PIHTIPUTAAN KUNTA RUUKINTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 PIHTIPUTAAN KUNTA RUUKINTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS Kaavaselostus ASIANUMERO 446/502/2016 PIHTIPUTAAN KUNTA, Keskustie 9, Pihtipudas, puh. (014) ,

2 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 1 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Muinaisjäännökset Tekninen huolto Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Suunnittelun aikataulu Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Mielipiteet valmisteluvaiheessa Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaava Kaavan vaikutukset KAAVAN TOTEUTUS KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KAAVAKARTTA MK 1: 2000 LIITTEET: Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / Liite 2: Tilastolomake

3 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 2 (19) AIEMMAT SELVITYKSET JA LÄHDEMATERIAALI: Luonto- ja maisemaselvitys 2010, FCG Oy / Minna Eskelinen (tehty virran pohjoispuolelta) Muinaismuistot, Keski-Suomen museo / Miikka Kumpulaisen maastokäynti / lausunto (tehty virran pohjoispuolelta) Pihtipudas 2015 taajaman osayleiskaavan arkeologinen inventointi, Keski-Pohjanmaan ArkeologiPalvelu. Pihtiputaan rakennusinventoinnin päivitys 2007 (K-Suomen museo, Juuso Väisänen) Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke , Pihtiputaan keskusta, Keski-Suomen museo / Sini Saarilahti. Viestejä maisemasta Keski-Suomalainen kulttuuriympäristöt (2005), toim. Jussi Jäppinen. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2010), VN Pihtiputaan kulttuuriympäristöohjelma. POTKU-hanke. K-S ympäristökeskus, Saija Silen, Pihtiputaan taajaman kehittämishanke tausta-aineistoineen (maisema, liikenne, kaupalliset palvelut) (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy) Taajaman osayleiskaava Linnusto-, liito-orava- ja luontotyyppiselvitys 2015, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy

4 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 3 (19) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RUUKINTIEN YMPÄRISTÖ 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Ruukintien alueen asemakaavan muutos Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Asemakaavanmuutos koskee Pihtiputaan asemakaavan kortteleita 85 ja 90 sekä osaa korttelista 30 ja niihin rajautuvia maa- ja metsätalousalueita ja katualueita. Kaavan laatija: Pihtiputaan kunta / Wiitaunioni maankäyttö Helena Raatikainen, aluearkkitehti, YKS 413 Osoite: Keskustie PIHTIPUDAS Puhelin: Sähköposti: helena.raatikainen@pihtipudas.fi Asianumero: 446/502/2016 Vireilletulo: khall hyv: Kunnanvaltuusto hyv.:

5 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 4 (19) 1.2 Kaava-alueen sijainti Ruukintien ympäristön asemakaavan muutosalueet sijaitsevat Pihtiputaan keskustassa, Putaanvirran varrella sekä Ahjopolun ja Ruukintien risteysalueella. Ahjopolun päähän sijoittuvalla alueella sijaitsee omakotitalo piharakennuksineen. Risteysalueella sijaitsevassa korttelissa on myös omakotitalo piharakennuksineen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 4 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti (Kartta Maanmittauslaitos). 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Tuulirinteen Eerolan tonttien ympäristön asemakaavan muutos - Kunnanhallitus suunnittelualueen laajentaminen, mukaan lukien korttelit 85 ja 90 sekä niihin liittyvä M-alue Saaninjoen suulla - Kunnanhallitus päättänee kaavan jakamisesta kahteen osaan ja Putaanvirran pohjoispuolisen alueen viemisestä eteenpäin erillisenä kaavana, nimellä Ruukintien alueen asemakaavan muutos. 2.2 Asemakaava Ruukintien alueen asemakaavan muutoksen suunnittelualuen koko on noin 4 hehtaaria. Kaavassa on osoitettu Saaninjoen varteen rakennusoikeus enintään 20 k-m2 suuruiselle rantasaunalle, jonka koko ja etäisyys rannasta vastaa rakennusjärjestyksen vaatimuksia. Saunan rakennusoikeus sijoittuu erillispientalojen korttelialueelle (AO 85), jota on laajennettu rantaan asti kuitenkin niin, että asuinrakennusoikeus on rajattu nykyiseen pihapiiriin 425 k- m2:n suuruisena. Maa- ja metsätalousvaltainen alue on vastaavasti pienentynyt.

6 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 5 (19) Ruukintien ja Ahjolantien risteysalueella katualuen on osoitettu kaavassa toteutuneen mukaisena eli aiempaa kapeampana ja vastaavasti erillispientalojen korttelia (AO 30 ) on laajennettu. Maisemalliset ja luonnon erityispiirteen sekä tulvariskialueet on huomioitu kaavassa erityismääräyksin. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualueen luonnonympäristö ja maisema on kartoitettu Ruukintien ympäristön asemakaavan muutoksen ja laajennuksen (2012) yhteydessä sekä osana Pihtiputaan taajamayleiskaavan linnusto-, liito-orava- ja luontotyyppiselvitystä. Maisemallisesti arvokkain alue on Putaanvirran ja Saaninjoen muodostama jokimaisemakokonaisuus. Vesistöjen kelpoisuusluokituksessa Putaanvirta on luokiteltu laadultaan hyväksi ja Saaninjoen tila laadultaan tyydyttäväksi. Myöhäisestä selvitysajankohdasta johtuen alueelta ei tehty linnustohavaintoja. Alueelle tyypillisissä rantametsissä ja pensasrannoilla on yleensä monipuolinen linnusto. Selvitysalueesta luoteeseen sijaitseva Heinäjoen ruohottunut uoma on vesilinnuille tärkeää aluetta. Selvitysalueelta ei ole tiedossa eikä havaittu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja eikä valtakunnallisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Lintudirektiivilajeista Heinäjoen Putaanvirran linnustoon kuuluu kaulushaikara. Alueella ei ole liito-oravalle soveliaita metsiä. Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000-alueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojelulain tai vesilain suojeltuja luontotyyppejä. Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimman kohteen muodostavat Putaanvirran rantaluhdat, jotka ovat paikallisesti arvokkaita metsälain (MetsäL 10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta eikä siihen sisälly tiedossa olevia PI- MA-kohteita (epäily pilaantuneesta maasta).

7 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 6 (19) Kuva 2 Näkymä suunnittelualueelle Ahjopolun suunnasta. Kuva 3 Näkymä Putaanvirralle ja Saaninjoen suulle. Kuva 4 Näkymä pihapiiristä saunalle Saaninjoen rantaan Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta. Ahjopolun päähän sijoittuvalla alueella sijaitsee omakotitalo piharakennuksineen. Risteysalueella sijaitsevassa korttelissa on myös omakotitalo piharakennuksineen. Rakennukset ovat puurakenteisia 2000-luvun omakotitaloja.

8 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 7 (19) Kuva 5 Näkymä rannasta Ahjopolun suuntaan Muinaisjäännökset Suunnittelualueen läheisyydessä on sijainnut yksi muinaisjäännösrekisterin mukainen kiinteä muinaisjäännös. Kyseessä on Ohtolan pihamaalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka (kiinteä muinaisjäännös, Ohtola ). Kohde on luokiteltu tuhoutuneeksi. Suunnittelualueen läheisyydessä on kaksi muuta muinaisjäännöskohdetta: Kutemainen ja Ainola 2. Keski-Suomen museon amanuenssi, arkeologi Miikka Kumpulainen, on käynyt tällä suunnittelualueella lokakuussa 2009 ja todennut sähköpostilla, että alueella ei ole muinaisjäännöksiä Tekninen huolto Alueella on vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkko. Ruukintien ympäristössä 20 kv suurjännitejohdot (ilmajohdot) ja pylväsmuuntamot on korvattu maakaapelein ja puistomuuntamoin. Myös valtaosa pienjänniteverkosta on kaapeloitu maahan Maanomistus Alueen maanomistajia ovat Pihtiputaan kunta ja kaksi yksityistä maanomistajaa. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja päätös tuli lainvoimaiseksi Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis-

9 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 8 (19) ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Erityistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeus-vaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu vain tiettyyn kaavatasoon. Koska asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on MRA 25 mukaisesti esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) ja maakuntakaavaan. Kaavan suunnittelun lähtökohtana huomioidaan valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VN ), joita ovat: Toimiva aluerakenne. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Ruukintien alueen asemakaavan muutosta koskevat seuraavat erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttö-tarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajama-kuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä

10 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 9 (19) Kuva 6 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti sinisellä nuolella kuvaan Maakuntakaavassa suunnittelualueille on osoitettu taajamatoimintojen aluetta. Keskusta-alueelle on osoitettu myös valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö sekä vähittäiskaupan suuryksikkö. Valtatielle on osoitettu eritasoliittymä. Putaanvirran itäpuolelle on osoitettu puuteknologian kehittämisen kohdealue. Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman Se koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman Sen tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-

11 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 10 (19) ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Suunnittelualueelle ei sijoitu uusia aluevarauksia Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavalla osoitetaan alueet turvetuotannolle, arvokkaat suoluonnon kohteet sekä maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei ole osoitettu 3. vaihemaakuntakaavassa aluevarauksia. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Tämä vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualueelle ei osoiteta uusia aluevarauksia 4. vaihemaakuntakaavassa Yleiskaava Pihtiputaan keskustan osayleiskaavassa (kv. hyv ) on oikeusvaikutukseton ja sisällöltään osittain vanhentunut. Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu virkistysaluetta (VL) sekä pientalovaltaista asuntoaluetta ( AP). Kuva 7 Ote Pihtiputaan kunnan yleiskaavasta. Suunnittelualueet on osoitettu kuvaan likimääräisesti punaisella rajauksella.

12 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 11 (19) Asemakaava Kuva 8 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueet on rajattu kuvaan punaisella. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuvat alla olevassa taulukossa esitetyt toiminnot sekä niihin liittyvä katualue. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuvat alla olevassa taulukossa esitetyt toiminnot sekä niihin liittyvä katualue. Erillispientalojen korttelialue. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Suunnittelualue sijoittuu Ruukintien ympäristön asemakaava-alueelle. Kyseinen kaava on laadittu Rakennusjärjestys Tonttijako Pohjoisen Keski-Suomen (Kannonkoski, Kivijärvi, Pihtipudas, Viitasaarii) rakennusjärjestys on tullut voimaan Siinä annetaan rakentamisessa noudatettavia ohjeita ja säännöksiä koskien mm. ympäristöä, piha-alueita, maisemaa ja rakennuksen sijoittelua sekä hyvää rakentamistapaa. Tonttijako on ohjeellinen Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.

13 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 12 (19) Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään ajantasaista Pihtiputaan kunnan vektorimuotoista pohjakarttaa. Pohjakartta (MK 1:2000) on hyväksytty (Kaisa Honkakallio). Pohjakarttaa on täydennetty maastomittauksin kesällä 2016 ja pohjakartta tullaan hyväksyttämään ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen koskien Tuulirinteen Eerolan tonttien ympäristön asemakaavan muutosta. Kunnanhallitus päätti laajentaa suunnittelualuetta Ruukintien, Asematien, nelostien ja Putaanvirran rajaamalle alueelle sekä koskemaan myös Saaninjoen suulla asemakaavan AO-kortteleita 85 ja 90 sekä niihin rajautuvaa maa- ja metsätalousaluetta (M), jossa oleva rantasauna on määrätty luvattomana purettavaksi määräaikaan mennessä. Kaavalla selvitetään rantasaunan rakennusoikeuden edellytyksiä (sijainti, korkeusasema). Kunnanhallitus päättänee kaavan eriyttämisestä niin, että Tuulirinteen Eerolan ympäristön osalta kaava etenee myöhemmin ja Ruukintien alue etenee erillisenä kaavana nopeammassa aikataulussa. ELY-keskukselle on toimitettu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Samalla on varmistettu ELY-keskukselta, että viranomaisneuvotteluja ei tarvita eikä myöskään lausuntoja viranomaisilta, koska on kyse vähäisestä kaavamuutoksesta, eikä kaava-alueeseen sisälly maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä tekijöitä. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläolon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Pihtiputaan kalastuskunta Vattenfall/ Elenia Pihtiputaan Vesi- ja Lämpö Oy Keski-Suomen Valokuituverkot Oy

14 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 13 (19) Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Wiitaunionin (Pihtiputaan kunta, Viitasaaren kaupunki) luottamuselimet, joiden toimialaa kaavoitus koskee / Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Vireilletulo Kaavan vireilletulosta kuulutetaan kunnanviraston ilmoitustaululla sekä paikallislehdessä. Samalla asetetaan 30 päivän ajaksi nähtäville myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Nähtävillä olon aikana osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Ulkopaikkakuntalaisia kiinteistönomistajia tiedotetaan kirjeitse. OAS tiedoksi Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunnalle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa suunnittelun edetessä, aina kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti, mikäli kaavan laadinnan prosessiin ilmenee merkittäviä aikataulu- tai muita muutoksia Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Viranomaislausunnoille ei tarvetta. Asemakaavaluonnosta tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen. Viranomaislausunnoille ei tarvetta. Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset sekä vastineet niihin käsitellään kunnanhallituksessa. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu / viranomaisten työneuvottelu. Pihtiputaan kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Kirjallinen ilmoitus asemakaavan hyväksymisestä lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Päätös asemakaavan hyväksymisestä saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL ). Asemakaava tulee voimaan 30 päivän kuluttua hyväksymispäätöksestä kuuluttamisen jälkeen, mikäli päätöksestä ei ole valitettu hallinto-oikeuteen. Asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan samalla tavoin kuin hyväksymispäätöksestä.

15 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 14 (19) Viranomaisyhteistyö Suunnittelun aikataulu Kaavaprosessin aikana järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. OAS saatetaan tiedoksi Keski-Suomen ELY-keskukselle ja pohjoisen Keski- Suomen ympäristölautakunnalle. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta ei ole tarvetta pyytää viranomaislausuntoja. Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. AJANKOHTA Toukokuu Kesäkuu 2016 Kesäkuu - Heinäkuu 2016 khall Elokuu Syyskuu 2016 khall Syyskuu 2016 khall kvalt Lokakuu - Marraskuu 2016 TYÖVAIHE JA SISÄLTÖ KAAVAN ALOITUS JA VIREILLETULO OAS:n laatiminen ja nähtäville asettaminen (30 pv) Mielipiteet KAAVALUONNOS (nähtävillä ) Kaavaluonnoksen laatiminen ja nähtäville asettaminen (30 pv) (Lausunnot) ja mielipiteet KAAVAEHDOTUS (nähtävillä ) Vastineiden antaminen kaavaluonnoksen palautteeseen Selvitysten täydentäminen ja viimeistely Kaavaehdotuksen laatiminen ja nähtäville asettaminen (Lausunnot) ja muistutukset Tarvittaessa viranomaisneuvottelu / viranomaisten työneuvottelu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen KAAVAN HYVÄKSYMINEN Vastineiden antaminen kaavaehdotuksen palautteeseen Kaavaehdotuksen viimeisteleminen hyväksyttäväksi Tarvittaessa muutoksista tiedottaminen Kaavan hyväksymiskäsittelyt KAAVAN VOIMAANTULO Mikäli kaavasta ei ole valitettu, sen voimaantulosta kuuluttaminen

16 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 15 (19) 4.3 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on selvittää asemakaavan muutoksella rantasaunan rakennusoikeuden osoittamisen edellytykset Saaninjokivarren M-alueelle. Tarkastelussa huomioidaan alueen maiseman ja luonnon erityispiirteet sekä tulvariskialueet. Tavoitteena on tarkistaa myös korttelin 30 (AO) ja Ruukintien katualueen välinen raja vastaamaan katusuunnitelman mukaisesti toteutettua tilannetta (katualue on kaavaa kapeampi). 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Kaavasta ei ole laadittu luonnosvaihtoehtoja, koska kyse on suppeasta kaavamuutosalueesta, eikä luonnosvaihtoehdoille ollut varsinaista tarvetta. 4.5 Mielipiteet valmisteluvaiheessa Selostus täydennetään luonnosvaiheen nähtävillä olon jälkeen. 4.6 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Selostus täydennetään ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen.

17 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 16 (19) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaava Kaavaluonnos on valmistunut päiväyksellä Kaavaluonnoksessa on selvitetty rantasaunan rakennusoikeuden osoittamisen edellytykset Saaninjoen rantaan sekä tarkistettu katualueen ja korttelin 30 välistä rajaa vastaamaan toteutunutta kadunrakentamista. Kaavassa on hyödynnetty aiemman asemakaavamuutoksen ja laajennuksen (Ruukintien ympäristön asemakaavan muutos ja laajennus, 2012) selvitykset sekä taajamayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset (muinaismuistot ja luonto). Kaavaluonnos perustuu edellä mainittuihin selvityksiin ja maastokäynteihin alueella (mittauksia, valokuvia, silmämääräisiä havaintoja). Asemakaavanmuutos koskee Pihtiputaan asemakaavan kortteleita 85 ja 90 sekä osaa korttelista 30 ja niihin rajautuvia maa- ja metsätalousalueita ja katualueita. Kaavaluonnoksessa on tehty seuraavat asemakaavamuutokset: - erillispientalojen korttelialuetta (AO 85) on laajennettu rantaan asti ja rakennusala on rajattu nykyisen asuinrakennuksen pihapiiriin ja maksimi rakennusoikeudeksi on määritelty 425 k-m2. - Korttelialueelle AO 85 on osoitettu rantasaunan kohdalle rakennusala merkinnällä sa20. Sen mukaisesti sa20-rakennusalalle saa rakentaa enintään 20 k-m2:n suuruisen saunan, mikä vastaa rakennusjärjestyksen etäisyysvaatimusta rannasta tuon kokoiselle saunarakennukselle. - Ko. korttelia ja siten myös saunaa koskee sama kaavamääräys, kuin koko Ruukintien ympäristön asemakaavaa. Sen mukaan rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään (N-60). Se tarkoittaa saunan lattiatason nostoa noin 30 cm:llä nykyisestä tulvavahinkojen estämiseksi. Rakennuksen siirto ei ole tarpeen, mutta saunan maisemavaikutuksia tulee lieventää seuraavien merkintöjen mukaisesti - S-1 merkinnällä on osoitettu rannan ja saunan välinen alueen osa, jonka rantapuusto tulee säilyttää ja maaperä pitää luonnonmukaisena / jokimaisemana. Istutusaluetta on laajenettu myös Putaanvirran suuntaan. - lisätty määräys, että korttelissa AO 85 tulee rantasauna maisemoida pensasistutuksin - korttelin AO 30 tonttia 1 on laajennettu ja vastaavasti katualuetta ja istutusaluetta kavennettu. - kortteliin rajautuneelta M-alueelta on poistettu tarpeettomana puistomuuntamolle varattu alueen osa (et-1).

18 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 17 (19) Keskeiset kaavamerkinnät ja määräykset: Kuva 9 Ote asemakaavaluonnoksesta.

19 PIHTIPUTAAN KUNTA Kaavaselostus 18 (19) 5.2 Kaavan vaikutukset Kaavan keskeiset vaikutukset kohdistuvat jokimaisemaan sekä tulvariskiin ja sen taloudellisiin seuraamuksiin. Kaava mahdollistaa jo rakennetun saunan säilymisen nykyisellä paikallaan, mutta edellyttää sen nostamista noin 30 cm:llä (alimman lattiatason on oltava vähintään tasolla korkeusjärjestelmässä N-60). Näin voidaan välttää tulvariskiä ja siten myös kunnalle kaavoittajana aiheutuvaa korvausvelvoitetta, kun kaavalla estetään rakentaminen alle tulvariskikorkeuden. Saunan säilyminen nykyisellä paikallaan ja lattiatason korotus vaikuttaa herkkään jokisuun maisemaan ja näkyy Putaanvirran vastarannalle. Maisemahaittaa lievennetään kaavamääräyksillä, joilla edellytetään rantapuuston säilyttämistä ja saunan maisemointia pensailla. Myös paljaan ranta-alueen pehmentäminen pensailla on suotavaa. Muilta osin kaava ei muuta nykytilannetta. Kaavalla ei katsota olevan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen (rantaluhdat huomioitu luo-merkinnällä). Kun saunan jätevedet hoidetaan asianmukaisella tavalla, ei kaavalla ole negatiivisia vaikutuksia myöskään vesistöön. 6 KAAVAN TOTEUTUS Kaavaa voidaan toteuttaa heti, kun se on saanut lainvoiman. 7 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen on selostuksen erillisenä liitteenä. PIHTIPUTAAN KUNTA / Wiitaunioni maankäyttö Laatinut: Helena Raatikainen aluearkkitehti, YKS 413

20 SEURANTALOMAKE_oma.TXT SEURANTALOMAKE Pinta-ala Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Kortteli- Tehokkuus ha % % k-m2 ek AO AO A yhteensä LIITE 2 M M yhteensä Kadut KADUT, TIET KAAVA-ALUE yht