RUUKINTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 LIITE 1 PIHTIPUTAAN KUNTA RUUKINTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASIANUMERO : 446/502/2016

2 1 (13) SISÄLLYSLUETTELO 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS SUUNNITTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT TAV0ITEET NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaavoitus Yleiskaava Asemakaava SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSALLISET TIEDOTTAMINEN KAAVAPROSESSI JA OSALLISTUMINEN Kaavan vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Viranomaisyhteistyö SUUNNITTELUN AIKTAULU YHTEYSTIEDOT... 14

3 2 (13) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS on lakisääteinen (MRL 63 ) suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä ja sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa) kuvataan kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan miten alueen osalliset voivat vaikuttaa kaavoituksen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan työn aikana. a täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan, ja se on nähtävillä kunnantalolla asemakaavan valmistelun ajan. 2 SUUNNITTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT Ruukintien ympäristön asemakaavan muutosalueet sijaitsevat Pihtiputaan keskustassa, Putaanvirran varrella sekä Ahjopolun ja Ruukintien risteysalueella. Ahjopolun päähän sijoittuvalla alueella sijaitsee omakotitalo piharakennuksineen. Risteysalueella sijaitsevassa korttelissa on myös omakotitalo piharakennuksineen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 4 ha. Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti suhteessa Pihtiputaan keskustaan. (Kartta Maanmittauslaitos)

4 3 (13) Kuva 2 Suunnittelualueen rajaus likimääräisesti maastokartalla (Kartta Maanmittauslaitos) Asemakaavanmuutos koskee Pihtiputaan asemakaavan kortteleita 85 ja 90 sekä osaa korttelista 30 ja niihin rajautuvia maa- ja metsätalousalueita ja katualueita. Kuva 3 Näkymä suunnittelualueelle kohti Saaninjokea

5 4 (13) Kuva 4 Näkymä suunnittelualueelle Ahjopolun suunnasta. 3 TAV0ITEET Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen koskien Tuulirinteen Eerolan tonttien ympäristön asemakaavan muutosta. Kunnanhallitus päätti laajentaa suunnittelualuetta Ruukintien, Asematien, nelostien ja Putaanvirran rajaamalle alueelle sekä koskemaan myös Saaninjoen suulla asemakaavan AO-kortteleita 85 ja 90 sekä niihin rajautuvaa maa- ja metsätalousaluetta (M), jossa tarkastellaan rantasaunan sijoittamisedellytyksiä korttelille 85. Kyseisen alue on yksityisessä omistuksessa. M-alueelle, Saanijoen rantaan, on rakennettu rantasauna, jolla ei ole rakennuslupaa ja joka tästä syystä on velvoitettu purettavaksi määräaikaan mennessä. Kyseiselle maanomistajalle on Ruukintien ympäristön kaavassa osoitettu kaksi eiomarantaista AO-tonttia ja laaja vesistöön rajoittuva M-alue. Maanomistajalle ei ole osoitettu lainkaan rantarakennusoikeutta tai rantasaunan rakennusoikeutta. Aikanaan Ruukintien ympäristön asemakaavan nähtävillä olojen yhteydessä maanomistaja ei esittänyt rantasaunan merkitsemisen tarvetta. Koska alueen pinta-ala on 2,2 hehtaaria ja rantaviivaa on lähes 300 metriä, on kohtuullista, että tarkastellaan kaavamuutoksella mahdollisuudet sijoittaa kiinteistölle rantasaunan rakennusoikeus. Koska Tuulirinteen palveluhakuisen asumisen / senioriasumisen hanke ei ole edennyt, eikä Hyvinvointikeskus-hankkeen sijaintikaan ole vielä ratkennut, päättänee kunnanhallitus jakaa Tuulirinteen Eerolan tontin ympäristön asemakaavan muutoksen kahteen osaan ja viedä erillisenä kaavana eteennpäin tätä Ruukintien aluetta. Muu osa etenee omaa tahtiaan myöhemmin. Kaava on nimeltään Ruukintien alueen asemakaavan muutos ja siihen sisällytetään myös korttelissa 30 Ruukintien katualueen ja korttelialueen välisen rajan tarkistus vastaamaan katusuunnitelman mukaan toteutunutta katualuetta.

6 5 (13) 4 NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja päätös tuli lainvoimaiseksi Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Erityistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeus-vaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu vain tiettyyn kaavatasoon. Koska asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on MRA 25 mukaisesti esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) ja maakuntakaavaan. Kaavan suunnittelun lähtökohtana huomioidaan valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VN ), joita ovat: Toimiva aluerakenne. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Ruukintien ympäristön asemakaavan muutosta ja laajennusta koskevat seuraavat erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttö-tarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajama-kuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.

7 6 (13) 4.2 Maakuntakaavoitus Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kuva 5 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti sinisellä nuolella kuvaan Maakuntakaavassa suunnittelualueille on osoitettu taajamatoimintojen aluetta. Keskusta-alueelle on osoitettu myös valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö sekä vähittäiskaupan suuryksikkö. Valtatielle on osoitettu eritasoliittymä. Putaanvirran itäpuolelle on osoitettu puuteknologian kehittämisen kohdealue.

8 7 (13) Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman Se koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman Sen tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Suunnittelualueelle ei sijoitu uusia aluevarauksia Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavalla osoitetaan alueet turvetuotannolle, arvokkaat suoluonnon kohteet sekä maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei ole osoitettu 3. vaihemaakuntakaavassa aluevarauksia. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Tämä vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualueelle ei osoiteta uusia aluevarauksia 4. vaihemaakuntakaavassa.

9 8 (13) 4.3 Yleiskaava Pihtiputaan keskustan osayleiskaavassa (kv. hyv ) on oikeusvaikutukseton ja sisällöltään osittain vanhentunut. Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu virkistysaluetta (VL) sekä pientalovaltaista asuntoaluetta ( AP). Kuva 6 Ote Pihtiputaan kunnan yleiskaavasta. Suunnittelualueet on osoitettu kuvaan likimääräisesti keltaisella rajauksella.

10 9 (13) 4.4 Asemakaava Kuva 7 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueet on rajattu kuvaan punaisella. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuvat alla olevassa taulukossa esitetyt toiminnot sekä niihin liittyvä katualue. Erillispientalojen korttelialue. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Suunnittelualue sijoittuu Asemakaavan muutos ja -laajennus, Ruukintien ympäristö nimiselle kaava-alueelle. Kyseinen kaava on laadittu 2012.

11 10 (13) 5 SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT Kaavan lähtötietoina käytetään seuraavia laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia: Luonto- ja maisemaselvitys 2010, FCG Oy / Minna Eskelinen (tehty virran pohjoispuolelta) Muinaismuistot, Keski-Suomen museo / Miikka Kumpulaisen maastokäynti / lausunto (tehty virran pohjoispuolelta) Pihtipudas 2015 taajaman osayleiskaavan arkeologinen inventointi, Keski-Pohjanmaan ArkeologiPalvelu. Pihtiputaan rakennusinventoinnin päivitys 2007 (K-Suomen museo, Juuso Väisänen) Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke , Pihtiputaan keskusta, Keski-Suomen museo / Sini Saarilahti. Viestejä maisemasta Keski-Suomalainen kulttuuriympäristöt (2005), toim. Jussi Jäppinen. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2010), VN Pihtiputaan kulttuuriympäristöohjelma. POTKU-hanke. K-S ympäristökeskus, Saija Silen, Pihtiputaan taajaman kehittämishanke tausta-aineistoineen (maisema, liikenne, kaupalliset palvelut) (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy) Taajaman osayleiskaava Linnusto-, liito-orava- ja luontotyyppiselvitys 2015, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavaprosessin aikana tulee arvioida kaavamuutoksen toteuttamisen merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia (MRL 9 ja MRA 1 ) selvityksiin ja muuhun kaavoitustyön aikana saatuun tietoon pohjautuen. Vaikutustenarviointi on koko kaavaprosessin ajan kestävä menettely ja se perustuu riittävään lähtötilanteen tietojen selvittämiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt vaikutukset: ympäristövaikutukset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset Selvitykset tehdään koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Arvioinnin perusteella voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; taajamakuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta tehtyihin selvityksiin, olemassa olevaan perustietoon, maastokäynteihin, osallisilta ja viranomaisilta saataviin lähtötietoihin ja palautteeseen, sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien

12 11 (13) analysointiin. Vaikutusten arvioinnissa esitetään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. 7 OSALLISET Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläolon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluyhdistykset elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset Edellä mainittuja ovat: Pihtiputaan kalastuskunta Vattenfall/ Elenia Pihtiputaan Vesi- ja Lämpö Oy Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Wiitaunionin (, Viitasaaren kaupunki) luottamuselimet, joiden toimialaa kaavoitus koskee / Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo 8 TIEDOTTAMINEN Kaavoituksen vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan Pihtiputaan kunnan, Kotiseudun Sanomissa ja kunnan internetsivulla kaavaluonnos ja kaavaehdotus valmisteluaineistoineen pidetään nähtävillä Pihtiputaan kunnanvirastolla ja kunnan sekä konsultin internetsivuilla. Kaavan mielipiteet (luonnosvaihe) ja muistutukset (ehdotusvaihe) osoitetaan Pihtiputaan kunnanhallitukselle, osoitteeseen,.

13 12 (13) 9 KAAVAPROSESSI JA OSALLISTUMINEN 9.2 Kaavan vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.3 Luonnosvaihe 9.4 Ehdotusvaihe Kaavan vireilletulosta kuulutetaan kunnanviraston ilmoitustaululla sekä paikallislehdessä. Samalla asetetaan 30 päivän ajaksi nähtäville myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Nähtävillä olon aikana osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Ulkopaikkakuntalaisia kiinteistönomistajia tiedotetaan kirjeitse. OAS tiedoksi Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Pohjoisen Keski- Suomen ympäristölautakunnalle. a päivitetään tarvittaessa suunnittelun edetessä, aina kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti, mikäli kaavan laadinnan prosessiin ilmenee merkittäviä aikataulu- tai muita muutoksia. Kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Viranomaislausunnoille ei tarvetta. Asemakaavaluonnosta tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen. Viranomaislausunnoille ei tarvetta. Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset sekä vastineet niihin käsitellään kunnanhallituksessa. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu / viranomaisten työneuvottelu. 9.5 Hyväksymisvaihe Pihtiputaan kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Kirjallinen ilmoitus asemakaavan hyväksymisestä lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Päätös asemakaavan hyväksymisestä saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL ). Asemakaava tulee voimaan 30 päivän kuluttua hyväksymispäätöksestä kuuluttamisen jälkeen, mikäli päätöksestä ei ole valitettu hallinto-oikeuteen. Asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan samalla tavoin kuin hyväksymispäätöksestä. 9.6 Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. OAS saatetaan tiedoksi Keski-Suomen ELY-keskukselle ja pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunnalle. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta ei ole tarvetta pyytää viranomaislausuntoja. Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin sekä niiden pohjalta kaava-

14 13 (13) asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. 10 SUUNNITTELUN AIKATAULU AJANKOHTA Toukokuu Kesäkuu 2016 Kesäkuu - Heinäkuu 2016 khall Elokuu Syyskuu 2016 khall Syyskuu 2016 khall kvalt Lokakuu - Marraskuu 2016 TYÖVAIHE JA SISÄLTÖ KAAVAN ALOITUS JA VIREILLETULO OAS:n laatiminen ja nähtäville asettaminen (30 pv) Mielipiteet KAAVALUONNOS (nähtävillä ) Kaavaluonnoksen laatiminen ja nähtäville asettaminen (30 pv) (Lausunnot) ja mielipiteet KAAVAEHDOTUS (nähtävillä ) Vastineiden antaminen kaavaluonnoksen palautteeseen Selvitysten täydentäminen ja viimeistely Kaavaehdotuksen laatiminen ja nähtäville asettaminen (Lausunnot) ja muistutukset Tarvittaessa viranomaisneuvottelu / viranomaisten työneuvottelu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen KAAVAN HYVÄKSYMINEN Vastineiden antaminen kaavaehdotuksen palautteeseen Kaavaehdotuksen viimeisteleminen hyväksyttäväksi Tarvittaessa muutoksista tiedottaminen Kaavan hyväksymiskäsittelyt KAAVAN VOIMAANTULO Mikäli kaavasta ei ole valitettu, sen voimaantulosta kuuluttaminen Aikataulu tarkentuu työn kuluessa.

15 14 (13) 11 YHTEYSTIEDOT Kaava laaditaan Pihtiputaan kunnan omana työnä aluearkkitehdin ja kartoittajan toimesta. PIHTIPUTAAN KUNTA, Helena Raatikainen, aluearkkitehti, YKS 413 puh Martti Junikka, kartoittaja puh Tietoa kaavan etenemisestä ja osallistumismahdollisuuksista löytyy kunnan internetsivuilta etusivun kohdasta Ilmoitukset.