Monipuolista hevostaloutta Keski-Suomessa -opintomatkan raportti

Transkriptio

1 Monipuolista hevostaloutta Keski-Suomessa -opintomatkan raportti Hevosvoimaa -tiedotushanke ja Keski-Suomen Hevosjalostusliitto järjestivät opintomatkan, jonka neljä kohdetta olivat kaikki omanlaisiaan hevostalousyrityksiä. Opintomatkaraportin ovat koonneet Sanna Ihanainen ja Hanna Kaihlajärvi. Raportin tekemisessä on käytetty opintomatkalle osallistuneiden täyttämiä lomakkeita, joihin sai kirjata omia havaintojaan ja kommentteja. Kuvat on ottanut Sanna Ihanainen. Kantolan tila, Tikkakoski Kantolan tila on Pasi Jetsun isännöimä Laukaassa sijaitseva ravitalli, jossa on myös pienimuotoista kasvatustoimintaa. Tällä hetkellä tallista löytyy viimekesäinen ravurivarsa Alegria, jonka isä on huippuori Brad de Veluwe (09,7a) ja emä huipputamma Aquaria (11,8a). Kuva 1. Pasi Jetsu esittelemässä valmennettavien tallia. Talliympäristö Kantolan tilalla on kaksi tallirakennusta. Uudemmassa tallissa pidetään valmennettavia hevosia. Siellä on 8 karsinaa, pesupaikka, valjashuone sekä kuivatushuone. Lisäksi tallista löytyy pesukone loimien ym. pesua varten. Karsinat olivat tilavia ja katto korkealla. Käytävät ovat hyvin leveät, tallista mahtuu hyvin lähtemään kärryillä. Käytävät olivat kuitenkin niin liukkaat, että lattia on osittain peitetty kumimatolla. Tulevaisuudessa koko lattia tullaan peittämään. Tallissa ei myös ole kuin yksi lattiakaivo, sekin tehty jälkikäteen. Useampi kaivo olisi hyvä ratkaisu. Toisessa tallissa asuvat tammat ja varsat. Siellä on yhteensä 6 karsinaa, joista kaksi muita isompia varsomiskarsinoita (14m 2 ), sekä pesupaikka. Suurimmassa osassa karsinoita oli ikkunat, mutta ne olisivat tärkeät olla kaikissa karsinoissa. Tallin vintille on tehty sosiaaliset tilat ja siellä on myös

2 valjas- ja kuivaushuoneet, mutta enimmäkseen siellä säilytetään tällä hetkellä kilpavarusteita. Varsomiskarsinoiden välissä on miltei kattoon asti muurattu seinä tammojen rauhan takaamiseksi. Väliseinän päälle on asennettu valvontakamerat, joilla pystyy seuraamaan varsomista kummassakin karsinassa. Kantolan tilalla kaikki varsomiset valvotaan ja tullaan paikalle varmistamaan, ettei mikään mene vikaan. Kummassakin tallissa on sähkölämmitys. Kuva 2. Valvontakamerat tammojen karsinoiden tarkkailemiseen. Kuva 3. Tamma ja varsa -talli, emä Eclair de Genie ja varsansa Mamajuana. Valmennettavien tallin yhteydessä on lato, jossa on kuivikevarasto, pakkopilttuu siemennyksiä varten sekä kylmäilmakuivuri heinälle. Ladossa myös säilytetään kärryjä. Kuivikkeena tallissa käytetään sahanpurua, ja se on varastoitu vanhaan siilon pohjaan. Työmukavuutta lisää kuivikkeiden varastointi sisätiloissa. Kylmäilmakuivuriin mahtuu noin pientä paalia, ja sillä taataan heinän laatu. Tilalla käytetään myös pyöröpaaleihin tehtyä kuivaa heinää, johon ei ole lisätty säilöntäaineita. Tarhat ovat heti tallin vieressä. Tarhoissa on lankkuaidat, mutta niissä kiertää myös sähkölanka. Kuva 4. Heinän kylmäilmakuivuri, joka on rakennettu ns. elementeistä, joten sen siivoaminen on helppoa. Päivittäiset tallityöt Karsinat siivotaan kottikärryjen ja talikoiden avulla. Välivarastosta lanta viedään kompostoitumaan vuosiksi, koska kuivikkeena käytetään sahanpurua. Vasta kosmpostoitumisen jälkeen se levitetään

3 peltoon. Kaikissa karsinoissa on juoma-automaatit. Lattia lakaistaan käsin. Tallissa sijaitseva pesukone helpottaa loimien ym. puhtaanapitoa, kun niitä ei tarvitse viedä muualle pestäväksi. Tallilla on muutama oma valmennettava sekä joitain vieraita. Niiden treenaaminen onnistuu hyvin tilan omalla harjoitusradalla, joka on 2,6 kilometriä pitkä. Radan pohjamateriaali on kivituhka, perustuksista löytyy suodatinkangasta ja salaojitus. Lähellä on myös oma lampi, jossa hevosia voi uittaa. Liiketoiminta Liiketoiminta koostuu tallipaikkojen vuokraamisesta sekä pienimuotoisesta kasvatustoiminnasta. Kantolan tilan väki on aktiivista kimppaomistajuuden kehittämisessä. Tilan isäntä Pasi Jetsu muodostaa varsojensa ympärille hevoskimpan, jonka vetäjänä ja tiedottajana hän toimii itse. Varsat menevät opetukseen ja valmennukseen Tommi Kylliäisen tallille Lahteen. Eniten käytetty markkinointiväylä on puskaradio, myös internettiä käytetään jonkin verran. Kantolan tila on panostanut hyviin nettisivuihin. Kuivan heinänteossa hevoskimppalaiset toimivat hyvänä talkooväkenä. Turvallisuus Kummassakin tallissa on palovaroitinjärjestelmä tulipalon varalta sekä palo-ovet. Riskialttiita kohteita ovat heinä- ja puruvarastot. Poistumisteitä oli kuitenkin rakennuksien kummassakin päässä. Työssä jaksaminen ei ole suuri riski, sillä Kantolan tilalla hevostoiminta on vielä ainakin harrastustoimintaa, eli toimeentulo tulee muualta. Hevosmäärä on myös pidetty maltillisena, ettei työmäärä kasva liian suureksi. Tallissa on tällä hetkellä muutamia karsinapaikkoja vapaana, mutta tallin ei ole tarpeenkaan olla täynnä. Työtavat ovat kuitenkin vanhanaikaisia, niiden koneellistamista voisi harkita. Hepokuusela, Kangashäkki Hepokuusela on hevosiin painottunut kotieläintila, jossa pyritään toimimaan mahdollisimman luonnollisesti ja eläinten ehdoilla: ihmisiä, eläimiä ja luontoa kunnioittaen ja arvostaen. Hanna Silvastin yritys on ollut toiminnassa vuodesta 2012 lähtien. Talliympäristö Hepokuuselassa asuu kymmenen kengätöntä hevosta, kaikki samassa laumassa. Tilalle on valmistunut vuoden 2012 lopussa uusi pihatto, jossa on tilaa 100 neliömetriä. Lisäksi tuulikaapit tuovat tilaa vielä 45 neliömetriä. Pihatossa on neljä uloskäyntiä hevosille, joista on aina vapaa kulku, sekä kaksi huolto-ovea. Pihattorakennuksessa on myös valjashuone, hevosten hoitopaikka sekä yläkerrassa kerhohuone. Kuivikkeena pihatossa käytetään olkipellettipatjaa, joka peittää melkein koko pihaton alan. Tarha on luonnonpohjainen metsätarha, lisäksi tilalla on myös paddock

4 paradise, eli paratiisitarha, jota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Tallin yhteydessä on myös hiekkapohjainen kenttä, joka on salaojitettu kuten myös laitumet. Tallin lähellä on järvi ja alue on pohjavesialuetta, jotka rajoittavat lannoittamista ja maan käyttöä. Kuva 5. Pihatto sisältä, olkipellettipatja toimii kuivikkeena. Kuva 6. Hevoset pääsevät vapaasti kulkemaan sisään ja ulos. Päivittäiset tallityöt Pihatosta ja tarhasta siivotaan lannat päivittäin. Apuna tässä on pienkuormaaja. Kuiviketta menee vuodessa suursäkkiä, patjan perustamiseen tarvitaan viisi suursäkillistä olkipellettiä. Lannalle on oma katettu varasto, josta se ajetaan peltoon. Hevosille jaetaan heinä ulos slowfeed verkkoihin, jolloin ne eivät pysty syömään liian nopeasti, vaan syöminen tapahtuu pitkin päivää, niin kuin hevosen ruuansulatukselle on paras. Samalla siitä saa myös ajanvietettä, kun täytyy tehdä töitä ruuan saamiseksi. Tämä on yrittäjän mukaan erittäin hyvä ratkaisu, koska laumassa on muun muassa suomenhevosia ja islanninhevosia, joiden liiallista syömisestä on joskus rajoitettava. Kuva 7. Katettu heinä ruokintapaikka. Kuva 8. Metsätarhaa sekä slowfeed-verkko. Hevosille annetaan väkirehut ja kivennäiset liikutuksen yhteydessä, mikä helpottaa suuresti, kun ei tarvitse ruokkia kymmenen hevosen laumaa. Rehut säilytetään pihaton lähellä erillisessä rakennuksessa, jossa asuvat myös kanat, vuohet ja mikropossut. Vesi lasketaan tarhaan vastukselliseen juoma-altaaseen. Liiketoiminta

5 Hepokuusela tarjoaa hevosille pihattopaikkoja, hevosten vuokrausta, retkiä ja vaelluksia sekä lapsille kerho- ja kotieläinpihatoimintaa. Myös leirejä ja kursseja järjestetään. Suurin osa asiakkaista tulee Jyväskylän alueelta ja Äänekoskelta, ja leireille myös kauempaa. Eniten markkinoinnissa käytetään kotisivuja ja sosiaalista mediaa. Tällä hetkellä yritys on vielä käynnistymisvaiheessa ja tuloskin on sen vuoksi jokseenkin +-0. Toiminta on kuitenkin lähtenyt hyvin käyntiin, mutta tällä hetkellä investointikyky on melko huono ja toiminta hakee vielä jonkin verran muotoaan. Yhteistyötä Hepokuuselassa tehdään erilaisten kouluttajien ja valmentajien kanssa, ja esimerkiksi Retki Ratsut yöpyvät vaelluksillaan Hepokuuselan tiluksilla. Myös kyläyhdistysten kanssa on yhteistyötä. Turvallisuus Rakennuksissa ei ollut suuria paloturvallisuusriskejä ja hevoset pääsevät vapaasti kulkemaan sisään ja ulos. Suurin työturvallisuusriski on varmasti työssä jaksaminen. Yrittäjä itsekin sanoi, että aina ei ehdi oikein tehdä kaikkea, mitä olisi tarkoitus. Keski-Suomen Ratsastuskeskus, Kolkanlahti Keski-Suomen Ratsastuskeskus, tuttavallisemmin Larjan talli, on ollut toiminnassa jo pitkään. Tänä päivänä tallin omistaa Mikko Larja jo toisessa polvessa. Tallilla on vuosien saatossa ollut hevoskasvatusta ja ratsastustuntitoimintaa. Uudessa 2010 vuonna valmistuneessa tallissa on enimmäkseen yksityisiä hevosia. Keski-Suomen Ratsastuskeskuksessa harjoitetaan myös tuntitoimintaa, ja talli on Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä ratsastuskoulu. Kuva 9. Keski-Suomen Ratsastuskeskuksen 2010 valmistunut talli.

6 Talliympäristö Keski-Suomen Ratsastuskeskuksen 22-paikkainen talli on valmistunut vuonna Karsinat on jaettu kahdelle käytävälle, varustehuoneet ja varastot ovat tallin toisessa päässä. Tallissa on myös tilava pesupaikka. Karsinat ovat kookkaat ja käytävät leveät, katto on korkea. Kattoon on asennettu lämmön talteen otto laite ( jonka avulla tallista poistuva lämmin ilma esilämmittää ulkoa tulevan ilman. Kuva 10. Tallinkäytävää Kuva 11. Lattiassa ja karsinoissa on Kuva 12. Lämmön talteenotto laite. kierrätysmateriaalista tehdyt kumilaatat. Kaksi käytävää tekee tallista toimivan, sillä osa hevosista on yksityisiä ja osa tallin omistuksessa, niin kaikki pääsevät liikkumaan oman aikataulunsa mukaan muita häiritsemättä. Myös varustehuoneita on kaksi, hevosenomistajille ja tallin omien hevosten varusteille omansa. Tallin päädyssä olevassa varastossa säilytetään väkirehut ja heinät, jotka ovat pyöröpaaleissa. Sieltä löytyy myös tilava lämmitetty loimien kuivaushuone, johon mahtuu hyvin tallin hevosten loimet kerralla kuivumaan. Kuiviketurve löytyy tallin takaa. Sen soisi mielellään olevan katettu, jolloin se helpottaisi kuivittamista. Kasaa kuitenkin möyhennetään tarvittaessa traktorin etukauhalla. Tarhat ovat tilavia ja maaperä on hienoa hietaa, joten niiden pohjat pysyvät suhteellisen hyvässä kunnossa. Osa on putkitarhoja ja osassa kiertää pelkkä sähkölanka. Tarhat siivotaan tarpeen mukaan. Päivittäiset tallityöt Tallinsiivouksessa käytetään kottikärryjä ja talikkoa. Lanta viedään peräkärrylle, josta se traktorilla ajetaan aumaan kompostoitumaan ennen pellolle levittämistä. Lannan vastaanottamisesta on yhteistyösopimus paikallisen maatilayrittäjän kanssa. Karsinoiden siivoamista helpottaa suuresti karsinoiden lattioissa olevat kumilaatat, joiden alla on virtsasäiliöt. Suurin osa virtsasta menee siis lattian läpi omiin säiliöihinsä, mistä se menee kunnalliseen jätevesiverkostoon. Lattian ansiosta karsinoissa tarvitsee käyttää normaalia vähemmän kuiviketta, mikä helpottaa siivoamista. Yhdeltä ihmiseltä menee koko tallin siivoamiseen noin kaksi tuntia. Suurin työ on 22 hevosen tarhaus ja tarvittaessa loimittaminen. Väkirehut säilytetään varastossa. Niiden jako tapahtuu pienen jakovaunun avulla, johon saa lastattua kaikki tarvittavat rehut kerralla ja vietyä niiden avulla hevosille. Ei siis tarvitse yksitellen

7 viedä kaikille omia rehujaan, vaan kaikkien ruokinta onnistuu yhdellä kertaa. Heinät ovat pyöröpaaleissa varastossa, mistä ne viedään kottikärryillä hevosille. Karsinoissa on automaattiset vesikupit. Kuva 13. Ruokintakärry ja rehujen varastointi. Liiketoiminta Tällä hetkellä liiketoiminta koostuu suurimmaksi osaksi täysihoito tallipaikkojen vuokraamisesta. Yksityisiä hevosia on 13 ja tallin omistuksessa on 9 hevosta, jotka ovat myös tuntikäytössä. Tuntitoiminta on hiljentynyt laman vuoksi vuodessa jopa 30%, joten tallipaikkojen vuokraaminen on kannattavampaa. Täysihoitoasiakkaita on myös helppo saada, sillä Keski-Suomen Ratsastuskeskuksella on hyvät ratsastusmaastot, suuri ulkokenttä sekä oma maneesi, mitä ei lähialueilla ole muilla. Maneesi on Keski-Suomen ensimmäinen ja sille on hiljattain tehty kuntotarkastus. Tulevaisuudessa saattaa olla tarpeen painottua vieläkin enemmän tallipaikkojen vuokraamiseen, jos ratsastustuntitoiminta ei virkisty huomattavasti. Keski-Suomen Ratsastuskeskus tekee tiivistä yhteistyötä Ratsastusseura Oxerin kanssa, mutta muuten alueellista yhteistyötä ei ole paljonkaan. Turve tulee paikalliselta toimittajalta kuten kaurakin, ja heinä tehdään yhteistyössä paikallisten viljelijöiden kanssa. Turvallisuus Keski-Suomen Ratsastuskeskus on Suomen Ratsastajainliiton jäsentalli, eli turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. Tallilla on kirjallinen turvallisuusasiakirja, ja tallissa on useilla paikoilla nähtävillä yleinen hätänumero, tallin osoite, eläinlääkärin numero sekä tallin turvallisuusvastaavan numero. Tallissa on myös paljon poistumisteitä erisuuntiin. Palavat materiaalit on eristetty tallin puolelta varastoon, kuten myös sähköt. Työturvallisuus on otettu huomioon muun muassa sillä, että kaikki hevoset tarhaavat päitset päässä, joten niitä on helppo hakea sisälle.

8 Eläinklinikka Tervet, Karstula Tervet on Karstulassa sijaitseva pieneläinklinikka, jonka henkilökuntaan kuuluvat eläinlääkäri Terhi Simonen-Jokinen sekä eläintenhoitaja Manja Raitanen. Tervet tarjoaa palveluita niin pieneläimille kuin hevosillekin. Hevosten klinikkapalvelut Eläinklinikka Tervetillä on mahdollisuus hevosten monipuoliseen hoitoon ja tutkimiseen. Hevosille on tarjolla ultraääni-, röntgen- sekä laboratoriotutkimuksia. Lisäksi Tervetillä on juoksumatto, jolla voidaan tehdä hevosten kuntotestausta, mikä voi tuoda valmennukseen uusia ulottuvuuksia. Tällä hetkellä kuntotestausta tehdään enemmän ravihevosille, mutta myös ratsumaailma on alkanut pikku hiljaa huomata sen tuomat mahdollisuudet. Tällä hetkellä Suomessa on vain neljässä paikassa mahdollisuus tehdä kuntotestauksia juoksumatolla Tervet mukaan lukien. Tulossa on lisäksi digitaalinen röntgenkuvien kehitys sekä hevosten hengitystietähystyksiä. Kuva 14 ja 15. Tervetin juoksumatto, jossa testattavana ollut ravuri voitti seuraavan ravilähtönsä 4 päivän kuluttua. Asiakaskunta Koko asiakaskunnasta n. 60 % koostuu pieneläimistä, joita hoidetaan vastaanotolla. 40 % on hevosia, joiden luokse Terhi Simonen-Jokinen tekee paljon myös tallikäyntejä. Kohdealue on Keski- Suomi, noin 100 kilometrin säteellä Karstulassa. Ne pitävät sisällään raspausta, terveydenhuoltoa, rokotuksia, ontumatutkimuksia ja niin edelleen. Asiakkaina on niin ratsuja, ravureita kuin harrastehevosiakin. Asiakaspalautetta saadaan paljon sosiaalisen median ja nettisivujen kautta, mutta myös kortteina ja yksi kirjekin on tullut. Yhteistyö ja oheispalvelut Simonen-Jokinen tekee paljon yhteistyötä muiden eläinlääkärien kanssa, myös kansainvälisesti. Tervetin kautta saa myös Royal Caninin erikoisruokia sekä lisäravinteita ja tarvikkeita hevosille. Koirille on myös trimmausta. Nettisivuilla on myös Vuhstore verkkokauppa, jonka kautta voi tilata pieneläimille tarvikkeita.