MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA Pudasjärven Aittojärvi-Kyngäs Hilkka Heikkilä, maisemasuunnittelun koulutusohjelma, Oamk Kalle Hellström, Taimi Mahosenaho, ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset, Vyyhti-hanke 2014 Versio Mahdolliset kommentit mennessä: p Vyyhti-hankkeen mallisuunnitelma

2 SISÄLLYS ESIPUHE JOHDANTO YHTEISTYÖTAHOT KYLÄLÄISET MUKANA SUUNNITTELUSSA Kyläläiskysely Maanomistussuhteiden selvittäminen ja maisemanhoitolupien hankkiminen Vyyhti-työpaja ja muut tapaamiset Kyläkävely ja kesäjuhlat MAISEMA-ALUE Maiseman luetteloidut arvokohteet Historia Maatalouden muutos Aittojärvi-Kynkään alueella Muinaisjäännökset Maa-ja kallioperä Luonnonympäristön arvokohteet Perinnebiotoopit Asuminen, elinkeinot, maankäyttö ja matkailu Aittojärvi-Kynkään kylämaiseman nykytila MAISEMANHOITOKOHDE-EHDOTUKSIA Perinnebiotooppikohteet Aittojärven maisemanhoitokohteet

3 5.3 Kynkään kylän maisemanhoitokohteet Ypykkäjärven maisemanhoitokohteet Retkeilypolku MAISEMANHOITO-OHJEITA Metsäkohteet Umpeenkasvavat pellot Rantaniityt sekä hakamaat Vanhat pihapiirit Kiviaita EHDOTUKSIA KOHTEIDEN HOIDON TOTEUTTAMISESTA Talkoilu ja omien maiden hoitaminen Työllistämishankkeet Maatalous MAISEMANHOIDON KORVAUS- JA TUKIMUODOT Maatalouden ympäristökorvaussopimukset maiseman ja luonnon hoitoon Metsätalouden tuet= Kemera Rakennuskannan korjaustuet Museoviraston entistämisavustus ELY-keskusten avustukset rakennusperinnön hoitoon Muut mahdolliset tukimuodot ympäristönhoitoon HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ LOPUKSI...50 LÄHTEET:...55 Kirjalliset lähteet

4 Julkaisemattomat...56 Elektroniset lähteet...56 Haastattelut ja keskustelut...60 Kuvalähteet...60 Kannen kuva: Raivattua Livojoen vartta Kynkäällä. Kuva: Taimi Mahosenaho 3

5 ESIPUHE Pudasjärven Aittojärvi Kyngäs maisemanhoitosuunnitelma on yksi ProAgria Oulun / Maa- ja kotitalousnaisten Vyyhti-hankkeessa laadituista mallisuunnitelmista. Suunnitelma on nähtävillä nettisivuilla sekä ja se on innoittamassa myös muita kyliä vastaavanlaiseen työhön. Vyyhti-suunnitelmaan liittyvää yleistä tiedottamistyötä on toteutettu edellä mainitun hallinnoijan YmpäristöAgro-hankkeen puitteissa. Hankkeet ovat saaneet rahoitusta EU:n maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämänä. Tämä suunnitelmaraportti on laadittu Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön maisemasuunnittelun koulutusohjelman opiskelijan Hilkka Heikkilän toimesta. Suunnittelutyötä tehtiin opinnäyteyön lisäksi myös ProAgria Oulun ja Maa- ja kotitalousnaisten hanketyönä. ProAgria Oulun työhön kuului lähtötietojen hankkimista, tiedottamista ja kyläyhteistyötä sekä opiskelijan työn ohjaaminen. Lähtöaineistona toimi myös vuonna 2000 ProAgria Oulun Keskellä Virtaa Iijoki-hankkeessa laadittu kylämaiseman yleissuunnitelma tälle alueelle. Pudasjärven Aittojärven ja Kynkään kylät on luokiteltu noin 20 vuotta sitten valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Maisemanhoitotyön ja suunnittelun tarve saikin alkunsa, kun Pohjois-Pohjanmaan liiton asiantuntija suoritti maisema-alueille päivitysinventointia vuonna 2013 Ympäristöministeriön toimeksiannosta. Aittojärvi-Kyngäs-alue on edelleen pääosin aktiiviviljelyn toimesta avointa ja hoidettua, mutta tietyiltä osin inventoinnin yhteydessä havaittiin myös maisemallisten toimenpiteiden tarvetta. Tämän maisemasuunnittelun yhteydessä havaittiin, että suunnittelualueen pinta-alasta on suurin osa viljelyssä olevaa peltoaluetta sekä hoidettua metsä- ja kylämaisemaa, yhteensä noin 2000 hehtaaria. Maisema-alueelta ja osittain sen ulkopuolelta löydettiin n. 100 hehtaaria alueita, jotka voisivat sopia hoidettaviksi maiseman monimuotoisuuden ylläpitämiseen tarkoitetulla maatalouden ympäristökorvauksella. Näistä noin 40 ha on aiemmin peltokäytössä olleita alueita ja 60 hehtaaria niittyjä tai hakamaita, joita voisi hoitaa alkuraivauksella ja laidunnuksella. Tämä suunnitelma on laadittu osallistavan suunnittelun menetelmin yhdessä kyläläisten kanssa. Em. hankkeiden ja Aittojärven kyläseuran järjestämiä tilaisuuksia ja tapaamisia kylällä pidettiin useita. Yhteydenottoja maanomistajiin ja toimijoihin kertyi n. 100 kpl. Kyläseura ja paikalliset toimijat ottivatkin jo suunnittelutyön aikana aktiivisesti vastuun toteuttamisesta. Työ jatkuu kyläseuran koordinoimana käytännön 4

6 työnä. ProAgria Oulun / Maa- ja kotitalousnaisten Vyyhti-hanketyönä laaditaan ympäristökorvausjärjestelmään liittyviä mallisuunnitelmia vuosille Osana työtä on kartoitettu myös maisemalaiduntamiseen sopivia alueita ja laiduntamisesta kiinnostuneita lammastiloja koko Pudasjärven alueella viljelijäkyselyn avulla. Kiinnostusta ja sopivia kohteita löytyi. Lammastalouden kehitysnäkymät Pudasjärvellä ovat hyvät mm. vasta uudistetun teurastamotoiminnan myötä. Sitä kautta myös maisemalaiduntaminen voi lisääntyä. Kiitokset tämän suunnitelman ahkeralle laatijalle ja Oulun ammattikorkeakoululle yhteistyöstä. Suuri kiitos kuuluu kaikille maanomistajille, lampureille, viljelijöille, käytännön työprojektin suorittajille ja talkoolaisille, jotka lähtivät mukaan tähän yhteiseen asiaan. Tämä työ ei olisi voinut kantaa hedelmää ilman kyläseuran aktiivista roolia. Erityiset kiitokset ansaitsee Aittojärven kyläseuran sihteeri Terttu Salmi ja puheenjohtaja Jaakko Sahuri, jotka omia voimiaan säästelemättä lähtivät tekemään työtä yhteiseksi hyväksi. Suunnittelutyön tärkein tavoite, eli käytännön työt, lähtivät käyntiin työn kuluessa. Opiskelijan tekemät haastattelut ja vierailut olivatkin merkittävä osa työn antia. Suunnitelma ei velvoita toimenpiteisiin vaan on luonteeltaan kannustava ja ohjeellinen. Taimi Mahosenaho ja Kalle Hellström ProAgria Oulu / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5

7 1 JOHDANTO Aittojärvi- Kynkään alue valittiin maisemanhoitosuunnitelman kohdealueeksi, koska se on ainutlaatuinen nevalakeuden viljelymaisemakokonaisuus valtakunnallisten maisema-alueiden kohdelistalla. Tämän maisemanhoitosuunnitelman taustalla on Ympäristöministeriön toimeksi antama ja Pohjois-Pohjanmaan liiton toteuttama valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointi, jonka yhteydessä on havaittu Pudasjärven Aittojärvi-Kynkään alueella maisemanhoitotoimenpiteiden tarvetta. Maisema-alueen rajausta on esitetty muutettavaksi. Tämä maisemanhoitosuunnitelma tehdään alueen rajausehdotuksen mukaisesti, vaikkakaan muutosta ei ole vielä hyväksytty. Maisemanhoitosuunnitelman alue on rajattu kylän keskeisimmille alueille. Metsäalueille on annettu hoitotoimia vain alueiden reunamille ja hakamaisille kohteille. Rakennusten osalta on vain yleispiirteisiä huomioita. Suunnitelmaehdotuksen painottuvat kasvillisuuden hoitoon. Hoidettu kylämaisema lisää elinympäristön viihtyvyyttä ja Aittojärvi-Kynkään alueen mahdollisuuksia osana Pudasjärven matkailuympäristöä. Pyrkimyksenä on edistää maisemanhoidon toimenpiteiden toteuttamista sekä maisemanhoidon jatkuvuutta tulevaisuudessa. Maisemanhoitosuunnitelma toteutettiin pitkälti osallistavin menetelmin, eli yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa. Opinnäytetyön suurin opillinen anti oli maisemanhoidon suunnittelun ja toteutuksen prosessiin perehtyminen. Maisemanhoitosuunnitelman laadinnan aikana selvisi sen taustatyön määrä, joka tulee tehdä, ennen kuin käytännön maisemanhoidollisia toimia voidaan toteuttaa. Samalla yhteistyön muodot ja työnjako eri toimijoiden kesken tuli selkeästi esille. Suunnitelmaan ja maisemanhoidon toteuttamiseen liittyen oltiin yhteydessä noin 100:aan maanomistajaan, lukuisiin paikallisiin asukkaisiin ja erilaisiin yhteistyötahoihin. Kyläiltojen yhteydessä jaettiin tietoa maisemanhoitoon liittyvistä rahoitusmuodoista. Kyläläisten toiveita hoitokohteista kartoitettiin kyläillan yhteydessä täytetyllä kyselyllä. Myös Vyyhti-työpajassa hahmoteltiin maisemanhoitoa yhdessä paikallisten kanssa. Työpajoissa ja kyselyllä kartoitettiin myös maisemanhoitotoimenpiteisiin halukkaita käytännön toimijoita. Maastokäynneillä jalkauduttiin pihoihin ja taloihin, ja alueen hoidosta, historiasta ja maanomistusoloista saatiin arvokasta tietoa paikallisten oppaiden avulla. Kyläläisten esittämät maisemanhoito- ja arvokohteet ovat sisällytettyinä maisemanhoitoehdotuksiin. 6

8 Maisemanhoitosuunnitelman avulla etsittiin maisemanhoitokohteita, joille laaditaan ProAgrian toimesta yksityiskohtaisemmat hoitosuunnitelmat. Nämä suunnitelmat ovat ELY-keskukselta haettavien ympäristökorvauksien edellytyksiä. Jos korvauksia myönnetään hoitosuunnitelmien myötä esimerkiksi kyläyhdistykselle, tuet kannustavat maiseman pitkäkestoiseen hoitoon. Osa hoitotoimenpiteistä pyrittiin järjestämään työllisyystöinä. Maisemanhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä kartoitettiin myös laiduntamiseen soveltuvia alueita. Umpeen kasvavan maatalousmaan käyttöönotto laidunalueeksi ei palvele vain maiseman asiaa, vaan hyödyttää myös paikallisia karjatalouden harjoittajia lisääntyvän laidunalan myötä. Pudasjärven kunnan alueella maisemalaiduntamiseen soveltuvien alueiden sekä maisemalaiduntamisesta kiinnostuneiden lammastilallisten kartoittaminen tapahtui kyselyn avulla. Selvityksen yhteydessä löydetyt laidunalat ja laiduntamiseen soveltuvat karjat voidaan omistajan niin halutessa kirjata Laidunpankki.fi - sivustolle. Maatalousyrittäjille tehdyn kyselyn taustalla oli lammastalouden edistäminen kunnassa etsimällä sopivia laidunkohteita. Laidunalan lisäys tuo lisätuloja viljelijöille, jos pystytään hyödyntämään tukijärjestelmää täysipainoisesti myös ympäristökorvausten osalta. Lisääntyvä laidunnus puolestaan vaikuttaa maisemaan positiivisesti. Kimmokkeena viljelijäkyselylle oli Pudasjärven poroteurastamon yhteyteen perustettu lammasteurastamotoiminta, joka luo paremmat edellytykset lammastalouden harjoittamiselle Pudasjärvellä. Kyselyn pohjalta edistettiin Laidunpankki-sivuston käyttöä kunnassa. Laidunpankkiin voidaan ilmoittaa laitumiksi soveltuvat alueet, jos niiden käyttöön on saatu luvat maanomistajilta. Laiduntajien etsimisellä maisemanhoidolle haettiin jatkuvuutta, kun umpeen kasvavia alueita saadaan hoidettua pitkäjänteisesti esimerkiksi laiduntamalla. Myös tutkimalla muualla Pudasjärvellä aiemmin toteutettuja maisemanhoitosuunnitelmia etsittiin perinnebiotooppeja ja laidunalueita sekä muita maisemanhoitokohteita. Maatalousmaiseman muutokselle eli lohkojen umpeenkasvulle haettiin syitä vanhojen karttojen tutkimuksella ja kunnan maataloustoimen sekä kyläläisten kanssa käydyillä keskusteluilla. Maiseman muutoksen syihin perehdyttiin, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä maalaismaiseman umpeenkasvua myös laajemmassa mittakaavassa. 7

9 2 YHTEISTYÖTAHOT Maisemanhoitosuunnitelman toteutus alkoi ProAgria Oulun Maa-ja kotitalousnaisten Taimi Mahosenahon ideasta, jonka toteutukseen pyrittiin saamaan rahoitus. Samalla aloitettiin yhteydenotot paikallisiin toimijoihin, tässä tapauksessa Aittojärven kyläseuraan. Kylätasolta tullut palaute oli innostunutta. Tiivis yhteydenpito kyläyhteisön kanssa helpotti suunnittelijan työtä kylätasolla. Suunnittelualueella tunnettiin projekti jo ennalta, ja vastaanotto oli lämmin. Yhteistyöhön kyläläisten ja suunnittelijatahon välillä kuului myöhemmässä vaiheessa neuvontaa ja tiedostusta sekä tapahtumien suunnittelua. Maisemanhoitosuunnitelmaan liittyvän tiedotustyön teki kylätasolla Aittojärven kyläseura yhdessä YmpäristöAgro- hankkeen kanssa. Kyläyhdistys organisoi yhdessä ProAgrian kanssa maisemasuunnitteluun liittyvän kyläillan ja työpajan sekä maisemanhoidon lopputuloksia esittelevän kyläkävelyn. Suurimman työn kyläyhdistyksen aktiivit, pääasiassa yhdistyksen vastavalittu puheenjohtaja Jaakko Sahuri, tekivät maisemanhoidon käytännön toimien toteuttamisessa ja yhteydenotoilla maanomistajiin maisemanhoitolupien saamiseksi. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan työpanos oli erittäin arvokasta työllistettyjen palkkaamisessa ja siihen liittyvässä taustatyössä, erilaisten maisemanhoitoon liittyvien tukimuotojen selvittämisessä ja raivauslupien hankkimisessa. Kyläyhdistys palkkasi oma-aloitteisesti kaksi työllistettyä maisemanraivaustöihin ja otti osaa maisemanhoidon toimiin yhteistyössä työllistettyjen kanssa työnjohdon ja talkoilun muodossa. Kyläyhdistyksen sihteerin Terttu Salmen ja YmpäristöAgron hankehenkilöiden toimesta projektista tiedotettiin paikallislehdissä myös kylän ulkopuolelle. Kyläyhteisön suunnittelijalle antama tieto kohdealueesta oli erittäin arvokasta. Maisemanhoitosuunnitelman kohdissa, joissa viitataan kyläläisten haastatteluihin, paikallisoppaina toimivat kyläyhdistyksen entinen puheenjohtaja Ulla-Maija Hirvasniemi, kyläyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Jaakko Sahuri, kyläyhdistyksen sihteeri Terttu Salmi, sekä paikalliset asukkaat Hilkka ja Håkan Blomqvist, Eija Pohjanvesi, Pauli Puurunen, Kirsti Sipola, Jaakko ja Sirkka Siuruainen, Eija ja Eino Taavitsainen sekä Reijo Vanhala. Suunnittelutyötä tehtiin myös ProAgria Oulun ja Maa- ja kotitalousnaisten hanketyönä, johon sisältyi muun muassa lähtötietojen hankkimista, kyläyhteistyötä sekä oppilastyön ohjaaminen. Kyläyhteisön ulkopuolelle suuntautunutta yleistä tiedottamistyötä toteutti pääasiallisesti Maa- ja kotitalousnaiset, tarkemmin sanottuna YmpäristöAgro-hanke. Hankkeet ovat saaneet rahoitusta EU:n maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämänä. Lehdistölle laadittiin artikkeleita maisemalaidunnuksesta ja maisemanhoidosta 8

10 myös maisemanhoitosuunnitelman tekijöiden toimesta. ProAgrian Kalle Hellström hoiti suuren osan selvitystyöstä liittyen maanomistussuhteisiin ja maanomistajiin. Hellström teki myös maastokäyntejä ja yhteydenottoja maanomistajiin liittyen maisemalaidunten suunnitteluun. Muita yhteistyötahoja olivat Pudasjärven metsänhoitoyhdistys ja Oulun kaupungin maaseutupalveluiden Pudasjärven toimisto sekä Pudasjärven kaupungin työllistämishanke Kerttu ja Kauko. Metsänhoitoyhdistyksen Antti Hirvonen oli mukana ideoimassa maanomistajakyselyä, sekä toimi neuvonantajana joissakin maisemanraivauksen rahoitukseen liittyvissä asioissa. Maaseutupalveluiden Hannu Nissiltä saatiin toisaalta arvokasta tietoa viljelyn nykytilasta ja historiasta Aittojärvi-Kynkäällä, ja toisaalta apua viljelijäkyselyn toteuttamisessa ja laadinnassa. Työllistämishankkeen vastuuhenkilön Jouni Puhakan kanssa keskusteltiin työllisyyshankkeiden voimavaroista ja aikatauluista. Hänen avullaan suunniteltiin mahdollisia tienvarsimaiseman raivaustöitä niille kohteille, joille ei voi hakea maatalouden maisemanhoidollisia korvauksia. ProAgrian edustajat tapasivat Pudasjärven kaupungin johtoa ja lammastalouden toimijoita lammastalouden ja maisemanhoidon kehittämiskokouksessa. Kokouksessa käsiteltiin myös Aittojärvi-Kynkään osallistuminen Suomen paras maisemahanke-kilpailuun. 3 KYLÄLÄISET MUKANA SUUNNITTELUSSA Taustatietoa Aittojärvi-Kynkään alueesta ja siellä tarvittavista maisemanhoitomuodoista haettiin maisemanhoitoa ja maisemalaidunnusta käsittelevistä sähköisistä sekä kirjallisista lähteistä ja suunnitelmista. Vuonna 2000 tehty yleissuunnitelma antoi ohjeita toteutustavasta ja kohteista, joihin tulee kiinnittää huomiota. Taustatietoa alueesta tarjosivat erilaiset tietolähteet kuten RKY-rekisterit, Muinaisjäännösrekisterit, maisemaaluemietinnöt, geologiset ja maastokartat sekä ilmakuvat, aikaisemmat maisema-analyysit ja hoitosuunnitelmat. Analyysiä täydennettiin omatoimisesti ja kyläläisten kanssa suoritettavin maastokäynnein (5 kpl). Maiseman arvo- ja hoitokohteita kartoittava kyläläiskysely oli tärkeä tietolähde. Maisemanhoitosuunnitelmaa ja maiseman nykytilaa havainnollistettiin valokuvin ja karttaesityksellä, joka toteutettiin tietokoneavusteisesti AutoCAD-ohjelmalla. Suunnitelma esittelee maisemanhoitokohteet ja maiseman nykytilan yleisellä tasolla. Osallistavaa suunnittelua toteutettiin kyläilloissa, siellä teetetyllä kyselyllä, Vyyhti-työpajassa, haastatteluin ja palavereiden muodossa. Lisäksi järjestettiin kyläkävely maisemanhoidon tulosten esittelemiseksi. 9

11 Pudasjärven viljelijöille lähetettiin kysely, jonka avulla kartoitettiin lisälaiduntilaa tarvitsevat viljelijät, muut maisemalaidunnuksesta kiinnostuneet ja viljelijöiden halukkuus laajentaa toimintaansa (lammastalouden piiriin) koko Pudasjärven alueella. Kysely toteutettiin osaksi Webropol-ohjelmistolla, osaksi kirjeitse. Viljelijäkyselyn tulokset ja niiden tulkinta on tämän suunnitelman liitteessä Kyläläiskysely Maisemanhoitosuunnitelman laatimisesta tiedotettiin kyläillassa, joka järjestettiin Aittojärven koululla Tapahtuma järjestettiin Aittojärven kyläyhdistyksen ja ProAgria Oulun sekä Maa- ja kotitalousnaisten hankkeiden toimesta. Kyläillassa oli noin 40 henkilöä, joten osallistumisprosentti oli varsin suuri. Kyläiltaa mainostettiin lehtijutulla Pudasjärvi-lehdessä 8/2014 (liite 7) sekä kylillä olevilla ilmoitustauluilla (ilmoitus liite 8). Tapahtumasta uutisoitiin myös jälkeenpäin (liitteet 9, 11 ja 12). Maisemanhoitosuunnitelman tekijä kävi tapaamassa silloista kyläyhdistyksen puheenjohtajaa ennen kyläiltaa. Kylälle tehtiin maisemanhoitosuunnitelman laatijan ja sen ohjaajan Kalle Hellströmin toimesta vierailu, jossa tutustuttiin kyläyhdistyksen aktiiveihin ja kylämaisemaan. Kyläillassa pidettiin maisema-alueeseen liittyviä esitelmiä ja teetettiin maisemanhoitoon liittyvä kyläläiskysely. Kyläläisille tehtyyn kyselyyn (liite 10) laadittiin maiseman nykytilaan ja siihen haluttaviin parannuksiin sekä maiseman muutokseen liittyviä kysymyksiä. Samalla kartoitettiin alueita, joille voisi hakea ympäristökorvauksia, ja joita voitaisiin hoitaa työllisyystöillä. Kyselyssä tiedusteltiin myös kyläläisten halukkuutta talkootöihin. Kyselyyn liitettiin ilmakuvat, joihin vastaajat saivat merkitä kohteita. Kyselyn palautti 25 henkilöä, joista 23 oli kylän alueella asuvia tai lomailevia. Kolme vastanneista oli tullut paikalle joko oman kiinnostuksen tai ammattinsa (lammastalous, metsänhoito) puolesta, eivätkä asuneet kylällä. Vastauksista päätellen Aittojärvelle muuttaneita on houkutellut kylälle rauhallinen ympäristö, luonto, koulu, ja työllistymismahdollisuudet. Talkoiluun ilmoittautui halukkaaksi 16 henkilöä, eläimiä toivoi lisää maisemaan 16 vastaajaa. Maatalouden harjoittajia vastasi yksi, hänellä ei ollut erityisympäristötukisopimuksia. Neljä vastaajaa oli halukas ottamaan maisemanhoitoeläimiä, luultavimmin lampaita, kotieläimikseen. Kymmenen henkilöä ilmoitti alustavan kiinnostuksensa antaa maa-alueitaan maisemanhoidollisiin tarkoituksiin esimerkiksi laidunalueiksi. Niin ikään kymmenellä oli kiinnostusta ryhtyä paikallisasiantuntijaksi, ja kuusi vastanneista halusi osallistua alueen matkailulliseen kehittämiseen. 10

12 Kylän kauneimpia ja arvokkaimpia kohteita tiedustelevaan kysymykseen tuli yhdeksän vastausta. Kohteita olivat: Ypykkäharjun ja Aittojärven asutukset Rannelan ranta Aittojärven luoteisosassa Lehtoniemi Aittojärven eteläpuolella kalliot Kallioperässä Aittojärven kaakkoiskulmassa tervahaudat Aittojärven ympäristössä sekä muut muinaisjäännökset Livojoen ylittävän sillan seutu Kynkäällä Kiiskilammen alue Kynkään kylällä Maisemanhoitoa vaativia kohteita olivat: Livojoen pohjoispuolinen metsä tien ja joen välissä Siuruantie 911:n vanhat rakennukset Kynkään vanhan Hermannin talon alueen raivaus ja talon kunnostus Mannilan rannan keto kiviaidan kunnostus Maamieskoulun tien varrella Maamieskoulun rakennusten kunnostus Halkolan ranta ja Reppuniemi Kynkäällä Kiiskilammen alueen ojan kaivaminen syvemmäksi Uusikivelän pellon ja tien välinen alue Kynkäällä yhteisranta-alueiden niitto ja raivaus Sammakko-ojan ja Aitto-ojan suulla Perinnebiotooppeja ilmaistiin sijaitseviksi seuraavilla alueilla: niittyjä, ahoja ja ketoja Livojoen pohjoisrannassa Mannilan kohdalla sekä Mattilanahossa hakamaita tai metsälaitumia Reppuniemessä Kynkäällä joen- ja järvenranta- tai tulvaniittyjä Lehtoniemen alueella Aittojärven eteläpuolella Myös muista perinnebiotoopeista oli mainintoja. Maisemapuita on sanallisesti tarkemmin määrittelemättömissä vanhoissa pihoissa. Sijaintitietoja täydennettiin myöhemmin haastattelujen avulla. Paikallisten vastauksista ilmeni huoli vanhojen rakennusten tilasta ja maisemien umpeenkasvamisesta varsinkin Livojoen alueella Kynkäällä. Kohteet eivät niinkään olleet maatalouden keinoin hoidettavia, vaan vaatisivat harvennusta näkymien avaamiseksi, ja rakennusten kunnostusta. Myös vesistöjen tilasta oltiin jonkin verran huolissaan. 11

13 Osallistavan suunnittelun avulla saatu tieto mahdollisista maisemanhoitokohteista oli hyödyllistä. Esimerkiksi vesistöllä liikkuvalle avautuvia näkymiä ei voinut talviaikana kartoittaa, ja yhteisistä ranta-alueista, niiden käytöstä sekä kunnosta ei ollut tietoa etukäteen. Seuraavilla maastokäynneillä (4.3. ja 14.3.) tavattiin paikallisoppaiksi ilmoittautuneita. Tapaamisilla saatiin tietoa maankäytön historiasta, ja esimerkiksi niittyjen nykytilasta. Samalla pyrittiin saamaan alustavia suostumuksia maisemanhoitotoimenpiteisiin ProAgrian laatimalla lomakkeella Maanomistussuhteiden selvittäminen ja maisemanhoitolupien hankkiminen Kyläillassa nousi Metsänhoitoyhdistyksen taholta esiin toive maanomistajakyselystä, joka lähetettäisiin kaikille maisemanhoitoa kaipaavien kohteiden omistajille. Kyselyllä haettaisiin suostumusta maisemanhoitotoimiin. Maanomistajakyselyn toteuttaminen edellytti maanomistajatietojen selvittämistä kiinteistörekisteristä. Opinnäytetyön tekijän ja paikallisten ehdottamiin kohteisiin maanomistajatiedot hankki ProAgrian Kalle Hellström. Kirjeitä maanomistajille lähetettiin 46 kappaletta. Maisemanhoitolupien saamisessa auttoi suuresti Aittojärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Sahuri. Yhteydenottoja maanomistajiin tehtiin kyselyn lähettämisen jälkeen myös puhelimitse. Puheluilla pyrittiin saamaan maisemanhoitolupia niiltä maanomistajilta, jotka eivät olleet lähettäneet kyselyä takaisin. Samalla annettiin lisätietoa käynnissä olevasta maisemanhoitoprojektista. 3.3 Vyyhti-työpaja ja muut tapaamiset Suunnitteluyhteistyö kyläläisten kanssa jatkui Vyyhti-työpajan muodossa. Vyyhti-työpaja järjestettiin kyläyhdistyksen tiloissa. Tilaisuudessa suunniteltiin tarkemmin maisemanhoitotoimenpiteitä ja niiden kohteita, ja sovittiin työnjaosta. Paikalla oli kymmenen henkilöä: työllisyysprojektin vetäjä, seitsemän paikallista asukasta, joista yksi oli maanviljelijä, sekä opinnäytetyön tekijä ja ProAgrian Kalle Hellström. Tilaisuudessa opinnäytetyön tekijä esitteli mahdollisia hoitokohteita, ja Hellström kertoi maisemanhoidossa huomioitavista seikoista ja tukimuodoista. Kyläläiset ehdottivat henkilön palkkaamista työllisyysvaroin kylätalkkariksi ja koulun vahtimestariksi. Samalla tämä henkilö voisi tehdä myös maisemanhoitotöitä. Kylätalkkarin palvelulle olisi tilausta kylällä. Vapaamuotoisen keskustelun myötä nousi esiin uusia arvo- ja hoitokohteita. Myöhemmin pidetyssä palaverissa ProAgrian ja kyläyhdistyksen puheenjohtajan kanssa keskusteltiin maisemanhoitotoimenpiteiden aikataulusta, toteutustavasta ja työnjaosta. Maisemanhoitolupien hankkiminen 12

14 oli edennyt tuolloin jo hyvin, ja esille nousi myös joitakin uusia raivattavia kohteita. Kyläyhdistys palkkasi alkaen kuudeksi kuukaudeksi työllisyysvaroin kaksi henkilöä tekemään koulun kunnostusta ja maisemanhoitotöitä. Metsurit ehtivät harventaa touko-kesäkuun 2014 aikana Jaakko Sahurin valvonnassa ja talkoolaisten avustamana suurimman osan tiemaisemassa sijaitsevista maisemanhoitokohteista (kuvat 1 ja 2). KUVA 1: Energiapuun korjuuta raivauskohteeltakyläläisten voimin. KUVA 2: Maisemanhoidon tuloksia Livojoen rannalla. Kuvat: Terttu Salmi. 3.4 Kyläkävely ja kesäjuhlat Aittojärvi-Kynkäällä pidettiin vapaamuotoinen kylätapahtuma nuotiotulen, kahvittelun ja kyläkävelyn muodossa (kuva 3). Paikalla oli osallistujalistan mukaan 24 henkilöä. Tapahtumassa ProAgrian Maa- ja kotiatalousnaisten Kalle Hellström ja opinnäytetyön tekijä esittelivät hankkeen senhetkistä tilaa. Samalla ihasteltiin maisemanraivausten tuloksia, ja tutustuttiin Aittojärven arvokkaaseen rakennuskantaan. KUVA 3. Kyläkävelijöitä Aittojärvellä Vanhalan talon edustalla. Kuva: Hilkka Heikkilä. 13

15 ProAgria Maa- ja kotitalousnaisten Taimi Mahosenaho osallistui 6.7. Kynkäällä Aittojärven kyläyhdistyksen Maamieskoululla järjestämään kyläjuhlaan (kuva 4). Paikalla oli noin 80 osallistujaa. Mahosenaho piti puheen (liite 13) koskien kyläläisten tekemän maisemanhoitotyön hienoja tuloksia ja maisema-alueiden merkitystä kylän ja kunnan elinvoimaisuudelle. KUVA 4. Aittojärvi-Kynkään kyläjuhlassa osallistujia oli noin 80 henkilöä. Kuva: Taimi Mahosenaho 4 MAISEMA-ALUE Aittojärvi-Kynkään valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee Pudasjärven keskustasta noin kymmenen kilometriä luoteeseen. Alueen maisemamaakunta on Pohjanmaa. Maisemaseutu on Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutu, jolle on tyypillistä pienialaiset viljelyalueet ja perinteisinä säilyneet pienet kylät, jotka keskittyvät jokien ja järvien alaville rannoille. (Ympäristöministeriö 1992, ) Valtakunnallisen maisemaalueen pinta-ala vuoden 1992 rajauksen mukaan on 1680 hehtaaria (2500 ha, kun mukaan luetaan myös vesistöt) (Ympäristöministeriö 1992, 163). Pohjois-Pohjanmaan liitto suoritti ympäristöministeriön ohjaamana työnnä vuonna 2013 maisema-alueiden päivitysinventoinnin. Sen mukaan maisema-alueen rajaus muuttuisi. 14

16 KUVA 5: Aittojärvi-Kynkään maisema-alueen (ehdotetulta nimeltään Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisema) nykyinen rajaus (sin.) ja ehdotettu rajaus (pun). (Mäkiniemi 2014) Alueesta jäisi pois Pudasjärven kirkon ja Hilturannan RKY-kohteet, sekä niiden ja Kynkään kylän väliin jäävät kangas- ja suometsät, sekä Livonsaaren alue (kuva 5). Muutosesityksen perusteluna oli kirkon seudun ja Hilturannan luokitus tärkeänä rakennetun kulttuuriperinnön kohteena. Maisema-alueen uudeksi nimeksi on esitetty Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisemaa. (Mäkiniemi 2014, 43-44) Maisema-alueen uuden rajauksen mukainen pinta-ala olisi sen mukaan noin 2200 hehtaaria, joten pinta-ala ei tule juuri pienenemään. Esitettyä rajausta ei ole tätä kirjoittaessa hyväksytty. Joidenkin ehdotusten mukaan nykyinen vuoden 1995 periaatepäätöksen mukainen rajaus olisi perusteltu. Aittojärvi-Kynkään valtakunnallisesti arvokas maisema-alue koostuu neljästä erillisestä kyläkeskittymästä: Kynkäästä, Aittojärvestä ja siihen kuuluvasta Pihlajan/ Puurusen alueesta, sekä Ypykkäjärvestä. Kynkään kylä on rakentunut Livojoen etelä- ja pohjoisrannalle, ja se muodostuu kahdesta erillisestä talokeskittymästä. Aittojärven kylä sijoittuu Aittojärven pohjois ja etelärannoille varsinaiselle Aittojärvelle kylälle sekä siihen kuuluvalle niin sanotulle Pihlajan alueelle. Ypykkäjärven asutus on keskittynyt pääasiassa kahdelle kumpareelle järven itä- ja länsirannoilla, Ypykkäharjulle ja Anttilan seudulle. Erilliset kyläkeskittymät ja niiden sijainti on nähtävissä kuvassa 6. 15

17 KUVA 6. Aittojärven sijainti suhteessa Pudasjärven keskustaan. Kyläkeskukset merkitty punaisilla laatikoilla. (Maanmittauslaitos 2011). 4.1 Maiseman luetteloidut arvokohteet Maisema-alue edustaa Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden järvikyläasutusta. Maisema-alueen sisälle sijoittuu kaksi järveä, Ypykkäjärvi etelässä, ja Aittojärvi luoteessa, ja niiden lisäksi Livo- ja Härmänjoet. Järvet ovat matalia ja mutapohjaisia, rantaviivaltaan polveilevia. Joet laskevat maisema-alueen ulkopuolella kaakossa Iijokeen. Livojoki virtaa maisema-alueen itäosassa Kynkään kylän kohdalla tiukan silmukan muotoisesti. Kynkään kylän kohdalla Livojoessa on vapaana virtaava, uiton jälkeen entistetty Kynkäänkoski, ja entinen uiton pudotuspaikka. Aittojärvi laskee Livojokeen Aitto-ojan kautta. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997, 100). Kynkään kylä, Ypykkäjärvi ympäristöineen ja Aittojärven kyläasutus muodostavat erilliset merkittävät pienmaisema-alueet. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997, 100). Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevaan maakuntakaavaan vuodelta 2006 Aittojärvi-Kynkään alue on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi. Merkinnän tulisi taata maiseman, sekä kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä alueella. Alueen maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon alueen maiseman erityispiirteet. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014 a. Hakupäivä )) (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014b, s. 9. Hakupäivä ) Kyngäs ja Aittojärvi ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia sekä historiallisten että rakennushistoriallisten tekijöiden perusteella. Yksittäisiä arvokkaita kohteita ovat Kynkäällä Mannilan pyramidikattoinen kesänavetta (kuva 7), ja eheä Maamieskoulun rakennusryhmä, sekä Aittojärvellä Vanhalan talo. (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993, 18 ja 192) Luetteloitujen kohteiden lisäksi muun muassa Mikkolan, Hiltusen ja Eskon talot ovat luokiteltu kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaiksi kohteiksi 16

18 Aittojärvellä. Myös Ypykkäjärven länsirannalla Ypykkäharjulla ja järven itärannalla Anttilan alueella on merkittäviä rakennuksia. (Mahosenaho 2000; liite 3) KUVA 7: Mannilan kesänavetta viljelymaiseman keskellä Kynkäällä. Kuva: Hilkka Heikkilä. 4.2 Historia Aittojärven alueella on muinaisjäännösten perusteella ollut asutusta jo kivikaudella. Aittojärven kylä on Pudasjärven ensimmäisiä paikkoja, johon on asettunut suomalaisasutusta. (Pudasjärven kaupunki 2014, hakupäivä ) Historiankirjoituksen mukaan pysyvää asutusta on ollut Aittojärven pohjoispuolen alueella jo 1500-luvulla, ja järven eteläpuolella Puurusen (Pihlajan) alueella viimeistään 1600-luvulla. (Taavitsainen 2011, s 22) Alueen vanhin rakennus on Ypykkäharjun pitkä perinteinen maalaistalo, joka on peräisin noin vuodelta Kylät kehittyivät Kynkään sahan ympärille. Saha perustettiin vuonna 1787, toiminta aluksi yksiteräisellä sahalla tuotti puutavaraa kyläläisille. Saha laajennettiin neliraamiseksi vuodesta 1801 alkaen. Neliraamiseksi muuttamisen myötä sahatavaraa saatiin tuotettua vientiin saakka. Saha antoi Kynkäälle väliaikaisen nimen Sahakylä alueen suurimman työllistäjän mukaan. Sahan toiminta loppui vuonna 1886, jonka jälkeen kylän nimeksi vakiintui Kyngäs. Pudasjärven kunta osti sahan päärakennuksen vuonna Vuodesta 1929 lähtien vuoteen 1950 rakennusryhmässä toimi kansakoulu, jonka jälkeen Maamieskoulu aloitti toimintansa pihapiirissä. (Taavitsainen 2011, s 175,178 ja 189 sekä kyläläisten haastattelut 8. ja sekä ja ) 17

19 Muita elinkeinoja olivat maanviljely, johon kuului myös kaskeaminen, porotalous ja metsätalous sekä kalastus ja tietenkin metsästys. Torpparinjärjestelmän aikoihin maanomistus oli keskittynyt suurille tiloille kuten Hiltunen. Useimmat vanhemmista taloista ovat olleet suurmaanomistajien torppareiden asumuksia. Kynkään viljelyalat ovat olleet sangen laajoja osaksi Maamieskoulun vuoksi. Ohra on ollut tärkeä viljelykasvi. Vilja myllyttiin ensin tuulimyllyllä, joka sijaitsi Aittojärven mäellä Hiltusen ja Vanhalan talojen välisellä alueella. Kun tuulimylly jäi pois käytöstä, myllyttiin vilja höyrykäyttöisellä, Hiltusen pihassa sijainneella myllyllä. Myllytoiminta loppui 1970-luvulla. (Kyläläisten haastattelut ) Viljelyalojen lisäksi maataloudessa on hyödynnetty runsaita luonnonniittyjä jokien, järvien ja purojen rannoilla, (kuva 8) sekä suoniittyjä. Metsän hyödyntämisestä kertoo sahan lisäksi runsas määrä tervahautoja. KUVA 8: Rantaniityn niittoa 1800-luvun lopulla Pihlajassa. Kuva Pauli Puurusen kokoelmasta. Livojoen lossi työllisti vuoteen 1938 asti Hermannin talon asukkaita. Tämän jälkeen rakennettiin silta, joka tosin poltettiin saksalaisten toimesta vuonna Toisen maailmansodan aikana Aittojärvi- Kynkään alueella pitivät asemaansa saksalaissotilaat. Heistä muistona ovat vanha pähkinäpuinen arkku, kamiina ja sotamuistomerkki Aittojärven pohjoispuolella. (Kyläläisten haastattelut 8. ja sekä ja ) Kaiken kaikkiaan alueen maankäyttö on ollut perinteistä, luonnonvaroihin nojaavaa. Alueella tehdyssä selvitystyössä tuli esille suuret talot ja niiden laaja maaomaisuus, joka on myöhemmin pirstaloitunut pienempiin osiin maan- ja perinnönjakojen yhteydessä. 18

20 4.2.1 Maatalouden muutos Aittojärvi-Kynkään alueella KUVAT 9-10: Vasemmanpuoleinen kartta Kynkään alueesta vuodelta (Ilmakuvaus tehty vuonna 1960) Oikeanpuoleinen karttaote vuoden 2014 peruskartasta. Peltoalueet on merkitty ruskehtavan keltaisella. Kartta-aineistojen perusteella maatalouden käytössä oleva maa-ala Aittojärvi-Kynkään alueella on pienentynyt noin puoleen 1960-luvun ajoista (kuvat 9-10). Entisiä joenrantaniittyjä on umpeenkasvanut Livojoen ja Härmänjoen rannoilla. Osa pysyy edelleen avoimena tulvan ansiosta. Peltojen umpeenkasvu on tapahtunut pääasiassa lukujen tienoilla päätellen puuston iästä. Siten viljelyala ei ole juurikaan pienentynyt 1990-luvun alussa tehdyn maisema-alueinventoinnin jälkeen. Varsinkin Kynkään kylän alueella ja Livojen sekä Härmänjoen välisellä maakannaksella on jäänyt paljon peltoalaa käytöstä KUVAT 11-12: Vasemmalla kartta Aittojärven alueesta vuodelta (Ilmakuvaus tehty vuonna 1960) Oikeanpuoleinen karttaote vuoden 2014 peruskartasta. 19

21 Aittojärvellä peltopinta-ala ei ole vähentynyt yhtä huomattavissa määrin (kuvat 11-12). Taustalla voi olla Aittojärven peltojen sijainti lähempänä tilakeskusta, jolloin viljelyalueiden umpeenkasvaminen vaikuttaa enemmän lähimaisemaan. Pellot ovat helpommin viljeltävissä, kun ne sijaitsevat tilan läheisyydessä. Niittyjen umpeenkasvua on havaittavissa yhtä paljon kaikkien vesistöjen varrella. Viljelytoiminta Aittojärven alueella on edelleen aktiivista, ja maisema on pysynyt pääosin avoimena. Pääasiassa umpeenkasvavat alueet ovat reuna-alueita, ja ne sijaitsevat paikoissa, jotka näkyvät tiemaisemassa. Usein nykyisissä kartoissa niityiksi merkityt alueet ovat entisiä peltoja, jotka vielä 1960-luvulla ovat olleet viljelykäytössä. Pudasjärven maataloustoimelta saatujen tietojen mukaan peltoalojen umpeenkasvun taustalla on kylän tiivis rakenne, joka ei mahdollista nykyisenkaltaisen suuren tilan rakentamista ainakaan kylän ytimeen. Suuri tila pyrkisi saamaan kaiken mahdollisen peltopinta-alan käyttöönsä. Muu maa-ala on pitkälti metsätalouden käytössä, eikä navetalle ole ehkä saanut ostettua tonttia. Alueella on ollut myös suuria metsätiloja, joilla ei ole ollut tarvetta harjoittaa viljelyä. Tilojen jakaminen perinnönjakojen yhteydessä on myös tehnyt tilojen peltopinta-aloista niin pieniä, että kaikkien maa-alojen käyttöönotto vuokraamalla on ollut työlästä. Umpeenkasvavien peltoalojen viljelykäyttöön ottoa hankaloittaa se, että tukikiintiöt ovat täynnä, eikä EU myönnä uusia. Ylimääräisiä, korvausten ulkopuolisia alueita ei kannata useinkaan viljellä (Nissi , sähköpostiviesti). Pienten tilojen lakkauttamiseen tähdännyt, 1960-luvulta 1980-luvulle voimassa ollut maaseutupolitiikka on voinut vaikuttaa alueeseen. (Katajamäki 2002, 14-17) Siten tiloja on lakkautettu eniten ennen EU:niin liittymistä. EU:n myötä peltopinta-alat ovat Suomessa yleisesti. Siten maisema voi olla osiltaan nykyään jopa avoimempaa kuin tuolloin. Aittojärvi-Kynkäällä on pidetty kiinni perinteisestä elinkeinosta. Taustalla voi olla se, että osa tiloista on ollut verrattain suuria. Samalla kun maaseudun rakennemuutos on aiheuttanut joillakin kylillä viljelytoiminnan loppumista, Aittojärvi-Kynkäällä on useita elinvoimaisia tiloja. Leimallista on myös kiinnostus uusia toimintamalleja kohtaan, tästä esimerkkeinä ovat maatalouden ja haketustoiminnan yhdistäminen sekä suunnittelualueella ja Pudasjärven kirkon seudulla toteutettava maisemanhoidollinen laidunnus. Kylien sijainti 20

22 lähellä kuntakeskusta on voinut vaikuttaa alueen elinvoimaisuuteen, kun työpaikat esimerkiksi palveluiden ja teollisuuden alalla ovat olleet lähellä. Maatalouden ja muun työnteon yhdistäminen on ollut helpompaa. Kyläläisten kertomusten mukaan maanviljely on loppunut usein niiltä tiloilta, joiden tilanjakojen yhteydessä maa-alueille on tullut monta omistajaa. Perikuntien maanomistajat asuvat usein muilla paikkakunnilla, kaukanakin. Paikkakunnalla asuvien yksittäisten maanomistajien peltoalueet on useimmiten otettu viljelykäyttöön. (Kyläläisten haastattelut ) Muinaisjäännökset Muinaisjäännöksiä sijaitsee Aittojärvi-Kyngäs-alueella useita. Aittojärven länsipuolisella Siljakankaan harjualueella sijaitsee Siliäkankaan pyyntikuoppa-alue ja Välitalonkankaan kehämäinen keskuskuopallinen röykkiö. Lähistöllä on myös Poronpellonsaaren historiallisen ajan asuinpaikka. Hetteenlahden rannalla, Aittojärven länsipuolella, on kivikautisia asuinpainanteita. Aittojärven pohjoisrannalta Vanhalan talon rannasta on löytynyt asuinpaikkaan viittaavia irtolöytöjä. Lautakankaan kivikautiset asuinpainanteet ja niihin liittyvät valmistuspaikat sijaitsevat Aittojärven kaakkoispuolella, samoin Ojakankaan mahdollinen asuinpaikka. Kiiskikankaan alueella Kynkään kylällä, Livojoen eteläpuolella, on 11 pyyntikuopan ketju. Auralankankaalla hieman maisema-alueen ulkopuolella on 31 kuopannetta. Osa kuopista on n vuotta vanhoja, osa jatkosodan aikaisia saksalaisten puolustusrakenteisiin liittyviä kohteita. Kyläläisiltä saatujen tietojen mukaan Auralankankaalla Härmänjoen rannassa olisi myös saksalaisten juoksuhautoja. Nämä ovat peräisin vuodelta 1944, jolloin käytiin myös taistelu suomalaisten ja saksalaisten välillä. (Kyläläisten haastattelut 8. ja sekä ja luvuilla toiminut Kynkään saha on merkitty muinaisjäännösrekisteriin, joskin sahan tarkka sijainti ei ilmene tietokannasta.(museovirasto 2014, hakupäivä ) Kyläläistietojen mukaan saha on sijainnut Maamieskoulun alueella Kynkäänkosken rannassa. (Kyläläisten haastattelut 8. ja sekä ja ) Matalan veden aikaan sahan rakenteet ovat näkyvillä. Muinaisjäännösten runsaus ja sijoittuminen pitkälle aikavälille kertoo alueen suotuisuudesta ihmisasutusta ajatellen. Taustalla on hyvät kulkuyhteydet vesistöjä pitkin, viljavat maat, rantaniityt ja kalastusmahdollisuudet 21

23 sekä riistaeläinten kulkureitit harjukankailla. Lisäksi alueella on runsaasti kangasmetsäalueille sijoittuvia tervahautoja 4.3 Maa-ja kallioperä Kallioperältään Aittojärvi-Kyngäs kuuluu Pudasjärven arkeeiseen alueeseen, joka on noin kolme miljardia vuotta vanhaa. Pääkivilajeja ovat migmatiitit, gneissit ja amfiboliitti (Luukkonen & Sorjonen-Ward 1998, 118. Hakupäivä ) Maaperä koostuu pääasiassa hienoaineksisista moreeneista, karkeasta ja hienosta hiedasta sekä hiekasta, jotka ovat kasaantuneet alueella jääkausien aikana ja jokien tuomana. Turvemaita on runsaasti asutuksen ulkopuolisilla alueilla. (GTK 2013, hakupäivä ja GTK 2014, hakupäivä ) Koska kallioperä ja maaperä muodostuvat happamista kivi- ja maalajeista, poikkeuksellisia kasviesiintymiä, kuten emäksisillä alustoilla viihtyviä lehtolajeja, ei liene alueella. 4.4 Luonnonympäristön arvokohteet Kiiskikankaan alue Kynkäällä on kiinnostava johtuen juoluamaisesta Kiiskilammesta, jota ylläpitävät lähteet ja Livojoen sekä Härmänjoen välinen oja. Aittojärven luoteispuolella on MY-hs- merkinnällä harjujensuojeluohjelman piirissä suojeltu, merkittävä harjualue Siljakangas (myös Siliäkangas). Sen kohdalla Aittojärven rannassa on hiekkarantaa. Siljakangas, samoin kuin Aittojärven kylän kohdalla sijaitseva hiekkaharju sekä Kynkään kylän kaakkoispuolinen Auralankangas, ovat pohjavesialueita. Auralankankaalta nostetaan pohjavettä, josta todisteena on aidattu pumppukaivo Siuruantien varrella. (Suomen ympäristökeskus 2013, hakupäivä ) Siliäkankaan/ Siljakankaan harjualue on suojeltu. Suojelulla pyritään säilyttämään sekä maisema- että luonnonolot. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014a ja Pohjois- Pohjanmaan liitto 2014b, s.15. Hakupäivä ) Siljakankaan alue on muuhun ympäristöön nähden maisemaltaan valoisa ja avoin (Kuva 13). 22

24 KUVA 13: Siljakangasta. Kuva: Hilkka Heikkilä. Maisema-alueen ympäristössä on myös luonnontilaisen kaltaisia pienialaisia soita ja lampia. Kylien pohjoispuolella on Kaakkurinrimmin Natura 2000-alue, joka kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Se edustaa Pohjanmaa-Kainuun aapasuovyöhykkeen karuja keidassoita. Suojelualue on linnustoltaan monipuolinen. (Ympäristö.fi 2013, hakupäivä ) Livojoen rantayleiskaavoituksen yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä on löydetty seuraavat arvokohteet, joiden sijainti löytyy liitteistä 1-6: Kynkäänsuo: arvokas avosuo. Mikanoja: ympäristön avosuot, ja puron ympäristön rehevyys Reppuniemi: kapeat rantaniittykaistaleet joen molemmin puolin Isoniemi: niittymäinen niemenkärki Mattilanaho: entisten joenuomien suot ja rehevät metsät Aitto-oja: rehevän puromainen Livojoen puoleinen pää Mannilan alueelle on merkitty pieniä lampia Hiekkasaaret: rehevyys, niittymäisyys ja hiekkarannat Kiiskilammesta Härmänjokeen laskeva puro: rehevää puronvartta, jonka ympäristössä on pieniä lampia Pihlajan niitty: perinnebiotooppi (tosin nimettynä Granlundin mulli- ja porohaaksi, jonka luontotyyppi on paikallisesti arvokas sekametsähaka) Aittojärven etelärannan suomyrttiesiintymä (Pudasjärven kaupunki 2012 a, 41-42; Pudasjärven kaupunki 2012 b ja c. Hakupäivä Pudasjärven kaupunki 2014d ja e. Hakupäivä

25 Kartta-analyysin perusteella Aittojärven kaakkoisrannalla Kallioperän rannalla on laaja kalliopaljastuma. Luonnonympäristö on monimuotoista arvokohteiden ulkopuolellakin. Jokien rantoja luonnehtii kasvillisuuden rehevyys. Paikoitellen monimuotoisuutta lisäävät rantojen niittylaikut. Livojoen tulvat nousevat toistuvasti esille kyläläisten kertomuksissa. Ne ovat saaneet aikaan ajoittaisen jännityksen ja harmin lisäksi myös monimuotoisuutta sekä maisemaan että luonnonympäristöön. Tulvat vaikuttavat sekä Aittojärven rannalla että Livojoen varressa asuvien elämään Perinnebiotoopit Perinnebiotoopit ovat aikojen saatossa maatalouden myötä syntyneitä luontotyyppejä. Niillä tavataan muusta ympäristöstä poikkeavia kasvi- ja eläinlajeja. Usein maisema on avointa. Ravinteiden niukkuus maaperässä on suuri selittävä tekijä perinnebiotooppien monimuotoisuudelle. Maaperä on melkein poikkeuksetta ravinteiden suhteen köyhempää kuin nykyisessä viljelykäytössä oleva maa. Taustalla on se, että ne ovat syntyneet ilman lannoitteita, ja niitä on pidetty yllä niittämällä tai laiduntamalla, maata muokkaamatta Esimerkkeinä perinnebiotoopeista ovat niityt, ahot ja kedot, jotka ovat eri ravinteisuusasteisia, niittämällä avoimena ylläpidettyjä alueita. Hakamaat ja metsälaitumet ovat laiduntamisen muovaamia puustoisia alueita. Hakamaat ovat sijainneet lähempänä tilakeskusta avoimempia kuin metsälaitumet. (Mavi 2009, 2-3) Livojoen varressa on vanhoja luonnonniittyjä, jotka liitettiin taloihin Isojaon yhteydessä vuonna 1827 ikimuistoisen nautinnan perusteella. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997, 100). Alueella on yksi inventoitu perinnebiotooppi, paikallisesti arvokkaaksi luokiteltu 0,7 hehtaarin laajuinen Aittojärven (Pihlajan) niitty ja keto. Se sijaitsee Aittojärven kaakkoisrannalla pitkänomaisen harjanteen päällä. Niitty on ollut perinnemaisemainventoinnin aikaan 1990-luvulla kuivaa heinäniittyä, joka on päässyt sammaloitumaan. Harjanteella on myös maakellari, kellarin rauniot, sekä vanha aitta. (Vainio & Kekäläinen 1997 (toim.), 177) Heinäkuussa 2014 tehdyllä maastokäynnillä havaittiin, että perinnemaisema on pääosin umpeenkasvanut. Merkittäviä lajeja kuten ketonoidanlukko, oli kuitenkin edelleen havaittavissa. Aiemmassa maisemaselvityksessä vuodelta 2000 on havaittu inventoimattomia perinnemaisemia. Näitä ovat Livojoen ja Härmänjoen rannoilla sijaitsevat Isoniemen, Puttaan ja Livonsaaren ranta-/ tulvaniityt. Lisäksi Kynkään kylän edustalla sijaitsevassa saaressa havaittiin tulvaniitty. Aution ja Mannilan alueilla on niittymäisiä tai hakamaisia perinnebiotooppeja. Muita maatalouteen liittyviä merkkikohteita olivat vuonna 2000 tehtyjen 24

26 kartoitusten aikaan Kynkään kylällä kiviaita ja Aittojärvellä Aution alueella perinneaita. (Mahosenaho 2000, ) 4.5 Asuminen, elinkeinot, maankäyttö ja matkailu Maisema-alueen läpi kulkee seututie 855 eli Siuruantie, sekä siihen maisema-alueen keskellä liittyvä, Ypykkäjärvelle johtava yhdystie Lisäksi alueella on runsaasti pihateitä ja metsäautoteitä. Aittojärven kylä, johon kuuluu myös Kynkään ja Ypykkäjärven alueet, on yksi Pudasjärven kaupungin 15:stä pääkylästä. Kylällä on toiminnassa oleva kyläkoulu. (Pudasjärven kaupunki 2014a. Hakupäivä ) Ypykkäjärven alueella on seitsemän asukasta, asuttuja taloja on neljä. Kynkäällä Kallela-Suokkola-välillä on 12 ympärivuotisesti asuttua taloa. Aittojärven eteläpuolella on noin seitsemän ympärivuotista asumusta, ja Aittojärven pohjoispuolella noin 10. Kesäasuntoja koko maisema-alueella on noin 60. (Kyläläisten haastattelut 8. ja sekä ja ) Loma-asunnot sijoittuvat järvien ja jokien rannoille. Livojoen rannat on kaavoitettu Livojoen rantaosayleiskaavassa. Loma-asutusta joen rannoille ei tule juurikaan lisää, koska lomaasutusta on alueella jo runsaasti. Joitakin uusia mökkitontteja on kaavoitettu Isoniemen alueelle, joten kylille lienee odotettavissa uusia kesäasukkaita. (Pudasjärven kaupunki 2012 b ja c. Hakupäivä ) Kylien asukkaissa on sekä työssäkäyviä että eläkeläisiä. Joukossa on myös 6-7 lapsiperhettä. Alueelle on tullut paluumuuttajia viime vuosina. Työssäkäyvistä kyläläisistä suurin osa kulkee töissä Pudasjärven keskustassa. Aittojärven kylällä on myös turvealan yritys sekä maataloutta. Kesäaikaan mökkiläiset vilkastuttavat kylää. Kaiken kaikkiaan kylät ovat vireitä, josta osoituksena on myös Aittojärven kyläseura ry, jolla on monenlaista toimintaa, muun muassa kyläjuhlia ja eläkeläistoimintaa. Kyläseuralla on myös omat tilat kyläkoulun yhteydessä. Kyläläiset ovat jo suunnitelleet ja toteuttaneet myös maisemanhoitotoimenpiteitä talkootyönä. (Kyläläisten haastattelut 8. ja sekä ja ) Kylillä on kolme aktiivimaatilaa, joista yhden toimenkuvaan kuuluu myös haketusta. Ypykkäharjulla ja Aittojärvellä sijaitsevilla tiloilla on lypsykarjaa. Ritvan kylällä Aittojärveltä noin viisi kilometriä luoteeseen, on lypsykarjasta lammastalouteen muutosta tekevä tila. Pudasjärven kirkon alueella on kaksi lammastilallista. Aittojärvi-Kynkään pellot ovat pääasiassa omistuksessa aktiiviviljelyn lopettaneilla maanomistajilla, ja siten vuokrapeltoja. Ypykkäjärvellä yhdellä tilalla harjoitetaan pienimuotoista porotaloutta. Porotalouteen liittyen 25

27 Aittojärven kylän pohjoispuolella Palokankaalla on porojen laitumina käyttämiä maa-alueita, ja Siljakankaalla sijaitsee poroerotusaita. (Nissi , haastattelu). Aittojärven länsipuolella Siljakankaan alueella on louhos. Louhoksen eteläpuolisella alueella sijaitsee turvetuotantoalue. Nämä eivät näy tiellä kulkijalle, joten tuotantoalueilla ei ole maisemallisia vaikutuksia. Turvetuotantoalueen myötä Aittojärvi-Kyngäs-alueen läpi, tiellä nro 855, on jonkin verran raskasta liikennettä. Livojoki on kalastuskohde, johon istutetaan vuosittain lohikaloja. Kalastajia liikkuu paljon Kynkään kylän kohdalla, jossa viehekalastusta helpottavat rannan sileät kalliot (kuva 14). Livojoella on myös melontakäyttöä. Kynkäällä sillan koillispuolella nuotiopaikan yhteydessä on yksi melontareitin rantautumispaikka. (Metsähallitus 2012, hakupäivä , sekä kyläläisten haastattelut). Aittojärven länsi- ja pohjoispuolilla sijaitsevat laajat Metsähallituksen hallinnoimat hirvien ja pienriistan metsästysalueet (lupa-alueet 8503 Palovaara ja 5639 Länsi-Pudasjärvi) Näille alueille pyyntilupia voidaan myöntää myös muille kuin paikallisille. (Metsähallitus 2012 a, hakupäivä ). KUVA 14. Livojoen Kynkäänkoski. Kuva: Hilkka Heikkilä. Maankäyttöön liittyy myös suunniteltu Kollajan patoallas, joka on ollut esillä maisemanhoitosuunnitelmaa laadittaessa. Allashanke on vasta suunnitteluvaiheessa ja vaatisi lakimuutoksia, joten sen mahdollisiin vaikutuksiin ei oteta tässä yhteydessä kantaa. 26

28 4.6 Aittojärvi-Kynkään kylämaiseman nykytila Suunnittelualueen pinta-alasta on suurin osa viljelyssä olevaa peltoaluetta sekä hoidettua metsä- ja kylämaisemaa, yhteensä noin 2000 hehtaaria. Maisema-alueelta ja osittain sen ulkopuolelta löydettiin n. 100 hehtaaria alueita, jotka voisivat sopia hoidettaviksi maiseman monimuotoisuuden ylläpitämiseen tarkoitetulla maatalouden ympäristökorvauksella. Näistä noin 40 ha on aiemmin peltokäytössä olleita alueita ja 60 hehtaaria niittyjä tai hakamaita, joita voisi hoitaa alkuraivauksella ja laidunnuksella. Avoimia näkymiä muodostuu peltoalueille, hakkuuaukioille ja vesistöille. Tärkein osa maisema-alueesta, Aittojärven ranta-asutus peltoineen, ei näy tielläliikkujille maastonmuotojen vuoksi. Maasto kohoaa tieltä järvelle päin, ja asutuskumpu jää katsojan ja järvimaiseman väliin. Kylien tienvarsiasutus pienialaisine peltoineen sijaitsee varsinkin Kynkäällä hyvin lähellä tietä, joten jo vähäinen tiemaiseman umpeutuminen vaikeuttaa näkymien avautumista. Kylämaisema koostuu omakotitaloista, niiden pihapiireistä ja viljelypelloista. Kyläkeskittymien ulkopuolella maisema muodostuu entisille viljelypelloille ja niityille kasvaneista tai istutetuista, pääasiassa melko valoisista koivikoista; metsäisistä, hyvin hoidetuista turvekankaista ja kangasmetsistä; yksittäisistä umpeenkasvavista pelloista sekä hakkuuaukiosta ja taimikoista. Hienoimpia näkymiä muodostuu Aittojärven, Pihlajan ja Ypykkäharjun alueelta niiden edustojen vesialueille eli Aittojärvelle ja Ypykkäjärvelle. Aittojärven asutuskumpu on maastoltaan monimuotoinen, se muodostuu useammasta kumpareesta, joiden välissä on matalampia alueita. Myös Livojoen maisema Kynkäällä on upea joen ylittävältä sillalta, ja varsinkin Halkolasta ja Maamieskoululta Kynkäänkoskelle katsottaessa (kuva 15). KUVA 15: Näkymä Kynkäänkoskelle Maamieskoulun rannasta. Kuva Taimi Mahosenaho 27

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

SUOMEN PARAS MAISEMAHANKE 2014 -EHDOKAS. Pudasjärven Aittojärvi-Kyngäs - kylän yhteistyöllä maisemat kuntoon

SUOMEN PARAS MAISEMAHANKE 2014 -EHDOKAS. Pudasjärven Aittojärvi-Kyngäs - kylän yhteistyöllä maisemat kuntoon SUOMEN PARAS MAISEMAHANKE 2014 -EHDOKAS Pudasjärven Aittojärvi-Kyngäs - kylän yhteistyöllä maisemat kuntoon SISÄLLYSLUETTELO 1. Miksi Aittojärvi-Kyngäs on Suomen paras maisemahanke 3 2. Perustelut pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

LIITE 6. MAISEMALAIDUNNUKSEN EDISTÄMINEN PUDASJÄRVELLÄ. Viljelijäkysely ja laidunnuskohteita Pudasjärvellä

LIITE 6. MAISEMALAIDUNNUKSEN EDISTÄMINEN PUDASJÄRVELLÄ. Viljelijäkysely ja laidunnuskohteita Pudasjärvellä LIITE 6. MAISEMALAIDUNNUKSEN EDISTÄMINEN PUDASJÄRVELLÄ Viljelijäkysely ja laidunnuskohteita Pudasjärvellä 2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 PUDASJÄRVEN LAMMASTALOUS... 3 3 LAIDUNPANKKI... 4 4 MAISEMANHOITOKOHTEITA...

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

o turvata ranta-alueiden monipuolinen käyttö; asutus, maa- ja metsätalous sekä muu elinkeino, yleinen virkistys ja suojelu

o turvata ranta-alueiden monipuolinen käyttö; asutus, maa- ja metsätalous sekä muu elinkeino, yleinen virkistys ja suojelu KYYJARVEN KUNNAN PIENVESISTöIE NRruTROSAYLEISKAAVA ARVOISA MAANOMISTAJA Kyyjärven kunta on laatimassa pienvesistöjen rantaosayleiskaavaa, jossa määritellään mm. uusien lomarakennuspaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015 YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015 Maarit Satomaa Maisema ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa ja kotitalousnaiset 2014 2015 Kylämaisema uusien arvojen tyyssija

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuskohteiden kartoitus Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila 13.3.2013 Maire Heija 1 Esityksen sisältö Miksi kartoitettiin Miten ja missä kartoitettiin Kartoituksen kohteet

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Ympäristösopimukset:

Ympäristösopimukset: Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot