheuttaa ahdistusta VINKKEJÄ TURVALLISEEN MEDIANKÄYTTÖÖN Aikuisen kanssa jaetut mediakokemukset auttavat lasta tulkitsemaan ja käsittelemään erilaisia mediaviestejä. Ikärajat ja sisältösymbolit ohjaavat lapsille turvallisten mediasisältöjen valinnassa. Medialaitteiden sijoittaminen kodin yhteisiin tiloihin helpottaa niiden käytön valvontaa. Lapsen mediankäyttöä voi rajoittaa myös erilaisten estoohjelmien tai salasanojen avulla. Tekniset rajoitukset eivät kuitenkaan korvaa yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Sisältää päihteidenkäyttöä

3 MILLAISIA MEDIAN VOIVAT OLLA? L apsen tiedollinen, emotionaalinen ja sosiaalinen kehitystaso vaikuttavat hänen kykyihinsä tulkita mediasisältöjä. Lapsen kasvaminen on kuitenkin aina yksilöllistä ja jokainen lapsi on mediankäyttäjänä omanlaisensa, joten sama mediasisältö voi vaikuttaa eri lapsiin eri tavoin. Lasta tulee ohjata mediankäytössä hänen ikäänsä ja persoonallisuuteensa sopivalla tavalla. Huoltajana tunnet lapsesi parhaiten ja voit vaikuttaa asiaan monin tavoin. Ikärajoista ja muista suojauskeinoista huolimatta lapset voivat altistua liian rajuille mediasisällöille. Median vakavimmat riskit lasten kehitykselle aiheutuvat ikätasolle soveltumattomista sisällöistä, esimerkiksi voimakkaasta väkivallasta tai pornografiasta. Yhä useampi lapsi on törmännyt pornoon netissä joko vahingossa tai etsinyt sitä tarkoituksella. Liian voimakkaista mediasisällöistä aiheutunut ahdistus voi ilmetä esimerkiksi unen häiriintymisenä, keskittymisvaikeuksina, pelokkuutena tai aggressiivisuutena toisia tai itseä kohtaan. Pahimmillaan yksittäinenkin mediakokemus voi olla lapselle niin voimakas, että siitä toipuminen kestää pitkään. Huoltajat pystyvät käsittelemään lapsensa kanssa haastaviakin mediasisältöjä oman elämänkokemuksensa kautta, keskustelemalla askarruttavista tai hämmentävistä asioista. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea mediasisältöjen käsittelyyn. MITÄ TEEN, JOS LAPSENI ON NÄHNYT JOTAIN PELOTTAVAA? Ota lapsen huoli vakavasti ja auta lasta käymään järkyttävää kokemusta läpi. Kerro lapselle, että hän on turvassa ja että aikuiset pitävät lapsesta huolta. Tarjoa turvaa ja syliä ja kerro, että aikuisille tarkoitetut sisällöt eivät sovi hänen ikäiselleen. Mikäli kyse on esimerkiksi pelottavasta uutisesta, kerro lapselle, mitä on tapahtunut hänen käsityskykyynsä sopivalla tavalla. Vastaa lapsen kysymyksiin selittämällä pelottavan asian olennaiset seikat. Muista, ettei tunne-elämän kehitystä voi nopeuttaa karaisemalla! Jos elokuvan, tv-ohjelman tai pelin ikäraja on mielestäsi virheellinen, siihen on mahdollista vaikuttaa. Osoitteessa ikärajat.fi voi tutustua ikärajojen perusteisiin ja jättää viranomaiselle palautetta. Perusteltu palaute voi johtaa ikärajan uudelleenarviointiin. Voit asentaa tietokoneelle lapsilukon tai nettisuodattimen. Tekniset rajoitukset eivät kuitenkaan korvaa keskustelua aikuisen kanssa.

4 VIETTÄÄKÖ LAPSENI LIIAN PALJON AIKAA? TUNNISTA LIIALLISEN RUUTUAJAN MERKIT Laiminlyökö lapsi kavereitaan, harrastuksiaan tai koulunkäyntiään mediankäytön vuoksi? Lapsen liialliseen ruutuaikaan liittyy haittoja, joista huoltajan on hyvä olla tietoinen ja jotka on mahdollista välttää. Median suurkulutus voi olla riski sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Pelkästään ruudun ääressä ei kehity riittävästi sosiaalisia tukiverkkoja ja arkisia ongelmanratkaisutaitoja. Mikään ei korvaa sitä, että aikuinen on lapselle läsnä ja tavoitettavissa. Lapsi voi tarvita aikuisen tukea ja rohkaisua myös siihen, että hakeutuu ikätovereidensa seuraan. Se, että lapsi viettää paljon aikaa esimerkiksi digitaalisten pelien parissa, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että hänellä olisi peliongelma. Mediankäyttö on ongelmallista silloin, kun se aiheuttaa haittoja muilla elämänalueilla. Kärsivätkö lapsen yöunet ja arkirutiinit? Aiheuttaako lapsen mediankäyttö terveydentilan heikkenemiseen liittyviä oireita, kuten univaikeuksia tai niska- ja selkäkipuja? Onko lapsella vieroitusoireita tai onko hän ärtynyt, kun hän ei ole ruudun ääressä? Valehteleeko lapsi perheenjäsenilleen tai kavereilleen peitelläkseen mediankäyttönsä laajuutta? Uppoutuuko lapsi median maailmaan paetakseen ongelmia tai kohentaakseen mielialaansa? Tunteeko lapsi syyllisyyttä omasta mediankäytöstään? APUA RUUTUAJAN VÄHENTÄMISEEN Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, miksi mediankäyttö on hänelle niin tärkeää. Medialaitteet voi siirtää lapsen huoneesta perheen yhteisiin tiloihin. Mediankäytölle kannattaa sopia yhdessä selkeät rajat, joista pidetään kiinni. Lasta voi auttaa pohtimaan, miten mediankäytölle asetetut rajat hyödyttävät häntä. Lapsen mediahetket kannattaa pitää entistä lyhyempinä ja aikataulutettuina. Aikataulutuksen apuna voi käyttää esimerkiksi kännykän hälytystä tai munakelloa. Liiallisen ruutuajan tilalle mahtuu uusi perheen yhteinen projekti tai harrastus. Lasta kannattaa rohkaista viettämään enemmän aikaa ikätovereiden seurassa. Liiallisesta ruutuajasta voi keskustella myös esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa.

5 MISTÄ TIEDÄN, ONKO SOPIVA LAPSELLE? Alakouluikäiset lapset ovat netissä ennen kaikkea viihtyäkseen, mutta yläkouluikää lähestyttäessä nettiympäristöstä muodostuu sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeä kanava. Netissä lapset pelaavat, katsovat videoita ja käyttävät yhteisöpalveluita. Vaikka monen yhteisöpalvelun ikäraja on 13 vuotta, niitä käyttävät aktiivisesti myös tätä nuoremmat. Mitä paremmin huoltajat tuntevat lasten ja nuorten käyttämiä verkkopalveluita, sitä paremmin he pystyvät arvioimaan, mitkä palvelut sopivat juuri heidän lapsilleen. VINKKEJÄ VERKKOPALVELUN ARVIOINTIIN Useilla lapsille suunnatuilla verkkosivustoilla on tietopaketti huoltajille, johon kannattaa tutustua. Ainakin seuraavat asiat kannattaa selvittää, ennen kuin päättää voiko lapsi rekisteröityä palveluun: Sopivatko sivuston kohderyhmä, sisällöt ja palvelut lapsellesi? Onko ylläpitoon helppo ottaa yhteyttä? Onko sivuston käyttö ilmaista vai voiko siellä käyttää myös maksullisia palveluita? Ovatko sivuston yksityisyysasetukset selkeät ja helppokäyttöiset? Voiko sivustolta poistaa oman käyttäjäprofiilin? Onko sivuston käyttöehdoissa ja säännöissä määritelty, millainen käytös on kiellettyä, millaista materiaalia sivustolla ei saa julkaista, miten ja mihin voi ilmoittaa käyttösääntöjen rikkomuksista ja millaisia seuraamuksia käyttöehtojen rikkomisesta seuraa?

6 LAPSELLANI ON, JOITA EN OLE KOSKAAN TAVANNUT. PITÄISIKÖ MINUN OLLA HUOLISSANI? K eskustelu netissä on lapsille luonteva ja tärkeä tapa ylläpitää sosiaalisia suhteita. Lapset käyttävät nettiaikaansa esimerkiksi pikaviestittelyyn sekä yhteisöpalveluihin. Nettiystävyys on usein jatketta kasvokkaisille ystävyyssuhteille: koulupäivän tai harrastustuntien jälkeen on luontevaa siirtyä verkkoon tekemään yhdessä läksyjä ja jatkamaan juttelua. Netissä solmitaan myös uusia tuttavuuksia. Nettiystävyys voi olla lapselle korvaamatonta etenkin silloin, jos hän ei ole löytänyt samoista asioista kiinnostuneita ystäviä koulusta tai harrastuspiiristä. Lapsi voi rakentaa merkitykselliset ystävyyssuhteensa vain netissä, jos esimerkiksi koulussa yritykset ystävystyä muiden oppilaiden kanssa ovat epäonnistuneet tai lapsi on jostakin syystä torjuttu vertaisryhmässään. Lähipiirin silmissä yksinäiseltä vaikuttava lapsi voi siis elää hyvin aktiivista elämää sosiaalisessa nettiverkostossa. Siellä lapsi kohtaa vertaisiaan ja keskustelee hänelle tärkeistä asioista. Keskusteluryhmät ja nettiyhteisöt eivät kuitenkaan saisi korvata kaikkia kasvokkaisia vuorovaikutussuhteita. Nettitutusta voi tulla lapselle läheinen ystävä, joka halutaan tavata myös kasvokkain. Nettituttuja tavattaessa turvallisuuden varmistaminen on tärkeää. NETTITUTUN VOI TAVATA TURVALLISESTI Nettitutun tapaamisesta on hyvä kertoa omalle huoltajalle tai muulle luottoaikuiselle. Pyri ottamaan yhteyttä nettitutun huoltajiin ennen tapaamista. Tapaamiseen on hyvä ottaa mukaan joku luotettava henkilö, kuten kaveri, huoltaja tai vanhempi sisarus. Tapaamisen voi sopia julkiselle paikalle, kuten kauppakeskukseen, nuorisotalolle tai kahvilaan, jossa on muita ihmisiä ja josta on helppo poistua. Ensimmäistä tapaamista ei kannata sopia omaan tai nettitutun kotiin, ellei asiasta ole sovittu huoltajien kesken. Tapaamisessa on hyvä pitää kännykkä käsillä epämiellyttävien tilanteiden varalta. Huoltaja voi myös tehdä varmistussoiton parikymmentä minuuttia tapaamisen alkamisen jälkeen ja tarkistaa kuinka tapaaminen etenee. Jos tapaaminen ei ole lapsen toiveiden mukainen, voi huoltaja soittamalla tarjota lapselle helpon tavan lähteä pois tapaamisesta. K iusaaminen netissä on usein yhteydessä kouluyhteisöön. Netissä kiusaaminen jää useimmiten piiloon aikuisten silmiltä, jolloin niin kiusattu kuin kiusaajakaan eivät saa tarvitsemaansa apua tilanteiden selvittämiseen. Lasten ei pidä joutua ratkaisemaan yksin tai keskenään mediaympäristössä tapahtuneita kiusaamiseen, solvaamiseen ja uhkailuun liittyviä tilanteita. Kiusaamisen lopettaminen on lopulta aina aikuisten vastuulla. Sekä tytöt että pojat saattavat saada netissä seksuaalisesti häiritseviä viestejä niin itsensä ikäisiltä kuin huomattavasti vanhemmilta nuorilta tai aikuisilta. Vaikka seksuaalisviritteiset viestit voivat toisinaan murrosikäisestä lapsesta tuntua jännittäviltä ja kiehtovilta, aikuisen lapseen kohdistama seksuaalinen teko on kuitenkin aina rikos myös netissä. Jo seksuaalissävytteinen keskustelu alle 16-vuotiaan lapsen kanssa voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. VINKKEJÄ NETTIKIUSAAMISEN VÄHENTÄMISEEN Vahvista lapsen taitoa sanoa ei. Kaikkea ei tarvitse katsoa eikä kokea. Opasta lasta käyttämään nettipalveluiden turvaominaisuuksia, kuten mustia listoja, joilla estetään kiusaajien ja ahdistelijoiden mahdollisuus ottaa yhteyttä. Rohkaise lasta kertomaan kaikesta netissä tapahtuvasta aikuiselle. Opasta tallentamaan ikävät viestit sellaisinaan, ottamaan niistä kuvakaappaukset tai kuvaamaan viestit ruudulta kameralla. Myös viestien päivämäärät ja kellonajat on hyvä kirjata ylös. Kannusta lasta hyväksymään yhteydenotto- ja kaveripyyntöjä vain jo ennalta tutuilta kavereilta. Auta lasta ilmoittamaan ylläpidolle palvelun käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta.

7 MIKSI LAPSENI OLI MONTA SATAA EUROA? markkinat ja palvelut ovat olleet murroksessa viime vuosikymmenten aikana. Tarjolla olevien tuotteiden sekä palveluiden määrä on monipuolistunut ja moninkertaistunut. Fyysisten tuotteiden rinnalle on tullut laaja valikoima digitaalisia tuotteita, joista erityisesti lapset ja nuoret ovat valmiita maksamaan suuriakin summia. Nuket ja CD-levyt ovat vaihtuneet virtuaalisiin paperinukkeihin ja kuukausimaksullisiin musiikkipalveluihin. Virtuaalisista hyödykkeistä ollaan myös valmiita maksamaan oikeaa rahaa ja yhä useammalle nuorelle verkkopelien pelaaminen on myös sellaisen rahan ansaitsemiskeino, josta huoltajat eivät tiedä. HUOMIOI HANKKIESSASI LAPSELLE MAT- KAPUHELINTA Uusilla älypuhelimilla pääsee langattomasti verkkoon myös ilman puhelinliittymän nettiyhteyttä. Mieti, millainen puhelin lapsellesi sopii ja mitä ominaisuuksia hän tarvitsee. Onko netti välttämätön puhelimessa? Pyydä operaattorilta liittymään saldorajoitus, jos sille on tarvetta. Varmista myös, että liittymällä ei joko voi käyttää nettiä lainkaan tai että liittymällä on kiinteä kuukausimaksu, jos netti on lapselle tarpeellinen. Tarkista liittymän palveluestot välttääksesi yllättäviä laskuja. Palveluestot voivat koskea aikuisviihdepalveluita, ajanvietepalveluita, asiointipalveluita tai yleishyödyllisiä palveluita. Sopikaa, millaisia puhelinpalveluita lapsesi saa käyttää ja mitä pelejä ja sovelluksia puhelimeen saa ladata. Varmista etteivät luottokorttitietosi jää puhelimen muistiin ostaessasi puhelimeen sovelluksia.

8 MITEN VOIN VAIKUTTAA Huoltajat voivat vaikuttaa lasten mediaympäristöön antamalla palautetta mediasta. Palautetta kannattaa antaa suoraan mediasisällön tarjoajalle. Erityisesti internetin valvonta edellyttää kansalaisten aktiivista vuorovaikutusta viranomaisten kanssa. MISTÄ LÖYDÄN HYVIÄ SISÄLTÖJÄ Katsottuasi lasten kanssa erityisen hyvän elokuvan, kannattaa siitä kertoa muillekin. Lapsille sopivista elokuvista, televisio-ohjelmista ja digitaalisista peleistä voi myös antaa palautetta Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen tietokantaan, jolloin se on kaikkien ohjelmasta tietoa hakevien huoltajien käytettävissä. MLL VANHEMPAINNETTI Askarruttaako lapsesi mediankäyttö? MLL:n Vanhempainnetistä löytyy tietoa eri-ikäisten lasten mediankäytöstä. Voit myös keskustella toisen vanhemman, vapaaehtoisen päivystäjän kanssa puhelimitse tai kirjoittaa nettipalveluun kirjeen. MLL:n päivystäjät on koulutettu tarjoamaan keskusteluapua lasten median käyttöön liittyvissä asioissa. Voit soittaa tai kirjoittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Vanhempainnetti ja kirjepalvelu Vanhempainpuhelin (0,08 e/min + pvm/mpm) MEKU Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja ja lapsille turvallista mediaympäristöä yhteistyössä toimialan yritysten, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. ja MEDIAKASVATUSSEURA Mediakasvatusseuran ylläpitämä mediakasvatus.fi -verkkopalvelu kokoaa eri-ikäisten lasten ja nuorten vanhemmille hyödyllisiä linkkejä ja sisältöjä, jotka tarjoavat tukea kotien mediakasvatukseen. Huoltajat voivat esimerkiksi Ilmoittaa internetin lainvastaisesta sisällöstä Pyytää televisio-ohjelman ikärajan uudelleentarkistamista Ilmoittaa digitaalisten pelien tarjoajasta, joka ei käytä ikärajamerkintöjä Pyytää lausuntoa lapsille sopimattomasta markkinoinnista ANNA PALAUTETTA MEDIASTA Elokuvat, televisio-ohjelmat ja digitaaliset pelit Internetin epäilyttävä aineisto Lasten seksuaalista kaltoinkohtelua esittävä kuvamateriaali tai muu laiton aineisto Hyvän tavan vastainen mainos tai lapsille sopimatonta markkinointia Hyvä journalistinen tapa tai ilmaisu- ja julkaisuvapautta koskeva asia Yritysten toiminta

9 Lapsilla on oikeus laadukkaaseen mediaympäristöön. Lasten turvallinen ja vastuullinen mediankäyttö edellyttää, että myös aikuiset ymmärtävät mediakulttuurin ilmiöitä. Huoltajan tehtävä on suojella lasta median haitallisilta sisällöiltä sekä mahdollistaa lapselle mukavia mediakokemuksia ja -elämyksiä. Sopivina annoksina media voi myös olla perhettä yhdistävä harrastus. Lapset ja media Opas kasvattajalle käsittelee niitä mediaan liittyviä kysymyksiä, jotka usein askarruttavat kasvattajia. Oppaan ovat tuottaneet yhteistyössä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mediakasvatusseura. MEKU mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus

Lapset ja media. Opas selkokielellä

Lapset ja media. Opas selkokielellä Lapset ja media Opas selkokielellä Sisältö Johdanto 3 Ikärajat 4 Netti 8 Pelit 14 Käyttääkö lapsi liikaa mediaa? 15 Lukeminen 16 Jokainen voi tuottaa mediasisältöjä 18 2 Johdanto Lapsella on oikeus käyttää

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Kahdeksan kysymystä lapsen mediankäytöstä

Kahdeksan kysymystä lapsen mediankäytöstä Kahdeksan kysymystä lapsen mediankäytöstä Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, 00530 Helsinki www.mll.fi Käsikirjoitus: Satu Valkonen, MLL Valokuvat: Tomi Nuotsalo Ulkoasu: Hahmo

Lisätiedot

Koululainen ja media. www.nurmijarvi.fi

Koululainen ja media. www.nurmijarvi.fi Koululainen ja media www.nurmijarvi.fi Vanhemmille ja lasten huoltajille Koululaiset tarvitsevat aikuista etenkin sähköisen median käytön tueksi olemaan läsnä ja keskustelemaan asioista, joita he mediassa

Lisätiedot

MEDIAKASVATUS LANU. CC BY-NC-SA Hanna Lokka

MEDIAKASVATUS LANU. CC BY-NC-SA Hanna Lokka MEDIAKASVATUS LANU KÄSITTEET Media tarkoittaa välineitä, joilla on mahdollista viestittää ja vastaanottaa viestejä sekä niiden sisältöjä ja käytänteitä, jotka ovat syntyneet välineiden ympärille. Mediakasvattaja

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö

Lisätiedot

Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja

Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Nuorten netinkäyttö/sosiaalinen media Nettikiusaaminen Pelit ja pelaaminen Miten tukea nuorta mediankäytössä Kouluttajana Anne Hämäläinen Mediankäyttö koostuu pienistä

Lisätiedot

kenttäopas Mediakasvattajan kenttätesti! Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan

kenttäopas Mediakasvattajan kenttätesti! Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan Mediakasvattajan kenttäopas Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan kenttätesti! Oletko huolestunut, huolehtiva vai huoleton mediakasvattaja? www.tietoturvakoulu.fi Mediakasvattajan kenttäopas

Lisätiedot

LAPSET & MEDIA. Kasvattajan opas

LAPSET & MEDIA. Kasvattajan opas ?! LAPSET & MEDIA Kasvattajan opas Tässä oppaassa 3 / Lapset ja media 4 / Saaks tän kattoo? Asiaa ikärajoista. 6 / Miks toi nuoli muuttui kädeks?...ja muuta selitettävää netin käytöstä. 8 / Kenen kanssa

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Kännykkäkasvattajan. käsikirja. 1 uusi viesti

Kännykkäkasvattajan. käsikirja. 1 uusi viesti Kännykkäkasvattajan käsikirja 1 uusi viesti 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Tutkikaa yhdessä mitä kaikkea kivaa kännykällä voi tehdä. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Reilusti nuori. Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen. 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen

Reilusti nuori. Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen. 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen Reilusti nuori Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen Olen olemassa? Lämmittelyä Yhä nuoremmat osaavat käyttää Reaali ja virtuaali sama asia Mobiiliteknologiat

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Perustiedot selvityksestä

Perustiedot selvityksestä Perustiedot selvityksestä Selvitys on STM:n rahoittama ja Helsingin kaupungin Klaari-toiminnan koordinoima. Vastaukset kerätty verkkokyselynä koulupäivän aikana Helsingin ja Vantaan 10-18-vuotiailta koululaisilta

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Nuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi

Nuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi Nuoret ja nettimaailma Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi Käsiteltävät asiat Miten nuoret käyttävät nettiä? Mitkä ovat nuorten suosimia nettipalveluita? Millaisia nuoret

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

Lähde: Ikärajat.fi; RAY

Lähde: Ikärajat.fi; RAY Alaikäinen saa pelata K18-pelejä, mutta vain oman vanhemman seurassa. TARUA. K18-ikärajassa ei ole joustovaraa, vaan se on aina voimassa riippumatta aikuisen myös omaan perheeseen kuuluvan - läsnäolosta.

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään mediaan liittyviä asioita ja riittävän unen merkitystä.

Lisätiedot

Lapsi ja netin pornografia. Ohjeita lapsen kanssa keskusteluun

Lapsi ja netin pornografia. Ohjeita lapsen kanssa keskusteluun Lapsi ja netin pornografia Ohjeita lapsen kanssa keskusteluun Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää

Nettielämä on oikeaa elämää Nettielämä on oikeaa elämää JA NETTIKASVATUS ON TAVALLISTA KASVATUSTA pelikone+netti tietokone+ netti Tie auki maailmaan kännykkä + netti 6+1 OHJETTA KASVATTAJALLE Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä 2006 Lapset matkapuhelimen käyttäjinä Kysely toteutettiin syyskuussa 2006 ja kyselyyn vastasi 17 848 lasta. Kysely oli avoinna Habbo Hotellin,

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Kouvolan nuorisopalvelut Niina Soisalo

Kouvolan nuorisopalvelut Niina Soisalo Vaikka voisi näyttää siltä, että lapset istuvat yksin medialaitteidensa parissa, on vuorovaikutus ja kommunikaatio muiden kanssa keskeistä lasten verkon ja median käytössä (Rahja, 2013, 11). Verkko mahdollistaa

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder Media on muutakin kun vain tutut televisio ja sanomalehti. Mediakasvatuksessa tulisi ottaa huomioon myös tietokonepelit, mainonta monissa eri muodoissa, keskustelupalstat

Lisätiedot

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla

Lisätiedot

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö Lapset ja Internetin turvallinen käyttö 1 JOHDANTO... 1 2 VANHEMPIEN VASTUU... 1 2.1 Internetin käytön seuraaminen... 1 2.2 Suodatinohjelmat... 1 2.3 Henkilöllisyyden pitäminen salassa... 2 2.4 Kaupallisuus...

Lisätiedot

MLL alakoulun tukena 2014 2015

MLL alakoulun tukena 2014 2015 MLL alakoulun tukena 2014 2015 MLL alakoulujen tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:lla

Lisätiedot

Ratkaisu on tehty Windows 7:ssa käyttäen LO Writer-tekstinkäsittelyohjelmaa.

Ratkaisu on tehty Windows 7:ssa käyttäen LO Writer-tekstinkäsittelyohjelmaa. Lapset ja media Lapset ja media Ratkaisu on tehty Windows 7:ssa käyttäen LO Writer-tekstinkäsittelyohjelmaa. Lapsen kasvaminen on aina yksilöllistä ja jokainen lapsi on myös mediankäyttäjänä omanlaisensa.

Lisätiedot

Turvallinen internetin käyttö. Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj

Turvallinen internetin käyttö. Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj Turvallinen internetin käyttö Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj Nuoret ja internet 57 % lapsista ja nuorista käyttää internetiä huoneessaan, 39 % kotona muualla kuin

Lisätiedot

Verkkopelaamisen hyödyt ja haitat Asumisen päivät 9.4.2013

Verkkopelaamisen hyödyt ja haitat Asumisen päivät 9.4.2013 Verkkopelaamisen hyödyt ja haitat Asumisen päivät 9.4.2013 Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Pelitaito-projekti EHYT ry:n viisivuotinen projekti (2010 2014) Pelaamisella tarkoitetaan digitaalista

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään

Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Mediataidot suojaavat ja vahvistavat mediakasvatuksen tavoitteena itsenäinen, aktiivinen ja kriittinen ote mediaan median hallinnan avaimina ovat monipuoliset

Lisätiedot

Lapset ja media Lapsen kasvaminen on aina yksilöllistä ja jokainen lapsi on myös mediankäyttäjänä omanlaisensa. Kaikki lapsen havainnot ja tulkinnat

Lapset ja media Lapsen kasvaminen on aina yksilöllistä ja jokainen lapsi on myös mediankäyttäjänä omanlaisensa. Kaikki lapsen havainnot ja tulkinnat Lapset ja media Lapsen kasvaminen on aina yksilöllistä ja jokainen lapsi on myös mediankäyttäjänä omanlaisensa. Kaikki lapsen havainnot ja tulkinnat perustuvat aikaisempiin kokemuksiin ja vuorovaikutukseen

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

Valtakunnalliseen hätänumeroon 112 voi ja pitääkin soittaa hätätilanteessa. Hätäpuhelu on aina maksuton.

Valtakunnalliseen hätänumeroon 112 voi ja pitääkin soittaa hätätilanteessa. Hätäpuhelu on aina maksuton. Internet Netti on varsinainen viidakko, jossa varomaton törmää ennen pitkää tiikeriäkin hurjempiin juttuihin. Sovi lapsen kanssa, millä sivustoilla hän saa käydä ja ole läsnä, kun hän on netissä. Kerro

Lisätiedot

Lapsen ääni 2011. Etsin yleensä jutteluseuraa joka piristäisi päivääni

Lapsen ääni 2011. Etsin yleensä jutteluseuraa joka piristäisi päivääni Lapsen ääni 2011 Etsin yleensä jutteluseuraa joka piristäisi päivääni 1 Pelastakaa Lapset on toteuttanut Lapsen ääni kyselyitä vuodesta 2001 alkaen. Vuonna 2011 kysely toteutettiin nettikyselynä lokakuun

Lisätiedot

MLL yläkoulun tukena 2014 2015

MLL yläkoulun tukena 2014 2015 MLL yläkoulun tukena 2014 2015 MLL yläkoulujen tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:lla

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Internetiin liittyvä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen ennaltaehkäisy verkossa

Internetiin liittyvä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen ennaltaehkäisy verkossa Internetiin liittyvä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen ennaltaehkäisy verkossa Jenni Häikiö, Asiantuntija, psykologi Pelastakaa Lapset ry 27.11.2014 Pelastakaa Lapset & internetiin liittyvän lasten

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Linkkejä turvallisuudesta. Mika Kokkonen Mervi Myllylä Mari Myllymäki Jonas Sjelvgren Hanna Suojoki

Linkkejä turvallisuudesta. Mika Kokkonen Mervi Myllylä Mari Myllymäki Jonas Sjelvgren Hanna Suojoki Linkkejä turvallisuudesta Mika Kokkonen Mervi Myllylä Mari Myllymäki Jonas Sjelvgren Tämä on Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaalija turvallisuusalan opiskelijoiden kokoama turvallisuuskansio, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Digitaalinen pelaaminen ilmiönä ja välineenä sosiaali- ja terveysalalla

Digitaalinen pelaaminen ilmiönä ja välineenä sosiaali- ja terveysalalla Digitaalinen pelaaminen ilmiönä ja välineenä sosiaali- ja terveysalalla Anna-Laura Marjeta Sosiaalipsykologi, projektisuunnittelija Pelitalo Helsingin nuorisoasiainkeskus 5.2.2014 Päivän ohjelma 12.00-12.15

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Lapsilukko HUOMAUTUS VANHEMMILLE. Vita-järjestelmän lapsilukko, ennen kuin annat lapsesi pelata. Määritä PlayStation 4-419-422-01(1)

Lapsilukko HUOMAUTUS VANHEMMILLE. Vita-järjestelmän lapsilukko, ennen kuin annat lapsesi pelata. Määritä PlayStation 4-419-422-01(1) Lapsilukko HUOMAUTUS VANHEMMILLE Määritä Vita lapsilukko, ennen kuin annat lapsesi pelata. 4-419-422-01(1) Vita-järjestelmä tarjoaa vanhempien ja huoltajien avuksi toimintoja, joiden avulla lapsen PS Vita

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia

MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia Kyselyn toteutus Toteutettiin sähköisenä kyselynä 01-02/2011 Tavoitteena oli selvittää Millainen kuva koulujen henkilökunnalla on oppilaiden yksinäisyydestä,

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. MEMO-koulutus, kevät 2015 Rauna Rahja / koordinaattori Mediakasvatusseura

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. MEMO-koulutus, kevät 2015 Rauna Rahja / koordinaattori Mediakasvatusseura Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen MEMO-koulutus, kevät 2015 Rauna Rahja / koordinaattori Mediakasvatusseura Mediakasvatus Mediakasvatuksen ydintä on ohjaus ja opetus mediasta ja median avulla.

Lisätiedot

Matkalla mediaan. Opas perheen yhteiselle mediamatkalle

Matkalla mediaan. Opas perheen yhteiselle mediamatkalle Matkalla mediaan Opas perheen yhteiselle mediamatkalle Mediamatka alkaa Koskaan ei ole liian aikaista pohtia, millaisessa roolissa media on kodissamme. Vanhempien tehtävä on suojella lasta median haitallisilta

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Turvallinen internetin käyttö. Tiina Kuusisto, Edupoli Pasi Kotilainen, luokanopettaja

Turvallinen internetin käyttö. Tiina Kuusisto, Edupoli Pasi Kotilainen, luokanopettaja Turvallinen internetin käyttö Tiina Kuusisto, Edupoli Pasi Kotilainen, luokanopettaja Nuoret ja internet 57 % lapsista ja nuorista käyttää internetiä omassa huoneessaan, 39 % kotona muualla kuin omassa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Internetin riskit ja turvallisuus eurooppalaisten lasten näkökulmasta.

Internetin riskit ja turvallisuus eurooppalaisten lasten näkökulmasta. EU Kids Online II -kyselytutkimus Internetin riskit ja turvallisuus eurooppalaisten lasten näkökulmasta. 1. Tutkimuksen päätulokset 1.1 EU Kids Online -kyselytutkimus Tämä raportti esittelee alustavat

Lisätiedot

Media alle 3-vuotiaan arjessa. Opas ja keskusteluaineisto vanhemmille

Media alle 3-vuotiaan arjessa. Opas ja keskusteluaineisto vanhemmille Media alle 3-vuotiaan arjessa Opas ja keskusteluaineisto vanhemmille Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, 00530 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Käsikirjoitus: Suvi

Lisätiedot

Aseman koulun vanhempainilta

Aseman koulun vanhempainilta Tervetuloa! Aseman koulun vanhempainilta 10.10.2012 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. ONNI LÖYTYY ARJESTA Onnelliseen lapsuuteen ei vaadita

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella.

Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella. 16.2.2016 MLL:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Marita Viertonen Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella. Mannerheimin

Lisätiedot