Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 8/2015 Kuvataiteilija Heikki Marila vavahduttaa eikä jätä kylmäksi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 8/2015 www.turunseurakunnat.fi. Kuvataiteilija Heikki Marila vavahduttaa eikä jätä kylmäksi."

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 8/2015 Kuvataiteilija Heikki Marila vavahduttaa eikä jätä kylmäksi. Sivut 9 11 Viisikymppinen Kirkko ja me -lehti on oman aikansa peili. Sivut 5 7 Studentprästernas jobb är att finnas till. Sidan 8 Öylättirauta takasi taloudellisen itsenäisyyden 1700-luvun naiselle. Takasivu

2 Muutosten aikaa ALUKSI Kesä on kääntymässä syksyksi. Tai ainakin yleensä syyskuussa päivät muuttuvat viileneviksi ja pimeneviksi. Ulkona metsässä huomasin käveleväni keltaisten lehtien päällä. Sateinen kesä- ja heinäkuu hämmensivät myös eräänä päivänä vastaani tullutta tätiä, joka pohti, onko vielä odotettavissa lämmintä vai menemmekö kohti syksyä. Merkit ulkona viittaavat vahvasti tulevaan muutokseen, vaikka mielissämme voimmekin haluta vielä kesäisiä päiviä. Elämme muutoksen aikaa. Taloudelliset muutokset vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Irtisanomisten ja työttömyyden myötä ne muuttavat erityisesti irtisanottujen ja heidän läheistensä elämää. Sodat ja konfliktit saavat ihmiset liikkeelle ja suuret joukot ihmisiä kulkevat Lähi-idästä ja Afrikasta kohti Eurooppaa tavoittaen myös Suomen. Nyt meneillään olevan pakolaiskriisin arvellaan olevan kenties suurin sitten toisen maailmansodan. Viime aikoina esillä olleet maahanmuuttoon liittyvät kysymykset koskettavat pakolaiskriisin myötä niin kodistaan paenneita, turvapaikkaa etsiviä kuin myös meitä, joiden luota turvaa haetaan. Emme useinkaan tunne muualta tulevien ihmisten kulttuurisia ja uskonnollisia tapoja. Oman kokemuksemme ja saamiemme tietojen lisäksi mielipiteisiimme vaikuttavat myös ennakkoluulot ja kuulopuheet. Muutos voi synnyttää meissä pelkoja, joiden takia epäröimme vastata inhimilliseen hätään. Jeesuksen sanat haastavat meidät kristityt tarkastelemaan oman sydämemme tilaa ja miettimään, miten suhtaudumme lähimmäiseemme: Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni. Jotta emme pääsisi liian helpolla, Jeesus jatkoi vielä puhettaan: Kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle Muutos voi synnyttää meissä pelkoja. näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle. (Matt. 25) Elämämme ympärillä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Elämämme itsessään on muutosta. Tosinaan elämäämme vaikuttavat muutokset tulevat yllättäen, joskus ne antavat merkkejä itsestään niin, että saamme aikaa valmistautua kohtaamaan ne. Tiedämme, että kesän jälkeen tulee syksy, talvi, kevät ja lopulta jälleen kesä. Joka vuosi kohtaamme syntymämme merkkipäivän ja samalla vanhenemme vuoden halusimmepa sitä tai emme. Muutos on sitä, kun jokin asia muuttuu toiseksi. Silloin, kun emme voi itse vaikuttaa muutokseen, voimme luottaa Häneen, joka tuntee meidän ja lähimmäisemme sydänten tilan, hallitsee muutokset ja tuntee tulevaisuuden, ennen kuin me sen koemme nykyisyytenä. Siis älä pelkää, kuin jokin muuttuu. Matkaan jo lähde, tässä on tie. Jumala antaa sen mitä puuttuu, lävitse kaiken hän sinut vie. Havahdu uskon todellisuuteen, Hän saapuu arkeen kuin ennenkin. Sinua kutsuu johonkin uuteen. Sen mitä annat, saat takaisin. (Anna-Mari Kaskinen) Leena Koski SATTUVAT SANAT Tahdommepa lukea kriittisesti maailman asioista tai myötäeläen kaunokirjallisuutta, lukeminen on joka tapauksessa avain parempaan maailmaan. Pieni koululainen Suomessa tai maailmalla on suuren asian äärellä, kun hän tavaa ensimmäistä aapistaan. Pidetään huoli siitä, että hän saa tilaisuuden oppia lukemaan mahdollisimman hyvin. Professori Jaakko Hämeen-Anttila, Kirkko ja kaupunki Kirkon julkisuuskuvaa kaventaa keskustelu, jota käydään esimerkiksi tasaarvoisesta avioliittolaista ja naispappeudesta. Kirkko joutuu altavastaajan rooliin sen sijaan, että se itse olisi avaamassa arvokeskustelua tärkeistä kysymyksistä. Kansanedustaja Jutta Urpilainen, Silta Taloudelliset ongelmat ovat selvästi yleisin syy hakea apua. Mutta usein niiden takana saattaa olla esimerkiksi mielenterveysongelmia tai muuta sairautta. Elämä voi tuntua merkityksettömältä. Työtä ei ole kaikille eikä nykyajan työelämä jousta, jos voimat eivät riitä. Se on kaikki tai ei mitään. Diakonissa Anna Sundell, valomerkki.fi Kristinusko korostaa kaikkien ihmisten tasaveroisuutta, yhtäläistä ihmisarvoa ja -oikeuksia. Mikään muu merkki kuin risti ei voine olla aatteellisesti yhtä kaukana rasismista. Risti on anti-rasistinen logo. Teologi, kirjailija Janne Villa, Sana KANNEN KUVAT KUUKAUDEN SANA Laula, leiki, hyppele! Muistatko koska viimeksi olet hyppinyt ilosta laulaessasi virttä? Entä nauranut kirkossa? Tai rukoillut kädet yhdessä toisten kanssa? Olen itse havainnut, että monet lapsen toimintatavat avaavat minulle uskoa ja yhteyttä Jumalaan uudella tavalla. Ei tarvitse olla lapsellinen, mutta hyppiminen tai nauraminen kirkossa tekevät myös aikuiselle hyvää! Lasten evankeliumissa Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia, mutta Jeesus närkästyi ja sanoi: Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse. Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä. (Mark. 10:13 16) Jeesus teki esimerkillään pienimmistä suurimpia. Hän otti lapset sylinsä ja siunasi heitä, mikä oli erityinen arvostuksen merkki. Syli on aina jotain hyvin erityistä. Jeesus myös kehotti ottamaan mallia lapsista. Olemaan lapsen kaltainen. Uskomaan rohkeasti ja luottavaisesti Jumalaan. Olemaan aito ja rehellinen, omanlainen itsensä. Aikuiset myös saivat Jeesukselta tärkeän tehtävän. Heidän tulee pitää hyvää huolta lapsista, edistämää lasten oikeuksia ja huomata lasten arvo tärkeinä ja aikuisten kanssa tasavertaisina seurakuntalaisina. Tänä syksynä päiväkerhotyö täyttää 70 vuotta. Päiväkerho on hieno esimerkki siitä, miten seurakunnat ovat ottaneet lapset ja lasten erityisyyden huomioon. Evankelisluterilaisen kirkon ensimmäinen päiväkerho aloitti toimintansa Turun tuomiokirkkoseurakunnassa syksyllä Kerho oli ensimmäinen arkisin kokoontuva kirkon varhaiskasvatuksen muoto Suomessa. Vuosikymmenien aikana sadattuhannet suomalaiset lapset ovat kokoontuneet päiväkerhoihin ja seurakunta on tullut tutuksi perheille. Tärkeää kuitenkin on ollut, että lapset ovat saaneet elää ja uskoa kerhoissa heille tyypillisellä tavalla: leikkien, laulaen, nauraen ja hypellen. Päiväkerhossa lapsi on otettu vakavasti ja kohdattu tärkeänä seurakuntalaisena. Lapsuus on saanut olla tärkeä elämänvaihe. Päiväkerhosta laajentunut kirkon monimuotoinen varhaiskasvatus tavoittaa tuhansia lapsia ja aikuisia viikoittain tänäkin syksynä Turussa ja Kaarinassa. Mikkelinpäivänä 4.10 seurakunnat kutsuvat nykyisiä ja entisiä päiväkerholaisia sekä päiväkerhotyön ystäviä mukaan perhemessuihin. Monissa messuissa kaikuu iloisesti juhlavuoden laulun sanat: Laula, leiki, hyppele, ystävistä iloitse. Ovi jo avoinna on, Pieni suurinta on! Päiväkerholaisten ilo tarttuu messuissa varmasti kaikkiin seurakuntalaisiin. Rohkaistu leikkimään, laulamaan ja hyppimään lasten mukana! Meitä kaikkia kutsutaan olemaan lapsen kaltaisia, uskomaan ja elämään seurakunnassa luottavaisesti ja iloisesti. Mirkka Torppa Hiippakuntasihteeri, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli Kuvataiteilija Heikki Marilan näyttely Kukkia ja perkeleitä oli kesän ajan esillä Wäinö Aaltosen museossa. Marilan vahvat teokset jättävät jälkensä myös katsojaan. Kuva Jussi Vierimaa vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusneuvosto Harri Raitis, Mia Henriksson, Anni Itähaarla, Tiina Jakobsson, Lauri Palmunen, Ann-Mari Rannikko, Jyrki Tuominen Päätoimittaja Paula Heino, Toimitussihteeri Mervi Sipilä, Toimittajat Leena Koski ja Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Taitto ja kuvan käsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva, puh , , Jakelu Posti Jakeluhuomautukset Timo Karonen, p Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02)

3 3 Heinänokka väliaikaisesti pakolaisten käyttöön Seurakuntayhtymän Heinänokan leirikeskus Satavassa on muuttunut kahdeksaksi kuukaudeksi pakolaisten majoitustilaksi. Heinänokkaan majoitettiin noin sata pakolaista 7.9. Tulevien kuukausien aikana Heinänokassa tulee olemaan suuri vaihtuvuus, sillä pakolaisia sijoitetaan muualle, kunhan heille löytyy pysyvämpi asuinpaikka. Edellisten asukkaiden poistuessa vapautuvat huoneet annetaan uusille tulijoille. Heinänokka täyttyi jo ensimmäisenä päivänä. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Liedon seurakunnan järjestämästä hätämajoituksesta aamupäivän aikana, iltapäivällä leirikeskukseen saapui muuta kautta lisää pakolaisia. Heinänokkaan majoitetut pakolaiset ovat lähtöisin lähinnä Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. Seurakuntayhtymän ja SPR:n välisen sopimuksen mukaisesti yhtymä tarjoaa pakolaisille majoitustilat sekä kolme päivittäistä ateriaa. Heinänokan leirikeskukseen jo sovittujen varausten uudelleenjärjestely merkitsee isoa työsarkaa. Varaukset siirretään joko muihin seurakuntayhtymän leirikeskuksiin tai vastaaviin tiloihin lähiseurakunnissa. Yhtään leiriä tai muuta tilaisuutta ei tarvitse peruuttaa. Pelkästään syyslokakuulle Heinänokkaan oli tehty 37 varausta. Kaikille jo varauksen tehneille asiakkaille järjestetään ripeästi uudet tilat ja heihin ollaan yhteydessä. Heidän ei siis tarvitse olla huolissaan, vaan me hoidamme järjestelyt, sanoo leirikeskustyön johtaja Taina Vuorimies seurakuntayhtymästä. MS Heinänokkaan vanhempiensa ja veljensä kanssa Irakista saapunut tyttö tarkkaili uutta ympäristöä hieman jännittyneenä ja piti tiukasti kiinni isän kädestä. Leena Koski KUA auttaa pakolaisia Euroopassa Kirkon Ulkomaanapu (KUA) ryhtyy auttamaan Eurooppaan paenneita ihmisiä Unkarissa, Serbiassa ja Kreikassa toimivien kumppaneidensa kautta. Tuella toimitetaan puhdasta vettä, hygieniatarvikkeita, käymälöitä, suihkuja, petivaatteita, huopia sekä talvivaatteita. Lisäksi tarjotaan psykososiaalista tukea. Tänä vuonna jo yli 2500 ihmistä on menettänyt henkensä pyrkiessään Eurooppaan. Elokuun loppuun mennessä Eurooppaan on tullut noin pakolaista, kun koko viime vuoden aikana pakolaisia saapui Apua tarvitaan pitkin syksyä Pakolaiskriisi on nostattanut auttamisen vyöryn ja muun muassa vaateapua on pakolaisille virrannut niin, että avun kerääjien varastotilat ovat täyttyneet. Vaateavun kerääjät toivovatkin, että hyvää auttavaa mieltä pidettäisiin sinnikkäästi yllä syksymmälle. Myöhemmin syksyllä muun muassa tarpeellisille talvilämpimille vaatteille ja jalkineille on taas varastotilaa. Suomen Punainen Risti kertoo ajankohtaisista tarpeistaan vapaaehtoissivuillaan rednet.punainenristi.fi/turku > Uutiset. Vapaaehtoiseksi vaatteiden ja tavaroiden lajittelijaksi voi ilmoittautua SPR:n sivuilla SPR:n sivun lisäksi kannattaa seurata seurakuntien nettiuutisia osoitteessa Leena Koski Piikkiön sukankutojille ovat sukkalangatkin tervetulleita. fi ja sen Pakolaiskriisi-sivua, jonne päivitetään ajankohtaista tietoa keräyksistä seurakunnissa. Pakolaiset ovat hyvin haavoittuvassa asemassa, ihmissalakuljettajien ja muiden rikollisten armoilla. Vaarallisen matkan taittaneiden joukossa on esimerkiksi yksin matkustavia lapsia. Suomen uuden hallituksen tekemien avustustyön leikkauspäätösten takia Kirkon Ulkomaanavun työ on enemmän ja enemmän yksityisten lahjoittajien tuen varassa. Vaikka tilanne on haastava, Ulkomaanavulla on vastuu ja ammattitaito toimittaa apu perille, kertoo KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg. Lahjoita pakolaisten auttamiseksi: Nordea IBAN FI , viesti: Pakolaiskriisi tai lähetä viesti Lahjoitus numeroon (20 e). Syyskuun alussa Mikaelinseurakunnan Café Mikael, joka on jo vuoden verran jakanut vaateapua sitä tarvitseville Pansiossa, sai Osuuspankilta lisää vaatejakelutiloja Hövelin palvelutalossa. Café Mikael on lähellä vastaanottokeskusta ja palvelee pakolaisia materiaalisen avun lisäksi myös ruokahuollossa. Café Mikaelin ajankohtaisista tarpeista saa tietoa muun muassa Facebookista ryhmästä Lämpöä lähimmäiselle. Piikkiön seurakunta kantaa huolta pakolaisten tarkenemisesta viilenevässä syksyssä ja kerää joulukuun alkuun saakka villasukkia pakolaisille. Villasukkia ja sukkalankoja voi tuoda Piikkiön vanhan seurakuntatalon nuorisotiloihin keskiviikkoisin klo Kaarinan kirkkoherra Niittynen asetettiin virkaan Kaarinan seurakunnan uusi kirkkoherra Ville Niittynen asetettiin virkaansa Kaarinan kirkossa sunnuntaina 6. syyskuuta. Niittysen siunasi virkaan arkkipiispa Kari Mäkinen. Ville Niittynen valittiin maaliskuussa Kaarinan seurakunnan kirkkoherraksi Pirjo Vahtolan jäädessä eläkkeelle. Hän toimi aiemmin Rauman seurakunnassa johtavana kappalaisena. Niittynen on teologian ja valtiotieteen maisteri ja jatko-opiskelija Turun yliopistossa. Niittynen valittiin kirkkoherraksi välillisellä vaalilla, jossa valinnan teki seurakuntaneuvosto. Hän sai yli puolet annetuista äänistä. Kirkkoherra Ville Niittysen siunasivat virkaan eläkkeelle jäänyt kirkkoherra Pirjo Vahtola, pastori Eero Heino, arkkipiispa Kari Mäkinen, lääninrovasti Jukka Järvensivu ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Merja Ainasoja. Johanna Paloposki Vinot hautakivet pyydetään oikaisemaan Arvoisa omainen / haudan hoitaja. Tämän hautamuistomerkki on vaarallinen. Voitte oikaista muistomerkin itse tai antaa työn kiviliikkeen tehtäväksi. Tällaisia tiedotteita on Turun ja Kaarinan hautausmailla pystytetty kesän ja alkusyksyn aikana kaikkiaan lähes 900 haudalle, joiden vaarallisen vino ja ehkä jopa heiluva hautakivi ei enää ole turvallinen haudalla kävijöille tai hautausmaalla työtä tekeville. Hautakivi on saattanut vuosien mittaan kallistua esimerkiksi roudan vuoksi. Vinot hautakivet pyydetäänkin nyt oikaisemaan niin, että ne ovat kunnolla ja vakaasti pystyssä. Tarkoitus on parantaa sekä kävijöiden että työntekijöiden turvallisuutta. Hautakivet ovat omaisten omaisuutta ja niiden kunnossapito on omaisten vastuulla. Hautakiven oikaisemiseen Kallistunut kivi voi olla turvallisuusriski niin kävijöille kuin työntekijöille. Heidi Grannas ei riitä puutikku tai kivenmuru pohjakiven ja muistokiven välissä vaan kivi tulee oikaista rautakangella ja topata pohjakivi kunnolla esimerkiksi sepelillä. Tarkempia ohjeita saa tarvittaessa hautausmaiden työnjohtajilta. Jos kiven oikaisu on itselle ylivoimaista, työn voi tilata kiviliikkeeltä. Seurakuntayhtymä oikaisee ne hautakivet, joille omaiset ovat hankkineet ns. tallehoidon 25 vuodeksi, mutta eri tilauksesta kiven oikaisuja ei voida enää tehdä. Koska tiedotteita vinoista kivistä ei lähetetä kotiin vaan pyyntö oikaisusta on vain haudalla, hauta kannattaa käydä syksyn mittaan tarkistamassa. Vuoden kuluttua vinot hautakivet käydään uudestaan läpi ja arvioidaan jatkotoimet, jos kiveä ei ole oikaistu. Hautakiviä on pyydetty tiedottein oikaisemaan hautausmailla eri puolilla Suomea. Helsinki ryhtyi toimeen työsuojeluviranomaisten vaatimuksesta ensimmäisenä seurakunnista. MV

4 4 Yhteinen kastepäivä pienille ja isoille lapsille Ola Laiho Vauvaperheen ensimmäiset kuukaudet ovat joskus niin työntäyteisiä ja uuvuttavia, että jo ajatus ristiäisten järjestämisestä tuntuu ylivoimaiselta. Tilojen varaaminen ja toimituksesta sopiminen sekä tarjoiluiden tekeminen eivät ole silloin ykkössijalla univelkaisten vanhempien elämässä. Joskus lapsen kasteelle vieminen venyy kuukausia, toisinaan vuosiakin. Kastamiselle ei ole yläikärajaa, joten kastetoimitus voidaan pitää milloin tahansa. Jotta lapsen kastaminen olisi mahdollisimman mutkatonta, Tuomiokirkossa järjestetään Yhteinen kastepäivä pienille ja isommille lapsille lauantaina Ola Laihon suunnittelema moderni kastemalja kantaa mukanaan kirkon historiaa. Maljan pohjan kultaus on peräisin kirkon vanhasta katosta, joka purettiin 1970-luvulla. Kuparista erotettu kulta juhlistaa Tuomiokirkon kastemaljaa ja kantaa kirkon tarinaa. Kastepäivän järjestelyissä on mukana sekä Tuomiokirkkoseurakunta että Turun ruotsalainen seurakunta, mutta muidenkin seurakuntien alueella asuvat lapset ovat tervetulleita. Olemme varautuneet tekemään toimitukset suomeksi ja ruotsiksi, mutta tarvittaessa muutkin kielet luonnistuvat, lupaa vs. kappalainen Milla Mäkitalo. Oma ja yhteinen juhla Kastetilaisuuksia järjestetään tasatunnein klo 12 alkaen. Yhdessä tilaisuudessa on korkeintaan neljä lasta. Jottei odotus kävisi pienille pitkäksi, tilaisuuteen ilmoittaudutaan etukäteen, jolloin kasteen alkamisajankohta on ennalta tiedossa. Yhteinen kastehetki sujuu perinteiseen tapaan virsineen ja rukouksineen. Itse kaste on kuitenkin jokaisen lapsen oma, ainutkertainen hetki. Toimituksen aikana pieni vauva on vanhempiensa tai kumminsa sylissä, isompi lapsi voi istua tai seistä kastemaljan äärellä. Vauvoja varten kirkossa on kastemekkoja, isommille lapsille voi pukea vaikkapa jotain valkoista ylle. Kasteen jälkeen lapsi siirtyy papin siunattavaksi alttarille, minkä aikana toinen pappi aloittaa uuden kastetoimituksen. Tilaisuuden jälkeen sakastissa on tarjolla kastekahvit. Kirkon jäseneksi kasteen kautta Kastettavaksi voidaan tuoda lapsi, jonka vanhemmista ainakin toinen kuuluu kirkkoon. Yli 12-vuotiaat lapset voivat vanhempiensa suostumuksella liittyä kirkkoon, vaikkeivät vanhemmat olisikaan kirkon jäseniä. Yli 15-vuotiailta kastettavilta edellytetään rippikoulun käymistä. Kaste liittää lapsen kirkon jäseneksi ja osaksi Jumalan perhekuntaa. Pääsääntöisesti kastettavalla tulee olla kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia. Kummiuteen liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa kannattaa kääntyä papin puoleen. Valmiiksi katettu kastepäivä Kasteiden määrä on vähentynyt jyrkästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viime vuonna Turussa ja Kaarinassa syntyneistä lapsista kastettiin noin 60 prosenttia. Monissa seurakunnissa onkin pyritty tekemään kastepäivän järjestelyistä mahdollisimman helppoja perheen kannalta, jottei pienokaisen ensimmäinen oma juhla kuormittaisi vauva-arjen uuvuttamia vanhempia entisestään. Tuomiokirkon lisäksi syksyllä järjestetään kaikille avoin kastejuhla Henrikinkirkossa sunnuntaina Tietoa Henrikin kastejuhlasta löytyy muun muassa seurakunnan nettisivulta osoitteesta henrikinseurakunta.fi. MS Tuomiokirkon Yhteiseen kastepäivään liittyvät tiedustelut ja ilmoittautuminen: Tuomiokirkkoseurakunnan vs. kappalainen Milla Mäkitalo, p ja Turun ruotsalaisen seurakunnan pastori Malena Björkgren, p Ilmoittautumiset mennessä. Terävästi ajan hermolla. Arvokeskustelussa mukana jo vuodesta Juhlavuoden tarjous nyt 3 19 kk (normaalihinta 33 ) TILAUSKORTTI Kyllä kiitos! Tilaan Itselleni Lahjaksi Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kuukautta 19 (normaalihinta 33 ) Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Kotimaa maksaa postimaksun Tilaa soittamalla Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Tilaa sähköpostilla TILAAJA/MAKSAJA Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Tku SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus Vastauslähetys Tilaa internetistä Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

5 5 Unilukkari ja toivon tuoja Viisikymppinen Kirkko ja me on avannut ikkunoita ja ovia Kirkko ja me -lehti on taivaltanut viisikymmentä vuotta. Maisemat ympärillä ovat muuttuneet rajusti: työ, koulutus, arvot, perhe-elämä, tekniikka ja koko yhteiskunta näyttävät nyt kovin erilaisilta kuin vuosikymmeniä sitten. Euroopassa on vanhoja muureja murrettu ja uusia pystytetty. Kansallisuuksien virrat ovat muovanneet maanosan kasvoja. Kahden laman läpi on menty, kolmas on menossa. Kirkossa naiset ovat päässeet papin virkaan. Kirkon kieli ja toimituksetkin ovat muuttuneet. Kirkko ja me -lehden vuosikerrat kuvastavat näitä ajan muutoksia. Kun muutokset ovat ankaria, tekee mieli käpertyä sisäänpäin ja sulkea silmät. Neuvottomuus ja toivottomuuskin voivat hiiviskellä lähellä. Juuri silloin jokainen kädenojennus on suuri ilo. Silloin aurinko paistaa. Matka jatkuu. Kaiken aikaa Kirkko ja me on pitänyt pienen ihmisen puolta ja toiminut kaupunkilaisten unilukkarina ja toivon tuojana. Ensimmäinen Kirkko ja me -lehti näki päivänvalon vuonna Se syntyi muuttuvan Suomen keskelle: Mansikki myytiin, maaseutu tyhjeni, väki muutti työnhakuun kaupunkeihin ja vauraaseen Ruotsiin. Juuria katkottiin. Yhtenäiskulttuuri mureni. Maa eli murroksessa. Hiuksista kiinni Kirkko ja me -lehden ensimmäinen numero räväytti lukijan eteen tuoreen ilmiön: Beatles-nuoret. He poikkesivat joukosta pitkien hiusten ja pukeutumisen vuoksi. Tytöillä kun yleensä oli mekko ja pitkä tukka, pojilla prässihousut, kauluspaita ja lyhyt tukka. Lehden toimittaja metsästi kaupungilta Beatles-nuorukaisen jututettavaksi. Hänellä on yllään vaaleanvihreä ns. nappulatakki, - -, ja kaiken pukeutumisen kruunaa pitkä lainehtiva tukka. Nuori mies oli kokenut ihmisiltä kaikenlaista kohtelua, mutta: Enimmäkseen ne kuitenkin soittelevat, niin vanhat kuin nuoremmatkin. Seurakunta ei vetänyt nuorukaista puoleensa, mutta seurakuntanuorten joukosta toimittaja löysi kyllä pitkätukkaisen Kimmon, jonka huoneen seinällä Rolling Stonesit soittivat sähkökitariaan. Kirkko ja me -lehden pitkäaikainen päätoimittaja Jouko Hallia oli turkulaisten tuntema kulttuuripersoona, jolla riitti tarinoita ja tietoa lähes alasta kuin alasta. Viisitoista vuotta myöhemmin toimittaja jalkautui Hansa-kortteliin, jonne kaikki nuoret suuntasivat iltaisin kulkunsa. Mistä löytyy vapaus, toimittaja kyseli. Eipä juuri uskovaisten joukosta, oli vastaus. Eräs vapauden merkki nuorilla oli poikkeava asu, kirjavat housut. Taas viisitoista vuotta eteenpäin, niin tyttöjen napa vilkkui nyt topin alta. Pukeutumisessa ei ole kyse vain tyttöjen valinnasta, vaan ennen kaikkea markkinavoimien vallasta, asiantuntija eritteli lehdessä. Kansainväliset vaateketjut luovat mallin nuorten pukeutumiselle. Luo sairaiden käy sisar Myös diakonissat erottuivat katukuvassa 60-luvulla. Lehden sivuilla seurakuntasisaret pyöräilivät virkapuvussa vanhusten ja sairaiden luokse. Terveyskeskuksia ei vielä maassa ollut, ei myöskään kotisairaanhoidon järjestelmää. On juhlapäivä, kun sisar saapuu kylvettämään. Näin sanoo yksinäinen liikuntakyvytön potilas, jolle sisaren jokainen käynti on elämys, lehti kertoi. Lehti raportoi seurakuntien vanhustentaloista ja uusien vuokraasuntojen rakentamisesta. Niihin jonotti satoja vanhuksia. Seuraavina vuosikymmeninä lehden kuvissa näkyi tyytyväisiä asukkaita monipuolisissa palvelutaloissa. Vastuun kantaminen on perustehtävä Jo ensimmäisessä numerossa välähti esiin diakoniatyön laaja kenttä: Viime kesänä nautti yli 700 vanhusta, invalidia, kehitysvammaista ja aistiviallista Sinapin (leirikeskuksen) suvesta. Diakonian kenttä laajeni entisestään, uusiin tarpeisiin vastattiin. Siitä kertoivat uutiset Yhteisvastuukeräyksestä. Lehti esitteli vuosittain vaihtuvia tuen kohteita ja kolkutteli omaatuntoa kuin unilukkari: apua tarvitsivat päihdenuoret, asunnottomat, yksinhuoltajat, väliinputoajat, työkyvyttömät, vammaiset, mielenterveyden kanssa painivat, lapset Suomessa ja El Salvadorissa, Eritreassa, Nepalissa Yhteisvastuu-keräyksen kohteena vuonna 1991 olivat velkasaneeraukseen joutuneet luvun öljykriisistä ja lamasta oli päästy yli. 80-luku oli ollut kulutusjuhlaa, elettiin velkarahalla. Juhla oli pullistunut kasinotaloudeksi, kupla oli puhjennut. Pankit kaatuivat ja monet yritykset ja yksityiset niiden mukana. Jäi vain velka. Turun seurakuntayhtymä oli mukana perustamassa Takuu-säätiötä, joka kartoitti ylivelkaantuneiden tilannetta ja sovitteli velallisen ja velkojien välillä. Kirkko on palannut juurilleen, alkuperäiseen tehtäväänsä käynnistäessään velkakriiseihin joutuneiden

6 6 tukemisen. Se on tämän päivän diakoniaa, lehti perusteli. Säätiön työ jatkuu yhä. Valoa tunnelin päässä 90-luvun lamavuosina seurakuntayhtymä käynnisti työttömien ruokapalvelut. Ruokapankista tuli vakiotoimintaa. Ruokapankki jakoi ruokakasseja, joissa oli leipää, ravintorasvaa, makkaraa, lihasäilykkeitä, jauhoja, ryynejä, lehti luetteli. Tarve oli suuri. Työelämän muutokset näkyivät lehden aiheissa. Mies mistä voimaa laman keskelle? kyseltiin Miehet olivat tottuneet pätemään työnsä kautta. Nyt työ oli viety. Seurakunnat alkoivat järjestää tapahtumia ja ryhmiä miesten tueksi. Turussa joka viides on työtön, lehti kertoi Muutamassa vuodessa oli kadonnut työpaikkaa. Niitä, joilla oli töitä, ahdisti liiallinen paine. Lehden palstoille kotiutui käsite burn out, loppuun palaminen. Kiire ja pelko työpaikan menetyksestä tukahduttavat luovuuden, todettiin lehdessä Juttu painotti työhyvinvoinnin merkitystä. Oli työtä tai ei, oli löydettävä uusi suhtautumistapa. Hitaammin, syvemmin, rohkeammin, neuvottiin lukijaa Kiireeltä täytyi taittaa niskat, oli uskallettava pysähtyä elämään käsillä olevaa hetkeä. Uutta elämänasennetta etsittiin myös seurakunnan hiljaisuuden retriiteistä. Uusia arvoja pitkäaikaistyötön saattoi löytää vapaaehtoistoiminnassa. Eräs, joka oli alkanut nähdä valoa tunnelin päässä, totesi lehdessä: Arasta ja masentuneesta työttömästä voi kuoriutua perhonen, joka hoitaa muita. Lähimmäisenrakkaus koetuksella Maailman hätä on meidän hätämme, Kirkko ja me julisti vuonna Emme voi enää sulkea silmiämme kurjuudelta tai sanoa, ettei se meitä liikuta. Lukijaa katsoi nälän riuduttama lapsi. Lehti välitti lukijoille Suomen Pakolaisavun keräysvetoomuksen Afrikan, Lähi-idän ja Aasian pakolaisten hyväksi. Kaikki eivät lämmenneet. Vastustajat nimittivät avun lähettämistä maailman ääriin idiotismiksi. Samaa vastarintaa koki Yhteisvastuu-keräys. Kului 20 vuotta. Lehti raportoi ensimmäisistä Turkuun sijoitetuista pakolaisista, vietnamilaisista. Seurakunnat kutsuivat turkulaisia tukemaan heitä. Torjuvat äänet nousivat jälleen: eivät he tänne sopeudu, kulttuurit ovat liian kaukana toisistaan. Vuonna 1990 lehti otsikoi: Suomalaisten lähimmäisenrakkaus on pantu koetukselle käytännössä. Kaupunkiin oli tullut 150 turvapaikanhakijaa. Seurakunnat käynnistivät heille retkiä ja tutustumiskäyntejä. Kaikki eivät siitä pitäneet. Mutta virallinen tutkimus osoitti, että vastustajat jäivät vähemmistöksi: puolet seurakuntalaisista kannatti seurakunnan aktiivisuutta pakolaisten auttamisessa. Eri mieltä oli 28 prosenttia. Vuonna 2006 sakset rouskuttivat kangasta ja ompelukone surisi kilpaa monikielisen puheensorinan kanssa Lausteella seurakunnan ompelukerhossa. Vapaaehtoiset opastivat siellä iloisesti maahanmuuttajia. Parisuhde aallokossa Vuosien varrella Kirkko ja me on heijastanut perhe-elämän muutoksia luvulla seurakunnalta toivottiin avioliittokoulua. Lehti on vastannut toiveeseen käsittelemällä usein parisuhteen karikoissa selviämistä. 70-luvun alussa ihmisiä puhutti kiihkeästi koeavioliitto. Avoliittokäsitettä ei vielä tunnettu. Lehti totesi, että tutkimuksen mukaan seurakuntalaisista vain 19 prosenttia hyväksyy yhdessä asumisen ilman vihkimistä. Lehti tiedotti, että perheasiainneuvottelukeskus auttaa. Keskuksen ovet kävivät tiuhasti. Kävijöiden määrä kasvoi kaiken aikaa. 90-luvun alun lehdissä kerrottiin, että avioerot yleistyivät. Eronneiden, yksinhuoltajien, uusperheiden ja sinkkujen määrät lisääntyivät. Kaikki tarvitsivat tukea, jonka monet löysivät seurakuntien perustamista vertaisryhmistä. Lehden sivuilla säteili myös onnellisia hääpareja ja yhteistä työnäkyä toteuttavia pariskuntia. Täyskymppi Lehden silmäteränä ovat olleet lapset ja heidän hyvinvointinsa: 70-luvun koulusta tyhjään kotiin tulevat avainlapset, 80-luvun television tuijottamisen vangitsemat lapset, 90-luvun lama- ja päihdekotien lapset, 2000-luvun koulukiusatut. Katso, kuuntele, kosketa lasta, lehti muistutti. Lapsella on oikeus olla lapsi. Lapsella on oikeus kasvaa turvallisessa ympäristössä. Lapsella on oikeus kuulla taivaan Isästä. Vuonna 1985 seurakunnat kutsuivat kaikki sinä vuonna kymmenen vuotta täyttävät lapset Turun Konserttitaloon synttäreille. Pitääkö odottaa 50 vuotta voidakseen viettää tavallista suuremmat synttärijuhlat? Ei pidä. Niin sitten popsittiin tuhannen hengen täytekakkua. Lapsi saa iloita itsestään. On hienoa olla Täyskymppi! Perinne syntyi ja se on jatkunut kolme vuosikymmentä. EY tulee EY vie itsenäisyyden eipäs, se nostaa Suomen Euroopan Japaniksi, kinasteli Kirkko ja me -lehden otsikko vuonna Kahden vuoden ajan Kirkko ja me varasi runsaasti palstatilaa Eu-

7 7 Turkulaisten oma Aune, osa II roopan Yhteisölle, joka nyt tunnetaan lyhenteellä EU. Poliitikot ja asiantuntijat antoivat lukijoille eväitä maanosan historiallisen muutoksen hahmottamiseen. Kehitys johtaa väistämättä siihen, että kristityt etsivät yhteyttä keskenään, pohti silloinen tuomiorovasti Jukka Paarma. Etsiminen oli jo käynnissä. Paavi Johannes Paavali II oli vieraillut Turussa kesäkuussa Kirkkokunnat hakivat erottavien tekijöiden sijaan sitä, mikä niitä yhdistää: Kristuksen risti. Yhteistä juhlaa vietettiin vuonna Turku oli kirkon Riemuvuoden päänäyttämönä. Vuoden 2005 loppiaisena aiottiin avata jumalanpalveluksella toinen juhlavuosi, Kirkko 850 vuotta, mutta tsunami muutti suunnitelmat. Tapaninpäivänä maanjäristys aiheutti valtavat tuhot Kaakkois-Aasian rannikolla. Kirkon juhliminen väistyi ihmisten surun tieltä. Jumalanpalveluksesta tuli uhrien muistotilaisuus. Kirkko liikkuu Keväällä 1984 lehden kuvat todistivat, että ensimmäiset suomalaiset naisteologit vihittiin papin virkaan Tuomiokirkossa. Vuonna 1987 Kirkko ja me tiedotti, että yhtymä jakaa seurakuntalaisille uuden virsikirjan pienten lasten perheet saivat Kotien rukouskirjan. Seuraavana vuonna luettiin jo uutta raamatunkäännöstä. Vuonna 2000 joka kotiin toimitettiin uudistettu Katekismus. Vuodesta 2004 lähtien seurakuntalaisilla on ollut aiempaa suurempi rooli kastetilaisuudessa, konfirmaatiossa ja muissa kirkollisissa toimituksissa. Seurakuntalaisen on haluttu itse olevan aktiivinen toimija. Lehden sivuilla on vapaaehtoisille tarjolla yhä enemmän toimintamahdollisuuksia: ystäväpalvelua, tietotekniikan opastusta, kerhotoiminnan ohjaamista, ehtoollisella avustamista, joululahjojen paketoimista varattomien perheiden lapsille Myös seurakuntien työntekijät jalkautuivat ihmisten keskelle, kauppahalliin, luistelukentille, kapakkaan. Rakkauden valtakuntaan Kirkko ja me -lehden ensimmäisessä numerossa päätoimittaja, tuomiorovasti Lauri Huovinen kuvasi seurakuntien tiedotuslehden tehtävää ja tarkoitusta: - - tarvitsemme tietoa ja kokemusta maailmasta voidaksemme suunnistautua siinä ja tullaksemme tuntemaan omaa elämäämme. Samalla tavoin tiedot ja selvitykset ovat tarpeen todellisuuden ymmärtämistä ja myös uskostamme lähteviä ratkaisuja varten. Tehtäväkuva perustuu lopulta Raamattuun, Lauri Huovinen linjasi, ja lehdessä olevaa Jumalan Sanaa luemme tullaksemme tuntemaan Jumalan ja hänen armonsa ja pelastuaksemme kaikesta pahasta hänen rakkautensa valtakuntaan. Tytti Issakainen Kirkko ja me -lehden numeroita vuodesta 2007 lähtien voit lukea Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sivuilta osoitteessa www. turunseurakunnat.fi/portal/123 Vuonna 1965 Kirkko ja me -lehdessä oli pieni juttu otsikolla Turkulaisten oma Aune. Yläpuolella oli yhden palstan kuva nuoresta, 24-vuotiaasta afrikkalaisnaisesta, Aune Shilongosta. Jutussa kerrotaan, että hän on työskennellyt Turun seurakuntien nuorisotyön palveluksessa seitsemän kuukautta, jona aikana hän on oppinut myös kielen. Aune puhuu jutun kirjoittajan mukaan vivahderikkaampaa suomea kuin moni suomalainen. Saamme myös tietää, että alun perin tämä Ambomaalta saapunut opettaja luuli lumen kasvavan maasta tosin voihan se olla niinkin, että toimittajat jo 50 vuotta sitten laittoivat juttuihin hiukan omiaan. Mutta oli miten oli, Aune Shilongo kävi Suomessa jälleen viime toukokuussa ja täytyy myöntää, että hänen suomensa oli edelleen hyvää: - Puhutaan suomea kun Suomessa ollaan, hän totesi haastattelun aluksi. Ja varsin hyvin suomi taipuikin. Vaikka onhan hän käynyt täällä vuosien varrella useamman kerran ja hänellä on paljon suomalaisia ystäviä, joiden kanssa soittelee ja kirjoittelee. Nuorisotyöstä teologiaan Alun perin Shilongo tuli kuitenkin opiskelemaan nuoriso-ohjaajaksi Turun kristilliseen kansanopistoon. Kirkkoni lähetti minut tänne. Ajatuksena oli, että johtaisin sitten nuorisotyötä kotona Namibiassa kun palaisin. Vaikka eihän se silloin vielä edes ollut Namibiaa, maa itsenäistyi vasta Teinkin nuorisotyötä mutta huomasin, että nuorilla oli paljon kysymyksiä, joihin en osannut vastata, joten lähdin lukemaan teologiaa. Nekin opinnot Shilongo teki Suomessa. Hän opiskeli vuosina sairaalasielunhoitoa pääasiassa Turussa. Opiskelun jälkeen tein sairaalasielunhoitajan töitä Namibiassa parikymmentä vuotta. Vuonna 1992 minut vihdoin vihittiin papiksi. Sen jälkeen kirkko määräsi minut diakonia- ja sosiaalityöhön. Vuonna 1998 siirryin seurakuntapapiksi ja kymmenkunta vuotta sitten jäin eläkkeelle. Mutta edelleen toimin vapaaehtoisena kirkkomme herätys- ja raittiusliikkeessä. Timo Jakonen Entä mitä on jäänyt Suomesta päällimmäisenä mieleen paitsi se lumi? Suomi on kovasti kaunis kesällä ja outo talvella kun vaikka järven jäällä voi ajaa autolla. Ja ihmiset taas ovat hyvin erilaisia eri puolella maata. Vanhustenhoito täällä on hienoa ja korkeatasoista. Paljon parempaa kuin meillä. Saarasta Auneksi Toukokuisella Suomen-vierailullaan Aune Shingolo kiersi Suomea parin viikon ajan varsin ahkerasti yhdessä ambomaalaisen Falenico Evangeli-kuoron kanssa. Aune ei kuulunut kuoroon, mutta oli mukana tulkkina sekä myös tapaamassa ihmisiä ja ystäviään Suomen-vuosilta. Kiertueen järjestivät Lähetysyhdistys Afrikan Risti yhdessä paikallisseurakuntien kanssa Etenkin Turussa Shingololla on edelleen paljon tuttuja. Vanhassa Kirkko ja Me -lehden jutussa arveltiin, että kun hän palaa Ambomaalle sadat, kenties tuhannet turkulaiset tulevat häntä kaipaamaan. Kun Aune ja kuoro esiintyivät Mikaelinkirkossa, kirkossa olikin peräti 250 ihmistä kuulemassa. Aika moni oli tainnut musiikin lisäksi tullut tapamaan vanhaa tuttuaan. Kiertueella ja sen mukana kulkevalla Africa basaarilla kerättiin rahaa Okumona Home -orpokodin rakennushankkeelle Ambomaalla. Pelkästään Mikaelinkirkon tilaisuus tuotti 3000 euroa, joten hyvällä alulla oltiin: Meillä on paljon orpoja. On sotaorpoja ja AIDS-orpoja. Olisi tärkeää saada heille koti. Me seurakunnassa myös opetamme heitä, niin hengellisissä, sosiaalisissa kuin taloudellisissakin asioissa. Ja sitten niille, jotka eivät pääse jatkamaan koulua, koetamme opettaa erilaisia kädentaitoja kuten vaikka kasvimaan hoitoa, Shingolo kertoo. Entäpä se nimi, Aune, sehän on kovin suomalainen? Meillä oli aikoinaan Ambomaalla Liljeblad niminen lähetystyöntekijä ja hänellä oli tytär Aune. Oikeastaan minusta piti tulla Saara, mutta sinä päivänä kastettavana oli jo kovasti paljon Saaroja, joten nimi vaihdettiin ja niin minusta tuli Aune. Roope Lipasti

8 8 Studentprästerna välkomnar oberoende av tro Mia Henriksson Gläd er med dem som gläder sig och gråt med dem som gråter. Bibelordet ur Romarbrevet står längst ner i alla e-postmeddelanden som Laura Kajala skickar. Och det är väl just det som det går ut på, hennes och kollegan Mia Pusas jobb: att finnas till. Faktiskt i går grät jag tillsammans med en person, men vårt jobb innehåller mycket skratt och glädje också, säger Mia. Mia och Laura är studentpräster i Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Tillsammans med kollegan Atte Airaksinen finns de till för ungefär personer. Vi kallar dem våra församlingsmedlemmar, även om vi inte har någon särskild församling, säger Mia. Vi respekterar och välkomnar alla livsåskådningar. Vi frågar inte om personen vi möter hör till någon församling eller inte. Det handlar inte om vad någon tror eller inte tror på, utan om att respektera varandra och att bygga upp ett förtroende, säger Laura. Finns till för studerande och personal Studentprästernas jobb är fördelat på två och en halv befattning. Atte jobbar med yrkesutbildningarna och Mia och Laura med universiteten och högskolorna, också de svenska. Mia är studentpräst för Åbo Akademi och Laura för Yrkeshögskolan Novia. Egentligen är ordet studentpräst inte så bra. Det är mer beskrivande på finska oppilaitospappi läroanstaltspräst, för vi finns också till för lärosätets personal, säger Mia. Både Laura och Mia har studerat teologi vid Åbo Akademi. Laura har dessutom studerat formgivning vid Novia, så de känner sitt arbetsfält väl. De beklagar att studentprästernas annars fina webbplats enbart finns på finska. En översättning är utlovad, men det verkar ta tid. Låt er inte skrämmas av det, tag modigt kontakt på svenska också! Studentprästerna är anställda av kyrkan men har ingått ett avtal med studentkårer och läroanstalter om att de får och ska jobba bland studerande och personal där. Vi varken predikar eller missionerar i vårt arbete. Det står inte i avtalet att vi inte får göra det, men det är liksom självklart. Hos oss ska alla vara välkomna, oberoende av trossamfund eller ateism. Jag har haft själavårdssamtal med ateister. Det går bra bara man är öppen med vad man står för, och respekterar varandra, säger Mia. Det handla ofta mer om vem jag är som person. Ofta märker jag att den som kommer till mig har googlat mitt namn och funderat på vad det här är för en människa, vågar jag prata med henne? Tar hon emot mig utan att döma? säger Laura. Påminner om den andliga sidan Rent praktiskt går studentprästernas jobb ut på att finnas till för studerande och personal. De erbjuder själavård, genomför förrättningar precis som församlingsanställda präster och ger råd om var man kan hitta professionell hjälp på annat håll för till exempel mentala problem, missbruk, ekonomiska problem eller annat. Studerande måste välja väg i livet i en allt tidigare ålder. Det här sätter en stor press på de unga. Samtidigt ska man gå igenom många andra stora saker i livet, frigöra sig från barndomshemmet, Studentprästerna på svenska i Åbo Mia Pusa E-post Tel: Mottagning på Kåren (Tavastgatan 22, vån. 3) varje tisdag kl Laura Kajala E-post: Tel: Studentprästerna träffas också på Eriksgatan 3. Boka tid på förhand. Du hittar studentprästerna också på: facebook.com/turunoppilaitospapit twitter.com/turunoppilpapit Instagram: turun_oppilaitospapit börja vuxenlivet, skapa nya relationer Det finns mycket som kan kännas stort och jobbigt, säger Mia. Själavården ser olika ut beroende på personen man träffar. Har personen drabbats av plötslig sorg kan det räcka med ett par träffar, om man har svårt att vara med människor i sociala sammanhang, behöver vi kanske träffas en längre tid. Vi präster finns mest till för att lyssna, säger Laura. Studentprästerna sitter också med i många arbetsgrupper och kommittéer vid högskolorna. Även om vi är utomstående är vi en del av systemet. Ofta är vår roll i olika arbetsgrupper att påminna om den andliga sidan hos människor, att alla inte passar in i samma mall, säger Mia. Kompletterar församlingsverksamheten Studentprästerna konkurrerar inte med Åbos och S:t Karins församlingar, snarare kompletterar de varandra. Till vårt arbete hör att hålla oss ajour med vad som är på gång vid högskolor och universitet. Det kan handla om nedskärningar som påverkar studerande och personal eller liknande. I församlingarna har man Studentprästerna Mia Pusa och Laura Kajala finns till för studerande och personal vid högskolor och universitet också på svenska. inte möjlighet att vara involverade på samma sätt som vi. Tiden räcker inte till för det. Dessutom finns det många som inte hör till någon församling, eller hör till ett annat trossamfund eller kanske hör till en församling men den är på hemorten, inte i Åbo där personen studerar. Däremot samarbetar vi tätt med dem som i församlingarna jobbar med unga vuxna. Räcker ni 2,5 personer till för ? Nej. Vi kunde göra så mycket mer, säger Mia. Min dröm är att vid läroanstalterna, skolorna och olika enheter bilda grupper av människor med olika religioner och inga religioner, som finns till för att hjälpa, stöda och lyssna. De här teamen skulle finnas till för alla. Det kommer att ta tid men det här vill jag jobba på. Mia Henriksson Gemensam dopdag Ska vi döpa vårt barn? Den frågan är eller har kanske varit aktuell för dig. Dopet är inte lika självklart idag som för några årtionden sedan. Jag kanske inte upplever mig vara tillräckligt kristen, även om jag hör till kyrkan, ska jag då bära fram mitt barn till ett kristet dop? Eller om föräldrarna är av olika åsikt eller religiös bakgrund, hur göra då? Det kan också vara praktiska saker som gör att man tvekar: Orkar vi mitt i babytidens sömnbrist planera och ordna ett dop? Med den dopdag som ordnas i domkyrkan den vill församlingen påminna om att dopet inte har något bäst före-datum. Man kan bli döpt när som helst under livet som barn, ungdom eller vuxen. Att vi i den evangelisk-lutherska kyrkan har barndop handlar om synen på dopet och vad det är att vara kristen. Vid varje dop läses bibelstället ur Markusevangeliet där Jesus välsignar barnen: Låt barnen komma till mig och hindra dem inte, Guds rike tillhör sådana som de. Och vidare: Jesus uppmaning till lärjungarna att döpa människorna i Faderns, Sonens och den heliga Andens namn. Dopet är fest. Dopet flödar över av goda gåvor: Nåd, välsignelse och tro. Vi behöver inte prestera och duga för att bli döpta och bli kristna. (Visst, goda handlingar följer ett kristet liv den tanken är lika central). Men i dopet är det Gud som kallar oss, små som stora kallar oss att växa med och i Gudsfamnen. När det lilla barnet vilar i en vuxens famn under dopet säger det något om det förhållningssätt vi alla är kallade till då det gäller tron: tillitens hållning. Det lilla barnet tar inte ställning till trosutsagor. Det får lära sig mer om kristen tro allteftersom. Att vilja döpa sitt barn må det sen vara ett litet eller stort barn behöver inte vara märkligare än: jag vill tacka Gud för livet, jag vill att vi ber om välsignelse för mitt barn, jag vill att barnet ska ingå i en tradition och bli medlem av en kyrka och en församling. För den som önskar vill församlingen inbjuda till en gemensam dopdag den i domkyrkan. Vi vill göra det enkelt för dig och din familj att komma. Allt är ordnat på förhand: vår fina domkyrka är bokad hela dagen, präst och kantor finns på plats, dopkaffet är fixat och kan avnjutas i sakristian efter dopet. Att dopdagen är gemensam betyder att det under samma doptillfälle döps flera personer. Det finns flera doptider att välja mellan. De som blir döpta kan vara i olika åldrar men om man är över 15 år förutsätts att man först går skriftskola. Som vuxen kan man t.ex. gå i enskild skriftskola. Dopdagen är ett samarbete med den finska domkyrkoförsamlingen. Mera information kan fås av mig fi / ) och vi önskar att man gärna anmäler sig senast Dopdagen i oktober är ett tillfälle. Man kan förstås fortsättningsvis låta döpa sitt barn när som helst, eller varför inte i högmässan en söndag (läs mer om detta i församlingens höstbroschyr)! Malena Björkgren Församlingspastor

9 9 Jussi Vierimaa Herra Hämmentäjä Heikki Marila ei pelkää tarttua taiteen valtavirrasta poikkeaviin aiheisiin. Uskonnollinen tematiikka ja kukka-asetelmat saavat hänen käsissään uusia sävyjä. Uskonnollisiakin aiheita maalaava kuvataiteilija Heikki Marila haluaa ravistella ja hämmentää taiteellaan. Itsestään hän ei ammenna, sillä maailmassa on hänestä paljon tärkeämpääkin kommentoitavaa. Perkele ja piruja, verta vuotavia, ristiinnaulittuja Jeesuksia, valtava, taivasta ja helvettiä tulkitseva Viimeinen tuomio. Voimakkaita siveltimenvetoja, roiskeita, pursotuksia ja maalikerrostumia. Turkulaisen kuvataiteilijan Heikki Marilan maalaukset pysäyttävät, vavisuttavat, tulevat päälle. Reaktion taiteilija haluaakin. Olen aina halunnut sanoa taiteellani jotain: ravistella, tökkiä, tyrkkiä ja hämmentää, Marila kertoo työhuoneellaan Barkerin tehdaskiinteistössä. Hänen rauhallinen olemuksensa, matala, verkkainen puhetapa ja huumorisävytteiset, rennot kommentit tuntuvat yllättäviltä hänen töistään välittyvän intensiteetin rinnalla. Tämän ekspressionistin ilmaisu ei lähdekään taiteilijan sisäisestä tuskasta, vaan yhteiskunnan, politiikan ja taiteen kommentoinnista. Maailmassa on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin minä itse, hän perustelee. Marila valmistui Turun Piirustuskoulusta vuonna 1992 ja on siitä lähtien tehnyt töitä kuvataiteilijana, ensin muualla ja vuodesta 2010 lähtien Turussa. Aiheet ovat vaihdelleet valtainstituutioiden symboleista, kerrostaloista ja työvoimatoimistoista lähiökarttoihin, kukka-asetelmiin ja kirkkotaiteeseen. Kommentoi hän sitten yhteiskuntaa tai taiteen sisäisiä asioita, teosten punaisena lankana on hyljeksittyjen, vähäpätöisten ja vaiettujen asioiden Joku on joskus sanonut, että ei voinut katsoa niitä verisiä Kristuksia ristillä. Olen ottanut sen positiivisena palautteena tämähän toimii, toimii se mihin suuntaan vaan, Heikki Marila pohtii. esiin tuominen. Esimerkiksi kukka-aiheet tai uskonnollinen kuvasto ovat hänen mielestään taiteen kentällä väheksyttyjä. Marilalla on monta esikuvaa, kuten alttaritaulustaan tunnettu saksalainen renessanssimaalari Matthias Grünewald. Hänestä on vapauttavaa, että maalaustaiteessa kaikki on jo maalattu moneen kertaan. Hän voi keskittyä kommunikoimaan sen kanssa, mitä on jo tehty. Maalaustaiteen voima ja ydin on siinä, että tässä ei tarvitse keksiä mitään uutta, hän naurahtaa. Kirkkotaiteen kiellettyjä kuvia Marila on maalannut uskonnollisia kuvia moneen otteeseen. Kyse on kiinnostuksesta kirkkotaiteeseen: Marila näkee, että koko länsimainen maalaustaide lähti kehittymään nimenomaan uskonnollisesta taiteesta. Vaikutteita hän on keräillyt Pohjois-Saksan ja Pohjoismaiden vanhoista kirkoista, joissa on vanhoja kuvia vielä jäljellä. Kuvien kömpelyys ja suoruus viehättävät häntä. Osa kuvista on raaputettu uudelleen esiin. Kun vanhoja kuvia ruvettiin kalkitsemaan umpeen, miellän sen tietynlaiseksi kuvien kieltämiseksi. Uskonnollisista kuvista hänelle itselle vaikuttavin kokemus on ollut Grünewaldin alttaritauluun liittyvän maalaussarjan maalaaminen. Marila on poiminut maalauksiinsa vain osia valtavasta alttaritaulusta, kuten ristiinnaulitun suuntaan kurkottavan Magdalan Marian tai pikkulampaan risteineen. Marilalle työ oli tavallaan tunnustuksellinen: häntä oli pitkään nimitelty ekspressionistiksi vastoin hänen omaa käsitystään. Olkoon sitten niin, hän totesi ja valitsi aiheen Grünewaldilta, taiteen kapinalliselta, jota pidetään ekspressionismin isänä. Tein sarjan vuonna 2008 ennen kuin näin alttaritaulun livenä. Pari vuotta sen jälkeen kävin katsomassa sen, ja olihan se hirveän vaikuttava. Kaikki oli oikeasti siinä: hahmot ja tunnetilat.

10 10 Erilaisia Luthereita ja tuokiokuvia Raamatusta Marilalla ei ole tapana maalata muotokuvia. Niinpä 16-osainen sarja Martti Luthereita pomppaa silmille hänen teosrepertuaaristaan. Mikä katolisen kirkon kapinallisessa kiehtoo niin kovasti? Kierrellessään museoita ja kirkkoja Marila huomasi, että aina tuli vastaan se sama Luther : kaikkien Luther-kuvien esikuvana oli Lucas Granachin tunnettu maalaus mustapukuisesta, mutrusuisesta Lutherista musta baskeri päässään. Marila innostui tekemään sarjan, jossa pyöritään alkukuvan ympärillä. Marilan lennokkaalla kädenjäljellä syntyi 16 tunnelmaltaan erilaista mutta silti kovin tunnistettavaa Lutheria. Lutherin teesejä kahlatessa Marilalle tuli hyvin selväksi, että tällä oli aika paljon hampaankolossa katolista kirkkoa kohtaan. Jotain sympaattista siinä on, että hän jaksoi vääntää, kyseenalaistaa ja vastustaa niin kovin. Luthereita maalatessaan hän ei tiennyt, että reformaation merkkivuotta vietetään vuonna 2017 ympäri Eurooppaa. Sarja oli kesällä esillä Wäinö Aaltosen museossa ja teki Marilan saksalaiseen tuttuun vaikutuksen. Tämä jäi pohtimaan, jospa Luthereita saataisiin vietyä merkkivuodeksi Wittenbergiin, luterilaisen uskonpuhdistuksen syntysijoille. Moni Marilan teos on saanut innoituksensa Raamatusta. Aiheita alkoi nousta, kun hän maalatessaan kuunteli Raamattua äänikirjana. Hän huomasi, että vanhasta testamentista löytyy hyvin ekspressiivisiä aiheita, hahmoja ja tunnetiloja. Yksi maalauksista, Jumalan vitutus, käsittelee ensimmäisen Mooseksen kirjan kuudetta lukua, jossa pahuus yltyy maan päällä. Jumalaa kaduttaa luomansa ihminen, ja hän haluaa pyyhkiä luomansa pois maan päältä, oikeamielistä Nooaa lukuun ottamatta. Nooan kohtalo on ihan hirveä, hän sai kaiken sen harmituksen niskaansa. Se oli puhuttelevaa, Marila sanoo. Lucas Granachin turhankin tutun näköinen mies mustassa baskerissa innoitti Heikki Marilan tekemään 16-osaisen Luther-sarjan. Ohessa kymmenen teosta Luther-sarjasta. Hän itse hymyilee teostensa Raamattua ja raamatunkohtia siteeraaville nimille. Hänestä se on hirveää saarnaamista. Pateettisuus on hieno laji. Marilan raju tapa käsitellä uskonnollista kuvastoa herättää varmasti monenlaisia tunteita. Taiteilija itse uskoo, että paskapalautetta ei kehdata sanoa päin naamaa, vaan ennemmin tullaan kiittelemään, jos on aihetta. Joku on joskus sanonut, että ei voinut katsoa vaikka niitä verisiä Kristuksia ristillä. Olen ottanut sen positiivisena palautteena tämähän toimii, toimii se mihin suuntaan vaan. Uskonnollinen kuvasto hämmentää Marila on huomannut, että uskonnolliset kuvat hämmentävät ihmisiä. Häntä tuntuu innostavan juuri tämä hämmennys ja liikehdintä, jota aiheen käsittely saa aikaan. Joka haastattelussa häneltä kysytään, onko hän uskovainen. Hän ei ymmärrä, mitä merkitystä tiedolla on. Jos maalaisin hirtettyjä, raiskattuja tai piestyjä ihmisiä, niin tulisivatko he kysymään, että oletko sarjamurhaaja? Se olisi minusta kiinnostava tieto. Marila kuuluu kirkkoon. Häntä kiinnostavat eri kirkkokuntien kommentit yhteiskunnallisiin aiheisiin ja niiden voimakas vaikutusvalta ihmisten arkeen ja politiikkaan. Moni arkinen asia, kuten moraalikäsitys, tulee isosta kirjasta, vaikka nykyihminen ei sitä tiedostaisi. Se, että me dissataan kirkkoa nykypäivänä niin paljon kuin me tehdään, on lyhytnäköistä. Marila on havainnut erilaisten luonnonuskomusten olevan tämän päivän ihmistä lähempänä, mutta ei oikein ymmärrä, miksi ne olisivat perinteisiä uskontoja normaalimpia. Työhuone on tärkein työväline Marilan työhuone Barkerin tehdaskiinteistössä on avara, valoisa ja iso. Tilaa tarvitaankin, sillä tyypillinen teoskoko on 250 x 200 senttimetriä. Pitkä pöytä on täynnä purnukoita, suttuisia pensseleitä, maalipurkkeja ja muita välineitä. Marila kertoo viihtyvänsä työhuoneellaan ja käy siellä tekemässä kaikenlaista silloinkin, kun ei maalaa mitään. Töiden kannalta kaikkein oleellisin tapahtuu ensin Marilan päässä: työvälineisiin hän tarttuu vasta sitten, kun ajatukset ovat loksahtaneet paikoilleen. Hyvin mietitty on puoliksi tehty: yksittäiset kuvat syntyvät sitten aika nopeasti. Marila tykkää tehdä isoja maalauksia, joissa oman jäljen jättäminen on hy- Heikki Marila vin fyysinen prosessi. Yleensä hän maalaa kangas pystyssä, mutta konttaamissessioitakin on uusien kokeilujen hengessä nähty. Minusta se ei ole kauhean oleellista, miten se on saatu aikaan, vaan se, mikä on lopputulos. Kun joku projekti on käynnissä, Marila saattaa tehdä töitä kovallakin tahdilla. Luonnollisia taukoja tulee, kun joku teema tulee pureskeltua loppuun ja pitää miettiä jotain uutta. Marilan elämässä työn ja vapaa-ajan raja on häilyvä, sillä hän ei oikeastaan miellä maalaamista työksi. Matkoilla hän käy museoissa ja näyttelyissä, ja ideat pyörivät päässä. Välillä iskee fyysinen väsymys, kuten tänä kesänä, kun hän oli kahden vuoden aikana valmistellut neljä isoa näyttelyä. Onneksi tuli Ranskan ympäriajo. Makasin kuukauden sohvalla ja katsoin kaikki lähetykset. Tänä kesänä siveltimet saivat levätä, kun taiteilija keräsi voimia katsomalla tv-lähetyksiä Ranskan ympäriajoista. Syntynyt Lahdessa Sai kipinän taiteeseen lapsuuden harrastuksista: kävi jo nuorena taiteilijaseuran grafiikka-, maalaus- ja piirustuskursseilla. Opiskeli Turun Piirustuskoulussa Lukuisia yksityis- ja yhteisnäyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla. Teoksia muun muassa Helsingin, Sara Hildénin, Tampereen, Porin ja Hyvinkään taidemuseoiden kokoelmissa sekä Turun kaupungin taidekokoelmassa. Varsinais-Suomen taidepalkinto (2012), Carnegie Art Award (2012). Asuu ja työskentelee Turussa. Naimisissa Tutta Palinin kanssa, joka on taidehistorian dosentti ja yliopistonlehtori Turun yliopistossa.

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Opas kastejärjestelyihin

Opas kastejärjestelyihin Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Käsivarret vahvemmat pienokaista kantavat, saakoot Herran kädet näin lasta hoitaa päivittäin. Virsi 218:2. Kastetilaisuus. Maskun seurakunnassa

Käsivarret vahvemmat pienokaista kantavat, saakoot Herran kädet näin lasta hoitaa päivittäin. Virsi 218:2. Kastetilaisuus. Maskun seurakunnassa Käsivarret vahvemmat pienokaista kantavat, saakoot Herran kädet näin lasta hoitaa päivittäin. Virsi 218:2 Kastetilaisuus Maskun seurakunnassa Lämpimät onnittelut kotiseurakunnasta vauvanne syntymän johdosta!

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Maarian seurakunta A.D. 2012 Maarian seurakunta on laaja ja monimuotoinen. Seurakuntamme työtä tehdään neljällä alueella: etelässä, lännessä, idässä ja pohjoisessa.

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 6/2014 Aika Paikka 3.6.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä voit auttaa heitä selviytymään. Maailmassa on kaikkiaan

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg]

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksetaan, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkeen peruskoulua jatkavat lapset saavat jatkettua

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot