SUOMEN PARAS MAISEMAHANKE EHDOKAS. Pudasjärven Aittojärvi-Kyngäs - kylän yhteistyöllä maisemat kuntoon

Transkriptio

1 SUOMEN PARAS MAISEMAHANKE EHDOKAS Pudasjärven Aittojärvi-Kyngäs - kylän yhteistyöllä maisemat kuntoon

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Miksi Aittojärvi-Kyngäs on Suomen paras maisemahanke 3 2. Perustelut pähkinänkuoressa Miksi Aittojärvi-Kyngäs on Suomen paras maisemahanke Maisemanhoitotyön tuloksia 5 4. Taustaa 6 5. Maisemanhoito osana alueen elinkeinotoimintaa 7 6. Aittojärvi-Kynkään maisemapiirteet ja historia 8 7. Suunnittelijat yhteistyössä kyläläisten kanssa Kylämaiseman hoito hyvin käyntiin Maiseman kehittäminen jatkossa ja sen liittyminen lammastalouden kehittämiseen Laaja-alainen yhteistyö tuottaa tulosta 12 LIITTEET 14 Livojoen kaunis rantamaisema on tullut maisemaraivausten myötä esille ja myös virkistyskalastajat pääsevät paremmin rannalla liikkumaan 2

3 1. Miksi Aittojärvi-Kyngäs on Suomen paras maisemahanke Ehdotamme valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi luokiteltua Aittojärvi-Kyngästä ja sen maisemayhteistyötä Suomen parhaaksi maisemahankkeeksi Alueella tehty kylämaisemanhoitotyö on oiva esimerkki siitä, miten maaseutukylien maisemaa ja samalla kylien viihtyisyyttä saadaan parannettua usean toimijan välisellä tehokkaalla yhteistyöllä. Pelkät suunnitelmat eivät läheskään aina johda käytännön toimenpiteisiin asti, vaan tarvitaan ihmisten omaa tarvetta olla työssä mukana. Tärkeä ja olennainen perustelu on myös maisemanhoidon ja siihen liittyvän yritystoiminnan kytkeytyminen toisiinsa. Esimerkkinä on oma lampaiden lähiteurastamotoiminta ja maiseman merkitys Syötteen tunturialueen sekä Iijoen ja Livojoen retkeilyalueen matkailulle. Kehittämistyön yhtenä osana oli maisemanhoitosuunnitelman laatiminen. Aittojärven kyläseura tarttui käytännön maisemanhoitotöiden toteuttamiseen jo suunnittelutyön aikana. Käytännön toimijoina tai apuna suunnittelussa ja tiedottamisessa on ollut lukuisia tahoja. Kylän laiduntamalla hoidettavien kohteiden suunnittelu alkoi keväällä Näiden kohteiden hoitoon haetaan ympäristökorvauksia keväällä Viljelijä on sopimusyhteistyössä laidunalueiden useiden eri maanomistajien kanssa. Maisemanhoidon edistämiseen laidunnuksen avulla on kylillä jatkossa hyvät edellytykset, sillä hoidettavaksi sopivia kohteita on runsaasti ja lähistöllä on useita lammastiloja, jotka haluavat laajentaa toimintaansa ja ottaa käyttöön luonnonlaitumia. Yhteistyössä ovat olleet mukana Aittojärven kyläseura ry Aittojärven osakaskunta ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Pudasjärven kaupunki, maaseutupalvelut sekä Kerttu ja Kauko -työllisyyshanke alueen viljelijät lukuisat kyläläiset Oulun Ammattikorkeakoulu Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pudasjärven metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi-lehti Iijokiseutu-lehti Maisemaraivauksia pohdittiin maastossa toukokuussa 2014 yhdessä maisemasuunnittelijoiden, kyläseuran ja metsureiden kesken Maisemanhoitotöiden tuloksia katseltiin kyläkävelyllä Aittojärvellä Myös koulun ympäristössä on raivattu vesakkoa. 3

4 2. Perustelut pähkinänkuoressa Miksi Aittojärvi Kyngäs on Suomen paras maisemahanke 2014 Monen eri tahon yhteistyö hyvänä esimerkkinä myös muille suunnittelua tiedottamista toteutusta yhteistyötä kylällä käytännön toimenpiteitä oppilaitosyhteistyötä työllisyystyötä rahoitusten hankkimista yhteys alueen yritystoimintaan Myös pitkän tähtäimen suunnittelua liittyen maisemanhoidon ja laiduntamisen, elinkeinojen kehittämisen ja tulevan EU kauden mahdollisuuksiin oma lampaiden lähiteurastamotoiminta maiseman merkitys Syötteen tunturialueen sekä Iijoen ja Livojoen retkeilyalueen matkailulle kehittämishanketoiminta ja luonnonhoitotyö maisemanhoitoraivausten ja bioenergian yhdistäminen Näkyvää tulosta jo nyt syntynyt käytännössä maisemanhoidon talkootyötä tehty kyläyhdistyksen toimesta työllisyystyötä tehty arvokkaita rakennuksia kunnostettu yksityisin voimin maisemalaiduntamisen suunnittelu- ja sopimistyö käynnissä parasta aikaa vuosille eteenpäin pitkällä aikatähtäimellä Aittojärven ja Kynkään kyläläisten aktiivisuus näkyy mm. kesäjuhlan järjestämisenä arvokkaalla koskimaisema-alueella. Kesän 2014 juhlassa 6.7. oli kajakkimelontanäytös Kynkäänkoskessa. 4

5 3. Maisemanhoitotyön tuloksia Keskeisten kylän tienvarsimaisemien, Livojokivarren, Kynkäänkosken, Aittojärven rantojen, peltojen saarekkeiden ja koulun ympäristön maisemaraivaukset noin 12 hehtaarin alueella, maanomistajia mukana n. 30. Laidunnussuunnitelmien laatiminen Livojokivarressa oleville hakamaille, tulvasaarille ja vanhoille pelloille kehittyneille niityille n. 17 hehtaarin alueelle. Kylän aktiivinen talkootoiminta. Asukkaat ovat hoitaneet maisemaa myös oma-aloitteisesti. Maisemanhoitotyöhön kerätty varoja myös kylän yhteisissä tapahtumissa. Positiivinen esimerkki kylän aktiivisesta toiminnasta Pudasjärven muille kylille. Kolmelta muulta kylältä tullut kyselyjä vastaavan tyyppisen toiminnan tarpeesta. Myös Pudasjärven kaupunki on nähnyt maisemalaidunnuksen ja lammastalouden kehittämisen mahdollisuudet. Kaupunki lähti mukaan maisemakilpailuun ja kunnantalolla pidettiin myös maisemanhoidon ja lammastalouden kehittämistä koskeva neuvottelu. Kynkäänkoski Livojoessa antoi aikoinaan käyttövoimaa 1787 perustetulle sahalle. Nykyisin koski on virkistyskalastajien suosiossa. Raivaustyön tuloksia Livojoen rannassa Kynkäällä maantiesillan luona 5

6 4. Taustaa Pudasjärven Aittojärven ja Kynkään kylät on luokiteltu noin 20 vuotta sitten valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alueelle on aiemmin vuonna 2000 laadittu kylämaiseman yleissuunnitelma, johon kyläläiset osallistuivat ja tekivät myös paljon talkootyötä jo suunnittelun aikana. Viimeisin maisemanhoitotyön ja suunnittelun tarve sai alkunsa, kun Pohjois-Pohjanmaan liiton asiantuntija inventoi maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita kesällä 2013 ja samalla päivitti valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden luetteloa ympäristöministeriön toimeksiannosta. Aittojärvi-Kyngäs-alue on edelleen pääosin aktiiviviljelyn toimesta avointa ja hoidettua, mutta tietyiltä osin inventoinnin yhteydessä havaittiin myös maisemallisten toimenpiteiden tarvetta. Alueelle alettiin laatia yhdessä kyläläisten kanssa maisemanhoitosuunnitelmaa. Yhtenä sen keskeisenä tavoitteena oli laatia suosituksia maiseman hoitamiseksi ja vaalimiseksi merkittävällä maisema-alueella, jotta se voisi säilyä valtakunnallisesti arvokkaana alueena myös tulevaisuudessa. Kylän ja muiden tahojen yhteistyö on kantanut hedelmää kylämaisemien kohentamisessa. Suunnittelu- ja kampanjointityötä on tehty ProAgria Oulun ja maa- ja kotitalousnaisten hallinnoimissa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamissa EU:n maaseuturahaston hankkeissa. Mukana ovat olleet aiemmin Keskellä Virtaa Iijoki-hanke ja vuosina YmpäristöAgro- ja VYYHTI-hankkeet ja ProAgria Oulun ja maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoidon neuvonta. 6 Aittojärvi Kallelan vanhan talon pihasta kuvattuna.

7 5. Maisemanhoito osana alueen elinkeinotoimintaa Pudasjärvellä matkailu on merkittävä elinkeino ja erityisvetovoimaa tarjoavat muun muassa Suomen eteläisin tunturi Iso-Syöte sekä tärkeät kalastus- ja melontamatkailukohteet Iijoki ja Livojoki koskineen. Livojoen veden ekologinen tila on erinomainen vuoden 2013 luokituksen mukaan ja siinä menestyvät hyvin jalokalat ja uhanalainen raakku eli jokihelmisimpukka. Tässä kokonaisuudessa kaikki kylämaisemia parantavat toimenpiteet tukevat myös alueen matkailun vetovoimaa. Toinen Pudasjärvellä kehittyvä tärkeä elinkeino on lammastalous. Alueen peltojen pienipiirteinen rakenne sekä luonnonlaidunten runsaus luovat sille hyvät edellytykset. Valtakunnallisestikin aktiiviset paikkakunnan lampurit yhdessä kunnan ja muiden toimijoiden kanssa ovat saaneet käyntiin oman lammasteurastamotoiminnan kunnassa. Tämän toiminnan jatkuvuus edellyttää kuitenkin lammastalouden laajentumista. Maisemanhoidon ja lammastalouden kehittäminen Tulevaisuuteen tähtäävä kehittämisaihe kunnassa On oma teurastamo Hyviä maisemalaidunkohteita Kiinnostuneita yrittäjiä. ProAgria Oulun 2014 tekemän hankekyselyn perusteella ilmoittautui runsaasti kiinnostuneita sopimuslaiduntajia sekä uusia kohteita, joihin eläimiä saisi tuoda Teurastamo tarvitsee lisää teurastettavia lampaita Maisema tarvitsee maisemanhoitajia ja laiduneläimiä Pudasjärven maisemanhoidon ja lammastalouden kehittäminen ja yhdistäminen liittyy osittain myös alkavaan uuteen ohjelmakauteen ja kehittämismahdollisuuksiin. EU-rahoitusta on suunnitteilla maisemanhoidon sopimustoimintaan ja hanketoimintaan. Tässä esille tuotu Aittojärvi-Kyngäs yhteistyömalli voi toimia esimerkkinä muille kylille, jotta maisemanhoitotyö saadaan kytkettyä edellä mainittuihin elinkeinoihin. Maisemalaiduntaminen voi itsessäänkin luoda työpaikkoja harvaanasutulle maaseudulle. Maatalouden tukijärjestelmiin kuuluvat ympäristökorvaukset mahdollistavat kannattavan elinkeinon ja maisemanhoidon yhdistämisen. Kyläläiset ovat ottaneet aktiivisesti osaa maisemasuunnitteluprosessiin ja kylän yhteisiin tapahtumiin. Kyläkävelyllä katseltiin raivausten tuloksia ja kuultiin tarinaa vanhoilta ajoilta. Karjanlaidunta Ypykkäjärvellä 7

8 6. Aittojärvi-Kynkään maisemapiirteet ja historia Kilpailuehdotuksen alue, Aittojärven ja Kynkään kylät sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla noin 80 km Oulusta koilliseen Pudasjärven kaupungissa, kuntakeskuksesta noin kymmenen kilometriä luoteeseen. Maisemaluokituksessa alue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutuun, jolle on tyypillistä pienialaiset viljelyalueet ja perinteisinä säilyneet pienet kylät, jotka keskittyvät jokien ja järvien rannoille. Pysyvää asutusta on ollut Aittojärven pohjoispuolella jo 1500-luvulla ja järven eteläpuolella Puurusen (Pihlajan) alueella viimeistään 1600-luvulla. Kynkään kylän kehitykseen vaikutti suuresti vuosina toiminut saha, joka sai käyttövoimaa Livojoessa olevasta Kynkäänkoskesta. Sahan lopetettua sen konttorirakennuksissa toimi kansakoulu ja sen jälkeen maamieskoulu. Maamieskoulun vuoksi kylän peltoala oli melko suuri luvulla. Kylät ovat olleet aikoinaan melko tiiviisti rakennettuja ja tilat ovat olleet pieniä. Peltoalaa tilaa kohti ei ole ollut kovin paljon ja maatalouden tehostumisen myötä moni pienempi tila on lopettanut luvuilla. Koskikynkään tilan rakennukset on kunnostettu vanhaa kunnioittaen. Hoidettu pihapiiri arvorakennuksineen Kynkäänkosken rannassa muodostaa arvokkaan kokonaisuuden. 8

9 Viime vuosina kylän peltoala on pysynyt kuitenkin suunnilleen ennallaan ja kylillä toimii nykyisin kolme aktiivimaatilaa, joista kahdella on lypsykarjaa. Alue on poronhoitoaluetta, joten myös porolaumat ovat osa alueen maisemaa. Kymmenen kilometrin säteellä toimii myös kolme lammastilaa, joiden eläimet soveltuvat maisemanhoitotyöhön. Suunnitelmia on nyt tekeillä tulevaisuuteen tähdäten. Isompana tavoitteena on yhdistää ja laajentaa alueen lammastaloutta ja maisemanhoitoa. Lähialueen maisemalle on tyypillistä myös soiden runsaus. Luonnontilaisten jokien vedenkorkeus vaihtelee vuoden mittaan ja tämä on varsinkin ennen vaikuttanut paljon elämänmenoon, kuten rantojen laiduntamiseen. Kevättulva Livojoen ja Iijoen varsilla on usein laskenut vasta kesäkuulla. Tulvaniityt ovat tarjonneet luonnonheinää karjan talvirehuksi ja tulvasaaret laidunmaita kotieläimille. Tulva ja jäiden liike on pitänyt osaltaan tulvaniittyjä avoimina, mutta luonnonlaiduntamiselle on tarvetta edelleen. Kunnostamalla näitä alueita saadaan sopivaa laidunmaata. Tällä on vaikutusta myös arvokkaan maiseman ja sen eliölajiston ylläpitämisessä. Vanhalan tilan jykevä hirsiaitta on uhmannut säitä Aittojärven rannassa lähes 200 vuotta. Pudasjärven v.1781 valmistunut kaunis puukirkko sijaitsee Iijoen vesireitin varrella Aittojärvi-Kyngäs maisema-alueella. 9

10 7. Suunnittelijat yhteistyössä kyläläisten kanssa Maisemahoitosuunnitelma laadittiin osallistavan suunnittelun menetelmin yhdessä kyläläisten kanssa. Työhön liittyi useita kokoontumisia, kyläiltoja, kylämaisemakävelyitä ja kylätapahtumia. Osallistujia oli välillä jopa henkilöä ja välillä pienempi 5-10 henkilön keskusteleva kokoonpano. Kyläläisille tehdyssä kyselyssä kartoitettiin hoitoa kaipaavia maisemakohteita ja arvokkaita maisema- ja luontokohteita. Työtä tekivät ProAgrian ja maa- ja kotitalousnaisten suunnittelijat yhdessä ammattikorkeakoulun opiskelijan kanssa. Suunnittelijat jalkautuivat kylille ja kävivät haastattelemassa paikallisia ihmisiä pihapiireissä. Paikallisoppaina kohteiden etsimisessä toimi 13 henkilöä. Maisemanhoitoon liittyviä lupia varten laadittiin lomake, jota vietiin ovelle ja vajaalle 50 henkilölle lähetettiin myös postitse. Kyläseuran puheenjohtaja teki myös suuren työn lupien hankinnassa, sillä mukana oli myös perikuntia. Vajaa 100 selvitetystä kiinteistöstä noin puolet valikoitui lupakyselyyn. Käytännön työt jatkuvat kyläseuran koordinoimana. ProAgria Oulun / Maa- ja kotitalousnaisten työnä laaditaan ympäristökorvausjärjestelmään liittyviä perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoitosuunnitelmia. Osana opinnäytettä sekä hanketyötä on kartoitettu myös maisemalaiduntamiseen sopivia alueita ja laiduntamisesta kiinnostuneita lammastiloja koko Pudasjärven alueella viljelijäkyselyn avulla. Kiinnostusta ja sopivia kohteita löytyi runsaasti. Lammastalouden kehitysnäkymät Pudasjärvellä ovat hyvät mm. vasta uudistetun teurastamotoiminnan myötä. Sitä kautta myös maisemalaiduntaminen voi lisääntyä. Työllisyystöinä on raivattu kylämaiseman näkymiä mm. Aittojärvellä. Vesakon raivauksen ansiosta kylän pellot näkyvät paremmin Siuruantielle. Kyläjuhlaan Kynkäällä kauniissa kesäsäässä osallistui noin 80 henkilöä. 10

11 8. Kylämaiseman hoito hyvin käyntiin Aittojärvi-Kynkään kylämaisemasta suurin osa on hoidettua pelto- ja metsäaluetta sekä pihapiirejä. Aittojärven kylällä toimiva aktiivikarjatila pitää luontevalla tavalla maisemaa avoimena ja hoidettuna. Kynkään alueella on suunniteltu ja toteutettu maiseman avoimena pitämiseen erilaisia ratkaisuja. Kaiken kaikkiaan näillä kahdella kyläalueella löydettiin suunnittelun yhteydessä 72 hehtaaria laiduntamalla ja osittain niittämällä ja raivaamalla hoidettaviksi sopivia alueita. Nämä ovat entisiä peltoalueita, hakamaita ja niittyjä. Näistä kohteista laidunnus on käynnistymässä parin vuoden sisällä mahdollisesti 17 hehtaarin alueella. Maiseman kannalta tärkeitä reunavyöhykkeitä kuten tienvarsia on raivattu maiseman avaamiseksi n. 12 hehtaarin alueella. Tätä maisemallista harvennustyötä on tehty Aittojärven kyläseuran toimesta työllistettyjen metsureiden voimin sekä talkoilemalla. Kyläseura työllisti puoleksi vuodeksi toukokuun alusta 2014 kaksi metsuria. Aittojärvi-Kynkään maisemanhoidon suunniteltu toteutus muodostuu siis monesta eri keinosta: kylien oma-aloitteisuudesta ja omasta tekemisestä, työllisyystöistä, talkoista sekä suunnitteilla olevista maatalouden ympäristökorvauksista. Projektit ovat tässä vain tukena. Lammaslaitumeksi suunniteltua rantaa Livokivarressa Kynkäällä entisen maamieskoulun pihapiirissä. Aittojärvellä ja Kynkäällä kartoitettiin laiduntamalla hoidettavaksi sopivia alueita. Eniten kiinnostusta laidunnukseen oli Kynkään kylällä. Vaikka peltoalueet ovat kylällä käyneet pienemmiksi kuin Aittojärvellä, vanhemmat kyläläiset muistivat vielä ajan, jolloin kylän maisemakuva on ollut hyvin avoin Livojoen molemmin puolin. Laiduntamalla ranta-alueita ja vanhoja peltoja sekä vähentämällä puustoa ja tiheää vesakkoa voitaisiin palauttaa edes hiukan entistä avointa maisemakuvaa. ProAgrian hankkeissa laaditaan hoitosuunnitelma kahdelle, mahdollisesti kolmelle viljelijälle maisemanhoito-tukien hakemiseksi luonnonlaitumille keväällä Toinen viljelijä hakee tukia Livojokivarressa oleville niityiksi kehittyneille vanhoille pelloille noin 3 hehtaarin alueelle. Toiselle viljelijälle olisi tarjolla kohteita mm. entisen maamieskoulun pihapiirissä, Livojokivarressa olevassa Reppuniemessä ja Livojoessa olevissa Hiekkasaarissa, joita on käytetty vanhastaan lammaslaitumina. Yhteensä nämä alueet ovat n. 11,5 hehtaaria. Lampaille sopivaa laidunta olisi myös Kynkäällä Koivukankaalla. Entistä peltoa olisi noin 3 hehtaarin alue ja sen suunnittelu on työn alla. 11

12 9. Maiseman kehittäminen jatkossa ja sen liittyminen lammastalouden kehittämiseen Pudasjärven kaikille aktiiviviljelijöille tehtiin toukokuussa 2014 lammastalouden ja maisemalaiduntamisen kehittämistä kunnassa koskeva kysely. Siinä selvisi, että enemmistö lisälaidunalaa tarvitsevista viljelijöistä kelpuuttaisi osaksi myös luonnonlaitumet. Varsinkin lampurit olivat kiinnostuneita kuljettamaan eläimiään myös kauempana oleville laitumille, jopa 60 km päähän. Neljällä viljelijällä oli omistuksessa laitumiksi sopivia luonnonniittyjä ja viisi oli valmis laittamaan ilmoituksen Laidunpankkiin. Pudasjärven lammastalous Pudasjärvellä oli 2013 keväällä 18 lammastilaa tai lammasrekisterissä (mukana kesälampaat) Yhteensä lampaita oli 2270, joista 1299 uuhia eli emolampaita (Maataloustilastot 2013). Lampaanlihalle on riittänyt kysyntää Oulun talousalueella. Jo vuosia sitten nousi esiin tarve saada Pudasjärvelle lammasteurastamo. Lampaan lähiteurastustoiminta on toteutunut 2013 ja se on nimeltään Nillan lammastuote ja se toimii poroteurastamon tiloissa. Lammas- ja maisemakysely 2014 Pudasjärven viljelijöille Yhteensä vastanneita oli 23 Laajentaminen kiinnosti 6 tilaa joista osaa kiinnosti juuri eläintenpidon aloittaminen ja lajin vaihto (lammas mahdollinen) Lisälaidunta halusi 6 Luonnonlaitumia oli kuitenkin valmis laiduntamaan 9 Kuljetusvalmiutta löytyi Teurastamoa aikoi hyödyntää Laaja-alainen yhteistyö tuottaa tulosta Suuri kiitos tämän kesän suorituksista kuuluu Aittojärven kyläseuralle, sen sihteerille Terttu Salmelle sekä seuran aktiiviselle puheenjohtajalle Jaakko Sahurille, joka tarttui kylämaisemanhoitoasiaan ripeästi ja hankki lupia lukuisten kohteiden hoitoon sekä neuvotteli yhdistykselle kaksi työllistettyä metsuria, toimi heidän työnjohtajanaan sekä osallistui itse talkoisiin usean kuukauden ajan. Kiitokset myös Oulun ammattikorkeakoulun opiskelija Hilkka Heikkilälle, joka selvitteli kylän maankäytön historiaa ja kyläläisten kiinnostusta hoitoon. Suuri kiitos kuuluu kaikille maanomistajille, lampureille, viljelijöille, ahkerille työprojektin suorittajille ja talkoolaisille, jotka lähtivät mukaan tähän yhteiseen asiaan. Teksti ja kuvat Taimi Mahosenaho ja Kalle Hellström ProAgria Oulu / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Kilpailumateriaali on laadittu osana YmpäristöAgro hankkeen tiedotusaineistoa. 12

13

14 LIITTEET 14

15 LIITE 1 - Hakijatahojen esittely Aittojärven kyläseura ry, puheenjohtaja Jaakko Sahuri, Koivukankaantie 52, Pudasjärvi. Kyläseura otti aktiivisen roolin käytännön maisemanhoitotoimien toteuttamisessa. Jaakko Sahuri hankki lukuisia raivauslupia maanomistajilta. Kyläseura palkkasi 2 työllistettyä metsuria raivaustöihin 6 kuukaudeksi. Kyläläiset ovat tehneet paljon talkootyötä risusavotassa ja varojen keruussa maisemanhoitotyöhön, sillä työllistämisprojektista on tullut seuralle myös kuluja. Pudasjärven kaupunki, PL 10, Pudasjärvi. Pudasjärven kaupungin viranhaltijat ovat auttaneet maisemanhoitotöiden suunnittelussa. Mm. maaseutuasiamieheltä Hannu Nissiltä ja Kerttu ja Kaukotyöllisyyshankkeen projektipäälliköltä Jouni Puhakalta saatiin tärkeää tietoa maisemanhoitosuunnitelman tekemisessä ja metsurityövoiman palkkauksessa. Lammastalouden kehittäminen on ollut kaupungin virkamiesten ja päättäjien tavoitteena jo pitempään. Asia eteni kesän 2014 aikana siten, että järjestettiin Pudasjärven kaupungintalolla neuvottelu, jossa kunnan johto esitti, että alkaneella EU-ohjelmakaudella otetaan lammastalouden ja maisemien hoidon kehittäminen kaupungin työlistalle. Palaverissa olivat kaupungin puolelta kaupunginjohtaja Tomi Timonen, kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekki, maaseutuasiamies Hannu Nissi ja työhönvalmentaja Jouni Puhakka. Pohjois-Pohjanmaan liitto, maakunta-arkkitehti Kirsti Reskalenko, Sepänkatu 20, Oulu. Pohjois-Pohjanmaan liitto on maakunnan 29 kunnan muodostama kuntayhtymä ja sen tavoitteena on maakunnan kehittäminen. Kehittämistä tehdään suunnitelmallisesti, tärkeimpänä instrumenttina maakuntakaavoitus. Maakuntakaavaa uudistetaan vaiheittain. Toisessa vaiheessa käsitellään kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu sekä jätteenkäsittely. Tätä varten liitossa on päivitetty mm. maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevat tiedot. Maisemien arvottamisella maakuntaliitto haluaa kiinnittää kuntien ja kylien huomiota arvokkaiden maisemien ja kulttuuriperinnön säilymiseen. Liitto haluaa olla tukemassa Aittojärvellä-Kynkäällä tehtyä maisemanhoitotyötä olemalla mukana maisemakilpailutunnustuksen yhtenä hakijana. Maakunta-arkkitehti Kirsti Reskalenko on myös Pohjois-Pohjanmaan maisematoimikunnan puheenjohtaja. ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, PL 106, Oulu. ProAgria Oulu on neuvontajärjestö, joka edistää maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia maakunnan kattavan asiantuntijaverkostonsa avulla. Oulun maa- ja kotitalousnaiset vastaa toimialueellaan maaseudun kotitalous-, elintarvike-, pienyritys- ja maisemanhoidon neuvonnasta. Maisemanhoitoa Aittojärvi-Kynkäällä on edistetty kahden projektin avulla. VYYHTI-hankkeessa on tehty maisemanhoitosuunnitelma ja tilakohtaisia mallisuunnitelmia, kun taas YmpäristöAgro-hanke on tiedottanut maisemanhoidon keinoista ja rahoitusmahdollisuuksista. Näissä kahdessa hankkeessa suunnittelu- ja tiedotustyötä Aittojärven ja Kynkään maisemanhoidon hyväksi ovat tehneet maisema- ja ympäristöasiantuntija Taimi Mahosenaho ja ympäristösuunnittelija Kalle Hellström. Myös muita ProAgria Oulun asiantuntijoita on ollut hankkeen aikana apuna. ProAgria Oulu/maa- ja kotitalousnaiset tilasi myös Oulun ammattikorkeakoululta maisemanhoitosuunnitelman Aittojärvi-Kynkäälle opiskelija Hilkka Heikkilän tekemänä. Edellä mainitut hakkeet ovat ProAgria Oulun hallinnoimia ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja EU:n maaseuturahaston rahoittamia.

16 Muita yhteistyötahoja maisemanhoitotyössä: Aittojärven osakaskunta, osallistunut mm. maisemanhoitotyön rahoitukseen. Osakaskunta järjesti toukokuussa Lahnarallin, jonka myyntituotto käytettiin kyläseuran hyväksi maisemanhoitotyöhön. Alueen viljelijät. Maisemanhoitosuunnitelman teon aikana oltiin yhteydessä kaikkiin alueen aktiiviviljelijöihin. Suhtautuminen maisemanhoitoon oli myönteistä. Muutaman lammastilan kanssa yhteistyö on edennyt pidemmälle ja heille tehdään ProAgrian VYYHTI-hankkeessa mallisuunnitelma kevään 2015 maisemanhoitotukien hakua varten. Lukuisat kyläläiset. Aittojärven-Kynkään kylän asukkaat ovat osallistuneet kiitettävästi tilaisuuksiin, antaneet lupia maisemaraivauksiin ja osa myös laiduntamiseen. Ilman yhteistä halua kohentaa maisemaa näin paljon ei olisi saatu aikaan lyhyessä ajassa. Oulun Ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö tuli yhteistyötahoksi laatimaan maisemanhoitosuunnitelmaa tammikuussa Opiskelija Hilkka Heikkilän työtä ovat ohjanneet yhdessä ammattikorkeakoulun opettaja Pirjo Siipola ja ProAgrialta Taimi Mahosenaho ja Kalle Hellström. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Paikallinen ELY-keskus on myöntänyt rahoituksen EU:n maaseuturahaston kahdelle hankkeelle, joiden puitteissa maisemanhoidon neuvontaa ja suunnittelua Aittojärvi-Kynkäällä on vuonna 2014 tehty. Pudasjärven metsänhoitoyhdistys. Metsänhoitoyhdistykseltä saatiin vinkkejä miten maisemaraivauksia kannattaisi lähteä tekemään ja miten lupien kysely kannattaa organisoida. Maanomistajille kevättalvella menneessä kyselyssä tiedusteltiin myös tarvitsevatko he apua laajamittaisemmissa metsänhoitotoimenpiteissä. Metsänhoitoyhdistys lupasi hoitaa tällaisten kohteiden jatkoneuvottelut. Pudasjärvi-lehti. Paikallislehti uutisoi Aittojärven-Kynkään maisemanhoitoasiaa kiitettävästi. Maisemanhoitoasia oli mainittu viidessä eri jutussa helmikuun ja heinäkuun 2014 välisenä aikana. Lehdessä myös ilmoiteltiin yleisötilaisuuksista kahdesti. Iijokiseutu-lehti. Lehti julkaisi Hilkka Heikkilän laatiman jutun maisemasuunnittelun ja hoitotöiden edistymisestä kesäkuun lopussa Kesäkuun kyläkävelystä oli lehdessä ilmoitus. LIITE 2 Lehtijuttuja (muistitikulla ja tulosteena) Pudasjärvi-lehti Aittojärvellä ja Kynkäällä kannustetaan maisemanhoitoon, Kalle Hellström Pudasjärvi-lehti Aittojärvi-Kyngäs mais ta veti väkeä, Terttu Salmi Pudasjärvi-lehti Aittojärven kyläseuran alueella ahkeroidaan maisemanhoitotyössä, Heimo Turunen Pudasjärvi-lehti Matkailupitäjän imagoa kehitetään maisemanhoidolla, Hilkka Heikkilä Iijokiseutu-lehti Maisema kohtentuu yhteisvoimin, Hilkka Heikkilä Pudasjärvi-lehti Aittojärven kyläjuhla kesäisissä merkeissä, Heimo Turunen LIITE 3 Alueen kuvaus maisemajulkaisussa Aittojärvi-Kyngäs alueen kuvaus Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet julkaisussa 1997 (kopio)

17 LIITE 4 - Kuvia Aittojärvi-Kynkäältä (muistitikulla ja tulosteena) 01. Aittojärven mais ta Eino Taavitsainen ja Jaakko Sahuri_kylän puuhamiehet 03. Lammaslaitumen suunnittelua maastossa 04. Pihapiiri esiin raivauksella 05. Jokinäkymän raivaus esiin 06. Hermannin sauna raivattu esiin 07. Aittojärven viljelymaisemaa 08. Aittojärven peltomaiseman siistimistä 09. Tulevaa laidunta Livojoen rannassa 10. Kynkäänkoski Livojoessa 11. Halkolan navetta ja aitta 12. Kyläkävely Vanhalan suojelutalon pihalla 14. Melontanäytös Kynkäänkoskessa 15. Kyläjuhlan väkeä 16. Eskon maitotilan pihapiiriä 17. Museoalueen aittoja 18. Aittoja Rantalan tilalla 19. Vanhalan kuisti ja aitat 20. Koskikynkään arvorakennuksia LIITE 5 VIDEO, kilpailutyö Aittojärvi Kyngäs maisemakilpailuvideo, MP4-tiedosto 97 megatavua (kesto 5 min 15 s) LIITE 6 VIDEO, pitkä versio Aittojärvi Kyngäs maisemakilpailuvideo Pitkä, MP4-tiedosto 181 megatavua (kesto 9 min 21 s)