ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO KEO-50

Transkriptio

1 m ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO KEO-50 FINNFUNDIN KEHITYSPOLIITTINEN ERITYISTEHTÄVÄ SEKÄ OMISTAJA- JA KEHITYSPOLIIT TISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Tässä muistiossa ulkoasiainministeriö määrittelee Finnfundin kehityspoliittisen erityistehtävän sekä asettaa Finnfundin toiminnalle kehityspoliittiset ja taloudelliseen kannattavuuteen liittyvät tavoitteet vuodelle Näiden tavoitteiden toteutumista arvioidaan keväällä Finnfund eli Teollisen yhteistyön rahasto Oy on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, jonka enemmistöomistaja on Suomen valtio. Finnfund on valtion erityistehtävää hoitava yhtiö, joten valtiolla on o mistajana ensisijaisesti yhteiskunnallisia tavoitteita, vaikka y leistavoitteena on, että toiminta on myö s taloudellisesti kannattavaa. Valtion omistajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen ( ) mukaan erityistehtäviä toteuttavissa yhtiöissä valtion omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen. Tätä arvioidaan ensisijaisesti sillä perusteella, miten ja minkälaisilla kustannuksilla kyseinen yhtiö toteuttaa niitä tavoitteita ja tehtäviä, jotka kyseisen tehtävänalan hallinnosta vastaava ministeriö on sille asettanut, eli miten se täyttää yhteiskunnallisen palvelutehtävänsä. Ministeriön omistajaohjauksen tavoitteena on edistää sitä, että Finnfundi lla on riittävästi resursseja ja osaamista toteuttaa sille laissa määrä ttyä erityistehtävää. Omistajaohjauksen tulee olla ennu stettavaa ja pitkäjänteistä. Ministeriö laatii yhtiön toimintaa ohjaavat tulostavoitteet. Omistaja-ohjauksen tavoitteet liittyvät poliittisissa linjauksissa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja indikaattoreihin, kun taas yhtiön johtokunta vastaa yhtiön strategian laatimisesta ja liiketoiminnallisesta päätöksenteosta. 1. Finnfundin toiminnan tavoitteet 2017 Finnfundin erityistehtävä on kehityspoliittinen eli yhtiö toimii yhtenä Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön kanavana. Finnfund on Suomen kehityspolitiikan tärkein väline kehitysmaiden yksityisen sektorin tukem isessa. Suomen kehityspoliittiset tavoitteet ja painotukset määritellään kullekin hallituskaudelle kehityspoliittisessa linjauksessa. Omistajaohjaukseen sisältyy tavoitteita myös yksittäistä hallituskautta pidemmälle ajanjaksolle. Valtioneuvoston kehityspoliittisessa selonteossa ( ) Finnfun din toiminnas ta linjataan, että yhtiön sijoitukset kehitysmaihin tulee palvella kehitysmaiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Lisäksi todetaan, että yhtiö tukee hankkeita, jossa on Suomelle tärkeää päämäärää tai suomalainen yritys mukana. Selonteo ssa todetaan myös, että Finnfundin rahoitustoim innan painopis te tulee olla köyhis sä kehitysmaissa. Selonteon linjausten toimenpanemiseksi ja mahdollisimman laajojen kehitysvaikutusten aikaansaamiseksi UM on asettanut yhtiön toiminnalle neljä reunaehtoa; 1) kohdistuminen oikeisiin maihin (matalan tulotason ja alemman keskitulotason maa t (LDC, LIC ja LMIC) sekä hauraat valtiot ja muut poikkeuksellisen haastavissa tilanteissa olevat maat (esim. pakolaiskriisin lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaat), joissa riskiä sietävää pitkäaikaista pääo maa on niukasti saatavilla ja rahoituksen lisäarvo siten suurin, 2) kohdistuminen oikeille sektoreille (mm. uusiutuva energia, kestävä metsätalous, ruokaturva, valmistava teollisuus, innovatiiviset kasvusektorit), niiden taloudessa ja muussa

2 A(SJ yhteiskunnassa tapahtuvien kerrannaisvaikutusten takia, 3) vastuullisuus (ympäristö-, yhteiskuntavastuu- - ja ihmisoikeusnäkökulmat tarpeellisessa määrin huomioiden) sekä 4) kannattavuus. Näiden ehtojen toteutuminen käytännössä varmistaa suotuisten kehitysvaikutusten aikaansaamiseen. Finnfundin toimintaa arvioidaan suhteessa kehityspoliittisiin tavoitteisiin ja yhtiön toiminnan kehittämiseen liittyviin tavoitteisiin. Kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista seurataan indikaattoreilla jotka m ittaavat yritys- ja sidosryhmäkohtaista sekä koko yhteiskuntaa koskevaa muutosta. Kehityspoliittisia indikaattoreita ovat: 1) Kehitysvaikutuksiltaan hyviksi tai erinomaisiksi arvioitujen hankkeiden osuus kaikista uusista sijoituspäätöksistä (%), 2) Työpaikat rahoitettavissa hankkeissa (kpl), 3) Hankkeista hyötyvät viljelijät (kpl), 4) Verotulot ja maksut ( ), 5) Matalan ja alemman keskitulotason maihin kohdentuvat sijoitukset osuutena Fi nnfundin uusista sijoitus päätöksistä euromä äräisesti (%), 6) Köyh ää väestönosaa suoraan palvelevien hankkeiden osuus tehdyistä päätöksistä (%), 7) Rahoituksen lisäisyys; riskirahoituksen osuus päätöksistä (%), 8) Uusien inves tointien toimialajako (%), 9) Ilmasto nmuutoksen mitigointi (Co2) ja 10) Tuotettu energia (kwh). Finnfundin toim innan kehittämiseen liittyvät indik aattorit ovat: 11) Toimintakulujen osuus sijoitusomaisuudesta (%), 12) Yhtiön oman pääoman tuotto viisivuotiskauden liukuvana keskiarvona (%), 13) Finnfundin omavaraisuusaste (%), ja 14) HRBA on integroitu hankesykliin (%). Indikaattorit ja niiden ta voitetasot vuodelle 2017 esitellään yksityiskohtaisesti muistion lopussa olevassa taulukossa. Finnfund on osa Team Finland verkostoa, joka kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut suomalaisille yrityksille. Finnfund tulee vuoden 2017 aikana jatkamaan aktiivista panostamistaan Team Finland yhteistyön kehittämiseksi. 2. Finnfundin kehityspoliittinen erityistehtävä Finnfundia koskevan lain 1 mukaan yhtiön tulee edistää kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ohjaamalla henkisiä ja aineellisia voimavaroja näiden maiden teolliseen ja muun taloudellisen yritystoiminnan kehittämiseen. Finnfund on voittoa tavoitteleva, mutta se ei maksa osinkoa omistajilleen, vaan käyttää tuloksensa kehityspoliittiseen erityistehtäväänsä. Yhtiö rahoittaa kehitysmaihin perustettavia ja niissä toimivia yrityksiä, joihin liittyy suomalainen intressi. Finnfundin tulee aktivoida ja kannustaa suom alaisia yrityksiä yhteistyöhön. Hankkei siin on sisällyt tävä suomalainen intressi. Suomalainen sisältö ei k uitenkaan riitä hyväksymisperusteeksi, vaan hankkeen on luotava vahvoja positiivisia kehitysvaikutuksia, ja se tulee toteuttaa vastuullisesti. Suomen kehityspolitiikan näkökulmas ta erityisen kannate ttavia hankkeita varsinkin köyhimmissä maissa (LDC, LIC, LMIC) sekä ha uraissa valtioissa ja muis sa poikkeuksellisen haastavissa tilanteissa olevissa maissa (esim. pakolaiskriisin lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaat) voidaan rahoittaa myös ilman suomalaista osallistumista. "Teollinen kehitys" tarkoittaa laajasti ymmärrettynä erityisesti talouden tuotannollisen kapasiteetin kilpailukyvyn kehittämistä. Finnfundin erityinen kehityspoliittinen tehtävä on Finnfundin rahoituksen mahdollistama suomalaisten yritysten ja niiden yhteistyökumppaneiden mobilisointi sijoittamaan yksityisen sektorin hankkeisiin kehitysmaissa kestävä ä kehitystä, köyhiä hyödyttävää ja eriarvoisuutta vähentävää talouskasvua edistävällä tavalla. Finnfundin toiminnan tulee tuottaa lisäarvoa verrattuna Suomen muihin kehitysyhteistyön 1 Laki Teollisen yhteistyön rahasto Oy - Fonden för Industriellt Utvecklingssamarbete Ab -nimisesta osakeyhtiöstä, 291/1979

3 3(f) rahoituskanaviin ja yksityissektorin kaupalliseen rahoitukseen. Finnfundin toiminnan lisäarvo muihin rahoituskanaviin nähden on yksityisen sektorin resurssien mobilisoimisessa kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdessä Finnfundin rahoituksen kanssa yritykset investoivat mm. työpaikkojen luomiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Ne rakentavat kehitysmaiden infrastruktuuria ja tuottavat verotuloja sekä uusia ja parempia palveluja. Finnfundin vahvuus kehitysyhteistyön välineenä on sen kyvyssä tuottaa rahoituksellisesti kestävää kehitystä. Kansainvälisiin ja monenkeskisiin kehitysrahoittajiin verrattuna Finnfundin lisäarvo on siinä että se rahoittaa pienempiä yrityksiä ja hankkeita ja panostaa siihen, että suomalaisten yritysten osaamista ja voimavaroja katalysoidaan kehitysmaihin. Lisäarvo kaupallisiin rahoittajiin verrattuna on Finnfu ndin kyky ja halu ottaa riskiä ja tarjota pit käaikaista, "kärsivällistä" pääomaa. Finnfund tuo myös lisäarvoa siinä, että se arvioi sijoituk set kokonais valtaisesti kestävän kehityksen näkökulmasta ja edellyttää vastuullisuutta rahoituksensa ehtona. Finnfundin kaltaiset kehitysrahoittajat ovat usein kehitysmaiden yritysten harvoja mahdollisuuksia saada kasvupääomaa. Finnfundin lisäarvo on myös siinä, että se kasvattaa Suomen kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavia resursseja sen sijaan, että se kuluttaisi niitä. 3. Finnfundin rahoituksen vaikutusmekanismi Finnfundin toiminnan ja tuloksellisuuden painopiste on sen rahoittamissa yrityksissä sekä niiden lähimmissä sidosryhmissä. Finnfund katalysoi yksityistä rahoitusta jakamalla ja pienentämällä investointiin sisältyvää riskiä, edesauttamalla asiantuntemuksellaan investointimahdollisuuksien rahoitettavuutta ja tarjoamalla sellaista rahoitusta, josta on puutetta. Finnfund pyrkii rahoittamaan erityisesti hankkeita, jotka tavalla toisella avaavat uraa ja näyttävät esimerkkiä. Joissakin hankkeissa Finnfund toimii investointie n kokonaisrahoituksen tarvitsemana ankkurisi joittajana. Finnfundin panos on siis muihin rahoittajiin nähden Iisäistä. Seurauksena yksityisiä pääomia kohdentuu kokonaan uusille markkinoille ja toimialoille. Finnfundin rahoitus luo työpaikkoja sekä kasvattaa palkkasummaa ja pääomia. Rahoituksensa ehdoilla ja aktiivisen omistajuuden keinoin Finnfund myös ylläpitää ja kohentaa rahoittamiensa yritysten vastuullisuutta ympäristö- ja yhteiskunta-asioissa, työoloissa (terveys ja turvallisuus) sekä hallinnossa (corporate governance). Tutkimusten mukaan kehitysmaiden yritysten näkökulmasta Finnfundin kaltaiset kehitysrahoituslaitokset toimivat juuri kohdeyritysten sisäisen hallinnon kehittämisessä paremmin kuin puhtaasti kaupallisin perustein toimivat rahoituslaitokset. Lisäisyys on siis myös laadullista. Toimialatasolla Finnfundin rahoitus voi merkittävällä tavalla kehittää markkinoita, mm. niihin osallistuvien tahojen toimintatapoja kohen tamalla sekä lisäämällä investoin tihalukkuutta. Rahoitusmarkkinoilla moni Finnfundin rahoittama pienrahoituslaitos, pankki tai rahasto on kyennyt laajentamaan tarjoamiensa rahoitustuotteiden ja -palveluiden valikoimaansa sekä asiakaskuntaansa. Koko yhteiskun nan tasolla Finnfundin rahoitu s vaikuttaa välillises ti. Yritykset tuottavat palveluja, työtä, verotuloja ja puhtaan ympäristön kaltaisia julkishyödykkeitä. Työpaikkoja syntyy lisäksi alihankintaketjuissa lisääntyvän kysynnän, aiempaa halvempien ja/tai laadukkaampien tuotteiden ja palvelujen sekä talouden kokonaiskysyntää stimuloivan tulonmuodostuksen ansiosta yhteiskuntaan paljon rahoitettua yritystä laajemmin. Finnfundin rahoittamat yritykset maksavat toimintamaissaan välittömiä ja välillisiä veroja sekä monia erilaisia maksuja. Näin ne lisäävät resursseja, joilla julkinen sektori voi tarjota kansalaisille koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kaltaisia palveluja. Globaalisti Finnfundin lisäarvo on maailmanlaajuisten julkishyödykkeiden tuottamisessa. Erityisesti uusiutuviin energianlähteisiin, energia-ja materiaalitehokkuushankkeisiin sekä luonnonvarojen kestävään

4 käyttöön investoimalla yhtiö vähentää kasvihuonekaasuja, tukee kestävien tuotantotapojen käyttöönottoa ja vähentää ympäristöön, esimerkiksi suojeluarvoiltaan merkittäviin metsiin kohdistuvaa painetta. 4. Finnfundin yritysvastuun ohjaus Finnfundin tulee edistää yritysv astuuta sekä omassa että yhteis työkumppaniensa toiminn assa. Sen on noudatettava omassa toiminnassaan YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta (liite 2). Periaatteet ovat tärkeitä erityisesti kehityspolitiikan läpileikkaavien teemojen ja muiden keskeisten näkökulmien toteutumisen kannalta. Lisäksi toiminnan tulee olla ympäristöllisesti kestävää. Suomi toteuttaa kehityspolitiikassaan ihmisoikeusperusteista lähestymistapaa. Rahoitus ta saavien yritys ten on huomioitava ihmisoikeudet toiminn assaan ja tehtävä työtä niiden edistäm iseksi 2. Finnfundin rahoittama toiminnan on lisättävä kehitysmaiden julkisen sektorin resursseja, joiden avulla ne voivat tuottaa perusoikeuksia vastaavia palveluita kansalaisilleen. Rahoittamissaan hankkeissa Finnfundin on arvioitava ihmisoikeusvaikutukset ja varmistettava niiden toteutuminen käyttämällä kehitysrahoituslaitosten kansainvälisenä yhteistyönä tähän tarkoitukseen kehittämiä standardeja ja välineitä. Finnfundin odotetaan raportoivan yhteiskuntavastuuperiaatteiden ja ihmisoikeusperustaisuuden toteutumisesta toiminnassaan yhtiön yritysvastuuraportissa keväällä Finnfund toteuttaa osaltaan Suomen verotus ja kehitys toimintaoh jelmaa Finnfund ei ole vuoden 2013 alusta lähtien saanut tehdä rahastosijoituksia sellaisten lainkäy ttöalueiden kaut ta, joiden lainsäädäntö ei OECD:n Global Forumin 3 tekemän arvion mukaan ole yhteensopiva kansainvälisten standardien kanssa ja/tai joista OECD:n Global Forum on todennut, että lainsäädäntöä ei sovelleta kansainvälisten standardien mukaisesti tai sitä sovelletaan vain osittain (non-compliant/partially compliant). Finnfund on käyttänyt pääomasijoitusrahastoja ja rahoituslaitoksia kaikkein vaikeimpien toimintaympäristöjen yritysten rahoittam isessa. Pääomasijoitusten kautta kanavoidulla rahoit uksella on parhaimmillaan huomattavat kehitysvaikutukset. Yhtiö voi jatkoss akin käyttää pääomasijoitusrahastoja, vaikka toiminnan pääpaino onkin suorissa sijoituksissa. Rahastojen kautta tapahtuvan sijoittamisen tulee olla läpinäkyvää, ja yhtiön tulee jatkuvasti kehittää rahastojen kautta rahoitetuista hankkeista raportointia vuosikertomuksessaan. Johtuen Finnfundin yhä tärkeämmästä roolista Suomen kehitysyhteistyössä ja kehityspoliittisessa keskustelussa, yhtiön tulee raportoida mahdollisimman yksityiskohtaisesti sijoitustensa luonteesta ja saavuttamista kehitystuloksista. Finnfundin tulee selv ittää, ja päättä toimista, vuoden 2017 aikana miten yhtiö voi kehittää yksittäisten sijoituspäätösten raportointia niin lähelle kuin mahdollista vastaamaan IFC:n ja muiden Suomen rahoittamien kehitysrahoituslaitosten sijoitusraportointia. Selvityksessä otetaan julkisuustarpeen lisäksi huomioon sijoitusten julkisuuteen liittyvä Suomen lainsäädäntö ja kehitysrahoituslaitosten toiminnassa kansainvälisesti tyypillisiä salassapitosopimuksia. Koska Finnfundin rahoittamat hankkee t pääosin toteutetaan yksityis ellä rahoitukse lla, ja Finnfundilla usein on keskeinen rooli hankkeid en mahdollistajana, tulee selvityks en myös huomioida miten avoimuu den kasva ttaminen mahdollisesti vaikuttaa Finnfundin lisäarvoon hankkeiden valmisteluprosessissa 4. Finnfund kehittää yksittäis istä sijoituk sista raportointia niin, että vuonna 2016 ja myöhemmin tehtävistä sijoituspäätöksistä julkaistaan vuosikertomuksissa myös Finnfundin rahoitusosuus ( ). 2 Human Rights based Approach in Finland's Development Cooperation, Guidance note Ministry for Foreign Affairs. 3 Global Forum on Transparency and Exchange of Information for Tax Purposes 4 Kansainvälisesti pienenä kehitysrahoittajana Finnfundilla on usein tärkeä rooli hankkeiden varhaisessa valmisteluvaiheessa, jossa varmistetaan niiden yhteensopivuus mm. kansainvälisten sosiaali-, ympäristö-ja ihmisoikeusstandardien kanssa.

5 Tfrj Rahastosijoituksista kerrotaan kohdemaiden lisäksi myös rahaston rekisteröintimaa. Myös raportointia rahastojen kautta tehtävistä sijoituskohteista ja niiden kehitysvai kutuksista tulee lisät ä. Lisäksi Finnfun d jatkaa kehitysvaikutusraportointivälineensä (DEAT) kehittämistä. Finnfundin tulee noudatt aa hallituksen ohjeis tusta valtion enemmistöomisteisille yhtiöille maakohta isten verojen raportoinnista. Raportointi tulee toteuttaa osana yritysvastuuraporttia, vuosikertomusta tai erillisenä raporttina keväällä 2017 vuodelta 2016 maksettavista ja tilitettävistä veroista. Suomi osallistu u aktiivisesti ilmasto nmuutoksen torjuntaan ja Finnfundilla on tärkeä rooli tässä työssä. Ilmastonmuutoksen torjumista huomioidaan sijoitussalkun koostumuksessa ja sijoitusten mitigointivaikutuksia seurataan. Lisäksi Finnfund ei voi sijoittaa turvevoiman käyttöön liittyvään toimintaan. 5, Finnfundin toiminnan tavoitteiden seuranta Finnfundin rahoittamilla hankkeilla on usein lukuisia, toisinaan myös keskenään kilpaile via tai toisiaan poissulkevia (trade-off) kehitysvaikutuksia (esimerkiksi luotujen työpaikkojen määrä ja niiden palkkataso). Tavoitteet asetetaan tämän takia koko investointisalkun tasolle; jokaisen yksittäisen investoinnin ei tarvitse tuottaa kaikkia mahdollisia yksittäisiä kehitysvaikutuksia. Alla tehdään ero myös raportoitavien ja tavoitetason sisältävien indikaattoreiden välille. Kaikista tavoitteista tulee raportoida indikaattorien avulla, mutta tavoitetaso asetetaan vain osalle indikaattoreista. On myös huoma ttava, että useiden tavoitte iden ja niitä kuvaavien indikaattorien osalta on mahdot onta arvioida, mikä osa on saavutettu juuri Finnfun din panostuksen ansiosta (additionality, attribution). Siksi indikaattorien arvot kerätään ja ilmoitetaan koko yrityksen tasolla, erottelematta Finnfundin spesifistä osuutta vaikutuksen aikaansaamisessa. Tavoitteiden pääpaino on Finnfundin toiminnan vaikutusmekanismin mukaisesti yritysten ja niiden lähimpien sidosryhmien tasolla. Laajempia, koko yhteiskuntaa koskevia kehitysvaikutuksia seurataan yksittäisin kvantitatiivisin indikaattorein. Valtioneuvoston vuonna 2012 myöntämä erityisr iskirahoitus (ERR) Finnfundille umpeutui vuoden 2015 lopussa. Valtioneuvoston ERR -päätösperusteluissa todetaan, että mahdollinen esitys voimassaolon jatkamisesta tulee perustua saatuihin koke muksiin sen käytös tä. Vuoden 2017 aikan a toteutetaan arvio ERR:n tuloksellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta jatkaa sitä. Ulkoasianministeriön vuonna 2016 teettämässä kaupankäyntiä tukevan kehitysavun evaluaatiossa suositellaan, että Finnfundin ja Finnpartnershipin toiminnasta tehdään kokonaisvaltainen evaluaatio. Evaluaation valmistelu aloitetaan vuonna 2017 ministeriön kehitysrahoituslaitosten yksikön (KEO-50) vetämänä prosessina.

6 LIITE 1 flx) FINNFUNDIN OMISTAJA- JA KEHITYSPOLIITTISET TAVOITTEET SEURANTAMATRIISI Tavoitetaso vuoden 2016 indikaattorin mukaan (suluissa FFn ennuste syyskuussa 2016) Tavoite 2017 Huomioita Finnfundin Kehityspoliittiset tavoitteet 1. Kehitysvaikutuksiltaan hyviksi tai erinomaisiksi arvioitujen hankkeiden osuus kaikista uusista sijoituspäätöksistä (%) 60% (80%) 60% Finnfundin kehitysvaikutusvälinettä (DEAT) ja sitä täydentävää informaatiota käyttäen. 2. Työpaikat rahoitettavissa hankkeissa (25 600) Tilanne raportoiva vuoden lopussa. 3. Hankkeista hyötyvät viljelijät (15 812) Koskee hankkeita, jotka jalostavat alkutuotteita tai joille viljelijät tuottavat tuotantopanoksia 4. Verotulot ja maksut 5. Matalan ja alemman keskitulotason maihin kohdentuvat sijoitukset osuutena Finnfundin uusista sijoituspäätöksistä. Euromääräisesti (%) 6. Köyhää väestönosaa suoraan palvelevien hankkeiden osuus tehdyistä päätöksistä 7. Rahoituksen lisäisyys; riskirahoituksen osuus päätöksistä (EUR 285 m.) Raportoiva 75% (83%) 75% 40% (61%) 40% (52%) Toimintamaahan maksetut verot ja maksut (Kaikki hankeyhtiön julkiselle sektorille tilittämät verotulot ja maksut). Myös hauraisiin valtioihin ja muihin poikkeuksellisen haastavissa tilanteissa oleviin maihin (esim. Lähi- Idän pakolaiskriisin lähtö-, kauttakulku-ja kohdemaihin) kohdistuvat sijoitukset lasketaan mukaan Finnfundin kehitysvaikutus-välinettä (DEAT) ja sitä täydentävää informaatiota käyttäen. Oman pääoman ehtoinen, välirahoitus sekä kaikkein riskipitoisimpaan luokkaan (CCC) kuuluvat lainat, % päätösten euromääräisestä

7 (lj summasta. 8. Uusien investointien toimialajako 9. Ilmastonmuutoksen mitigointi (50%) ( t) % uusista investoinneista uusiutuvan energiaan, kestävään metsätalouteen tai ruokaturvaan. Vältetty Co2 10. Tuotett u energia (3 124 GWh) kwh Finnfundin toiminnan kehittäminen 11. Toiminta kulujen osuus sijoitusomaisuudesta 12. Yhtiön oman pääoman tuotto viisivuotiskauden liukuvana keskiarvona 13. Finnfun din omavaraisuusaste % (oma pääoma / taseen loppusumma 14. HRBA integroitu hankesykliin Periaatteet kirjoitettu auki ja toteutettu osana hankevalmistelua uusissa hankkeissa <2% (1,4%) <2% >2% (1,1%) >2% (50%) (prosessi piloottikäytössä) Laaja salkku (Huomioitava poikkeaman mahdollisuus pääomankorotuksesta riippuen) (Huomioitava poikkeaman mahdollisuus pääomankorotuksesta riippuen) Tarkistettu kehitysrahoittajien käyttämien standardien ja välineiden yhteensopivuus YK: n periaatteiden kanssa ja käytetty näitä välineitä hankkeiden HRBA:ssa.

8 LIITE 2. 1(0 * YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatetta yritysten yhteiskuntavastuuksi Human rights Principle 1: Businesses should support and respect the protection of internationally proclaimed hu-man rights; and Principle 2: make sure that they are not complicit in human rights abuses. Labour Principle 3: Businesses should uphold the freedom of association and the effective recognition of the right to collective bargaining; Principle 4: the elimination of ali forms of forced and compulsory labour; Principle 5: the effective abolition of child labour; and Principle 6; the elimination of discrimination in respect of employment and occupation. Environment Principle 7: Businesses are asked to support a precautionary approach to environmental challenges; Principle 8: undertake initiatives to promote greater environmental responsibility; and Principle 9; encourage the development and diffusion of environmentally friendly technologies. Anti-corruption Principle 10; Businesses should work against corruption in ali its forms, including extortion and bribery.