VOIMISTUVAT KYLÄT Kampanjan toisen vaiheen maakunnallinen arviointitilaisuus Luumäellä klo Etelä-Karjala ja Kymenlaakso

Transkriptio

1 MUISTIO VOIMISTUVAT KYLÄT Kampanjan toisen vaiheen maakunnallinen arviointitilaisuus Luumäellä klo Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Paikalla; Eero Uusitalo Tuomas Perheentupa Ilpo Jorasmaa Sirpa Onttinen Tiina Sirppiniemi Kalevi Manner Heikki Heimala Markku-Pekka Antikainen Terttu Kivinen Marja Jussila Kalle Rapi Ulla Hoikkala Anne Mettälä Harri Tuominen Marja Sorvo Vesa Tylli Sami Porkka Sirpa Vähäuski Suomen Kylätoiminta ry Suomen Kylätoiminta ry Suomen Kylätoiminta ry Länsi-Saimaan Kehittämisyhdistys ry Länsi-Saimaan Kehittämisyhdistys ry Länsi-Saimaan Kehittämisyhdistys ry Länsi-Saimaan Kehittämisyhdistys ry Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry Etelä-Karjalan Kylät ry Etelä-Karjalan Kylät ry Etelä-Karjalan Kylät ry Pohjois-Kymen Kasvu ry Pohjois-Kymen Kasvu ry Pohjois-Kymen Kasvu ry Kehittämisyhdistys Sepra ry Kehittämisyhdistys Sepra ry Kymenlaakson Kylät ry Kymenlaakson Kylät ry Voimistuvat Kylät kampanjan seutukunnalliset tilaisuudet 2010 ja 2011 Etelä-Karjala Lappeenranta Länsi-Saimaan Kehittämisyhdistyksen alue Imatra Imatra Etelä-Karjalan Kärki-Leaderin alue Kymenlaakso Kouvola Pohjois-Kymen Kasvun alue Hamina Haminassa Kehittämisyhdistys Sepran alue

2 Huomioita tilaisuuden yleiskeskusteluista Voimistuvat Kylät tilaisuuksien tärkeänä tavoitteena oli ihmisten yhteen saaminen. Kylätoiminnassa yhteistyön tekeminen on lisääntynyt, mukaan on tullut uusia toimijoita ja uudenlaisia avauksia on tehty. Kylätoiminnan tavoitteena valtakunnallisesti 1. Kunnan sisäinen suoraan demokratiaan perustuva lähidemokratia 2. Toimintaryhmätyön laajentaminen kaupunkeihin, väestömäärä kaksinkertaistuu 3. Kylätoiminta on ovet avoimena kaupunkien keskustojen asukastoiminnalle Paikallistoiminta, paikallinen kehittäminen on EU:ssa vahvassa roolissa. Lähidemokratian kehittämisen kannalta nyt eletään etsikkoaikaa. Lähidemokratiasta pitää puhua konkreettisesti. Tuleviin kuntiin (kuntaliitosten kasvattamat) tarvitaan kunnan sisäistä kansalaistoimintaan perustuvaa demokratiaa, joka määritellään kuntalaissa sitovasti. Kunta jaetaan yksiköihin, joilla on mm. lähipalveluihin liittyviä tehtäviä, kehittämisvastuu, taloudellisia resursseja ja pysyvät jäsenet paikallistoimijoista. Kylätoiminnalla pitäisi olla tarjottavana valmiita tuotteita esim. kyläavustajia. Luultavasti se toisi lisää valtionapua. Tähän ei vielä pystytä. Kylätoiminnan kenttä on heterogeeninen ja on vaikea luoda pienelle ryhmälle kohdennettuja tuotteita. Kylän elinvoimaa mitataan ja tulevaisuutta arvioidaan usein väärin perustein. Luokittelu hyviin ja huonoihin ei aina osu oikeaan. Ulkopuoliset indikaattorit eivät kerro kylän tätä päivää eivätkä huomista. Kriteerinä ei voi olla se, että tänään kylä nuokkuu. Toisaalta kylää tai kuntaa, jolla menee liian hyvin, on vaikea saada innostumaan kehittämistoimista. Kylien monia palveluita on lakkautettu, mutta aina ei ole välttämättä mietitty, kuinka ne jatkossa hoidetaan. Kun sopijaosapuolena on yhdistys, sopimus saatetaan tehdä mielellään, mutta ollaanko siitä valmiita maksamaan. Aika on otollisempi nyt kuin joitakin vuosia sitten. Maaseutujärjestöjen maakuntatasoinen yhteistyö on edennyt eri tahtia. Osa tahoista on ollut nihkeitä asialle, koska ne eivät koe saavansa yhteistyöstä hyötyä itselleen. Sinänsä ajattelutapa on itsekäs, hyödynhän pitäisikin kohdentua maaseudun ihmisiin. Eri toimijoiden meneillä olevat organisaatiomuutoksetkin vaikuttavat asiaan. Yhteistyön tärkeänä tavoitteena on tuoda maaseudun ääni voimakkaasti kuuluviin juuri sellaisena kuin maaseutu nykyään on. Maaseutu on muutakin kuin maatalous.

3 1. Miten kuntien ja kylien/paikallistoimijoiden neuvottelumekanismit ja kuntayhteistyö ovat kehittyneet maakunnassanne? Etelä-Karjala: Kampanja on tuonut uusia toimijoita ja yhteistyökumppaneita kylätoimintaan Uusi kyläneuvosto perusteilla Ruokolahdelle (Savitaipaleella toiminut jo vuosia kyläneuvosto, samoin Lappeenrannan kaupungissa alueraadit). Taipalsaarella on aiemmin toiminut kyläneuvosto, jonka voisi virittää uudelleen toimimaan kyläneuvosto tms. voisi olla porukka, jonka kunta kutsuisi koolle 1-2 kertaa vuodessa Lappeenrannassa ja Imatralla on nimetty kylien ja asukastoiminnan yhdyshenkilöt. Toimivuus on varsin paljon kiinni henkilöistä. maakunnallinen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on siirtänyt erityisesti sosiaaliterveyspalveluiden tuottamisen ja neuvottelumahdollisuuden kauas sekä kunnista että kylistä. Palveluiden tuottamisesta on tullut suuren ja kasvottoman toimintaa, johon ei pystytä vaikuttamaan. Julkinen hankintalaki vaikeuttaa pienten yritysten toimintaa. epätietoisuus kuntalain uudistusprosessin vaikutuksista kuntaliitoksiin heijastuu kylätoimintaan. Ollaan odottavalla kannalla, ei juurikaan halukkaita perustamaan esim. kyläneuvostoja, joiden olemassa olo saattaisi radikaalisti muuttua jo hyvinkin lyhyen ajan sisällä. Ei pidä ajatella, että hallintokoneisto merkitsisi kylän tai alueen identiteettiä, pitäisi olla päinvastoin kuntaliitoksien ei pitäisi merkitä lamaantumista järjestetään kyläneuvostot pystyyn kampanja 2012 eikä kysellä ovatko eri tahot myötämielisiä asialle Kymenlaakso: Iitin kunnassa kyläasian neuvottelukunta, Kouvolassa kylien neuvottelukunnan toimintaa jatketaan tulevallakin valtuustokaudella Kouvolan kylien neuvottelukunta on terävöittänyt toimintaansa mm. perustamalla kokousasioita valmistelevan työvaliokunnan (liitteenä tiivistelmä neuvottelukunnan ) Yhteinen tahtotila on löydetty, poliittinen hyväksyntäkin saavutettu. Taloudelliset resurssit puuttuvat, suora demokratia kuitenkin toimii. Kyläasiantuntemusta ei kuitenkaan käytetä riittävästi hyväksi päätöksenteossa. Virolahdelle kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikasihteeri toimii erittäin aktiivisesti kylien yhteyshenkilönä, kunnanjohtaja on myös aktiivisesti mukana kylien kehittämisessä. Eteläisen maakunnan kuntia on yritetty saada innostumaan kuntakohtaisista kyläneuvostoista tms. Ovat jääneet odottelemaan mahdollisia kuntaliitoksia. Toisaalta

4 pienessä kunnassa esim. Virolahti ja Miehikkälä, valtuusto toimii kyläneuvoston tms. tapaan. Maaseutusihteerit ja asiamiehet ovat toimineet kyläyhdyshenkilöinä. Valtio on kaapannut heidät itselleen muihin tehtäviin. Kouvolan kaupungissa on hyväksytty maaseutuohjelma Kouvolassa on tekeillä maaseutuvaikutusten arviointi 2. Paikallisen yhteistyön syventäminen paikallistoimijoiden ja seurakuntien välillä? perinteisesti seurakunta on järjestänyt maaseudulla omia tilaisuuksiaan sekä erilaisia perhe- ja ikäihmisten kerhoja. Perinteisin seurakunnan toiminta kylissä ovat edelleen kinkerit. Seurakuntien mukaantulo kampanjaan oli hyvä veto. Yhteistyön muotoja on kyllä olemassa lukuisia, mutta käytännön toiminta on ollut heikkoa. Suunnitellussa Kaakkois-Suomen maaseudun arjen turvallisuushankkeessa seurakunta on yhtenä kumppanina mukana erityisesti lisäämässä kylien asukkaiden henkistä turvallisuutta ja hyvinvointia. Uusi ulottuvuus. Seurakunta löydettiin mahdollisena yhteistyötahona, samoin seurakunnat ovat havainneet paikalliskehittäjät ja ehkä odottaneet yhteydenottoa. Avauksia on mm. toimintaryhmän suunnalta tehty jo aiemmin, Voimistuvien myötä havaittiin, että seurakunnan kanssa kannattaa kehittää yhteistyötä tulevalla ohjelmakaudella. Kouvolan seurakuntayhtymä on käynyt neuvotteluita mm. kyläkirkkojen ym. tilojen ylläpidosta. Kylätoimijoiden kanssa on haettu yhteistyötä. Lemin srk toteuttaa perinteikkään neliäänisen virrenveisuun kehittämishanketta yhteistyössä mm. koulun ja Lemi-Lappeenranta musiikkijuhlien kanssa. Ruokolahden ja Parikkalan seurakunnissa on lähdetty mukaan hanketoimintaan.

5 3. Sopimuksellisuuden eli maaseudun palvelusopimustoiminnan edistyminen maakunnassanne mm. palvelujen tuotannossa? Etelä-Karjala: kylät ovat perinteisesti tehneet kunnan kanssa yhteistyötä esimerkiksi urheilupaikkojen (urheilukentät, jääkiekkokaukalot, uimarannat) ja latuverkostojen ylläpitäjinä, myös vastikkeellisia ympäristön siivoustalkoita. Etelä-Karjalan Kylät, 4 H ja Socom (Sosiaalialan osaamiskeskus) toteuttivat palveluiden toteuttamistarpeista kyselyn, josta taustatietoja palveluiden tuottamisen organisoinnin jatkotoimenpiteille. Etelä-Karjalan Kylät, Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri), 4H sekä ammattikorkeakoulu toteuttivat keväällä 2012 Toiveiden tori -kiertueen kunnissa. Myös kiertueella kartoitettiin kylien palvelutarpeita. Etelä-Karjalan Kylät ja 4H järjestävät marraskuussa 2012 neljän polven treffejä, joiden tavoitteena on palvelutarpeiden täyttäminen kylissä sopimuksellisesti nuorten ja ikäihmisten välillä Käynnistyneen Socomin MontEri -hankkeen tavoitteena on luoda kyliin palveluareenoita, jotka hoitavat palvelutarjonnan organisointia Luumäellä toimii kulttuuriyhdistys Kaiku ja menossa Härkää sarvista hanke Luumäellä kokoontuu kerran vuodessa järjestöpalaveri Kymenlaakso maaseutukylät ovat myös meillä perinteisesti tehneet kunnan kanssa yhteistyötä esimerkiksi urheilupaikkojen (urheilukentät, jääkiekkokaukalot, uimarannat) ja latuverkostojen ylläpitäjinä, tosin sopimusmenettelyt ovat olleet esim. Kouvolassa kuntaliitoksen jälkeen varsin kirjavia. Palveluita on karsittu, mutta aina ei mietitä, kuinka ne jatkossa hoidetaan. Kouvolan liikuntatoimi on haastettu yhteistyöhön luomaan taajamien ja kylien liikuntapaikkoja mm. urheilukenttiä koskeva yhtenäinen toimintamalli (asia kesken) Kouvolan alueella on virinnyt aitoa yhdessä tekemistä Voimaa Vanhuuteen kampanjan myötä. Ikäinstituutin kampanjaan osallistuva Kouvola, sen liikunta- ja sosiaalityö järjestävät yhteistyössä kylätoiminnan kanssa ikäihmisten terveysliikuntaa kylille, samoin hyvinvointiasemapäiviä ja palvelupäiviä

6 Kouvolan kulttuuripalveluiden kanssa laaditaan kyläkulttuurikarttaa, jolla vahvistetaan kylämatkailupalveluiden kysyntää ja luodaan kylämatkailutuotteita Pieniä, yksittäisiä sopimuksia on saatu aikaiseksi, mm. Kaipiaisten Nuokkaritoiminnan pelastaminen kunnan, järjestöjen ja kyläläisten yhteistyöllä Toimintaryhmien rahoittamissa Sopiva Kylä hankkeissa asiaa on edistetty, mutta toiminta on ollut erittäin haastavaa. Niin kuntia kuin kyliäkin on ollut työlästä innostaa mukaan. Sopimuksellisuus on koettu aiheena vaikeaksi. Kompastuskivenä on ollut myös sitoutumattomuus. 4. Paikallistoimijoiden maakunnallisen järjestäytymisen vahvistaminen, miten edennyt? Etelä-Karjala: maaseututoimijat eivät ainakaan vielä järjestäytyneet seudullisena yhteistyöryhmänä. Imatran Voimistuvat kylät -seminaarissa päätettiin toteuttaa vuosittain yksipäiväisiä teemallisia maaseutuseminaareja maakunnassa on lähdetty liikkeelle käytännön tasolla: 1. yhteistyöverkostot (toimijoiden ja hankkeiden verkostot) ja tiimit (hyvinvointi ja lähidemokratia) 2. Etelä-Karjalan Kylät ry:n hallitus koostuu kylätoiminnan yhteistyökumppaneiden edustajista (kylätoiminta, toimintaryhmät, MTK, Proagria, yrittäjyys, asukasyhdistykset) 3. Yhteistoiminnan pohjaksi Etelä-Karjalan Kylät ry:n kuukausittainen sähköinen kyläkirje toimii maaseututoimijoiden yhteisenä tiedotusalustana Kuuluuko Etelä-Karjalassa maaseudun ääni hallintokoneistoissa? Voisiko Etelä- Karjalan Kylät ry:n hallituksen alaisena toimia Kymenlaakson tapaan erillinen työryhmä, joka koostuisi muista maaseututoimijoista syntyisi yhteinen rintama ja ääni Kymenlaakso: Maaseutujärjestöjen yhteistyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti Kymenlaakson kylät ry:n toimiessa koollekutsujana keväästä 2007 lähtien. Yhteistyöryhmän jäsenjärjestöt ovat eri tavoin osallistuneet vuosittaiseen Maaseutufoorumiin, josta päävastuuta kantavat toimintaryhmät, Kymenlaakson kylät sekä Ely-keskus. Maaseutujärjestöjen yhteistyöryhmä aloittaa vuoden 2013 alusta yhteisellä päätöksellä Kymenlaakson Kylät ry:n toimikuntana. Se toimii maaseudun yhteisenä äänenä ja kylätoiminnan uudenlaisena työkaluna. Ratkaisuun päädyttiin, koska yhteistyöjärjestöt eivät innostuneet varsinaisen maakunnallisen Sytyn perustamisesta.

7 5. Lähidemokratian ja asukasvaikuttamisen tilanne ja eteneminen maakunnassanne? Etelä-Karjala: Etelä-Karjalan Kylät, toimintaryhmät, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ja maakuntaliitto järjestävät yhteisen lähidemokratiapäivän tammi-helmikuun vaihteessa Päivän tarkoituksena on välittää muualla Suomessa hyväksi koettuja lähidemokratiakäytäntöjä maakunnan päättäjille kyläneuvostot: Savitaipaleen ja Ruokolahden kunta kylien ja asukastoiminnan yhteyshenkilö -järjestelmä: Lappeenrannan ja Imatran kaupungit Lappeenrannassa alueraadit (jäsenet kyläyhdistyksistä, kotiseutuyhdistyksistä, martoista jne), joiden tehtävänä on koota ko. alueen kehittämistarpeita ja viedä ne eteenpäin kaupungin hallintokunnille ja viranhaltijoille käsittelyyn, talousarvioon ja toteutukseen (Joutsenon ja Ylämaan liityttyä Lappeenrantaan myös niille perustettiin omat alueraadit) Alueraatien ja kaupungin yhdyslenkkinä toimii mm. tiedonvälittäjänä toimiva asukasyhteyshenkilö. Raadit kokoaa yhteen 2 kertaa vuodessa kokoontuva kaupunkiraati, Raadeilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa eikä käytössään taloudellisia panoksia Kymenlaakso: Kouvolan Kylien neuvottelukunnalle haetaan uusia ideoita ja toimintatapoja marraskuussa järjestettävässä tilaisuudessa. Neuvottelukunnan toiminta jatkuu seuraavalla valtuustokaudella ja ainakin aluksi entisellä mallilla eli ei päätösvaltaa eikä omaa budjettia. Kouvolan kaupungin virkamiesjohto on jalkautunut kentälle (taajamiin) kuulostelemaan kuntalaisten mielipiteitä Pyörivä kylä kiertueiden hyvien kokemusten pohjalta (kiertueet järjestivät Kasvu, KyKy + alueen hankkeita yhteistyössä Kouvolan kaupungin maaseutupalvelujen kanssa) Lähidemokratiaa koetetaan viedä eteenpäin myös kaupunkialueille, avauksia on tehty

8 6. Miten kampanjan tavoitteita on edistetty hanketoiminnassa ja muussa paikallisessa kehittämistyössä? Molemmissa maakunnissa on käynnissä maakunnallisten kyläyhdistysten toteuttamat maaseudun palveluiden sopimuksellisuuteen ja tuottamisen uudelleen organisointiin liittyvät hankkeet. Tiivistä yhteistyötä tehdään muiden maaseututoimijoiden ja maaseutuhankkeiden välillä. Pohjois-Kymen Kasvu ry ja Kehittämisyhdistys Sepra ry ovat rahoittaneet Kymenlaakson Kylät ry:n Sopiva Kylä hankkeet, joilla on edistetty tämänkin kampanjan tavoitteita. Etelä-Karjalassa vastaavantyyppinen Parasta kylissä hanke. Mainitut hankkeet ovat tehneet kylillä palvelukartoituksia ja kyselyitä, joilla on selvitetty palveluaukkoja ja etsitty tapoja tuottaa puuttuvia palveluita Maakunnan kyläyhdistyksen perustyössä on edistetty kyläyhdistysten perustamista ja rekisteröitymistä. Tällä hetkellä mainittu työ on vireillä kolmessa kirkonkylässä Sippola ja Saivikkala uusina ja Anjala vanhan toiminnan herättelyn Pohjois-Kymen Kasvu on Pohjois-Kymen Setlementin Uusi ura ammattipajasta - hankkeen ohjausryhmässä (rahoitus RAY). Kys. hankkeessa on kehitelty yhdistysten työllistämiskuvioita ja palvelujen tuottamista mm. sopimuspohjalta. Yhteistyössä tämän hankkeen, Kasvun ja KyKy:n kanssa on järjestetty työllistämiskoulutusta yhdistyksille. Etelä-Karjalassa Kylän perkaus hankkeessa pohditaan kyläläisten kanssa mm. eri yhdistysten mahdollisia päällekkäisiä tehtäviä. Tavoitteena hakea päällekkäisyyksien karsimismahdollisuuksia ja keinoja, joilla toimintojen jatkuminen turvataan. Etelä-Karjalan Kylät ry:n Sähäkät Kylät hankkeessa kehitetään kylien viestintää ja viestintäosaamista, koulutusta myös Kaakkois-Suomen viestintähankkeen kautta. Etelä-Karjalan maakunnan päättäjien yhteisissä KOKO-foorumeissa kylien kehittämistoimintaa ja -tarpeita on tuotu esiin.

9 Paikalliset kysymykset Kymenlaaksossa (MSL): Palveluiden organisointi uudella tavalla: terveyskioski, palvelubussi, yhteiskuljetukset, monipalvelupisteet. Osuuskunnat Terveyskioski Haminassa tehdyssä Husula-Salmenkylä-Tompurinmäki palvelukartoituksessa Haminan kaupunki oli mukana terveyskioski-kysymyksillään. Toimintaa tuolloin suunniteltiin. Idea sai vastanneilta melko varauksettoman kannatuksen. Asukkaat saivat itse ehdottaa, mitä palveluita kiertävän terveyskioskiauton tulisi tuottaa. Sopiva Kylä hankkeessa yritettiin Lyöttilän kyläkartoituksen tulosten perusteella saada viikoittaista terveydenhoitajan vastaanottoa tai muuta seurantalolle. Asia ei edennyt. Palvelubussi Kaakkois-Suomen MontEri hankkeessa kehitellään kirjastoautoon lisäpalveluita Yhteiskuljetukset Kouvolan koulukyytikuljetuksiin saatiin neuvottelukunnan aloitteesta mahdollisuus ottaa myös muita matkustajia Voimaa Vanhuuteen kampanjan yhteydessä on puhuttu paljon ikäihmisten pääsemisestä harrastuksen piiriin. Joillakin kylillä on kannustettu järjestämään kimppakyytejä. Järvi-Anjalassa hyvinvointiasemapäivä järjestetään niin, että kaupungin palvelubussin reitti sopii ajallisesti tapahtumaan Monipalvelupisteet Remontoituihin kylätaloihin on kannustettu kokoamaan tietoa palvelutarjonnasta On edistetty kiertäviä palveluita mm. hierojan ja jalkahoitajan vastaanottoja kylätaloilla Sopiva Kylä hankkeet ovat kehittäneet yhteistyötään Kouvolan Sote-järjestöjen ja kaupungin yhteispalvelupisteiden kanssa. Niissä on järjestetty teemapäiviä, joissa eri järjestöt ovat olleet esittelemässä toimintaansa ja tarjoamassa palveluitaan mm. verenpaineenmittaus, kuntotesti yms. Osuuskunnat Aiemmin perustetut osuuskunnat mm. Jaalan työpalvelu on jatkanut toimintaansa. Vesiosuuskuntia on yli 70, suurin osa Kouvolassa Kymijoen Kyläkuitu on aloittanut valokuituverkon rakentamisen LYHYT YHTEENVETO KYMENLAAKSON JATKOAJATUKSISTA TILAISUUKSISSA: Onko kylillä ja niiden toimijoilla resursseja tuottaa kylällä tarvittavia palveluita? Voitaisiinko palveluita sitten tuottaa naapurikylien yhteistyöllä? Yksittäisen kylän on haasteellista näkyä ja erottua ja ennen kaikkea tulla kuulluksi Kylien pitäisi tiivistää yhteistyötään

10 Paikalliset kysymykset Etelä-Karjalassa (MSL): Miten saadaan uusia ja nuoria toimijoita mukaan kylätoimintaan? Miten tuetaan kylätoimijoiden jaksamista? Sadan megan yhteys, miten? Osuuskunnat? Miten uusia toimijoita mukaan: Edistämällä seuraavia asioita 1. nuoret: kylissä tulisi ylipäätään muistaa, että jokaisella kylällä on nuoria, joilla on myös taitoa ja osaamista (mm. kielitaito, media- ja tietotekninen osaaminen), heidät pitäisi myös huomioida tarjoamalla heille omia kokoontumistiloja, omia juttuja tarjotaan nuorille mm. kesätöitä tai harjoittelupaikkoja omalta kylältä annetaan nuorille valtaa ja vastuuta toteuttaa omia hankkeita esim. omien kokoontumistilojen kunnostus ja niiden hallinnointi nuorten osallistaminen kylän yhteiseen hankkeeseen, esim. Kuukin katos -hanke luovutaan osaksi omasta asemasta ja annetaan valtaa myös nuorille ja luotetaan heihin 4H:n Omalla kylällä nuoriin kohdistuva maakunnallinen hanke vaikutettiin siihen, että saatiin tämä hanke liikkeelle ely-keskuksen kautta, LSKY ry ohjausryhmässä 2. uudet toimijat: otetaan uudet tulijat HETI mukaan täysivaltaisina kyläläisinä toivotetaan tervetulleeksi kylään (rotinat) ja kutsutaan mukaan tapahtumiin ja toimintaan kesäasukasenergia käyttöön vakituisten ja kesäasukkaiden yhteiset tapaamiset Kylätoimijoiden jaksaminen tuetaan esim. hankehakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteutuksessa käydään kylissä, kyläilloissa ja kylien tapahtumissa eli ollaan aidosti kiinnostuneita kylien tapahtumista ja luodaan aidot yhteydet kylätoimijoihin päin leipää ja sirkushuveja eli tapahtuma, jossa on vähän asiaa, mutta paljon sitä sisältöä, josta jää hyvä mieli ja sopiva maku suuhun vertaistukitoiminta, retket ym. yhteiset tapaamiset Sadan megan yhteys Sadan megan maakuntahanketta toteuttaa Tietomaakunta ekarjala (mukana myös Etelä-Karjalan Liitto), hankkeelle haettu/haetaan jatkohanketta hanke edennyt hitaasti Selvitykset tehty. Menossa kilpailutus ei syntyneitä kuituosuuskuntia

11 Osuuskunnat: innostus osuuskuntatoimintaan laimeaa aikaisemmin perustetut osuuskunnat jatkavat toimintaansa. Niiden vahvistaminen tärkeää. vesiosuuskuntia n. 25 kpl, yksi uusi vesiosuuskunta Lappeenrannassa, niitä voi maakuntaan syntyä vielä lisää aika näyttää syntyykö samaan yhteyteen myös valokuituverkostoa 2011 perustettu lähialuetyöosuuskunta Imatralle LYHYT YHTEENVETO ETELÄ-KARJALAN JATKOAJATUKSISTA TILAISUUKSISSA: haasteena ikääntyminen keskusteluyhteys kunta-kylä ja lähipalvelujen järjestäminen kyläsuunnitelmat + kuntasuunnitelmat kytkeminen yhteen kylä/kotiseutuneuvostot yhteiskunnalliset yritykset kylien liiketoiminnallisuus vierailu valtuustoseminaareissa vuosittain (Leader-ryhmät ja Etelä-Karjalan Kylät ry) Jatkossakin maaseutuseminaareja yksipäiväisinä Kuntien ja maaseudun yhteinen maaseutustrategia kannattaisi olla valmiina jo kun maaseutuhallinto yhdistyy, kuka tekee ja mitä tekee Lähipalveluista vastuu siirtyy kyläläisille Voisivatko kylän turvallisuussuunnitelmat sisältyä kyläsuunnitelmiin?. tarvitaanko maalla nopeita ja varmoja tietoliikenneyhteyksiä Muistion laativat yhteistyössä kyläasiamies Marja Jussila Etelä-Karjalan Kylät ry kyläasiamies Sirpa Vähäuski Kymenlaakson Kylät ry