JA MEDIA. Kasvattajan opas
|
|
- Teuvo Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JA MEDIA Kasvattajan opas
2 MIKSI ELOKUVISSA JA PELEISSÄ ON? Sallittu kaikenikäisille Sallittu yli 7-vuotiaille Sallittu yli 12-vuotiaille Sallittu yli 16-vuotiaille Vain aikuisille Tutustu ikärajoihin ja sisältösymboleihin tarkemmin osoitteessa Lasten mediapelkojen taustalla on usein ikätasolle sopimaton materiaali. Televisio-ohjelmien, elokuvien ja digitaalisten pelien ikärajat eivät ole suosituksia tietyn ikäisille, vaan ne varoittavat lapsen ikätasolle haitallisista sisällöistä. Ikärajat perustuvat kuvaohjelmalakiin, joka on luonteeltaan lastensuojelulaki. Niiden tarkoitus on suojella lapsia ohjelmien ja pelien mahdollisilta haitallisilta vaikutuksilta. Suomessa esitettävät tai levitettävät elokuvat, televisioohjelmat ja digitaaliset pelit merkitään ikärajalla ja sisältösymbolilla. Sisältösymboli kertoo, millaisen haitallisen sisällön vuoksi ikäraja on asetettu. Ikärajat ovat sitovia, eli tuotetta ei saa esittää, vuokrata tai myydä ikärajaa nuoremmalle henkilölle. Sisältää väkivaltaa Sisältää seksiä Voi aiheuttaa ahdistusta VINKKEJÄ TURVALLISEEN MEDIANKÄYTTÖÖN Aikuisen kanssa jaetut mediakokemukset auttavat lasta tulkitsemaan ja käsittelemään erilaisia mediaviestejä. Ikärajat ja sisältösymbolit ohjaavat lapsille turvallisten mediasisältöjen valinnassa. Medialaitteiden sijoittaminen kodin yhteisiin tiloihin helpottaa niiden käytön valvontaa. Lapsen mediankäyttöä voi rajoittaa myös erilaisten estoohjelmien tai salasanojen avulla. Tekniset rajoitukset eivät kuitenkaan korvaa yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Sisältää päihteidenkäyttöä
3 MILLAISIA MEDIAN VOIVAT OLLA? L apsen tiedollinen, emotionaalinen ja sosiaalinen kehitystaso vaikuttavat hänen kykyihinsä tulkita mediasisältöjä. Lapsen kasvaminen on kuitenkin aina yksilöllistä ja jokainen lapsi on mediankäyttäjänä omanlaisensa, joten sama mediasisältö voi vaikuttaa eri lapsiin eri tavoin. Lasta tulee ohjata mediankäytössä hänen ikäänsä ja persoonallisuuteensa sopivalla tavalla. Huoltajana tunnet lapsesi parhaiten ja voit vaikuttaa asiaan monin tavoin. Ikärajoista ja muista suojauskeinoista huolimatta lapset voivat altistua liian rajuille mediasisällöille. Median vakavimmat riskit lasten kehitykselle aiheutuvat ikätasolle soveltumattomista sisällöistä, esimerkiksi voimakkaasta väkivallasta tai pornografiasta. Yhä useampi lapsi on törmännyt pornoon netissä joko vahingossa tai etsinyt sitä tarkoituksella. Liian voimakkaista mediasisällöistä aiheutunut ahdistus voi ilmetä esimerkiksi unen häiriintymisenä, keskittymisvaikeuksina, pelokkuutena tai aggressiivisuutena toisia tai itseä kohtaan. Pahimmillaan yksittäinenkin mediakokemus voi olla lapselle niin voimakas, että siitä toipuminen kestää pitkään. Huoltajat pystyvät käsittelemään lapsensa kanssa haastaviakin mediasisältöjä oman elämänkokemuksensa kautta, keskustelemalla askarruttavista tai hämmentävistä asioista. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea mediasisältöjen käsittelyyn. MITÄ TEEN, JOS LAPSENI ON NÄHNYT JOTAIN PELOTTAVAA? Ota lapsen huoli vakavasti ja auta lasta käymään järkyttävää kokemusta läpi. Kerro lapselle, että hän on turvassa ja että aikuiset pitävät lapsesta huolta. Tarjoa turvaa ja syliä ja kerro, että aikuisille tarkoitetut sisällöt eivät sovi hänen ikäiselleen. Mikäli kyse on esimerkiksi pelottavasta uutisesta, kerro lapselle, mitä on tapahtunut hänen käsityskykyynsä sopivalla tavalla. Vastaa lapsen kysymyksiin selittämällä pelottavan asian olennaiset seikat. Muista, ettei tunne-elämän kehitystä voi nopeuttaa karaisemalla! Jos elokuvan, tv-ohjelman tai pelin ikäraja on mielestäsi virheellinen, siihen on mahdollista vaikuttaa. Osoitteessa ikärajat.fi voi tutustua ikärajojen perusteisiin ja jättää viranomaiselle palautetta. Perusteltu palaute voi johtaa ikärajan uudelleenarviointiin. Voit asentaa tietokoneelle lapsilukon tai nettisuodattimen. Tekniset rajoitukset eivät kuitenkaan korvaa keskustelua aikuisen kanssa.
4 VIETTÄÄKÖ LAPSENI LIIAN PALJON AIKAA? TUNNISTA LIIALLISEN RUUTUAJAN MERKIT Laiminlyökö lapsi kavereitaan, harrastuksiaan tai koulunkäyntiään mediankäytön vuoksi? Lapsen liialliseen ruutuaikaan liittyy haittoja, joista huoltajan on hyvä olla tietoinen ja jotka on mahdollista välttää. Median suurkulutus voi olla riski sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Pelkästään ruudun ääressä ei kehity riittävästi sosiaalisia tukiverkkoja ja arkisia ongelmanratkaisutaitoja. Mikään ei korvaa sitä, että aikuinen on lapselle läsnä ja tavoitettavissa. Lapsi voi tarvita aikuisen tukea ja rohkaisua myös siihen, että hakeutuu ikätovereidensa seuraan. Se, että lapsi viettää paljon aikaa esimerkiksi digitaalisten pelien parissa, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että hänellä olisi peliongelma. Mediankäyttö on ongelmallista silloin, kun se aiheuttaa haittoja muilla elämänalueilla. Kärsivätkö lapsen yöunet ja arkirutiinit? Aiheuttaako lapsen mediankäyttö terveydentilan heikkenemiseen liittyviä oireita, kuten univaikeuksia tai niska- ja selkäkipuja? Onko lapsella vieroitusoireita tai onko hän ärtynyt, kun hän ei ole ruudun ääressä? Valehteleeko lapsi perheenjäsenilleen tai kavereilleen peitelläkseen mediankäyttönsä laajuutta? Uppoutuuko lapsi median maailmaan paetakseen ongelmia tai kohentaakseen mielialaansa? Tunteeko lapsi syyllisyyttä omasta mediankäytöstään? APUA RUUTUAJAN VÄHENTÄMISEEN Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, miksi mediankäyttö on hänelle niin tärkeää. Medialaitteet voi siirtää lapsen huoneesta perheen yhteisiin tiloihin. Mediankäytölle kannattaa sopia yhdessä selkeät rajat, joista pidetään kiinni. Lasta voi auttaa pohtimaan, miten mediankäytölle asetetut rajat hyödyttävät häntä. Lapsen mediahetket kannattaa pitää entistä lyhyempinä ja aikataulutettuina. Aikataulutuksen apuna voi käyttää esimerkiksi kännykän hälytystä tai munakelloa. Liiallisen ruutuajan tilalle mahtuu uusi perheen yhteinen projekti tai harrastus. Lasta kannattaa rohkaista viettämään enemmän aikaa ikätovereiden seurassa. Liiallisesta ruutuajasta voi keskustella myös esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa.
5 MISTÄ TIEDÄN, ONKO SOPIVA LAPSELLE? Alakouluikäiset lapset ovat netissä ennen kaikkea viihtyäkseen, mutta yläkouluikää lähestyttäessä nettiympäristöstä muodostuu sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeä kanava. Netissä lapset pelaavat, katsovat videoita ja käyttävät yhteisöpalveluita. Vaikka monen yhteisöpalvelun ikäraja on 13 vuotta, niitä käyttävät aktiivisesti myös tätä nuoremmat. Mitä paremmin huoltajat tuntevat lasten ja nuorten käyttämiä verkkopalveluita, sitä paremmin he pystyvät arvioimaan, mitkä palvelut sopivat juuri heidän lapsilleen. VINKKEJÄ VERKKOPALVELUN ARVIOINTIIN Useilla lapsille suunnatuilla verkkosivustoilla on tietopaketti huoltajille, johon kannattaa tutustua. Ainakin seuraavat asiat kannattaa selvittää, ennen kuin päättää voiko lapsi rekisteröityä palveluun: Sopivatko sivuston kohderyhmä, sisällöt ja palvelut lapsellesi? Onko ylläpitoon helppo ottaa yhteyttä? Onko sivuston käyttö ilmaista vai voiko siellä käyttää myös maksullisia palveluita? Ovatko sivuston yksityisyysasetukset selkeät ja helppokäyttöiset? Voiko sivustolta poistaa oman käyttäjäprofiilin? Onko sivuston käyttöehdoissa ja säännöissä määritelty, millainen käytös on kiellettyä, millaista materiaalia sivustolla ei saa julkaista, miten ja mihin voi ilmoittaa käyttösääntöjen rikkomuksista ja millaisia seuraamuksia käyttöehtojen rikkomisesta seuraa?
6 LAPSELLANI ON, JOITA EN OLE KOSKAAN TAVANNUT. PITÄISIKÖ MINUN OLLA HUOLISSANI? K eskustelu netissä on lapsille luonteva ja tärkeä tapa ylläpitää sosiaalisia suhteita. Lapset käyttävät nettiaikaansa esimerkiksi pikaviestittelyyn sekä yhteisöpalveluihin. Nettiystävyys on usein jatketta kasvokkaisille ystävyyssuhteille: koulupäivän tai harrastustuntien jälkeen on luontevaa siirtyä verkkoon tekemään yhdessä läksyjä ja jatkamaan juttelua. Netissä solmitaan myös uusia tuttavuuksia. Nettiystävyys voi olla lapselle korvaamatonta etenkin silloin, jos hän ei ole löytänyt samoista asioista kiinnostuneita ystäviä koulusta tai harrastuspiiristä. Lapsi voi rakentaa merkitykselliset ystävyyssuhteensa vain netissä, jos esimerkiksi koulussa yritykset ystävystyä muiden oppilaiden kanssa ovat epäonnistuneet tai lapsi on jostakin syystä torjuttu vertaisryhmässään. Lähipiirin silmissä yksinäiseltä vaikuttava lapsi voi siis elää hyvin aktiivista elämää sosiaalisessa nettiverkostossa. Siellä lapsi kohtaa vertaisiaan ja keskustelee hänelle tärkeistä asioista. Keskusteluryhmät ja nettiyhteisöt eivät kuitenkaan saisi korvata kaikkia kasvokkaisia vuorovaikutussuhteita. Nettitutusta voi tulla lapselle läheinen ystävä, joka halutaan tavata myös kasvokkain. Nettituttuja tavattaessa turvallisuuden varmistaminen on tärkeää. NETTITUTUN VOI TAVATA TURVALLISESTI Nettitutun tapaamisesta on hyvä kertoa omalle huoltajalle tai muulle luottoaikuiselle. Pyri ottamaan yhteyttä nettitutun huoltajiin ennen tapaamista. Tapaamiseen on hyvä ottaa mukaan joku luotettava henkilö, kuten kaveri, huoltaja tai vanhempi sisarus. Tapaamisen voi sopia julkiselle paikalle, kuten kauppakeskukseen, nuorisotalolle tai kahvilaan, jossa on muita ihmisiä ja josta on helppo poistua. Ensimmäistä tapaamista ei kannata sopia omaan tai nettitutun kotiin, ellei asiasta ole sovittu huoltajien kesken. Tapaamisessa on hyvä pitää kännykkä käsillä epämiellyttävien tilanteiden varalta. Huoltaja voi myös tehdä varmistussoiton parikymmentä minuuttia tapaamisen alkamisen jälkeen ja tarkistaa kuinka tapaaminen etenee. Jos tapaaminen ei ole lapsen toiveiden mukainen, voi huoltaja soittamalla tarjota lapselle helpon tavan lähteä pois tapaamisesta. K iusaaminen netissä on usein yhteydessä kouluyhteisöön. Netissä kiusaaminen jää useimmiten piiloon aikuisten silmiltä, jolloin niin kiusattu kuin kiusaajakaan eivät saa tarvitsemaansa apua tilanteiden selvittämiseen. Lasten ei pidä joutua ratkaisemaan yksin tai keskenään mediaympäristössä tapahtuneita kiusaamiseen, solvaamiseen ja uhkailuun liittyviä tilanteita. Kiusaamisen lopettaminen on lopulta aina aikuisten vastuulla. Sekä tytöt että pojat saattavat saada netissä seksuaalisesti häiritseviä viestejä niin itsensä ikäisiltä kuin huomattavasti vanhemmilta nuorilta tai aikuisilta. Vaikka seksuaalisviritteiset viestit voivat toisinaan murrosikäisestä lapsesta tuntua jännittäviltä ja kiehtovilta, aikuisen lapseen kohdistama seksuaalinen teko on kuitenkin aina rikos myös netissä. Jo seksuaalissävytteinen keskustelu alle 16-vuotiaan lapsen kanssa voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. VINKKEJÄ NETTIKIUSAAMISEN VÄHENTÄMISEEN Vahvista lapsen taitoa sanoa ei. Kaikkea ei tarvitse katsoa eikä kokea. Opasta lasta käyttämään nettipalveluiden turvaominaisuuksia, kuten mustia listoja, joilla estetään kiusaajien ja ahdistelijoiden mahdollisuus ottaa yhteyttä. Rohkaise lasta kertomaan kaikesta netissä tapahtuvasta aikuiselle. Opasta tallentamaan ikävät viestit sellaisinaan, ottamaan niistä kuvakaappaukset tai kuvaamaan viestit ruudulta kameralla. Myös viestien päivämäärät ja kellonajat on hyvä kirjata ylös. Kannusta lasta hyväksymään yhteydenotto- ja kaveripyyntöjä vain jo ennalta tutuilta kavereilta. Auta lasta ilmoittamaan ylläpidolle palvelun käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta.
7 MIKSI LAPSENI OLI MONTA SATAA EUROA? markkinat ja palvelut ovat olleet murroksessa viime vuosikymmenten aikana. Tarjolla olevien tuotteiden sekä palveluiden määrä on monipuolistunut ja moninkertaistunut. Fyysisten tuotteiden rinnalle on tullut laaja valikoima digitaalisia tuotteita, joista erityisesti lapset ja nuoret ovat valmiita maksamaan suuriakin summia. Nuket ja CD-levyt ovat vaihtuneet virtuaalisiin paperinukkeihin ja kuukausimaksullisiin musiikkipalveluihin. Virtuaalisista hyödykkeistä ollaan myös valmiita maksamaan oikeaa rahaa ja yhä useammalle nuorelle verkkopelien pelaaminen on myös sellaisen rahan ansaitsemiskeino, josta huoltajat eivät tiedä. HUOMIOI HANKKIESSASI LAPSELLE MAT- KAPUHELINTA Uusilla älypuhelimilla pääsee langattomasti verkkoon myös ilman puhelinliittymän nettiyhteyttä. Mieti, millainen puhelin lapsellesi sopii ja mitä ominaisuuksia hän tarvitsee. Onko netti välttämätön puhelimessa? Pyydä operaattorilta liittymään saldorajoitus, jos sille on tarvetta. Varmista myös, että liittymällä ei joko voi käyttää nettiä lainkaan tai että liittymällä on kiinteä kuukausimaksu, jos netti on lapselle tarpeellinen. Tarkista liittymän palveluestot välttääksesi yllättäviä laskuja. Palveluestot voivat koskea aikuisviihdepalveluita, ajanvietepalveluita, asiointipalveluita tai yleishyödyllisiä palveluita. Sopikaa, millaisia puhelinpalveluita lapsesi saa käyttää ja mitä pelejä ja sovelluksia puhelimeen saa ladata. Varmista etteivät luottokorttitietosi jää puhelimen muistiin ostaessasi puhelimeen sovelluksia.
8 MITEN VOIN VAIKUTTAA Huoltajat voivat vaikuttaa lasten mediaympäristöön antamalla palautetta mediasta. Palautetta kannattaa antaa suoraan mediasisällön tarjoajalle. Erityisesti internetin valvonta edellyttää kansalaisten aktiivista vuorovaikutusta viranomaisten kanssa. MISTÄ LÖYDÄN HYVIÄ SISÄLTÖJÄ Katsottuasi lasten kanssa erityisen hyvän elokuvan, kannattaa siitä kertoa muillekin. Lapsille sopivista elokuvista, televisio-ohjelmista ja digitaalisista peleistä voi myös antaa palautetta Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen tietokantaan, jolloin se on kaikkien ohjelmasta tietoa hakevien huoltajien käytettävissä. MLL VANHEMPAINNETTI Askarruttaako lapsesi mediankäyttö? MLL:n Vanhempainnetistä löytyy tietoa eri-ikäisten lasten mediankäytöstä. Voit myös keskustella toisen vanhemman, vapaaehtoisen päivystäjän kanssa puhelimitse tai kirjoittaa nettipalveluun kirjeen. MLL:n päivystäjät on koulutettu tarjoamaan keskusteluapua lasten median käyttöön liittyvissä asioissa. Voit soittaa tai kirjoittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Vanhempainnetti ja kirjepalvelu Vanhempainpuhelin (0,08 e/min + pvm/mpm) MEKU Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja ja lapsille turvallista mediaympäristöä yhteistyössä toimialan yritysten, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. ja MEDIAKASVATUSSEURA Mediakasvatusseuran ylläpitämä mediakasvatus.fi -verkkopalvelu kokoaa eri-ikäisten lasten ja nuorten vanhemmille hyödyllisiä linkkejä ja sisältöjä, jotka tarjoavat tukea kotien mediakasvatukseen. Huoltajat voivat esimerkiksi Ilmoittaa internetin lainvastaisesta sisällöstä Pyytää televisio-ohjelman ikärajan uudelleentarkistamista Ilmoittaa digitaalisten pelien tarjoajasta, joka ei käytä ikärajamerkintöjä Pyytää lausuntoa lapsille sopimattomasta markkinoinnista ANNA PALAUTETTA MEDIASTA Elokuvat, televisio-ohjelmat ja digitaaliset pelit Internetin epäilyttävä aineisto Lasten seksuaalista kaltoinkohtelua esittävä kuvamateriaali tai muu laiton aineisto Hyvän tavan vastainen mainos tai lapsille sopimatonta markkinointia Hyvä journalistinen tapa tai ilmaisu- ja julkaisuvapautta koskeva asia Yritysten toiminta
9 Lapsilla on oikeus laadukkaaseen mediaympäristöön. Lasten turvallinen ja vastuullinen mediankäyttö edellyttää, että myös aikuiset ymmärtävät mediakulttuurin ilmiöitä. Huoltajan tehtävä on suojella lasta median haitallisilta sisällöiltä sekä mahdollistaa lapselle mukavia mediakokemuksia ja -elämyksiä. Sopivina annoksina media voi myös olla perhettä yhdistävä harrastus. Lapset ja media Opas kasvattajalle käsittelee niitä mediaan liittyviä kysymyksiä, jotka usein askarruttavat kasvattajia. Oppaan ovat tuottaneet yhteistyössä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mediakasvatusseura. MEKU mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus
Lapset ja media. Opas selkokielellä
Lapset ja media Opas selkokielellä Sisältö Johdanto 3 Ikärajat 4 Netti 8 Pelit 14 Käyttääkö lapsi liikaa mediaa? 15 Lukeminen 16 Jokainen voi tuottaa mediasisältöjä 18 2 Johdanto Lapsella on oikeus käyttää
LisätiedotVanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen
Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen
LisätiedotM I K A L I N D É N 16.10.2013 1
NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa
LisätiedotNuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen
Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö
LisätiedotKoululainen ja media. www.nurmijarvi.fi
Koululainen ja media www.nurmijarvi.fi Vanhemmille ja lasten huoltajille Koululaiset tarvitsevat aikuista etenkin sähköisen median käytön tueksi olemaan läsnä ja keskustelemaan asioista, joita he mediassa
LisätiedotKahdeksan kysymystä lapsen mediankäytöstä
Kahdeksan kysymystä lapsen mediankäytöstä Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, 00530 Helsinki www.mll.fi Käsikirjoitus: Satu Valkonen, MLL Valokuvat: Tomi Nuotsalo Ulkoasu: Hahmo
LisätiedotMEDIAKASVATUS LANU. CC BY-NC-SA Hanna Lokka
MEDIAKASVATUS LANU KÄSITTEET Media tarkoittaa välineitä, joilla on mahdollista viestittää ja vastaanottaa viestejä sekä niiden sisältöjä ja käytänteitä, jotka ovat syntyneet välineiden ympärille. Mediakasvattaja
LisätiedotSosiaalinen media ja nuoret
Sosiaalinen media ja nuoret Materiaalipaketti opettajan työn tueksi ja keskusteluihin oppilaiden kanssa Materiaalia voit hyödyntää vanhempien kanssa työskentelyyn ja jakaa sitä heille Sosiaalinen media
LisätiedotLapset netissä Opas vanhemmille. Yhteistyössä
Lapset netissä Opas vanhemmille Yhteistyössä Kukaan ei ole digitaitoinen syntyessään Lapset ottavat nopeasti uusia teknologioita haltuun. He ovat syntyneet kännykkä kädessä ja siksi heitä usein kutsutaan
LisätiedotVanhempainillassa käsiteltäviä teemoja
Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Nuorten netinkäyttö/sosiaalinen media Nettikiusaaminen Pelit ja pelaaminen Miten tukea nuorta mediankäytössä Kouluttajana Anne Hämäläinen Mediankäyttö koostuu pienistä
LisätiedotPerustiedot selvityksestä
Perustiedot selvityksestä Selvitys on STM:n rahoittama ja Helsingin kaupungin Klaari-toiminnan koordinoima. Vastaukset kerätty verkkokyselynä koulupäivän aikana Helsingin ja Vantaan 10-18-vuotiailta koululaisilta
LisätiedotTurvallisesti netissä
Turvallisesti netissä Reilun somen säännöt: 1. Erottele tieto ja mielipide. Esitä tietona vain sellaista, mikä on totta. Erota oma pohdintasi, kantasi ja arvelusi tiedosta. 2. Perustele väitteesi. Tuo
LisätiedotTURVALLISESTI SOMESSA
TURVALLISESTI SOMESSA 1 VANHEMPANA DIGIAJASSA Sosiaalisesta mediasta, peleistä, erilaisista sovelluksista ja älylaitteista on tullut tärkeä osa lastemme elämää. Vanhempaa jatkuvasti muuttuvien laitteiden
Lisätiedotkenttäopas Mediakasvattajan kenttätesti! Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan
Mediakasvattajan kenttäopas Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan kenttätesti! Oletko huolestunut, huolehtiva vai huoleton mediakasvattaja? www.tietoturvakoulu.fi Mediakasvattajan kenttäopas
LisätiedotVAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!
Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa
LisätiedotReilusti nuori. Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen. 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen
Reilusti nuori Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen Olen olemassa? Lämmittelyä Yhä nuoremmat osaavat käyttää Reaali ja virtuaali sama asia Mobiiliteknologiat
LisätiedotLapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle
Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotNettikasvattajan. käsikirja
Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön
LisätiedotLAPSET & MEDIA. Kasvattajan opas
?! LAPSET & MEDIA Kasvattajan opas Tässä oppaassa 3 / Lapset ja media 4 / Saaks tän kattoo? Asiaa ikärajoista. 6 / Miks toi nuoli muuttui kädeks?...ja muuta selitettävää netin käytöstä. 8 / Kenen kanssa
LisätiedotKoululainen ja media.
Koululainen ja media Vanhemmille ja lasten huoltajille Koululaiset tarvitsevat aikuista etenkin sähköisen median käytön tueksi olemaan läsnä ja keskustelemaan asioista, joita he mediassa kohtaavat. Vanhemmat
LisätiedotKoulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016
Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta
LisätiedotKännykkäkasvattajan. käsikirja. 1 uusi viesti
Kännykkäkasvattajan käsikirja 1 uusi viesti 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Tutkikaa yhdessä mitä kaikkea kivaa kännykällä voi tehdä. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön
LisätiedotGepa Käpälä Jännittävä valinta
Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.
LisätiedotPelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin
Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi
LisätiedotYhdessä turvallisesti netissä
Yhdessä turvallisesti netissä Ota nettiturvallisuus puheeksi lapsen kanssa Lähes kaikki kouluikäiset lapset Suomessa käyttävät internetiä ja useimmilla on oma älypuhelin. Nettiä käytetään myös kodin ja
Lisätiedot19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena
19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan
LisätiedotNuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi
Nuoret ja nettimaailma Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi Käsiteltävät asiat Miten nuoret käyttävät nettiä? Mitkä ovat nuorten suosimia nettipalveluita? Millaisia nuoret
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
LisätiedotLNPN oikeus olla keskeneräinen
LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu
LisätiedotLapsi ja media 7 vinkkiä digiajan kasvattajalle
Lapsi ja media 7 vinkkiä digiajan kasvattajalle Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, 00530 Helsinki www.mll.fi Käsikirjoitus: Rauna Rahja, Jenni Helenius, MLL Valokuvat: Colourbox
LisätiedotTietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä
LisätiedotPelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö
Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa
LisätiedotTukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014
Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen
LisätiedotJutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille
Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,
Lisätiedot1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media
1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media Hyvä(sti) lapsuus? Miten mediat ovat muuttaneet lapsen kasvuympäristöä? Onko muutos luonteeltaan
LisätiedotVanhempainilta koulukiusaamisesta
Vanhempainilta koulukiusaamisesta Vanhempainillan tavoitteet Saada tietoa ja keskustella kiusaamisesta ilmiönä. Antaa vanhemmille keinoja ja välineitä käsitellä kiusaamista yhdessä lapsen ja koulun kanssa.
LisätiedotMITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry
MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi
LisätiedotNuori ja media 7 vinkkiä digiajan kasvattajalle
Nuori ja media 7 vinkkiä digiajan kasvattajalle Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, 00530 Helsinki www.mll.fi Käsikirjoitus: Rauna Rahja, Jenni Helenius, MLL Valokuvat: Anna Autio,
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
Lisätiedot5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)
1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
Lisätiedot1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.
1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät
LisätiedotLähde: Ikärajat.fi; RAY
Alaikäinen saa pelata K18-pelejä, mutta vain oman vanhemman seurassa. TARUA. K18-ikärajassa ei ole joustovaraa, vaan se on aina voimassa riippumatta aikuisen myös omaan perheeseen kuuluvan - läsnäolosta.
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotLasten mediankäyttö ja avaimia mediakasvatukseen varhaiskasvatuksessa. koordinaattori Rauna Rahja Varhaiskasvatusmessut, Wanha Satama 5.10.
Lasten mediankäyttö ja avaimia mediakasvatukseen varhaiskasvatuksessa koordinaattori Rauna Rahja Varhaiskasvatusmessut, Wanha Satama 5.10.2012 Mikä Mediakasvatusseura? Mediakasvatusseura Perustettu 2005
LisätiedotTietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset
Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotMonikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!
Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri
LisätiedotSeksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015
Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi
LisätiedotLapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007
Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää
Nettielämä on oikeaa elämää JA NETTIKASVATUS ON TAVALLISTA KASVATUSTA pelikone+netti tietokone+ netti Tie auki maailmaan kännykkä + netti 6+1 OHJETTA KASVATTAJALLE Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
LisätiedotHAITTOJA. likinäköisyyden haasteet
12.- 13.3.2019 Tuija Surakka Psykiatrinen erikoissairaanhoitaja Nuorten päihde ja mielenterveystyö Perusopetuspalvelut / Oppilas ja opiskelijahuolto Jyväskylän kaupunki 20.3.2019 Pelaaminen ja some Monista
LisätiedotSeuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,
Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,
LisätiedotKännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä
Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä 2006 Lapset matkapuhelimen käyttäjinä Kysely toteutettiin syyskuussa 2006 ja kyselyyn vastasi 17 848 lasta. Kysely oli avoinna Habbo Hotellin,
LisätiedotMatkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä
Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.
LisätiedotLapsi ja netin pornografia. Ohjeita lapsen kanssa keskusteluun
Lapsi ja netin pornografia Ohjeita lapsen kanssa keskusteluun Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotTurvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen
Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen
LisätiedotKoulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015
Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa
LisätiedotOngelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen
Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotPäihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015
Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa
LisätiedotLopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sivistyslautakunta 17.5.2018 ( 68 ) Sisällys 1. Kiusaaminen ja häirintä... 3 2. Ennaltaehkäisevä työ oppilaiden
LisätiedotRikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se
Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
Lisätiedot"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5
"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotTietoturvallisuuden huoneentaulu mitä jokaisen on hyvä muistaa
Tietoturvallisuuden huoneentaulu mitä jokaisen on hyvä muistaa 2.10.2017 Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden teemaviikko Petri Puhakainen, valtioneuvoston tietoturvapäällikkö Tietoturvallisuuden
LisätiedotMennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille
Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään mediaan liittyviä asioita ja riittävän unen merkitystä.
LisätiedotDNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä
DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotMukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.
Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotDigitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry
Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään
LisätiedotSosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram
Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi
LisätiedotMitä huomioida viestittäessä tietosuojakysymyksistä. Irene Leino, yritysvastuuasioidenpäällikkö, Suomen UNICEF
Mitä huomioida viestittäessä tietosuojakysymyksistä lapsille ja nuorille Irene Leino, yritysvastuuasioidenpäällikkö, Suomen UNICEF 17.6.2019 Esityksen sisältö Lapsen oikeudet ja yksityisyyden suoja Lapsiin
LisätiedotKurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi
Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi 2016-2017 12.10.2016 Kiusaaminen on Kielteisten tekojen kohdistamista toiseen Loukkaavaa käytöstä kiusattua kohtaan Ratkaisevaa
LisätiedotIlmoitus oikeuksista
Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät
LisätiedotLasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012
1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella
LisätiedotTunne- ja turvataitoja lapsille
Tunne- ja turvataitoja lapsille Koulutus Pori 15.10.2018 Minna Andell Mirja Ylenius-Lehtonen 2 Kaija Lajunen 15.1.15 Päivän ohjelma 12.30 Koulutuspäivä alkaa tutustumalla turvataitokasvatuksen taustaan
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotSeksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö
Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotLAPSET PELAAMASSA - OPAS VANHEMMILLE
LAPSET PELAAMASSA - OPAS VANHEMMILLE MIKÄ LASTA PELAAMISESSA KIEHTOO? Lähes jokainen lapsi ja nuori pelaa jotain digitaalista peliä. Digipelaamisella tarkoitetaan kaikenlaista verkossa tapahtuvaa videopelien
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotLapset & media. kasvattajan opas
Lapset & media kasvattajan opas 1 Lapset & media kasvattajan opas Teksti: Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikön asiantuntijat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin
LisätiedotDNA:n Koululaistutkimus 2016: Teini-ikäisten puhelimenkäyttö
DNA:n Koululaistutkimus 2016: Teini-ikäisten puhelimenkäyttö Kesä 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koululaisten puhelimen hankintaa
LisätiedotOPETELLAAN MEDIATAITOJA! -TEEMATUNTI, 9. LUOKAT (45 min x 2)
OPETELLAAN MEDIATAITOJA! -TEEMATUNTI, 9. LUOKAT (45 min x 2) Tavoitteet: Nuori pohtii omaa nettikäyttäytymistä ja sen vaikutuksia laajemmin Nuori saa tietoa vastuullisesta nettikäyttäytymisestä (someketti/netiketti),
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotKouvolan nuorisopalvelut Niina Soisalo
Vaikka voisi näyttää siltä, että lapset istuvat yksin medialaitteidensa parissa, on vuorovaikutus ja kommunikaatio muiden kanssa keskeistä lasten verkon ja median käytössä (Rahja, 2013, 11). Verkko mahdollistaa
Lisätiedot