Kemin kirkossa viikonvaihteessa seurakuntatapahtuma. Kummilapset syysleirillä. Jumalan hoidossa. Kemi. Keminmaa

Transkriptio

1 Kirkkolaivaa ei jaeta automaattisesti, jos postiluukussa on ilmaisjakelulehtien kielto. Lehden saa silloin osoitteellisena ilmoittamalla osoitteensa oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon. K e m i -To r n i o n r o v a s t i k u n n a n s e u r a k u n t a l e h t i N o Kemin kirkossa viikonvaihteessa seurakuntatapahtuma Jumalan hoidossa La klo 15 ja 18 Su klo 10 ja Sivut 3 ja 7 Hanna Ekola kertoo, mistä hän laulaa: Lauluissa pitää olla läsnä inhimillisyyttä, eletyn elämän makua, ripaus rosoisuutta ja pilkahdus toivoa Kummilapset syysleirillä n Kemin seurakunta kutsui vuonna 2002 syntyneet lapset kummilapsikseen kun seurakunta täytti tasan 100 vuotta. Näitä kummilapsia on sen jälkeen joka toinen vuosi kutsuttu syysleirille Saarenottaan. Sivulla 6 kerrotaan mitä nämä leiriläiset puuhasivat. Sivu 6 Leirillä kummilapset ohjaajineen askartelivat näkemyksensä enkelistä. Kirkkolaivan voi lukea myös netissä: Kemi Keminmaa SIMO tervola tornio musiikki Lähimmäiskeskeinen elämäntapa SIVU 7 Arvokkaan vanhuudenarvostus SIVU 11 Kirkkoherran hakuaika joulukuuhun SIVU 4 Törmäsvaaran leirikeskus laajeni SIVU 12 Markkinoiden pullakahvi käy kaupaksi SIVU 9 Raimo Paaso johtaa nyt Oratoriokuoroa Kirkolliset Kirkolliset Kirkolliset Kirkolliset Kirkolliset SIVU 6 SIVU 10 SIVU 10 SIVU 11 SIVU 8 SIVU 4

2 Sana sunnuntaiksi sunnuntai helluntaista Rakkauden kaksoiskäsky Rakkauden kaksoiskäsky kiteyttää lain sisällön. Se, joka rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään, täyttää lain vaatimuksen. Jumalan rakkaus synnyttää meissä rakkautta. Rakkaus toteuttaa Jumalan koko lain. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 537 Kun koittaa huomenhetki 393 Vakaana Herran teitä Päivän virsiä: 376 Sinua, Jeesus, rakastan 191 On meille Herra Jumala 401 Oi Herra, Henkes valo suo 448 Ei itää eikä länttäkään Päivän psalmi: Ps. 119: lukukappale: 5. Moos. 10: lukukappale: 1. Joh. 2:15-17 Evankeliumi: Mark. 12: sunnuntai helluntaista Usko ja epäusko Usko näkee Jeesuksessa Jumalan Pojan, jolla on valta tehdä Jumalan tekoja. Jeesuksen eläessä monet epäilivät häntä tai loukkaantuivat häneen, torjuivat hänen jumaluutensa ja pitivät häntä kansanvillitsijänä. Usko ja epäusko taistelevat myös jokaisen kristityn sydämessä. Siksi Jeesuksen seuraaja joutuu arvioimaan oman uskonsa perusteita. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 267 Sua syvyydestä avuksi 293 En tahdo Herrastani 539 Ah herää, sydämeni Päivän virsiä: 289 Vain sinä tunnet minut, Vapahtaja 314 Suo, Jeesus rakkaani 478 Jos, Jeesus, Herrani 368 Jeesus matkakumppani Päivän psalmi: Ps. 78: lukukappale: Jes. 8: lukukappale: 2. Kor. 1:18 22 Evankeliumi: Joh. 9:24 38 Pyhä, vanhurskas Jumala. Sinä veit palvelijasi Abrahamin öisen taivaan alle ihmettelemään tähtien ääretöntä määrää. Se oli merkki hänen jälkeläistensä paljoudesta. Kiitos siitä, että lupauksesi kantaa yli kaikkien aikojen. Auta meitäkin uskomaan niin kuin Abraham uskoi ja elämään lapsinasi sanaasi luottaen. Anna meidän heijastaa valoasi tässä ajassa ja maailmassa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Herra, kaikkivaltias Jumala. Sinä olet hallitsija ikuisesti, sinun lupauksesi pysyvät polvesta polveen. Opeta meitä ihmettelemään tekojasi ja kiittämään niistä, ettemme unohtaisi hyvyyttäsi ja lakkaisi luottamasta sinuun. Rohkaise meitä kertomaan uskollisuudestasi myös lapsillemme, että hekin saisivat kulkea elämän tietä Poikasi Jeesuksen Kristuksen vapauttamina. Tätä rukoilemme hänen nimessään. Hartaus Rakasta! n Kolikossa on kaksi puolta. Yhdellä puolella ilmaistaan, missä valtakunnassa kolikko on voimassa. Toiselta puolelta käy selville, minkä arvoinen se on. Jos jompikumpi puoli puuttuisi vaikkapa valmistusvirheen takia, kolikko olisi käyttökelvoton. Kolikko tarvitsee molemmat puolensa. Kristityn elämään kuuluu kaksi puolta. Ne molemmat liittyvät rakastamiseen. Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kun itseäsi. Rakkauden kaksoiskäskyssä tiivistyy Jumalan laki ja kaikki se, mitä pidämme oikeana ja hyvänä. Kirkonmenot Jumalan vastustajan kuvaaminen n Kristillisen uskon todellisuuteen kuuluu myös Jumalan ja hänen hyvyytensä vastakohta: paholainen ja pahuus. Luomiskertomuksessa sanotaan, että kun Jumala tarkasteli luomistyötään, hän totesi kaiken hyväksi. Jokainen meistä kuitenkin tunnistaa monin tavoin esiintyvän pahan sekä yksityisten ihmisten elämässä että kaikkialla maailmassa. Raamattu ei kerro tarkkaan pahan synnystä. Vanhassa testamentissa on jo viitteellisesti kuvattu, että Jumalan luomien henkiolentojen keskuudessa syntyi kapina Jumalaa vastaan. Myös Uudessa testamentissa ja Kristuksen opetuksissa persoonallinen paha ja hänen vaikutuksensa otetaan vakavana tosiasiana jatkuvasti huomioon. Symboliikassa ja kuvataiteessa Saatana (suomeksi Vastustaja) ja hänen apujoukkonsa ovat varsinkin varhaisempina aikoina olleet runsaasti esillä. Nykyihmisen mielestä ja mittapuilla persoonallisen pahan ja pahuuden henkiolentojen kuvaaminen on ollut ehkä liiankin runsasta ja pelottavaa. Nykyään pahuuden personoituman monet nimet ovat enemmän käytössä kirosanoissa kuin vaikkapa saarnoissa. Tämä on toki vaikuttanut myös siihen, että pahan kuvaaminen on vähentynyt. Käärme synnin symbolina Syntiinlankeemuskertomuksessa käärmeellä on merkittävä rooli ensimmäisten ihmisten houkuttelemisessa syntiin. Niinpä käärme onkin symbolina ja kuvataiteen hahmona ollut kuvaamassa ennen kaikkea pahoja henkivaltoja ja Toista puolta ei voi olla ilman toista. Joka rakastaa Jumalaa yli kaiken, mutta unohtaa lähimmäisen, ei lopulta rakasta Jumalaakaan, joka on luonut jokaisen ihmisen ja lahjoittanut hänelle luovuttamattoman ihmisarvon. Joka rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään, mutta unohtaa Jumalan, korottaa ihmisen kaiken mitaksi ja sulkee silmänsä siltä, että ihmisen elämä ja rakkaus perustuvat Jumalaan ja hänen rakkauteensa. Rakkauden kaksoiskäsky paljastaa, miten tiiviisti ihminen ja Jumala liittyvät toisiinsa. Tämä sidos on läsnä elämässämme jatkuvasti, kaikessa hengellisessä elämässämme ja kaikissa ihmissuhteissamme. Jumalan rakastamisen varjolla ei voi kääntää selkää lähimmäiselle, eikä lähimmäisen rakastamisen varjolla Jumalalle. Rakkauden kaksoiskäsky antaa ytimekkään vastauksen myös niihin tuttuihin kysymyksiin, joissa pohditaan, mikä on syntiä. Se tiivistää muutamaan sanaan oleellisen hyvästä ja syvästä elämästä. Se ei salli meidän irrottaa Jumalaa ja lähimmäistämme toisistaan, sillä jos niin teemme, kristityn elämästämme katoaa hengellisyys ja vastuu. Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Molemmat puolet tarvitaan. Tätä suurempaa ja tärkeämpää käskyä ei ole. Tapio Luoma Kirjoittaja on teologian tohtori, Seinäjoen kirkkoherra ja Espoon hiippakunnan piispanvaalin toinen ehdokas. syntiä. Se voi olla paratiisin elämänpuuhun kietoutuneena tai maassa luikertelevana. Myöhemmin käärme on usein kuvattu myös maapallon ympäri kietoutuneeksi, jolloin se kuvaa sitä synnin valtaa, joka ulottuu koko ihmiskuntaan. Ristin juurelle piirretty käärme muistuttaa meitä siitä, että Kristuksen ristinkuolema on kukistanut synnin ja pahan vallan. Paholaista on kuvattu myös tarunomaisella lohikäärmeellä. Taustalla on erityisesti Ilmestyskirjan useat kohdat, joissa se mainitaan seitsenpäisenä. Vihollista kutsutaan usein myös sarvipääksi ja usein hänet on kirkkotaiteessa kuvattukin sarvipäisenä olentona. Hahmo voi muistuttaa ihmistä, mutta usein sarvipää kuvataan myös siivellisenä. Käärmeen ohella monet muutkin eläimet ovat kelvanneet paholaisen kuvaajiksi: karhu, leijona, kettu, sammakko, villisika, lepakko ja pöllö. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että asiayhteydestä riippuen niin käärmeellä kuin näillä muillakin eläimillä on myös muita symbolisia merkityksiä. veijo Koivula KIRKKOLAIVA Ryhmätilaus joka kotiin 16. vuosikerta Julkaisija: Kemi-Tornion rovastikunnan seurakunnat Päätoimittaja Markku Korpela , markku.korpela@evl.fi Netissä: Kaikki aineisto lehteen sähköpostilla: soile.koivisto@tornionlaakso.net Puh Fax Alkkulanraitti 48, Ylitornio Toimittajat: Paavo Vänninen Kemi , paavo.vanninen@pp.inet.fi Tarja Tervahauta Tornio , tarja.tervahauta@evl.fi Kustantaja: Privat-Medi Oy Painatus: Suomalainen Kirjapaino Oy, Kajaani Jakelu: Uusi Torniolainen ja Itella Ilmestyy torstaisin joka toinen viikko Seuraava numero torstaina

3 Hanna Ekolan tie Villihevosista tunteiden tulkiksi ääkirjoitus Kristityn vapaus Lauluissa pitää olla läsnä inhimillisyyttä, eletyn elämän makua, ripaus rosoisuutta ja pilkahdus toivoa Hanna Ekola tuli parinkymmentä vuotta sitten yhdellä laululla iskelmämaailmassa tunnetuksi, kun hän levytti veljensä Martin säveltämän kappaleen Villihevosia. Kappale kolahti todenteolla suomalaiseen mielenlaatuun. Sen romanttinen slaavilaissävy mustalaishenkinen sovitus ja Hannan väreilevä tulkinta jättivät pysyvän jäljen kuulijaan. Hanna on osannut sen jälkeen sanoa lauluillaan ja tulkinnallaan jotain poikkeuksellisen vilpitöntä ja suomalaisia koskettavaa - Valitsen laulettavakseni lauluja, jotka ovat koskettaneet omaa elämääni ja omaa sydäntäni. Lauluissa pitää olla läsnä inhimillisyyttä, eletyn elämän makua, ripaus rosoisuutta ja pilkahdus toivoa, Hanna Ekola perustelee. Suruun ei totu koskaan Elämässä on matkoja, joista ei voi kieltäytyä. Vanheneminen. Suru. Kipu. Rakkaus. Ne tulevat eteemme, vievät mukanaan - tahdomme tai emme. Matkavarustuksia voi kuitenkin miettiä etukäteen. -Hanna Ekola & Juha Salonen Valoa ja voimaa Suruun ei totu koskaan. Sen tietää viisi lähiomaistaan menettänyt Hanna Ekola. Nyt joulukuussa tulee kolme vuotta siitä, kun hänen puolisonsa Juha Lido Salonen yllättäen menehtyi vain 58 vuoden iässä. Aikaisemmat kokemukseni kuolemasta ovat auttaneet ja olleet voimavarana raskaimmassa surussani. Jokainen suru on kuitenkin ainutkertainen. Sen laajuutta tai kestoa ei voi yksilöidä tai etukäteen arvata, ei ole olemassa suremisen kaavaa, Hanna pohtii. Rakkaus ei häviä Iskelmät ovat jo aikaa sitten jääneet, mutta Hanna kiertää pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa, pianistilaulaja Virpi Lahden kanssa konserteissa ja hengellisissä illoissa. Hanna on kiitollinen siitä, että hän jaksoi jatkaa laulamista, hän tilitti tuntojaan pari vuotta sitten. Laulaminen, kirjoittaminen ja esiintymiset ovat olleet hänelle henkireikä. Uusien ihmisten kohtaaminen ja kokemusten ja ajatusten vaihtaminen ovat antaneet lohtua ja voimaa. Minua kantaa myös ihana muisto 20 yhteisestä vuodesta Juhan kanssa, meillä oli hyvä elämä. Juha ei myöskään koskaan katoa mihinkään. - Vasta nyt olen ymmärtänyt täysin lauseen Rakkaus ei koskaan häviä, Hanna Ekola tilittää. Hanna Ekola ja Virpi Lahti konsertoivat Kemin kirkossa nyt lauantaina klo 18 Siperia opettaa ja Yrjö Niemi kertoo miten Rovasti Yrjö Niemi tunnetaan Lapissakin Siperian työstä, jota hänellä on takana pian pari vuosikymmentä. Kaukaisen Siperian perukoille vieneillä matkoillaan Yrjö on saanut palvella valtavaa määrää vankiloihin ja työleireille suljettuja vankeja sekä paikallisia Inkerin kirkon seurakuntia. Suotta ei mies ole saanut lempinimeä Siperian karhu. Lähes 40 vuotta pappina Hämeenlinnassa toiminut Yrjö Niemi luuli kokeneensa jo lähes kaiken. Mentyään papiksi Siperiaan hän huomasi olleensa väärässä, ja siksi siperialaisten auttamisesta tuli hänen elämäntehtävänsä. Yrjö Niemi on työskennellyt Inkerin luterilaisen kirkon kaukopartiomiehenä Siperiassa pitempään kuin kukaan muu suomalainen. Hän oli 1990-luvulla täysipäiväisesti Krasnojarskin seurakunnan kirkkoherrana. Sen jälkeen hän on jatkanut työtään Siperiassa keikkaluonteisesti. Venäjän takapihalla Tuttu sananparsi Siperia opettaa kertoo osuvasti kovista elinolosuhteista ja usein neuvostoajalta peräisin olevista yhteiskunnallisista Yrjö Niemi epäkohdista. Siperia on Venäjän takapihaa. Siperiassa on valtavia luonnonrikkauksia, jotka viedään sieltä emä-venäjälle paikallisten saamatta niistä paljoakaan hyötyä. Alueen ihmiset voivat huonosti. Miehistä jopa puolet on alkoholisoituneita ja yhteiskunta pyörii paljolti naisten varassa. - Siperiassa työni päämäärä on auttaa ihmisiä tuntemaan Jumala. Opetan ihmisille kristinuskoa, annan humanitaarista apua ja pyrin rakastamaan heitä, Niemi kertoo. - Kommunismin luhistumisen jälkeen Siperiaan syntyi arvotyhjiö, jota monenlaiset lahkot ja uskonnot ovat kilvan pyrkineet täyttämään. Siperialaisilla ei ole tietoa kristinuskosta. Liikkuessani papin puvussa minua usein oikein tivataan puhumaan Jumalasta. Pieneksi ja nöyräksi Työ Siperiassa on opettanut Yrjö Niemelle nöyryyttä. - On raskasta nähdä ihmisten kärsivän. Työni siellä on usein niin täynnä ongelmia ja kyyneliä, että minun on pakko rukoilla päivin ja öin. - Siperiassa kohtaamani vaikeudet ovat tehneet minusta pienen ja nöyrän, olen täysin riippuvainen Jumalan avusta, kooltaan lähes parimetrinen Niemi huokaa. Jumalan kutsusta ja kuuliaisuus Yrjö Niemi puhuu Kemin kirkon seurakuntatapahtumassa la klo 15 Jumalan kutsusta ja kuuliaisuudesta. Hän saarnaa kirkon messussa su klo 10 ja sen jälkeen kirkkokahveilla kertoo työstään Siperiasta havainnollisin kuvin. n Keskeinen ero kristinuskon ja muiden uskontojen välillä on, että usko Kristukseen vapauttaa meidät perustamasta elämäämme tekojemme, perinnäissääntöjen ja toisten ihmisten mielipiteiden varaan. Kristus päästää meidät vapauteen ihmisten asettamista rajoituksista, mutta samalla sitoo meidät totuuteen ja rakkauteen. Jeesukselta tultiin kysymään miksi hänen opetuslapsensa eivät paastoa kuten tekivät Johanneksen ja fariseusten opetuslapset. Jeesuksen aikana ravinnosta luopuminen ei kuulunut juutalaisen välttämättömiin hurskausihanteisiin. Monen ihmisen kohdalla tavallinen ankea arki piti huolen siitä, että toisinaan oli tultava toimeen ilman ravintoa. Jeesuksen mukaan hänen julkisen toimintansa aika merkitsee häihin verrattavaa suurta ilon ja riemun juhlaa. Paasto sopi tällaiseen tilanteeseen huonosti. Pitkäperjantaista, uuden liiton sovituspäivästä, tuli sittemmin ensimmäinen kristillinen paastopäivä. Olihan sulhanen otettu silloin pois. Tästä päivästä kehittyi pian 40 vuorokauden paastoaika ennen pääsiäistä. Fariseusten ja ehkä jopa Johannes Kastajan edustamat käsitykset eivät sinällään sovellu nykypäivän käytännöiksi. Uskonnolliset muodot ja tavat ovat asioita, joissa voi ja saa tapahtua muutoksia ilman että itse usko muuttuu. Jeesuksen vertaukset vanhan viitan paikkaamisesta ja viinin laskemisesta leileihin kertovat vanhan ja uuden ajan uskonnollisten tapojen yhteensopimattomuudesta. Kristinusko syntyi juutalaisuuden pohjalta. Se ei silti kelpaa juutalaisuuden paikkaamiseen. Tällainen yritys aikaansaa entistä suurempaa vahinkoa. Kristukseen edustama sanoma on jotakin uutta, joka tarvitsee uudenlaiset ilmenemismuodot. Kyse on lopulta kristinuskon ydinasioista ja ihmisen niihin tekemistä lisäyksistä ja tulkinnoista. Ihmisten tekemät lisäykset ovat usein tarkoitushakuisia tulkintoja Raamatun ydinasiasta. On vaara, että ne sitovat meidät suorituskeskeiseen uskonnollisuuden muotoon, josta Jeesus jo meidät kerran vapautti. Alkuteksti käyttää kutistumattoman kankaan vertauksessaan vanhaan vaatteeseen tulleesta repeämästä sanaa skisma. Tämä viittaa siihen, että pääasian ja sivuseikkojen sekoittaminen johtaa useimmiten myös kristikunnan sisäisiin riitoihin ja jakautumiseen. Tämä sekoittuminen on kohtalokasta ennen muuta sen vuoksi, että pohjimmiltaan on kyse siitä miten iankaikkinen elämä saavutetaan. Monet asettavat omia lisäyksiään Jumalan luomaan pelastusjärjestykseen. Iankaikkisen elämän portit eivät kuitenkaan aukene muuten kuin Jeesuksen Kristuksen kautta. Heikki Turunen Kirjoittaja toimii lokakuussa Heikki Holman loman aikana Tervolan vs. kirkkoherrana

4 Pääsiäisenä Mozartin requiem Kapellimestari Raimo Paaso johtaa Länsi-Pohjan Oratoriokuoroa n Länsi-Pohjan Oratoriokuoro valmistautuu jälleen pääsiäiskonserttiin. Viime vuosien tapaan ohjelmassa on requiem. Tällä kertaa Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämä sielunmessu, Requiem d-molli, jonka kuoron uusi johtaja Raimo Paaso sijoittaa klassisen musiikkikirjallisuuden kolmen johtavan teoksen joukkoon. Juuri teos sai Raimo Paason vastaamaan myöntävästi, kun pyyntö Oratoriokuoron johtamisesta hänelle esitettiin. - Mozartin requiem. Siinä ryhtikin oikeni heti 5 senttiä, kun teoksen nimen kuulin. Teoksessa on niin monia ulottuvuuksia. Siinä on paljon mystiikkaa. Musiikillisesti se on sanoinkuvaamattoman rikas. Se herättää suurta kunnioitusta. Kapellimestari Raimo Paaso vieraili alkuviikosta Kemissä valitsemassa teokseen miehitystä avoimen koelaulutilaisuuden myötä. Kaikki laulajat, niin entiset, nykyiset kuin uudet, joutuvat tavallaan lunastamaan paikkansa esityksessä. Laulamassa kävi yli 30 kuoromusiikin ystävää. Paaso luonnehti laulajien tasoa hyväksi. - En oikeastaan tunne tarkemmin Oratoriokuoroa. Aiemmin olen kerran käynyt pitämässä viikonloppuharjoitukset, ja silloin kuorosta jäi positiivinen kuva. Tulen avoimella mielellä, ennakko-odotuksia ei ole. - Teos haastaa johtajan, ja johtaja haastaa kuoron. Näin se menee ilman muuta. En lähtisi tähän projektiin, ellei minulla olisi näkyä, jonka mukaan haluan tämän teoksen toteuttaa, korostaa Raimo Paaso. Projekti kerrallaan Hän toteaa, että on lupautunut johtamaan Länsi-Pohjan Oratoriokuoroa vain Requiem-projektin verran. - Koko menneisyyteni on ollut täynnä projekteja. Jos tulos on ollut hyvä, sitten on mietitty jatkoa. Tämä on laulajille hyvä asia ja kaikille kehittävää. Länsi-Pohjan Oratoriokuoro ja Kemin Kaupunginorkesteri ovat vuosittain esittäneet eri säveltäjien requiemeja pääsiäisen yhteistuotannossaan. Viime keväänä esitettiin Gabriel Fauré:n, edellisenä vuonna Karl Jenkinsin, vuonna 2009 John Rutterin ja vuotta aiemmin Verdin Requiem. Mozartin requiem on esitetty Kemin kirkossa aiemmin ainakin vuonna Ensi kevään esitykseen Länsi-Pohjan Oratoriokuoro ja Kemin Kaupunginorkesteri saavat rinnalleen Tuiran kamarikuoron. Esityksen johtaa kapellimestari Jukka Myllys. Suurten musiikkiteosten johtaja Raimo Paaso on tullut tunnetuksi suurten kirkkomusiikkiteosten johtajana toimiessaan Oulun tuomioseurakunnan johtavana kanttorina viimeisimmät kymmenkunta vuotta. Erityisesti häneen on henkilöityneet Bachin passioteokset, joita on Oulussa esitetty vuodesta 2006 lähtien. Paaso jätti virkansa keväällä ja siirtyi päätoimiseksi rakennusurakoitsijaksi alueenaan korjausrakentaminen. - Kanttorin virka on sinänsä hieno virka, enkä jäänyt pois viranhoidollisista syistä. Täytän 40 ja tuntui luontevalta ajatella omaa elämää toiseltakin kantilta. - Kymmenessä vuodessa sain tehdä kaikki haluamani isot kirkkomusiikkiteokset. Sain opiskella lisää ja sain toteuttaa musiikilliset unelmani. Oli tavallaan aika repäistä. Paaso myöntää, että isot vuosittain toistuvat projektit söivät miestä. Yrittäminen ei kuitenkaan ollut hyppy tuntemattomaan, sillä rakentaminen oli kulkenut virantoimituksen rinnalla jo muutaman vuoden ajan. (PV) Kapellimestari Raimo Paaso pitää Mozartin sielunmessua kehittävänä ja innostavana haasteena niin yksittäisille laulajille kuin koko Länsi- Pohjan Oratoriokuorolle. Simon kirkkoherran hakuaika saakka n Tuomiokapituli on julistanut haettavaksi Simon seurakunnan kirkkoherran viran mennessä samoin kuin Siikalatvan kirkkoherran viran. Seppo Lohi jää eläkkeelle Lasse Marjokorvelle on myönnetty ero Kemijärven kirkkoherran virasta Kemin kappalainen Tapio Karjula sekä seurakuntapastori Sari Kontinen-Koski ovat kelpoisia hakijoita Kokkolan suomalaisen seurakunnan kappalaiseksi. Tuomiokapituli asetti Kemijärven kappalaisen Eero Kuikanmäen ainoalle vaalisijalle Pelkosenniemen kirkkoherraksi. Leena Brockmanille määrättiin Kiimingin vs. seurakuntapastoriksi ajalle saakka. Kappalainen Kimmo Heinilälle myönnettiin virkavapautta ajalle Kirkolle ja hiippakunnille valitaan päättäjät helmikuussa n Suomen ev-lut kirkon kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuustojen vaalit järjestetään Samanaikaisesti toimitetaan kahdet vaalit. Toisessa valitaan maallikko- ja pappisjäsenet kirkolliskokoukseen ja toisessa hiippakuntavaltuustoihin nelivuotiskaudeksi Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä toimielin. Hiippakuntavaltuustot puolestaan hoitavat tuomiokapitulien ohella hiippakuntien hallintoa. Niillä on oikeus tehdä muun muassa esityksiä kirkolliskokoukselle. Oulun hiippakunnasta valitaan kahdeksan maallikkoa Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Edustajapaikkojen jakautuminen hiippakuntien kesken perustuu jäsenmääriin. Oulun hiippakunnasta on kahdeksan maallikkoa ja neljä pappia. Maallikkoehdokkaaksi voidaan asettaa seurakunnan maallikkojäsen, joka on vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen. Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen tai seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenet. Hiippakuntavaltuustovaaleissa valitaan jokaiseen yhdeksään hiippakuntaan 14 maallikko- ja 7 pappisjäsentä. Valitsijayhdistykset asettavat ehdokkaat Vaalien ehdokasasettelu päättyy Valitsijayhdistykset asettavat ehdokkaat vaaliin. Maallikkoehdokkaiden valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään kymmenen äänioikeutettua henkilöä. Ehdokaslistaan saa nimetä kolme kertaa enemmän ehdokkaita kuin vaalissa valitaan. Ehdokkaat esittäytyvät uudessa verkkopalvelussa Kirkolliskokouksen ehdokkaista julkaistaan esittelyt kirkolliskokouksen vaalisivulla sakasti. evl.fi/kirkolliskokousvaalit. Ehdokkaita varten Kirkon tiedotuskeskus luo sivuston, jossa he voivat vastata muutamiin kysymyksiin ja kertoa ajamistaan asioista.

5 Diakoniabarometri 2011: Kotikäyntejä lisättävä diakoniassa Joka toinen vuosi toteutettava seurakuntien diakoniatyötä kartoittava barometri nostaa esille suomalaisten avuntarpeen eri muodot. Barometristä käy ilmi, että kotikäyntityön merkitys korostuu, ja että diakoniatyöntekijöille köyhyys näyttäytyy ihmisten entistä monimutkaisempina elämäntilanteina. Uusi arometri julkistettiin valtakunnallisilla diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivillä syyskuussa Oulussa. Vapaaehtoisia kotikäynteihin Kirkon aarteita osa 4 Vuotava paloletku ja kirkkohopeat n Haaparannan kirkonmäellä, nykyisen kellotapulin paikalla, seisoi aikanaan Haaparannan vanha kirkko. Vuonna 1825 rakennettu puukirkko paloi tuhopoltossa Tulipalosta pelastui vain vankka rautakirstu kirkkohopeoineen. Kirkkoherra Kimmo Sulila kertoo kirstuun liittyvän tarinan, jonka hän on kuullut tulipalon sammuttamiseen osallistuneelta vanhalta palomieheltä. Puukirkon palaessa seinä romahti, ja puukappaleita sekä sälää tippui kirkkohopeat sisältävän kirstun päälle. Paloa sammuttaessaan palomiehet vetivät paloletkuja, joista yksi kulki kirstun yli. Palon sammuttua todettiin, että paloletku oli vuotanut, ja kirstun päälle oli valunut vettä koko ajan. Vesi jäähdytti arkkua ja esti täten kirkkohopeiden sulamisen. - Kaikkea ei voi selittää, kyllähän se jonkinlaista johdatusta oli, päättää Kimmo tarinansa. (PV) Kirkkoherra Kimmo Sulilan esittelemä rautakirstu on nykyisin uuden kirkon asehuoneessa, juuri kymmenen käskyn taulun alapuolella. Kirstussa ei enää säilytetä kirkkohopeita. Diakoniatyöntekijöiden tekemät kotikäynnit ovat koko maassa keskeinen osa työtä. Työntekijät kokevat, että kotikäyntityön määrää pitäisi yhä kasvattaa. Etenkin väestön ikääntyminen lisää kotikäyntityön tarvetta. Henkilökohtaisilla kotikäynneillä diakonityöntekijät tekevät sekä sielunhoitotyötä että pyörittävät tavallista arkea. Diakoninen vanhustyö on koko maassa keskeinen osa diakoniatyötä ja kasvaa koko ajan. Vastaajien mukaan väestön ikääntymiseen tulisi vastata vapaaehtoistoimintaa kehittämällä sekä lisätä kotikäyntejä ja muuta ennaltaehkäisevää työtä. Lähes kaikki diakoniatyöntekijät tekevätkin auttamistyössä yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa. Perheille tukea Kansainvälisen lähetys- ja diakoniatyön tuki kasvoi yli kolme miljoonaa euroa Suomen lähetysneuvoston jäsenyhteisöjen kautta ohjattiin taloudellista tukea kansainväliseen lähetysja diakoniatyöhön viime vuonna lähes viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lähetysneuvoston jäsenyhteisöissä käytettiin ulkomaiseen toimintaan viime vuonna 80,6 miljoonaa euroa. Lähetys rahoitus koostuu seurakuntien antamista talousarviomäärärahoista, vapaaehtoisesta kannatuksesta ja julkisesta rahoituksesta. Ulkomaisen toiminnan kulut olivat 61,7 miljoonaa euroa. Eniten varoja käytettiin avustuksiin ja kehitysyhteistyön hankkeisiin, yhteensä lähes 32 miljoonaa. Lähetys- ja avustustyöntekijöiden henkilöstökuluihin kului 19,6 miljoonaa euroa. - Suomesta lähetetään enemmän suoraa taloudellista tukea kuin suomalaisia lähetystyöntekijöitä kansainväliseen lähetys- ja diakoniatyöhön. Varoilla palkataan kohdemaissa muun muassa kansallisia työntekijöitä ja tuetaan kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä toteuttamaan lähetystehtäväänsä, kertoo lähetysteologi Timo Vasko Kirkon lähetystyön keskuksesta. Työntekijöitä 10 % vähemmän Köyhyys näkyy diakoniatyössä siten, että taloudellinen avustaminen ja ruokaavustusten jakaminen ovat keskeinen osa diakoniatyötä koko maassa. Barometrin vastaajat kokevat, että köyhyys seuraa sukupolvelta toiselle. Myös nuoret tarvitsevat apua. Vanhustyön jälkeen keskeisin lisäämistarve kohdentuukin diakoniseen perhetyöhön. Useat diakoniatyöntekijät ovat havainneet, että yhteiskunnan tarjoama perusturva ei riitä apua tarvitseville. Diakoniatyössä tärkein yhteistyökumppani on usein kunnan sosiaalivirasto. Kirkon diakoniatyö työllistää lähes 1500 työntekijää. Barometriin vastasi heistä kolmannes. Viime vuoden lopussa Suomesta oli 742 lähetystyöntekijää eri puolilla maailmaa, kun edellisvuoden lopussa työntekijöitä oli 820 eli noin kymmenen prosenttia enemmän. Maanosittain lähetystyöntekijöitä oli Aasiassa 322, Afrikassa 186, Euroopassa 163, Latinalaisessa Amerikassa 32, Oseaniassa 28 ja Pohjois-Amerikassa 11. Työntekijät toimivat muun muassa seurakunta- ja evankelioimistyössä, opetustehtävissä, terveydenhoidossa ja sosiaalityössä, maa- ja metsätaloudessa sekä hallinnollisessa ja teknisessä työssä. Tehtäviin kuuluu myös Raamattu- ja kirjallisuustyötä. Vuonna 1919 perustettuun Suomen lähetysneuvostoon kuuluu 31 lähetystyötä tekevää kirkkoa, kristillistä yhteisöä ja lähetysjärjestöä eri kristillisistä tunnustuskunnista. Kansainvälistä diakoniaa ja kriisiapua antavan Kirkon Ulkomaanavun luvut eivät ole mukana tilastossa, koska se ei ole lähetysneuvoston jäsen. Kolumni Vastuuttomuudesta vastuun kantajaksi Jokaisella lehdellä on vastaava päätoimittaja. Jos minä nyt tässä kolumnissa kirjoitan mitä sattuu tai sellaista, joka on vastoin lehden yleistä linjaa tai vastoin hyviä tapoja ja loukkaan kirjoituksellani jotakin henkilöä, joutuuko päätoimittaja vastaamaan minun teoistani? Joutunee, sillä päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä. Nimelläni kirjoittaessani saan varmasti itse vastata mahdollisiin tulikivenkatkuisiin puheluihin. Se on minulle aivan oikein. Sen sijaan se on väärin, että toinen henkilö vedettäisiin vastuuseen minun teoistani. Vastuuviikolla on hyvä pysähtyä miettimään mitä vastuu oikein on. Usein tuntuu, että sana on kadottanut todellisen merkityksensä. Uusi merkitys on se, että se ei merkitse mitään. Se on vain ongelmatilanteissa sopiva sana vapauttaakseen itsensä kaikesta syyllisyydestä. Niin kuin se olisi joku moderni synninpäästö. Lause otan täyden vastuun siitä, että en ole vastannut minulle kuuluvista tehtävistä tässä projektissa ei merkitse yhtään mitään. Vastuuta ei ole otettu, vaikka se tehtävään kuuluukin. Tehtävien tekemättömyys ei kaipaa selittelyä. Se on vastuuttomuutta, tai ainakin vastuun väistelyä. Näkyvillä paikoilla olevien, poliitikkojen ja muiden suuria päätöksiä tekevien, suusta kuulee liian usein täyden vastuun ottamisen vakuutuksia. Kuitenkaan mitään sellaista ei tapahdu, että vastuuta havaittaisiin kannettavan. Ei, vaikka olisi kysymys suurista taloudellisista menetyksistä tai monien ihmisten elämisen mahdollisuuksia kaventavista toimenpiteistä. Vastuun kantamisen sijasta otetaan ero, hypätään pois uppoavasta laivasta ja annetaan toisten selvittää tilanne. Pakoilenko tässä omaa vastuutani, kun vastuun pakoilijoiksi osoittelen muita, vieraita päättäjiä. On syytä kurkistaa omaan sisimpään. Vanhempana, isovanhempana korva kuulee ja silmä näkee yhä helpommin maailman menoa. Lapselta näyttävä aikuiseksi itseään luuleva nuoriso tuhoaa itseään, elää epäterveesti, kapinoi, käyttää törkeää kieltä, mellastaa, rikkoo julkisia tiloja En viitsi enempää jatkaa tätä luetteloa. Näin ajatellessani joka kerta vakuutan yhä uudestaan: ei se ole heidän syynsä. Minä ja minun sukupolveni isänä ja äitinä, isovanhempana, aikuisena kasvatimme heistä tällaisia. Emme rakastaneet heitä niin, että olisimme kantaneet kasvattajan vastuuta. Annoimme liian monesti asioiden mennä mukavinta reittiä. Unohdimme kasvattaa kestämään vaikeuksia. Oikeasta ja väärästä jäi keskustelematta. Luopuminen jostakin toisen hyväksi väistyi omien oikeuksien tulvaan. Saamme nyt ottaa täyden vastuun heidän elämänsä alamäestä. Miten me kykenemme sen kantamaan? Me antauduimme nuorisoa ja meitä kaikkia kasvattavan humpuukimedian edessä. Kristittyinä, kirkon jäseninä me olemme kaiken aikaa vastuun kantajia. Tehtävämme on turvata evankeliumin esillä olo ihmisille ja lähimmäisistämme huolehtiminen. Kuulumisten kysely ei ole vain hyvä tapa, vaan vilpitön tarjous lähimmäisen kuorman kantamiseen. Kysymyksen esittäjän tulee olla valmiina kuulemaan mitä toiselle tosiaan kuuluu ja ottamaan osaa hänen iloonsa ja itkuunsa. Vastuun kantaminen on konkreettista toimintaa. Jeesus antoi toiminnallaan esimerkin. Hän kysyi hädässä olevalta ihmiseltä: Mitä tahdot, että sinulle tekisin? Kristillinen vastuu tulee esille Jeesuksen toiminnasta kertomisena, vapaaehtoistyönä, osallistumisena hyväntekeväisyyskeräyksiin, kirkollisveroina Vastuun ottamisessa ja sen kantamisessa on aina kysymys enemmän toisesta ihmisestä kuin itsestä. Luojamme kantaa vastuun luomastaan ihmisestä lunastamalla hänet, perisynnin turmeleman, takaisin itselleen antamalla poikansa sovitusuhriksi. Hän haluaa tehdä vastuuttomista aatameista vastuun kantajia. Jaakko Rytisalo Tornio

6 Kemi JUMALAN- PALVELUKSET Lauantaina Klo 15 raamattutunti Kemin kirkossa, Yrjö Niemi. Mukana Markku Korpela. Klo 18 lohdutuksen ja kiitoksen ilta Kemin kirkossa. Hanna Ekola, Virpi Lahti, Yrjö Niemi ja Markku Korpela. Sunnuntaina Klo 10 messu Kemin kirkossa, saarna Yrjö Niemi, liturgia Markku Korpela. Messun jälkeen seurakuntatapahtumaan liittyen kirkkokahvit ja päivätilaisuus juhlahuoneistossa. Yrjö Niemi näyttää kuvia Siperiasta. Mukana myös Jani Koivusalo. Klo 12 pyhäpäivänhartaus Veitsiluodon kirkossa, Tapio Karjula. Kirkkokahvit. Keskiviikkona Klo 18 hiljaisuuden ilta ja ehtoollisen vietto Peurasaaren kappelissa, Jani Koivusalo. Sunnuntaina Klo 10 messu Kemin kirkossa, saarna Tuomas Tölli, liturgia Markku Korpela. Radiointi Radio Pookin kautta 89.5 MHz. Kemin seurakunta Kirkkoherranvirasto puh Taloustoimisto puh , Sunnuntaina Klo 14 kasvuryhmä seurakuntakeskuksen takkahuoneessa. Klo 15 konsertti Kemin kirkossa, Lavrenchukin musiikkiperhe. Keskiviikkona Klo 17 raamattu- ja lähetysilta seurakuntakeskuksen takkahuoneessa. Torstaina Klo 15 nimikkolähettipiiri srk-keskuksessa, alasali 1. DIAKONIATYÖ Eläkeläisten kerhot Pe klo 13 Ajoksen nuorisotalo, kanttori laulattaa To klo 13 Veitsiluodon seurakuntakoti, kuuloasiaa, Päivi Väänänen To klo 13 Juntonkankaan srk-koti, Valvokaa Ti klo Syväkankaan palvelutalo, kanttori laulattaa To klo 13 Marttalatalo, kanttori To klo seurakuntakeskus, Nina Siira-Kuoksa Kaverikammari, nuorten kehitysvammaisten kerho, Kemin seurakuntakeskus, alasali 1, peli-ilta ti klo KUOROT Nuortenkuoro maanantaisin klo seurakuntakeskuksen juhlasalissa (harjoituksia ei ole ja ). Kirkkokuoro tiistaisin klo 16 seurakuntakeskuksen juhlasalissa. Oratoriokuoro keskiviikkoisin klo seurakuntakeskuksessa. Tuomaskuoro torstaisin klo seurakuntakeskuksen juhlasalissa. Veitsiluodon kuoro torstaisin klo 18 Veitsiluodon seurakuntasalissa. ARKISIN Maanantaisin klo 8 aamurukoushetki seurakuntakeskuksessa Marian kappelissa. Torstaisin klo 10 hartaushetki vainajien omaisille ja sanomakellojen soitto Kemin kirkossa. PYHÄKOULUTYÖ Perhepyhäkoulu Juntonkankaan seurakuntakodilla sunnuntaina ja klo RAUHANYHDISTYS su klo 17 seurat ke klo 18 ompeluseurat su klo 17 seurat H TOIMITUKSET Kuollut: Lauri Kalevi Hietala 87 v, Lauri Kantola 87 v, Tauno Matti Väisänen 86 v, Kristiina Sirkka Liisa Riihijärvi 61 v. Kastettu: Sini-Tuulia Johanna Nuutinen, Niilo Matias Plym, Micke Matias Louste, Emilia Josefiina Luokkala, Anna Ellen Tavi, Linnea Henriikka Huttunen, Neea Helena Hautala. anna kola E Kaipaatko hiljentymistä Kemin kirkko avoinna maanantaisin klo Mahdollisuus hiljentymiseen ja esirukoukseen. Sinua palvelevat seurakunnan vapaaehtoiset. Tervetuloa! Kemin seurakunta Hopealyhdyn ruokalista ma kaalilaatikko ti paistetut muikut ke täytetty lihamureke to kanaviillokki pe hernekeitto ma liha-kasviskastike ti lasagne ke riistakeitto to silakkapihvi pe puutarhurinpihvi Päivittäin myös kasvisvaihtoehto. Joka päivä salaattia, leivät, juomat sekä jälkiruoka. Hinnat eläkeläisille 5,00 euroa, muille 7,50 euroa, kotiannos eläkeläiset 4,00 euroa (jälkiruoka ei kuulu 4,00 euron kotiannoshintoihin, jälkiruoka maksaa 1 euron). Muistutus kotiannosten hakijoille: omat astiat mukaan. Huomioimme laktoosin ja gluteenittoman ruokavalion! Hopealyhty avoinna arkisin klo Kemin seurakuntakeskuksessa, Kirkkopuistokatu 11, puh Tervetuloa ruokailemaan Hopealyhtyyn! Kemin kirkossa LAVRENCHUKIN MUSIIKKIPERHEEN KONSERTTI Kemin kirkossa sunnuntaina klo 15. Konsertissa soittavat Vsevolod Lavrenchuk trumpettia ja Igor Lavrenchuk harmonikkaa. Perheen työt: Alona ja Anastasia laulavat. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 5. Lämpimästi tervetuloa! palannut kirkkoon Englannissa Seitsemän vuotta sitten alkanut ja valtakunnalliseksi tapahtumaksi levinnyt Takaisin kirkkoon sunnuntai on arvioiden mukaan auttanut brittiä palaamaan seurakunnan pariin. Teemasunnuntaita vietettiin 25. syyskuuta. Siihen osallistuvia seurakuntia oli yli neljä tuhatta. Painopiste on tutuilta ihmisiltä tulevilla henkilökohtaisilla kutsuilla. Kutsujat voivat tällä kertaa käyttää painettujen korttien ohella myös sosiaalista mediaa varten tehtyä äänitettyä viestiä tai videota. Tutkimusten mukaan briteistä noin kolme miljoonaa harkitsisi osallistumista jumalanpalvelukseen, jos heidät kutsuttaisiin mukaan sopivalla tavalla. Niistä, jotka vastaavat kutsuun myöntävästi, noin 15 prosenttia alkaa käydä kirkossa säännöllisesti Kutsuvideolla vilkkaalla liikenneväylällä kävelevä Chelsmfordin piispa rohkaisee kirkossa joskus käyneitä tulemaan uudestaan. Hän kertoo kuuluneensa itse niihin, jotka eivät kasvaneet kristilliseen uskoon, mutta sanoo olevansa iloinen, että joku kutsui hänet ja että hän oppi aivan uuden tavan elää. Monissa seurakunnissa teemasunnuntai on pyritty järjestämään sellaiseksi, että siinä olisi jotakin tuttua niille, jotka eivät ole olleet kirkossa vuosiin. Jotkut seurakunnat viettävät samana sunnuntaina perinteistä sadonkorjuun kiitosjumalanpalvelusta, jonka monet muistavat kouluajoiltaan. Musiikkiin on myös koetettu ottaa mukaan tuttuja sävelmiä tai virsiä. Jumalanpalveluksen lisäksi useat seurakunnat järjestävät myös muuta ohjelmaa samana päivänä tutustumisen helpottamiseksi. Enkeli sai sinisen tukan lapsileirillä n Kemin seurakunta kutsuu joka toinen vuosi kummilapsiaan syysleirille Saarenottaan. Tällä kertaa koulujen syysloman aikana järjestettävälle leirille saapui kymmenkunta kummilasta, jotka ovat syntyneet vuonna 2002 seurakunnan täyttäessä 100 vuotta. Nuorisotyöntekijä Virpi Ahonen muisteli, että nelisen vuotta sitten, jolloin kutsu kohdistui kummilapsiin perheineen, leirille saapui noin 150 henkeä. Leirien osanottajien määrät vaihtelevat kohderyhmittäin, mutta pääsääntöisesti nuoriso- ja varhaisnuorisoleirit täyttyvät osanottajista. Perhetyöntekijä Pirjo- Minna Lääkkö kertoi, että äiti-lapsileirit ovat olleet erittäin suosittuja, kuten perheteeman sisältävät leirit. Näyttää siltä, että erityisesti nuoret äidit tarvitsevat hetken itselleen, tilaisuuden omien voimavarojensa kartuttamiseen. Tämä näkyy perhekerhojenkin kohdalla. Myös parisuhteita käsittävät viikonloput ovat olleet suosittuja. Koko perheen joulujuhlat ovat täyttäneet vuodesta toiseen koko seurakunnan alueella. Kummilasten leiri osoitti, ettei seurakuntatyössä jaotella voimavaroja osanottajamäärän mukaan. Lapset saivat ohjaajiensa ja isosten täyden huomion, ja puuhaa piisasi. Askarteluhetkessä kukin lapsi työsti oman nimikylttinsä. Loihditut puuenkelit ilmensivät mielikuvituksen koko kirjoa pörröpäineen, hapsotukkineen ja monivärisine tossuineen. Ensi vuonna seurakunta muistaa kummilapsiaan 10- vuotissynttäreiden muodossa mittavammin. Tapahtuma kuuluu osana tulevaan seurakunnan 110-vuotistapahtumaan. (PV)

7 Seurakuntatapahtuma Kemissä Jumalan hoidossa Jumalan hoidossa Lauantaina Kemin kirkossa Klo 15 Raamattutunti: Jumalan kutsu ja kuuliaisuus, rovasti Yrjö Niemi Mukana Markku Korpela Klo 18 Lohdutuksen ja kiitoksen ilta: Hanna Ekola, Virpi Lahti, Yrjö Niemi ja Markku Korpela Sunnuntai Klo 10 Messu Kemin kirkossa, saarnaa Yrjö Niemi, liturgia Markku Korpela Klo Kirkkokahvit ja päivätilaisuus Juhlahuoneistossa, Yrjö Niemi ja Jani Koivusalo. Yrjö Niemi näyttää tilaisuudessa kuvia Siperiasta. Järjestää: Kemin seurakunta Virpi Lahti Yrjö Niemi Hanna Ekola Työaloilta Lähimmäiskeskeinen elämäntapa Vapaaehtoinen palvelutoiminta on keskeisestä diakoniatyön toimintaa. Se on kristilliseen elämäntapaan, uskoon, sisältyvää vastuun kantamista toisista ihmisistä. Ihmisenä olemiseen kuuluu olennaisesti vastuun kantaminen toisesta ihmisestä niin kuin myös itsestään ja luonnosta. Me jokainen tarvitsemme toista ihmistä. Olen itse lähimmäinen ja tarvitsen itsekin lähimmäistä. Lähimmäisinä meillä on jokaisella tietomme ja taitomme, joita voimme toteuttaa vapaaehtoistoiminnassa. Pääasiana on olla ihminen toiselle. Lähimmäisyys on toisen tarpeiden ja tilanteiden huomioon ottamista ja kunnioittamista, hänen sijaansa asettumista ja eläytymistä. Se on herkistymistä näkemään ja arvioimaan milloin minä voin auttaa. Vapaaehtoistoiminta voi lisätä ja syventää ymmärrystämme toisesta ihmisestä, itsestämme ja maailmastamme. Seurakunnassa on erilaisia tapoja toimia vapaaehtoisena. Kemin seurakunnan diakonian vapaaehtoiset toimivat kerhonohjaajina, vankilalähetteinä, Hopealyhdyssä, lähimmäispalvelussa. Lisäksi vapaaehtoisena voi olla jossakin tapahtumassa esim. yhteisvastuukeräyksessä tai erilaisissa talkoissa. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme Tervahalliin pe klo vapaaehtoistoiminnan messuille! Vastuunkantajia tarvitaan. Teija Jestilä Vapaaehtoinen voi olla niin monena seurakunnassa - Mummona lapsiparkissa, selänpesijänä saunassa, aterialla yksinäisen kanssa. - Tulkkina lääkärissä, saattajana kaupassa, järkenä pankissa, korvana keskusteluissa. Moninaiset ovat ne tehtävät, jotka seurakuntatyössä avautuvat vapaaehtoiselle, ilmeni Keminmaassa diakonian vapaaehtoisten rovastikunnallisilla koulutuspäivillä. Erityisesti työryhmien keskusteluissa selvisi, kuinka pienissä asioissa vapaaehtoinen voi olla merkittävän suuri. Käden taidoista puhumisen lahjaan Tilaisuuden pohjustanut seurakuntapastori Jarkko Kuusisto Tornion seurakunnasta toivoi yhdessäolon auttavan jokaista löytämään paikkansa seurakunnan vapaaehtoistyössä. Tilaa löytyy kaikille ominaisuuksille käden taidoista puhumisen lahjaan. - Joudutte sitoutumaan ja tekemään valintoja, mutta saatte palvelun kautta tehdä papillisia tehtäviä, hän totesi. Keminmaan seurakunnan diakonissa Ritva Torvinen luonnehti koulutustilaisuutta vahvistukseksi ja rohkaisuksi niille, jotka ovat jo toimineet vapaaehtoisina. Samalla se on kutsu uusille ihmisille, jotka etsivät omaa tehtäväänsä seurakunnassa. - Seurakuntien työntekijät ovat kokeneet tärkeänä rovastikunnalliset tilaisuudet saadakseen tulla yhteen kuuntelemaan, vaihtamaan kokemuksia ja virkistymään. - Teema Paikkani viinipuussa antaa mahdollisuuden kullekin hahmottaa oma paikkansa Raamatun pohjalta. Koulutuspäiville osallistui viitisenkymmentä henkilöä. Joukossa oli seurakuntien diakonian työntekijöiden lisäksi vapaaehtoisia lähiseurakunnista ja Haaparannalta. (PV) Kirkon Ulkomaanavun ekokoulu avattiin Haitissa n Ekokoulu on ympäristöystävällinen, maanjäristyksen ja hurrikaanin kestävä ja saa energiansa aurinkopaneeleista. Sunnuntaina avattiin ensimmäinen pysyvä Kirkon Ulkomaanavun rakentama koulu Haitissa. Lähes tuhat ihmistä Léogânen kaupungista, mukaan lukien hallituksen edustajat, yhteisöjen johtajat, oppilaat ja opettajat olivat kokoontuneet sunnuntaiaamuna Saint Matthieun koulun virallisiin avajaisiin. Saint Matthieun koulu, joka sijaitsee muutama kymmenen kilometriä länteen Port-au-Princestä, on arkkitehti Matti Kuittisen piirtämän koulun ensimmäinen protyyppi. Sen on rakentanut Kirkon Ulkomaanapu yhdessä ACT -allianssin ja Canadian Engineering Companyn kanssa. Matti Kuittinen lähestyi Kirkon Ulkomaanapua idealla koulujen jälleenrakentamisesta sen jälkeen, kun valtava maanjäristys oli iskenyt Haitin niemimaalle tammikuussa Oppilaille piti luoda turvallinen opiskeluympäristö, rakennuksen hiilijalanjäljen tuli olla pieni ja sen tuli olla ympäristön kannalta kestävä. Seitsemän luokkahuoneen koulu 350 oppilaalle ja 18 opettajalle, yhteisötila, keittiö ja käymälät näyttävät tavalliselta koululta. Mutta sisältäpäin kaikki on erilaista. Seinät on tehty rakennusmurskasta, jota on saatu lähistön maanjäristyksessä sortuneista rakennuksista. Biokäymälät palvelevat koulua ja yhteisöä sekä tuottavat koulukeittiön helloille biokaasua. Aurinkopaneeleista saadaan energiaa valaistukseen ja tietokoneita varten. Vuoden 2010 maanjäristys kirjaimellisesti repi alas prosenttia Haitin kouluista jättäen jälkeensä vain murskaa ja kiviä. Ekokoulu on suunniteltu kestämään hurrikaaneja ja maanjäristyksiä. Kirkon Ulkomaanapu ja Matti Kuittinen varmistivat, että paikallinen yhteisö oli osallisena koko prosessissa. Léogânen ja Matthieun asukkaat ovat itse asiassa rakentaneet itse oman koulunsa, sanoo David Korpela, Kirkon Ulkomaanavun Haitin maajohtaja. (Thomas Ekelund/Kotimaa ) Työryhmissä kirjattiin toteutettuja ja hahmoteltiin uusia avustustehtäviä.

8 Tornio Tornion seurakunta Kirkkoherranvirasto Parasniementie 115, Tornio Puh Avoinna ma-pe klo JUMALAN- PALVELUKSET Sunnuntaina Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Raimo Kittilä, lit. Ari Juntunen. Syntymäpäiväjuhlat alkaen messulla kirkossa ja jatkuen Parasniemen srktalolla. Klo 11 Sanajumalanpalvelus Karungin kirkossa; Martti Puontila. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; Ville Väkeväinen. Sadonkorjuun kiitosjuhla. Messun jälkeen kirkkokahvit Suensaaren srk-talolla. Sunnuntaina Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Ville Väkeväinen, lit. Jarkko Kuusisto. Klo 11 Messu Karungin kirkossa; saarna Raimo Kittilä, lit. Heikki Turunen. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; saarna Juhani Holma, lit. Mauri Laakso. Klo 17 Ylistysjumalanpalvelus Alatornion kirkossa; Jarkko Kuusisto, Ari Juntunen. Kolehdit Hiippakunnalliseen toimintaan nuoriso- ja kasvatustyön, lähetystyön ja diakoniatyön saralla Oulun hiippakunnassa Lapsi- ja perhetyöhön. Radiointi Jumalanpalvelukset radioidaan sunnuntaisin klo 10 Alatornion kirkosta Radio Pron kanavalla. Myös internetin välityksellä lähetystä on mahdollisuus kuunnella osoitteessa: Miesten saunailta to klo 18 Antinsaaren leirikeskuksessa. Tied. Sauli Kinnunen p tai Markku Hulkko p EKUMEENINEN MIESTENPIIRI Ma klo 18 Tornion ortodoksikirkossa. POISNUKKUNEIDEN MUISTOHETKI pyhäinpäivänä la Alatornion ja Tornion kirkoissa klo 18 sekä Karungin kirkossa klo 19 KUTSU kaikille avioliiton täysiä vuosikymmeniä juhliville torniolaisille Kutsumme Teidät viettämään yhteistä hääjuhlaa isänpäivänä Juhla alkaa jumalanpalveluksella Alatornion kirkossa klo 10 ja jatkuu Parasniemen srk-talolla. Hääpareille tarjolla iloista ohjelmaa sekä juhlalounas ja -kahvit. Hinta 20 /pari. Ilmoittautumiset pe menn. kirkkoherranvirastoon p MUSIIKKITOIMINTA Laulupiiri to ja klo Suensaaren srk-talon yläsalissa. Lisätiet. Pertti Hurtig p LAULUILTA su klo 19 Paraniemen pappilassa lauletaan Siionin matkalauluja. Illassa mukana Ari Juntunen, Pertti Hurtig ja Heino Ristikari. DIAKONIATYÖ Omaishoitajien keskustelupiiri to klo 12 Suensaaren srk-talon olosalissa. Kyytiaikataulut ja -reitit Syntymäpäiväjuhlaan ilmoittautuneille: Auto 1: (Kourilehto, Suensaari) Äijähuhdantie 8.45, Kourilehdontie 8.55, Pitkäkatu 9.08, Puutarhakatu 9.10, Torikatu 9.15, Kauppakatu 9.17, Eliaksenkatu 9.20, Keskikatu 9.25, Länsiranta 9.35, Kallenkatu 9.38, Jääkärinkatu Auto 2: (Karunki, Kiviranta) Palovaarantie 8.35, Palokankaantie 8.50, Näsintie 8.55, Koskitie, Kukkola 9.05, Jokivarrentie 9.15, Torpantie 9.23, Lohikentäntie 9.25, Opistontie 9.30, Kivirannantie, Jokipiha 9.32, Kivirannan srk-koti Auto 3: (Arpelan seutu, Kaakamo, Luotomäki) Sattajärvi 8.30, Ylätieksontie 8.45, Heikinjuntinperä 9.15, Laivaniementie 9.20, Junttarinkatu 9.35, Takalantie Hyvän mielen ryhmä ti klo Suensaaren srk-talon alasalissa, käynti Porthaninkadun puolelta. Aiheena: Iloa liikunnasta, kevyttä kuntoilua. Nähdään! Eläkeläisten kerhot - Arpelan srk-kodilla: ti klo 12 - Karungin srk-talolla: ke klo 12 - Parasniemen srk-talolla: ke klo 11 - Suensaaren srk-talolla: ke klo 14 Kuljetusta varten kaikkiin kerhoihin ilmoittautuminen perjantaina khranvirastoon p Diakonia- ja lähetyspiiri ti klo 13 yhdessä Suensaaren srk-talolla virsien merkeissä, mukana kanttori Timo Perkkiö. Naisten saunailta to klo Antinsaaressa. Kansainvälinen naisten ja lasten kerho pe klo 18 Suensaaren srk-talolla. Eläkeläisten päiväretki Kemiin kts. erillinen ilmoitus. PÄIHDETYÖ A-Klinikan ja seurakunnan toiminnallinen ryhmä keilailee to klo 12 Keilahallilla. Ilmoita tulostasi Miralle p tai Riikalle VAMMAISTYÖ Kehitysvammaisten kokoontuminen ma klo Torintienoon palvelukeskuksessa, Porthaninkatu 4. Rovastikunnan Kuurojen kirkkopyhä su Keminmaassa alkaen messulla kirkossa klo 10, ruokailu (8 /hlö) ja päivätilaisuus srk-keskuksesssa. Ilm menn. Toinille p TOIMITUKSET KUOLLUT: Tyyne Sihvonen 96 v Greta Aida Dolores Lindholm 88 v Eino Akseli Vähä 85 v Kauko Olavi Alarova 82 v Jouko Emil Mäkikorttila 73 v Eeva Maria Teperi 62 v KUULUTETTU: Vesa-Matti Lindholm ja Hanna Katriina Ketoja KASTETTU: Rasmus Oliver Tilus, Emil Christian Koivisto, Mikael Matias Annala, Miida Josefiina Talka, Anni Kristiina Springare, Eetu Taavi Matias Härkönen, Elina Kyllikki Ollila, Saimo Satu Lalli, Justus Arvi Juhani Huru. LAPSET, VARHAISNUORET JA NUORET Päivä- ja perhekerhot Kerhot ovat alkaneet, vapaita paikkoja voi tiedustella kerhopisteistä: Antinsaari Arpela Kaakamo Karunki Kiviranta Parasniemi Suensaari Leffaillat ti klo 18 - Kaakamon Nuorisotalolla, - Arpelan srk-kodilla, - Karungin srk-talolla. RAUHANYHDISTYS Karungin ry: Su klo 15 Kodinilta ry:llä. Ke klo Ompeluseurat ry:llä. Ke klo Ompeluseurat ry:llä. Tornion Ry, Kemintie 17: Pe klo raamattuluokka ry:llä. La klo 18 kodin ilta ry:llä: Mitä armo opettaa?, Jouko Okkonen. Su klo 13päiväseurat ry:llä, Kalevi Heinänen, klo 18 seurat Tornion kirkossa, Alpo Isotalus, Jukka Hietamäki. Ti klo 14 s.a. seurat Haaparannan vanhainkodilla, Jouko Okkonen. Rippikoululaiset Päiväkouluosuus1: La klo 9-15 Kivirannan srk-kodilla; Kesä5-riparilaiset. Nuorten ilta perjantaisin klo Nuorisotila Messissä Kivirannalla. (riparilaisille leima) Nuorten raamattupiiri lauantaisin klo 18 Suensaaren srk-talon olosalissa. Nuorten matka MAATA NÄKYVISSÄ tapahtumaan kts. erillinen ilmoitus. Ke klo lauluseurat alueittain kodeissa. Pe klo raamattuluokka Ulla ja Sauli Kaltakarilla. La klo 12 päiväkerho ry:llä, klo 19 nuortenilta Heidi ja Petri Partasella, Niilo Kallioranta. Su klo 16 seurat ja julkaisuilta ry:llä, Tero Saapunki, Jorma Majuri. Ti klo 14 tiistaikerho ry: llä, Jorma Majuri. Ke klo lauluseurat ry:llä, Eero Kinnunen. Seurat radiossa ja internetissä pääsääntöisesti sunnuntaisin kello 16 Radio Prossa (92 MHz) ja internetissä LÄHETYSTYÖ Aamurukous keskiviikkoisin klo Suensaaren srk-talon kappelissa. Raamattupiirit Maanantaisin klo 18 Pappilassa. Tiistaisin klo 18 Kivirannan srk-kodilla. Ti klo 19 Arpelan srk-kodilla. Keskiviikoisin klo 13 Parasniemen yläsalissa. Torstaisin klo 14 Lähimmäisen Kammarilla. ESIRUKOUSILTA Rukoukseen liittyvien kokemusten jakamista ke klo 18 Suensaaren srk-talon olosalissa. Mukana Jarkko Kuusisto, Raimo Kittilä ja Sauli Kinnunen. Raimo Kittilän alustus Rukous patriarkkojen elämässä. LÄHETYSTILAISUUS to klo 18 Suensaaren srk-talolla; puhuvat tansanialainen apulaispiispa Emmanuel Makala, hiippakuntadekaani Niilo Pesonen sekä Raimo Kittilä. Kahvitarjoilu. Lähetyskahvion tuotto syysmarkkinoilla oli Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille, osanottajille sekä vapaaehtoisille. Lähetyspiiri Ti klo 18 Mauri Laaksolla, Puutarhakatu 9; mukana Heikki Turunen. Ti klo 13 Suensaaren srk-talolla yhdessä diakoniapiirin kanssa; mukana Timo Perkkiö ja Aila Ylinärä.

9 Emmanuel Makala vierailee Suomessa Tansanialainen pappi kuuntelee klassista musiikkia ja on juossut kolme maratonia. Lehmipaimenesta apulaispiispaksi kasvanut Emmanuel Makala saapuu vierailulle Tornioon torstaina Emmanuel Makala syntyi pohjoistansanialaiseen Iramban kylään vuonna Hänen isänsä oli puuseppä ja evankelista, äiti valmisti erilaisia koreja myytäväksi sekä puusta että savesta. Lisäksi Emmanuelin vanhemmat viljelivät maata. Maanviljelys oli tarpeen, sillä perhe oli suuri; Emmanuel oli 12-lapsisen perheen 10. lapsi. Kotona asui myös paljon lähisukulaisia ison ydinperheen lisäksi. Lisää elämää ympärille toivat eläimet, joita oli kissoista ja koirista vuohiin ja sikoihin. Pitkä koulutaival Lapsena Emmanuelille ei jäänyt paljoa omaa aikaa, vaan päivät olivat aikataulutettu perheen puolesta. 13- vuotiaaksi asti Makalan perheen nuorin poika paimensi karjaa; lehmiä ja vuohia. Paimenessa olon takia hän pääsi aloittamaan koulun vasta vuosia muita ikäisiään myöhemmin. Peruskoulun jälkeen Emmanuel palasi kotiin paimeneksi. Aloin myös auttaa evankelistaisää hänen töissään, Makala muistelee. Pidin jopa jumalanpalveluksia kun hän oli poissa paikkakunnalta. Nuori mies ei halunnut tehdä seurakunnan työtä vailla koulutusta, joten lähti omaaloitteisesti ja siskon taloudellisella tuella raamattukouluun kahdeksi vuodeksi. Palo oli suuri jatkaa myös yliopistoon teologiaa opiskelemaan, mutta raamattukoulun opettajat saivat taivuteltua heikon englannin kielen omaavan Makalan ensin suorittamaan yläasteen ja lukion. Liekki teologian opintoihin paloi edelleen lähes vuosikymmen myöhemmin, joten Makala otti suunnaksi Tansanian evankelisluterilaisen kirkon Tumaini-yliopiston Makumirassa. Kandi-tutkinnon jälkeen mies työskenteli seurakuntapappina ja yläasteen opettajana. Vuonna 2004 Makala palasi Suomen Lähetysseuran tuella Makumiraan ja valmistui teologian maisteriksi kahta vuotta myöhemmin erikoistuen missiologiaan. Kiinnostus ja ymmärrys lähetyksestä näkyy myös hänen nykyisessä tehtävässään; Makala on toiminut nuoren Victoriajärven itäisen hiippakunnan apulaispiispana vuodesta miljoonaisen Sukuma-heimon keskellä vaikuttava hiippakunta on vahvasti suuntautunut lähetykseen. Vapaa-aika kuluu luonnossa Makala asuu perheineen Mwanzan kaupungissa Victoriajärven rannalla. Perheeseen kuuluvat Lilian-vaimo, 16- vuotias Mercy, 7-vuotias Mary sekä 6-vuotias Meshack, perheen ainoa poika. Vapaa-ajallaan Makala harrastaa lenkkeilyä, puutarhan ja eläinten hoitoa sekä musiikin kuuntelua. Myös laulaminen on lähellä sydäntä. Lempimusiikkia ovat klassinen ja kuoromusiikki. Mies on juossut myös kolme maratonia, mutta nykyisen työn takia aikaa ei ole jäänyt kuin lenkkeilylle. Makala on matkustanut Tansanian naapurimaiden lisäksi Etelä-Afrikkaan ja USA:han. Lokakuussa Makala vierailee ensimmäistä kertaa Suomessa, kun hän saapuu Tornioon Suensaaren seurakuntatalolla pidettävään lähetystilaisuuteen torstaina klo 18. Ennen lähetystilaisuutta hän tutustuu Haaparannan ja Tornion kirkkoihin sekä seurakuntien rajan ylittävään yhteistyöhön, jota esittelee Haaparannan kirkkoherra Kimmo Sulila. Lähetystilaisuudessa puhuvat myös Oulun hiippakunnan dekaani Niilo Pesonen sekä kappalainen Raimo Kittilä Tornion seurakunnasta. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Tervetuloa! Erne Hakala On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa. Lämmin kiitos halauksista, lauluista ja muista muistamisista karunkilaisille ja työyhteisölle sekä juhlan järjestäjille! Tahtoisin toivoa sinulle mitä itse en voi antaa, saakoon rakkaus Jumalan sinua sylissään kantaa. Raija Hakalin Ps. Kiitos Etiopian kummilasten puolesta. Pullasta potkua lähetysteltan markkinamyyntiin Torniossa n Vuodet menevät niin nopeasti, ettei matkassa pysy. Tuttu lause monessa yhteydessä, mutta kun sen sanoivat Parasniemen pappilan keittiössä aamuvarhaisella häärivät pullanpaistajat, kertoi se, ettei tehty vapaaehtoistyö ainakaan ole ollut vastenmielistä. Pienen muistelun jälkeen Elli Trög, Leena Jokinen ja Eeva Heikkilä tulivat päätelmään, että itse kullakin seurakunnallisessa vapaaehtoistyössä on vierähtänyt kuudesta kymmeneen vuoteen, jopa enemmänkin. Leetaa ja vohvelia Tällä kertaa kolmikko oli paistamassa seurakunnan lähetysteltalle Tornion markkinoille leetoja, vohveleita ja kakkuja. Talkoita on tehty toki muillekin toimintamuodoille, mutta lähetystyö tuntuu kutsuvan eniten. - Täällä on mukava olla, oikein hauskasti menee aika. Vaikka meitä nyt on vain kolme, osallistuu näihinkin leipojaisiin kolmen päivän aikana vapaaehtoista. Enimmäkseen eläkeläisiä, kertoi Leena, joka palvelee seurakuntaa arkisinkin keittiössä. - Sieltähän tuli pomo, ja me olemme aina istumassa, tervehti nauruisa huudahdus paikalle saapunutta lähetyssihteeri Aila Ylinärää. Hän pääsi välittömästi mukaan maistiaisiin ja pohdintaan, tulisiko vohvelitaikinaan lisätä hyppysellinen suolaa vai ei. Jaa, mene ja sano. Myrsky uhkas, pouta korjas Aila toi leipojille mieluisia terveisiä. Edellisen päivän myynti markkinoilla lähetysteltassa oli onnistunut ihan hyvin, vaikka näitä markkinoita uhkasi suurmyrsky. Sen piti iskemän markkinapaikalle ensimmäisen markkinapäivän yöllä. Myrskyn uhka oli otettu markkinatorilla vakavasti. Suurin osa teltoista oli riisuttu putkirungoille, joita juuri puettiin myyntiasuun. Lähetysteltta sen sijaan oli selvinnyt yöstä täydessä varustuksessaan, ja röykkiö pullapusseja odotteli ostajia heti sisääntulon vieressä. Niin odotteli myös vapaaehtoisten myyjien ryhmä. - Ei mekään lähdettäisi markkinoille tämmöisellä ilmalla, kommentoivat ostajien vähyyttä rauhallisesti Kaarina Naalisvaara ja Mervi Mustonen. He vakuuttivat kuitenkin yhteen ääneen, ettei myrsky vie uskoa myyjäisten onnistumiseen. Iloisella mielellä kun leipoo, paistuvat leetatkin komeiksi. Tämän osoittivat Elli Trög, Leena Jokinen ja Eeva Heikkilä. Kattaus on valmis. Nyt vain odotellaan ostajia, tuumivat lähetysteltan vapaaehtoiset. - Vohvelikahvit on kova sana. Meillä on hyvät tuotteet ja halvat hinnat. Markkinamyyjät ovat ihan ottaneet tämän työmaakahviokseen. Lähetysteltta on jo Tornion markkinoiden instituutio. - Myyjäiset on merkittävä tulon lähde lähetystyölle. Aina on helpompi myydä, kuin kerjätä. Niin tuntui olevan. Kun kolmas markkinapäivä painui aurinkoisena iltaan, saattoi Aila Ylinärä kirjata nämäkin markkinat onnistuneiden joukkoon. Kun tulokseen vielä liitetään Karungin vapaaehtoisten hirvisopan myynti tahollaan, kasvoi pienistä puroista merkittävä taloudellinen tuki. Osallisuudestaan ansaitsevat kiitoksen vapaaehtoiset leipojat, myyjät ja Vojakkalan Erä lahjoittamistaan hirvenlihoista. (PV)

10 10 Keminmaa Kirkkoherranvirasto puh Kirkkokuoron harjoitukset srk-keskuksessa klo 17. LAPSET JA NUORET JUMALAN- PALVELUKSET Su Messu kirkossa klo 10, toimittaa Sakari Ylönen, kirkkokuoro avustaa. Saarnan aikana pyhäkoulu lapsille. Su Messu (Rovastikunnallinen kuurojen kirkkopyhä) kirkossa klo 10, saarna Urpo Luokkala, liturgi Sakari Ylönen. Saarnan aikana pyhäkoulu lapsille. Messun jälkeen ruokailu ja päiväjuhla srk-keskuksessa. to Kirkkokuoron harjoitukset srk-keskuksessa klo 17. pe Miestenpiiri srk-keskuksessa klo 19. ma Lähetyspiiri kokoontuu vanhassa pappilassa klo 18, askartelun merkeissä. Tervetuloa yhdessä tekemään myyjäisiin tuotteita. ti Päihdekuntoutujien raamattu- ja rukouspiiri Kyläpaikassa klo 12. Eläkeläisten kerho Lautiosaaren srk-talolla klo 13. ke Eläkeläisten Kyläpaikka Kyläpaikassa klo 11.alkaen. Hartaus Kallinrannassa klo 13. Hartaus Terveyskeskuksen vuodeosastolla klo to Eläkeläisten kerho srk-keskuksessa klo 12. Kuljetus kummaltakin puolen jokea, ota yhteys Eeva-Kaarina Kasalaan puh pe Perhepäivähoitajien ja lasten yhteinen kerho Laurilan päiväkerhotiloissa klo 9. Miestenpiiri srk-keskuksessa klo 19. ti Hengellinen keskustelupiiri Saarenvireessä klo 10 Päihdekuntoutujien raamattu- ja rukouspiiri Kyläpaikassa klo 12. Hartaus Penttilässä klo 13. ke Eläkeläisten kyläpaikka Kyläpaikassa klo 11. Hartaus Loviisan kammarilla klo 12. Hartaus terveyskeskuksen vuodeosastolla klo to Näkövammaisten kerho Kyläpaikassa klo 12, vieraana Soili Rautio. Hartaus Juopperin Kartanossa klo 14. Kirkkokuoron harjoitukset srk-keskuksessa klo 17. LÄHETYS Lähetyssoppi avoinna lauantaisin klo 11-14, Tervetuloa, kahvipannu on kuumana lähetyksen hyväksi. DIAKONIA Diakoniatoimistossa päivystys maanantaisin ja torstaisin klo 9-11 MUSIIKKI Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 17 srk-keskuksessa. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja saat kanttori Tiina Ylöseltä puh TOIMITUKSET Kuollut: Kirsti Elviira Juopperi 85v, Briitta Kaisa Kuusiniemi 72 v, Sirkka Annikki Blomster 53 v. Kastettu: Anni Aamu Helena Karassaari, Anni Kristiina Springare. PYHÄKOULU Sunnuntaisin messun yhteydessä kirkon yläsalissa, Tervetuloa lapset pyhäkouluun! PÄIVÄKERHO Kerhoryhmissä on vapaita paikkoja. Päiväkerhoihin otetaan -06, -07 ja -08 syntyneitä lapsia. -08 syntyneet lapset täytettyään 3 v. PERHEKERHOT Laurilassa Uudessa pappilassa päiväkerhotiloissa maanantaisin klo Lautiosaaressa seurakuntatalolla torstaisin klo Lassilassa Myötätuulen kerhotiloissa perjantaisin klo Huom! Syyslomalla ei perhekerhoja. RAUHANYHDISTYS Su klo 16 Seurat Ke klo 18 Ompeluseurat Su klo 16 Seurat Ke klo 18 Ompeluseurat LÖYDETTY: Keminmaan srk-keskuksen pihalta kultainen korvarengas. Tiedustella voi kirkkoherranvirastosta arkisin 9-15 puh Ilmoittautumiset päiväkerhoihin sekä lisätietoja päivä- ja perhekerhoista Taina Väkeväiseltä puh VARHAISNUORISOTYÖ LAUTIOSAAREN SRK-TALOLLA Maanantaisin klo Sekakerho 1-6lk (Makero) SEURALASSA Liedakkalassa Keskiviikkoisin Sekakerho 1-2lk klo PÖLHÖN KOULULLA Keskiviikkoisin 1-3lk Liikuntakerho klo lk Liikuntakerho klo MAULAN SRK-TALOLLA Torstaisin Sekakerho (1-6 lk) klo LASSILA MYÖTÄVIRTA- SEURAKUNNAN skerhotila Torstaisin: Sekakerho (4-6 lk) klo Sekakerho (1-3 lk) klo VANHA PAPPILA Torstaisin 4-6 lk Sekakerho klo , 1-3 lk Sekakerho klo LASSILAN KOULULLA Perjantaisin 1-3 lk Sählykerho klo lk Sählykerho klo KIRKONMÄEN KOULULLA uusikerho alkaa ! Perjantaisin 4-6lk Sählykerho klo lk Sählykerho klo Huom! Seuratkaa koulun ovelta peruuntuneet salivuorot. Tiedustelut ja lisätietoja Virpi Huttuselta puh Nuorten retki OULUGOSPEL tapahtumaan Retken hinta on 20 euroa. Ilmoittaudu nuorisotyönohjaaja Hannu Huttuselle NUORISOTYÖ VANHA PAPPILA Avoimet ovet Keskiviikkoisin klo Rippikoulumerkkien hakijoiden tulee saapua klo 18 ja merkin saa noin klo 20, jonka jälkeen on vapaa lähtemään. KIRKONMÄEN YLÄKOULUN SALISSA Perjantaisin klo Yli 13 v sählyvuoro Yhdessä kunnan nuorisotoimen kanssa LASSILAN KOULULLA Perjantaisin Nuorten ja aikuisten Sählykerho klo RETKI OULUGOSPEL - TAPAHTUMAAN Retken hinta on 20. Ilmoittaudu Hannu Huttuselle Tiedustelut ja lisätietoja Hannu Huttuselta puh MAATA NÄKYVISSÄ FESTARIT TURUSSA. Ilmoittaudu soittamalla tai lähettämällä tekstiviesti Johanille numeroon : Kerro nimesi ja kotiosoitteesi. Voit myös ilmoittautua soittamalla kirkkoherranvirastoon: Tuo 60 matkapalaveriin vanhaan pappilaan klo 19. Lue tietoa matkajärjestelyistä: keminmaa.seurakunta.net. Ohjelman näet osoitteesta: TERVETULOA TAAS MUKAAN. Simo Kirkkoherranvirasto puh VIIKKOTAPAHTUMAT To Klo 13 Aseman diakoniapiiri Mäntylässä. La Klo 18 ry:n lauluilta Alli Uunolalla. Tervetuloa! TERVETULOA JUMALANPALVELUKSIIN! Su klo 11 messu srk-keskuksessa, Seppo Lohi. Vanhusten kirkkopyhä. Jos tarvitset kyydityksen, ota yhteys diakonissa Elsa Tiirolaan puh Su klo 11 sanajumalanpalvelus srk-keskuksessa, Tuuli Kapraali. Jumalanpalveluksen jälkeen tarjolla lähetyslounas. Ke Klo 13 hartaus Mäntylässä, Seppo Lohi. Klo työttömien ruokailu Aseman srk-keskuksessa. Aterian hinta: työttömät 2, eläkeläiset 3. Tervetuloa! To Klo 14 (huom.aika) Alaniemen diakoniapiiri Annikki Huhtalalla. Tervetuloa! Ti Klo naistenpiiri Simoniemi srk-kodilla. Tervetuloa! Ke Klo 13 hartaus Mäntylässä, Tuuli Kapraali. LÄHETYS Perinteinen lähetyslounas srk-keskuksessa su klo Tarjolla palapaistia, kukkakaaligratiinia, perunat, runsaasti lisukkeita sekä jälkiruokakahvit. Tuotto nimikkolähettien hyväksi. Hinta aikuiset 8, lapset 5. Ruuantekotalkoot lauantaina. Ruoka-aine lahjoituksia ja talkoolaisia tarvitaan vielä paljon! Tiedustelut Tuuli Kapraali puh PÄIVÄKERHOT 3-6-vuotiaiden päiväkerhot: Maanantaisin Simoniemessä srk-kodilla klo , ja tiistaisin Asemalla srk-keskuksessa, ykkösryhmä klo 9 11 ja kakkosryhmä klo NUORET Varhaisnuorisotyö: Ala-asteikäisille suunnatut varhaisnuortenkerhot kokoontuvat seuraavasti: Maksniemen vanhalla koululla maanantaisin klo 17 18, Simoniemessä srk-kodilla keskiviikkoisin klo Tiedustelut puh /Virpi. Tulossa: Mukamas-nukketeatterin esitys Jouluyö Matka Joulun rauhaan seurakuntakeskuksessa torstaina klo 18. Ikäsuositus: yli 3-vuotiaille. Kesto 30 min. Ei pääsymaksua. Järjestäjinä kunta ja seurakunta. Tervetuloa! TOIMITUKSET Haudattu: Kaarlo Kalervo Kestilä 80 v Kastettu: Netta-Maria Tuulia Liiten

11 Tervola tervolanseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto puh VIIKKOTOIMINTA To Eläkeläisten piiri Peuran koululla klo Ke Sairaalahartaus klo 14. To Hartaus Kotikullerossa klo Hartaus Pihakullerossa klo Eläkeläisten piiri seurakuntakeskuksessa klo 11. Huom aika! Ma Ilta lähetykselle seurakuntakeskuksessa klo Ti Veteraanien hengellinen tilaisuus seurakuntakeskuksessa klo Ke Sairaalahartaus klo 14. To Eläkeläisten piiri Peuran koululla klo JUMALANPALVELUKSET Su Sanajumalanpalvelus Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10, johtaa Heikki Turunen. Kolehti hiippakunnalliseen toimintaan nuoriso-ja kasvatustyön, lähetystyön ja diakoniatyön saralla Oulun hiippakunnassa. Su Messu Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10. Kolehti oikeudenmukaisuuden puolesta työskentelemiseen maailmassa Vastuuviikon kautta, Suomen Ekumeenisen Neuvoston ry kautta. PYHÄKOULUTYÖ Tiistaina klo 9.30 aamupyhäkoulu seurakuntakeskuksen päiväkerhohuoneessa. Pyhäkouluun voivat lapset tulla vanhempansa tai hoitajansa kanssa. PÄIVÄKERHOTYÖ Kerhot 3-6-vuotiaille: keskiviikkoisin klo 10-12, Seurakuntakeskuksessa, Kirkkokuja 4, perjantaisin klo 12-14, Louen koululla AVOIN päiväkerho 0-6-vuotiaille: torstaisin klo , Seurakuntakeskusessa Avoimeen päiväkerhoon voivat lapset tulla vanhempansa tai hoitajansa kanssa, yli 3-vuotiaat myös yksikseen. Osa kerho-ohjelmasta on kaikille yhteinen, osan aikaa on aikuisilla mahdollisuus virkistyä myös keskenään kerhohuoneen viereisessä huoneessa. Päiväkerhoihin otetaan uusia lapsia koko kerhovuoden ajan. Tiedustelut Leena Holma p PARTIOTYÖ Tervolan Jatulitytöt ja pojat lippukuntaan otetaan uusia, 7-vuotta täyttäneitä partiolaisia kirkonkylällä kokoontuviin ryhmiin. Viikkotoiminnasta tarkempia tietoja Johanna Alamikkotervolta p ja Pirjo Rytköseltä p NUORISOTYÖ Ti Nuorten ilta Louen Lappialla klo Ke Nuorten ilta kunnan nuorisotiloissa klo Pe Nuorten Raamisilta seurakuntakeskuksessa klo 16. Ti Nuorten ilta Louen Lappialla klo LÄHETYSTYÖ Lähetyksen Kirppis (Keskustie 89) avoinna Vaatteiden tulee olla puhtaita ja ehjiä. (Huom. emme ota vastaan kesävaatteita säilytystilojen puutteen vuoksi). Poikkea vaikka kahville! Kirppis auki ma-pe klo 10-17, paitsi klo Lasten lähetyskerho ti Louen koululla klo Ilta Lähetykselle seurakuntakeskuksessa klo DIAKONIATYÖ Pyhäinpäivänä vietetään vanhusten ja omaishoitajien kirkkopyhää. Messu klo 10, jonka jälkeen diakoniatyön johtokunnan tarjoamat kirkkokahvit srk-keskuksessa. Kirkkokyytimahdollisuus: taksiin vähintään 4 henkilöä, taksin omavastuu 3 /hlö. KIRKKOMUSIIKKI Kirkkokuoro Kirkkokuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 17. Virsi-illat Virret tutuiksi! Tervetuloa laulamaan virsiä tutuiksi seuraavina keskiviikkoina: klo Usko Jeesukseen klo Kirkkovuoden päätös klo Adventti. HUOM! Taloustoimisto on suljettuna ja kirkkoherranvirasto suljettuna työntekijöiden lomien vuoksi. RAUHANYHDISTYS Su klo 13 lähetysseurat Kotikullerossa ja klo 17 seurakuntakeskuksessa, Eero Jaara, Kauko Säkkinen Pe klo 19 raamattuluokka Hanhisuannolla Ti 1.11 klo ompeluseurat seurakuntakeskuksessa, Kalervo Vuokila TOIMITUKSET Hautaan siunattu: Anna Helena (Leena) Peltomaa 81v 11 Kirkon jäsentietojärjestelmän käyttöönotto siirtyy Seurakuntien yhteisen jäsentietojärjestelmän Kirjurin käyttöönotto siirtyy ensi vuoden puolelle. Se piti ottaa käyttöön joulukuussa. Tetojärjestelmäpäällikkö Inkeri Kranttila kirkkohallituksesta perustelee siirtoa, että voidaan varmistaa käyttöönoton sujuvuus yli 300 seurakuntataloudessa. On varmistettava uuden tietokannan tietojen oikeellisuus ja harjoitella riittävästi uuden järjestelmän käyttöä. Kirjuri tuo yhteen seurakuntien ja keskusrekistereiden jäsentietojärjestelmät. Näin esimerkiksi Kemissä seurakuntaan kuuluva voi jatkossa hakea jäsentietonsa ollessaan esimerkiksi työn tai opiskelun takia toisella paikkakunnalla, vaikka Oulussa. Nyt joka seurakunnalla on oma jäsentietojärjestelmänsä. Vanhustenviikolla muistutettiin: Eläkeläisten lakko pysäyttäisi yhteiskunnan Vanhenemisen merkitys inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti nousi esille vanhustenviikon Keminmaan tapahtumassa, jonka järjestivät Keminmaan kunta ja seurakunta. Kirkkoherra Yrjö Haapala paheksui mielipiteitä, joissa sodanjälkeisen hyvinvoivan Suomen rakentaneet suuret ikäluokat luokitellaan kansantaloudelliseksi rasitteeksi. - Tuollaiset näkemykset ilmaisevat irtaantumista koko inhimillisyyden käsitteestä. Sen esittäjät eivät osaa arvostaa vanhuutta, elämisen, kokemisen ja näkemisen arvoa. Haapala lainasi Lapin yliopiston professorin Simo Koskisen lausuntoa. - Jos kaikki eläkkeellä olevat tekisivät lakon, yhteiskunta pysähtyisi. Niin moni asia pyörii eläkeläisten kautta. Geriatri Paula Vuollo muistutti vanhenemisen ristiriidasta. Haluamme elää pitkään, mutta emme vanheta. Varttunut väki osoitti jälleen aktiivisuutensa täyttämällä vanhustenviikon juhlassa Keminmaan seurakuntasalin. ihmisessä muutosvastarinta on tiukasti sisäänrakennettu ominaisuus. - Tämä on ristiriitaista. Me kaikki haluaisimme elää mahdollisimman pitkään, mutta kukaan ei haluaisi vanheta. Halu paluusta nuoruuteen näkyy Vuollon mukaan kauneuskirurgian kasvavassa tarpeessa, ryppyvoiteiden menekissä, muistikapseleissa ja hormonihoidoissa. Todellinen ihmelääke löytyy kuitenkin aivan muualta. - Liikunta, se auttaa kaikkeen diabeteksesta masennukseen, verenpaineesta lihaskuntoon. Lisäksi se ylläpitää ja suojaa älyllisiä toimintoja. - Liikunta on kuitenkin niin halpaa, ettei siitä saa kukaan kunnolla voittoa, joten ei sitä sitten oikein myydäkään. - Todellinen ikä ei näy kalenterista, vaan verisuoniston kunnosta. Paula Vuollo sivusi myös vanhusten hoidon tasosta käytyä keskustelua. Hän korosti, että hyvään hoitoon tarvitaan kuulevaa ja kunnioittavaa suhtautumista. Vapaaehtoisetrinnalla kulkijoina Eläkeliiton Keminmaan yhdistyksen puheenjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi esitteli yhdistyksen ja liiton vapaaehtoistoimintaa. Hänkin korosti vuorovaikutusta, jossa keskeistä on ihmisen kunnioitus. - Vapaaehtoistyö on ihmisen kohtaamista ja auttamista tavanomaisin tiedoin ja taidoin. - Vapaaehtoinen on rinnalla kulkija, ihmisenä ihmiselle. (PV) Elää pitkään mutta ei vanheta? Vanhenemisen ristiriitaan tarttui myös juhlaesitelmässään geriatri Paula Vuollo. Hän totesi, että vanheneminen on jatkuvaa muutosta, ja

12 12 Törmävaaran leirikeskus siunattiin käyttöön n Törmävaaran leirikeskuksen laajennus otettiin virallisesti käyttöön pienimuotoisessa vihkiäistilaisuudessa Tervolassa. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kalervo Vuokila toi juhlassa ilmi ilonsa siitä, että leirikeskus on pitkässä kehityksessään saanut vihdoin käyttöönsä kodikkaan ja juhlavan sakraalitilan. Hän puki viestinsä virsirunoilijan sanoihin: On riemu, kun saan tulla sun, Herra, temppeliis. Valoisa ja pelkistetty sakraalitila antaa leirityössä mahdollisuuden yhteisiin hartauksiin, hengellisiin keskusteluihin sekä henkilökohtaiseen hiljaiseen tutkiskeluun. Tilaa on Vuokilan mukaan todella kaivattu. Vuokila korosti, että nyt toteutetussa laajennuksessa seurakunta on halunnut kehittää leirikeskusta liikuntarajoitteisten tarvetta vastaavaksi. Tämä on huomioitu erityisesti kahden esteettömän asuinhuoneen ja saniteettitilojen kohdalla. Leirikeskuksen laajennuksen siunasi käyttöön tohtori Juhani Holma naapuriseurakunnasta Torniosta. Hän kohdisti sanansa leirikeskuksessa työskenteleville. - Teille, jotka tässä rakennuksessa työskentelette. Valakaa nuoreen polveen rohkeus, luottamus, iloinen mieli ja toivo, Jeesuksessa Kristuksessa. Laajennus toi nykyaikaan Laajennuksen myötä leirikeskuksen tilat kasvoivat puolella, noin 90 neliöllä ollen nyt liki 300. Kone-, ilmastointi- ja rakennustöineen laajennus maksoi noin euroa. Laajennuksessa rakennukseen Tornion kappalainen Juhani Holma siunasi sakraalitilan seurakuntakäyttöön. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kalervo Vuokila oli tyytyväinen, että jo vuonna 2001 suunnitelmiin kirjattu leirikeskuksen kehittämisajatus on pystytty toteuttamaan pikku hiljaa nykyiseen laajuuteensa. lisättiin sakraalitila, kaksi esteettömän asumisen mahdollistavaa huonetta sekä inva-wc. Törmävaaran leirikeskuksen historia lähtee vuodesta 1949, jolloin Rajaseudun Ystävät ry rakennutti sen Varejoen kyläläisten työtuvaksi. Vuonna 1957 Rajaseudun Ystävät lahjoittivat kohteen Tervolan seurakunnalle, joka rakensi työtuvan yhteyteen sauna- ja majoitustilat. Majoitustiloja oli aluksi saunarakennuksen takkahuoneessa ja vintillä yhteensä 20. Vuonna 2002 saunarakennusta laajennettiin pääasiassa talkoovoimin. Silloin toteutettiin kuusi 4-8 hengen asuinhuonetta. Nyt leirikeskuksen majoitusrakennuksessa on saunan ja pesuhuoneen lisäksi opetustila, sakraalitila, oleskelutila ja neljäkymmentä makuusijaa seitsemässä huoneessa. (PV) Leirikeskuksen laajennuksen käyttöönotto osoitti, että sakraalitila soveltuu oivallisesti pienimuotoisiin tilaisuuksiin.