Sivistysltk , liite nro 4a SODANKYLÄN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivistysltk 08.06.2011, liite nro 4a SODANKYLÄN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Sivistysltk , liite nro 4a SODANKYLÄN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET TEHTÄVÄ YLEISET KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TAVOITTEET 2 2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ESIOPETUKSEN ERI YKSIKÖT JA YHTEISTYÖTAHOT SODANKYLÄSSÄ OPPIMISKÄSITYS KASVU- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ TYÖTAVAT 7 3 ESIOPETUKSEN SISÄLLÖT EHEYTTÄMINEN KESKEISET SISÄLTÖALUEET Kieleni rajat ovat maailmani rajat Lasken ja pohdin Opettelen elämäntaitoja Tutkin ympäristöä Terveys Liikun ja voin hyvin Ilmaisen itseäni 15 4 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA ESIOPETUKSEN YLEINEN TUKI ESIOPETUKSEN TEHOSTETTU TUKI ESIOPETUKSEN ERITYINEN TUKI YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT ESIOPETUKSESSA Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) 23 5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA ESIOPETUKSEN OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI Erityisopetus Pidennetty oppivelvollisuus ESIOPETUKSEN MUU TUKI Yhteistyö kodin kanssa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen 33 6 SAAMENKIELISTEN ESIOPETUS 34 7 ARVIOINTI 35 1

3 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 1.1 TEHTÄVÄ Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Lapsen oppimisedellytyksiä ja terveen itsetunnon kehitystä tuetaan ja vahvistetaan tarjoamalla hänelle myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä sekä mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen ja leikkiin. Vuorovaikutuksen piirissä olo pelkästään ei edistä lapsen kehitystä, vaan siihen tarvitaan myös lapsen omaehtoista ja aktiivista toimintaa. Lapsella on luontainen halu oppia. Lapsen henkilökohtaisia tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon lapsen kodin kasvatusnäkemykset ja arvot sekä lapsen luonne ja mielenkiinnon kohteet. Esiopetuksessa tulee huomioida myös sukupuolten erityistarpeet. Kiireettömässä ilmapiirissä lapselle luodaan mahdollisuus omaan rauhaan ja omiin ajatuksiin, jolloin lapsi voi rakentaa ajatteluaan aikaisempien kokemusten ja itse muodostamiensa käsitysten pohjalta. Tämä kaikki luo pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, on tärkeää, että opettaja ja huoltajat sekä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen. 1.2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TAVOITTEET Jokaisella lapsella on oikeus olla lapsi. Lapsuus on oma elämän vaiheensa, jolloin lapsi oppii leikkien ja toimien. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen yksilö ja sellaisenaan arvokas, toimii hän sitten isossa tai pienessä ryhmässä. Annamme lapselle mahdollisuuden olla utelias tutkija, oppija, aktiivinen, luova ja oma-aloitteinen. Lapsen tulee tuntea olevansa tärkeä ja hyväksytty. 2

4 Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Ihmisyys, yhteiset säännöt, eettisyys, vastuuntunto PAIKALLINEN LUONTO OPPIMISYMPÄRISTÖ nautin kauneudesta, hoidan ympäristöäni kunnioittaen elämää myönteinen minäkuva, rohkeus, luovuus, opin oppimaan, opin arvioimaan omaa toimintaani PAIKALLINEN KULTTUURI etsin, tutkin, oivallan, innostun, leikin rohkenen ilmaista itseäni monipuolisesti, tutustun lähiympäristöni historiaan, perinteisiin MUUT KULTTUURIT ARKIPÄIVÄN TILANTEET selviydyn, hillitsen itseni, käyttäydyn hyvin, hoidan terveyttäni VUOROVAIKUTUS kunnioitan erilaisia ihmisiä, opin toisilta, olen tasavertainen toisten kanssa omaksun perustietoja ja taitoja, koen oppimisen iloa, olen vastuuntuntoinen 3

5 2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Sodankylän kunnan esiopetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä luokanopettajien ja lastentarhanopettajien kanssa. Lisäksi mukana ovat olleet perheneuvola, lastenneuvola ja kunnan sosiaalitoimi. Suunnitelma on hyväksytty sivistyslautakunnassa. 2.1 ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa pyritään aktiiviseen yhteistyöhön kotien kanssa. Esiopetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta päivästä. Kyläkouluilla esiopetusta järjestetään yhdysluokassa. Opetuksen luonnollisena painopistealueena on oma kylä. Esiopetuksen toteuttaminen yhdysluokassa vaikuttaa koko koulun toimintaan ja kasvatustyöhön osallistuu koko henkilökunta. Yhdysluokassa esija alkuopetus nivoutuvat luonnollisesti yhteen, kehityksen jatkumoksi. Raja esi- ja alkuopetuksen välillä voi olla liukuva. Yhdysluokan valmista eriyttämistä hyödyntäen lapselle poimitaan omaa kehitystasoa vastaavia tehtäviä. Päiväkodeissa esiopetusta järjestetään sekaryhmässä eriytettynä tai erillisryhmänä. Lapsella on myös tarvittaessa oikeus käyttää päivähoidon palveluita. Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita riippumatta siitä, missä esiopetus toteutetaan. Lapsella on oikeus saada myös esiopetuksessa maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Esiopetuksessa tehdään yhteistyötä muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, erityisesti alkuopetuksen, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 4

6 2.2 ESIOPETUKSEN ERI YKSIKÖT JA YHTEISTYÖTAHOT SODANKYLÄSSÄ Sodankylän kunnassa esiopetusta järjestetään kirkonkylällä päiväkodeissa ja sivukylillä yleensä koulujen yhteydessä. Esiopetuksen laajuus on asetuksen mukaan 700 tuntia vuodessa, viikossa 19 tuntia. Perheet Vuotson koulu Tankavaara UKK-puisto Iltapäivätoiminta Perheneuvola Metsähallitus Lokan koulu Lasten neuvola Musiikkiopisto Revontuliopisto Sattasen koulu MLL Kisasiskot Seurakunta Kirjasto Poliisi Palokunta Museo Galleriat Alueteatteri AKK Kylälaakson päiväkoti Koulutie Kaarrostie Paulaharjun päiväkoti Vaalajärven Pikku-Hukka Leikkikoulut Varuskunta Järvikylien koulu Orajärven koulu Vaalajärven koulu Tähtelä Urheiluseurat Sodankylän kunnan kulttuuritoimi Elokuvajuhlat Torvisen koulu Luosto Kommatti 5

7 2.3 OPPIMISKÄSITYS Lapsi ei vain ota tietoa ympäristöstä vastaan ja talleta sitä muistiinsa, vaan hän käsittelee tietoa, miettii, pohtii ja vertaa sitä niihin tietoihin, jotka ovat jo tallentuneet. Vanhat tietovarastot laajenevat ja saattavat myös muuttua. Lapsi on aktiivinen tiedonkäsittelijä. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. 2.4 KASVU- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Oppimisympäristössä on keskeistä esiopetushenkilöstön ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät. Kasvattajan mielikuvitus, huumorintaju ja aidon välittämisen luoma lämpö tuovat kasvatustilanteeseen myönteisen ilmapiirin. Vuorovaikutuksen tulee olla turvallista, rohkaisevaa, avointa ja lasta arvostavaa. Kasvattajan tehtävää voidaan pitkälti kuvata luottamuksen ja hyväksymisen periaatteiden kautta. Lapsikeskeinen, ohjaava kasvatustapa edellyttää myös sitä, että aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia. Esiopetuksen toimintaympäristön rakentamisesta on vastuu koko esiopetuksen henkilöstöllä. Toiminnan lähtökohtana ovat lapsen tarpeet ja edellytykset sekä mielenkiinnon kohteet ja mahdollisuudet yhteistoimintaan. Oppimisympäristön avulla ohjataan lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tuetaan hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Ympäristössä vallitsee iloinen, rohkaiseva, kiireetön ja avoin ilmapiiri. Hyvä kasvu- ja oppimisympäristö tarjoaa jokaiselle lapselle haasteita, elämyksiä ja kokemuksia. Työvälineet ja materiaalit asetetaan lasten ulottuville. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Hyvä oppimisympäristö on terveellinen ja tukee monipuolisesti lapsen turvallisuutta. Oppimisympäristön tulee olla myös esteettisesti miellyttävä. 6

8 2.5 TYÖTAVAT Opettaja tukee oppimista sekä ohjaa lasta tiedostamaan oman oppimisensa ja havaitsemaan, että tämä voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Opettaja ohjaa konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä muuta tiedon hankintaa ja ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Lapsen omien tutkimusten lähtökohtana ovat lapsen elinympäristöön läheisesti liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Oppimisen yhteydessä lapsi harjoittelee pohtimaan syy-seuraussuhteita ja tekemään johtopäätöksiä. Lapsen näkökulmasta toiminnan tulee olla tarkoituksenmukaista ja haasteellista. Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Tärkeää on ohjata lasta myös oman toiminnan arviointiin ja tarjota tilaisuuksia omaan rauhaan. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Leikki tukee esiopetuksen tavoitteita, sillä se esimerkiksi: - tuottaa lapselle iloa ja nautintoa - kehittää mielikuvitusta - kehittää vuorovaikutustaitoja - kehittää lapsen itsetuntoa - kehittää lapsen tunne-elämää - tukee puheen ja ajattelun kehitystä - leikin organisointi kehittää ilmiöiden luokittelua - aktivoi lasta, myös arkaa - kehittää lapsen keskittymiskykyä ja itsekuria - leikissä lapset oppivat sääntöjen noudattamista - harjoittaa motorisia taitoja 7

9 3 ESIOPETUKSEN SISÄLLÖT 3.1 EHEYTTÄMINEN esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen opetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin ja lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin eri tiedonalat otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon osana valittua kokonaisuutta eri tiedonalojen sisältöjen avulla lapsi oppii itsestään oppijana teemakokonaisuuksien valinnassa löydetään lapselle merkitykselliset asiat ottamalla lapset mukaan suunnitteluun oppimisprosessi on aina yksittäisiä sisältöjä tärkeämpi elämänpiiri tavoitteet maailmankuva oppimisen tiedostaminen sisältöaluejako EHEYTETYT KOKO- NAISUUDET oppimisprosessi eri tiedonalat vuorovaikutus työtavat muu ympäristö vertaisryhmä kasvattajat 8

10 3.2 KESKEISET SISÄLTÖALUEET Kieleni rajat ovat maailmani rajat Kieli on väline itseilmaisun ja maailmankuvan muodostamiseen. Lapsi tarvitsee kieltä muistamiseen, selostamiseen, ajatteluun, ongelmanratkaisuun ja kommunikointiin. Se on tärkeä ihmissuhdetaidoissa ja minäkuvan vahvistumisessa. Kieltä tarvitaan konkreettisissa leikkitilanteissa ja sen avulla kehitetään mielikuvitusta ja eläytymiskykyä. Lapsi tarvitsee kieltä voidakseen puolustaa oikeuksiaan. Kielen omaksuminen ja oman alueen murteen kuuleminen antavat juuret lappilaiseen kulttuuriin ja siihen kasvamiseen. Tutustuminen muihin kieliin auttaa ymmärtämään ja arvostamaan toisia kulttuureja. Paikallisesti tutustumme erityisesti saamen kieleen. Lapsen lukutaidon ja luetun ymmärtämistaidon kehittymisen kannalta on tärkeää, että lapselle luetaan paljon. Kun lapsi kuulee rikasta kieltä, hänen sanavarastonsa karttuu ja hän oppii ymmärtämään kirjoitettua kieltä. Yhteiset lukuhetket tuovat myös läheisyyttä, turvallisuutta ja mukavia yhdessäolon hetkiä. Lapselle lukeminen ja luetusta keskusteleminen opettaa lasta kuuntelemaan ja keskustelemaan. Esiopetuksessa lapsen kielen kehitystä tukevat: päivittäinen kielenkäyttö lasten kysymykset, sadut, kertomukset ja tarinat runot, lorut, laulut draama, esiintyminen, roolileikki arvoitukset, sanaleikit omat jutut, tarinointi omista tunteista puhuminen kielen hahmottamisen liittyvät harjoitukset kirjoittamisen alkeet ILMAISU PUHE KUUNTELEMINEN VASTAAMINEN KIELI JA VUORO- VAIKUTUS TULLA KUULLUKSI VASTAUKSIEN SAAMINEN KESKUSTELU KYSELEMINEN 9

11 3.2.2 Lasken ja pohdin Esiopetuksessa tavoitteena on myönteinen suhtautuminen matematiikan oppimiseen. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen rooli. Luonnollisia tapoja avartaa lapsen käsitystä matematiikasta ovat: o leikki o tarinat o laulut o liikunta o työtehtävät o keskustelut o pelit o havainnollisuus o omat kokemukset MIELEKÄS- TÄ HAASTAVAA MIELEN- KIINTOISTA MERKI- TYKSEL- LISTÄ Aikuisen tehtävänä on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee ja edistää jokaisen lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä. Matematiikan oppiminen edellyttää käsitteiden ymmärtämistä, joten lapsen tulee saada monipuolisia kokemuksia käsitteen eri ilmenemismuodoista. Tarkoin harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät, välineet ja kieli ovat keskeisiä käsitteiden muodostusprosessissa. LOOGINEN PÄÄTTELY ONGELMANRATKAISU KUUNTELEMINEN TUTKIMINEN, KEKSIMINEN KOMMUNIKOINTI, PUHE KÄSITTEELLISTÄMINEN LUOKITTELU, VERTAILU, JÄRJESTÄMINEN KESKITTYMINEN OMAN AJATTELUN TARKKAILU, AJATTELU 10

12 3.2.3 Opettelen elämäntaitoja Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11 :n turvaama oikeus, jota esikoululaisten kohdalla käyttää huoltaja. Perustuslain 6 :n säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy uskontokasvatusta ja elämänkatsomustietokasvatusta. Tiettyyn uskontokuntaan kuuluvien tai uskontokuntiin kuulumattomien lasten vähäisestä määrästä johtuen esiopetuksen järjestäjä voi päättää, ettei kyseisen uskontokunnan tunnustuksen mukaista uskontokasvatusta tai elämänkatsomustietokasvatusta järjestetä. Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus tukee lapsen itsetunnon kehitystä, sosiaalisia taitoja ja opettaa elinympäristöstä huolehtimista. Eettisen kasvatuksen tehtävänä on opettaa lasta erottamaan hyvä ja paha, oikea ja väärä, auttaa lasta ymmärtämään syyn ja seurauksen yhteys. Lapsi opettelee hyväksymään itsensä ja arvostamaan toisia ihmisiä, erilaisuutta ja eri kulttuureita. Uskontokasvatuksen tavoitteena on antaa lapselle kristilliseen elämään kuuluvia tietoja ja taitoja kodin arvomaailmaa kunnioittaen. Uskontokasvatus keskittyy pääasiassa joulun ja pääsiäisen sanomaan, kirkossa käynteihin, lasten virsiin tutustumiseen, lapsen omiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin, hiljentymiseen ja turvallisuuden kokemiseen. Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena on kehittää valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön. Opetuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa. EETTINEN KASVATUS ELÄMÄNKAT- SOMUSTIETO- KASVATUS USKONTO- KASVATUS 11

13 3.2.4 Tutkin ympäristöä Sodankylässä esiopetuksessa korostuvat pohjoiset elinolot ja vuodenajoista erityisesti talvi. Lasta ohjataan nauttimaan luonnon rauhasta ja hiljaisuudesta sekä kokemaan luonto turvalliseksi paikaksi tutustua elämään. Luonnossa liikkuminen ja havainnoiminen rikastuttavat lapsen mielikuvitusta ja synnyttävät uusia leikkejä ja elämyksiä. LAPSI AKTIIVISENA TOIMIJANA Ympäristökasvatuksen tavoitteena on ohjata lasta havainnoimaan ja ymmärtämään luonnonvaraista ja rakennettua lähiympäristöä. Lapsi oppii näkemään itsensä sen osana ja kasvaa huolehtimaan ympäristöstään. Lapsi kokee elinympäristönsä turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimusja leikkipaikaksi. Ympäristökasvatus on osa jokapäiväistä toimintaa. Lähtökohtana ovat lapsen omat kokemukset ja havainnot. Elämyksellinen kokemus luontoon herättää uteliaisuutta, kysymyksiä ja pohdintaa. Ympäristöopiskelu tukeutuu ongelmakeskeiseen tutkivaan lähestymistapaan. Opetus voidaan suunnitella teemoiksi, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin. tutkin, vertailen, mittailen, luokittelen VUORO- VAIKUTUS kiinnostun, kyselen, selityksiä etsiskellen onnistun ja iloitsen turvallisella mielellä päättelen, kuvailen, perustelen näen, kuulen, haistan, maistan, ihastelen arvioin, kritisoin, ajatukseni esittelen 12

14 3.2.5 Terveys Esiopetuksessa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Lapselle annetaan osallistumisen mahdollisuuksia ja luonnollisissa arkipäivän tilanteissa edistetään lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan. Lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan. Esiopetukseen kuuluu jokaisena työpäivänä annettava maksuton ateria. Ruokailun yhteydessä tuetaan terveellisiä ruokatottumuksia ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Ruokailutilanne on kiireetön ja miellyttävä sosiaalinen tapahtuma. Juhlatilanteissa ja retkillä perehdytään näihin tilanteisiin liittyviin ruokailu- ja käytöstapoihin. Lapsille annetaan mahdollisuus osallistua ruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhteistyössä huoltajan ja lapsen sekä terveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta lapsen ravitsemukseen liittyvissä yksilöllisissä tarpeissa. Toiminnalla ja tapakasvatuksella lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunneelämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta. Huoltaja on velvollinen ilmoittamaan koululle/päiväkodille oppilaan pitkäaikaissairauksista, mahdollisesta lääkehoidosta ja muista terveydellisistä rajoitteista sekä toimittamaan tarvittavat lausunnot, todistukset ja ohjeistukset. 13

15 3.2.6 Liikun ja voin hyvin Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Hienomotoriikka, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa. Ohjatun liikunnan lisäksi annetaan mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin. Lasta tuetaan toimimaan omatoimisesti, aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmässä sekä rohkeasti kaikissa liikuntatilanteissa. Lasta ohjataan ymmärtämään liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle ja häntä tuetaan liikunnallisen elämäntavan muodostamisessa. Liikunnan avulla voidaan harjoitella kaikkia esiopetuksen sisältöalueita ja sen kautta voidaan myös ehkäistä oppimisvaikeuksia. Liikkumalla kehittyvät mm. - motoriset perustaidot (esim. juoksu, hyppiminen, kieriminen, kiipeileminen, hiihto, luistelu, palloilutaidot) - havaintomotorinen oppiminen (esim. kehonhallinta, aistit, tilanhahmotus) - kognitiiviset taidot (esim. ajattelu, muisti, käsitteiden oppiminen) - sosiaaliset taidot (esim. yhteistoiminnallisuus, reilu peli, säännöt) - minäkäsitys (esim. onnistumisen elämykset, itseilmaisu, tunteiden hallinta, itsetunnon kehittyminen) 14

16 3.2.7 Ilmaisen itseäni Taidekasvatuksen tavoitteena on lapsen tunne-elämysten syventäminen, aistitoimintojen herkistäminen ja luovuus. Parhaimmillaan taidekasvatus on prosessi, joka kehittää lasta kokonaisvaltaisesti, tutustuttaa luontoon ja lisää oman kotiseudun ja kulttuurin tuntemusta. kuunteleminen liikkuminen soittaminen laulaminen leikki mielikuvitus pitkäjänteisyys MUSIIKKI perinteet omatoimisuus KUVATAIDE KÄDENTAIDOT avaruudellinen hahmottaminen esteettiset elämykset kokemuksia eri tekniikoista havainnointi DRAAMA MEDIAKASVATUS - ilmaisu, teatteri elokuva ja televisio kuvalukeminen ymmärtäminen valikointi kriittisyys 15

17 4 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Työskentelyn ja tuen perustana esiopetuksessa ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Ensisijaisesti tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Esiopetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä esiopetusryhmän että kunkin lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Erityistä huomiota kiinnitetään tuen tarpeen arviointiin lapsella, jonka perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhäisemmäksi. On tärkeä pyrkiä tunnistamaan oppimisen esteet ja oppimisvaikeudet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä lapsella on oikeus saada riittävä tuki oppimiseensa heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä lapseen että esiopetuksen toteuttamiseen ja toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki eli kolmiportainen tuki. Kolmiportaisen tuen tavoitteena on lisätä annettavan tuen suunnitelmallisuutta ja tehostaa nykyisin käytössä olevia tukitoimia sekä moniammatillista yhteistyötä. KOLMIPORTAISEN TUEN MALLI lisätään tukea tarpeen mukaan pedagoginen arvio yleinen tuki oppimissuunnitelma (oppimissuunnitelma) O P P I L A S H U O L T O R Y H M Ä pedagoginen selvitys tehostettu tuki pedagoginen arvio E R I T Y I S E N T U E N P Ä Ä T Ö S erityinen tuki HOJKS pedagoginen selvitys vähennetään tukea tarpeen mukaan 16

18 Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan huoltajien luvalla hyödyntää lapselle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Mikäli lapsi esiopetuksen lisäksi käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja, järjestetään lapsen kasvun ja oppimisen tuen tarpeen havaitsemiseksi ja toteuttamiseksi lapsen asioihin liittyvä tiedonsiirtopalaveri. Esiopetus nivelletään tavoitteidensa osalta sopusointuun koulua edeltävän varhaislapsuuden ja esiopetusta seuraavan alkuopetuksen kanssa. Varhaiskasvatuksesta/ kotihoidosta tuleville lapsille järjestetään vuosittain tutustumispäivä esikouluun. Kasvun ja oppimisen turvaamiseksi lasten tiedot siirretään huoltajien luvalla esiopetukseen. Tiedonsiirtopalaveriin osallistuvat ensisijaisesti lapsen hoidosta vastaava lastentarhanopettaja ja esiopetuksen opettaja sekä tarvittaessa myös esimerkiksi erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti tai toimintaterapeutti. Tällaisen palaverin koollekutsujana on lapsen hoidosta vastaava opettaja tai perhepäivähoidossa perhepäivähoidonohjaaja. Tässä yhteydessä lapselle mahdollisesti tehdyt varhaiskasvatussuunnitelmat siirretään esikouluun. Lapsen tuen tarvetta kartoitetaan myös yhdessä huoltajien kanssa syksyllä käytävissä oppimissuunnitelmakeskusteluissa. Esioppilaan siirtymistä kouluun pyritään tukemaan tutustumiskäynnein esiopetusvuoden aikana. Suunnitelmallisen ja jatkuvan oppimisen ja kasvun turvaamiseksi ja edistämiseksi oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot siirretään vastaanottavaan kouluun siirtopalavereissa lapsen koulunaloittamisvuoden keväällä. Kouluun siirtopalaveriin voivat osallistuvat esiopetuksen opettaja, erityislastentarhanopettaja, vastaanottavan koulun luokanopettaja, erityisopettaja ja terveydenhoitaja. Siirtopalaverin sopii esiopetuksen opettaja ottamalla yhteyden vastaanottavan koulun erityisopettajaan. Esiopettaja pyytää tiedonsiirtoa varten huoltajilta kirjallisen luvan. Esiopetusyksikön johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä (5.3.1). Huoltajalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusryhmässä, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen esiopetusryhmään tai muuhun soveltuvaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut tulee järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua esiopetusryhmän toimintaan. Lapsi saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle esiopetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon otta- 17

19 en on mahdollista. Esiopetuksen järjestämisestä kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille vastaa lapsen asuinkunta. Erilaisia tukimuotoja esiopetuksessa voivat olla esimerkiksi: Pedagogiset tukimuodot: - eriyttäminen - osa-aikainen erityisopetus - samanaikaisopetus - joustava ryhmittely - koulunkäynninohjaajan/avustajan antama tuki - toimintatapojen muutos - kannustus, palaute ja arviointi - apuvälineet - lisä- tai erityismateriaalit Oppimisympäristöön liittyvät: - päivästruktuuri (esim. kuvat) - istumapaikka - eriytetty työskentelytila - ryhmäkoko Ohjaukselliset ja oppilashuollolliset tukimuodot: - tehostettu yhteistyö kodin kanssa - tukipalvelut (psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti) - perhetyö - koulukuljetus - oppilashuolto - tulkitsemispalvelut/kommunikointitavat - aamu- ja iltapäivähoito 18

20 4.1 ESIOPETUKSEN YLEINEN TUKI Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle lapselle suunnattua tukea ja se on ensisijainen tuen järjestämisen muoto. Sen tavoite on ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ja syvenemistä ja turvata kaikille mahdollisuus mahdollisimman hyvään ja laadukkaaseen esikoulupäivään. Opettajalla on vastuu esiopetusryhmän ja sen jokaisen lapsen erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta esiopetuksessa. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri ryhmässä edistävät lapsen kasvua ja oppimista. Opettajan tehtävänä on auttaa lapsia tunnistamaan omat vahvuutensa. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon vahvistamiseen. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin esiopetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa huoltajan ja lapsen kanssa. Esiopetuksen aloitusvaiheessa opettaja laatii yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman, jonka avulla lapselle pyritään turvaamaan parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. Yleisen tuen tukimuotoja voivat olla mm. eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, kodin ja koulun yhteistyö, oppilashuollon tuki, apuvälineet, avustajapalvelut, aamu- ja iltapäivätoiminta. Esiopetuksessa voidaan käyttää myös erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan sekä avustajan työpanosta keinoina vastata esiopetusryhmän tai yksittäisten lasten tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Jos tuen tarve lisääntyy eikä yleinen tuki enää riitä, laatii lapsen esiopetuksen opettaja/opettajat kirjallisen pedagogisen arvion. Pedagoginen arvio perustuu mm. opettajan/ opettajien havaintoihin ja testein suoritettuihin arviointiin. Arviossa hyödynnetään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on lapsen hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagogisessa arviossa kuvataan: lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea 19

21 4.2 ESIOPETUKSEN TEHOSTETTU TUKI Tehostettua tukea annetaan lapselle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Tämän käsittelyn jälkeen lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan hänen oppimissuunnitelmaansa (4.4.1). Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti lapsen kasvua ja oppimista ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esiopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen aikana korostuu erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan antaman tuen, lapsen yksilöllisen ohjauksen, joustavien ryhmittelyjen ja oppilashuollon merkitys. Lapsen kasvua ja oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli tuen tarve vähenee, tarkastetaan esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Lapsen siirtyminen tarvittaessa takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmässä. Jos tehostettu tuki ei riitä, tehdään pedagoginen selvitys erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi. Pedagogisen selvityksen tekee erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja, joka pyytää lapsen opetuksesta vastaavalta henkilöstöltä tietoa lapsen oppimisen etenemisestä sekä oppilashuoltoryhmässä tehdyn selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. 20

22 4.3 ESIOPETUKSEN ERITYINEN TUKI Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityisen tuen tehtävänä esiopetuksessa on tarjota lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea ja edistää hänen oppimisedellytyksiään vahvistamalla lapsen itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Sivistystoimenjohtaja tekee hallintopäätöksen erityisestä tuesta päiväkodin/koulun johtajan esityksen ja erityislastentarhanopettajan tekemän pedagogisen selvityksen perusteella. Ennen erityisen tuen päätöstä opetuksen järjestäjän on kuultava lapsen huoltajaa. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Erityisen tuen aikana lapselle tehdään HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (4.4.2). Erityisen tuen kirjallinen päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, jos se on lapsen edun mukaista. Perusteena on tällöin psykologinen/ lääketieteellinen arvio. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee esiopetuksen aikana tarkistaa lapsen tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten lapsesta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli katsotaan, että lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea. Koska tuen vaikutuksia ei voida yleensä todeta lyhyessä ajassa, erityisen tuen lopettaminen esiopetuksen aikana on harvinaista. 21

23 4.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT ESIOPETUKSESSA Yksilölliset suunnitelmat tarjoavat arvokasta tietoa lapsen erityistarpeista ja opetuksessa huomioitavista asioista. On tärkeää, että koko esiopetuksesta vastaava henkilöstö tutustuu lapselle laadittuun suunnitelmaan Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, kirjallinen, pedagoginen asiakirja, joka sisältää tiedot lapsen opetuksen ja tukitoimien järjestämisestä, tavoitteista ja eri toimijoiden vastuualuista, luettelon hyödynnetyistä asiakirjoista sekä toteutumisen arvioinnin. Oppimissuunnitelma laaditaan aina yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata lapselle hyvät kasvun ja oppimisen edellytykset. Suunnitelma helpottaa opettajien työn suunnittelua ja kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Sen kautta myös huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelma antaa pohjan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymisen arvioinnille. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatii opettaja/-t yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat opettajan harkinnan mukaan ja huoltajien suostumuksella. Yhteispalaverin koollekutsumisesta vastaa opettaja. Oppimissuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä päivitetään ja tarkistetaan säännöllisesti vähintään kerran lukuvuodessa yhteistyössä huoltajien kanssa. Lapsen oppimista ja kasvua koskevat ajatukset ja toiveet kirjataan ylös lapsen ja huoltajan välisissä keskusteluissa tai lapsen ja esiopetushenkilöstön välisissä keskusteluissa. 22

24 4.4.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisen tuen päätöksen saaneelle lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tehtävä on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä kasvu- ja oppimisprosessia. HOJKS on lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma esiopetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. Se on esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Jos lapselle on annettu tehostettua tukea, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään osana tehostettua tukea tehtyä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Lisäksi hyödynnetään lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa huoltajan luvalla sekä otetaan huomioon mahdollisessa pedagogisessa selvityksessä todetut asiat. Erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja sopii tapaamiset HOJKS:n laadintaa, päivitystä ja tarkistamista varten sekä vastaa HOJKS:n kirjaamisesta. Se laaditaan yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön sekä huoltajan kanssa. Mahdolliset lapsen omat oppimista ja kasvua koskevat ajatukset ja toiveet kirjataan ylös lapsen ja huoltajan välisissä keskusteluissa tai lapsen ja esiopetushenkilöstön välisissä keskusteluissa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. HOJKS:aa päivitetään ja tarkistetaan säännöllisesti vähintään kerran lukuvuodessa tai aina lapsen tuen tarpeen tai tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä esiopetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. 23

25 5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA 5.1 ESIOPETUKSEN OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI Esiopetuksen tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä Erityisopetus HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät. Myös eri toimijoiden vastuut ja työnjako on kirjattuna HOJK- Siin. Erityisopetus järjestetään lapsen etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun esiopetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Opetus voi tapahtua pienryhmä- tai yksilötyöskentelynä. Erityisopetuksessa voidaan tehdä myös yhteistyötä koulun erityisopettajan kanssa. Työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan. Opetuksen lähtökohtana ovat kunkin lapsen omat oppimisen mahdollisuudet ja vahvuudet. Erityisopetuksen tavoitteena on luoda turvallinen vuorovaikutus ja oppimisympäristö lapsille. Lapsen toimiminen ryhmässä vahvistaa lapsen minäkuvaa, tervettä itsetuntoa sekä tasavertaista jäsenyyttä ryhmässä. Se edistää lapsen kehitystä ja valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että erityisopetusta varten on tarvittavaa ja riittävää erityispedagogista osaamista ja muita resursseja, kuten asianmukaiset tilat ja välineet sekä riittävä henkilöstö Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. 24

26 Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: a) Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. b) Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. c) Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan aina HOJKS esiopetuksen alkaessa. Jos lapsi ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin lapsi siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. 25

27 5.2 ESIOPETUKSEN MUU TUKI Yhteistyö kodin kanssa Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Esiopetuksen henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetuksen aikana. Luottamuksellinen vuorovaikutus esiopetuksen henkilöstön ja kodin välillä lisää opettajan lapsen tuntemusta ja auttaa esiopetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kasvatukseen liittyvän kumppanuuden tavoitteena on edistää lasten kasvua, kehitystä ja oppimista sekä lisätä turvallisuutta ja hyvinvointia. Esiopetuksen koko henkilöstöllä on salassapito- ja vaitiolovelvollisuus perhettä koskevista asioista. Myös henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö lapsen huoltajan kanssa. Vastuu kodin kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on esiopetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja esiopetuksen välillä. Esiopetuksen aloitusvaiheessa opettaja ja huoltajat laativat yhdessä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman (4.4.1). Esiopetuksen opettaja sopii tätä varten keskusteluajan huoltajien kanssa. Suunnitelman tekemisellä varmistetaan, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Lapsen kehitystä ja oppimista sekä esiopetuksen suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan yhteisissä keskusteluissa. Yhteistyömuotoja erilaisten keskusteluiden lisäksi ovat esimerkiksi juhlat, retket, talkoot, vanhempainillat, luennot, te lat, tutustumiskäynnit jne. Lapsen esiopetuksen järjestäjällä on velvollisuus tiedottaa vanhempia esiopetuksen opetussuunnitelmasta, esiopetuksen järjestämisestä, lapsen tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja esiopetuksen väliseen yhteistyöhön sekä esiopetusyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Huoltajille tulee antaa tietoa myös esiopetuksen oppilashuollon toiminnasta sekä esiopetusyksikön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen lapsen tukea koskevaa 26

28 asiaa, huoltajalle tulee antaa tietoa lasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys lasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Esiopetuksen loppuvaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella lapsen koulunkäynnin aloittamiseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista erityistarpeista lapsen opettajien ja oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Päiväkodeissa toteutettavan esiopetuksen yhteydessä vanhemmat pääsääntöisesti tuovat ja hakevat lapset päiväkodilta. Kuljetuksen piirissä oleviin esioppilaisiin sovelletaan perusopetuksen koulukuljetuksen määräyksiä ja paikallisia ohjeita. Oppilaskuljetuksia koskevat perusteet löytyvät Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Näiden palveluiden tarkoituksena on taata esiopetuksessa lapselle kasvun ja oppimisen perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina esiopetuspäivinä edistää lapsen kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta esiopetusyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset lapset että lapsen kanssa toimivat aikuiset tuntevat lapsen tavan kommunikoida. Lapsen omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Lapsen kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten lapsen sijoittuminen esiopetustilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit sekä lapsen mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa lasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea esiopetuksessa lapsia kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä lasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta työskentelystään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle lapselle tai koko esiopetusryhmälle. Lapsikohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. 27

29 5.3 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilashuolto Esi- ja perusopetuksen oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuollolla tarkoitetaan koko yhteisön hyvinvoinnin ja yksittäisen lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Oppilashuollon lähtökohtana on lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden/ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa on opettajalla. Päiväkoti- ja kouluympäristön turvallisuuden kartoitus tehdään kolmen vuoden välein yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työturvallisuuslakia sovelletaan sekä henkilökuntaan että lapsiin. Päiväkodin johtajalla/rehtorilla on vastuu kartoituksen suorittamisesta ja parannustoimenpiteiden ja seurannan järjestämisestä sekä tarvittavien harjoitusten/koulutusten järjestämisestä. Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetusyksikössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että huoltajan ja lapsen näkemyksiä kuunnellaan. Huoltajien kuuleminen tapahtuu erilaisissa keskusteluissa esiopetushenkilöstön kanssa ja heidät kutsutaan mukaan oppilashuoltoryhmän palaveriin, silloin kun lapsen asia tuodaan sinne ensimmäisen kerran ja tarvittaessa muulloinkin. Lapsen toiveet ja ajatukset kirjataan joko huoltajan tai esiopetushenkilöstön toimesta ja huomioidaan päätöksenteossa. Kasvuun, kehitykseen tai oppimiseen liittyvät ongelmat pyritään aina ensisijaisesti ratkaisemaan esiopetusryhmässä tukitoimien ja lapsen sekä huoltajien kanssa käytävien keskusteluiden avulla. Ongelmien jatkuessa tekee esiopettaja huoltajien luvalla aloitteen asian viemisestä oppilashuoltoryhmään. Aloite voi tulla myös suoraan huoltajilta. Esitys tehdään päiväkodin johtajalle, joka päättää jatkotoimista. Mikäli huoltaja ei suostu siihen, että lapsen asioita käsitellään oppilashuoltoryhmässä, pyydetään häneltä kirjalliset perustelut. Mikäli asiaa ei voida hoitaa muulla keinoin ja neuvottelemalla tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. Ilmoituksen tekemisestä vastaa näissä tapauksissa päiväkodin johtaja. 28

30 Oppilashuollon palveluihin sisältyvät: neuvolapalvelut terveydenhuoltolain tarkoittama kouluterveydenhuolto lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto Lastenneuvolan tehtävänä on huolehtia alle kouluikäisen lapsen ja hänen perheensä terveydestä. Neuvola tukee vanhempien kasvatustehtävää ja vanhemmuutta, seuraa ja tukee lapsen kehitystä, hoitaa lasten rokotukset ja ohjaa perheen tarvittaessa saamaan apua muilta asiantuntijoilta. Neuvolassa toimii myös perhetyöntekijä, jonka tehtävänä on edistää perheiden elämänhallintaa tilanteissa, joissa perhetilanteen selvittely ja perheen tukeminen edellyttävät toistuvia ja riittävän pitkäkestoisia kotikäyntejä. Perhetyöntekijä toimii lisäksi terveydenhoitajien työparina äitiys- ja lastenneuvolassa sekä kouluterveydenhuollossa. Vanhemmat varaavat neuvolasta ajan terveystarkastukseen lapsen täyttäessä kuusi vuotta. Myös sivukylien esikouluikäiset lapset käyvät terveystarkastuksen neuvolassa. Tarkastuksen yhteydessä annetaan rokotus ja tehdään tarvittaessa kirjallisia tehtäviä ( lene-testi ). Tämän jälkeen lapset siirtyvät kouluterveydenhuollon piiriin, jonne myös lasten tiedot siirretään vanhempien luvalla. Tarkastuksesta mahdollisesti pois jäävien lasten tuen tarve selvitetään erikseen. Päivähoidolle neuvola antaa tarvittaessa ohjeistusta lasten lääkehoidosta ja toimintatavoista erilasten epidemioiden hoidossa. Neuvolan henkilökunta tulee myös pyydettäessä puhumaan perhettä koskevista asioista vanhempainiltoihin. Perheillä on mahdollista saada neuvolan kautta todistuksia lapsen allergioista tai laktoosittomasta ruokavaliosta päivähoitoa/esikoulua varten. Neuvolan kautta voivat vanhemmat pyytää myös lyhyitä sairaslomia lapsen hoitoa varten (max. 3 päivää). Kouluterveydenhuollon palveluita käyttävät erityisesti kyläkoulujen yhdysluokissa opiskelevat esioppilaat. Kouluterveydenhuolto vastaa myös päiväkodin esioppilaan kouluuntulotarkastuksesta ja osallistuu koulunaloitusvuoden keväällä käytäviin kouluun siirtopalavereihin. Kouluterveydenhuolto on terveyskeskuksen tarjoama maksuton oppilashuollon palvelu. Sen tavoitteena on turvata lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä ja olla tukemassa huoltajia kasvatustehtävässä. Kouluterveydenhuoltoon ei sisälly varsinainen sairaanhoito, lukuun ottamatta koulussa äkillisesti sairastu- 29

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun Hyvät esiopetusikäisen lapsen vanhemmat! Tämä tiedote kertoo esiopetuksen järjestämisen yleisistä periaatteista Ylöjärvellä. Jokaisella esiopetusta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Työsuunnitelma. 1. Yksikön perustiedot. 2. Esiopetuksen keskeiset tavoitteet. 3. Esiopetuksen järjestäminen ja toteuttaminen

Työsuunnitelma. 1. Yksikön perustiedot. 2. Esiopetuksen keskeiset tavoitteet. 3. Esiopetuksen järjestäminen ja toteuttaminen Sivu 1/5 Työsuunnitelma 1. Yksikön perustiedot Yksikkö: Tyyskylän esiopetus Ylläpitäjä: Siuntion kunta Opetuskieli: Suomi Oppilasmäärä: 20 Opettajien määrä: 1 2. Esiopetuksen keskeiset tavoitteet Esiopetuksen

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset OPH MÄÄRÄYS 2.12.2010 Tässä esitetyt luvut 4 ja 5 täydentävät aikaisempaa Toivakan kunnan esiopetuksen opetussuunnitelmaa. 4 KASVUN

Lisätiedot

Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen

Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen Uusi oppilas ja opiskelijahuoltolaki, opetushallituksen määräys 5/011/2014 koskien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2011

Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Sivistyslautakunta 10.8.2011 Sisältö 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 3 1.1 Tehtävä 3 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet 3

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ 3 1.1. Toiminta-ajatus 3 1.2. Yleiset kasvatus- ja oppimistavoitteet 3 2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4 2.1.

Sisällysluettelo 1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ 3 1.1. Toiminta-ajatus 3 1.2. Yleiset kasvatus- ja oppimistavoitteet 3 2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4 2.1. KITEEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Sisällysluettelo sivu 1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ 3 1.1. Toiminta-ajatus 3 1.2. Yleiset kasvatus- ja oppimistavoitteet 3 2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA Hyv. SIVLTK 16.6.2011 56 Voimassa 1.8.2011 alkaen HNI 2011 Sisältö 2 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet... 3 1.1 Tehtävä... 3 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Kolmiportainen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus uusien normien mukaan Mitä lausuntojen kirjoittajien ja erityisen tuen päätöksen tekijöiden tulisi tietää Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1

Lisätiedot

4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa

4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa 4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Tässä luvussa kuvataan kasvun ja oppimisen tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Kasvun ja oppimisen tuen tasot, yleinen tehostettu ja

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Huoltajia kuullaan kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päätöksen valmistelija huolehtii kuulemisen suorittamisesta.

Huoltajia kuullaan kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päätöksen valmistelija huolehtii kuulemisen suorittamisesta. 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta 27. Erityisopetus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 Sivistyslautakunta 26.8.2014 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksien ja täydennyksien mukaan (Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010) SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot