LIITE 6. MAISEMALAIDUNNUKSEN EDISTÄMINEN PUDASJÄRVELLÄ. Viljelijäkysely ja laidunnuskohteita Pudasjärvellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 6. MAISEMALAIDUNNUKSEN EDISTÄMINEN PUDASJÄRVELLÄ. Viljelijäkysely ja laidunnuskohteita Pudasjärvellä"

Transkriptio

1 LIITE 6. MAISEMALAIDUNNUKSEN EDISTÄMINEN PUDASJÄRVELLÄ Viljelijäkysely ja laidunnuskohteita Pudasjärvellä 2014

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PUDASJÄRVEN LAMMASTALOUS LAIDUNPANKKI MAISEMANHOITOKOHTEITA VILJELIJÄKYSELY JA SEN TULOKSET POHDINTA... 9 LÄHTEET...11 Kirjalliset lähteet...11 Elektroniset lähteet...11 Haastattelut...11 Kannen kuva: Maarit Satomaa 2

3 1 JOHDANTO Osana Aittojärvi-Kynkään valtakunnallisen maisema-alueen hoitosuunnitelmaa tehtiin viljelijäkysely Pudasjärven viljelijöille. Tavoitteena oli kylän ulkopuolisten maisemalaiduntamiseen soveltuvien alueiden, sekä maisemalaiduntamisesta kiinnostuneiden lammastilallisten kartoittaminen Pudasjärven kunnan alueella. Selvityksen yhteydessä löydettävät laidunalat ja laiduntamiseen soveltuvat karjat kirjataan Laidunpankkiin. Maatalousyrittäjille tehdyn kyselyn taustalla on lammastalouden edistäminen kunnassa etsimällä sopivia laidunkohteita. Laidunalan lisäys tuo lisätuloja viljelijöille, jos pystytään hyödyntämään tukijärjestelmää täysipainoisesti myös ympäristökorvausten osalta. Lisääntyvä laidunnus puolestaan vaikuttaa maisemaan positiivisesti. Kimmokkeena viljelijäkyselylle on Pudasjärvellä aloitettu lammasteurastamotoiminta, joka luo paremmat edellytykset lammastalouden harjoittamiselle Pudasjärvellä. Kyselyn pohjalta edistetään Laidunpankki-sivuston käyttöä kunnassa. Muualla Pudasjärvellä, Iijoen keskijuoksun alueella on toteutettu aiemmin maisemanhoitosuunnitelma. Sen raportista etsitään perinnebiotooppeja ja laidunalueita sekä muita maisemanhoitokohteita muualla kuin Aittojärvi-Kyngäs-alueella. Siten saadaan viljelijäkyselyssä laidunalueita lisää kaipaaville viljelijöille laidunnuskohteita. 2 PUDASJÄRVEN LAMMASTALOUS Maataloustilastojen mukaan Pudasjärvellä oli vuoden 2013 keväällä 18 lammastilaa tai henkilöä, jotka ovat ilmoittautuneet lammasrekisteriin. Rekisteriin tulee ilmoittautua, vaikka omistaisi vain yhden ns. kesälampaan. Yhteensä lampaita oli 2270, joista 1299 uuhia eli emolampaita. (Maataloustilastot Hakupäivä ) Pudasjärven maataloustoimelta saatujen tietojen mukaan kevättalvesta 2014 kaupungin alueella oli 15 aktiivilammastilaa (Nissi , haastattelu). Vuonna käytiin tulevaisuuskeskusteluja 82:n tilallisen ja ProAgrian välillä. Tavoitteena oli määrittää tilojen nykytilaa ja tulevaisuuden tavoitteita. Samalla kartoitettiin viljelijöiden halukkuutta tarjota uudenlaisia palveluja lähialueilleen. Aittojärven- Alasiuruan-Ylisiuruan alueelta haastateltiin 13:a tilallista. Kaikista tiloista 52 oli maidontuotantotilaa, 8 lammastilaa, 6 emolehmätilaa, 5 kasvinviljelytilaa, 10 porotilaa sekä 1 hevostila. Selvityksen mukaan lammastalous on Pudasjärvellä aktiivista ja lampureilla on kiinnostusta elinkeinonsa kehittämiseen. Lampaanlihalle on riittänyt kysyntää Oulun talousalueella. Jo selvityksen teon aikaan nousi esiin tarve saada Pudasjärvelle lammasteurastamo. Lampaan kotiteurastus koettiin ongelmalliseksi. Tämä hankaloitti myös lampaanlihan suoramyyntiä. (ProAgria Oulu 2013, 1-7) Toive lähiteurastamosta on toteutunut, 3

4 Pudasjärvellä aloitettiin lammasteurastustoiminta vuonna Teurastamo nimeltään Nillan lammastuote toimii poroteurastamon tiloissa. Osa lammastilallisista halusi panostaa lammastalouden tunnettavuuden parantamiseen ja kaikenlaiseen kehittämiseen. Joillakin lypsytiloilla oli suunnitelmissa luopua naudoista ja muuttaa yrityksensä lammastilaksi. Selvityksen perusteella uusille laidun- ja viljelyalueille olisi kysyntää. Monen tilan maa-alueet ovat pirstoutuneet pienialaisiksi ja hajalleen laajoille alueille osaksi sen vuoksi, että pellot on usein vuokrattu useilta maanomistajilta. Vuokrapeltojen pysyvyys aiheuttaa viljelijöille epävarmuutta. Näiden tietojen perusteella ainakin Aittojärven alueella toimivien viljelijöiden etua palvelisi kylän alueella käytöstä poistuneiden maa-alojen käyttöönotto. Kyselyssä ei noussut esiin halukkuus laidunnustoimintaan. (ProAgria Oulu 2013, 1-7) 3 LAIDUNPANKKI Yhtenä työn tavoitteista on täydentää ProAgria Etelä-Suomen ylläpitämää internetpalvelu Laidunpankkia, johon karjan- ja maanomistajat voivat ilmoittaa laidunkäyttöä varten vapaita maa-alueita, sekä vastaavasti karjaa, jota voi lainata laiduntamaan maa-alueita. Laidunpankki on MTK:n, Metsähallituksen, ja ProAgrian Härkää Sarvista- ja HevosAgro- sekä YmpäristöAgro- projektien yhteistyön tulos. Tavoitteena on edistää erilaisten luonnonlaitumien ylläpitoa ja siten luonnon monimuotoisuutta sekä kulttuurimaiseman avoimuutta. Lokakuussa 2014 Pudasjärven laidunpankissa oli kirjoilla kaksi lammastilallista, jotka tarjosivat lampaitaan laidunnustarkoitukseen. (ProAgria Etelä-Suomi 2013a, hakupäivä ) Vapaita laitumia oli tarjolla yksi kohde Livolla. (ProAgria Etelä-Suomi 2013b, hakupäivä ). 4 MAISEMANHOITOKOHTEITA Potentiaalisia maisemanhoitokohteita löytyy sekä inventointiraporteista että erilaisista suunnitelmista, mutta viljelijöiden, kylätoimijoiden ja muiden maisemanhoitoa edistävien tahojen kannattaa olla myös itse aktiivisia hoitokohteiden etsimisessä. Potentiaalisia hoitokohteita löytyy niin 1. Inventoiduista perinnebiotoopista, 2. Inventoimattomista perinnebiotoopeista, 3. Viljelemättömäksi jääneistä niittymäisistä alueista, kuin 4. Maatalousalueiden reunavyöhykkeistä ja saarekkeista. 4

5 Inventoidut perinnebiotoopit (1.) on esitelty Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat-julkaisussa (Vainio & Kekäläinen 1997 (toim.), 177). Näitä löydettiin Pudasjärveltä 41 kappaletta. Perinnebiotooppi on vanhan maatalouskäytön myötä ajan kuluessa muovautunut elinympäristö, jolta on tehty karja talvirehua tai jota käytetty laitumena. Niitä ei ole lannoitettu tai muokattu. Perinnebiotooppeja ovat mm. niityt, hakamaat ja metsälaitumet. Kohteet ovat listattuna Taulukossa 1. Taulukossa on inventoituja perinnebiotooppeja sekä Iijoen keskijuoksulle tehdyn maisemanhoitosuunnitelman kohteita (Jussila, A. & Mahosenaho, T. 2010). Mahdollisesti ympäristökorvauksien vaatimukset täyttäviä kohteita löytyi noin 163 hehtaaria. Suurelle osalle kohteista sopisi hoitomuodoksi laidunnus. Suoniityt eivät sovellu laidunnukseen, joten niitä ei ole listattu taulukkoon. Jos kohde muodostuu vain osaksi suoniitystä, laidunnuskäyttö on mahdollista. Kohteiden nykytilasta ei ole tietoa, koska maastokäyntejä niille ei ole tehty. Osa taulukon kohteista voi olla jo hoidossa. Myös niittämällä hoidettavia alueita on esitelty taulukossa, koska myös niittokohteiden hoitoon voi saada ympäristökorvauksia. Perinnemaisemainventoinnissa ei varmastikaan löydetty kaikkia Pudasjärven perinnebiotooppeja, vaan esim. joenvarsiniittyjä on pinta-alallisesti varmasti selvästi enemmän. Näistä inventoimattomista perinnebiotoopeista (2. kohta yllä) on myös löydettävissä sopivia maisemanhoito- ja laidunkohteita (Taulukko 1). Viljelemättömäksi jääneitä niittymäisiä alueita (kohta 3. yllä) löytyy myös Pudasjärveltä runsaasti. Kunnassa on paljon käytöstä pois jääneitä peltoja, josta ainakin osa olisi otettavissa maisemalaidunnuskohteiksi. Pudasjärven maaseututoimen mukaan kunnassa on ollut enimmillään peltoa 8000 ha, mutta nykyisin enää n ha (Hannu Nissi ). Osa on metsitetty ja osa metsittynyt itsestään pitkälle, mutta varmasti ainakin 1000 hehtaaria olisi kunnostettavissa maisemalaitumiksi. Peltokäytön loputtua kasvillisuus on usein kehittynyt luonnonniityksi ja alueet voisivat päästä maisemanhoitokohteiksi ympäristökorvausten piiriin. Vanhat perinnebiotoopit ovat usein pinta-alallisesti pieniä. Jotta lammasyrittäjä saisi kannattavuutta toiminnalleen, tulisi laidunta olla usein kymmeniä hehtaareja tilaa kohti. Esimerkiksi 200 lampaan tila tarvitsisi luonnonlaidunta arviolta ha. Vanhoilta pelloilta kertyisi helposti pinta-alaa. Nämä alueet ovat usein myös kylämaiseman kannalta näkyvillä paikoilla, kuljetus ja valvonta on helppo järjestää ja ne voivat olla myös turvallisempia lampaille kuin esimerkiksi tulvaniityt ja saaret. Myös erilaisia peltojen ympärillä olevia reunavyöhykkeitä ja saarekkeita (kohta 4. yllä) voisi hyödyntää laidunmaina ja samalla parantaa kylämaisemaa. Koska potentiaalisten laidunkohteiden omistajat ja karjanpitäjät eivät useinkaan kohtaa, tarvittaisiin maisemalaidunnuksen edistämiseen edellä mainitun Laidunpankki-palvelun lisäksi aktiivista kehittämisotetta ja 5

6 mahdollisesti henkilöresurssiakin maisemanhoidon koordinointiin. Maisemanhoitoa ja lammastalouden edistämistä pidetään Pudasjärven kaupungin taholta kannatettavana ja tähän kiinnitetään huomiota alkaneen EU:n ohjelmakeuden hankkeita suunniteltaessa. Taulukko 1. Maisemanhoitosopimuksiin soveltuvia kohteita Pudasjärvellä KYLÄ KOHTEEN NIMI KOHTEEN LAATU PINTA-ALA/ ha HOITOMUOTO Aittojärven niitty ja Raivaus, niitto, Aittojärvi haka Keto, niitty 0,7 laidunnus Metsälaidun, haka, niitty, Ala-Siurua Ala-Siuruan Törmä tulvaniitty 1,8 Laidunnus Viljelemätön pelto kaupan Ervasti luona 0,45 Laidunnus/ niitto Hirvaskoski Mummulan laidun Pelto, tulvaniitty 1,2 Laidunnus Matinsalmen tulva- ja Niitto, raivaus, Jonku suoniityt Suoniitty, tulvaniitty, muu 15,2 laidunnus Luhanniitty Tulvaniitty, entinen pelto 18 Niitto, laidunnus Naisjärven Kollaja Hakulinranta Järvenrantaniitty, metsälaidun 3 Laidunnus Harvennus, Kollajan Pajuniemi Tulvaniitty 2,6 laidunnus Kollajan niitty Niitty, keto 0,6 Niitto Metsälaidun, suoniitty, haka, Harvennus, Kongasjärvi Päätalon metsälaidun entinen pelto 16 laidunnus Kouva Kuusikon metsälaidun Metsälaidun 1,6 Laidunnus Pudasjärven Raivaus, niitto, Hietajokisuu Tulvaniitty 6,3 laidunnus Mursunlammen Raivaus, niitto, Kurenalus saarten tulvaniityt Tulvaniitty 1,9 laidunnus Raivaus, niitto, Pudasjärven tulvaniityt Tulvaniitty 15,2 laidunnus Haukiojan suu- Kurjenlampi Tulvaniitty, entinen pelto, haka 4 Laidunnus/ niitto Lammaslaidunnus/ pensaikon raivaus, Kurki Kurjenkoski Tulvaniitty 2,4 niitto Kurjenlampi Tulvaniittysaaret 3,7 Raivaus, lammaslaidunnus/ niitto Säkkisen rantalaidun Tulvaniitty ja haka 1,8 Laidunnus Latva- Kouva Rytivaaran autiotila Niitty, keto, muu 1,5 Niitto 6

7 Livo Metsälaidun, niitty, tulvaniitty, muu Yliniitty Karjosaaren rantalaidun Tulvaniitty, haka 0,9 Laidunnus Karjosaaren länsipuolen metsälaidun Metsälaidun 5,4 Laidunnus 6,8 Raivaus, laidunnus Livo/Ala- Livo Väärälä Keto, entinen pelto, niitty, muu 0,9 Raivaus, niitto Naamanka Takalan niitty Keto, niitty 0,17 Niitto, laidunnus Takasaari Tulvaniitty 0,3 Lammaslaidunnus Parviainen Puironsaari Tulvaniitty 1,5 Lammaslaidunnus Pajalan niitty Kaskipelto 1,5 Raivaus, niitto Parviainen Niitty vanhassa pihapiirissä 1,2 Niitto, laidunnus Viljelemättömät pellot Niitto, laidunnus Puhos Huutoniemen laidun Laidun, suo- ja järvenrantaniitty 4 Laidunnus Rytinki Granlundin mulli- ja porohaka Haka 2 Laidunnus Sarajärvi Jukuanvaaran Ylitalon haka Haka 0,8 Laidunnus Alkuraivaus, Iijoen sillan kuve Niitty 1,5 laidunnus Sotka Katajaketo Niitto Vasikkasaari ja Kotiniemi Tulvaniitty, muu 1,5 Raivaus, niitto, (laidunnus) Pöllänjokisuiston Sotkajärvi tulvaniitty Tulvaniitty 30,4 Raivaus ja niitto Syötesuvannon Raivaus, niitto, Syöte tulvaniitty Tulvaniitty, suoniitty, niitty 2,3 (laidunnus) Toraslammen kämpän niitty Niitty, keto 0,24 Raivaus, niitto Tannila/ Aittojärvi? Säynäjäjärven niityt Niitty, suoniitty 1,9 Niitto, laidunnus Yli-Kurki Kellonlampi Tulvaniittysaaret 2 Laidunnus/ niitto Koko Pudasjärvi Koko Pudasjärvi Inventoimattomat perinnebiotoopit Viljelemättömät niittymäiset pellot, reunavyöhykkeet Laidunnus, niitto Laidunnus, niitto, raivaus 5 VILJELIJÄKYSELY JA SEN TULOKSET Kysely toteutettiin yhdessä Pudasjärven maataloustoimen kanssa. Kysely tuloksineen on liitteenä 1. Kysely lähetettiin kommentoitavaksi ennen viljelijöille lähettämistä myös lammasteurastamoyrittäjällä, koska kyselyssä oli teurastamotoimintaan liittyviä kysymyksiä. Viljelijäkysely toteutettiin osaksi sähköisesti, osaksi kirjallisena. Niille viljelijöille, joilla on sähköpostiosoite, Webropol-ohjelmistolla toteutettu kysely lähetettiin sähköpostiin 7

8 sisällytettynä linkkinä. Sähköpostin lähetti Pudasjärven maataloustoimen edustaja. Tätä kautta kysely meni noin sadalle viljelijälle. Niille 28:lle viljelijälle, joilla ei ole sähköpostiosoitetta, kysely lähetettiin kirjeitse. Sähköiseen kyselyyn tuli vastauksia heti linkin lähettämisen jälkeen. Ensimmäisen vuorokauden jälkeen vastanneita oli jo kuusi. Tämän jälkeen vastausinnostus väheni, ja lopulta kun kysely suljettiin 30.5., vastanneita oli 15. Viljelijöille lähetettiin sähköposti koskien kyselyä myös uudelleen, jolloin tuli kolme uutta vastausta, yksi tosin jo aiemmin vastanneelta. Tulokset ovat esitetty graafisesti liitteessä 1. Kirjeitse lähetettyyn kyselyyn vastasi lopulta kahdeksan viljelijää. Vastaukset kirjattiin Webropoliin, jotta kyselyohjelmasta saataisiin kaikki vastanneet kattava raportti. Yhteensä vastanneita oli 23. Tulosten perusteella suurin osa vastanneista oli kasvinviljelijöitä. Eläintilallisista suurin osa (6 kpl) oli lammastilallisia, johtuen ehkä kyselyn otsikoinnista. Toiminnan laajennusta harkitsi kuusi vastannutta. Uudeksi eläinlajiksi lampaan nimesi kaksi vastaajaa. Suurin osa vastanneista koki laidunalansa olevan riittävä, mutta kuudella olisi ollut tilausta lisälaitumille. Enemmistö kelpuuttaisi laidunalaksi myös muut kuin viljelypellot, mikä on maisemalaidunnuksen kannalta positiivinen asia. Kymmenen viljelijää haluaisi saada lisää laidunalaa, ja heistä neljän mielestä luonnonlaitumet soveltuisivat tähän tarkoitukseen. Lammasteurastamotoiminnan tulevaisuus vaikuttaa kyselynkin perusteella hyvältä. Noin puolet vastanneista viljelijöistä on hyödyntänyt teurastamon palveluja aiemmin, ja yhtä moni aikoo teurastuttaa karjaansa Nillan lammastuotteessa tulevaisuudessakin. Palvelu on siis koettu hyväksi. Pudasjärven viljelijöiden kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa esille nostettu toive teurastusmahdollisuudesta Pudasjärvellä on konkretisoitunut palvelun innokkaana käyttönä. Kaksi vastaajaa ilmoitti tarvitsevansa mahdollisesti karjan kuljetuspalvelua. Tässä voisi edistää poromiesten ja muiden viljelijöiden yhteistyötä. Porotilallisilla on eläintenkuljetuslupia ja tarvittavaa kalustoa. Neljä vastannutta ilmoitti omistavansa maa-alueita, joille toivoisi maisemalaidunnusta. Alueet olivat pääasiassa entisiä niittyalueita puro- ja jokivarsissa, sijainniltaan Livolla, Kollajalla ja Paukkerinharjussa. Myös entinen viljelypelto lähellä Pudasjärven keskustaa ilmoitettiin mahdolliseksi laidunalueeksi. Yksi lihakarjatilallinen aikoi itse tehdä laiduntaja- ja laidunilmoituksen Laidunpankkiin ilmoituksen. Yksi viljelijä toivoi, että hänen maaalueestaan tehtäisiin ilmoitus laidunpankkiin, toinen ilmoitti, että hänen lihakarjansa tulisi kirjata laiduntajiksi. Kaiken kaikkiaan laidunpankkiin kertyisi viisi uutta ilmoitusta, pääasiassa laiduntavista karjoista. 8

9 Potentiaalinen laiduntaja löytyy Sarajärven alueelta. Viljelijä on kiinnostunut laidunalueista 60 kilometrin säteelle Sarajärveltä. Hänen kuljetusmatkansa ulottuisi pitkälle Posion ja Ranuan kuntien eteläisiin osiin, Syötteen kansallispuistoon ja jopa Taivalkoskelle. Potentiaalisia laidunkohteita näillä alueilla olisi muun muassa Parviaisen kylän niityt, jotka on nostettu esille Iijoen keskijuoksun yleissuunnitelmassa. Pärjänsuolla tilallisella on puutetta laidunalasta, ja on valmis kuljettamaan karjaansa luonnon- ja peltolaitumille kilometrin päässä oleville laitumille. Tälle laiduntajalle olisi mahdollista ottaa hoitoon esimerkiksi Aittojärvi-Kynkään kohteita, sekä Livojokivarren niittyalueita Sarajärveltä Pudasjärven keskustaan. Tässä tapauksessa kyselyn avulla löydettiin sekä laidunalue (Livon niitty) sekä sen mahdollinen laiduntaja. Laidunnustoimintaa voisi laajentaa tämän viljelijän toimesta myös Ranuan kunnan puolelle. Pudasjärven keskustasta ja viiden kilometrin etäisyydelle siitä löytyy laiduntaja. Esimerkiksi Iijoen varren niittyalueita voisi löytyä hänen karjalleen laidunmaiksi. Laidunalalle olisi tarvetta myös Livolla. On epävarmaa, löytyykö kilometrin kuljetusmatkan päästä laidunnuskohdetta. Paukkerinharjussa viljelijä tarvitsee karjalle laidunalaa, ja on valmis kuljettamaan karjaa 20 kilometrin säteellä. Tämä lammastilallinen voisi hoitaa Iijoen keskijuoksun kohteita Yli-Kurjesta Pudasjärven keskustaan saakka. Kurjen ja Yli-Kurjen kylillä onkin tulvaniittyalueita, joita tulisi hoitaa laiduntamalla. Puhoskylässä viljelijä olisi valmis viemään karjaa jopa 100 kilometrin päässä sijaitseville laidunalueille. Tämä etäisyys kattaa lähes koko Pudasjärven, ja myös osan Puolankaa, Utajärvea sekä Suomussalmea. Mahdollisia kohteita olisivat Iijoen keskijuoksun kohteet varsinkin Jurmun kylällä, jonne muut kyselyyn vastanneet tilalliset eivät olisi valmiita kuljettamaan karjaansa. Kollajan alueelle löytyi yksi laiduntaja. Kollajalla Iijoen rannalla on runsaasti laitumeksi soveltuvia niittyjä. 6 POHDINTA Viljelijäkyselyn pohjalta on hyvä lähteä saattamaan yhteen jo tiedossa olevia laidunalueita, sekä kyselyn myötä esiin tulleita tulevaisuuden maisemanlaiduntajia. Maiseman ja luonnon monimuotoisuuden tukeminen innostaa muitakin maanomistajia antamaan maitaan laidunalueeksi. Aittojärvi-Kynkäällä tulevaisuudessa toteutettava maisemalaidunnus tulee olemaan hyvänä esimerkkinä muille kylille. Kyselyn myötä Laidunpankkiin tulee lisää 9

10 ilmoituksia. Tämän toivotaan aiheuttavan positiivisen kierteen, jossa edelliset ilmoitukset innostavat aina uusien tekemiseen, kun maisemaankin tulee muutosta. Useimmat maisemalaidunnuskohteet ovat melko pienialaisia, joten alueita kannattaisi keskittää yhdelle viljelijälle, joka laiduntaisi useampaa kohdetta samalla alueella. Pieniä kohteita yhdistämällä mahdollistetaan myös ympäristökorvausten saaminen. Myös eläinten hoito ja kuljetus olisi mahdollisimman helppoa ja kustannustehokasta. Myös vanhojen peltojen kunnostaminen maisemalaitumiksi parantaa mm. lampaanpidon kannattavuutta ja kohentaa myös kylien maisemaa. 10

11 LÄHTEET Kirjalliset lähteet ProAgria Oulu Raportti Tulevaisuuskeskustelut Pudasjärven maatilayrityksille Koonnut Esko Viitala. Vainio, M. & Kekäläinen, H. (toim.) Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat. Pohjois-Pohjanmaa ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut /44. Oulu: Pohjois-Pohjanmaa ympäristökeskus. Elektroniset lähteet Jussila, A. & Mahosenaho, T Bioenergian edelläkävijät- hankkeen maisemaselvitysosio. Pudasjärven- Taivalkosken Iijoen keskijuoksu. Bioenergian edelläkävijät -hanke , Metsäkeskus Pohjois- Pohjanmaa, ProAgria Oulu. Hakupäivä Maataloustilastot Kotieläinten määrät kunnittain keväällä excel-taulukko. Päivitetty Hakupäivä Nissi, H. Maataloussihteeri, Pudasjärven kaupunki. Re: Aittojärvi-Kynkään maataloudesta. Sähköpostiviesti :38 ProAgria Etelä-Suomi 2013a. Laidunpankki-karjailmoitus-Pudasjärvi. Hakupäivä ProAgria Etelä-Suomi 2014b. Laidunpankki-laidunilmoitus-Pudasjärvi. Hakupäivä Haastattelut Nissi, H. Maataloussihteeri, Oulunkaaren kuntayhtymä. Maatalouspalvelujen Pudasjärven toimipiste

12 LIITE 1: Viljelijäkyselyn tulokset 1. Tilasi on Voit valita useamman kuin yhden vaihtoehdon. Vastaajien määrä: Onko sinulla kiinnostusta laajentaa toimintaa/ vaihtaa tuotantosuuntaa? Voit valita useamman kuin yhden vaihtoehdon. Vastaajien määrä: 21 Avoimet vastaukset: mikä olisi mahdollinen uusi eläinlaji? - rinnalla pienimuotoisesti nautoja lihaksi, lampaat kuitenkin pääasiallinen - kyyttöjä lampaiden kaveriksi sekalaidunnukseen - lammas ja kanat - lammas 12

13 3. Onko sinulla riittävästi laidunalaa? Vastaajien määrä: Millaiset maa-alat sopisivat karjasi laidunalaksi? Vastaajien määrä: Onko sinulla ehkä tarvetta hankkia karjallesi lisälaidunta nyt tai tulevaisuudessa? Voit valita useamman kuin yhden vaihtoehdon. Vastaajien määrä: Mikä on maksimietäisyys, jonka olisit valmis kuljettamaan eläimiäsi? / Määrittele alue, jolle voit kuljettaa karjasi laiduntamaan. (tietyissä tapauksissa kuljetuslupa) Vastaajien määrä: 12-5km km HUOM. kysymys 10: aion hyödyntää ainoastaan Nillan lammastuote oy teurastuspalvelua. - muutama kilometri - 20 km - 60 km - 20km tällintieltä km km. - nyt on laidun matkaa lehmillä lähes kilometri kauimmaisille pelloille ja hyvin onnistuu - 1km.Kovin kaukana olevia eläimiä ei ehdi käydä huoltamassa km - kilometri 13

14 7. Tarvitsetko ehkä siinä tapauksessa eläinten kuljetuspalveluja? Vastaajien määrä: Oletko hyödyntänyt Pudasjärven lähiteurastamon palveluja? (Nillan lammastuote Oy, puh ) Vastaajien määrä: Aiotko hyödyntää em. teurastamon palveluja tulevaisuudessa? Vastaajien määrä: Onko sinulla hallussasi tai tiedossa maisemanhoidolliseen laiduntamiseen sopivia alueita (umpeenkasvavia peltoja, niittyjä, hakamaita)? Jos on, määrittele sijainti ja kohteen yhteystiedot.vastaajien määrä: 22 Avoimet vastaukset: kyllä, sijainti ja tiedot - kellokangas pudasjärvellä - Tulvaniittyjä Kollajalla - Korpijokivarsi Tällintieltä Jongunjärveen - Livo Tammela 6:6 puronvarsi ym. 14

15 11. Haluatko ilmoittaa maa-alueesi laidunkäyttötarkoitukseen tai karjasi laiduntamaan Laidunpankkipalvelun avulla? Voit tehdä ilmoituksen itse osoitteessa tai pyytää kyselyn tekijätahoa lisäämään sinut palveluun. Vastaajien määrä: 20 15

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi

Lisätiedot

Iin Hiastinhaaran laidunhanke

Iin Hiastinhaaran laidunhanke Iin Hiastinhaaran laidunhanke Kalle Hellström Työpaja Pohjois-Iin kyläyhdistys 6.6.2013 Kuvat: Kalle Hellström Perinnemaisema =Perinteisen maankäytön synnyttämä maaseutumaisema: perinnebiotoopit, pellot,

Lisätiedot

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot

Lisätiedot

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Lisätiedot ja esityksen kuvat: Maarit Satomaa, YmpäristöAgro-hanke, ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi,

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN Viranomaislähtöiset inventoinnit, ohjelmat, seurannat ja julkaisut perinneympäristöihin liittyen Inventoinnit tehtiin 1990-luvulla koko maassa SYKE:n

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Lisätiedot

MARU hankkeen tiedotustilaisuus Naapurinvaara 2.9.2014 Aili Jussila/Kainuun ELY keskus

MARU hankkeen tiedotustilaisuus Naapurinvaara 2.9.2014 Aili Jussila/Kainuun ELY keskus Kooste MARU hankkeen Kainuun tapahtumista MARU hankkeen tiedotustilaisuus Naapurinvaara 2.9.2014 Aili Jussila/Kainuun ELY keskus Kainuun tapahtumia Kyläkävelyt Maisemanhoitotöiden organisointi, talkoot

Lisätiedot

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa YmpäristöAgro hanke tiedottaa maatalouden ympäristöasioista, eläinten hyvinvoinnista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Taulukko 3. Suunnittelualueen esimerkkikohteet 17 28 (kuvat 11 12). Kohde Kuvaus Mahdollinen erityistukimuoto 17 Ojantakanen, Ylivieska

Taulukko 3. Suunnittelualueen esimerkkikohteet 17 28 (kuvat 11 12). Kohde Kuvaus Mahdollinen erityistukimuoto 17 Ojantakanen, Ylivieska Taulukko 3. Suunnittelualueen esimerkkikohteet 17 28 (kuvat 11 12). Kohde Kuvaus Mahdollinen erityistukimuoto 17 Ojantakanen, 18 Peltokangas, 19 Takaneva, 20 Lähdemäki, 21 Hautarinne, 22 Yläjunno, 23 Junno,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten

Lisätiedot

Härkää sarvista hankkeen palautekysely

Härkää sarvista hankkeen palautekysely Härkää sarvista hankkeen palautekysely Palautekyselyyn tuli ajalla.. 9.. yhteensä vastausta. Vastauksia kerättiin sekä postitse että internetin välityksellä. Henkilökohtaisia pyyntöjä osallistua kyselyyn

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA:

KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: Kuva 1. Selänpohjan Matkailukeskus tarjosi puitteet 10.8. aamupäivän esitelmille ja keskusteluille. HUMALAJÄRVEN TILALLA 10.8.: Kuva 2. Humalajärven emäntä ja isäntä

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO Hakijan nimi: Osoite: Puhelin: Tilatunnus: Sopimukseen haettavan alueen sijaintikunta: Suunnittelijan nimi ja puhelinnumero:

Lisätiedot

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:

Lisätiedot

Lapin perinnebiotooppien hoito-ohjelma

Lapin perinnebiotooppien hoito-ohjelma LAPIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 2 2008 Lapin perinnebiotooppien hoito-ohjelma Piia Juntunen Lapin ympäristökeskus LAPIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 2 2008 Lapin.perinnebiotooppien. hoito-ohjelma

Lisätiedot

PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDOSTA

PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDOSTA VILJELIJÖIDEN NÄKEMYKSIÄ PUUSTOISTEN PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDOSTA Sanna Laanti Maisterintutkielma 1 Sisällys Tutkimuksen tavoitteet Menetelmät Tulokset Johtopäätökset 2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi. Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows

Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi. Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows Milestone report 20.1.2010, Action 11 Marika Niemelä

Lisätiedot

Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, perinnebiotooppien hoito

Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, perinnebiotooppien hoito Maaseuturahasto Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, perinnebiotooppien hoito EU-tukikoulutustilaisuus 7.4.2011 Jyväskylä projektipäällikkö Kaisa Raatikainen Keski-Suomen ELY-keskus, Härkää

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

Muinaisjäännösselvitys, Perusinventointi Raahe, Tokolanperä (Elokuu 2013).

Muinaisjäännösselvitys, Perusinventointi Raahe, Tokolanperä (Elokuu 2013). Muinaisjäännösselvitys, Perusinventointi Raahe, Tokolanperä (Elokuu 2013). Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Raahen kaupunki Kenttätyöajankohta: 20.08.2013 Tokolanperän

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Lammashaan raivaus- ja hoitosuunnitelma

Lammashaan raivaus- ja hoitosuunnitelma Lammashaan raivaus- ja hoitosuunnitelma Ei-tuotannollinen investointituki 2013-2014 Perinnebiotooppien hoidon erityistuki 2014-2019 Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 27.6.2013

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

- Vaikuttavuuskysely 2013

- Vaikuttavuuskysely 2013 - Vaikuttavuuskysely 2013 Kilometrikisan kehitys Vuosi Osallistujat Joukkueet Km/ osallistuja Lisäys ed. vuoteen osallistujissa (%) 2009 2 116 260 939-2010 8 664 650 972 309 % 2011 17 841 1 275 900 106

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

Alvari on katajia kasvava laidunmaa, jossa hyvin ohut maakerros peittää alla olevan kalkkikivi- tai murskekerrostuman.

Alvari on katajia kasvava laidunmaa, jossa hyvin ohut maakerros peittää alla olevan kalkkikivi- tai murskekerrostuman. Alvari on katajia kasvava laidunmaa, jossa hyvin ohut maakerros peittää alla olevan kalkkikivi- tai murskekerrostuman. Alvareita on käytetty Virossa perinteisesti karjan, erityisesti lampaiden laidunmaina.

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Maisemat Ruotuun maisemanhoidon malleja Lapista ja Kainuusta MERJA LIPPONEN (TOIM.) AILI JUSSILA PIRITTA PEURASAARI

Maisemat Ruotuun maisemanhoidon malleja Lapista ja Kainuusta MERJA LIPPONEN (TOIM.) AILI JUSSILA PIRITTA PEURASAARI Maisemat Ruotuun maisemanhoidon malleja Lapista ja Kainuusta RIMMA LEHMUSKANGAS ANTERO LAMMINHUHTA TUOVI SARANSUO UUTISJÄRVI MERJA LIPPONEN (TOIM.) AILI JUSSILA PIRITTA PEURASAARI UMMIA PILVIÄ ITÄMEREN

Lisätiedot

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry

Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry 12.3.2012 Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry PIHVIKARJA MAISEMAN HOITAJANA Pihvikarjan merkitys perinnebiotooppien hoitajana kasvaa, lypsylehmien merkitys vähenee Luonnonlaitumet soveltuvat

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Peltoniityn hoitosuunnitelma

Peltoniityn hoitosuunnitelma Peltoniityn hoitosuunnitelma Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen erityistuki 2013-2018 Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 30.4.2013 Tämä suunnitelma on laadittu

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Bioenergian edelläkävijät - hankkeen maisemaselvitysosio Pudasjärven-Taivalkosken Iijoen keskijuoksu

Bioenergian edelläkävijät - hankkeen maisemaselvitysosio Pudasjärven-Taivalkosken Iijoen keskijuoksu Bioenergian edelläkävijät - hankkeen maisemaselvitysosio Pudasjärven-Taivalkosken Iijoen keskijuoksu Jussila Aili, Mahosenaho Taimi Bioenergian edelläkävijät -hanke 2008-2011 Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Alkuperäiseläinten kasvattaminen

Alkuperäiseläinten kasvattaminen Toimenpide on geneettistä monimuotoisuutta edistävä ympäristösopimus. Toimenpiteen avulla estetään suomalaisiin alkuperäisrotuihin kuuluvien eläinten kuoleminen sukupuuttoon lisäämällä rotuihin kuuluvien

Lisätiedot

KIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ASUKASKYSELY KIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tämä kysely liittyy Kiikalan kunnan Saarenkylän harjualueen eli ns. Härjänvatsan alueen maa-ainesoton ympäristövaikutusten

Lisätiedot

LATVA-KOUVAN NIITYN KUNNOSTUS- JA HOITOSUUNNITELMA

LATVA-KOUVAN NIITYN KUNNOSTUS- JA HOITOSUUNNITELMA LATVA-KOUVAN NIITYN KUNNOSTUS- JA HOITOSUUNNITELMA Markku Lehtelä Metsähallitus Pohjanmaan Luontopalvelut 27.06.2012 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus, luonnonsuojelu

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon. Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon. Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset Perinnebiotooppeja jäljellä vain 1% 100 vuoden takaisesta määrästä! Perinnebiotoopit

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Videoapua nuorille ja lapsiperheille - palvelu

Videoapua nuorille ja lapsiperheille - palvelu Videoapua nuorille ja lapsip perheille - palvelu Omalähetteen ja sähköisen ajanvarauksen käyttöohjeet asiakkaille 2 Sisällys 1 Verkkoneuvonnan käyttämiseen liittyvät tekniset vaatimukset... 3 2 Palveluun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

ICT-alan osaamiskartoitus: Pohjois-Pohjanmaa

ICT-alan osaamiskartoitus: Pohjois-Pohjanmaa ICT-alan osaamiskartoitus: Pohjois-Pohjanmaa 12.6.2015 Eleni Mizaras Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Aineisto Kysely lähetettiin toukokuun alussa 334:lle EGR-hankkeen TE-toimiston asiakkaalle. 196:lle asiakkaalle

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

Lammashaan kunnostus ja hoitosuunnitelma

Lammashaan kunnostus ja hoitosuunnitelma Lammashaan kunnostus ja hoitosuunnitelma Ei tuotannollinen investointi Kalle Hellström, Oulun Maa ja kotitalousnaiset 19.12.2014 Tämä suunnitelma on laadittu osana VYYHTI hankkeen mallisuunnitelma aineistoa

Lisätiedot

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä

Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä PELLOT TUOTTAMAAN HANKE 28.1.2010 TILAKOESUUNNITELMAT / Itä-Suomen Yliopisto Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä Laidunkokeet ja niihin

Lisätiedot

Kosteikot ja vesiensuojelu

Kosteikot ja vesiensuojelu SAARIJÄRVEN REITTI Kosteikot ja vesiensuojelu Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.-9.6.2016, Lappeenranta Tarja Stenman, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) 1 Saarijärven reitti Huom! Suuntaa-antava

Lisätiedot

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin Timo J. Hokkanen 1, Perttu Virkajärvi 2, Hannu Hokkanen 1, Reetta Tuupanen 3 1 Pohjois-Karjalan ELY-keskus/PK biosfäärialue,

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Härkää sarvista! Loppuraportti 1.6.2009 30.9.2012. Kuva: MMM / Mavi, Tomi Aho

Härkää sarvista! Loppuraportti 1.6.2009 30.9.2012. Kuva: MMM / Mavi, Tomi Aho Härkää sarvista! Loppuraportti 1.6.2009 30.9.2012 Kuva: MMM / Mavi, Tomi Aho Härkää sarvista -hankkeen tavoitteena oli säilyttää ja kohentaa maatalousluonnon ja - maiseman monimuotoisuutta sekä monipuolistaa

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

MUSTIALAN LUMO. Mustialan luonnon monimuotoisuuskohteet ja perinnebiotoopit kuvina. Reetta Muurinen

MUSTIALAN LUMO. Mustialan luonnon monimuotoisuuskohteet ja perinnebiotoopit kuvina. Reetta Muurinen MUSTIALAN LUMO Mustialan luonnon monimuotoisuuskohteet ja perinnebiotoopit kuvina Reetta Muurinen SISÄLTÖ JOHDANTO... 1 PUUKUJANTEET... 2 VANHAT LADOT... 4 KIVIAIDAT... 6 PELTOALUEILLA SIJAITSEVAT KOSTEIKOT

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

Heikentämiskielto ja ilmoitusvelvollisuus ja toimintamallin esittely

Heikentämiskielto ja ilmoitusvelvollisuus ja toimintamallin esittely Heikentämiskielto ja ilmoitusvelvollisuus ja toimintamallin esittely Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Olli Mattila Lsl 64 a Heikentämiskielto Natura 2000 -verkostoon kuuluvan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Yleistä... 3 Sijainti... 3 Kirjautuminen... 3 Kyselyn rakenne... 3 Opettajan toiminnot kirjautumisen jälkeen... 3 Lukuvuoden opintojaksojen listaaminen...

Lisätiedot